Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mastah]

Onko kukaan vaihtanut omistusasuntonsa lainaa toiseen pankkiin samalla suurentaen lainasummaa, vai estääköhän joku säännös tuon? Eli esim. kun on asuntolaina, jota on lyhentänyt muutaman vuoden, niin vaihtaisikin sen uuteen lainaan, joka olisi aiempaa suurempi. ASP edut tuossa varmasti menee, mutta jos vakuudet kunnossa, niin estääkö mikään?

 

[mt247]

Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?

 

[maustevoi]

Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?

Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.

 

[mt247]

Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.

Vakuuksia löytyy joo osakkeiden muodossa ja tarvittaessa vanhemmilta. Tahtoisin laittaa mahdollisimman vähän pääomaa kiinni heti kämppään ja hoitaa asian mieluummin vakuuksilla. Onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun siellä pitäisi makuuttaa 10% ostettavan asunnon arvosta ja omat vakuudet kunnossa? Pyrkimyksenä on siis saada 100% laina.

 

[Squirrel]

Saako valtion takauksen myyntihintaan?

Esim. 60k myynti, 180k velaton. Yhtiölainaa.

180*70%=126k vakuusarvo.
Valtion takaamaa lainaa voi saada enintään 85% hankintahinnasta, joten kummasta se lasketaan?

85%*180k= 153k lainaa+josta 153*,2=30,6k valtion takausta. Vakuudet 126k+30k.
Eli 156 +k ja omaa rahaa se 24k alkuun.

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle? Vakuudet asunnosta 126k+10,2k, eli puuttuu vielä 196-126-10,2k-9k käsiraha eli 50, 2k vakuutta puuttuu?

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle. Voiko soveltaa, että myyntihinta 60k*70% = 42k vakuuksia siitä, jolloin 42k+10,2k riittää lainaan?

Se lasketaan siitä mitä sä maksat kannattaa miettiä ottaako ison lainan ja maksaa ton koko summan vai jatkaako rahoitusvastikkeen maksua; kumpi tulee halvemmaksi. Varsinkin jos on mahdollista tarve muuttaa maksuehtoja niin usein pankit on joustavampia. Se puuttuva 15% tuosta valtiontakauksestahan ei tarvitse olla omaa rahaa, mutta tarvii olla erillinen, eli itse aikoinaan kikkailin tuon valtiotakauksen kanssa siten että otin kaksi lainaa, sellasen johon tuo 85% riitti ja toisen jolla maksoin loput pois, eli valtio sai taata asunnosta sen 85% ja itse vakuudettomalla lainalla sen loput 15%. Kun otin samasat pankista, niin pankkivirkailija antoi sen vakuudettoman lainankin samoilla ehdolla kuin sen vakuudellisen. Eli 100k asunto, 85k ja 15k lainat. Tosin tästä 10v aikaa, en tiedä salliiko säännöt nykyään tuota.

 

[maustevoi]

Vakuuksia löytyy joo osakkeiden muodossa ja tarvittaessa vanhemmilta. Tahtoisin laittaa mahdollisimman vähän pääomaa kiinni heti kämppään ja hoitaa asian mieluummin vakuuksilla. Onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun siellä pitäisi makuuttaa 10% ostettavan asunnon arvosta ja omat vakuudet kunnossa? Pyrkimyksenä on siis saada 100% laina.

Jaa-a, liekkö ASP-hyötyä? En tiiä, kun eikös siinä ASP-hommassa pidä 10% maksaa hintaa pois?
Eli eikös paremmalla pääse, kun ottaa tavan pankkilainan (jos vakuuksia on muutenkin, niin ASP-hyödyt ovat mitättömät ja muutenkin et välttämättä saa "montaa sataa euroa" korkoa niille talletuksille).
Itse otin 95-100% lainan vakuuksilla myös, ei ollut ASP osuus kyseessä.

--

TIetääkö joku, kannattaako tässä samassa yhteydessä kysäistä sijoituslainaa erillisenä? Tarjoaiskohan ne järkihintaan vai vetäis jarruja päälle? Lainat siis neuvoteltu jo, ja kelpaa meille. Sijoituslainaa tekisi mieli 30-60k, jos vaan mahdollista..

 

[mt247]

Mitä nyt näitä kämppiä itse katsellut ja käynyt näytöissä, niin huomannut näissä vanhemissa olevan yleensä jotenkin paremmat pohjaratkaisut. Monessa 2010-luvulla rakennetussa todella epäkäytännöllinen pitkulainen pohja, jossa menee neliöitä hukkaan ja tekee sisustamisesta vaikeaa ainakin omasta mielestä. Toinen mistä en pidä ollenkaan, että keittonurkkaus tungettu olohuoneeseen lähes poikkeuksetta. Mietityttämään laittaa lisäksi vuokratontit, koska suurin osa uusista kerrostaloista ovat vuokratonteilla täällä päin. Tosin kaupunki on yleensä vuokranantaja ja vuokra-ajat ovat 2060-luvulle asti.

Esimerkiksi nämä kaksi kämppää joita kävin katsomassa. 2015 rakenettu oli 54 neliötä ja 1966 oli 48.5 neliötä ja tuo vanhempi kämppä tuntui paljon tilavammalta, vaikka neliöitä olikin vähemmän.

2015 vs 1966

 

[Squirrel]

Kannattaa katsoa että vuokra-aikaa on riittävästi. Ainakin täällä Lahdessa kaupunki nostaa uuden vuokrasopimuksen myötä vuokria yleensä 10-kertaisesti tms. Jossain lehtiartikkeliss perustelivat sitä sillä että ovat tähän saakka olleet vuokralla alle markkinahinnan. Taloyhtiö on aika heikoilla jäillä kun harvemmin ne purkaa kiinsteistöjä vaan melkeimpä on lypsylehmä vuokrissa.

 

[Karpotutkii]

Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.

 

[Squirrel]

Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.

Jotkut polttaa sisällä ja jotkut ei. Ja aina välttämättä siinä asunnossa ei ole tupakoitu; monet esim menee kerrostalossa parvekkeelle tupakalla ja se kulkeutuu siitä muihin asuntoihin. Tai polttavat liesituulettimen luona, jolloinka savut yleensä päätyy muihin asuntoihin. Asuin joskus 2000-luvun alussa kämpässä jossa alakerrassa asui ketjupolttoja ja oma huoneistokin sisään tuli jopa näkyvää tupakansavua alakerrasta kun hänellä menossa aktiivisempi tupakanpolttohetki yhdistettynä 60-luvun painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

 

[Taneli-]

Kävin katsomassa yhtä asuntoa ja sisällä oli tupakoitu. Onko tämä kovin yleistä näissä hommissa? Tuonkin voisi mainita suoraan niin ei menisi aikaa turhuuksiin.

Välittäjä kehui, että otsonointi voisi auttaa mutta ei ole kyllä mielenkiintoa alkaa tommosiin.

