Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 824
Se kannattaa vain muistaa että tuollaiseen tonttiin mikä on varattu virkistyskäyttöön voi myöhemmin tosiaan tulla jotain rakennusta ainakin teoriassa.

Tosin esim. itselläni on siinä mielessä ihan OK tilanne että tontti mikä on suoraan talon takana on varattu virkistyskäyttöön. Mutta kaikki ympäröivät tontit on ostettu yksityisten toimesta ja niille on rakennettu jotain.

On siis kohtuullisen epäuskottavaa, toki teoriassa mahdollista, että omakoti ja rivitalo tonttien keskellä olevalle tontille mistä nyt saa vuokrata esim. viljelyspalstaa (toki tontilla myös hieman puita ja kiviä) tms. jos tahtoo jotain kesäisin kasvattaa, tehtäisiin jokin puisto. Koska siihen ei johda mitään tietä. Toki kaupunki voi lunastaa sitä ehkä ns. väkisin jostain omakotitontista mutta hieman epäilen sitäkin.

En silti lähtisi rakentelemaan tuonne mitään tai sitä omimaan, mutta ilmeisesti aika moni henkilö tekee noin, eli lisää omaa pihaansa valtion/kunnan/kaupungin omistaman maan kustannuksella ja aina välistä sitten yllättyy kun rakennelmat määrätään purettaviksi tai siihen tehdäänkin jotain muuta (esim. tie)
Jos tuota minun laittamaani tarkoitit, niin tuossa siis ei ole kyse siitä että oman maan ja veden välissä olisi jotain kunnan maata, vaan oma tontti siis on ihan rantaan asti, osa siitä vaan on kaavassa puistoa. Mutta kunta ei sitä siis omista. Pelottaa vaan että pakkolunastaako kunta tuon sitten joku päivä. En toki menisi rakentamaan kunnan maille. Mutta omalle tontille jos rakentaa niin kunta voi nekin sitten ilmeisen kevein perustein pakkolunastaa.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
Tarkoitin ihan yleisesti että tuota tapahtuu ja sitten ihmiset ovat vielä "en tiennyt" mentaliteelilla. Varmaan syynä "kun muutkin" tai eivät usko että voivat jäädä kiinni. Lähinnä mietin siis artikkeleita kuten tämä:


"
– Siellä on todella isojakin rakennelmia. Laitureita, portaita, terasseja, huvimajoja, trampoliineja, Saranpää luettelee.

Hyvin yleistä on myös se, että katualueilla laajennetaan pysäköintialueita ja puistoihin tehdään parkkipaikkoja asuntoautoille, -vaunuille tai peräkärryille.

– Jopa ammattiautoilijat tekevät pysäköintipaikkoja puiston puolelle, Jyrki Lehtimäki ihmettelee.

"
 
Liittynyt
02.02.2017
Viestejä
585
Tontti on siis tosiaankin osin puisto ja osin pientaloaluetta. Puistoa taitaa olla suurin osa. Mutta nimenomaan tontti siis rajaantuu rantaan ja rannassa kiinni on myös sauna. Eli jos tuon ostaisi niin talon saisi kyllä tehtyä siihen ei puisto osaan, mutta jos kunta sitten vie tuon puisto osan niin pihaa ei juuri jää ja lisäksi tietysti menettää sen rantasunan ja rannan jne.

Tässä linkki kohteeseen: Omakotitontti, Vihti, Hiidenranta, 295 000 €, 4000 m²

Eli Nummelassa sijaitsee. Sinänsä Nummela ei olisi itselleni missään mielessä mikään valinta asuinpaikaksi, mutta ranta/rantasauna houkuttaa ja tuo on käytännössä Helsinkiä lähin rantatontti jonka saa alle miljoonalla eurolla.

Mutta taitaapa olla kuitenkin niin riskialtis homma että jätän väliin. Lähes 300k€ pienestä kuivanmaan tontista Nummelassa on aikalailla liikaa kun pakkolunastuskorvauskin on varmaan lähinnä nimellinen jos pakkolunastus tulee.
Mitä nyt kartasta katselin, niin ei ole kunnalle ainakaan kovin looginen lunastuskohde. Eihän tuota kautta pääse mihinkään, mitään järkevää tietä tai ulkoilureittiä tuonne ei saa, eikä kyllä oikein mitään muutakaan. Ja melko epätodennäköinen leikkipuiston paikkakin tuo on. Onko siinä lähellä jotain kunnan rakennuksia, liikuntapaikkoja tms..?
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Jos tuota minun laittamaani tarkoitit, niin tuossa siis ei ole kyse siitä että oman maan ja veden välissä olisi jotain kunnan maata, vaan oma tontti siis on ihan rantaan asti, osa siitä vaan on kaavassa puistoa. Mutta kunta ei sitä siis omista. Pelottaa vaan että pakkolunastaako kunta tuon sitten joku päivä. En toki menisi rakentamaan kunnan maille. Mutta omalle tontille jos rakentaa niin kunta voi nekin sitten ilmeisen kevein perustein pakkolunastaa.
Tuossa varmaan voi varman päälle rakentaa rantasaunan, jonka voi tarpeen vaatiessa nostaa helposti isomman trailerin perään tai kuorma-auton lavalle. Uskoisin, että hätätapauksessa saa kaupattua mikäli epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Suosittelisin kuitenkin kysymään kunnan päästä suunnitelmista. Yleensä aluekehityssuunnitelmat vai mitä ne olikaan nimeltään on julksisia ja kunnasta riippuen myös saattaa olla verkossa saatavilla. Niistä näkee yleensä, jos alueella on jotain isompia suunnitelmia (toki ne saattaa siellä pyöriä kymmeniäkin vuosia osa suunnitelmista).

Jos tontti on syrjempänä ja asutusta ei ole paljon tai jos puistokaava-alueelle ei ole helppoa pääsyä ettei se ole suuri puistokokonaisuus, niin varmaan aika pieni huoli.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 824
Tuossa varmaan voi varman päälle rakentaa rantasaunan, jonka voi tarpeen vaatiessa nostaa helposti isomman trailerin perään tai kuorma-auton lavalle. Uskoisin, että hätätapauksessa saa kaupattua mikäli epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Suosittelisin kuitenkin kysymään kunnan päästä suunnitelmista. Yleensä aluekehityssuunnitelmat vai mitä ne olikaan nimeltään on julksisia ja kunnasta riippuen myös saattaa olla verkossa saatavilla. Niistä näkee yleensä, jos alueella on jotain isompia suunnitelmia (toki ne saattaa siellä pyöriä kymmeniäkin vuosia osa suunnitelmista).

Jos tontti on syrjempänä ja asutusta ei ole paljon tai jos puistokaava-alueelle ei ole helppoa pääsyä ettei se ole suuri puistokokonaisuus, niin varmaan aika pieni huoli.
Rantasauna on siis jo tontilla olemassa joka siis myös on yksi syy miksi kohde kiinnostaa. Eli uutta saunaa nyt ei tietenkään enää saisi rakentaa rantaan kiinni niinkuin tuolla on ja juuri tuollaisen ihan rannassa olevan saunan haluaisin.

