Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[maustevoi]

Minä kysyn lisää:
Vaikuttaako osakeyhtiön omaisuus omaan ns. henkilökohtaiseen velkaisuuteensa?
Ois mahdollista ostaa käytännössä käteisellä yhtiölainan avulla asunto-osake osakeyhtiölle, jonka perustaisin.
Mihin pyrin? Onko tuo ns. täysin irrallinen tuolloin minun henkilökohtaisesta taloudesta?

Syy: haluamme rakentaa kalliihkon (350k) kämpän 2-4v päästä ja jos otan nyt henkilökohtaiseen omistukseeni asunnon, niin todennäköisesti pankki määrää minut myymään sen ennen tuon 350k kämpän rakentamista (koska velkaisuus nousisi 500k kieppeille). Mutta entä jos omistankin tuon sijoitusasunnon osakeyhtiön kautta? Tietääkö pankki sitä ja ennen kaikkea, vaikuttaako se minun henkilökohtaiseen lainan saantiini tai ns. velkaisusuasteeseeni?

 

[jinx1980]

Ei pitäisi vaikuttaa eikä sulla pitäisi olla mitään tarvetta edes kertoa koko osakeyhtiöstä pankille - olettaen että omaisuuttasi ei ole panttina jollekin OY:n lainalle. OY on erillinen oikeushenkilö eikä siten liity sinun henkilökohtaisiin juttuihin oikeastaan mitenkään... Tietysti jos sun rahat (palkka) tulee OY:stä niin kyllähän pankkia sitten asia kiinnostaa, mutta vain sinun tulojesi jatkuvuuden osalta, joihin taas tuo OY:n laina voi vaikuttaa...

EDIT: eikun joo, OY:llä ei olisi kämpästä lainaa vaan se olisi osakkeen rahoitusvastikkeessa, pankki ei mitenkään pysty tietämään onko asunto-osakeessa lainaa vai ei kun se ei OY:n kirjanpidossa näy vaan asunto-osakeyhtiön... Mutta edelleen jos palkkasi saat OY:sta niin pankkia kiinnostaa sen tila johon tuo kämppä voi vaikuttaa...

 

[valexi]

Mutta entä jos omistankin tuon sijoitusasunnon osakeyhtiön kautta? Tietääkö pankki sitä ja ennen kaikkea, vaikuttaako se minun henkilökohtaiseen lainan saantiini tai ns. velkaisusuasteeseeni?

Ensinnäkin tuossa tapauksessa sinä et omista yhtään mitään, vaan osakeyhtiö omistaa. Sinä voit olla toki osakeyhtiön ainut omistaja, mutta verovelvollisuus jne. on osakeyhtiöllä.

Kaikki riippuu siitä, että tarvitseeko osakeyhtiö lainaa tuon sijoitusasunnon ostamiseen, vai annatko rahat osakeyhtiölle velaksi tai vastikkeetta esim. sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Osakeantia ei kannata ainakaan perustamisvaiheessa tehdä, vaan antaa osakkeet omistajalle/omistajille vastikkeetta, jolloin perustamisen voi tehdä netissä halvemmalla.

Jos taas firmasi tarvitsee lainarahaa pankista, he eivät yleensä uudelle osakeyhtiölle anna juuri mitään ilman takauksia tai sitten korko on jotain ihan älytöntä. Eli jos tarvitsee takausta, niin joudut antamaan pantiksi esim. oman kämppäsi ja tämä näkyy pankissa.

Yhteenvetona:
1) Perusta osakeyhtiö -> Laita firmaan käteisellä 40ke rahaa (SVOP) -> Osta 40ke myyntihinnalla asunto-osake -> pankki ei "tiedä" tästä mitään
2) Perusta osakeyhtiö -> Hae pankista lainaa 40ke -> Laita oma kämppäsi lainan pantiksi -> Pankki tietää, että olet pantannut kämppäsi, koska sitä ei voi myydä ennen kuin pantit on maksettu pois.

 

[maustevoi]

Yhteenvetona:
1) Perusta osakeyhtiö -> Laita firmaan käteisellä 40ke rahaa (SVOP) -> Osta 40ke myyntihinnalla asunto-osake -> pankki ei "tiedä" tästä mitään
2) Perusta osakeyhtiö -> Hae pankista lainaa 40ke -> Laita oma kämppäsi lainan pantiksi -> Pankki tietää, että olet pantannut kämppäsi, koska sitä ei voi myydä ennen kuin pantit on maksettu pois.

Kiitoksia molemmille todella paljon asiantuntevista vastauksista! Olivat erittäin hyödylliset. Eli pitää ostaa nimenomaan käteisellä, ilman pankin väliin sotkemista - koska muuten tarvitaan taas vakuuksia yms. muuta. Kiitoksia.. Ja taitaa ehdotkin olla tuolloin samat, kuin yksityisellä ostajalla - siis jos ostetaan yhtiölainalla.

---

Tämän lisäksi kysyn vielä ikuisen klassikon:
Miten haen lainaa yhtiölainakohteeseen henkilökohtaisesti? Tässä tapauksessa esim. 60k myyntihinta, 180 velaton. Voinko hakea lainaa jonkin täysin keksityn summan tuosta 60-180k väliltä ja päättää itse, paljonko yhtiölainaa kohteeseen jätätän?
Lisäksi: Maksetaanko varainsiirtovero velattoman hinnan mukaan?
Ja: Voinko hakea lainaa vaikka vain tuon 60k? Paljonko tuolloin tarvitsen vakuuksia ja paljonko pitää käyttää omaa rahaa suorilta?
Meneekö niin, että 180k*0,7= 126k on vakuusarvo?
Ja että oman käytetyn rahan (10% asunnon hinnasta) määrä lasketaan 180k vai 60k mukaan? Eli se on joko 18k tai 6k?
Ja käytännössä tällöin tarvitaan vakuuksia 180k - 18k (tai 6k) - 126k = 36k tarvitaan vakuuksia.

Ja vielä lisäksi: Jos asunnon myyntihinta on esim. 60k ja itseltä löytyy 40k käteistä, niin jos vakuuksia ei muualta ole saatavissa koko pankkilainaan, niin kannattaako tuo puuttuva 20 000e pyytää pankista millaisena lainana? Nimittäin jos sen pyytää asuntolainana, niin nehän rupeaa katsomaan vakuuksia? Mutta jos pyytää sijoituslainana, niin voi saada vaikka sen 20k toki reippaalla korolla, mutta vastaavasti voi ostaa suoraan kämpän ns. "käteisellä"..

