Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ei ole mitään järkeä ottaa nykyehdoilla asuntolainaa, jos ja kun (perus)remonttilainan saa asuntolainan kylkeen samoilla ehdoilla. Ainoa ero tulee siinä, että remonttilainaan pankki ei saa laittaa minimikorkoa nollaan. Eli negatiivinen korko syö remonttilainassa marginaalia.

Eli sitä remonttilainaa voi saada samoilla ehdoilla sen asuntolainan kanssa? Mitä noita pankkirn sivuja katselin niin näyttivät lähinnä tarjoavan remonttilainaksi naamioituka kulutusluottoja
 
Saakohan Etuovesta (tai jostakin cachesta) jollakin tapaa pengottua poistuneen ilmoituksen kuvat ja/tai tiedot?

Sorry, en keksinyt parempaa threadia tälle.

Kokeile ihan kyseisen kohteen osoitetta googleen niin joskus löytyy vanhoja myynti-ilmoituksia old.etuovi tjsp. osoitteesta.

Tuli huomattua kun itse etsi taloa ja jotkut "uudet" kohteet vaikuttivat tutulta, niin tuoltahan se monesti selvisi, että olikin vain ollut pari kuukautta pois myynnistä.
 
Eli sitä remonttilainaa voi saada samoilla ehdoilla sen asuntolainan kanssa? Mitä noita pankkirn sivuja katselin niin näyttivät lähinnä tarjoavan remonttilainaksi naamioituka kulutusluottoja
Kyllä mä ainakin sain, vakuudet vaan täytyy olla kunnossa. En huomannut niissä mitään eroa ennen kuin verkkopankissa remppalainan korko oli negatiivisen koron verran pienempi. Nuo ”remppalainat” ovat varmaan vakuudettomia.
 
Ei ole mitään järkeä ottaa nykyehdoilla asuntolainaa, jos ja kun (perus)remonttilainan saa asuntolainan kylkeen samoilla ehdoilla. Ainoa ero tulee siinä, että remonttilainaan pankki ei saa laittaa minimikorkoa nollaan. Eli negatiivinen korko syö remonttilainassa marginaalia.

Mutta jäi epäselväksi että miksi ei kannata asuntolainaa ottaa reippaammin? Vai meinaatko että remppalaina olisi halvempaa?

Edit: Jaa ilmeisesti koskee vain jos on massia alla. No täytyy pitää mielessä kun kyselee näistä.
 
Mutta jäi epäselväksi että miksi ei kannata asuntolainaa ottaa reippaammin?
Asuntolainaan saa laittaa korko + marginaali >= marginaali -ehdon, remppalainaan ei. Nykyisellään mulla on joku 0,3 % pienempi kokonaiskorko remppalainassa kuin asuntolainassa. Ero tietysti poistuu, jos viitekorko > 0 %.
 
Joo, kokeilin tuolla ensimmäisenä mutta en saanut kuvia enää esiin. Ei kait voi sitten mitään.

Itse en onnistunut kaivamaan etuoven välimuistista, mutta oikotiestä löytyi vielä noin kuukausi ilmoituksen poistumisen jälkeen. Lisäksi suoraan välittäjän sivuilta voisi löytyä.
 
Mulle tarjottiin pankkiasioinnin yhteydessä asuntolainaani korkokattoa. Mielenkiinnosta pyysin heitä lähettämään tarjouksen. Joskus 10v sittenhän nuo korkokattotarjoukset oli aivan kauhean kalliita johon en lähtenyt. Enkä lähteny seuraavankaan lainan kanssa. Enkä tämän viimeisenkään, mutta nyt tähän viimeiseen lainaani on tarjottu tuo korkokatto ja äkkiseltään lukemat on houkuttavia.

Kokonaiskorkoni ei voi nousta yli 1,464% koko korkokaton aikana (14v)
Kuukausieräni nousisi nyt +53euroa/kk ja keskimääräinen hinta koko ajalle olisi 83eur/kk.
Käytännössä alkaisin maksamaan melkein maksimi kuukausierää mihin tuo voisi koskaan nousta, eli käytännössä tietäisin seuraavat 14v mitä lainanlyhennykseni on.
Lyhennystapani on muuttuva annuiteetti.
Lisämarginaali eli maksu korkokatosta? on 0,6% ja korkokaton millä sillä saa on +0,01%.

En jaksa muistaa mitä nämä lukemat oli silloin 2010 mutta ei mielestäni lähelläkään näitä lukemia. Muistelisin että tuo korkokattotaso minkä lisämarginaalilla sai oli joitain prosentteja!

En tiedä jätinkö jotain oleellista pois, en halunnut kuitenkaan aivan kaikkea tähän kirjoittaa.

Mitä on muut asuntolainalliset mieltä? Oletteko harkinnut korkokattoa lainallenne tai jopa ottaneet sen nyt? Minkälaisia tarjouksia olette saaneet?
 
Viimeksi muokattu:
Mulle tarjottiin pankkiasioinnin yhteydessä asuntolainaani korkokattoa. Mielenkiinnosta pyysin heitä lähettämään tarjouksen. Joskus 10v sittenhän nuo korkokattotarjoukset oli aivan kauhean kalliita johon en lähtenyt. Enkä lähteny seuraavankaan lainan kanssa. Enkä tämän viimeisenkään, mutta nyt tähän viimeiseen lainaani on tarjottu tuo korkokatto ja äkkiseltään lukemat on houkuttavia.

