Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[alepa]

Muistaakseni tuossa oli joku ennakkotapaus tuosta 49/51-tilanteesta, ettei se olisi sallittua. Tämä nyt erittäin isolla varauksella. Mutta tosiaan suhdeluvun mukaan säästää varainsiirtoveron.

Mielenkiintoista. Muistan, kun vaimoni kanssa ostettiin ensimmäinen omistusasunto v. 2017 (rivitalo) juuri tuolla 51/49 -omistussuhteella. Silloisen pankin mukaan tuo oli nimenomaan se "oikea" tapa tehdä tuo, sillä joku 90/10 suhde olisi ollut kuulemma vaikeammin perusteltavissa, koska meidän tuloerot eivät tosiaan ole tuolla suhteella.

Lisäksi tuolla 90/10 -suhteella saatu verohyöty on suurempi kuin 51/49 -jaolla.

 

[Narghar]

51/49 jaolla sitten on sellainen tilanne että jos asunto on osakemuotoinen ja riitaa tulee niin sillä toisella on osake enemmistö ja se päättää mitä sen asunnon kanssa tehdään. Se kellä on 49% sitten menee niiden päätöksien mukaan.

 

[zettis]

En keksi parempaakaan paikkaa kysymykselleni.
Eli meillä naisystävän kanssa 50-50 omistussuhde asunnosta (jotta säästettiin häneltä varainsiirtovero, vaikka olisin halunnut ostaa asunnon 70-30 tai 60-40. Mä en ollu ensiasunnon ostaja enää).
Mites olis verotehokkain tapa muuttaa omistussuhdetta jälkeenpäin jos haluisin maksaa lainaa enemmän/nopeemmin (eli 60-70%). Eli naisystävä lahjoittas mulle asunnon osuuksia siten, että 5000e/3v ei täyty?

Älkää siirtäkö omistuksia (enkä ymmärrä miksi naisystäväsi lahjoittaisi sinulle osuuksia, senkun ostat ne häneltä).

Tehkää keskinäinen velkakirja. Molemmat omistavat 50/50, sinä lyhennät lainaa nopeammin ja tyttöystäväsi jää velkaa sinulle. Velkakirjaa ei tarvitse toimittaa muualle (ellei kysytä) eikä todistajia tarvita. Korkoa ei tarvitse periä. Jos sukset menee ristiin niin keskinäinen velka on helppo maskaa pois yhteisen asunnon myynnin yhteydessä ja jos ei niin sitten voi velkaa lyhennellä halutuin keinoin hamassa tulevaisuudessa.

Edit: Tai hankkikaa omat lainat pankilta, jolloin molemmat voivat lyhentää kuten haluavat. Mutta voi toki aiheuttaa lisäkuluja ja joskus pankit nihkeilevät erillisten lainojen kanssa. Toki molemmilla pitää silloin erikseen löytyä maksukyky.

 

[zepi]

Älkää siirtäkö omistuksia (enkä ymmärrä miksi naisystäväsi lahjoittaisi sinulle osuuksia, senkun ostat ne häneltä).

Tehkää keskinäinen velkakirja. Molemmat omistavat 50/50, sinä lyhennät lainaa nopeammin ja tyttöystäväsi jää velkaa sinulle. Velkakirjaa ei tarvitse toimittaa muualle (ellei kysytä) eikä todistajia tarvita. Korkoa ei tarvitse periä. Jos sukset menee ristiin niin keskinäinen velka on helppo maskaa pois yhteisen asunnon myynnin yhteydessä ja jos ei niin sitten voi velkaa lyhennellä halutuin keinoin hamassa tulevaisuudessa.

Edit: Tai hankkikaa omat lainat pankilta, jolloin molemmat voivat lyhentää kuten haluavat. Mutta voi toki aiheuttaa lisäkuluja ja joskus pankit nihkeilevät erillisten lainojen kanssa. Toki molemmilla pitää silloin erikseen löytyä maksukyky.

Maksettavaksi lankeaa varainsiirtovero jos osakkeet vaihtavat omistajaa.

 

[Nomber]

Mielenkiintoista. Muistan, kun vaimoni kanssa ostettiin ensimmäinen omistusasunto v. 2017 (rivitalo) juuri tuolla 51/49 -omistussuhteella. Silloisen pankin mukaan tuo oli nimenomaan se "oikea" tapa tehdä tuo, sillä joku 90/10 suhde olisi ollut kuulemma vaikeammin perusteltavissa, koska meidän tuloerot eivät tosiaan ole tuolla suhteella.

Lisäksi tuolla 90/10 -suhteella saatu verohyöty on suurempi kuin 51/49 -jaolla.

Miksi pitää perustella ja kenelle? Itse olen ostanut 100% ja nykyisessä asunossa juurikin 90/10 vaimokkeen kanssa. Molemmilla siis toki omat lainat omasta osuudestaan ja molemmat maksavat omaansa vain. Aiemmassa kämpässä van minä maksoin lainaa kun se oli 100% minun.

 

[Tech_ananas]

EDIT: tossa @zettis postauksen jälkeen tajusin sen että tietysti siihen oikeasti ensimmäiseen asuntoon saa myös edun (eli ei tarvi maksaa siitä sitä varainsiirtoveroa). Joten otin noi turhat höpinät pois.

Tosiaan hyöty ei ole niin suuri ja suoraviivainen kuin ajattelin, järkevää tosiaan miettiä jos olisi tiedossa jo ennakkoon että aikoo vaihtaa kalliimpaan asuntoon jne.