 

[Honey Baron]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

Sijoittaisitko kymmeniä/satoja tuhansia euroja mihinkään muuhun osakeyhtiöön ilman että luettaisit sopimuspaperia juristilla läpi?

 

[lnaukkar]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

Jos siitä ei mitään ymmärrä, niin kannattaa se läpi luetuttaa jollakin joka siitä tajuaa. Mutta noita hyviä pohjia saa netistä. Käytännössä myös pankkia kiinnostaa kauppakirjat, jos osake on lainan panttina ennen ja/tai jälkeen kauppojen.

Sijoittaisitko kymmeniä/satoja tuhansia euroja mihinkään muuhun osakeyhtiöön ilman että luettaisit sopimuspaperia juristilla läpi?

Niin se ostopäätös on eri juttu kuin se kauppakirja, joka voi olla hyvinkin yksinkertainen. Eihän siinä tarvitse olla paljon muuta oikein kuin hinta, osapuolet ja kaupan kohde.

 

[valexi]

Miten haen lainaa yhtiölainakohteeseen henkilökohtaisesti? Tässä tapauksessa esim. 60k myyntihinta, 180 velaton. Voinko hakea lainaa jonkin täysin keksityn summan tuosta 60-180k väliltä ja päättää itse, paljonko yhtiölainaa kohteeseen jätätän?
Lisäksi: Maksetaanko varainsiirtovero velattoman hinnan mukaan?
Ja: Voinko hakea lainaa vaikka vain tuon 60k? Paljonko tuolloin tarvitsen vakuuksia ja paljonko pitää käyttää omaa rahaa suorilta?
Meneekö niin, että 180k*0,7= 126k on vakuusarvo?
Ja että oman käytetyn rahan (10% asunnon hinnasta) määrä lasketaan 180k vai 60k mukaan? Eli se on joko 18k tai 6k?
Ja käytännössä tällöin tarvitaan vakuuksia 180k - 18k (tai 6k) - 126k = 36k tarvitaan vakuuksia.

Varainsiirtovero maksetaan nykyään velattomasta hinnasta.

En ymmärrä miksi haluat maksaa yhtiölainaa yhtään ylimääräistä, kun saat vähentää yhtiölainan osuuden suoraan vuokratuotosta. Lisäksi yhtiölainat tällä korkotasolla melko maltilliset, pääsääntöisesti 1% luokkaa.

Vakuusarvon laskemisessa on pankkikohtaisia eroja, lisäksi jotkut pankit vaativat suurempaa vakuutta sijoituskohteisiin tai muuten korko nousee. Täällä muutamia esimerkkejä:
Miten yhtiölainallisessa kohteessa lasketaan vakuusarvo? - Osta, vuokraa, vaurastu

 

[maustevoi]

Varainsiirtovero maksetaan nykyään velattomasta hinnasta.

En ymmärrä miksi haluat maksaa yhtiölainaa yhtään ylimääräistä, kun saat vähentää yhtiölainan osuuden suoraan vuokratuotosta. Lisäksi yhtiölainat tällä korkotasolla melko maltilliset, pääsääntöisesti 1% luokkaa.

Vakuusarvon laskemisessa on pankkikohtaisia eroja, lisäksi jotkut pankit vaativat suurempaa vakuutta sijoituskohteisiin tai muuten korko nousee. Täällä muutamia esimerkkejä:
Miten yhtiölainallisessa kohteessa lasketaan vakuusarvo? - Osta, vuokraa, vaurastu

Juu, suunnilleen 20 000e puuttuisi käteistä. Tätä mietin, että millä keinoin se olisi halvinta saada itselleen - tilanteessa jossa tarvitsee "vain 20k" lainaa, mutta vastaavasti pankki pyytää vakuuksia koko summalle..
Ei taida pankki pystyä tarjoamaan 20k asuntolainaa halvalla korolla tuollaisessa tapauksessa, vaikka summa itsessään on naurettavan pieni asuntolainaksi?
Esimerkki 70k myynti, 210 velaton ---> käteistä ois vaikka 50k, eli tartteis 20k lainaa myyntihintaan. Pankki katsoo kämpän vakuudeksi 147k ja ns. puuttuu vakuuksia siten 63k edestä. Tästä lähtee käteisellä 50k, joten vakuusvaje on 13k. Lainaa tarvitaan 20k, johon vakuusvaje on 13k. Mikäli tälle 13k (20k kokonaissumma) summalle ei ole vakuuksia, niin voiko sitä saada matalalla korolla vai onko sama vaan hakea pankista vaan uorilta mitään kyselemättä sijoituslainaa 20k ja kävelee yhtiölle ja ostaa osakkeen.
Voiko pankki antaa asuntolainaa esim. 30k myyntihintaan matahkolla korolla, ilman vakuuksia?

 

[stool]

Kannattaa ajatella se yhtiölaina yhtä lailla lainaksi pankin kannalta, niin ymmärtää yksinkertaisemmin vakuusarvot ja pankin näkökulman. Eli 20k sijaan lainaa tulisi todellisuudessa olemaan tuo 20k + 120k = 140k, mikäli käteistä on käyttää 40k. Eli et varmasti tule saamaan tuota puuttuvaa 20k summaa suorilta käsin halpana asuntolainana, vaan se tulisi hankkia jotain muuta kautta.

 

[demo69]

Haen lainaa sijoitusasuntoon ja olin valmis maksamaan 30 % käteisellä, mutta Danske Bankista ehdottivat Garantian takausta ja käyttäisin vain 10 % omaa rahaa. Oma pankki OP sanoi suoraan ettei saa antaa Garantian takausta sijoitusasuntoon. Kilpailutan samassa asuntolainani, joten Danske varmaan kikkailee Garantian takauksen asuntolainaani ja asuntoni takaa sijoituslainaani.

Danske tarjosi marginaaleiksi 0,5 ja 0,75 % ja OP 0,75 ja 0,85 %. Taidan kuitenkin päätyä OP:n tarjoukseen, koska kyseessä on pienet lainat ja lainojen siirrosta on oma vaivansa sekä homma pitäisi saada tehtyä aika nopealla aikataululla. Seuraavan sijoitusasunnon kohdalla suoritan sitten paremman kilpailutuksen.