Kokonaiskorkoni ei voi nousta yli 1,464% koko korkokaton aikana (14v)
Kuukausieräni nousisi nyt +53euroa/kk ja keskimääräinen hinta koko ajalle olisi 83eur/kk.
Käytännössä alkaisin maksamaan melkein maksimi kuukausierää mihin tuo voisi koskaan nousta, eli käytännössä tietäisin seuraavat 14v mitä lainanlyhennykseni on.
Lyhennystapani on muuttuva annuiteetti.

En tiedä jätinkö jotain oleellista pois, en halunnut kuitenkaan aivan kaikkea tähän kirjoittaa.

Mitä on muut asuntolainalliset mieltä? Oletteko harkinnut korkokattoa lainallenne tai jopa ottaneet sen nyt? Minkälaisia tarjouksia olette saaneet?
Olisi varmaan parempi koittaa laskea vuosittainen lisämarginaali kuin puhua kuukausierästä - se kun riippuu lainan määrästä (jos et halua sitä laittaa tähän).

Olen harkinnut ja joskus ottanutkin korkoputken - minimi ja maksimikorko - minimikorko oli viimeksi kysyessäni 0.26%, siihen päälle 0.4% marginaali -> vastaisi 0.66% marginaalista lainaa jos viitekorko nollassa tai alle. Voittoa ei tule mutta kyseessä olikin jonkinasteinen vakuutus sille, ettei kuukausittaista osakesäästämistä tarvitse vähentää lainanhoitokulujen takia, jos korot nousevat ja kurssit dippaavat (jolloin juuri kannattaisi todennäköisesti ostaa). Tällä hetkellä tuollaisia korkokattoja ei itselläni ole.

EDIT: muistelin tarkemmin sitä viimeisintä tarjousta viime vuoden alkupuolelta, oli 0.26%. Muistaakseni 10v, mutta *saattoi* olla 7v.
 
Totta turiset, tuo lisämarginaali on olennaisempi tieto. Lisäsin sen tekstiini hieman myöhemmin mutta olitkin ehtinyt lukea tuon kirjoitukseni ennen sitä. Katselin hieman lisää nykyistä maksusuunnitelmaa ja korkomääriä. Laskeskelin myös skenaariota jossa korot pysyisivät matalalla seuraavat 5v mutta nousisivat sitten nopeasti tuonne 3% tasolle. Käytännössä kuudentena vuonna korkokatto olisikin ilmainen koska koronnousu ja yhden vuoden korkeiden korkojen maksu olisi sama kuin tuo edellisen 5v korkokatto ominaisuuden maksut yhteensä.
 
Itse näin sen siten, että maksan lainan kokonaissummana reilun kympin extraa 25 vuoden aikana, mutta sillä rahalla turvaan selustani korkealta inflaatiolta. Saa ainakin mielenrauhan, mikä on itselleni tärkeää ja parhaimmillaan pääsee nauttimaan inflaation parhaista puolista oikein kunnolla.
 
Parin viikon päästä olisi tarkoitus allekirjoittaa kauppakirja.

Näistä on varmastikin täällä aikaisemminkin keskusteltu mutta mieltä olette eri lainaturva vaihtoehdoista ja jos olette näitä ottaneet niin mistä syystä ?

1. Pysyvän haitan ja kuoleman turva. 170000 euron lainasummalle 50 % turvalla tämän hinta on 35 euroa per kk

2. Työttömyyden ja työkyvyttömyyden turva. 300 e kuukausikorvaukselle laskettuna hinta on 16 euroa per kk.

3. Laaja turva sisältää molemmat. Hinta yllä olevat yhteensä.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot löydät

Lainaturva tekee lainastasi turvallisemman.
 
Itse jätin nuo ottamatta koska mikäli kuolen tai jään työkyvyttömäksi niin saan asunnosta kyllä omani pois(ja mikäli en ihan kaikkea saa niin voin sitten myydä osakkeita tms) . 20 vuoden lainalle tommonen 50 euroa kuussa on kumminkin jo 12 000 euroa.
 
Itse jätin nuo ottamatta koska mikäli kuolen tai jään työkyvyttömäksi niin saan asunnosta kyllä omani pois(ja mikäli en ihan kaikkea saa niin voin sitten myydä osakkeita tms) . 20 vuoden lainalle tommonen 50 euroa kuussa on kumminkin jo 12 000 euroa.

Sama homma. Työttömyys ei ole iso uhka ja työkyvyttömyys vaatisi jotain niin isoa, että ei tästä omakotitaloelämästäkään varmaan tulisi yhtään mitään ja joutuisi myymään jokatapauksessa. Sen ajan selviäisi hyvin säästöillä ja yhteiskunnan rahoilla.

Isoa korkojen nousua sen sijaan pelkään hieman, sillä pahimmillaan se tulisi syömään tuloja merkittävästi. Usean prosentin korot tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta, mutta toisaalta nollakorot tuntuivat täydeltä utopialta vielä vähän reilu 10 vuotta sitten.
 
Parin viikon päästä olisi tarkoitus allekirjoittaa kauppakirja.

Näistä on varmastikin täällä aikaisemminkin keskusteltu mutta mieltä olette eri lainaturva vaihtoehdoista ja jos olette näitä ottaneet niin mistä syystä ?