 

[zettis]

Voi olla että olen kuviosta jotain ymmärtänyt väärin mutta mun ymmärrys tosiaan on että kyllä se ensimmäinen asunto kannattaisi ostaa käytännössä aina 51/49 suhteella ja sitten seuraava ostetaan toisinpäin 49/51 jolloin siitä toisesta asunnosta säästää puolet varasinsiirtoverosta. Ja onhan tuo iso summa, puhutaan kuitenkin monesta tuhannesta eurosta jonka saa todella pienellä vaivalla.

Olet luultavasti ymmärtänyt jotain väärin. Jos omistusoikeus on 50/50 niin molemmat saavat veroedun siihen yhteen ja samaan asuntoon. Verokikkailu hyödyttää vain jos tiedetään että seuraava asunto on huomattavasti kalliimpi (tai sitten omistusosuuksilla kikkaillaan isosti tai osake vs. omakotitalo). Lisäksi, nyt säästetty raha on monesti parempi kuin tulevaisuudessa ehkä säästetty hieman isompi raha.

Edit: Ja jos on satavarma kupletin juonesta niin silloin toki kannattaa jättää molemmilta etu käyttämättä siihen ekaan kerrostaloluukkuun.

 

[Tech_ananas]

Joo,mä en ottanut huomioon tuota että molemmat tietysti hyötyy ensimmäisessä asunnon ostossa vain jos 50/50 suhteella ostetaan.

 

[soup]

Ei ole itselle enään tähdellistä kun edut on käytetty mutta mielenkiinnosta, olisiko ollut mahdollista venkoilla molemmille etu seuraavaan kiinteistöön ostamalla ensiasunto suhteilla 49/49/2 jossa siis olisi sekoitettu pakkaa kolmannella osapuolella? Omassa tapauksessa olisin huoletta voinut luottaa vanhempiin ja kun ensiasunnon hintakin oli varsin kohtuullinen niin kyseinen järjestely ei olisi aiheuttanut merkittävää rahallista vaivaa heillekkään. Kyseisellä järjestelyllä olisi säästynyt ~14000,-.

 

[Nomber]

Ei ole itselle enään tähdellistä kun edut on käytetty mutta mielenkiinnosta, olisiko ollut mahdollista venkoilla molemmille etu seuraavaan kiinteistöön ostamalla ensiasunto suhteilla 49/49/2 jossa siis olisi sekoitettu pakkaa kolmannella osapuolella? Omassa tapauksessa olisin huoletta voinut luottaa vanhempiin ja kun ensiasunnon hintakin oli varsin kohtuullinen niin kyseinen järjestely ei olisi aiheuttanut merkittävää rahallista vaivaa heillekkään. Kyseisellä järjestelyllä olisi säästynyt ~14000,-.

Varmaankin? Ei ole tullut itselle edes mieleen, mutta tämä olisi kätevää jos aikomuksena on ostaa ensin joku kerrostalo luukku ja parin vuoden päästä omakotitalo. Säästö olisi parhaimmillaan kymmeniä tuhansia. Omalta kohdaltani tosin mennyttä tämä kun olen jo 2 asunnosta omistanut yli 50%.

 

[GreatBusta]

Miksi pitää perustella ja kenelle? Itse olen ostanut 100% ja nykyisessä asunossa juurikin 90/10 vaimokkeen kanssa. Molemmilla siis toki omat lainat omasta osuudestaan ja molemmat maksavat omaansa vain. Aiemmassa kämpässä van minä maksoin lainaa kun se oli 100% minun.

Eipä ole tullut mieleen tuo 90/10 ja sen jälkeen 10/90 osuudet. Eikai pankilla mitään sitä vastaan pitäisi olla jos vaan vakuudet riittää. Ei tullut mieleen, että tollahan säästää kaikista eniten.

Toisaalta jos sitä nyt kerkeäisi ostamaan edes sen ensiasunnon ennen kun mittari pyörähtää 40:een.

Yksi huomioon otettava asia on,että asp pitää olla aloitettu ennen kun täyttää 40. Eli silloin kai ensiasunnon etua voisi venyttää pidemmälle(?).

 

[Sid]

^Ei kai ASP ja varainsiirtovero liity toisiinsa mitenkään?

 

[Vision]

Hölmö kysymys, oma asuntolaina on siis alustavasti sovittu 0,44% kokonaiskorolla mutta huomioidaanko uusissa lainoissa enää 12kk euriborkorkoa jos tämä on negatiivinen ?

Itselläni oli ainakin arvioitu tulevan ensimmäisen erän korkokuluiksi vajaa 60€.

 

[Tecnos]

Hölmö kysymys, oma asuntolaina on siis alustavasti sovittu 0,44% kokonaiskorolla mutta huomioidaanko uusissa lainoissa enää 12kk euriborkorkoa jos tämä on negatiivinen ?

Uusissa lainoissa on yleensä nykyään ehtona, että negatiivinen Euribor ei laske kokonaiskorkoa. Maksat siis tuota 0,44 korkoa kunnes jonain päivänä Euriborit pomppaa plussalle ja kokonaiskorkosi nousee. Voittajia ovat ne, jotka ovat lainansa nostaneet silloin, kun pankit tuputti lainoja ulos matalalla kokonaiskorolla (2000-2010). Toki tällöin oli Euriborit plussalla. Tällä hetkellä niiden lainojen kokonaiskorko on negatiivien euriborin vuoksi monilla nollan tuntumassa.

 

[iltanen]

Varainsiirtovero maksetaan tontista silloin kun sen lunastat kaupungilta, se tupahan siinä päällä on siinä vaiheessa sun oma eli taloa et lunasta.

Alla artikkeli siitä kuinka varainsiirtoveroa ei tarvi maksaa kuin tontista edes silloin kun rakennusliike tekee omistamalleen tontille sopimuksella taloa.