 

[valexi]

Itse valitsisin Dansken jo pelkästään sillä perusteella, että vaatiivat 20% vähemmän käteistä kuin OP. Tuon 20% erotuksen sitten laittaisin muihin sijoituksiin tai toiseen sijoitusasuntoon.

 

[demo69]

Itse valitsisin Dansken jo pelkästään sillä perusteella, että vaatiivat 20% vähemmän käteistä kuin OP. Tuon 20% erotuksen sitten laittaisin muihin sijoituksiin tai toiseen sijoitusasuntoon.

Tämä on kyllä totta ja olen asiaa pohtinut. Danske vain vaatii nykyisestä asunnosta tuoreen isännöitsijätodistuksen ja hinta-arvion. Tämä vie aikaa ja maksaa jonkun verran. Lisäksi opintolaina jää jokatapauksessa nykyiseen pankkiin. Toisaalta Danske on joustavampi esimerkiksi lyhennysvapaiden kanssa. On tämä kyllä vaikeaa.

 

[Javaq]

Tämä on kyllä totta ja olen asiaa pohtinut. Danske vain vaatii nykyisestä asunnosta tuoreen isännöitsijätodistuksen ja hinta-arvion. Tämä vie aikaa ja maksaa jonkun verran. Lisäksi opintolaina jää jokatapauksessa nykyiseen pankkiin. Toisaalta Danske on joustavampi esimerkiksi lyhennysvapaiden kanssa. On tämä kyllä vaikeaa.

Kannattaa tuo opintolaina ottaa puheeksi, jos koko asiakkuutta olet siirtämässä pankista toiseen esim. tuon asuntolainan myötä. Toisinaan voivat siirtää sen mukana ilman kuluja paketissa.

 

[demo69]

Kannattaa tuo opintolaina ottaa puheeksi, jos koko asiakkuutta olet siirtämässä pankista toiseen esim. tuon asuntolainan myötä. Toisinaan voivat siirtää sen mukana ilman kuluja paketissa.

Sanoi suoraan ettei onnistu. Ehkä jos ostan muutaman sijoitusasunnon lisää, niin alkaa onnistumaan.

 

[Juomatilaaja]

En ymmärrä miksi haluat maksaa yhtiölainaa yhtään ylimääräistä, kun saat vähentää yhtiölainan osuuden suoraan vuokratuotosta. Lisäksi yhtiölainat tällä korkotasolla melko maltilliset, pääsääntöisesti 1% luokkaa.

Omassa sijoituslainassa se korko voi olla puolet edullisempi kuin taloyhtiölainassa. Lisäksi henkilökohtaiseen lainaan ei sisälly samanlaisia korkoriskejä kuin yhtiölainaan. En nyt toki väitä, etteikö yhtiölainaan liittyisi etuja, jotka ovat suurelle osalle merkityksellisempiä kuin nuo haittapuolet. Mutta silti noita plussia ja miinuksia kannattaa miettiä jokaisen oman tilanteensa pohjalta.

 

[Juomatilaaja]

Tämä on kyllä totta ja olen asiaa pohtinut. Danske vain vaatii nykyisestä asunnosta tuoreen isännöitsijätodistuksen ja hinta-arvion. Tämä vie aikaa ja maksaa jonkun verran. Lisäksi opintolaina jää jokatapauksessa nykyiseen pankkiin. Toisaalta Danske on joustavampi esimerkiksi lyhennysvapaiden kanssa. On tämä kyllä vaikeaa.

Eikös kaikki vaadi sen isännöitsijäntodistuksen vanhastakin asunnosta, kun sitä käytetään uuden lainan vakuutena? Itse olen nyt OP:ssä tehnyt pari kertaa niin, että olen vastannut isännöitsijäntodistuksen pyyntöön lähettämällä taloyhtiön sähköisestä palvelusta tallennettavissa olevat yhtiölaina- ja vastikemaksuraportit sekä yhtiökokouspapereista viiden vuoden korjaussuunnitelman, ja todennut, että eiköhän nuo tarjoa pankille sen haluaman informaation siinä missä isännöitsijäntodistuskin. Molemmilla kerroilla tuo on riittänyt ilman suurempaa inttämistä. Ja näin siis sen vakuutena käytettävän vanhan asunnon kohdalla. Uusista asunnoista toki olen isännöitsijäntodistukset pankille toimittanut.

 

[edup]

Kannattaa tuo opintolaina ottaa puheeksi, jos koko asiakkuutta olet siirtämässä pankista toiseen esim. tuon asuntolainan myötä. Toisinaan voivat siirtää sen mukana ilman kuluja paketissa.

Ne kulut opintolainan (ja ehkä muidenkin lainojen) siirrosta tulee yleensä siltä pankilta, mistä laina siirretään pois. Meinaatko että uusi pankki maksaisi asiakkaan puolesta nuo kulut?

 

[Karpotutkii]

Kuka yleensä maksaa kosteusmittaukset ja kuntotestit talokaupoissa? Itse ainakin ajattelin laittaa ne myyjän piikkiin, koska hänellehän ne tiedot jää, jos kauppoja ei tämän jälkeen synnykkään?

 

[Mikkos]

Kuka yleensä maksaa kosteusmittaukset ja kuntotestit talokaupoissa? Itse ainakin ajattelin laittaa ne myyjän piikkiin, koska hänellehän ne tiedot jää, jos kauppoja ei tämän jälkeen synnykkään?

Kiinteistöissä on yleistä maksaa puoliksi kun esikaupat on tehty. Eli kaupat on käytännössä sovittu ellei kuntotarkastuksessa löydy mitään hälyyttävää jolloin hierotaan kauppahinta uusiks.

 

[stabbulamus]

Kuka yleensä maksaa kosteusmittaukset ja kuntotestit talokaupoissa? Itse ainakin ajattelin laittaa ne myyjän piikkiin, koska hänellehän ne tiedot jää, jos kauppoja ei tämän jälkeen synnykkään?

Tuohan on yleensä ihan sovittavissa. Itse tehtiin "suullinen" tarjous ja ehtona oli kuntotarkastus, mittaukset ja salaojien kuvaus myyjän piikkiin. Jos mitään meitä häiritsevää ei löydy niin jatketaan siitä eteenpäin... Ja kaupat tehtiin.