Ei tuolle puistoalueelle tosiaan kartan/ilmakuvien mukaan pääse järkevästi mistään kun kaikki tontit tuossa on rantaan asti. Joten siinä mielessä ei kauhean looginen paikka kunnalle rakentaa mitään puistoa. Pitäisi sitten lunastaa muitakin alueita että saisi jonkun reitin tuonne edes tehtyä.

Noh laittelin kunnalle kyselyä että mikä homma meinaatteko pakkolunastaa tuon puiston.
 
Liittynyt
06.09.2017
Viestejä
254
Paljonko maksaisitte puistoksi kaavoitetusta tontista jos se olisi keskellä asuinaluetta? Sellainen olisi kiinni tuossa tonttini takapihassa. Koirankusetuspolku on sen tontin vieressä, lisäksi kasvaa 10 kpl 10 metrisiä koivuja. Tontin koko 500m² omistaja asuu muutaman sadan metrin päässä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 692
Ei tuolle puistoalueelle tosiaan kartan/ilmakuvien mukaan pääse järkevästi mistään kun kaikki tontit tuossa on rantaan asti. Joten siinä mielessä ei kauhean looginen paikka kunnalle rakentaa mitään puistoa. Pitäisi sitten lunastaa muitakin alueita että saisi jonkun reitin tuonne edes tehtyä.
Ilmoituksessahan sanotaan näin:
"Otteen yläreunasta näkee, että puisto jatkuu myös Ali-Haakkointien alkupään kiinteistöillä. "

Ei kunta varmasti vain sun tonttisi puistoa lunasta, kyllä siinä sitten lähtee koko ranta jos on lähteäkseen. Mutta kun karttaa katsoo niin ei tuollaiseen persläpeen kunta kyllä taatusti ala mitään "rantaraittia" pykäämään...

Miten tämä juttu nyt meni, onko @jarhu tieto/data potaskaa ja @Laissez-Faire oikeaa? Linkin juttuhan on kanssa kesken prosessia joten siitä ei voi päätellä mitään.
Rantatontit lähellä asutusalueita on aina vähän riskejä. Vasta oli Pirkkalassa vastaava keissi, missä kunta pakkolunasti vuonna 1984 puistoksi kaavoitetut rantatontit, joilla oli paljon rantasaunoja ja laitureita. Rantaan on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteenväylä, joka kulkee sitten rannassa olevien asuinrakennusten ikkunan alta.

Oikeuteenhan se meni ja lunastuskorvaukset nousi kai tuplaten kaupungin pakkolunastushinnasta maaoikeudessa, mutta KKO käänsi jutun kaupungin hyväksi ja näin kaupunki maksaa näistä vain puistomaan hinnan. Erikoisuutena kaupunki oli antanut rakennuslupia puistoalueille, mutta ei tarvitse nyt maksaa rakennuksista korvausta, koska ne on rakennettu asemakaavassa puistomaan päälle. Tuo on nyt kai voimassaoleva tulkinta, jos ranta on puistoaluetta kaavassa ja kunta pakkolunastaa sen. Tulkinnan mukaan tonttien omistajat ovat rakentaneet rakennuksensa puistokaavalle tietoisena asemakaavasta. Ilmeisesti lunastusarvo olisi ollut korkeampi, mikäli ne olisi rakennettu tai tontit olisi ostettu ennen asemakaavamuutosta.
Pirkkalassa kunta katsoi alunperin asialliseksi hinnaksi asukkaiden tonttirannoista muutamia kymmeniä tuhansia. Asukkaiden ollessa toista mieltä käynnistyi vuosia jatkunut riita jossa maaoikeus asetti korvaukset 2,6 Me ja lopulta korkein oikeus hieman alemmas 2 Me. Oletettavasti tämä jää nyt sitten loppusaldoksi 350m pätkästä rantarisukkoa jonka kunta olisi helposti voinut kiertääkin suunnitellun rantareitin osalta. Ilmeisesti koko kiistassa oli lopulta tärkeintä osoittaa kuka määrää ja saada nuo rannat pois kiinteistönomistajien hallinnasta, maksoi mitä maksoi.

Ilmeisesti tässä lopputulos: Pirkkalan Niemenmaan rantariidassa uusi käänne – Korkein oikeus poisti haitankorvauksen kokonaan neljältä kiinteistöltä, kunta säästää yli puoli miljoonaa euroa

Ja kyllähän tossa on jouduttu rakennuksista jne maksamaan, ainoa mistä ei ole tarvinnut maksaa on se että siinä rannassa ei ole ollut rakennusta jonka siihen olisi vielä joskus miekka&kivi voinut rakentaa... Eli puistomaan hinnalla tuota pätkää ei todellakaan ole lunastettu.


Mutta tietysti tuollaisen rantasaunan rahallinen arvo ei paljoa ole... :)
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
23
Voihan sitä tuossa Nomberin tapauksessa kysyä kunnalta myös onko mitään estettä hakea kaavamuutosta tontille ja koittaa muuttaa kaavaa järkevämmäksi. Kaavamuutoksen hakeminenhan ei kovinkaan paljoa maksa vaan kunta veloittaa kaiketi lähinnä rakennusoikeuden kasvusta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 824
Voihan sitä tuossa Nomberin tapauksessa kysyä kunnalta myös onko mitään estettä hakea kaavamuutosta tontille ja koittaa muuttaa kaavaa järkevämmäksi. Kaavamuutoksen hakeminenhan ei kovinkaan paljoa maksa vaan kunta veloittaa kaiketi lähinnä rakennusoikeuden kasvusta.
Tuohan voisi olla kätevää. Katson mitä nyt vastaavat että onko tuohon mitään suunnitelmia olemassa ja jos ei niin täytyy kysyä tosiaan saisiko puiston poistettua kaavasta. Tämän nyt luulisi sitten jatkossa ainakin hankaloittavan kuntaa tekemästä mitään pakkolunastuksia rannasta.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Ilmoituksessahan sanotaan näin:
"Otteen yläreunasta näkee, että puisto jatkuu myös Ali-Haakkointien alkupään kiinteistöillä. "

Ei kunta varmasti vain sun tonttisi puistoa lunasta, kyllä siinä sitten lähtee koko ranta jos on lähteäkseen. Mutta kun karttaa katsoo niin ei tuollaiseen persläpeen kunta kyllä taatusti ala mitään "rantaraittia" pykäämään...

Miten tämä juttu nyt meni, onko @jarhu tieto/data potaskaa ja @Laissez-Faire oikeaa? Linkin juttuhan on kanssa kesken prosessia joten siitä ei voi päätellä mitään.



Ilmeisesti tässä lopputulos: Pirkkalan Niemenmaan rantariidassa uusi käänne – Korkein oikeus poisti haitankorvauksen kokonaan neljältä kiinteistöltä, kunta säästää yli puoli miljoonaa euroa

Ja kyllähän tossa on jouduttu rakennuksista jne maksamaan, ainoa mistä ei ole tarvinnut maksaa on se että siinä rannassa ei ole ollut rakennusta jonka siihen olisi vielä joskus miekka&kivi voinut rakentaa... Eli puistomaan hinnalla tuota pätkää ei todellakaan ole lunastettu.