Milloin omakotitaloa rakentava maksaa varainsiirtoveron?

www.taloustaito.fi

Asuminen ja ympäristö

www.ouka.fi

Vuokratontin ostamiseen liittyy kauppahinnan lisäksi seuraavia kustannuksia:

• varainsiirtovero (4 % kauppahinnasta)
• kaupanvahvistajan palkkio
• kirjaamiskulut

Mitähän tuo sopimuksella taloa tarkoittaa? Meillä se tilanne, että Rakennusliike Oy on rakentamassa meille taloa hallitsemalleen kaupungin vuokratontille ja me tulemme tuon ostamaan valmiina. Onko tässä muka paikka välttää varainsiirtovero?

Tässä tapauksessahan rakennusliike ei saa vähentää alvia, mutta hyötyy toisaalta myynnin veroissa.

 

[apinanleipäpuu]

Ostin taannoin kerrostalohuoneiston, jonka ovessa on turvalukko. Huoneiston luovutuksessa minulle jätetyssä avainnipussa ei kuitenkaan ollut turvalukon avaimia. Laitan nyt välittäjälle vielä kysymystä avaimista, jos olisivat vaikka jääneet huoltoyhtiön haltuun tms.

Jos avaimia ei kuitenkaan löydy, niin mitä vaihtoehtoja minulla on? Pyyntö myyjälle vaihtaa lukko uuteen (tai tehdä nykyinen toimintakyvyttömäksi) ei liene kohtuutonta?

 

[Hamsteri]

Mitähän tuo sopimuksella taloa tarkoittaa? Meillä se tilanne, että Rakennusliike Oy on rakentamassa meille taloa hallitsemalleen kaupungin vuokratontille ja me tulemme tuon ostamaan valmiina. Onko tässä muka paikka välttää varainsiirtovero?

Tässä tapauksessahan rakennusliike ei saa vähentää alvia, mutta hyötyy toisaalta myynnin veroissa.

Tuossahan linkissähän tuo selitetään ihan kattavasti.

"Kauppahinta on jaettava selvästi maapohjan ja rakennuksen osuuteen. Maapohjan osuudesta on aina maksettava varainsiirtovero, mutta rakennuksen osuudesta maksettava vero riippuu sopimuksesta.

Sopimuksen perusteella on arvioitava ostatteko rakennuksen vai teetättekö rakennusurakan.

Jos urakkasopimuksen mukaan rakennukseen liitetyt rakennustarvikkeet siirtyvät rakennuksen osina ostajan omistukseen maksupostien suorittamisen myötä, kyse on rakennuksen teettämisestä, josta ei makseta varainsiirtoveroa.

Jos sen sijaan myyjä on pidättänyt omistusoikeuden rakennukseen kunnes ostaja on suorittanut myyjälle sopimukseen perustuvat velvoitteensa, kyse on rakennuksen myynnistä, mistä on maksettava varainsiirtovero.

Jos siis myyjä on pidättänyt omistusoikeuden rakennukseen viimeiseen maksupostiin asti, varainsiirtovero on maksettava kerralla koko tiedossa olevasta kauppahinnasta. Näin asian on Verohallinto ohjeistanut antamassaan ohjeessa."

Näin se meni myös omalla kohdalla, eli riippuu miten "ostatte" talon ja miten omistusoikeus siirtyy. Eli maksoimme vsv:n vain tontista. Kiinteistöissä ei ole alvia, tarkoitatko rakennustarvikkeiden alvia vai mitä?

 

[iltanen]

Tuossahan linkissähän tuo selitetään ihan kattavasti.

"Kauppahinta on jaettava selvästi maapohjan ja rakennuksen osuuteen. Maapohjan osuudesta on aina maksettava varainsiirtovero, mutta rakennuksen osuudesta maksettava vero riippuu sopimuksesta.

Sopimuksen perusteella on arvioitava ostatteko rakennuksen vai teetättekö rakennusurakan.

Jos urakkasopimuksen mukaan rakennukseen liitetyt rakennustarvikkeet siirtyvät rakennuksen osina ostajan omistukseen maksupostien suorittamisen myötä, kyse on rakennuksen teettämisestä, josta ei makseta varainsiirtoveroa.

Jos sen sijaan myyjä on pidättänyt omistusoikeuden rakennukseen kunnes ostaja on suorittanut myyjälle sopimukseen perustuvat velvoitteensa, kyse on rakennuksen myynnistä, mistä on maksettava varainsiirtovero.

Jos siis myyjä on pidättänyt omistusoikeuden rakennukseen viimeiseen maksupostiin asti, varainsiirtovero on maksettava kerralla koko tiedossa olevasta kauppahinnasta. Näin asian on Verohallinto ohjeistanut antamassaan ohjeessa."

Näin se meni myös omalla kohdalla, eli riippuu miten "ostatte" talon ja miten omistusoikeus siirtyy. Eli maksoimme vsv:n vain tontista. Kiinteistöissä ei ole alvia, tarkoitatko rakennustarvikkeiden alvia vai mitä?

Perustajaurakointi eli gryndaus kyseessä. En nyt kirveelläkään muista, miten tuo verotusasia meni. Taisin tuon jossain vaiheessa vakoilla jonkun päättötyöstä. Laskin muistaakseni niin, että rakentajan saama verohyöty on suurin piirtein sama kuin varainsiirtovero.

 

[Juomatilaaja]

Uuden sijoitusasunnon metsästys on edennyt siihen pisteeseen, että tänään sovimme välittäjän kanssa uudiskohteen varaussopimuksen allekirjoituspäivästä.