Nykyään taitaa olla kielletty monissa paikoissa mutta ennen se tupakointi saattoi olla yleistä autoissa, bussikatoksissa ja taloissa sisällä sekä parvekkeilla. Itse en sellaista kämppää (tai autoa) ostaisi mutta joskus Saton vuokrakämpän otin missä oli tupakoitu sisällä. Tosin mainitsin siitä ja hioivat seinät sekä maalasivat uudestaan (siellä näkyi esim. keittiössä jäljistä missä oli ollut jotain taulua tai kelloa kun se kohta oli savusta ja rasvasta puhdas ennen muuttoa kun kävin kämppää katsomassa. Tosin tuo oli joskus viimevuosituhannella)

 

[Wilmo]

Asuttiin aiemmin ASO-kämpässä, missä oli vedetty vuosia röökiä sisällä. Maalasivat kaikki pinnat uudestaan ja joku ukkeli kävi laittamassa jotain kemikaalia asuntoon (teippasi ilmanvaihdon, ikkunat ja ovet tiiviisti), joka ilmeisesti poltti asunnosta kaiken hapen. Kuulemma tehokkaampi tapa, kuin otsonointi. Kesti pari päivää. Hajut kyllä hävisivät näin.

Kustannuksia tuosta luonnollisesti tulee joitain tonneja, joten kannattaa se maksattaa myyjällä.

 

[Juomatilaaja]

Kannattaa katsoa että vuokra-aikaa on riittävästi. Ainakin täällä Lahdessa kaupunki nostaa uuden vuokrasopimuksen myötä vuokria yleensä 10-kertaisesti tms. Jossain lehtiartikkeliss perustelivat sitä sillä että ovat tähän saakka olleet vuokralla alle markkinahinnan. Taloyhtiö on aika heikoilla jäillä kun harvemmin ne purkaa kiinsteistöjä vaan melkeimpä on lypsylehmä vuokrissa.

Kaupungin perustelu on mielestäni ihan oikea. Sille tasollehan ne vuokrat nousevat, mitä ne ovat vastaavissa tonttien uusissa vuokrasopimuksissa. Vanhoissa soppareissa vuokrasopimus on jäänyt monesti jopa alle sen tason, mitä oman tontin omistajat maksavat tontistaan kiinteistöveroa. Itse en olisi kauhean huolissani kaupungin vuokratonteista, mutta hinnassa sen tulisi tietenkin näkyä, kun vertaa hintoja omalla tontilla oleviin taloihin. Toki vuokraoikeudellakin taloudellinen arvo on, mutta se on vain murto-osan tontin arvosta. Melko usein tuo ei näy asuntojen hinnoissa.

Paljon huolestuneempi olisin kuitenkin muiden kuin kaupungin omistamien vuokratonttien tilanteesta sekä siitä, että vuokratontteja arvioitaessa ei osata erottaa jyviä akanoista. Esimerkki elävästä elämästä: Itse varasin äskettäin asunnon valmistuvasta talosta, joka rakennetaan kaupungin vuokratontille. Vierestä löytyy pari vuotta sitten valmistunut talo, joka on ulkoisesti hyvin samanlainen, mutta tontti on yli puolet pienenpi, (suunnilleen samankokoisia) asuntoja taloon on mahdutettu puolitoistakertainen määrä ja tontin omistaa asuntorahasto. Viimeksi mainitussa tontin vuokra on kuitenkin moninkertainen ensiksi mainittuun verrattuna, ja kun tonttivuokraa aletaan jyvittämään asuinneliötä kohden, tuo sekin jo monen kympin kuukausilisän asumismenoihin. Euroja enemmän ihmetystä herättää kuitenkin vuokrasopimuksen pituus: siinä missä kaupungin tontille rakennettuun taloon on solmittu 60 vuoden sopimus, on tonttirahaston kanssa tehty sopimus puolet lyhyempi. Eli talossa ollaan jo 2040-luvulla keskustelemassa tonttivuokrasopimuksen jatkosta. Hyvin näytti sen talon kämpät kuitenkin käyvän kaupaksi, ja suurimmaksi osaksi epäilemättä sijoittajille.

Mitä sitten muuten tulee tontin omistukseen, niin itse ilman muuta maksaisin lisähintaa omasta tontista. Ja valinnaisessa vuokratontissa varmaan jokseenkin poikkeuksetta lunastaisin tonttiosuuden pois. Valitettavasti kasvukaupungeissa se oma tontti on poissuljettu vaihtoehto jopa kokonaisisissa kaupunginosissa, ja tietenkin valtaosassa uudiskohderakentamisessa. Silloin kannattaa katse kiinnittää vuokrasopimukseen ja ennen kaikkea siihen, kuka se vuokranantaja on.

 

[Juomatilaaja]

Mitä nyt näitä kämppiä itse katsellut ja käynyt näytöissä, niin huomannut näissä vanhemissa olevan yleensä jotenkin paremmat pohjaratkaisut. Monessa 2010-luvulla rakennetussa todella epäkäytännöllinen pitkulainen pohja, jossa menee neliöitä hukkaan ja tekee sisustamisesta vaikeaa ainakin omasta mielestä. Toinen mistä en pidä ollenkaan, että keittonurkkaus tungettu olohuoneeseen lähes poikkeuksetta.

Mun mielestä uusi vst. vanha -kategorisointi on vähän ylimalkainen tuossa vertailussa. Kieltämättä tuossa 1960-luvun kohteen kuvassasi pohja on varsin onnistunut. Mutta vähän uudemmissa kohteissa (varsinkin 1970-luvulla) mielestäni eteinen vie suhteettoman suuren tilan, ja on usein vielä suunniteltu niin, että sitä tilaa ei kauheasti pysty hyötykäyttämään. Etenkin 1990-luvulta alkaen taas yleistyi se, että pienissä asunnoissakin pesuhuoneet veivät suhteettoman ison neliötilan kokonaisuudesta esim. juuri keittiön kustannuksella. Ja siihen päälle vielä oma sauna, joka on ihan kivaa luksusta sellaisissa kerrostaloissakin, jossa ilmanvaihto toimii, mutta täydellistä tilanhaaskuuta monissa taloissa, missä saunassa ei ole minkäänlaista tuloilmaa, eikä aina kunnollista poistoilmaventtiiliäkään.

Keittiönurkkaus olohuoneessa on mielestäni fiksua, jos sillä saa samasta neliömäärästä nipistettyä oman huoneen makuuhuoneelle. Toki jos neliörajoja ei ole, niin onhan erillinen keittiö aina hyvä asia.

Neliöistä puheen ollen, noissa tämän päivän 20 neliöisissä pikkuyksiöissä on mielestäni ammuttu pahiten yli. Se että samaan pieneen huoneeseen on ahdettu yhdelle seinälle keittiökalusteet ja loppuosaan huoneesta pitää saada ängettyä kaikki tarvittavat olo- ja makuuhuoneen varusteet, on mielestäni jopa vuokra-asunnoissa jo ylivietyä minimalismia.

