Mielenkiintoista. Muistan, kun vaimoni kanssa ostettiin ensimmäinen omistusasunto v. 2017 (rivitalo) juuri tuolla 51/49 -omistussuhteella. Silloisen pankin mukaan tuo oli nimenomaan se "oikea" tapa tehdä tuo, sillä joku 90/10 suhde olisi ollut kuulemma vaikeammin perusteltavissa, koska meidän tuloerot eivät tosiaan ole tuolla suhteella.
Älkää siirtäkö omistuksia (enkä ymmärrä miksi naisystäväsi lahjoittaisi sinulle osuuksia, senkun ostat ne häneltä).
Maksettavaksi lankeaa varainsiirtovero jos osakkeet vaihtavat omistajaa.
Miksi pitää perustella ja kenelle? Itse olen ostanut 100% ja nykyisessä asunossa juurikin 90/10 vaimokkeen kanssa. Molemmilla siis toki omat lainat omasta osuudestaan ja molemmat maksavat omaansa vain. Aiemmassa kämpässä van minä maksoin lainaa kun se oli 100% minun.
Olet luultavasti ymmärtänyt jotain väärin. Jos omistusoikeus on 50/50 niin molemmat saavat veroedun siihen yhteen ja samaan asuntoon. Verokikkailu hyödyttää vain jos tiedetään että seuraava asunto on huomattavasti kalliimpi (tai sitten omistusosuuksilla kikkaillaan isosti tai osake vs. omakotitalo). Lisäksi, nyt säästetty raha on monesti parempi kuin tulevaisuudessa ehkä säästetty hieman isompi raha.
Varmaankin? Ei ole tullut itselle edes mieleen, mutta tämä olisi kätevää jos aikomuksena on ostaa ensin joku kerrostalo luukku ja parin vuoden päästä omakotitalo. Säästö olisi parhaimmillaan kymmeniä tuhansia. Omalta kohdaltani tosin mennyttä tämä kun olen jo 2 asunnosta omistanut yli 50%.
Eipä ole tullut mieleen tuo 90/10 ja sen jälkeen 10/90 osuudet. Eikai pankilla mitään sitä vastaan pitäisi olla jos vaan vakuudet riittää. Ei tullut mieleen, että tollahan säästää kaikista eniten.
Uusissa lainoissa on yleensä nykyään ehtona, että negatiivinen Euribor ei laske kokonaiskorkoa. Maksat siis tuota 0,44 korkoa kunnes jonain päivänä Euriborit pomppaa plussalle ja kokonaiskorkosi nousee. Voittajia ovat ne, jotka ovat lainansa nostaneet silloin, kun pankit tuputti lainoja ulos matalalla kokonaiskorolla (2000-2010). Toki tällöin oli Euriborit plussalla. Tällä hetkellä niiden lainojen kokonaiskorko on negatiivien euriborin vuoksi monilla nollan tuntumassa.
Mitähän tuo sopimuksella taloa tarkoittaa? Meillä se tilanne, että Rakennusliike Oy on rakentamassa meille taloa hallitsemalleen kaupungin vuokratontille ja me tulemme tuon ostamaan valmiina. Onko tässä muka paikka välttää varainsiirtovero?Varainsiirtovero maksetaan tontista silloin kun sen lunastat kaupungilta, se tupahan siinä päällä on siinä vaiheessa sun oma eli taloa et lunasta.
Alla artikkeli siitä kuinka varainsiirtoveroa ei tarvi maksaa kuin tontista edes silloin kun rakennusliike tekee omistamalleen tontille sopimuksella taloa.
Milloin omakotitaloa rakentava maksaa varainsiirtoveron?
www.taloustaito.fi
Vuokratontin ostamiseen liittyy kauppahinnan lisäksi seuraavia kustannuksia:
Asuminen ja ympäristö
www.ouka.fi
- varainsiirtovero (4 % kauppahinnasta)
- kaupanvahvistajan palkkio
- kirjaamiskulut
Tuossahan linkissähän tuo selitetään ihan kattavasti.
Perustajaurakointi eli gryndaus kyseessä. En nyt kirveelläkään muista, miten tuo verotusasia meni. Taisin tuon jossain vaiheessa vakoilla jonkun päättötyöstä. Laskin muistaakseni niin, että rakentajan saama verohyöty on suurin piirtein sama kuin varainsiirtovero.