Muutaman viikon aikana pyysin Etuoven kautta välittäjiltä kahdestatoista kohteesta lisätietoja, eli yhtiöjärjestystä, budjettia jne. Kahdeksasta kohteesta ne sain. Neljässsä tapauksessa yhdessä välittäjä ei kommentoinut pyyntöön mitään. Toisessa tapauksessa välittäjä vastasi vain tyyliin "halusitko lisätietoja tästä kohteesta" ja kun vielä yksilöin aineistopyyntöni, ei siihen tullut mitään vastausta. Kolmannessa ja neljännessä tapauksessa tarjottiin vain asuntonäyttöä informaatiolähteeksi. Toinen noista välittäjistä vänkäsi kivenkovaa, että uusien säännösten mukaan hän ei saa toimittaa mitään tietoja ennen näytössä käyntiä. Jo vanhempi ilmiö on se, että monet välittäjät panttaavat ilman näytöllä käyntiä isännöitsijäntodistuksen lähettämistä, mutta tämä kyseinen tapaus ei tosiaan suostunut lähettämään mitään aineistoa. Ja itseäni ei todellakaan kiinnosta mennä katselemaan asuntojen tapettien tai laminaattien kuntoa, ellen ensin tiedä missä kunnossa itse taloyhtiö on.

Huomaan myös, että välittäjien käsitys hyvä- ja tyydyttävä-kuntoisista asunnoista on väljentynyt. Kuten myös käsitys hyvin hoidetusta taloyhtiöstä. "Soveltuu hienosti sijoitukseen" -slogan on tietenkin jo kulunut vitsi, mutta silti vähän nauratti tuo mainostus kohteessa, jossa taloyhtiö rahastoi järjestelmällisesti kaikki suurtenkin remonttien rahoitusvastikkeet ja jossa myytävän pienasunnon vastikeosuus taloyhtiön kokonaistuotosta on huomiota herättävän suuri.

Vielä noista neljästä kohteesta, joista lisätietoja ei herunut. Kaksi niistä on sellaisia, että hyvän välittäjän kanssa niistä olisi voinut ihan realistisesti syntyä kaupat kanssani. Väkisinkin tulee mieleen, että paljonko laiskat tai ammattitaidottomat välittäjät jarruttaa asuntokaupankäyntiä tässä maassa.

Ai niin, tarjousvaiheeseen saakka pääsin ostettavan kohteen lisäksi toisestakin asunnosta. Siinäkin välittäjä ensin tinki tarjouksen voimassaololle yhden lisäpäivän, ja sen jälkeen lisäsi sähköiseen tarjoukseen vielä omatoimisesti ja mitään asiasta mainitsematta toisen lisäpäivän. En jaksanut siitä protestoida, mutta huomiota se herätti. Tarjous ei miellyttänyt myyjää ja välittäjä yritti selittää kuinka tarjouksessa tullaan aina puolitiehen vastaan. Koska ostan asuntoja euroilla enkä prosenteilla, ei kauppa edennyt maaliin.

 

[thomsom]

Uuden sijoitusasunnon metsästys on edennyt siihen pisteeseen, että tänään sovimme välittäjän kanssa uudiskohteen varaussopimuksen allekirjoituspäivästä.

Muutaman viikon aikana pyysin Etuoven kautta välittäjiltä kahdestatoista kohteesta lisätietoja, eli yhtiöjärjestystä, budjettia jne. Kahdeksasta kohteesta ne sain. Neljässsä tapauksessa yhdessä välittäjä ei kommentoinut pyyntöön mitään. Toisessa tapauksessa välittäjä vastasi vain tyyliin "halusitko lisätietoja tästä kohteesta" ja kun vielä yksilöin aineistopyyntöni, ei siihen tullut mitään vastausta. Kolmannessa ja neljännessä tapauksessa tarjottiin vain asuntonäyttöä informaatiolähteeksi. Toinen noista välittäjistä vänkäsi kivenkovaa, että uusien säännösten mukaan hän ei saa toimittaa mitään tietoja ennen näytössä käyntiä. Jo vanhempi ilmiö on se, että monet välittäjät panttaavat ilman näytöllä käyntiä isännöitsijäntodistuksen lähettämistä, mutta tämä kyseinen tapaus ei tosiaan suostunut lähettämään mitään aineistoa. Ja itseäni ei todellakaan kiinnosta mennä katselemaan asuntojen tapettien tai laminaattien kuntoa, ellen ensin tiedä missä kunnossa itse taloyhtiö on.
...

Tässä törmännyt omistusasuntoa etsiessä samaan nyt, että isännöitsijäntodistusta ei saa ellei harkitse tarjouksen jättöä, tämä piti ihan tarkistaa kiinteistönvälityksen keskusliiton sivuilta ja siellähän se tosiaan on nykyohjeissa mainittu Kohteen markkinointi : KVKL Muutama vuosi sitten ensiasuntoja etsiessä moista ei ollut, noh kyllä tuon osa välittäjistä vielä suoraan lähettää muun aineiston mukana kun Etuoven kautta pyytää aineistoja. Tänään sit törmäsin itsekin välittäjään joka soitti aineistopyynnön jälkeen, että saat esittelyn jälkeen paperit, syyksi tosin ilmoitti, että esite on kesken ja osa papereista saamatta vielä hänelläkin.