 

[Squirrel]

Kaupungin perustelu on mielestäni ihan oikea. Sille tasollehan ne vuokrat nousevat, mitä ne ovat vastaavissa tonttien uusissa vuokrasopimuksissa. Vanhoissa soppareissa vuokrasopimus on jäänyt monesti jopa alle sen tason, mitä oman tontin omistajat maksavat tontistaan kiinteistöveroa. Itse en olisi kauhean huolissani kaupungin vuokratonteista, mutta hinnassa sen tulisi tietenkin näkyä, kun vertaa hintoja omalla tontilla oleviin taloihin. Toki vuokraoikeudellakin taloudellinen arvo on, mutta se on vain murto-osan tontin arvosta. Melko usein tuo ei näy asuntojen hinnoissa.

Paljon huolestuneempi olisin kuitenkin muiden kuin kaupungin omistamien vuokratonttien tilanteesta sekä siitä, että vuokratontteja arvioitaessa ei osata erottaa jyviä akanoista. Esimerkki elävästä elämästä: Itse varasin äskettäin asunnon valmistuvasta talosta, joka rakennetaan kaupungin vuokratontille. Vierestä löytyy pari vuotta sitten valmistunut talo, joka on ulkoisesti hyvin samanlainen, mutta tontti on yli puolet pienenpi, (suunnilleen samankokoisia) asuntoja taloon on mahdutettu puolitoistakertainen määrä ja tontin omistaa asuntorahasto. Viimeksi mainitussa tontin vuokra on kuitenkin moninkertainen ensiksi mainittuun verrattuna, ja kun tonttivuokraa aletaan jyvittämään asuinneliötä kohden, tuo sekin jo monen kympin kuukausilisän asumismenoihin. Euroja enemmän ihmetystä herättää kuitenkin vuokrasopimuksen pituus: siinä missä kaupungin tontille rakennettuun taloon on solmittu 60 vuoden sopimus, on tonttirahaston kanssa tehty sopimus puolet lyhyempi. Eli talossa ollaan jo 2040-luvulla keskustelemassa tonttivuokrasopimuksen jatkosta. Hyvin näytti sen talon kämpät kuitenkin käyvän kaupaksi, ja suurimmaksi osaksi epäilemättä sijoittajille.

Mitä sitten muuten tulee tontin omistukseen, niin itse ilman muuta maksaisin lisähintaa omasta tontista. Ja valinnaisessa vuokratontissa varmaan jokseenkin poikkeuksetta lunastaisin tonttiosuuden pois. Valitettavasti kasvukaupungeissa se oma tontti on poissuljettu vaihtoehto jopa kokonaisisissa kaupunginosissa, ja tietenkin valtaosassa uudiskohderakentamisessa. Silloin kannattaa katse kiinnittää vuokrasopimukseen ja ennen kaikkea siihen, kuka se vuokranantaja on.

Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.

Toinen mikä mua ihmetyttää varsinkin jos vanhempi väki on ostamassa taloa ja sitten kysyy miksette ostaneet sitä kun se oli lähellä harrastuspaikkoja jne. niin vastaavat "Siellä on tehty tosi paljon remontteja" eli kaikennäköisiä julkisivumaalauksia jne. Tää vähän ihmetyttää kun omasta mielestähän se on hyvää kiinteistön arvon ylläpitoa. EI tässä kovinkaan kaukana ole taloyhtiö, jossa ei oltu tehty mitään remontteja vuosikymmeniä, niin niille sitten pamahti kerralla kattoremontti, julkisivuremontti, putkiremontti ja ulko-ovien uusiminen. Jokainen joutui maksamaan remonteista enemmän kuin aikanaan olivat ostaneet sen osakkeen. Se minusta vasta onkin tyhmää että ei huolleta omaisuudestaan; onneksi siihen taloyhtiöön tuli hallitus joka tajusi tilanteen.

 

[Juomatilaaja]

Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.

Noinhan se on. Tontin lisäksi aika moni muukin taloyhtiön omaisuuserä heijastuu turhan vähän myyntihintaan. Jos hyvällä paikalla sijaitseva taloyhtiö omistaa vaikkapa 10 % huoneistoista ja saa niistä vuokratuottoa, luulisi asian näkyvät selkeästi myyntihinnoissa. Toisin on asian laita todellisuudessa. Ostajat tekee tarjouksensa tapettien ja hellalevyjen kunnon perusteella

EI tässä kovinkaan kaukana ole taloyhtiö, jossa ei oltu tehty mitään remontteja vuosikymmeniä, niin niille sitten pamahti kerralla kattoremontti, julkisivuremontti, putkiremontti ja ulko-ovien uusiminen. Jokainen joutui maksamaan remonteista enemmän kuin aikanaan olivat ostaneet sen osakkeen. Se minusta vasta onkin tyhmää että ei huolleta omaisuudestaan; onneksi siihen taloyhtiöön tuli hallitus joka tajusi tilanteen.

Valitettavasti olen osakkaana itse yhdessä tuollaisessa yhtiössä. Vielä takavuosina remontteja tehtiin oikea-aikaisesti, mutta nykyään se "kyllä tämä minun elinaikani kestää" -henkinen porukka on nykyään niskan päällä taloyhtiössä. Ja kiinteistövälittäjät vielä kehtaavat myydä yhtiöstä kämppiä mainostaen, että taloyhtiö on hyvin hoidettu eikä suuria remontteja ole tiedossa. Mutta kai se tyyli toimii: ostajat osaavat arvostaa, jos taloyhtiön viisvuotissuunnitelma ei sisällä korjauksia, mutta ei sitä jos se suunnitelma on tehty oikeasti vastuullisesti ja siten myös sisältää remonttisuunnitelmia. Omalta osaltani on tuon yhtiön kohdalla luovuttanut, keskityn vastuullisissa yhtiöissä järkevien remonttien ja investointien edistämiseen sekä lohduttaudun sillä, että kun ne remontit sitten tuossa yhdessä yhtiössä aikanaan tulee pakollisesti tehtäväksi, niin minun ei tarvitse elää remonttimelun keskellä ja minä en ole ensimmäinen, jolta loppuu rahat korjausvelkojen langetessa maksuun.

 

[mt247]

Mun mielestä uusi vst. vanha -kategorisointi on vähän ylimalkainen tuossa vertailussa. Kieltämättä tuossa 1960-luvun kohteen kuvassasi pohja on varsin onnistunut. Mutta vähän uudemmissa kohteissa (varsinkin 1970-luvulla) mielestäni eteinen vie suhteettoman suuren tilan, ja on usein vielä suunniteltu niin, että sitä tilaa ei kauheasti pysty hyötykäyttämään. Etenkin 1990-luvulta alkaen taas yleistyi se, että pienissä asunnoissakin pesuhuoneet veivät suhteettoman ison neliötilan kokonaisuudesta esim. juuri keittiön kustannuksella. Ja siihen päälle vielä oma sauna, joka on ihan kivaa luksusta sellaisissa kerrostaloissakin, jossa ilmanvaihto toimii, mutta täydellistä tilanhaaskuuta monissa taloissa, missä saunassa ei ole minkäänlaista tuloilmaa, eikä aina kunnollista poistoilmaventtiiliäkään.