1. Pysyvän haitan ja kuoleman turva. 170000 euron lainasummalle 50 % turvalla tämän hinta on 35 euroa per kk

2. Työttömyyden ja työkyvyttömyyden turva. 300 e kuukausikorvaukselle laskettuna hinta on 16 euroa per kk.

3. Laaja turva sisältää molemmat. Hinta yllä olevat yhteensä.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot löydät

Lainaturva tekee lainastasi turvallisemman.


Provosoivasti sanoen näitä ottaa ihmiset jotka pitäisi laittaa taloudellisesti holhouksen alaiseksi. Ja olisi tosiaan kiva tietää kuinka isolla prosentilla noita saadaan myytyä?

Jos tollasia halajaa niin sitten kannattaa ottaa ihan oikea vakuutus joka korvaa joten muutakin kuin pelkkää lainan maksua pankille. Ja sen saa vielä halvemmalla...




e: Tollanen koko lainan pitunen +0,6% maksava korkokatto olisi kyllä sijoitusasuntoon aivan loistava. Omaan en ottaisi jos laina on mitoitettu maksukykyyn nähden.
 
Parin viikon päästä olisi tarkoitus allekirjoittaa kauppakirja.

Näistä on varmastikin täällä aikaisemminkin keskusteltu mutta mieltä olette eri lainaturva vaihtoehdoista ja jos olette näitä ottaneet niin mistä syystä ?

1. Pysyvän haitan ja kuoleman turva. 170000 euron lainasummalle 50 % turvalla tämän hinta on 35 euroa per kk

2. Työttömyyden ja työkyvyttömyyden turva. 300 e kuukausikorvaukselle laskettuna hinta on 16 euroa per kk.

3. Laaja turva sisältää molemmat. Hinta yllä olevat yhteensä.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot löydät

Lainaturva tekee lainastasi turvallisemman.

Itselläni ja vaimolla henkivakuutus reilulla 70k€ korvaussummalla per nuppi, yhteensä alle 20€ kuukausi. Toki ikä jne. vaikuttaa hintaan niin huono vertailla toisten summia, mutta kai tuossa asuntolainaan sidottuna (50% jäljellä olevasta velasta) myös se 35€ maksu tippuu kun lainaa maksetaan takaisin? Muutenhan tuo on aivan ryöstö :think:
 
Tyottomyydelle en ole loytanyt miltaan vakuutusyhtiolta mitaan tarjontaa mutta mita noita pankin vakuutuksen ehtoja katsoi tyottomyyden osalta niin ei se mikaan kummoinen turva ole. muistaakseeni makselee korkoja vuoden paivat. Ei se sitten tyottomyyden kohdatessa ole paha pyytaa vuotta lyhennysvapaata ja ottaa jotain kulutusluottoa korkoja varten.

Jostain vakuutusyhtiosta kannattaa kysella tarjoukset pysyvalle haitalle, kuolemalle ja tyokyvyttomyydelle niin saa hyvin todennakoisesti paljon parempia tarjouksia.

Aikoinaan vakuutusalan ihmiset vitsailivat etta lainan mukana myytavat vakuutukset ovat hinnaltaan kymmenkertaisia.
 
Tollanen koko lainan pitunen +0,6% maksava korkokatto olisi kyllä sijoitusasuntoon aivan loistava. Omaan en ottaisi jos laina on mitoitettu maksukykyyn nähden.

Korkokattoa olisin itsekin voinut harkita mutta tälläistä ei edes tarjottu, eikä ilmeisesti edes ole ollenkaan S-Pankissa tarjolla.
 
Parin viikon päästä olisi tarkoitus allekirjoittaa kauppakirja.

Näistä on varmastikin täällä aikaisemminkin keskusteltu mutta mieltä olette eri lainaturva vaihtoehdoista ja jos olette näitä ottaneet niin mistä syystä ?

1. Pysyvän haitan ja kuoleman turva. 170000 euron lainasummalle 50 % turvalla tämän hinta on 35 euroa per kk

2. Työttömyyden ja työkyvyttömyyden turva. 300 e kuukausikorvaukselle laskettuna hinta on 16 euroa per kk.

3. Laaja turva sisältää molemmat. Hinta yllä olevat yhteensä.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot löydät

Lainaturva tekee lainastasi turvallisemman.
Eikö kannattaisi kysyä vakuutusyhtiöstä henkivakuutusta ja/tai tapaturmavakuutusta jollain 100k korvaussummalla ja verrata sitä pankin tarjoukseen?

Äkkiseltään yli 500€/v kuulostaa aika isolta rahalta maksettavaksi tuollaisista vakuutuksista.
 
Eikö kannattaisi kysyä vakuutusyhtiöstä henkivakuutusta ja/tai tapaturmavakuutusta jollain 100k korvaussummalla ja verrata sitä pankin tarjoukseen?

Äkkiseltään yli 500€/v kuulostaa aika isolta rahalta maksettavaksi tuollaisista vakuutuksista.

Olen ilmoittanut pankille jo muutama viikko sitten etten ole kiinnostunut, yhteyshenkilö kuitenkin kysyi loppuviikosta vielä uudelleen joten sanoin miettiväni vkl:n yli, eikä mieli ole tämän asian suhteen siis muuttunut.

Halusin vain kuulla varmuuden vuoksi eri ihmisten mielipiteitä asiasta, varsinkin niiltä jotka ovat ottaneet.
 
Meillä on vakuutettu näin:
Pohjolassa itsellä ja vaimolla henkivakuutus yhteensä joku 450-500€/v korvaussumma muistaakseni ~130K€ saattaa olla, että vaati myös kotivakuutuksen tuolta.
"Korkoputkena" Kiinteä lyhennys, jolloin korkojen noustessa laina-aika pitenee.
 