 

[SheikYerbouti]

Alkaa menemään toivo, kun yrittää etsiä kohtuuhintaista omakotitaloa pk-seudulta. Jokaisessa on jotain varsin mittavaa vikaa heti kun hiukankin syvemmälle tutkii. On tojalevyjä seinissä, notkahtanutta alapohjaa josta ei olla edes varmoja onko paalutettu vai ei, rossipohjaan ei mitään tarkastusluukkuja jne jne. Ja kaikki ne kaupaksi käy, kun sisustus on hieno. Samaan aikaa hinnat vaan nousee ja jopa ne halvimmat alkaa olemaan liian kalliita.

 

[pokkus]

Alkaa menemään toivo, kun yrittää etsiä kohtuuhintaista ja omakotitaloja pk-seudulta. Jokaisessa on jotain varsin mittavaa vikaa heti kun hiukankin syvemmälle tutkii. On tojalevyjä seinissä, notkahtanutta alapohjaa josta ei olla edes varmoja onko paalutettu vai ei, rossipohjaan ei mitään tarkastusluukkuja jne jne. Ja kaikki ne kaupaksi käy, kun sisustus on hieno. Samaan aikaa hinnat vaan nousee ja jopa ne halvimmat alkaa olemaan liian kalliita.

Huomattu sama. Tällä hetkellä menee ihan kaikki kaupaksi ja tuntuu, että hinnat ovat nousseet kymppitonneja samalla. Tuntuu jotenkin järjettömältä, että puoli miljoonaa ei riitä tällä hetkellä oikein minkäänlaiseen järkevään kohteeseen, jos haluaa edes vähän uudempaa taloa katsoa.

 

[SheikYerbouti]

Huomattu sama. Tällä hetkellä menee ihan kaikki kaupaksi ja tuntuu, että hinnat ovat nousseet kymppitonneja samalla. Tuntuu jotenkin järjettömältä, että puoli miljoonaa ei riitä tällä hetkellä oikein minkäänlaiseen järkevään kohteeseen, jos haluaa edes vähän uudempaa taloa katsoa.

Juuri näin. Siksi oma katse on jo alkanut kääntyä tasolle "saisiko tästä rempattua itselleen kodin", vaikka vielä muutama kuukausi sitten olin hyvin vahvasti sellaista vastaan. Piti saada muuttovalmis koti, jossa ei ole remppahuolia tiedossa vuosiin. Niin sitä vaan keskiluokkainen nöyrtyy kun varakkaammat vie parhaat kohteet.

 

[pokkus]

Juuri näin. Siksi oma katse on jo alkanut kääntyä tasolle "saisiko tästä rempattua itselleen kodin", vaikka vielä muutama kuukausi sitten olin hyvin vahvasti sellaista vastaan. Piti saada muuttovalmis koti, jossa ei ole remppahuolia tiedossa vuosiin. Niin sitä vaan keskiluokkainen nöyrtyy kun varakkaammat vie parhaat kohteet.

Meillä meni muutama vuosi takaperin unelma uudiskohde ohi suun, kun hävittiin tarjouskisassa toiselle. Hinta oli suorastaan naurettavan halpa nykyiseen tarjontaan nähden, mutta ei vain silloin uskaltanut enempää tarjota. Näin jälkikäteen olisi voinut helposti heittää 20kiloa lisää tarjoukseen ja silti se olisi ollut hyvä diili. Nyt samalla rahalla saa 20 vuotta vanhan kohteen, joka vaatisi täysremontin sisällä ja varmaan niitä rakenteitakin pitäisi parantaa jostain kohdin.

No pari vuotta sitten jo kyllästyttiin huonoon tarjontaan ja hintatasoon, kun ei vuokrallakaan haluttu asua pidempään niin tuli sitten hommattua "puoleen hintaan" pintaremppakuntoinen paritalo, jota on nyt sit rempattu pikku hiljaa mieleiseksi. Tuntuu hullulta, että jos tästä nyt haluaisi muuttaa samankokoiseen erillis- tai omakotitaloon niin lisää joutuisi lyömään tiskiin +200k€ ja sitäkin joutuisi jopa melkein remppaamaan.

 

[Mittubisi]

Olen tässä pari vuotta maksellut omaa ASP-lainaa pois ja mietin, että onko lainan korkoa mahdollista saada alaspäin ihan kilpailuttamalla tai kyselemällä? Vai onko ASP lainasda jotkut tietyt ehdot, että pysyy ainakin tuon ASP osuuden verran korko samana.

Pistin jo kyllä OP:lle kyselyä, mutta aattelin, että jos joku sattuisi tietämään.

 

[kapo]

Olen tässä pari vuotta maksellut omaa ASP-lainaa pois ja mietin, että onko lainan korkoa mahdollista saada alaspäin ihan kilpailuttamalla tai kyselemällä? Vai onko ASP lainasda jotkut tietyt ehdot, että pysyy ainakin tuon ASP osuuden verran korko samana.

Pistin jo kyllä OP:lle kyselyä, mutta aattelin, että jos joku sattuisi tietämään.

Kyllä sitä kilpailuttamaan pystyy. Kyselyjä vaan pankkeihin.

 

[Unihiekkamyrsky]

Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.

 

[kaarlos]

Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.

Tämä on hyvä pointti. Toisinaan myös noiden huonekalujen mittasuhteet ovat aika erikoisia varsinkin pienemmissä asunnoissa - tullut nähtyä jotain kolmen istuttavilta näyttäviä (3 istuintyynyä) sohvia jotka ovat tyyliin 1,5 metriä leveitä.

 

[ulmis]

Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.

Ilmeisesti arkkitehdit eivät enää 2020 -luvulla katso televisiota. Huomattu itse myös, että jää pois noi - yritetään tehdä mahdollisimman tehokkaita neliöitä ja silloin telkkari täytyy pudottaa pois, koska sille ei vaan jää tilaa?

 

[vipe]

Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.