 

[Karpotutkii]

Miten ilmanvaihto on järjestetty? Mistä tulee takalle ja liesituulettimelle korvausilmaa (IV koneen takkakytkin on todennäköinen korvausilman lähde, takan alle voi tulla myös korvausilmaputki ulkoa), joku korvausilmareitti pitäisi kuitenkin olla. Ilmanvaihtopiirustuksista löytyy varmaan.

Onko yläpohjassa aluskate tiiviisti savupiippua vasten, 2000 luvun alkupuolella aluskatteeseen leikattiin vain piippua isompi reikä yleensä. Sieltä voi tulla lunta tupaan. Yläpohjassa näillä pakkasilla on hyvä katsoa jos on jäähilettä jossakin villojen päällä, se kertoo että on ilmavuotoja yläpohjassa =hometta villoissa. Samalla voi katsoa onko IV putket eristetty hyvin yläpohjassa, ne kondensoivat vettä ilman eristystä.

Löytyykö salaojien tarkistuskaivot talon ulkonurkilta? Jos ovat lumien tai maanpinnan alla ja kaupat on tehtävä niin kauppakirjaan joku merkintä että myyjä vastaa salaojien toimivuudesta kustannuksellaan 5 vuoden ajan tai pidätätte summasta jonkun 15 000 kunnes ne salaojat voi tarkistaa.

Piirustukset olisi löydyttävä joissa näkyy sähköt, ilmanvaihto, vesiputket, perustukset, runko jne. Lisäksi rakennusvalvonnan tarkastuspöytäkirjat joissa näkyy ilmanvaihdon säädöt, vesipisteiden koeponnistus jne.

Itsellä on juuri 2005 tehty puurunkoinen talo lattialämmityksellä ja leivinuunilla, ihan tyytyväinen olen. Pidän sähköistä lattialämmitystä vähäriskittömämpänä kuin vesikiertoista, sähkölasku on tietysti moninkertainen verrattuna esim maalämpöön. Nyt menee 19 000 kwh vuodessa sähköä 200 m² lämmintä pinta-alaa keskisuomessa ja 4 henkeä, ei ilppiä, puita mennyt saunaan 3m³ vuodessa ja leivinuuniin 3 m³.

Salaojia ei varmaan tosiaan talvella paljon tarkisteta? ja vaikka näkyisikin kaivot, niin en tajua niistä silti yhtään mitään. Keväällä voisi tehdä sitten ammattilaisella ja laskua, jos löytyy jotain.

 

[maustevoi]

Saako valtion takauksen myyntihintaan?

Esim. 60k myynti, 180k velaton. Yhtiölainaa.

180*70%=126k vakuusarvo.
Valtion takaamaa lainaa voi saada enintään 85% hankintahinnasta, joten kummasta se lasketaan?

85%*180k= 153k lainaa+josta 153*,2=30,6k valtion takausta. Vakuudet 126k+30k.
Eli 156 +k ja omaa rahaa se 24k alkuun.

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle? Vakuudet asunnosta 126k+10,2k, eli puuttuu vielä 196-126-10,2k-9k käsiraha eli 50, 2k vakuutta puuttuu?

Vai 60k*85% = 51k lainaa, josta 20% eli 10,2k vakuuksia. Tällöin tarvitaan vakuudet vielä 40,8k summalle. Voiko soveltaa, että myyntihinta 60k*70% = 42k vakuuksia siitä, jolloin 42k+10,2k riittää lainaan?

 

[Nomber]

Löysin periaatteessa ihan kivan rantatontin. Tontin rannanpuoleinen osa on merkitty asemakaavassa puistoksi. Esitteessä sanotaan että kunta ei ole ainakaan vielä ollut lunastamassa näitä alueita. Rannassa kiinni on sauna.

Noin periaatteessa todellla hyvä ja ostaisin tuon ihan vain ja ainoastaan rannan ja saunan takia, mutta onko tässä nyt iso mahdollisuus, että joku päivä kunta vaan lähettää kirjeen kotiin, että nyt ostamme tuon sinun rantasi ja saunasi 1€/neliö ja mitään et voi? Tuon jälkeen tontti olisi käytännössä täysin turha ja arvoton, eikä minullakaan olisi mitään mielenkiintoa siellä asua/pitää edes mökkinä.

 

[Harb]

Löysin periaatteessa ihan kivan rantatontin. Tontin rannanpuoleinen osa on merkitty asemakaavassa puistoksi. Esitteessä sanotaan että kunta ei ole ainakaan vielä ollut lunastamassa näitä alueita. Rannassa kiinni on sauna.

Tuo riski on varmaankin huomioitu hinnassa, joka tekee siitä mielenkiintoisen sinun näkökulmastasi.

Lunastushintahan määräytyy käyvän hinnan mukaan mutta ei se tässä tapauksessa ole missään suhteessa vaikutuksesta tontin käypään arvoon.

Kannattaa nyt ainakin käydä selvittämässä ja keskustelemassa kunnan kaavoitusviranomaisten kanssa asiasta. He kertovat yleensä avoimesti että minkälaisia suunnitelmia alueella on.

 

[Nomber]

Tuo riski on varmaankin huomioitu hinnassa, joka tekee siitä mielenkiintoisen sinun näkökulmastasi.

Lunastushintahan määräytyy käyvän hinnan mukaan mutta ei se tässä tapauksessa ole missään suhteessa vaikutuksesta tontin käypään arvoon.

Kannattaa nyt ainakin käydä selvittämässä ja keskustelemassa kunnan kaavoitusviranomaisten kanssa asiasta. He kertovat yleensä avoimesti että minkälaisia suunnitelmia alueella on.

Täytyypä olla yhteydessä kunnan kaavoitukseen. Olisi kyllä todella loistava noin muuten, mutta eipä tuolla ole kiva asua jos koko ajan on pelko että koska tulee pakkolunastus.

 

[Svaiski]

Täytyypä olla yhteydessä kunnan kaavoitukseen. Olisi kyllä todella loistava noin muuten, mutta eipä tuolla ole kiva asua jos koko ajan on pelko että koska tulee pakkolunastus.

Olikohan Oulussa vasta vastaava keissi, rannan ja tontin väliin tuli pyörätie. Aiheutti pientä mielipahaa porukassa kun olivat laiturit jne rakentaneet kaupungin rantaan.