Keittiönurkkaus olohuoneessa on mielestäni fiksua, jos sillä saa samasta neliömäärästä nipistettyä oman huoneen makuuhuoneelle. Toki jos neliörajoja ei ole, niin onhan erillinen keittiö aina hyvä asia.

Neliöistä puheen ollen, noissa tämän päivän 20 neliöisissä pikkuyksiöissä on mielestäni ammuttu pahiten yli. Se että samaan pieneen huoneeseen on ahdettu yhdelle seinälle keittiökalusteet ja loppuosaan huoneesta pitää saada ängettyä kaikki tarvittavat olo- ja makuuhuoneen varusteet, on mielestäni jopa vuokra-asunnoissa jo ylivietyä minimalismia.

Jep, olen tosin itse katsellut lähinnä 1960-luvulla ja sitten 2010-luvulla rakennettuja taloja alueelta, jolta meinasin ostaa. Olisi siellä jotain 70-luvulla rakennettua, mutta kaikkiin on lähitulevaisuudessa tulossa isompaa putkiremonttia ennemmin tai myöhemmin. En vain millään pidä tuosta, että tuo keittiö ängetty jonnekin olohuoneen nurkkaan, tulee liiallinen oman vanhan opiskelijaboksin vibat. Lisäksi pienentää entisestään turhan pientä olohuonetta tuo ratkaisu.

Siis onhan se oikea, mutta tarkoitin lähinnä sitä että jos on ostamasa osakkeita yhtiöstä jossa lähitulevaisuudessa päättyy vuokra-sopimus kannattaa varautua jo etukäteen että yhtiövastike todennäköisesti nousee. Kyllä munkin mielestä pitäisi näkyä hinnassa, mutta 5v sitten kun etsin täältä Lahdesta omaa kämppää niin suht vierekkäin olevat talot toisessa oma ja vuokra, pyyntihinta oli suht samat enkä tiedä millä hinnalla loppupelissä meni kaupaksi.

Olen itse ihmetellyt nyt samaa aika paljon, kun ei tunnu heijastuvan hintaan yhtään mitenkään oli tontti sitten oma tai vuokra. Täällä päin on pakko ostaa vanhaa, jos haluaa omalla tontilla olevan talon. Taitaa olla nykyinen trendi tuo, että kaikki kerrostaloasunnot menevät vuokratonteilla nykyään.

Monet uudiskohteet täällä päin tuntuu olevan lähinnä asuntosijoittajille suunniteltuja eli talo ahdettu täyteen pieniä yksiöitä ja kaksioita typerillä pohjaratkaisuilla. Kaikki pinnat valkoista hinnat lähtien tavaraa. Ei oikein huvittaisi muuttaa taloon, jossa kaikki naapurit ovat usein vaihtuvia vuokralaisia.

 

[Grazer]

Jep, olen tosin itse katsellut lähinnä 1960-luvulla ja sitten 2010-luvulla rakennettuja taloja alueelta, jolta meinasin ostaa. Olisi siellä jotain 70-luvulla rakennettua, mutta kaikkiin on lähitulevaisuudessa tulossa isompaa putkiremonttia ennemmin tai myöhemmin. En vain millään pidä tuosta, että tuo keittiö ängetty jonnekin olohuoneen nurkkaan, tulee liiallinen oman vanhan opiskelijaboksin vibat. Lisäksi pienentää entisestään turhan pientä olohuonetta tuo ratkaisu.



Olen itse ihmetellyt nyt samaa aika paljon, kun ei tunnu heijastuvan hintaan yhtään mitenkään oli tontti sitten oma tai vuokra. Täällä päin on pakko ostaa vanhaa, jos haluaa omalla tontilla olevan talon. Taitaa olla nykyinen trendi tuo, että kaikki kerrostaloasunnot menevät vuokratonteilla nykyään.

Monet uudiskohteet täällä päin tuntuu olevan lähinnä asuntosijoittajille suunniteltuja eli talo ahdettu täyteen pieniä yksiöitä ja kaksioita typerillä pohjaratkaisuilla. Kaikki pinnat valkoista hinnat lähtien tavaraa. Ei oikein huvittaisi muuttaa taloon, jossa kaikki naapurit ovat usein vaihtuvia vuokralaisia.

Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.

Tuota omaa vs. vuokratonttia harva tuntuu ottavan huomioon ja sitä varmaan ei moni edes ymmärrä, kun ovat sokaistuneet jo tappiin lainoitetun talon "halvoista" asunnoista, jos on uudesta taloyhtiöstä kyse. Suurin osa tonteista on nykyään vuokralla ihan bisnessyistä, koska tällöin rakennuttajan ei tarvitse sitoa pääomaa tonttiin ja asunnot voi myydä "halvemmalla", kun tontin hinta ei ole rasitteena asunnon hinnoissa. Jos tuollaisesta on ostamassa asuntoa, niin kannattaa ainakin tarkastaa, millainen on tontin vuokrasopimuksessa korotuspykälä. Indeksiin korotus on ihan OK, mutta osa sijoittajista harrastaa prosenttikorotuksia ja se tulee kalliiksi, varsinkin nykyisellä matalan inflaation kaudella.

Itse ostin kolmisen vuotta sitten asunnon vuokratontilla seisovasta valmistuvasta talosta, mutta tuo tontti ostettiin jo ennen hallinnonluovutusta yhtiölle. Itselle ei tullut mieleenkään tuota kysyä perustajaurakoitsijalta, mutta onneksi asunnon ostajien joukossa oli yksi pankin rahoituspäällikkö, joka tuon sitten organisoi. Yhtiö otti 800 000 euroa lisää lainaa (0,6% marginaalilla) ja ne, jotka eivät sitä ennen olleet omaa osuuttaan tontista lunastaneet, maksavat tuon sitten ajan kuluessa pois.

Oma asunto on kompakti loftyksiö 27,5 neliötä plus 9,5 neliön parvi (korkeus noin 1,6 metriä, eli ei lasketa vastikkeen pohjana olevaan pinta-alaan, toimii makuuhuoneena ja vaatehuoneena/romuvarastona). Tämä olisi ilman tuota parvea ahdas ja nyt kun katsoo tänne alueelle tämän jälkeen valmistuneita taloja, niin niissä näkyy olevan vielä höylätyn pinta-alasta pois. On myynnissä 24- ja 22-neliöisiä yksiöitä. Alkaa kyllä mennä jo vähän liian pieneksi.

 

[perato]

Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.

Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.

 

[Grazer]

Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.

Taitaa sitten tuo mieltymys pieniin huoneisiin olla tulossa takaisin rakennuttajilla, kun mitä itse olen seurannut, niin muutaman vuoden takaiset noin 45-neliöiset kaksiot ovat alkaneet kutistua noin kymmenen neliötä pienemmiksi. Eli hiukan paisuteltu (vaikka 36 neliötä) "yksiö" voidaankin myydä kaksiona, kun ängetään huoneen keskelle seinä.