Televisiohan on pohjakuvissa ollut lähinnä sen takia kun ennen muinoin antennipistokkeita oli rajallisesti ja sellainen saattoi olla vain yhdellä seinällä, joka luonnollisesti rajasi sijoituspaikkaa, ellei halunnut pitkiä johtoja vedellä.

Nykyisin antennipistokkeelle ei ole niin tarvetta, koska kaikki käyttää suoratoistoja paitsi vanhukset, jotka eivät enää uusia asuntoja tarvitse.

 

[zaneislandd]

Juuri näin. Siksi oma katse on jo alkanut kääntyä tasolle "saisiko tästä rempattua itselleen kodin", vaikka vielä muutama kuukausi sitten olin hyvin vahvasti sellaista vastaan. Piti saada muuttovalmis koti, jossa ei ole remppahuolia tiedossa vuosiin. Niin sitä vaan keskiluokkainen nöyrtyy kun varakkaammat vie parhaat kohteet.

En tiedä paljonko on kämppien hinnat noussu yleisesti uudellamaalla. Mutta kyllä uudiskohteissa tuntuu olevan jotenkin omaan silmään todella kovat pyynnit. Tuohon 100m päähän rakennetaan kolme erillistaloa tasan samalla pohjalla kuin meillä nykyisessä -99 rakennetussa kämpässä. Me maksettiin tästä muutama vuosi sitten 250k€ kun noissa uusissa pyynti on 450k€. Laitettiin 10k€ remonttimateriaaleihin massia ja aika kivasti on pelkkää uutta pintaa niin sisällä kuin ulkona tässäkin 'vanhassa murjussa'. Jotenkin vaan tuntuu ihan älyttömältä toi hintaero. Tottakai uusi on aina uusi, mutta kyllä uusissa hinnat on jotenki karannut ihan ulottumattomiin. Onko 20v vanha kämppä jo täysi ikäloppu ja purkukuntoinen.

 

[Galaxy]

Nykyisin antennipistokkeelle ei ole niin tarvetta, koska kaikki käyttää suoratoistoja paitsi vanhukset, jotka eivät enää uusia asuntoja tarvitse.

Sanoisin että teoriassa näin, mutta käytännössä kaikki katsovat joskus myös antennilähetyksiä. Tai sitten niitä satunnaisia televisionkatseluita varten pitäisi olla jotain kautta tilaus että voisi verkon yli katsoa kanavia. Mietin tätä itse remontoidessa kun katsomme televisiolähetyksiä ehkä kerran kuussa tai harvemmin. Halvin IPtv paketti oli muistaakseni 6€/kk ja listojen alle vedettävä pitkä kaapeli 30€. Tulevalle television paikalle ei siis ollut piuhaa. Ihan kustannussyistä tuli vedettyä.

 

[Unihiekkamyrsky]

vanhukset, jotka eivät enää uusia asuntoja tarvitse.

Aika vahva argumentti. Täällä Oulun seudulla ainakin on valtava trendi että kun kunto ehtyy ja lapset ovat lähteneet pesästä niin siinä 70-75v korvilla ostetaan uudehko tai uusi hyväkuntoinen kerrostalokämppä. Ja nimenomaan uutta vuosikertaa siksi, että vanhuksilla on rahaa, eikä heitä kiinnosta stressata putkirempoista ja muista. Nuorempien hommaa ostaa joku 1970-luvun kerrostalokämppä halvalla ja rempata mieleiseksi.

Nuo uudet kerrostaloyhtiöt oikein kilvan mainostaa asumisen helppoutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta tilata siivous jne palveluja kotiin kun omat voimat ehtyy.

 

[munse]

Sanoisin että teoriassa näin, mutta käytännössä kaikki katsovat joskus myös antennilähetyksiä. Tai sitten niitä satunnaisia televisionkatseluita varten pitäisi olla jotain kautta tilaus että voisi verkon yli katsoa kanavia. Mietin tätä itse remontoidessa kun katsomme televisiolähetyksiä ehkä kerran kuussa tai harvemmin. Halvin IPtv paketti oli muistaakseni 6€/kk ja listojen alle vedettävä pitkä kaapeli 30€. Tulevalle television paikalle ei siis ollut piuhaa. Ihan kustannussyistä tuli vedettyä.

Pikku Kakkonen on hyvä esimerkki. Helppo vain napsaista töllö päälle klo 17.

Urheilulähetykset, kuten jääkiekon MM ja olympialaiset, katson myös mieluusti antennin kautta. Antenni on lyömätön luotettavuudessa streamiin verrattuna.

 

[Taneli-]

Miksihän uusien ja uudehkojen pienten asuntojen pohjapiirrustuksiin joihin on luonnosteltu huonekaluja ei enää nykyään sisällytetä televisiota monesti?

Esim 38 neliön yksiö johon on kyllä luonnosteltu sänkyä, ruokapöytää, työpöytää, sohvaryhmää jne, mut televisiolle ei ole paikkaa esimerkissä. Eikö ihmisillä enää olekaan kaikilla televisiota?

Läppäriäkö siinä sohvalla on tarkoitus kyylätä?

Ja sohva on siis huoneeseen päin, eli sohvaa vastapäätä ei ole seinää johon kiinnittää telkkaria. Sivuseinällä ikkuna.

Ennen wanhaan se TV (kuten jo mainittukin) mahtui vain muutamalle tietylle paikalle koska ennen sähköpistokkeita oli noin 1kpl per huone ja yleensä vain yhteen paikkaan oli vedetty puhelimen ja TV:n liitäntämahdollisuus. Lisäksi se painoi "kohtuullisesti" kuvaputki aikana joten sitä ei sitten ns. ikinä siirretty jos hieman isompi (ja monia kymmeniä kiloja painava) versio hankittiin.