Tässä törmännyt omistusasuntoa etsiessä samaan nyt, että isännöitsijäntodistusta ei saa ellei harkitse tarjouksen jättöä, tämä piti ihan tarkistaa kiinteistönvälityksen keskusliiton sivuilta ja siellähän se tosiaan on nykyohjeissa mainittu Kohteen markkinointi : KVKL Muutama vuosi sitten ensiasuntoja etsiessä moista ei ollut, noh kyllä tuon osa välittäjistä vielä suoraan lähettää muun aineiston mukana kun Etuoven kautta pyytää aineistoja. Tänään sit törmäsin itsekin välittäjään joka soitti aineistopyynnön jälkeen, että saat esittelyn jälkeen paperit, syyksi tosin ilmoitti, että esite on kesken ja osa papereista saamatta vielä hänelläkin.
Huomattu sama. Tällä hetkellä menee ihan kaikki kaupaksi ja tuntuu, että hinnat ovat nousseet kymppitonneja samalla. Tuntuu jotenkin järjettömältä, että puoli miljoonaa ei riitä tällä hetkellä oikein minkäänlaiseen järkevään kohteeseen, jos haluaa edes vähän uudempaa taloa katsoa.
Juuri näin. Siksi oma katse on jo alkanut kääntyä tasolle "saisiko tästä rempattua itselleen kodin", vaikka vielä muutama kuukausi sitten olin hyvin vahvasti sellaista vastaan. Piti saada muuttovalmis koti, jossa ei ole remppahuolia tiedossa vuosiin. Niin sitä vaan keskiluokkainen nöyrtyy kun varakkaammat vie parhaat kohteet.
Meillä meni muutama vuosi takaperin unelma uudiskohde ohi suun, kun hävittiin tarjouskisassa toiselle. Hinta oli suorastaan naurettavan halpa nykyiseen tarjontaan nähden, mutta ei vain silloin uskaltanut enempää tarjota. Näin jälkikäteen olisi voinut helposti heittää 20kiloa lisää tarjoukseen ja silti se olisi ollut hyvä diili. Nyt samalla rahalla saa 20 vuotta vanhan kohteen, joka vaatisi täysremontin sisällä ja varmaan niitä rakenteitakin pitäisi parantaa jostain kohdin.
Kyllä sitä kilpailuttamaan pystyy. Kyselyjä vaan pankkeihin.
Tämä on hyvä pointti. Toisinaan myös noiden huonekalujen mittasuhteet ovat aika erikoisia varsinkin pienemmissä asunnoissa - tullut nähtyä jotain kolmen istuttavilta näyttäviä (3 istuintyynyä) sohvia jotka ovat tyyliin 1,5 metriä leveitä.
Ilmeisesti arkkitehdit eivät enää 2020 -luvulla katso televisiota. Huomattu itse myös, että jää pois noi - yritetään tehdä mahdollisimman tehokkaita neliöitä ja silloin telkkari täytyy pudottaa pois, koska sille ei vaan jää tilaa?
Televisiohan on pohjakuvissa ollut lähinnä sen takia kun ennen muinoin antennipistokkeita oli rajallisesti ja sellainen saattoi olla vain yhdellä seinällä, joka luonnollisesti rajasi sijoituspaikkaa, ellei halunnut pitkiä johtoja vedellä.
En tiedä paljonko on kämppien hinnat noussu yleisesti uudellamaalla. Mutta kyllä uudiskohteissa tuntuu olevan jotenkin omaan silmään todella kovat pyynnit. Tuohon 100m päähän rakennetaan kolme erillistaloa tasan samalla pohjalla kuin meillä nykyisessä -99 rakennetussa kämpässä. Me maksettiin tästä muutama vuosi sitten 250k€ kun noissa uusissa pyynti on 450k€. Laitettiin 10k€ remonttimateriaaleihin massia ja aika kivasti on pelkkää uutta pintaa niin sisällä kuin ulkona tässäkin 'vanhassa murjussa'. Jotenkin vaan tuntuu ihan älyttömältä toi hintaero. Tottakai uusi on aina uusi, mutta kyllä uusissa hinnat on jotenki karannut ihan ulottumattomiin. Onko 20v vanha kämppä jo täysi ikäloppu ja purkukuntoinen.