Mutta tietysti tuollaisen rantasaunan rahallinen arvo ei paljoa ole... :)
Ah, juttu minkä luin oli paljon lyhyempi ja siinä mainittiin vain puistoalueiden lunastus puistomaan hintaan. Olisi pitänyt tutkia tarkemmin muitakin lähteitä, mutta tuskin silti montaa tonnia niistä saa. Lunastetun maan arvossa kuin pieru Saharassa. :)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 824
Paljonko maksaisitte puistoksi kaavoitetusta tontista jos se olisi keskellä asuinaluetta? Sellainen olisi kiinni tuossa tonttini takapihassa. Koirankusetuspolku on sen tontin vieressä, lisäksi kasvaa 10 kpl 10 metrisiä koivuja. Tontin koko 500m² omistaja asuu muutaman sadan metrin päässä.
Mitä tekisit tuolla alueella? Jos siis puistoksi kaavoitettu niin mitä tuohon saisi tehdä? Ja toisaalta jos kunta haluaakin joskus että tuossa on puisto niin varmaan aika helpolla ottavat itselleen tuon kuitenkin?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 692
Mitä tekisit tuolla alueella? Jos siis puistoksi kaavoitettu niin mitä tuohon saisi tehdä? Ja toisaalta jos kunta haluaakin joskus että tuossa on puisto niin varmaan aika helpolla ottavat itselleen tuon kuitenkin?
Voisihan siinä rällätä vaikka monttupyörällä tai mönkijällä naapureiden iloksi?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 304
Mitä tämä tarkoittaa, tämä alla oleva? Mitä kustannuksia tulee, jos myyn tämän kämpän ja maksan lainan pois?
Sehän riippuu onko kiinteä korko tai 36kk euribor tms. erikoista? Normaalissa lainassa ei mitään erikoista, mutta jos olisi vaikka 10v kiinteäkorkoinen niin jos 5v kohdalla haluaisit purkaa lainan niin pankki saa periä lopuilta 5v osalta korot silti.
Edit: tai oikeastaan saa periä maksimissaan korosta tulleet tappiot, joka on monesti eri asia kuin mahdolliset korot.
 
Liittynyt
04.08.2017
Viestejä
732
Onko kukaan vaihtanut omistusasuntonsa lainaa toiseen pankkiin samalla suurentaen lainasummaa, vai estääköhän joku säännös tuon? Eli esim. kun on asuntolaina, jota on lyhentänyt muutaman vuoden, niin vaihtaisikin sen uuteen lainaan, joka olisi aiempaa suurempi. ASP edut tuossa varmasti menee, mutta jos vakuudet kunnossa, niin estääkö mikään?
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?
Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.
Vakuuksia löytyy joo osakkeiden muodossa ja tarvittaessa vanhemmilta. Tahtoisin laittaa mahdollisimman vähän pääomaa kiinni heti kämppään ja hoitaa asian mieluummin vakuuksilla. Onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun siellä pitäisi makuuttaa 10% ostettavan asunnon arvosta ja omat vakuudet kunnossa? Pyrkimyksenä on siis saada 100% laina.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.01.2021
Viestejä
997
Saako valtion takauksen myyntihintaan?

Esim. 60k myynti, 180k velaton. Yhtiölainaa.

180*70%=126k vakuusarvo.
Valtion takaamaa lainaa voi saada enintään 85% hankintahinnasta, joten kummasta se lasketaan?

85%*180k= 153k lainaa+josta 153*,2=30,6k valtion takausta. Vakuudet 126k+30k.
Eli 156 +k ja omaa rahaa se 24k alkuun.

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle? Vakuudet asunnosta 126k+10,2k, eli puuttuu vielä 196-126-10,2k-9k käsiraha eli 50, 2k vakuutta puuttuu?

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle. Voiko soveltaa, että myyntihinta 60k*70% = 42k vakuuksia siitä, jolloin 42k+10,2k riittää lainaan?
Se lasketaan siitä mitä sä maksat kannattaa miettiä ottaako ison lainan ja maksaa ton koko summan vai jatkaako rahoitusvastikkeen maksua; kumpi tulee halvemmaksi. Varsinkin jos on mahdollista tarve muuttaa maksuehtoja niin usein pankit on joustavampia. Se puuttuva 15% tuosta valtiontakauksestahan ei tarvitse olla omaa rahaa, mutta tarvii olla erillinen, eli itse aikoinaan kikkailin tuon valtiotakauksen kanssa siten että otin kaksi lainaa, sellasen johon tuo 85% riitti ja toisen jolla maksoin loput pois, eli valtio sai taata asunnosta sen 85% ja itse vakuudettomalla lainalla sen loput 15%. Kun otin samasat pankista, niin pankkivirkailija antoi sen vakuudettoman lainankin samoilla ehdolla kuin sen vakuudellisen. Eli 100k asunto, 85k ja 15k lainat. Tosin tästä 10v aikaa, en tiedä salliiko säännöt nykyään tuota.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Vakuuksia löytyy joo osakkeiden muodossa ja tarvittaessa vanhemmilta. Tahtoisin laittaa mahdollisimman vähän pääomaa kiinni heti kämppään ja hoitaa asian mieluummin vakuuksilla. Onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun siellä pitäisi makuuttaa 10% ostettavan asunnon arvosta ja omat vakuudet kunnossa? Pyrkimyksenä on siis saada 100% laina.
Jaa-a, liekkö ASP-hyötyä? En tiiä, kun eikös siinä ASP-hommassa pidä 10% maksaa hintaa pois?
Eli eikös paremmalla pääse, kun ottaa tavan pankkilainan (jos vakuuksia on muutenkin, niin ASP-hyödyt ovat mitättömät ja muutenkin et välttämättä saa "montaa sataa euroa" korkoa niille talletuksille).
Itse otin 95-100% lainan vakuuksilla myös, ei ollut ASP osuus kyseessä.

--

TIetääkö joku, kannattaako tässä samassa yhteydessä kysäistä sijoituslainaa erillisenä? Tarjoaiskohan ne järkihintaan vai vetäis jarruja päälle? Lainat siis neuvoteltu jo, ja kelpaa meille. Sijoituslainaa tekisi mieli 30-60k, jos vaan mahdollista..
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Mitä nyt näitä kämppiä itse katsellut ja käynyt näytöissä, niin huomannut näissä vanhemissa olevan yleensä jotenkin paremmat pohjaratkaisut. Monessa 2010-luvulla rakennetussa todella epäkäytännöllinen pitkulainen pohja, jossa menee neliöitä hukkaan ja tekee sisustamisesta vaikeaa ainakin omasta mielestä. Toinen mistä en pidä ollenkaan, että keittonurkkaus tungettu olohuoneeseen lähes poikkeuksetta. Mietityttämään laittaa lisäksi vuokratontit, koska suurin osa uusista kerrostaloista ovat vuokratonteilla täällä päin. Tosin kaupunki on yleensä vuokranantaja ja vuokra-ajat ovat 2060-luvulle asti.