Nykyisin kun saa valita mihin seinään sen laittaa tai heijastaako tykiltä kankaalle sille alkaa käydä hieman samoin kuin esim. kirjahyllyille mikä on itsestäni hieman valitettavaa mutta nykyaikaa.

Eli tuollaiset alkavat jäädä pois luonnoksista vaikka itse pidänkin kirjahyllyistä (mihin esim. keskelle voi varata TV:lle paikan, tosin eipä se sanotaan nyt noin 50"+ TV siihen enää mahtune ja monissa taisi olla jopa max noin 32" mikä tilansa puolesta olisi mahtunut) ja itselläni poikkeuksellisesti sattuu olemaan hmm.. joku 6+ kirjahyllyä eri huoneissa ja yhdessä on myös 48" TV on tuo pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

Moni ripustaa sen erilliselle TV seinälle tai heijastaa tosiaan kankaalle enkä itsekään muista koska viimeksi ns. perinteistä lähetystä olisin katsonut kun Netflix on sen täysin korvannut ellei sitten esim. tietokoneen kautta katsele jotain TV:stä.

 

[pelitys]

En tiedä paljonko on kämppien hinnat noussu yleisesti uudellamaalla. Mutta kyllä uudiskohteissa tuntuu olevan jotenkin omaan silmään todella kovat pyynnit. Tuohon 100m päähän rakennetaan kolme erillistaloa tasan samalla pohjalla kuin meillä nykyisessä -99 rakennetussa kämpässä. Me maksettiin tästä muutama vuosi sitten 250k€ kun noissa uusissa pyynti on 450k€. Laitettiin 10k€ remonttimateriaaleihin massia ja aika kivasti on pelkkää uutta pintaa niin sisällä kuin ulkona tässäkin 'vanhassa murjussa'. Jotenkin vaan tuntuu ihan älyttömältä toi hintaero. Tottakai uusi on aina uusi, mutta kyllä uusissa hinnat on jotenki karannut ihan ulottumattomiin. Onko 20v vanha kämppä jo täysi ikäloppu ja purkukuntoinen.

Se on totta että uudiskohteissa, varsinkin erillistaloissa hinnat ovat pilvissä. Kun katselin asuntoja pari vuotta sitten. lähes kaikki alle 300k kohteet pääkaupunkiseudulla ovat purkukuntoisia mummonmökkejä. Kuitenkin pitää suhteuttaa siihen että pelkkä postimerkin kokoinen tontti voi maksaa helposti 200k ja vanhoissa omakotitaloissa on usein suhteellisen iso palsta.

 

[Anagonda]

Ollaan mietitty aivan samaa, että miksi uusissa kämpissä ei mietitä telkkarille paikkaa. Telkkarien koot kasvanu (tuumakoot siis), mutta mahdolliset paikat pienentyneet.
Asuntomessuilla taisi kahdessa talossa olla ns. tv-huone, muuten ei ollut mitään paikkaa telkkarille! Varmaan kiva sisustusyllätys kun jengi noihin pääsi muuttamaan...

Omaan taloon varasin olohuoneen kulmaan noin 4m leveän pätkän missä ei ole ikkunoita ja sohvan saa vastasuuntaan. Vaimo vähän tätä oli vastaan, mutta nyt 2v myöhemmin on kiitellyt ideaa. 75" ruudun siihen sijoitin ja siitäkin oli vääntöä että liian iso. Nyt hetki sitten vaimo jo totesi että söpön pieni ja voisi tuohon seinälle sopia ehkä hieman isompikin(!).

 

[shams]

Se on totta että uudiskohteissa, varsinkin erillistaloissa hinnat ovat pilvissä. Kun katselin asuntoja pari vuotta sitten. lähes kaikki alle 300k kohteet pääkaupunkiseudulla ovat purkukuntoisia mummonmökkejä. Kuitenkin pitää suhteuttaa siihen että pelkkä postimerkin kokoinen tontti voi maksaa helposti 200k ja vanhoissa omakotitaloissa on usein suhteellisen iso palsta.

Kantakaupungin kerrostalo-uudiskohteiden hinnat ovat kanssa aivan poskettomat. Esim. Kalasatamassa mennään monessa kohteessa yli 10k/neliö vaikka kyseessä ei ole mielestäni mikään arvoalue.

 

[pokkus]

Nyt hetki sitten vaimo jo totesi että söpön pieni ...

 

[Anagonda]

Offtopic: Vaimon sanat meni "Olihan se alkuun aika iso, mutta nyt siihen on tottunut ja se on suorastaan söpön pieni". Tähän vähän itsekkin tartuin. Totesi vaan että vaihtamalla paranee ja pääsee totuttelemaan uuteen.

 

[stanssi]

Voisiko joku valaista miten nämä lainahommat menee, olen tässä katsellut omakotitaloja <150k hintaluokassa ja tarjontaa on ihan hyvin mutta suurinosa kaipaa isompaa tai suurempaa remonttia. Miten tuo remontin rahoitus jos siihen tarvitsee lainarahaa?

Jos kyseessä olisi vaikka 100k omakotitalo johon tarvitsisi 20k edestä tehdä remonttia voiko pankista saada 120k asuntolainaa kattamaan myös nuo remontin kulut? Periaatteessan se talokin arvotetaan kunnon mukaan jolloin remontoiminen nostaa luonnollisesti talon arvoa. Vai laskeeko pankki tuon 100k asunnon arvoksi joka tapauksessa jolloin se ei kattaisi koko 120k lainaa -> 100k asuntolaina jonka kylkeen ottaa joku pankin tarjoama 20k remonttilaina erikseen jollain haistavittu-korolla?