Meillä on vakuutettu näin:
Pohjolassa itsellä ja vaimolla henkivakuutus yhteensä joku 450-500€/v korvaussumma muistaakseni ~130K€ saattaa olla, että vaati myös kotivakuutuksen tuolta.
"Korkoputkena" Kiinteä lyhennys, jolloin korkojen noustessa laina-aika pitenee.
On todella kallis vakuutus teillä. Toki ei tiedetä minkä ikäisiä olette, koska se vaikuttaa hintaan aika paljon. Meillä on vaimon kanssa pariturva (alle 40v. molemmat), jonka vuosimaksu oli meiltä molemmilta yhteensä 132€ ja korvaussumma noin 100k€. Vakuutuksen antajana OP Pohjoja eli tuon laskun maksoi mukavasti pois niillä "turhilla bonuksilla". Pariturvasta kannattaa huomioida toki se ero kahteen erilliseen henkivakuutukseen, että pariturvassa jos molemmat kuolevat samalla kertaa niin korvaussumma maksetaan vain kerran. Henkivakuutuksessa korvauksen saa molemmista, mutta vuosihintakin on korkeampi.
 
On todella kallis vakuutus teillä. Toki ei tiedetä minkä ikäisiä olette, koska se vaikuttaa hintaan aika paljon. Meillä on vaimon kanssa pariturva (alle 40v. molemmat), jonka vuosimaksu oli meiltä molemmilta yhteensä 132€ ja korvaussumma noin 100k€. Vakuutuksen antajana OP Pohjoja eli tuon laskun maksoi mukavasti pois niillä "turhilla bonuksilla". Pariturvasta kannattaa huomioida toki se ero kahteen erilliseen henkivakuutukseen, että pariturvassa jos molemmat kuolevat samalla kertaa niin korvaussumma maksetaan vain kerran. Henkivakuutuksessa korvauksen saa molemmista, mutta vuosihintakin on korkeampi.

Paritusrva tuokin. 471€ näyttää olevan tarkka summa ja itse olen neljänkympin ylittänyt muutama vuosi sitten ja vaimokin hipoo tuota, mutta täytynee vähän tutkailla.
 
2014 valmistunut yhtiömuotoinen paritalo, jossa ilmeisesti yhtiökokouksia sun muita ei ole hirveästi viitsitty pitää vaan on menty "kukin hoitaa omansa" -meiningillä. Toisessa asunnossa lopputarkastus kuulemma vielä tekemättä ja rakennuslupaa on haettu ja saatu lisää, asuinkuntoinen se kuitenkin on ja siellä on siis asuttu ilmeisesti tuosta 2014 lähtien ja alakerran pintaremppaa tehty vähitellen.

Voiko tulevalla osakkaalla olla jotain vastuita jos aiemmin on töhöilty ja mitä yhtiöjärjestyksestä olisi erityisen hyvä huomioida? Vähän erikoinen meininki noilta osin ja välittäjäkin oli vähän kujalla asunto-osakeyhtiölaista. Muutoin siis miellyttävä asunto.
 
Paritalo, AsOy, ja pakolliset lain vaatimat yhtiön velvoitteet tekemättä. Hieno yhdistelmä, en koskisi (vaikka vanhoista tekemättä jättämisistä ei välttämättä ongelmia tulisikaan).

Samanlaisia "omakotitalo mutta kuitenkin AsOy naapurin kanssa"-virityksiä asuntoa etsiessä tuli muutamia vastaan, ja pienen rivitalon hallintoa vuosia pyörittäneenä en AsOy:n velvoitteita olisi ottanut enää mistään hinnasta.

Voihan ne kirjanpidot, yhtiökokoukset ja muut pakolliset jättää tietysti tekemättä ja toivoa ettei kukaan kysele. Mutta AsOy on aina AsOy ja lain velvoitteet on pääosin samat, oli siellä 2 tai 200 asuntoa. Ja yhtiöjärjestyksestä riippuen voit huonolla tuurilla maksella naapurien kuluja.
 
Paritalo, AsOy, ja pakolliset lain vaatimat yhtiön velvoitteet tekemättä. Hieno yhdistelmä, en koskisi.

Samanlaisia "omakotitalo mutta kuitenkin AsOy naapurin kanssa"-virityksiä asuntoa etsiessä tuli muutamia vastaan, ja pienen rivitalon hallintoa vuosia pyörittäneenä en AsOy:n velvoitteita olisi ottanut enää mistään hinnasta. Voihan ne kirjanpidot ja muut pakolliset jättää tietysti tekemättä ja toivoa ettei kukaan kysele. Mutta AsOy on aina AsOy ja lain velvoitteet on pääosin samat, oli siellä 2 tai 200 asuntoa.
Kiinnostaisi kuulla mitä tuosta voisi käytännössä seurata, jos joku kyselee. Osakkaat saa sakot ja homma jatkuu seuraavaan tarkastukseen?
 
Kiinnostaisi kuulla mitä tuosta voisi käytännössä seurata, jos joku kyselee. Osakkaat saa sakot ja homma jatkuu seuraavaan tarkastukseen?