Esimerkiksi nämä kaksi kämppää joita kävin katsomassa. 2015 rakenettu oli 54 neliötä ja 1966 oli 48.5 neliötä ja tuo vanhempi kämppä tuntui paljon tilavammalta, vaikka neliöitä olikin vähemmän.

2015 vs 1966
asunto kaksio pohja.jpg kaksio vanha.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.01.2021
Viestejä
997
Kannattaa katsoa että vuokra-aikaa on riittävästi. Ainakin täällä Lahdessa kaupunki nostaa uuden vuokrasopimuksen myötä vuokria yleensä 10-kertaisesti tms. Jossain lehtiartikkeliss perustelivat sitä sillä että ovat tähän saakka olleet vuokralla alle markkinahinnan. Taloyhtiö on aika heikoilla jäillä kun harvemmin ne purkaa kiinsteistöjä vaan melkeimpä on lypsylehmä vuokrissa.
 
Liittynyt
03.02.2020
Viestejä
32
Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.
 
Liittynyt
01.01.2021
Viestejä
997
Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.
Jotkut polttaa sisällä ja jotkut ei. Ja aina välttämättä siinä asunnossa ei ole tupakoitu; monet esim menee kerrostalossa parvekkeelle tupakalla ja se kulkeutuu siitä muihin asuntoihin. Tai polttavat liesituulettimen luona, jolloinka savut yleensä päätyy muihin asuntoihin. Asuin joskus 2000-luvun alussa kämpässä jossa alakerrassa asui ketjupolttoja ja oma huoneistokin sisään tuli jopa näkyvää tupakansavua alakerrasta kun hänellä menossa aktiivisempi tupakanpolttohetki yhdistettynä 60-luvun painovoimaiseen ilmanvaihtoon.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.
Nykyään taitaa olla kielletty monissa paikoissa mutta ennen se tupakointi saattoi olla yleistä autoissa, bussikatoksissa ja taloissa sisällä sekä parvekkeilla. Itse en sellaista kämppää (tai autoa) ostaisi mutta joskus Saton vuokrakämpän otin missä oli tupakoitu sisällä. Tosin mainitsin siitä ja hioivat seinät sekä maalasivat uudestaan (siellä näkyi esim. keittiössä jäljistä missä oli ollut jotain taulua tai kelloa kun se kohta oli savusta ja rasvasta puhdas ennen muuttoa kun kävin kämppää katsomassa. Tosin tuo oli joskus viimevuosituhannella)
 
Liittynyt
15.12.2016
Viestejä
619
Asuttiin aiemmin ASO-kämpässä, missä oli vedetty vuosia röökiä sisällä. Maalasivat kaikki pinnat uudestaan ja joku ukkeli kävi laittamassa jotain kemikaalia asuntoon (teippasi ilmanvaihdon, ikkunat ja ovet tiiviisti), joka ilmeisesti poltti asunnosta kaiken hapen. Kuulemma tehokkaampi tapa, kuin otsonointi. Kesti pari päivää. Hajut kyllä hävisivät näin.

Kustannuksia tuosta luonnollisesti tulee joitain tonneja, joten kannattaa se maksattaa myyjällä.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Kannattaa katsoa että vuokra-aikaa on riittävästi. Ainakin täällä Lahdessa kaupunki nostaa uuden vuokrasopimuksen myötä vuokria yleensä 10-kertaisesti tms. Jossain lehtiartikkeliss perustelivat sitä sillä että ovat tähän saakka olleet vuokralla alle markkinahinnan. Taloyhtiö on aika heikoilla jäillä kun harvemmin ne purkaa kiinsteistöjä vaan melkeimpä on lypsylehmä vuokrissa.
Kaupungin perustelu on mielestäni ihan oikea. Sille tasollehan ne vuokrat nousevat, mitä ne ovat vastaavissa tonttien uusissa vuokrasopimuksissa. Vanhoissa soppareissa vuokrasopimus on jäänyt monesti jopa alle sen tason, mitä oman tontin omistajat maksavat tontistaan kiinteistöveroa. Itse en olisi kauhean huolissani kaupungin vuokratonteista, mutta hinnassa sen tulisi tietenkin näkyä, kun vertaa hintoja omalla tontilla oleviin taloihin. Toki vuokraoikeudellakin taloudellinen arvo on, mutta se on vain murto-osan tontin arvosta. Melko usein tuo ei näy asuntojen hinnoissa.

Paljon huolestuneempi olisin kuitenkin muiden kuin kaupungin omistamien vuokratonttien tilanteesta sekä siitä, että vuokratontteja arvioitaessa ei osata erottaa jyviä akanoista. Esimerkki elävästä elämästä: Itse varasin äskettäin asunnon valmistuvasta talosta, joka rakennetaan kaupungin vuokratontille. Vierestä löytyy pari vuotta sitten valmistunut talo, joka on ulkoisesti hyvin samanlainen, mutta tontti on yli puolet pienenpi, (suunnilleen samankokoisia) asuntoja taloon on mahdutettu puolitoistakertainen määrä ja tontin omistaa asuntorahasto. Viimeksi mainitussa tontin vuokra on kuitenkin moninkertainen ensiksi mainittuun verrattuna, ja kun tonttivuokraa aletaan jyvittämään asuinneliötä kohden, tuo sekin jo monen kympin kuukausilisän asumismenoihin. Euroja enemmän ihmetystä herättää kuitenkin vuokrasopimuksen pituus: siinä missä kaupungin tontille rakennettuun taloon on solmittu 60 vuoden sopimus, on tonttirahaston kanssa tehty sopimus puolet lyhyempi. Eli talossa ollaan jo 2040-luvulla keskustelemassa tonttivuokrasopimuksen jatkosta. Hyvin näytti sen talon kämpät kuitenkin käyvän kaupaksi, ja suurimmaksi osaksi epäilemättä sijoittajille.

Mitä sitten muuten tulee tontin omistukseen, niin itse ilman muuta maksaisin lisähintaa omasta tontista. Ja valinnaisessa vuokratontissa varmaan jokseenkin poikkeuksetta lunastaisin tonttiosuuden pois. Valitettavasti kasvukaupungeissa se oma tontti on poissuljettu vaihtoehto jopa kokonaisisissa kaupunginosissa, ja tietenkin valtaosassa uudiskohderakentamisessa. Silloin kannattaa katse kiinnittää vuokrasopimukseen ja ennen kaikkea siihen, kuka se vuokranantaja on.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Mitä nyt näitä kämppiä itse katsellut ja käynyt näytöissä, niin huomannut näissä vanhemissa olevan yleensä jotenkin paremmat pohjaratkaisut. Monessa 2010-luvulla rakennetussa todella epäkäytännöllinen pitkulainen pohja, jossa menee neliöitä hukkaan ja tekee sisustamisesta vaikeaa ainakin omasta mielestä. Toinen mistä en pidä ollenkaan, että keittonurkkaus tungettu olohuoneeseen lähes poikkeuksetta.
Mun mielestä uusi vst. vanha -kategorisointi on vähän ylimalkainen tuossa vertailussa. Kieltämättä tuossa 1960-luvun kohteen kuvassasi pohja on varsin onnistunut. Mutta vähän uudemmissa kohteissa (varsinkin 1970-luvulla) mielestäni eteinen vie suhteettoman suuren tilan, ja on usein vielä suunniteltu niin, että sitä tilaa ei kauheasti pysty hyötykäyttämään. Etenkin 1990-luvulta alkaen taas yleistyi se, että pienissä asunnoissakin pesuhuoneet veivät suhteettoman ison neliötilan kokonaisuudesta esim. juuri keittiön kustannuksella. Ja siihen päälle vielä oma sauna, joka on ihan kivaa luksusta sellaisissa kerrostaloissakin, jossa ilmanvaihto toimii, mutta täydellistä tilanhaaskuuta monissa taloissa, missä saunassa ei ole minkäänlaista tuloilmaa, eikä aina kunnollista poistoilmaventtiiliäkään.