 

[jarhu]

Rantatontit lähellä asutusalueita on aina vähän riskejä. Vasta oli Pirkkalassa vastaava keissi, missä kunta pakkolunasti vuonna 1984 puistoksi kaavoitetut rantatontit, joilla oli paljon rantasaunoja ja laitureita. Rantaan on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteenväylä, joka kulkee sitten rannassa olevien asuinrakennusten ikkunan alta.

Oikeuteenhan se meni ja lunastuskorvaukset nousi kai tuplaten kaupungin pakkolunastushinnasta maaoikeudessa, mutta KKO käänsi jutun kaupungin hyväksi ja näin kaupunki maksaa näistä vain puistomaan hinnan. Erikoisuutena kaupunki oli antanut rakennuslupia puistoalueille, mutta ei tarvitse nyt maksaa rakennuksista korvausta, koska ne on rakennettu asemakaavassa puistomaan päälle. Tuo on nyt kai voimassaoleva tulkinta, jos ranta on puistoaluetta kaavassa ja kunta pakkolunastaa sen. Tulkinnan mukaan tonttien omistajat ovat rakentaneet rakennuksensa puistokaavalle tietoisena asemakaavasta. Ilmeisesti lunastusarvo olisi ollut korkeampi, mikäli ne olisi rakennettu tai tontit olisi ostettu ennen asemakaavamuutosta.

 

[arthur3.0]

Löysin periaatteessa ihan kivan rantatontin. Tontin rannanpuoleinen osa on merkitty asemakaavassa puistoksi. Esitteessä sanotaan että kunta ei ole ainakaan vielä ollut lunastamassa näitä alueita. Rannassa kiinni on sauna.

Ymmärsinkö oikein, että sama tontti on kaavoitettu osin puistoksi, osin joksinkin muuksi? En tiennyt, että tontilla voi olla kaksi käyttötarkoitusta.
Vai oliko niin, että tontin ja rannan välissä on (kunnan?) puisto? Noita kunnan maitahan jengi usein käyttää kuin omaansa. Espoossa oli muutama vuosi sitten keissi, jossa oli rakennettu hienoja laitureita jne. "omaan rantaan". Sitten Espoo päätti rakentaa rantareitin ja nuo laittomat rakennelmat purettiin, mikä aiheutti närää.

 

[miloytyn]

Olikohan Oulussa vasta vastaava keissi, rannan ja tontin väliin tuli pyörätie. Aiheutti pientä mielipahaa porukassa kun olivat laiturit jne rakentaneet kaupungin rantaan.

Oulussa Kastellissa siinä rannassa oli käsittääkseni ihan kaupungin omistama kaistale maata, mihin se pyörätie tuli. Ihmiset vain olivat omineet sen itselleen.

 

[Nomber]

Ymmärsinkö oikein, että sama tontti on kaavoitettu osin puistoksi, osin joksinkin muuksi? En tiennyt, että tontilla voi olla kaksi käyttötarkoitusta.
Vai oliko niin, että tontin ja rannan välissä on (kunnan?) puisto? Noita kunnan maitahan jengi usein käyttää kuin omaansa. Espoossa oli muutama vuosi sitten keissi, jossa oli rakennettu hienoja laitureita jne. "omaan rantaan". Sitten Espoo päätti rakentaa rantareitin ja nuo laittomat rakennelmat purettiin, mikä aiheutti närää.

Tontti on siis tosiaankin osin puisto ja osin pientaloaluetta. Puistoa taitaa olla suurin osa. Mutta nimenomaan tontti siis rajaantuu rantaan ja rannassa kiinni on myös sauna. Eli jos tuon ostaisi niin talon saisi kyllä tehtyä siihen ei puisto osaan, mutta jos kunta sitten vie tuon puisto osan niin pihaa ei juuri jää ja lisäksi tietysti menettää sen rantasunan ja rannan jne.

Tässä linkki kohteeseen: Omakotitontti, Vihti, Hiidenranta, 295 000 €, 4000 m²

Eli Nummelassa sijaitsee. Sinänsä Nummela ei olisi itselleni missään mielessä mikään valinta asuinpaikaksi, mutta ranta/rantasauna houkuttaa ja tuo on käytännössä Helsinkiä lähin rantatontti jonka saa alle miljoonalla eurolla.

Mutta taitaapa olla kuitenkin niin riskialtis homma että jätän väliin. Lähes 300k€ pienestä kuivanmaan tontista Nummelassa on aikalailla liikaa kun pakkolunastuskorvauskin on varmaan lähinnä nimellinen jos pakkolunastus tulee.

 

[Laissez-Faire]

.

 

[Taneli-]

Se kannattaa vain muistaa että tuollaiseen tonttiin mikä on varattu virkistyskäyttöön voi myöhemmin tosiaan tulla jotain rakennusta ainakin teoriassa.

Tosin esim. itselläni on siinä mielessä ihan OK tilanne että tontti mikä on suoraan talon takana on varattu virkistyskäyttöön. Mutta kaikki ympäröivät tontit on ostettu yksityisten toimesta ja niille on rakennettu jotain.

On siis kohtuullisen epäuskottavaa, toki teoriassa mahdollista, että omakoti ja rivitalo tonttien keskellä olevalle tontille mistä nyt saa vuokrata esim. viljelyspalstaa (toki tontilla myös hieman puita ja kiviä) tms. jos tahtoo jotain kesäisin kasvattaa, tehtäisiin jokin puisto. Koska siihen ei johda mitään tietä. Toki kaupunki voi lunastaa sitä ehkä ns. väkisin jostain omakotitontista mutta hieman epäilen sitäkin.

En silti lähtisi rakentelemaan tuonne mitään tai sitä omimaan, mutta ilmeisesti aika moni henkilö tekee noin, eli lisää omaa pihaansa valtion/kunnan/kaupungin omistaman maan kustannuksella ja aina välistä sitten yllättyy kun rakennelmat määrätään purettaviksi tai siihen tehdäänkin jotain muuta (esim. tie)

 

[Nomber]

Se kannattaa vain muistaa että tuollaiseen tonttiin mikä on varattu virkistyskäyttöön voi myöhemmin tosiaan tulla jotain rakennusta ainakin teoriassa.

Tosin esim. itselläni on siinä mielessä ihan OK tilanne että tontti mikä on suoraan talon takana on varattu virkistyskäyttöön. Mutta kaikki ympäröivät tontit on ostettu yksityisten toimesta ja niille on rakennettu jotain.

On siis kohtuullisen epäuskottavaa, toki teoriassa mahdollista, että omakoti ja rivitalo tonttien keskellä olevalle tontille mistä nyt saa vuokrata esim. viljelyspalstaa (toki tontilla myös hieman puita ja kiviä) tms. jos tahtoo jotain kesäisin kasvattaa, tehtäisiin jokin puisto. Koska siihen ei johda mitään tietä. Toki kaupunki voi lunastaa sitä ehkä ns. väkisin jostain omakotitontista mutta hieman epäilen sitäkin.

En silti lähtisi rakentelemaan tuonne mitään tai sitä omimaan, mutta ilmeisesti aika moni henkilö tekee noin, eli lisää omaa pihaansa valtion/kunnan/kaupungin omistaman maan kustannuksella ja aina välistä sitten yllättyy kun rakennelmat määrätään purettaviksi tai siihen tehdäänkin jotain muuta (esim. tie)

Jos tuota minun laittamaani tarkoitit, niin tuossa siis ei ole kyse siitä että oman maan ja veden välissä olisi jotain kunnan maata, vaan oma tontti siis on ihan rantaan asti, osa siitä vaan on kaavassa puistoa. Mutta kunta ei sitä siis omista. Pelottaa vaan että pakkolunastaako kunta tuon sitten joku päivä. En toki menisi rakentamaan kunnan maille. Mutta omalle tontille jos rakentaa niin kunta voi nekin sitten ilmeisen kevein perustein pakkolunastaa.

 

[Taneli-]

Tarkoitin ihan yleisesti että tuota tapahtuu ja sitten ihmiset ovat vielä "en tiennyt" mentaliteelilla. Varmaan syynä "kun muutkin" tai eivät usko että voivat jäädä kiinni. Lähinnä mietin siis artikkeleita kuten tämä:

Moni tontin omistaja rakentaa luvatta kaupungin maalle – terasseja, laitureita, portaita, huvimajoja

Luvattomasta maanvaltauksesta narahtaa usein yleisten katselmuksien yhteydessä. Kaikkein useimmin luvattoman rakennelman tai käytön käräyttää kuitenkin naapuri.

yle.fi

"
– Siellä on todella isojakin rakennelmia. Laitureita, portaita, terasseja, huvimajoja, trampoliineja, Saranpää luettelee.

Hyvin yleistä on myös se, että katualueilla laajennetaan pysäköintialueita ja puistoihin tehdään parkkipaikkoja asuntoautoille, -vaunuille tai peräkärryille.

– Jopa ammattiautoilijat tekevät pysäköintipaikkoja puiston puolelle, Jyrki Lehtimäki ihmettelee.
"

 

[jefreitteri]

Tontti on siis tosiaankin osin puisto ja osin pientaloaluetta. Puistoa taitaa olla suurin osa. Mutta nimenomaan tontti siis rajaantuu rantaan ja rannassa kiinni on myös sauna. Eli jos tuon ostaisi niin talon saisi kyllä tehtyä siihen ei puisto osaan, mutta jos kunta sitten vie tuon puisto osan niin pihaa ei juuri jää ja lisäksi tietysti menettää sen rantasunan ja rannan jne.

Tässä linkki kohteeseen: Omakotitontti, Vihti, Hiidenranta, 295 000 €, 4000 m²

Eli Nummelassa sijaitsee. Sinänsä Nummela ei olisi itselleni missään mielessä mikään valinta asuinpaikaksi, mutta ranta/rantasauna houkuttaa ja tuo on käytännössä Helsinkiä lähin rantatontti jonka saa alle miljoonalla eurolla.

Mutta taitaapa olla kuitenkin niin riskialtis homma että jätän väliin. Lähes 300k€ pienestä kuivanmaan tontista Nummelassa on aikalailla liikaa kun pakkolunastuskorvauskin on varmaan lähinnä nimellinen jos pakkolunastus tulee.

Mitä nyt kartasta katselin, niin ei ole kunnalle ainakaan kovin looginen lunastuskohde. Eihän tuota kautta pääse mihinkään, mitään järkevää tietä tai ulkoilureittiä tuonne ei saa, eikä kyllä oikein mitään muutakaan. Ja melko epätodennäköinen leikkipuiston paikkakin tuo on. Onko siinä lähellä jotain kunnan rakennuksia, liikuntapaikkoja tms..?

 

[jarhu]

Jos tuota minun laittamaani tarkoitit, niin tuossa siis ei ole kyse siitä että oman maan ja veden välissä olisi jotain kunnan maata, vaan oma tontti siis on ihan rantaan asti, osa siitä vaan on kaavassa puistoa. Mutta kunta ei sitä siis omista. Pelottaa vaan että pakkolunastaako kunta tuon sitten joku päivä. En toki menisi rakentamaan kunnan maille. Mutta omalle tontille jos rakentaa niin kunta voi nekin sitten ilmeisen kevein perustein pakkolunastaa.

Tuossa varmaan voi varman päälle rakentaa rantasaunan, jonka voi tarpeen vaatiessa nostaa helposti isomman trailerin perään tai kuorma-auton lavalle. Uskoisin, että hätätapauksessa saa kaupattua mikäli epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Suosittelisin kuitenkin kysymään kunnan päästä suunnitelmista. Yleensä aluekehityssuunnitelmat vai mitä ne olikaan nimeltään on julksisia ja kunnasta riippuen myös saattaa olla verkossa saatavilla. Niistä näkee yleensä, jos alueella on jotain isompia suunnitelmia (toki ne saattaa siellä pyöriä kymmeniäkin vuosia osa suunnitelmista).

Jos tontti on syrjempänä ja asutusta ei ole paljon tai jos puistokaava-alueelle ei ole helppoa pääsyä ettei se ole suuri puistokokonaisuus, niin varmaan aika pieni huoli.