En tiedä ennakkotapauksia, mutta AsOy on kuitenkin periaatteessa sama asia kuin mikä tahansa yritys (Oy). Ja esim. kirjanpitolain rikkominen voi olla sopiva otsikko. Mutta, aikuisten oikeasti, tuskin ketään kiinnostaa pienen taloyhtiön tilinpäätöksen tekemättömyys (ei tarvii lähetellä PRH:hon jos on tarpeeksi pieni AsOy). Myyntitilanteessa siitä tulee sitten viimeistään ongelma.

Moni ei ehkä tajua, että jos ostaa asunnon (okt, paritalo, rivari, kerrostalo, whatever) joka on AsOy-muotoinen niin silloin et osta sitä asuntoa/taloa, vaan ainoastaan AsOy:n osakkeita jotka oikeuttavat hallitsemaan ko.asuntoa/taloa. Eli jos ostat osakkeita, niin on tottakai ostajan oma etu olla selvillä yhtiön taloudesta ja sen hoidosta.

Yksi esimerkki omista kohteista oli kolmen OKT:n AsOy jossa hallinto oli himppasen tekemättä, "kaikki vastaa omistaan" -periaate yhtiöjärjestyksessä kyllä selkeästi kirjoitettu. Mutta välittäjä ei pystynyt AsOy:n tilinpäätöstä tai tasetta esittämään edes pyynnöstä. Eli ilkeästi voisin ajatella, että taseessa yhtiöllä voisi olla 50 miljoonaa velkaa naapurin Peralle? Noh, en jaksanut välittäjää kouluttaa enempää vaan sanoin ettei kohde kiinnosta kun ei tiedä mitä sieltä löytyy...

Pieni AsOy ei itse ole mikään ongelma jos mieltää siihen liittyvät velvoitteet ja vastuut. Mutta työtä siitä aiheutuu ihan turhaan, ja onko se 2% pienemmän varainsiirtoveron arvoista - ei kyllä mun mielestä. Ja yhtiöjärjestys ja muut yhtiön paperit on hyvä syynätä tarkasti jos tuohon lähtee, koska suhteellinen riski ostaa 50% osakekannasta on suurempi kuin vaikka ostaa yksi kerrostaloluukku sadan asunnon yhtiöstä.

Tossa vanhaa tarinaa kauppalehden palstalta just samasta aiheesta: Ostamassa omakotitalo joka on asunto oy | Kauppalehti.fi

Eikö hallinnanjakosopimuksella oleva paritalo olisi parempi ratkaisu? Ei siis liity kysyjään vaan pohdin tätä samaa kun paritaloja katsellut.

Kiinteistömuotoinen, eli 4% varainsiirtovero, mutta kaikki AsOy:n lakisääteiset velvoitteet eli turhat hallintohimmelit poistuu. Paritalon muut huonot puolet, eli naapuri (kädet ristissä toivoen ettei ole mulkvisti), jää silti :) Eli tarkkana hall.jak.sopimuksen kanssa ettei tule yllätyksiä, mutta mun mielestä parempi vaihtoehto kuin mini-AsOy.
 
Viimeksi muokattu:
e: Tollanen koko lainan pitunen +0,6% maksava korkokatto olisi kyllä sijoitusasuntoon aivan loistava. Omaan en ottaisi jos laina on mitoitettu maksukykyyn nähden.

Itse olen ottanut sekä omaan että sijoitusasuntoihin 14 vuoden 0,01 %:n korkokaton reilu 0,6 %:n lisähinnalla. Ts. omassa kämpässä kokonaiskorko on reilu prosentin, kun se vaihtuvakorkoisena olisi 0,4 % ja sijoituskämpissä se on reilu 1,2 %, kun se vaihtuvakorkoisena olisi 0,6 %.

Olen arvioinut diilin taloudellisesti kannattavaksi, vaikka laina-ajan korkomenot mitä suurimmalla todennäköisyydellä muodostuvatkin kalliimmiksi kuin vaihtuvakorkoisissa lainoissa. Taloudellinen kannattavuus syntyy kuitenkin siitä, että uskallan harjoittaa asuntosijoittamista suuremmalla velkavivulla ja toisaalta pankista ehkä (?!) saa uudet lainat kilpailukykyisemmällä marginaalilla, kun riskienhallinta on kohdallaan.

Jos lusittavana olisi pelkkä oman kämpän laina, ja lainanhoitomenot olisivat vähäiset tuloihin nähden, jättäisin minäkin toki korkosuojaukset ottamatta.
 
En tiedä ennakkotapauksia, mutta AsOy on kuitenkin periaatteessa sama asia kuin mikä tahansa yritys (Oy). Ja esim. kirjanpitolain rikkominen voi olla sopiva otsikko. Mutta, aikuisten oikeasti, tuskin ketään kiinnostaa pienen taloyhtiön tilinpäätöksen tekemättömyys (ei tarvii lähetellä PRH:hon jos on tarpeeksi pieni AsOy). Myyntitilanteessa siitä tulee sitten viimeistään ongelma.

Moni ei ehkä tajua, että jos ostaa asunnon (okt, paritalo, rivari, kerrostalo, whatever) joka on AsOy-muotoinen niin silloin et osta sitä asuntoa/taloa, vaan ainoastaan AsOy:n osakkeita jotka oikeuttavat hallitsemaan ko.asuntoa/taloa. Eli jos ostat osakkeita, niin on tottakai ostajan oma etu olla selvillä yhtiön taloudesta ja sen hoidosta.