Keittiönurkkaus olohuoneessa on mielestäni fiksua, jos sillä saa samasta neliömäärästä nipistettyä oman huoneen makuuhuoneelle. Toki jos neliörajoja ei ole, niin onhan erillinen keittiö aina hyvä asia.

Neliöistä puheen ollen, noissa tämän päivän 20 neliöisissä pikkuyksiöissä on mielestäni ammuttu pahiten yli. Se että samaan pieneen huoneeseen on ahdettu yhdelle seinälle keittiökalusteet ja loppuosaan huoneesta pitää saada ängettyä kaikki tarvittavat olo- ja makuuhuoneen varusteet, on mielestäni jopa vuokra-asunnoissa jo ylivietyä minimalismia.
 
Liittynyt
01.01.2021
Viestejä
997
Kaupungin perustelu on mielestäni ihan oikea. Sille tasollehan ne vuokrat nousevat, mitä ne ovat vastaavissa tonttien uusissa vuokrasopimuksissa. Vanhoissa soppareissa vuokrasopimus on jäänyt monesti jopa alle sen tason, mitä oman tontin omistajat maksavat tontistaan kiinteistöveroa. Itse en olisi kauhean huolissani kaupungin vuokratonteista, mutta hinnassa sen tulisi tietenkin näkyä, kun vertaa hintoja omalla tontilla oleviin taloihin. Toki vuokraoikeudellakin taloudellinen arvo on, mutta se on vain murto-osan tontin arvosta. Melko usein tuo ei näy asuntojen hinnoissa.

Paljon huolestuneempi olisin kuitenkin muiden kuin kaupungin omistamien vuokratonttien tilanteesta sekä siitä, että vuokratontteja arvioitaessa ei osata erottaa jyviä akanoista. Esimerkki elävästä elämästä: Itse varasin äskettäin asunnon valmistuvasta talosta, joka rakennetaan kaupungin vuokratontille. Vierestä löytyy pari vuotta sitten valmistunut talo, joka on ulkoisesti hyvin samanlainen, mutta tontti on yli puolet pienenpi, (suunnilleen samankokoisia) asuntoja taloon on mahdutettu puolitoistakertainen määrä ja tontin omistaa asuntorahasto. Viimeksi mainitussa tontin vuokra on kuitenkin moninkertainen ensiksi mainittuun verrattuna, ja kun tonttivuokraa aletaan jyvittämään asuinneliötä kohden, tuo sekin jo monen kympin kuukausilisän asumismenoihin. Euroja enemmän ihmetystä herättää kuitenkin vuokrasopimuksen pituus: siinä missä kaupungin tontille rakennettuun taloon on solmittu 60 vuoden sopimus, on tonttirahaston kanssa tehty sopimus puolet lyhyempi. Eli talossa ollaan jo 2040-luvulla keskustelemassa tonttivuokrasopimuksen jatkosta. Hyvin näytti sen talon kämpät kuitenkin käyvän kaupaksi, ja suurimmaksi osaksi epäilemättä sijoittajille.

Mitä sitten muuten tulee tontin omistukseen, niin itse ilman muuta maksaisin lisähintaa omasta tontista. Ja valinnaisessa vuokratontissa varmaan jokseenkin poikkeuksetta lunastaisin tonttiosuuden pois. Valitettavasti kasvukaupungeissa se oma tontti on poissuljettu vaihtoehto jopa kokonaisisissa kaupunginosissa, ja tietenkin valtaosassa uudiskohderakentamisessa. Silloin kannattaa katse kiinnittää vuokrasopimukseen ja ennen kaikkea siihen, kuka se vuokranantaja on.
Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. :) Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.

Toinen mikä mua ihmetyttää varsinkin jos vanhempi väki on ostamassa taloa ja sitten kysyy miksette ostaneet sitä kun se oli lähellä harrastuspaikkoja jne. niin vastaavat "Siellä on tehty tosi paljon remontteja" eli kaikennäköisiä julkisivumaalauksia jne. Tää vähän ihmetyttää kun omasta mielestähän se on hyvää kiinteistön arvon ylläpitoa. EI tässä kovinkaan kaukana ole taloyhtiö, jossa ei oltu tehty mitään remontteja vuosikymmeniä, niin niille sitten pamahti kerralla kattoremontti, julkisivuremontti, putkiremontti ja ulko-ovien uusiminen. Jokainen joutui maksamaan remonteista enemmän kuin aikanaan olivat ostaneet sen osakkeen. Se minusta vasta onkin tyhmää että ei huolleta omaisuudestaan; onneksi siihen taloyhtiöön tuli hallitus joka tajusi tilanteen.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. :) Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.
Noinhan se on. Tontin lisäksi aika moni muukin taloyhtiön omaisuuserä heijastuu turhan vähän myyntihintaan. Jos hyvällä paikalla sijaitseva taloyhtiö omistaa vaikkapa 10 % huoneistoista ja saa niistä vuokratuottoa, luulisi asian näkyvät selkeästi myyntihinnoissa. Toisin on asian laita todellisuudessa. Ostajat tekee tarjouksensa tapettien ja hellalevyjen kunnon perusteella :)