Sanoisin että teoriassa näin, mutta käytännössä kaikki katsovat joskus myös antennilähetyksiä. Tai sitten niitä satunnaisia televisionkatseluita varten pitäisi olla jotain kautta tilaus että voisi verkon yli katsoa kanavia. Mietin tätä itse remontoidessa kun katsomme televisiolähetyksiä ehkä kerran kuussa tai harvemmin. Halvin IPtv paketti oli muistaakseni 6€/kk ja listojen alle vedettävä pitkä kaapeli 30€. Tulevalle television paikalle ei siis ollut piuhaa. Ihan kustannussyistä tuli vedettyä.
Aika vahva argumentti. Täällä Oulun seudulla ainakin on valtava trendi että kun kunto ehtyy ja lapset ovat lähteneet pesästä niin siinä 70-75v korvilla ostetaan uudehko tai uusi hyväkuntoinen kerrostalokämppä. Ja nimenomaan uutta vuosikertaa siksi, että vanhuksilla on rahaa, eikä heitä kiinnosta stressata putkirempoista ja muista. Nuorempien hommaa ostaa joku 1970-luvun kerrostalokämppä halvalla ja rempata mieleiseksi.
Pikku Kakkonen on hyvä esimerkki. Helppo vain napsaista töllö päälle klo 17.
Ennen wanhaan se TV (kuten jo mainittukin) mahtui vain muutamalle tietylle paikalle koska ennen sähköpistokkeita oli noin 1kpl per huone ja yleensä vain yhteen paikkaan oli vedetty puhelimen ja TV:n liitäntämahdollisuus. Lisäksi se painoi "kohtuullisesti" kuvaputki aikana joten sitä ei sitten ns. ikinä siirretty jos hieman isompi (ja monia kymmeniä kiloja painava) versio hankittiin.
Se on totta että uudiskohteissa, varsinkin erillistaloissa hinnat ovat pilvissä. Kun katselin asuntoja pari vuotta sitten. lähes kaikki alle 300k kohteet pääkaupunkiseudulla ovat purkukuntoisia mummonmökkejä. Kuitenkin pitää suhteuttaa siihen että pelkkä postimerkin kokoinen tontti voi maksaa helposti 200k ja vanhoissa omakotitaloissa on usein suhteellisen iso palsta.
Kantakaupungin kerrostalo-uudiskohteiden hinnat ovat kanssa aivan poskettomat. Esim. Kalasatamassa mennään monessa kohteessa yli 10k/neliö vaikka kyseessä ei ole mielestäni mikään arvoalue.
Offtopic: Vaimon sanat meni "Olihan se alkuun aika iso, mutta nyt siihen on tottunut ja se on suorastaan söpön pieni". Tähän vähän itsekkin tartuin. Totesi vaan että vaihtamalla paranee ja pääsee totuttelemaan uuteen.
Asuntolainaa saa myöntää myös peruskorjausta varten ja sen voi hakea samalla kertaa. Kannattaa tuoda tämä heti keskusteluissa esille, pankeilla kun voi olla jotain omia kytäntöjään noissa..
Toki varmaan myös tapauskohtaista asunnosta tai talosta riippuen mutta hyvä tietää että on mahdollista rahoittaa asuntolainallakin.
Riippuu monesta asiasta. Periaatteessa et saisi remonttilainaa asuntolainana mutta noitakin kierrellään konstilla jos toisella varsinkin jos löytyy pätäkkää.
Juu, avainsana oli se peruskorjaus. ”Pieneen pintaremonttiin” ei saisi asuntolainaa myöntää, mutta laajempiin peruakorjauksiin kyllä. Osa pankeista (konttoreista) lukemani mukaan tulkitsee säännöksiä ”luovemmin” kuin toiset...
Normaalistihan sinulla on joku 10-20% tjsp omaa rahaa, eli 100k taloa varten esim. se 20-30K säästössä. Nyt helpointa varmaan olisi sopia sen virkailijan kanssa että (jos löytyy) jotain muuta käytetään vakuutena (esim. vanhempien talo, metsää tjsp) ja otat koko tuon 100k lainaa jolloin voit sen oman käteisrahasi käyttää remonttiin.
Ensiasunnon ostaja niin 5%lla mennään.
Ei ole mitään järkeä ottaa nykyehdoilla asuntolainaa, jos ja kun (perus)remonttilainan saa asuntolainan kylkeen samoilla ehdoilla. Ainoa ero tulee siinä, että remonttilainaan pankki ei saa laittaa minimikorkoa nollaan. Eli negatiivinen korko syö remonttilainassa marginaalia.