Katselinpa tuossa, mitä tänne alueelle tällä hetkellä rakennetaan ja tuossa omasta mielestäni ihanteellinen yksiön leiska, jossa neliöt käytetty tehokkaasti, kun on yhdistetty eteinen/käytävä ja keittokomero, niin on saatu sopimaan makuualkovi mukaan. Plussana myös leiska on suorakulmainen eikä neliönmuotoinen, kuten monet pienet yksiöt nykyään. Neliössä on se ongelma, että se hukkaa tuhottomasti lattiapinta-alaa seinäpinta-alan kustannuksella, mikä on ongelma, jos sisustaminen on mallia insinööri, kuten itselläni (eli kaikki huonekalut seinää vasten). Todella iso miinus ettei ole parveketta. Ranskalainen parveke on itsensä pettämistä. Parempi mieli tulisi jos ei olisi parvekkeen ovea ollenkaan.

29,5 m² Luhtajoentie 9 A 24, 01800 Nurmijärvi Kerrostalo ...

Katso 5 kuvaa tästä 139200 €, 1h+kt+alkovi, 29.5 m² Asunnot Ke...

asunnot.oikotie.fi

 

[Squirrel]

Omasta mielestä taas varsinkin yksiöissä ja kaksioissa tuo keittiöblokki olohuoneen nurkassa on mitä mainioin ratkaisu. Ei turhaan tuhlata neliöitä keittokomeroon, joka on joka tapauksessa ahdas.

Tuota omaa vs. vuokratonttia harva tuntuu ottavan huomioon ja sitä varmaan ei moni edes ymmärrä, kun ovat sokaistuneet jo tappiin lainoitetun talon "halvoista" asunnoista, jos on uudesta taloyhtiöstä kyse. Suurin osa tonteista on nykyään vuokralla ihan bisnessyistä, koska tällöin rakennuttajan ei tarvitse sitoa pääomaa tonttiin ja asunnot voi myydä "halvemmalla", kun tontin hinta ei ole rasitteena asunnon hinnoissa. Jos tuollaisesta on ostamassa asuntoa, niin kannattaa ainakin tarkastaa, millainen on tontin vuokrasopimuksessa korotuspykälä. Indeksiin korotus on ihan OK, mutta osa sijoittajista harrastaa prosenttikorotuksia ja se tulee kalliiksi, varsinkin nykyisellä matalan inflaation kaudella.

Itse ostin kolmisen vuotta sitten asunnon vuokratontilla seisovasta valmistuvasta talosta, mutta tuo tontti ostettiin jo ennen hallinnonluovutusta yhtiölle. Itselle ei tullut mieleenkään tuota kysyä perustajaurakoitsijalta, mutta onneksi asunnon ostajien joukossa oli yksi pankin rahoituspäällikkö, joka tuon sitten organisoi. Yhtiö otti 800 000 euroa lisää lainaa (0,6% marginaalilla) ja ne, jotka eivät sitä ennen olleet omaa osuuttaan tontista lunastaneet, maksavat tuon sitten ajan kuluessa pois.

Oma asunto on kompakti loftyksiö 27,5 neliötä plus 9,5 neliön parvi (korkeus noin 1,6 metriä, eli ei lasketa vastikkeen pohjana olevaan pinta-alaan, toimii makuuhuoneena ja vaatehuoneena/romuvarastona). Tämä olisi ilman tuota parvea ahdas ja nyt kun katsoo tänne alueelle tämän jälkeen valmistuneita taloja, niin niissä näkyy olevan vielä höylätyn pinta-alasta pois. On myynnissä 24- ja 22-neliöisiä yksiöitä. Alkaa kyllä mennä jo vähän liian pieneksi.

Kaikkialla ei myydä enää tontteja taloyhtiölle. Ainakin 5v sitten Lahdessa oli jo päätös että keskustasta tontteja vain vuokrataan eivätkä vuokra-tontin omistajat voineet lunastaa tonttia itselleen.

 

[Grazer]

Kaikkialla ei myydä enää tontteja taloyhtiölle. Ainakin 5v sitten Lahdessa oli jo päätös että keskustasta tontteja vain vuokrataan eivätkä vuokra-tontin omistajat voineet lunastaa tonttia itselleen.

Jos on kaupungin tontti, niin noin varmaan onkin ja tuo, jos mikä on tyhjä arpa asunnon ostajalle, varsinkin jos vuokrasopimuksessa sattuu olemaan tuo prosenttikorotuspykälä. En tiedä, olisiko kunta noin ahne. Yksityisellä puolella onneksi ei vielä tuota ongelmaa ole. Toki helppohan tuokin on järjestää, kun jättää vain vuokrasopimuksesta lunastuspykälän pois. Olisi kyllä ikävä, jos taloyhtiö ja sitä myöden osakkaat olisivat ikuisiksi ajoiksi sidottuna mahdollisesti törkeillä ehdoilla varustettuun vuokrasopimukseen. Meidänkin talon tapauksessa laskin, että 50 vuoden vuokra-aikana tontin vuokrassa olisi maksettu yli kahteen kertaan tontin ostohinta, kun tontin omistajan tuottovaatimus oli 5 % ja sen mukaan oli vuokra hinnoiteltu.

Tuohon edelliseen viestiini palatakseni. On hyvin ainakin listahinnat nousseet. Nelisen vuotta sitten, kun tämä talo tuli markkinointiin samalta alueelta, oli 29,5-neliöisen neloskerroksen asunnon listahinta 117 000 EUR. Normaali parveke, vesikiertoinen lattialämmitys ja taloyhtiössä maalämpö. Vertaa nyt tuollainen karvalakkimallin asunto ja yli kaksi kymppiä enemmän hintaa.

 

[shams]

Mjoo, toisaalta kyllä, toisaalta kun miettii kuinka äänekkäästi oma 2v sisällä kämppään tulleet jääkaappi ja liesi puhaltelee ja kurluttaa niin ei kyl noita jaksais tässä olohuoneessa kuunnella. Tuohon ku yhistetää joku paska tiskikone joka huutaa ku hinaaja nii ai että on mukavata.

Omaan silmään mitä asuntoja katellu, nii monessa vanhassa asunnossa on paljon pieniä huoneita ja sen myötä seiniä ja ylimääräisiä "käytävätiloja" ihan poskettomasti. Joku 70 neliön asunto saattaa sisältää viisikin huonetta(mukaanlukien keittiö erillisenä) ja niiden välissä joku neljän oven välitila. Heitän nyt vähän mutulla tuon koon, ku en vähään aikaan ole noita asuntoja katellut, mutta näitä tuli monessakin vanhemmassa keskustan talossa vastaan.

Toki kaikenlaiset käytävätilat ovat lähinnä hukkatilaa, mutta itse kyllä mielummin otan useamman pienen huoneen kuin jonkun ison neliön muotoisen tilan, jonka neliöitä on aivan mahdoton hyödyntää tehokkaasti. Seinätila kuitenkin yleensä määrittelee miten eri sisustuselementtejä voi käyttää, kun ei keskelle huonetta voi oikein mitään laittaa. Jos seinustat on jo täynnä niin on aika vaikea sijoittaa vaikka kirjahyllyä tai laatikostoa oikein mihinkään.

 

[mt247]

Toki kaikenlaiset käytävätilat ovat lähinnä hukkatilaa, mutta itse kyllä mielummin otan useamman pienen huoneen kuin jonkun ison neliön muotoisen tilan, jonka neliöitä on aivan mahdoton hyödyntää tehokkaasti. Seinätila kuitenkin yleensä määrittelee miten eri sisustuselementtejä voi käyttää, kun ei keskelle huonetta voi oikein mitään laittaa. Jos seinustat on jo täynnä niin on aika vaikea sijoittaa vaikka kirjahyllyä tai laatikostoa oikein mihinkään.

Samaa mieltä, pidän siitä että omat huoneet eri asioille ja esimerkiksi löytyy tuo keittokomero eikä keittiöolohuone yhdistelmää.

 

[stool]

Makuasioita. Itse en missään nimessä haluaisi erillistä huonetta keittiölle, vaan avoimen tai puoliavoimen version, jossa mielellään viettää aikaa siinä olohuoneessa oleskelun lomassa. Nykytrendin mukaiset minimaaliset makuuhuoneet on myös vähän ahdistavia, vaikka ymmärrän kyllä käytännöllisyyden näkökulman.

 

[Taneli-]

Jos on oikeasti pieni asunto niin ehkä se toimisi. Mutta itse en erityisesti pidä tilasta missä on verholla eroteltu makuusija isomman huoneen yhteydessä missä pieni kavennus ja pienempi huone kiinni (keittiö) minkä takana erikseen vessa+suihkutila.

Eli käytännössä neliö minkä yhdeltä seinustalta tullaan sisälle ja heti vastapäätä on vessan+suihkun ovi ja toisella puolella "eteisen" vaatekaapin takana on makuusyvennys (toisella puolella sitten hylly+takit ja ulkoseinä). Sitten suoraan isoon huoneeseen mistä pääsee parvekkeelle. Toki tuossa on tila käytetty hyödyllisesti ja ovia taitaa olla 4kpl (ulko-ovi, sisäovi heti sen jälkeen jonka väliin mahtuvat lehdet ja mainokset tippumaan ja parvekkeen ovi + WC tilan ovi)

Muistelisin että yksi vanhempi sukulainen asui sellaisessa vanhuuden päivänsä. Kait se yhdelle ihmiselle hyvin riittää. Kerrostalon alakerroksissa oli myös pyörävarasto, oma säilytystila ja yhteinen saunatila. Eli mahdollisimman vähän käytävätilaa tai seiniä tai ovia. Tarvittaessa kattoon saa laitettua verhon millä halutessaan keittosyvennys ja makuusyvennys tilan saa peitettyä.

 

[Jote]

Jos avokeittiöt ahdistaa, niin mikäänhän ei estä rakentamasta sen ympärille väliseinää. Itse arvostan avokeittiötä, koska se tuo tilan tunnetta. Pahin mahdollinen on yksiöissä käytävään sijoitetut keittiöt, joissa keittiön läpi kuljetaan sisään ja ulos.

 

[exkomura]

Oletteko vaihtaneet asuntoon lukot, kun olette ostaneet asunnon? Vai luotatteko toisen sanaan.

 

[valvoline]

Oletteko vaihtaneet asuntoon lukot, kun olette ostaneet asunnon? Vai luotatteko toisen sanaan.

Riippuu asioista. Jos kyseessä on taloyhtiö ja patentin alainen (tai sähköisellä tunnistuksella varustettu) avain niin lähtökohtaisesti isännöitsijällä/huoltoyhtiöllä on tarkka kirjanpito olemassaolevista avaimista eikä tuntemattomia kopioita todennäköisesti ole kierrossa.

Toisaalta sitten jos ostan laitapuolen kulkijalta vanhan ok-talon tai taloyhtiössä on vanha avainjärjestelmä käytössä (patentti umpeutunut), niin epäilykset voivat kasvaa. Tällöinkin jos tiedossa oleva avainmäärä ei siirry kaupan myötä, niin voi pyytää taloyhtiön lukuun uudelleensarjoitusta.

 

[Squirrel]

Uudelleensarjoitus melko varmasti menee osakkaan piikkiin eikä taloyhtiön.

 

[helppo92]

Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?

 

[maustevoi]

Onko kukaan vaihtanut omistusasuntonsa lainaa toiseen pankkiin samalla suurentaen lainasummaa, vai estääköhän joku säännös tuon? Eli esim. kun on asuntolaina, jota on lyhentänyt muutaman vuoden, niin vaihtaisikin sen uuteen lainaan, joka olisi aiempaa suurempi. ASP edut tuossa varmasti menee, mutta jos vakuudet kunnossa, niin estääkö mikään?

Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?

 

[tstv]

Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?

Itse tein noin Nordeassa samalla kun otin 2v lyhennysvapaan viime keväänä, olemassa oleva laina-aina pidennettiin 12v --> 25v. Ei vaikuttanut marginaaliin

 

[Grazer]

Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?

Tuo rahoituslainan takaisinmaksukäytäntö riippuu ihan rakennuttajasta/perustajaurakoitsijasta, että mihin asti ottavat maksuja vastaan talon valmistuessa. Kysymällä selviää. Hallinnon ei tarvitse olla luovutettu. Talon vastaanoton ja hallinnonluovutuksen välillä saattaa olla hetki, jolloin maksuja ei hyväksytä. Helpottaa kirjanpitoa.

Viimeinen erä on maksukelpoinen siinä vaiheessa kun olet asunnon kuitannut vastaanotetuksi. Urakoitsija tekee pihan sitten jälkitöinä kuntoon. Ja jos ei tee, niin kovaa pommitusta vaan viestillä että tehtävä ja viimeistään yksivuotistakuutarkastusmuistioon kirjaus että hommat kesken. Sitten kun muutat niin katso todella tarkkaan kaikki epäkohdat ja kirjaa ne ylös ja katso että puutelista on luovutussopimuksen liitteenä. Ne kolhut joita et kirjaa vastaanotossa, katsotaan että olet hyväksynyt sellaisenaan. Tämä koskee lähinnä kosmeettisia asioita. Toki vialliset tai takuuaikana hajoavat asiat kuuluu korjata takuutöinä. Niistä kannattaa laittaa urakoitsijalle viesti aina heti kun vika on havaittu ja koota listaksi. Samainen lista sitten takuutarkastuksessa koontina. Ja kannattaa listata kaikki edes etäisesti viaksi epäilemäsi kohdat. Ylimääräiset kohdat on listalta myöhemmin helppo poistaa, mutta se mitä ei ole listalla, et voi jälkikäteen enää vaatia korjattavaksi.

Oma suositus on vertailla tarkasti, säästääkö omassa lainassa kuinka paljon. Henkilökohtaisen lainan marginaali voi olla alempi kuin taloyhtiön rahoituslainan, mutta onko merkittävästi että laina kannattaa ottaa itselle. Asunto on helpompi myydä, jos sitä voi kaupata "edullisella" myyntihinnalla velattoman hinnan sijaan. Itse maksoin asunnosta vain myyntihinnan, kun taloyhtiölainassa on 0,5 % marginaali niin eipä tuosta alemmas kovin helposti enää pääse.

 

[emviiex]

Nyt olisi selvillä oman RS-uudiskohteen muuttopäivä.

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa siitä, milloin voi aikaisintaan taloyhtiön yhtiölainan maksaa kerralla pois pankkilainalla. Ajatuksena siis ottaa velattoman myyntihinnan verran ASP-lainaa + asp-lisälainaa (toki omarahoitusosuudella vähennettynä). Pitääkö taloyhtiön hallinta olla luovutettu rakennusliikkeeltä osakkeiden omistajille, jota muodostavat uuden hallituksen, ennen kuin tätä yhtiölainaa voi maksaa pois? Kaikki asunnot ovat olleet myytyjä jo pitkän aikaa, jos sillä on jotain merkitystä.

Toinen mietitystä aiheuttanut seikka on, että osa pihatöistä ja viimeisistä maalauksista päästään tekemään vasta alku kesällä. Asuntoon pääsee muuttamaan jo kevät talvella, joten pitääkö kauppahinta maksaa kokonaan vaikka kohde ei vielä ole täysin valmis?

Tuota kannattaa oikeasti miettiä suostuuko koko kauppahinnan maksamaan jos ei ole valmista. Me maksoimme ja kaksi vuotta muutosta kaupoista tapellaan edelleen. Ehkä kohta on jo valmista.

Korjaus: kaksi vuotta muutosta, ei kaupoista

 

[pelitys]

Vastatkaahan tähän.

Eli jos oon ottanut 15v laina-ajan ja haluankin yht-äkkiä sen 25vuotiseksi, niin onnistuuko tämä kivuttomasti? Tai onnistuuko nostaa laina-summaa?

ASP-lainan vaihtamisesta muuntyyppiseksi en osaa spekuloida. ASP-lainan maksimipituus on 25 vuotta joten sen vaihto 15v -> 25v varmaankin onnistuu. Muutenhan normaalin asuntolainan saa maks 35-vuotiseksi. Lainasummaa tuskin saa nostettua jälkikäteen, sen sijaan olisi otettava uusi laina ja kiinnitys asuntoa vasten.

 

[Grazer]

Tuota kannattaa oikeasti miettiä suostuuko koko kauppahinnan maksamaan jos ei ole valmista. Me maksoimme ja kaksi vuotta kaupoista tapellaan edelleen. Ehkä kohta on jo valmista.

Kai olette vastustaneet takuuajan vakuuden vapauttamista? Jos hommat on kesken ja kaksi vuotta valmistumisesta häämöttää niin ei kun kuluttajariitalautakuntaan valitus ja siitä valituksesta tieto rakennuttajalle ja vakuudenantajalle, niin vakuus pysyy pidätettynä.

Myyjä/rakennuttaja ei todennäköisesti päästä muuttamaan asuntoon ennen kuin viimeinenkin maksuerä on maksettu. Riippuu toki siitä, mitä kauppakirjaan on kirjattu.

 

[emviiex]

Kai olette vastustaneet takuuajan vakuuden vapauttamista? Jos hommat on kesken ja kaksi vuotta valmistumisesta häämöttää niin ei kun kuluttajariitalautakuntaan valitus ja siitä valituksesta tieto rakennuttajalle ja vakuudenantajalle, niin vakuus pysyy pidätettynä.

Joo on RS-vakuudet blokkailtu ja kuluttajariidat pystyssä. Mutta paljolta olisi säästynyt jos ei olisi uskonut rakennuttajaa että tehdään pihat ensi kesänä ja korjataan puutteita sitten muuton jälkeen.

 

[helppo92]

Omalla kohdalla oikeastaan istutukset ja pieniä maalauskohteita jäisi tekemättä. Pihat on jo asfaltoitu ja valaistus asennettu. Olen tosiaan ymmärtänyt, että kauppahinta pitää olla maksettu, kun asuntoon muuttaa. Kaipa se noiden vakuuksien varaan homma sitten jää. Tietysti ensin pitää molemmat kämpän tarkastukset tehdä ja todeta, että isompia virheitä ei ole.

 

[Juomatilaaja]

Oletteko vaihtaneet asuntoon lukot, kun olette ostaneet asunnon? Vai luotatteko toisen sanaan.

En. Yleensä siihen ei ole ollut aihetta. Näin jälkikäteen ajatellen yhdessä kohteessa oli kyllä melko riskikästä touhua siirtää kämppään työhuone ilman avainten uudelleensarjoitusta. Asunto oli kuitenkin toiminut vuokra-asuntona ja siinä oli silloisten avainten historian aikana ollut aika paljon asukkaita. No, muutaman vuoden sisällä taloyhtiössä onneksi vaihdettiin avainjärjestelmää muutenkin.

 

[Janezcky]

Kuinka yleistä on että asunto-osakeyhtiö ei vakuuta kiinteistöä vaan tuo pitää osakkaan itse tehdä? Paritalo siis kyseessä.

 

[Sekundaattori]

Vinkkejä asuntolainan lopulliseen kilpailutukseen ennen kaupantekoa? Tekemäni tarjous Turussa sijaitsevasta kerrostalokaksiosta hyväksyttiin ja tällä hetkellä OP:n tarjoama marginaali ekan keskustelun jäljiltä 0,665 %.

Omia ASP-säästöjä rontti 15 k ja lainantarve 135 k, josta 115 k ASP-lainaa. Ikää 28 v, koulutukselta DI ja brutto nafti 4 k/kk. Opintolainaa muutama hassu tonni.

Millaiseen marginaaliin näillä seteillä olis realistiset mahdollisuudet? Mistä pankeistä järkevintä neuvotella? Muita vinkkejä?

 

[maustevoi]

Vinkkejä asuntolainan lopulliseen kilpailutukseen ennen kaupantekoa? Tekemäni tarjous Turussa sijaitsevasta kerrostalokaksiosta hyväksyttiin ja tällä hetkellä OP:n tarjoama marginaali ekan keskustelun jäljiltä 0,665 %.

Omia ASP-säästöjä rontti 15 k ja lainantarve 135 k, josta 115 k ASP-lainaa. Ikää 28 v, koulutukselta DI ja brutto nafti 4 k/kk. Opintolainaa muutama hassu tonni.

Millaiseen marginaaliin näillä seteillä olis realistiset mahdollisuudet? Mistä pankeistä järkevintä neuvotella? Muita vinkkejä?

Korkeakoulutetut saa liittoeduilta (liittyy vaikka lainan takia liittoon) Danskelta paremma ntarjouksen. OP:tä itsekin haluaisin tukea, mutta on sen 0.1-0.28 kalliimpi.. Jos osaat keskustella, niin 0,5 olisin tyytyväinen, mutta on tuossa 0,4x mahdollisuus.

 

[edup]

Korkeakoulutetut saa liittoeduilta (liittyy vaikka lainan takia liittoon) Danskelta paremma ntarjouksen. OP:tä itsekin haluaisin tukea, mutta on sen 0.1-0.28 kalliimpi.. Jos osaat keskustella, niin 0,5 olisin tyytyväinen, mutta on tuossa 0,4x mahdollisuus.