 

[Nomber]

Tuossa varmaan voi varman päälle rakentaa rantasaunan, jonka voi tarpeen vaatiessa nostaa helposti isomman trailerin perään tai kuorma-auton lavalle. Uskoisin, että hätätapauksessa saa kaupattua mikäli epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Suosittelisin kuitenkin kysymään kunnan päästä suunnitelmista. Yleensä aluekehityssuunnitelmat vai mitä ne olikaan nimeltään on julksisia ja kunnasta riippuen myös saattaa olla verkossa saatavilla. Niistä näkee yleensä, jos alueella on jotain isompia suunnitelmia (toki ne saattaa siellä pyöriä kymmeniäkin vuosia osa suunnitelmista).

Jos tontti on syrjempänä ja asutusta ei ole paljon tai jos puistokaava-alueelle ei ole helppoa pääsyä ettei se ole suuri puistokokonaisuus, niin varmaan aika pieni huoli.

Rantasauna on siis jo tontilla olemassa joka siis myös on yksi syy miksi kohde kiinnostaa. Eli uutta saunaa nyt ei tietenkään enää saisi rakentaa rantaan kiinni niinkuin tuolla on ja juuri tuollaisen ihan rannassa olevan saunan haluaisin.

Ei tuolle puistoalueelle tosiaan kartan/ilmakuvien mukaan pääse järkevästi mistään kun kaikki tontit tuossa on rantaan asti. Joten siinä mielessä ei kauhean looginen paikka kunnalle rakentaa mitään puistoa. Pitäisi sitten lunastaa muitakin alueita että saisi jonkun reitin tuonne edes tehtyä.

Noh laittelin kunnalle kyselyä että mikä homma meinaatteko pakkolunastaa tuon puiston.

 

[Iså]

Paljonko maksaisitte puistoksi kaavoitetusta tontista jos se olisi keskellä asuinaluetta? Sellainen olisi kiinni tuossa tonttini takapihassa. Koirankusetuspolku on sen tontin vieressä, lisäksi kasvaa 10 kpl 10 metrisiä koivuja. Tontin koko 500m² omistaja asuu muutaman sadan metrin päässä.

 

[jinx1980]

Ei tuolle puistoalueelle tosiaan kartan/ilmakuvien mukaan pääse järkevästi mistään kun kaikki tontit tuossa on rantaan asti. Joten siinä mielessä ei kauhean looginen paikka kunnalle rakentaa mitään puistoa. Pitäisi sitten lunastaa muitakin alueita että saisi jonkun reitin tuonne edes tehtyä.

Ilmoituksessahan sanotaan näin:
"Otteen yläreunasta näkee, että puisto jatkuu myös Ali-Haakkointien alkupään kiinteistöillä. "

Ei kunta varmasti vain sun tonttisi puistoa lunasta, kyllä siinä sitten lähtee koko ranta jos on lähteäkseen. Mutta kun karttaa katsoo niin ei tuollaiseen persläpeen kunta kyllä taatusti ala mitään "rantaraittia" pykäämään...

Miten tämä juttu nyt meni, onko @jarhu tieto/data potaskaa ja @Laissez-Faire oikeaa? Linkin juttuhan on kanssa kesken prosessia joten siitä ei voi päätellä mitään.

Rantatontit lähellä asutusalueita on aina vähän riskejä. Vasta oli Pirkkalassa vastaava keissi, missä kunta pakkolunasti vuonna 1984 puistoksi kaavoitetut rantatontit, joilla oli paljon rantasaunoja ja laitureita. Rantaan on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteenväylä, joka kulkee sitten rannassa olevien asuinrakennusten ikkunan alta.

Oikeuteenhan se meni ja lunastuskorvaukset nousi kai tuplaten kaupungin pakkolunastushinnasta maaoikeudessa, mutta KKO käänsi jutun kaupungin hyväksi ja näin kaupunki maksaa näistä vain puistomaan hinnan. Erikoisuutena kaupunki oli antanut rakennuslupia puistoalueille, mutta ei tarvitse nyt maksaa rakennuksista korvausta, koska ne on rakennettu asemakaavassa puistomaan päälle. Tuo on nyt kai voimassaoleva tulkinta, jos ranta on puistoaluetta kaavassa ja kunta pakkolunastaa sen. Tulkinnan mukaan tonttien omistajat ovat rakentaneet rakennuksensa puistokaavalle tietoisena asemakaavasta. Ilmeisesti lunastusarvo olisi ollut korkeampi, mikäli ne olisi rakennettu tai tontit olisi ostettu ennen asemakaavamuutosta.

Pirkkalassa kunta katsoi alunperin asialliseksi hinnaksi asukkaiden tonttirannoista muutamia kymmeniä tuhansia. Asukkaiden ollessa toista mieltä käynnistyi vuosia jatkunut riita jossa maaoikeus asetti korvaukset 2,6 Me ja lopulta korkein oikeus hieman alemmas 2 Me. Oletettavasti tämä jää nyt sitten loppusaldoksi 350m pätkästä rantarisukkoa jonka kunta olisi helposti voinut kiertääkin suunnitellun rantareitin osalta. Ilmeisesti koko kiistassa oli lopulta tärkeintä osoittaa kuka määrää ja saada nuo rannat pois kiinteistönomistajien hallinnasta, maksoi mitä maksoi.

Kiista Pirkkalan Niemenmaan 2,6 miljoonan euron rantakaistaleesta jatkuu – Nyt rannan asukkaat haluavat neuvoa antavan kansanäänestyksen

Pirkkalan valtuustolle luovutettiin 1 133 nimeä sisältävä aloite kansanäänestyksen järjestämisestä. Valtuuston on otettava asia käsiteltäväkseen.

www.aamulehti.fi

Ilmeisesti tässä lopputulos: Pirkkalan Niemenmaan rantariidassa uusi käänne – Korkein oikeus poisti haitankorvauksen kokonaan neljältä kiinteistöltä, kunta säästää yli puoli miljoonaa euroa

Ja kyllähän tossa on jouduttu rakennuksista jne maksamaan, ainoa mistä ei ole tarvinnut maksaa on se että siinä rannassa ei ole ollut rakennusta jonka siihen olisi vielä joskus miekka&kivi voinut rakentaa... Eli puistomaan hinnalla tuota pätkää ei todellakaan ole lunastettu.


Mutta tietysti tuollaisen rantasaunan rahallinen arvo ei paljoa ole...

 

[surrur]

Voihan sitä tuossa Nomberin tapauksessa kysyä kunnalta myös onko mitään estettä hakea kaavamuutosta tontille ja koittaa muuttaa kaavaa järkevämmäksi. Kaavamuutoksen hakeminenhan ei kovinkaan paljoa maksa vaan kunta veloittaa kaiketi lähinnä rakennusoikeuden kasvusta.