Yksi esimerkki omista kohteista oli kolmen OKT:n AsOy jossa hallinto oli himppasen tekemättä, "kaikki vastaa omistaan" -periaate yhtiöjärjestyksessä kyllä selkeästi kirjoitettu. Mutta välittäjä ei pystynyt AsOy:n tilinpäätöstä tai tasetta esittämään edes pyynnöstä. Eli ilkeästi voisin ajatella, että taseessa yhtiöllä voisi olla 50 miljoonaa velkaa naapurin Peralle? Noh, en jaksanut välittäjää kouluttaa enempää vaan sanoin ettei kohde kiinnosta kun ei tiedä mitä sieltä löytyy...

Pieni AsOy ei itse ole mikään ongelma jos mieltää siihen liittyvät velvoitteet ja vastuut. Mutta työtä siitä aiheutuu ihan turhaan, ja onko se 2% pienemmän varainsiirtoveron arvoista - ei kyllä mun mielestä. Ja yhtiöjärjestys ja muut yhtiön paperit on hyvä syynätä tarkasti jos tuohon lähtee, koska suhteellinen riski ostaa 50% osakekannasta on suurempi kuin vaikka ostaa yksi kerrostaloluukku sadan asunnon yhtiöstä.

Tossa vanhaa tarinaa kauppalehden palstalta just samasta aiheesta: Ostamassa omakotitalo joka on asunto oy | Kauppalehti.fi



Kiinteistömuotoinen, eli 4% varainsiirtovero, mutta kaikki AsOy:n lakisääteiset velvoitteet eli turhat hallintohimmelit poistuu. Paritalon muut huonot puolet, eli naapuri (kädet ristissä toivoen ettei ole mulkvisti), jää silti :) Eli tarkkana hall.jak.sopimuksen kanssa ettei tule yllätyksiä, mutta mun mielestä parempi vaihtoehto kuin mini-AsOy.
Eiköhän se ainoa oikea ratkaisu tossakin asiassa ole ostaa omakotitalo. Älkää ihmiset oikeasti muuttako noihin paritaloihin tai pieniin rivitaloyhtiöihin. Joko tarpeeksi iso rivariyhtiö, jonne se mulkku naapuri hukkuu tai sitten tosiaan ratkaisu, jossa on vastuussa vaan omastaan. Sekään ei vielä takaa mitään, että nykyinen naapuri on mukava, kun asiat muuttuu ja naapurit vaihtuu.
 
En tiedä paljonko on kämppien hinnat noussu yleisesti uudellamaalla. Mutta kyllä uudiskohteissa tuntuu olevan jotenkin omaan silmään todella kovat pyynnit. Tuohon 100m päähän rakennetaan kolme erillistaloa tasan samalla pohjalla kuin meillä nykyisessä -99 rakennetussa kämpässä. Me maksettiin tästä muutama vuosi sitten 250k€ kun noissa uusissa pyynti on 450k€. Laitettiin 10k€ remonttimateriaaleihin massia ja aika kivasti on pelkkää uutta pintaa niin sisällä kuin ulkona tässäkin 'vanhassa murjussa'. Jotenkin vaan tuntuu ihan älyttömältä toi hintaero. Tottakai uusi on aina uusi, mutta kyllä uusissa hinnat on jotenki karannut ihan ulottumattomiin. Onko 20v vanha kämppä jo täysi ikäloppu ja purkukuntoinen.

Suuremmissa asunnoissa oma käsitykseni on samankaltainen. Sen sijaan pienemmissä asunnoissa olen itse huomannut, että "vastaavien" uusien ja vanhojen esim. 1990-luvulla rakennettujen asuntojen hintaero on kaventunut yllättävänkin pieneksi. Toki jos hakee perheasuntoa, niin silloin hintaeron jo huomaa.

20 vuotta vanha kämppä ei varmasti ole purkukuntoinen, mutta toisaalta se on jo suuria remontteja ajatellen puolimatkan talo, joten hintaeron tulisikin olla uudiskohteeseen nähden useita kymmeniä prosentteja. Varsinkin, jos vielä esim. märkätilojen vedeneristys (nykysäännöt tuli voimaan 1998), äänieritystys ja energiatehokkuus jää melko kauaksi nykyvaatimuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.
Jos on L-uskonlahkon tekemiä asuntoja niin telkkarit jää uskonnollisista syistä pois. Kai se saatana sit tulee sieltä sisään.
 
Jos on L-uskonlahkon tekemiä asuntoja niin telkkarit jää uskonnollisista syistä pois. Kai se saatana sit tulee sieltä sisään.
Joo, kyllä se täytyy lessujen salaliitto olla ettei uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti. :D
 

Tänään MOT:ssä. Ihan mielenkiintoinen aihe. Varmaan monesta rintsikastakin löytyy tätä tavaraa.
Koskahan asuntomarkkinat tervehtyvät ja yli 30-vuotiaiden talojen arvoksi tulee tontti miinus purkukustannukset? ;)

No, vähän kärjistin. Mutta on se hassua kuinka hyvin ja mihin hintaan vanhat rotiskot käyvät edelleen kaupaksi.
 
Koskahan asuntomarkkinat tervehtyvät ja yli 30-vuotiaiden talojen arvoksi tulee tontti miinus purkukustannukset? ;)

No, vähän kärjistin. Mutta on se hassua kuinka hyvin ja mihin hintaan vanhat rotiskot käyvät edelleen kaupaksi.

Sehän on jo nyt todellisuutta pahimmilla muuttotappioalueilla. Ja aina kauppa ei käy millään hinnalla, jos tontin arvo alittaa purkukustannukset.
 