Täällä Danskelta ensinnäkin maksimilaina n. 50k pienempi kuin mitä OP:lta olisi saanut, ja liiton edunkin jälkeen selvästi korkeammalla marginaalilla. Kaikki alennukset tietty kannattaa pyytää mukaan, mutta ei nuo esim. Akavan alennukset mikään autuaaksi tekevä juttu ole.

Ja ylipäätään jäi kyllä paska maku Dansken asiakaspalvelusta, kun suunnilleen väkisin yrittivät tunkea ties mitä vakuutuksia ja muita turvia mukaan.

Kysyy vaan ne tarjoukset kaikilta pankeilta, ottaa parhaan tarjouksen ja kysyy vielä kilpailijoilta että pystyvätkö vastaamaan tarjoukseen ja ottaa sen jälkeen parhaan.

 

[kjns]

Vinkkejä asuntolainan lopulliseen kilpailutukseen ennen kaupantekoa?

Paras vinkki minkä osaan antaa on laittaa useampaan pankkiin tarjouskysely ja katsoa kuka tarjoaa halvimman marginaalin parhailla palveluilla. Monesti paras tarjous tulee vasta toisella kierroksella, joskus voi saada itseä tyydyttävän tarjouksen jo ensimmäisellä kierroksella.

Jos haluat vertailukohtaa niin asun myös Turun seudulla ja mulla on vaimon kanssa suunnilleen tuplat tuosta lainaa, eli henk.koht osuus on samaa luokkaa kuin sulla, talouden vertailukelpoinen tulo per hlö oli kilpailutuksen aikaan pienempi kuin sulla ja Danskesta tuli Akava-tarjouksena 0,42 marginaali nollakuluilla (kyseessä siis olemassa olevan lainan kilpailutus/siirto). Tarjous kertoi myös ilman akavaa -marginaalin ja se oli 0,46. Siellä ei myöskään tuputettu mitään kun pyysin suoraan tarjoamaan pelkän lainan ilman turvia ja vakuutuksia.

Eli omaan kokemukseen nojaten tuosta vois vielä päästä kyllä alaspäin.

 

[Juspanderi]

Vinkkejä asuntolainan lopulliseen kilpailutukseen ennen kaupantekoa? Tekemäni tarjous Turussa sijaitsevasta kerrostalokaksiosta hyväksyttiin ja tällä hetkellä OP:n tarjoama marginaali ekan keskustelun jäljiltä 0,665 %.

Omia ASP-säästöjä rontti 15 k ja lainantarve 135 k, josta 115 k ASP-lainaa. Ikää 28 v, koulutukselta DI ja brutto nafti 4 k/kk. Opintolainaa muutama hassu tonni.

Millaiseen marginaaliin näillä seteillä olis realistiset mahdollisuudet? Mistä pankeistä järkevintä neuvotella? Muita vinkkejä?

Samankaltaisilla statseilla (Turku, 27v, tulot 3 k€/kk (ei kyllä DI), laina 100 k€) päädyin kesällä ottamaan lainan OP:sta, jossa lopullinen marginaali asettui 0,6 %:iin. Mukana keskusteluissa oli myös Hypo ja Nordea. Nordean kanssa keskustelut eivät edenneet tarpeeksi nopeasti siinä vaiheessa kun sitä olisi tarvittu, joten se tippui pois. Hypo tarjosi muistaakseni 0,55% marginaalia, mutta valitsin lopulta OP:n, koska asiointi oli ennestäänkin siellä ja olen ollut tähän asti tyytyväinen. (Eikä saa unohtaa POONUKSIA)

Luulisin kyllä, että sinulla on rahkeita saada marginaali ainakin lähemmäs 0,5 %:a

 

[Juomatilaaja]

Korkeakoulutetut saa liittoeduilta (liittyy vaikka lainan takia liittoon) Danskelta paremma ntarjouksen. OP:tä itsekin haluaisin tukea, mutta on sen 0.1-0.28 kalliimpi.. Jos osaat keskustella, niin 0,5 olisin tyytyväinen, mutta on tuossa 0,4x mahdollisuus.

Toisaalta, eikö Danskessa joudu jostain pankkipalveluista sitten maksamaan jotain? OP:llä maksut sentään kuittaantuu bonuksilla, kuten myös kodin vakuutusmaksut.

Aiemman kysyjän marginaalin kohtuullisuuteen en osaa sanoa mitään; itsellä on sellainen fiilis, että vakuuksien vahvuus on viime aikoina alkanut näyttelemään entistä suurempaa roolia marginaalihinnoittelussa. Hyvillä vakuuksilla ei Helsinki-Tampere-Turku-akselilla kenenkään kannata tyytyä oman kodin lainassa yli 0,5 %:n marginaaliin, vaikka tulot olisivat pienemmät kuin kysyjällä. Mutta jos lainoitusaste on ns. tapissa, voi olla että paljoa alle 0,7 %:n ei tosiaan päästä.

 

[Ploro]

Vinkkejä asuntolainan lopulliseen kilpailutukseen ennen kaupantekoa? Tekemäni tarjous Turussa sijaitsevasta kerrostalokaksiosta hyväksyttiin ja tällä hetkellä OP:n tarjoama marginaali ekan keskustelun jäljiltä 0,665 %.

Omia ASP-säästöjä rontti 15 k ja lainantarve 135 k, josta 115 k ASP-lainaa. Ikää 28 v, koulutukselta DI ja brutto nafti 4 k/kk.
Opintolainaa muutama hassu tonni.

Millaiseen marginaaliin näillä seteillä olis realistiset mahdollisuudet? Mistä pankeistä järkevintä neuvotella? Muita vinkkejä?

Itse siirsin viime vuonna OP:lta S-pankkiin. Omasta mielestä sieltä sai parhaimman asiakaspalvelun ja nopeimmat vastaukset. Pankkipalvelut ovat myös ilmaisia.

Edit: YV:llä saa asiakaspalvelijan suoran s-posti osoitteen.

 

[kjns]

Toisaalta, eikö Danskessa joudu jostain pankkipalveluista sitten maksamaan jotain?

Joutuu joo ja hinta riippuu asioinnin suuruudesta, useimmille varmaan tuollainen etuohjelman palvelupaketti on järkevin valinta. Akava-asiakkat saa noista -50% niin kauan kuin asuntolainaa maksaa: hinnasto
Jos valmistumisesta on alle 2 vuotta aikaa niin Akava-etuna saa asiointimaksut nolla euroa viideksi vuodeksi: Vastavalmistunut

 

[Sekundaattori]

Kiitos kaikille hyvistä kommenteista ja vinkeistä!

Tarjouskyselykierros alkoi yllättävän hyvin kun soitin Hypoon ja tarjosivat suoraan 0,45 marginaalia. Pitää koittaa huudattaa OP:ta vielä, mutta vaikea uskoa, että pystyisivät enää tekemään varteenotettavan tarjouksen.