EI tässä kovinkaan kaukana ole taloyhtiö, jossa ei oltu tehty mitään remontteja vuosikymmeniä, niin niille sitten pamahti kerralla kattoremontti, julkisivuremontti, putkiremontti ja ulko-ovien uusiminen. Jokainen joutui maksamaan remonteista enemmän kuin aikanaan olivat ostaneet sen osakkeen. Se minusta vasta onkin tyhmää että ei huolleta omaisuudestaan; onneksi siihen taloyhtiöön tuli hallitus joka tajusi tilanteen.
Valitettavasti olen osakkaana itse yhdessä tuollaisessa yhtiössä. Vielä takavuosina remontteja tehtiin oikea-aikaisesti, mutta nykyään se "kyllä tämä minun elinaikani kestää" -henkinen porukka on nykyään niskan päällä taloyhtiössä. Ja kiinteistövälittäjät vielä kehtaavat myydä yhtiöstä kämppiä mainostaen, että taloyhtiö on hyvin hoidettu eikä suuria remontteja ole tiedossa. Mutta kai se tyyli toimii: ostajat osaavat arvostaa, jos taloyhtiön viisvuotissuunnitelma ei sisällä korjauksia, mutta ei sitä jos se suunnitelma on tehty oikeasti vastuullisesti ja siten myös sisältää remonttisuunnitelmia. Omalta osaltani on tuon yhtiön kohdalla luovuttanut, keskityn vastuullisissa yhtiöissä järkevien remonttien ja investointien edistämiseen sekä lohduttaudun sillä, että kun ne remontit sitten tuossa yhdessä yhtiössä aikanaan tulee pakollisesti tehtäväksi, niin minun ei tarvitse elää remonttimelun keskellä ja minä en ole ensimmäinen, jolta loppuu rahat korjausvelkojen langetessa maksuun.
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Mun mielestä uusi vst. vanha -kategorisointi on vähän ylimalkainen tuossa vertailussa. Kieltämättä tuossa 1960-luvun kohteen kuvassasi pohja on varsin onnistunut. Mutta vähän uudemmissa kohteissa (varsinkin 1970-luvulla) mielestäni eteinen vie suhteettoman suuren tilan, ja on usein vielä suunniteltu niin, että sitä tilaa ei kauheasti pysty hyötykäyttämään. Etenkin 1990-luvulta alkaen taas yleistyi se, että pienissä asunnoissakin pesuhuoneet veivät suhteettoman ison neliötilan kokonaisuudesta esim. juuri keittiön kustannuksella. Ja siihen päälle vielä oma sauna, joka on ihan kivaa luksusta sellaisissa kerrostaloissakin, jossa ilmanvaihto toimii, mutta täydellistä tilanhaaskuuta monissa taloissa, missä saunassa ei ole minkäänlaista tuloilmaa, eikä aina kunnollista poistoilmaventtiiliäkään.

Keittiönurkkaus olohuoneessa on mielestäni fiksua, jos sillä saa samasta neliömäärästä nipistettyä oman huoneen makuuhuoneelle. Toki jos neliörajoja ei ole, niin onhan erillinen keittiö aina hyvä asia.

Neliöistä puheen ollen, noissa tämän päivän 20 neliöisissä pikkuyksiöissä on mielestäni ammuttu pahiten yli. Se että samaan pieneen huoneeseen on ahdettu yhdelle seinälle keittiökalusteet ja loppuosaan huoneesta pitää saada ängettyä kaikki tarvittavat olo- ja makuuhuoneen varusteet, on mielestäni jopa vuokra-asunnoissa jo ylivietyä minimalismia.
Jep, olen tosin itse katsellut lähinnä 1960-luvulla ja sitten 2010-luvulla rakennettuja taloja alueelta, jolta meinasin ostaa. Olisi siellä jotain 70-luvulla rakennettua, mutta kaikkiin on lähitulevaisuudessa tulossa isompaa putkiremonttia ennemmin tai myöhemmin. En vain millään pidä tuosta, että tuo keittiö ängetty jonnekin olohuoneen nurkkaan, tulee liiallinen oman vanhan opiskelijaboksin vibat. Lisäksi pienentää entisestään turhan pientä olohuonetta tuo ratkaisu.

Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. :) Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.
Olen itse ihmetellyt nyt samaa aika paljon, kun ei tunnu heijastuvan hintaan yhtään mitenkään oli tontti sitten oma tai vuokra. Täällä päin on pakko ostaa vanhaa, jos haluaa omalla tontilla olevan talon. Taitaa olla nykyinen trendi tuo, että kaikki kerrostaloasunnot menevät vuokratonteilla nykyään.

Monet uudiskohteet täällä päin tuntuu olevan lähinnä asuntosijoittajille suunniteltuja eli talo ahdettu täyteen pieniä yksiöitä ja kaksioita typerillä pohjaratkaisuilla. Kaikki pinnat valkoista hinnat lähtien tavaraa. Ei oikein huvittaisi muuttaa taloon, jossa kaikki naapurit ovat usein vaihtuvia vuokralaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Jep, olen tosin itse katsellut lähinnä 1960-luvulla ja sitten 2010-luvulla rakennettuja taloja alueelta, jolta meinasin ostaa. Olisi siellä jotain 70-luvulla rakennettua, mutta kaikkiin on lähitulevaisuudessa tulossa isompaa putkiremonttia ennemmin tai myöhemmin. En vain millään pidä tuosta, että tuo keittiö ängetty jonnekin olohuoneen nurkkaan, tulee liiallinen oman vanhan opiskelijaboksin vibat. Lisäksi pienentää entisestään turhan pientä olohuonetta tuo ratkaisu.



Olen itse ihmetellyt nyt samaa aika paljon, kun ei tunnu heijastuvan hintaan yhtään mitenkään oli tontti sitten oma tai vuokra. Täällä päin on pakko ostaa vanhaa, jos haluaa omalla tontilla olevan talon. Taitaa olla nykyinen trendi tuo, että kaikki kerrostaloasunnot menevät vuokratonteilla nykyään.

Monet uudiskohteet täällä päin tuntuu olevan lähinnä asuntosijoittajille suunniteltuja eli talo ahdettu täyteen pieniä yksiöitä ja kaksioita typerillä pohjaratkaisuilla. Kaikki pinnat valkoista hinnat lähtien tavaraa. Ei oikein huvittaisi muuttaa taloon, jossa kaikki naapurit ovat usein vaihtuvia vuokralaisia.
Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.

Tuota omaa vs. vuokratonttia harva tuntuu ottavan huomioon ja sitä varmaan ei moni edes ymmärrä, kun ovat sokaistuneet jo tappiin lainoitetun talon "halvoista" asunnoista, jos on uudesta taloyhtiöstä kyse. Suurin osa tonteista on nykyään vuokralla ihan bisnessyistä, koska tällöin rakennuttajan ei tarvitse sitoa pääomaa tonttiin ja asunnot voi myydä "halvemmalla", kun tontin hinta ei ole rasitteena asunnon hinnoissa. Jos tuollaisesta on ostamassa asuntoa, niin kannattaa ainakin tarkastaa, millainen on tontin vuokrasopimuksessa korotuspykälä. Indeksiin korotus on ihan OK, mutta osa sijoittajista harrastaa prosenttikorotuksia ja se tulee kalliiksi, varsinkin nykyisellä matalan inflaation kaudella.

Itse ostin kolmisen vuotta sitten asunnon vuokratontilla seisovasta valmistuvasta talosta, mutta tuo tontti ostettiin jo ennen hallinnonluovutusta yhtiölle. Itselle ei tullut mieleenkään tuota kysyä perustajaurakoitsijalta, mutta onneksi asunnon ostajien joukossa oli yksi pankin rahoituspäällikkö, joka tuon sitten organisoi. Yhtiö otti 800 000 euroa lisää lainaa (0,6% marginaalilla) ja ne, jotka eivät sitä ennen olleet omaa osuuttaan tontista lunastaneet, maksavat tuon sitten ajan kuluessa pois.

Oma asunto on kompakti loftyksiö 27,5 neliötä plus 9,5 neliön parvi (korkeus noin 1,6 metriä, eli ei lasketa vastikkeen pohjana olevaan pinta-alaan, toimii makuuhuoneena ja vaatehuoneena/romuvarastona). Tämä olisi ilman tuota parvea ahdas ja nyt kun katsoo tänne alueelle tämän jälkeen valmistuneita taloja, niin niissä näkyy olevan vielä höylätyn pinta-alasta pois. On myynnissä 24- ja 22-neliöisiä yksiöitä. Alkaa kyllä mennä jo vähän liian pieneksi.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
5 604
Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.
Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.
Taitaa sitten tuo mieltymys pieniin huoneisiin olla tulossa takaisin rakennuttajilla, kun mitä itse olen seurannut, niin muutaman vuoden takaiset noin 45-neliöiset kaksiot ovat alkaneet kutistua noin kymmenen neliötä pienemmiksi. Eli hiukan paisuteltu (vaikka 36 neliötä) "yksiö" voidaankin myydä kaksiona, kun ängetään huoneen keskelle seinä.

Katselinpa tuossa, mitä tänne alueelle tällä hetkellä rakennetaan ja tuossa omasta mielestäni ihanteellinen yksiön leiska, jossa neliöt käytetty tehokkaasti, kun on yhdistetty eteinen/käytävä ja keittokomero, niin on saatu sopimaan makuualkovi mukaan. Plussana myös leiska on suorakulmainen eikä neliönmuotoinen, kuten monet pienet yksiöt nykyään. Neliössä on se ongelma, että se hukkaa tuhottomasti lattiapinta-alaa seinäpinta-alan kustannuksella, mikä on ongelma, jos sisustaminen on mallia insinööri, kuten itselläni (eli kaikki huonekalut seinää vasten). Todella iso miinus ettei ole parveketta. Ranskalainen parveke on itsensä pettämistä. Parempi mieli tulisi jos ei olisi parvekkeen ovea ollenkaan.
 
Liittynyt
01.01.2021
Viestejä
997
Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.

Tuota omaa vs. vuokratonttia harva tuntuu ottavan huomioon ja sitä varmaan ei moni edes ymmärrä, kun ovat sokaistuneet jo tappiin lainoitetun talon "halvoista" asunnoista, jos on uudesta taloyhtiöstä kyse. Suurin osa tonteista on nykyään vuokralla ihan bisnessyistä, koska tällöin rakennuttajan ei tarvitse sitoa pääomaa tonttiin ja asunnot voi myydä "halvemmalla", kun tontin hinta ei ole rasitteena asunnon hinnoissa. Jos tuollaisesta on ostamassa asuntoa, niin kannattaa ainakin tarkastaa, millainen on tontin vuokrasopimuksessa korotuspykälä. Indeksiin korotus on ihan OK, mutta osa sijoittajista harrastaa prosenttikorotuksia ja se tulee kalliiksi, varsinkin nykyisellä matalan inflaation kaudella.

Itse ostin kolmisen vuotta sitten asunnon vuokratontilla seisovasta valmistuvasta talosta, mutta tuo tontti ostettiin jo ennen hallinnonluovutusta yhtiölle. Itselle ei tullut mieleenkään tuota kysyä perustajaurakoitsijalta, mutta onneksi asunnon ostajien joukossa oli yksi pankin rahoituspäällikkö, joka tuon sitten organisoi. Yhtiö otti 800 000 euroa lisää lainaa (0,6% marginaalilla) ja ne, jotka eivät sitä ennen olleet omaa osuuttaan tontista lunastaneet, maksavat tuon sitten ajan kuluessa pois.

Oma asunto on kompakti loftyksiö 27,5 neliötä plus 9,5 neliön parvi (korkeus noin 1,6 metriä, eli ei lasketa vastikkeen pohjana olevaan pinta-alaan, toimii makuuhuoneena ja vaatehuoneena/romuvarastona). Tämä olisi ilman tuota parvea ahdas ja nyt kun katsoo tänne alueelle tämän jälkeen valmistuneita taloja, niin niissä näkyy olevan vielä höylätyn pinta-alasta pois. On myynnissä 24- ja 22-neliöisiä yksiöitä. Alkaa kyllä mennä jo vähän liian pieneksi.
Kaikkialla ei myydä enää tontteja taloyhtiölle. Ainakin 5v sitten Lahdessa oli jo päätös että keskustasta tontteja vain vuokrataan eivätkä vuokra-tontin omistajat voineet lunastaa tonttia itselleen.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Kaikkialla ei myydä enää tontteja taloyhtiölle. Ainakin 5v sitten Lahdessa oli jo päätös että keskustasta tontteja vain vuokrataan eivätkä vuokra-tontin omistajat voineet lunastaa tonttia itselleen.
Jos on kaupungin tontti, niin noin varmaan onkin ja tuo, jos mikä on tyhjä arpa asunnon ostajalle, varsinkin jos vuokrasopimuksessa sattuu olemaan tuo prosenttikorotuspykälä. En tiedä, olisiko kunta noin ahne. Yksityisellä puolella onneksi ei vielä tuota ongelmaa ole. Toki helppohan tuokin on järjestää, kun jättää vain vuokrasopimuksesta lunastuspykälän pois. Olisi kyllä ikävä, jos taloyhtiö ja sitä myöden osakkaat olisivat ikuisiksi ajoiksi sidottuna mahdollisesti törkeillä ehdoilla varustettuun vuokrasopimukseen. Meidänkin talon tapauksessa laskin, että 50 vuoden vuokra-aikana tontin vuokrassa olisi maksettu yli kahteen kertaan tontin ostohinta, kun tontin omistajan tuottovaatimus oli 5 % ja sen mukaan oli vuokra hinnoiteltu.

Tuohon edelliseen viestiini palatakseni. On hyvin ainakin listahinnat nousseet. Nelisen vuotta sitten, kun tämä talo tuli markkinointiin samalta alueelta, oli 29,5-neliöisen neloskerroksen asunnon listahinta 117 000 EUR. Normaali parveke, vesikiertoinen lattialämmitys ja taloyhtiössä maalämpö. Vertaa nyt tuollainen karvalakkimallin asunto ja yli kaksi kymppiä enemmän hintaa.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
931
Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.
Toki kaikenlaiset käytävätilat ovat lähinnä hukkatilaa, mutta itse kyllä mielummin otan useamman pienen huoneen kuin jonkun ison neliön muotoisen tilan, jonka neliöitä on aivan mahdoton hyödyntää tehokkaasti. Seinätila kuitenkin yleensä määrittelee miten eri sisustuselementtejä voi käyttää, kun ei keskelle huonetta voi oikein mitään laittaa. Jos seinustat on jo täynnä niin on aika vaikea sijoittaa vaikka kirjahyllyä tai laatikostoa oikein mihinkään.
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Toki kaikenlaiset käytävätilat ovat lähinnä hukkatilaa, mutta itse kyllä mielummin otan useamman pienen huoneen kuin jonkun ison neliön muotoisen tilan, jonka neliöitä on aivan mahdoton hyödyntää tehokkaasti. Seinätila kuitenkin yleensä määrittelee miten eri sisustuselementtejä voi käyttää, kun ei keskelle huonetta voi oikein mitään laittaa. Jos seinustat on jo täynnä niin on aika vaikea sijoittaa vaikka kirjahyllyä tai laatikostoa oikein mihinkään.
Samaa mieltä, pidän siitä että omat huoneet eri asioille ja esimerkiksi löytyy tuo keittokomero eikä keittiöolohuone yhdistelmää.
 
Liittynyt
29.07.2019
Viestejä
177
Makuasioita. Itse en missään nimessä haluaisi erillistä huonetta keittiölle, vaan avoimen tai puoliavoimen version, jossa mielellään viettää aikaa siinä olohuoneessa oleskelun lomassa. Nykytrendin mukaiset minimaaliset makuuhuoneet on myös vähän ahdistavia, vaikka ymmärrän kyllä käytännöllisyyden näkökulman.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
Jos on oikeasti pieni asunto niin ehkä se toimisi. Mutta itse en erityisesti pidä tilasta missä on verholla eroteltu makuusija isomman huoneen yhteydessä missä pieni kavennus ja pienempi huone kiinni (keittiö) minkä takana erikseen vessa+suihkutila.

Eli käytännössä neliö minkä yhdeltä seinustalta tullaan sisälle ja heti vastapäätä on vessan+suihkun ovi ja toisella puolella "eteisen" vaatekaapin takana on makuusyvennys (toisella puolella sitten hylly+takit ja ulkoseinä). Sitten suoraan isoon huoneeseen mistä pääsee parvekkeelle. Toki tuossa on tila käytetty hyödyllisesti ja ovia taitaa olla 4kpl (ulko-ovi, sisäovi heti sen jälkeen jonka väliin mahtuvat lehdet ja mainokset tippumaan ja parvekkeen ovi + WC tilan ovi)

Muistelisin että yksi vanhempi sukulainen asui sellaisessa vanhuuden päivänsä. Kait se yhdelle ihmiselle hyvin riittää. Kerrostalon alakerroksissa oli myös pyörävarasto, oma säilytystila ja yhteinen saunatila. Eli mahdollisimman vähän käytävätilaa tai seiniä tai ovia. Tarvittaessa kattoon saa laitettua verhon millä halutessaan keittosyvennys ja makuusyvennys tilan saa peitettyä.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
1 764
Jos avokeittiöt ahdistaa, niin mikäänhän ei estä rakentamasta sen ympärille väliseinää. Itse arvostan avokeittiötä, koska se tuo tilan tunnetta. Pahin mahdollinen on yksiöissä käytävään sijoitetut keittiöt, joissa keittiön läpi kuljetaan sisään ja ulos.
 
Liittynyt
16.01.2017
Viestejä
262
Oletteko vaihtaneet asuntoon lukot, kun olette ostaneet asunnon? Vai luotatteko toisen sanaan.
Riippuu asioista. Jos kyseessä on taloyhtiö ja patentin alainen (tai sähköisellä tunnistuksella varustettu) avain niin lähtökohtaisesti isännöitsijällä/huoltoyhtiöllä on tarkka kirjanpito olemassaolevista avaimista eikä tuntemattomia kopioita todennäköisesti ole kierrossa.

Toisaalta sitten jos ostan laitapuolen kulkijalta vanhan ok-talon tai taloyhtiössä on vanha avainjärjestelmä käytössä (patentti umpeutunut), niin epäilykset voivat kasvaa. Tällöinkin jos tiedossa oleva avainmäärä ei siirry kaupan myötä, niin voi pyytää taloyhtiön lukuun uudelleensarjoitusta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
535
Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Onko kukaan vaihtanut omistusasuntonsa lainaa toiseen pankkiin samalla suurentaen lainasummaa, vai estääköhän joku säännös tuon? Eli esim. kun on asuntolaina, jota on lyhentänyt muutaman vuoden, niin vaihtaisikin sen uuteen lainaan, joka olisi aiempaa suurempi. ASP edut tuossa varmasti menee, mutta jos vakuudet kunnossa, niin estääkö mikään?
Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
455
Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?
Itse tein noin Nordeassa samalla kun otin 2v lyhennysvapaan viime keväänä, olemassa oleva laina-aina pidennettiin 12v --> 25v. Ei vaikuttanut marginaaliin
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?
Tuo rahoituslainan takaisinmaksukäytäntö riippuu ihan rakennuttajasta/perustajaurakoitsijasta, että mihin asti ottavat maksuja vastaan talon valmistuessa. Kysymällä selviää. Hallinnon ei tarvitse olla luovutettu. Talon vastaanoton ja hallinnonluovutuksen välillä saattaa olla hetki, jolloin maksuja ei hyväksytä. Helpottaa kirjanpitoa.

Viimeinen erä on maksukelpoinen siinä vaiheessa kun olet asunnon kuitannut vastaanotetuksi. Urakoitsija tekee pihan sitten jälkitöinä kuntoon. Ja jos ei tee, niin kovaa pommitusta vaan viestillä että tehtävä ja viimeistään yksivuotistakuutarkastusmuistioon kirjaus että hommat kesken. Sitten kun muutat niin katso todella tarkkaan kaikki epäkohdat ja kirjaa ne ylös ja katso että puutelista on luovutussopimuksen liitteenä. Ne kolhut joita et kirjaa vastaanotossa, katsotaan että olet hyväksynyt sellaisenaan. Tämä koskee lähinnä kosmeettisia asioita. Toki vialliset tai takuuaikana hajoavat asiat kuuluu korjata takuutöinä. Niistä kannattaa laittaa urakoitsijalle viesti aina heti kun vika on havaittu ja koota listaksi. Samainen lista sitten takuutarkastuksessa koontina. Ja kannattaa listata kaikki edes etäisesti viaksi epäilemäsi kohdat. Ylimääräiset kohdat on listalta myöhemmin helppo poistaa, mutta se mitä ei ole listalla, et voi jälkikäteen enää vaatia korjattavaksi.

Oma suositus on vertailla tarkasti, säästääkö omassa lainassa kuinka paljon. Henkilökohtaisen lainan marginaali voi olla alempi kuin taloyhtiön rahoituslainan, mutta onko merkittävästi että laina kannattaa ottaa itselle. Asunto on helpompi myydä, jos sitä voi kaupata "edullisella" myyntihinnalla velattoman hinnan sijaan. Itse maksoin asunnosta vain myyntihinnan, kun taloyhtiölainassa on 0,5 % marginaali niin eipä tuosta alemmas kovin helposti enää pääse.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
391
Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?
Tuota kannattaa oikeasti miettiä suostuuko koko kauppahinnan maksamaan jos ei ole valmista. Me maksoimme ja kaksi vuotta muutosta kaupoista tapellaan edelleen. Ehkä kohta on jo valmista.

Korjaus: kaksi vuotta muutosta, ei kaupoista
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 196
Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?
ASP-lainan vaihtamisesta muuntyyppiseksi en osaa spekuloida. ASP-lainan maksimipituus on 25 vuotta joten sen vaihto 15v -> 25v varmaankin onnistuu. Muutenhan normaalin asuntolainan saa maks 35-vuotiseksi. Lainasummaa tuskin saa nostettua jälkikäteen, sen sijaan olisi otettava uusi laina ja kiinnitys asuntoa vasten.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 472
Viestejä
4 163 295
Jäsenet
70 412
Uusin jäsen
O&G

Hinta.fi

Ylös Bottom