Nykyään voi kaiketi valita ostaako vanhan ja mahdollisesti home/hajuongelmaisen talon vai vähän uudemman samoilla ongelmilla. Ihan uuteen harvalla on kuitenkaan varaa, ellei itse osaa rakentaa alusta loppuun. Tänään tuli ostettua tuollainen vanha talo, nyt menee sitten terveys, rahat ja aviopuoliso.
 
Koskahan asuntomarkkinat tervehtyvät ja yli 30-vuotiaiden talojen arvoksi tulee tontti miinus purkukustannukset? ;)

No, vähän kärjistin. Mutta on se hassua kuinka hyvin ja mihin hintaan vanhat rotiskot käyvät edelleen kaupaksi.

Omat kokemukset vaan Pirkanmaalta, mutta kyllähän se vähän hämmentää miten vähän talon ikä vaikuttaa siihen kauppahintaan. Tai ainakin pyynnit oli noissa 40/50-luvun rintsikoissa kuitenkin ihan samassa kategoriassa, kun 1995 tai sen jälkeen rakennetuissa taloissa. Myyntiajat niissä on toki mutulla sanottuna pidemmät, mutta kyllä ne silti kaupaksi menevät, kunhan on ainakin keittiön pinnat laitettu uusiksi.
 
En itse näe miksi joku 1970 luvulla rakennettu talo olisi yhtäkkiä täysin arvoton mikäli remontit on tehty ajallaan ja yhtiö pidetty kunnossa?
 
Nykyään voi kaiketi valita ostaako vanhan ja mahdollisesti home/hajuongelmaisen talon vai vähän uudemman samoilla ongelmilla. Ihan uuteen harvalla on kuitenkaan varaa, ellei itse osaa rakentaa alusta loppuun. Tänään tuli ostettua tuollainen vanha talo, nyt menee sitten terveys, rahat ja aviopuoliso.
Ehkä näinkin.

Mutta ainakin uudesta ongelmatalosta riidellessä voittaa huomattavasti todennäköisemmin. Vanha on laatua arvioitaessa aina vanha, vaikka olisi ollut lähes uuden hintainen. :D
 
En itse näe miksi joku 1970 luvulla rakennettu talo olisi yhtäkkiä täysin arvoton mikäli remontit on tehty ajallaan ja yhtiö pidetty kunnossa?
Sisaltaako remontti seuraavat ; putket, ikkunat, lammon eristys ja katto? Ei siina asunnossa sitten enaa paljoa ole 70 luvulta jos nua on tehty. Jos on noiden osalta alkuperaiskuntoinen asunto niin en kylla alkaisi korjamaan vaan tekisin uuden.
 
Sisaltaako remontti seuraavat ; putket, ikkunat, lammon eristys ja katto? Ei siina asunnossa sitten enaa paljoa ole 70 luvulta jos nua on tehty. Jos on noiden osalta alkuperaiskuntoinen asunto niin en kylla alkaisi korjamaan vaan tekisin uuden.

Niin no, väittäisin silti että on halvempaa remontoida 1970 luvun kerrostalo kuin purkaa se ja rakentaa uusi tilalle.
 
Niin no, väittäisin silti että on halvempaa remontoida 1970 luvun kerrostalo kuin purkaa se ja rakentaa uusi tilalle.

Itse asiassa ei välttämättä, jos kaikki suuret remontit osuisi samaan saumaan. LVIS-remontti, julkisivuremppa, katto, aiemmasta listauksesta pois jäänyt hissiremontti jne. Monet vuokrataloja omistavat tahot suosilla purkavat talot ja rakentavat uuden tilalle. Omistusasunnoissa homma ei ymmärrettävästi suju yhtä mutkattomasti.
 
Niin no, väittäisin silti että on halvempaa remontoida 1970 luvun kerrostalo kuin purkaa se ja rakentaa uusi tilalle.

Ei se aina ole, ja vaikka olisikin niin 70-luvun neukkukuutio on remontoitunakin 70-luvun neukkukuutio. Sitten jos lähdetään ajantasaistamaan koko rakennus huonejärjestyksiä ja ikkunoita myöten niin ollaan jo sellaisen remontin äärellä että alkaa uusi vaikuttamaan hinnaltaankin houkuttelevalta. Onhan tästä jo esimerkkejä ollut, ja lisää varmasti tulee tulevaisuudessa


Eikä ole edes ihan uusi idea, tämä artikkeli vuodelta 2012
 
Niin no, väittäisin silti että on halvempaa remontoida 1970 luvun kerrostalo kuin purkaa se ja rakentaa uusi tilalle.
Eiko ne niita jo pura ja rakenna uusia vaikka ei olisikaan mitaan kosteusvauriota. Uuden ja korjatun hinnan ero jaa niin pieneksi etta se saa kiinni energiataloudessa ja myyntihinnassa.
 
Itse asiassa ei välttämättä, jos kaikki suuret remontit osuisi samaan saumaan. LVIS-remontti, julkisivuremppa, katto, aiemmasta listauksesta pois jäänyt hissiremontti jne. Monet vuokrataloja omistavat tahot suosilla purkavat talot ja rakentavat uuden tilalle. Omistusasunnoissa homma ei ymmärrettävästi suju yhtä mutkattomasti.

Joo toki jos taloyhtiötä on pidetty aivan retuperällä niin tommonen voi ollakkin tilanne, mutta tosiaan sillon noilla ei arvoa juurikaan ole. Mutta ainakin Espoon suunnalla tommosia ei ole tullut vastaan vaan remontit yleisesti tehdään ajallaan.
 