 

[Nomber]

Voihan sitä tuossa Nomberin tapauksessa kysyä kunnalta myös onko mitään estettä hakea kaavamuutosta tontille ja koittaa muuttaa kaavaa järkevämmäksi. Kaavamuutoksen hakeminenhan ei kovinkaan paljoa maksa vaan kunta veloittaa kaiketi lähinnä rakennusoikeuden kasvusta.

Tuohan voisi olla kätevää. Katson mitä nyt vastaavat että onko tuohon mitään suunnitelmia olemassa ja jos ei niin täytyy kysyä tosiaan saisiko puiston poistettua kaavasta. Tämän nyt luulisi sitten jatkossa ainakin hankaloittavan kuntaa tekemästä mitään pakkolunastuksia rannasta.

 

[jarhu]

Ilmoituksessahan sanotaan näin:
"Otteen yläreunasta näkee, että puisto jatkuu myös Ali-Haakkointien alkupään kiinteistöillä. "

Ei kunta varmasti vain sun tonttisi puistoa lunasta, kyllä siinä sitten lähtee koko ranta jos on lähteäkseen. Mutta kun karttaa katsoo niin ei tuollaiseen persläpeen kunta kyllä taatusti ala mitään "rantaraittia" pykäämään...

Miten tämä juttu nyt meni, onko @jarhu tieto/data potaskaa ja @Laissez-Faire oikeaa? Linkin juttuhan on kanssa kesken prosessia joten siitä ei voi päätellä mitään.



Ilmeisesti tässä lopputulos: Pirkkalan Niemenmaan rantariidassa uusi käänne – Korkein oikeus poisti haitankorvauksen kokonaan neljältä kiinteistöltä, kunta säästää yli puoli miljoonaa euroa

Ja kyllähän tossa on jouduttu rakennuksista jne maksamaan, ainoa mistä ei ole tarvinnut maksaa on se että siinä rannassa ei ole ollut rakennusta jonka siihen olisi vielä joskus miekka&kivi voinut rakentaa... Eli puistomaan hinnalla tuota pätkää ei todellakaan ole lunastettu.


Mutta tietysti tuollaisen rantasaunan rahallinen arvo ei paljoa ole...

Ah, juttu minkä luin oli paljon lyhyempi ja siinä mainittiin vain puistoalueiden lunastus puistomaan hintaan. Olisi pitänyt tutkia tarkemmin muitakin lähteitä, mutta tuskin silti montaa tonnia niistä saa. Lunastetun maan arvossa kuin pieru Saharassa.

 

[Nomber]

Paljonko maksaisitte puistoksi kaavoitetusta tontista jos se olisi keskellä asuinaluetta? Sellainen olisi kiinni tuossa tonttini takapihassa. Koirankusetuspolku on sen tontin vieressä, lisäksi kasvaa 10 kpl 10 metrisiä koivuja. Tontin koko 500m² omistaja asuu muutaman sadan metrin päässä.

Mitä tekisit tuolla alueella? Jos siis puistoksi kaavoitettu niin mitä tuohon saisi tehdä? Ja toisaalta jos kunta haluaakin joskus että tuossa on puisto niin varmaan aika helpolla ottavat itselleen tuon kuitenkin?

 

[jinx1980]

Mitä tekisit tuolla alueella? Jos siis puistoksi kaavoitettu niin mitä tuohon saisi tehdä? Ja toisaalta jos kunta haluaakin joskus että tuossa on puisto niin varmaan aika helpolla ottavat itselleen tuon kuitenkin?

Voisihan siinä rällätä vaikka monttupyörällä tai mönkijällä naapureiden iloksi?

 

[maustevoi]

Mitä tämä tarkoittaa, tämä alla oleva? Mitä kustannuksia tulee, jos myyn tämän kämpän ja maksan lainan pois?

 

[PornReindeer]

Mitä tämä tarkoittaa, tämä alla oleva? Mitä kustannuksia tulee, jos myyn tämän kämpän ja maksan lainan pois?

Sehän riippuu onko kiinteä korko tai 36kk euribor tms. erikoista? Normaalissa lainassa ei mitään erikoista, mutta jos olisi vaikka 10v kiinteäkorkoinen niin jos 5v kohdalla haluaisit purkaa lainan niin pankki saa periä lopuilta 5v osalta korot silti.
Edit: tai oikeastaan saa periä maksimissaan korosta tulleet tappiot, joka on monesti eri asia kuin mahdolliset korot.

 

[Mastah]

Onko kukaan vaihtanut omistusasuntonsa lainaa toiseen pankkiin samalla suurentaen lainasummaa, vai estääköhän joku säännös tuon? Eli esim. kun on asuntolaina, jota on lyhentänyt muutaman vuoden, niin vaihtaisikin sen uuteen lainaan, joka olisi aiempaa suurempi. ASP edut tuossa varmasti menee, mutta jos vakuudet kunnossa, niin estääkö mikään?

 

[mt247]

Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?

 

[maustevoi]

Kokemuksia asuntolainan saamisesta ilman vakituista työtä? Olisin hankkimassa itselleni suht edullista(n. 100-120k€) 40-50m2 kaksiota. Katsellut n. 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja omalla tontilla, joissa täysi putkiremontti tehty 2010-luvulla. Asunnon vakuusarvon ollessa n. 70% omat lisävakuudet olisivat reilusti ylitse asunnon arvon. Haittaako pankkia tällaisessa tapauksessa vakityön puuttuminen?

Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.

 

[mt247]

Ei haittaa. Ja jos haittaa, mene Nordeaan. Äläkä liikaa nöyristele, sanot vaikka olevasi "määräaikainen, mutta pidän itseäni vakituisena".

Vakuuksia olisi tietysti hyvä olla jos valtiontakaus ei riitä.

Vakuuksia löytyy joo osakkeiden muodossa ja tarvittaessa vanhemmilta. Tahtoisin laittaa mahdollisimman vähän pääomaa kiinni heti kämppään ja hoitaa asian mieluummin vakuuksilla. Onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun siellä pitäisi makuuttaa 10% ostettavan asunnon arvosta ja omat vakuudet kunnossa? Pyrkimyksenä on siis saada 100% laina.