 

[kjns]

Jos kyseessä olisi vaikka 100k omakotitalo johon tarvitsisi 20k edestä tehdä remonttia voiko pankista saada 120k asuntolainaa kattamaan myös nuo remontin kulut? Periaatteessan se talokin arvotetaan kunnon mukaan jolloin remontoiminen nostaa luonnollisesti talon arvoa.

Asuntolainaa saa myöntää myös peruskorjausta varten ja sen voi hakea samalla kertaa. Kannattaa tuoda tämä heti keskusteluissa esille, pankeilla kun voi olla jotain omia kytäntöjään noissa..

 

[stanssi]

Asuntolainaa saa myöntää myös peruskorjausta varten ja sen voi hakea samalla kertaa. Kannattaa tuoda tämä heti keskusteluissa esille, pankeilla kun voi olla jotain omia kytäntöjään noissa..

Toki varmaan myös tapauskohtaista asunnosta tai talosta riippuen mutta hyvä tietää että on mahdollista rahoittaa asuntolainallakin.

 

[Mikkos]

Voisiko joku valaista miten nämä lainahommat menee, olen tässä katsellut omakotitaloja <150k hintaluokassa ja tarjontaa on ihan hyvin mutta suurinosa kaipaa isompaa tai suurempaa remonttia. Miten tuo remontin rahoitus jos siihen tarvitsee lainarahaa?

Jos kyseessä olisi vaikka 100k omakotitalo johon tarvitsisi 20k edestä tehdä remonttia voiko pankista saada 120k asuntolainaa kattamaan myös nuo remontin kulut? Periaatteessan se talokin arvotetaan kunnon mukaan jolloin remontoiminen nostaa luonnollisesti talon arvoa. Vai laskeeko pankki tuon 100k asunnon arvoksi joka tapauksessa jolloin se ei kattaisi koko 120k lainaa -> 100k asuntolaina jonka kylkeen ottaa joku pankin tarjoama 20k remonttilaina erikseen jollain haistavittu-korolla?

Riippuu monesta asiasta. Periaatteessa et saisi remonttilainaa asuntolainana mutta noitakin kierrellään konstilla jos toisella varsinkin jos löytyy pätäkkää.

 

[kjns]

Toki varmaan myös tapauskohtaista asunnosta tai talosta riippuen mutta hyvä tietää että on mahdollista rahoittaa asuntolainallakin.

Juu, avainsana oli se peruskorjaus. ”Pieneen pintaremonttiin” ei saisi asuntolainaa myöntää, mutta laajempiin peruakorjauksiin kyllä. Osa pankeista (konttoreista) lukemani mukaan tulkitsee säännöksiä ”luovemmin” kuin toiset...

 

[thomsom]

Peruskorjausta varten otetulle asuntolainalle tulee olla myös takaus ja yleensä pankit laskevat asunnon arvon sen mukaan mitä siitä maksetaan eivätkä ennakkoon huomioi tehtäviä remontteja. Remontin jälkeen voi sitten arvioittaa asunnon välittäjillä ja lainoittaa asunnon uudelleen arvon mukaisesti.

 

[Taneli-]

Jos kyseessä olisi vaikka 100k omakotitalo johon tarvitsisi 20k edestä tehdä remonttia voiko pankista saada 120k asuntolainaa kattamaan myös nuo remontin kulut? Periaatteessan se talokin arvotetaan kunnon mukaan jolloin remontoiminen nostaa luonnollisesti talon arvoa. Vai laskeeko pankki tuon 100k asunnon arvoksi joka tapauksessa jolloin se ei kattaisi koko 120k lainaa -> 100k asuntolaina jonka kylkeen ottaa joku pankin tarjoama 20k remonttilaina erikseen jollain haistavittu-korolla?

Normaalistihan sinulla on joku 10-20% tjsp omaa rahaa, eli 100k taloa varten esim. se 20-30K säästössä. Nyt helpointa varmaan olisi sopia sen virkailijan kanssa että (jos löytyy) jotain muuta käytetään vakuutena (esim. vanhempien talo, metsää tjsp) ja otat koko tuon 100k lainaa jolloin voit sen oman käteisrahasi käyttää remonttiin.

 

[stanssi]

Normaalistihan sinulla on joku 10-20% tjsp omaa rahaa, eli 100k taloa varten esim. se 20-30K säästössä. Nyt helpointa varmaan olisi sopia sen virkailijan kanssa että (jos löytyy) jotain muuta käytetään vakuutena (esim. vanhempien talo, metsää tjsp) ja otat koko tuon 100k lainaa jolloin voit sen oman käteisrahasi käyttää remonttiin.

Ensiasunnon ostaja niin 5%lla mennään.

 

[vipe]

Saakohan Etuovesta (tai jostakin cachesta) jollakin tapaa pengottua poistuneen ilmoituksen kuvat ja/tai tiedot?

Sorry, en keksinyt parempaa threadia tälle.

 

[Kvarkki]

Riippuu monesta asiasta. Periaatteessa et saisi remonttilainaa asuntolainana mutta noitakin kierrellään konstilla jos toisella varsinkin jos löytyy pätäkkää.

Ei ole mitään järkeä ottaa nykyehdoilla asuntolainaa, jos ja kun (perus)remonttilainan saa asuntolainan kylkeen samoilla ehdoilla. Ainoa ero tulee siinä, että remonttilainaan pankki ei saa laittaa minimikorkoa nollaan. Eli negatiivinen korko syö remonttilainassa marginaalia.