Paritalo, AsOy, ja pakolliset lain vaatimat yhtiön velvoitteet tekemättä. Hieno yhdistelmä, en koskisi (vaikka vanhoista tekemättä jättämisistä ei välttämättä ongelmia tulisikaan).

Samanlaisia "omakotitalo mutta kuitenkin AsOy naapurin kanssa"-virityksiä asuntoa etsiessä tuli muutamia vastaan, ja pienen rivitalon hallintoa vuosia pyörittäneenä en AsOy:n velvoitteita olisi ottanut enää mistään hinnasta.

Voihan ne kirjanpidot, yhtiökokoukset ja muut pakolliset jättää tietysti tekemättä ja toivoa ettei kukaan kysele. Mutta AsOy on aina AsOy ja lain velvoitteet on pääosin samat, oli siellä 2 tai 200 asuntoa. Ja yhtiöjärjestyksestä riippuen voit huonolla tuurilla maksella naapurien kuluja.

No niinpä.

Sain tänään vähän papereita. Välittäjä myös aivan kujalla, mm. laittaa sähköpostien liitteeksi toisten ostajaehdokkaiden viestejä ja nimeää kaupparekisteriotteen yhtiöjärjestykseksi. Tilinpäätöstä tai toimintakertomusta ei myöskään ole kuulunut, pyysin mielenkiinnosta niitä erikseen vaikka totesin jo, että tässä on sen verran kaikkea epämääräisyyttä että ei kiinnosta sekaantua.
 
Onko se sitten retuperalla pitamista jos ei ole korjannut ehjaa. Eikai niita putkia rempata kuin kerran. Tuossa yhdessa 8 vuotta vanhassa lehtijutussa uhkuttiin 1800 neliota uutta kerrostaloa 3,5 miljoolla. Putkien vaihtaminen on tuosta jo puolet kun vanhaa kampaa tehdaan ja silti asuntoihin jaa paljon vanhaa.
 
Joo toki jos taloyhtiötä on pidetty aivan retuperällä niin tommonen voi ollakkin tilanne, mutta tosiaan sillon noilla ei arvoa juurikaan ole. Mutta ainakin Espoon suunnalla tommosia ei ole tullut vastaan vaan remontit yleisesti tehdään ajallaan.

Ei tarvitse olla edes retuperällä. Jos omistaisin esim. 1990-luvun puolivälissä rakennetun kerrostalon, niin kyllä miettisin mitä sille kannattaisi tehdä. Hyvästä talonhoidosta huolimatta kaikki suuret remontit olisivat edelleen tekemättä, mutta vääjäämättä lähestymässä. Jonkun viemäriremontin osalta oltaisiin ehkä vasta puolivälissä elinkaarta, mutta sekin on laiha lohtu: käyttövesiputkien uusiminen olisi lähellä ja rakennusajan vedeneristysvaatimukset kannustaisi remppaamaan kaikki kylppärit. Miksei siis samalla vaivalla täysimittainen LVIS-remontti?

Kyllä tuollaisessa tilanteessa miettisi kahteen kertaan, että käärisikö hihat ja alkaisi teettämään suuria remontteja putkessa. Jos talo olisi vuokrakäytössä, lisäisi jatkuvat remontit haasteita asukasvaihtuvuudessa ja vuokranalennuksissa. Vai tulisiko talo vain ns. ajaa loppuun ja rakentaa uusi sekä parempi tilalle.
 
Eikö hallinnanjakosopimuksella oleva paritalo olisi parempi ratkaisu? Ei siis liity kysyjään vaan pohdin tätä samaa kun paritaloja katsellut.
Pysyisin kyllä kaukana myös hallinnanjakosopimuksista. En ole näiden juridiikkaan perehtynyt, koska itse taloa ostaessa halusin kokonaan oman enkä mitään viritystä. Sen verran kuitenkin tiedän, että hallinnanjakosopimuksessa et osta tonttia vaan sopimuksen, jolla saat hallintaoikeuden osaan tontista. Siinä sopimuksessa on sitten määritelty tai ei ole määritelty jotain kiinteistön hallintaan liittyviä asioita. Esim. vesi-, viemäri- ja/tai sähköliittymät voivat olla yhteiset ja toinen sopimuksen osapuolista sitten laskuttaa toiselta osansa kuluista. Tämä laskutus ei välttämättä perustu mihinkään (pitäisi tietysti perustua kulutukseen) mutta pahimmassa tapauksessa se toinen voi laskuttaa mitä haluaa :lol:

Jos ostaa kiinteistöä niin kannattaa ehdottomasti perehtyä kaupungin/kunnan nettisivuihin. Ainakin PK-seudulla kaupungeilta löytyy karttapalvelusta kiinteistöjen tiedot sisältävä palvelu ja sieltä löytyy oikeasti mielenkiintoisia tietoja. Itse esim. yhtä mielenkiintoista kohdetta tutkiessani huomasin, että ilmoituksen mukaan 1995 rakennettu talo oli oikeasti rakennettu 1890-luvulla ja remontoitu viimeksi 1995. Sieltä voi löytyä myös lähialueen liikenteen kehittämissuunnitelmat, joista voi käydä ilmi vaikka muutaman vuoden päästä viereen rakennettava vilkasliikenteinen katu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 471
Viestejä
4 497 533
Jäsenet
74 212
Uusin jäsen
floppana

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom