Olen tässä pohtinut asuntojen hintakehitystä ja sen "ikuista" kasvua. Mietityttää, että kuinka pitkään hintojen nousu voi jatkua kun palkat eivät nouse samaan tahtiin. Korot ovat jo nollassa ja lainojen pituuksia venytetty. Eli mistä jatkossa tulee se raha asunnon ostajille, joilla hintaa voidaan jatkuvasti hilata ylöspäin? Onko edessä voimakkaampi varallisuuden polarisoituminen, jossa ne joilla on ostavat sijoitusasunnot ja ne joilla ei ole eivät pääsee mukaan asuntojunaan?
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Esimerkiksi Ruotsista voi ottaa mallia yli 100v asuntolainoista.
Ja eipä nuo hinnat toki kaikkialla ole kasvanut, lähinnä suurimmissa kasvukeskuksissa. On myös ihan mielenkiintoista nähdä mitä hintakehitykselle tapahtuu kun väestö alkaa ikääntymään. Ainakin omasta lähipiiristä kokemukset on siihen suuntaan että vanhukset haluaa isommista asunnoistaan eroon, ja ennemmin sitten vähän kompaktimpaan mutta lähemmäs kaikkia palveluita. Mahdollisesti siis isojen ja pienten asuntojen neliöhintojen välinen kuilu saattaisi alkaa kasvamaan.
FinMaky
Tekee sitä ATK:ta
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 818
Ja sitten kun vanhuksista aika jättää, kiertää perintörahat, joka tuosta asunnosta tulee takaisin lapsille ja lapsenlapsille, jolloin ne menee takaisin asuntoihin, kun vaihdetaan isompaan / parempaan tai ekaan omaan.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 904
No sossulandiassahan homma menee niin että asuntojen hinnat nousee jatkuvasti ja sitä vähemmän on ihmisillä on varaa ostaa omaa kämppää joten vaihtoehtoina ei ole kuin asua vuokralla. Vuokriahan nämä hinnannousut ei hetkauta koska asumistuet sun muut kasvaa sitä mukaa kuin asumiskustannuksetkin mutta nämähän valuu suoraan vuokraloordien taskuihin.
Varmaankin voisi ajatella, että hinnat nousevat niin kauan kun maksajien määrä kasvaa (väestön ei tarvitse kasvaa). Suomessa tämä yhtälö toimii enää kolmella tai neljällä maantieteellisesti aika rajatulla kasvualueella (Helsinki, Tampere ja Turku + Oulu). Hintakehitys muualla on ollut jo pitkään pakkasen puolella. Katto maksukyvyssä tulee jossain vaiheessa vastaan, mutta en näe että vielä oltaisiin lähelläkään sellaista tilannetta. Suomessa asuntolainat maksetaan poikkeuksellisen nopeasti takaisin ja varaa venytykseen olisi vielä olemassa.
Trendi tuskin kääntyy päälaelleen etätyöbuumista huolimatta, mutta se kasvualue saattaa olla hieman laajempi mitä aiemmin ajateltiin. Esim. Tampereen imun ajateltiin aikaisemmin hyödyntävän lähinnä vieruskuntia, mutta hieman kauempanakin saattaa olla hyötyjiä. Itse uskon ilmiön jopa jossain määrin tasoittavan puntteja keskuksen ja ympäryskuntien välillä. HS:llä oli eilen ihan ok artikkeli aiheesta.
Muuttoliike | Asiantuntijat povasivat koronaepidemian synnyttävän 2000-luvun Nurmijärvi-ilmiön – Ensimmäiset tilastotiedot aiheesta ovat nyt julki, ja ne kertovat suunnan olevan ”poikkeuksellinen”
Tutkija arvelee, että kriisi oli monelle kaupungista lähtijälle muuttopäätöksen viimeinen niitti.
www.hs.fi
Ei saakeli, nyt koitin piruuttaan trafin sivuille kirjautua. Eipä onnistunut ei. Onneksi on vielä 2 muuta pankkitiliä olemassa. Käsittämätöntä.Tämä on se ratkaiseva ero, asiakkuus avattiin pankkitunnuksilla, ei ajokortilla.
Olemassa olevan asiakkaan henkilöllisyys on sitten varmistettu ajokortilla lainaa nostaessa.
Toimiiko sulla pankkitunnuksissa e-tunniste, eli pystytkö varmentamaan niillä henkilöllisyyden muuallekin kuin Nordean omiin palveluihin? Jos kyllä, niin Nordealla on vähän fiksumpi tuo systeemi kuin Danskella.
Vähän tuota Dansken systeemiä ihmettelen, että toisen pankin tunnuksilla sai asiakkuuden, 250k€ lainaa, luottokortin sekä tilattua poliisilta uuden passin, mutta e-tunnistetta en saa verkkopankkitunnuksiin ellen käy näyttämässä passia konttorilla
Edit: koitan ottaa aspaan yhteyttä onnistuuko tuo ainoastaan passi-rumballa
Edit2: Passi tai henkilökortti
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Pankin on ihan rahanpesua ehkäisevien lakien mukaan varmistettava asiakkaidensa henkilöllisyys, eikä ajokortti ole virallinen henkilöllisyystodistus.
Niin, ilman virallista henkilöllisyystodistusta olen kuitenkin saanut a) pankkipalvelut b) asuntolainan ja perusparannuslainan tilille ja c) luottokortin
Mitä minä sillä e-tunnisteella teen rahanpesuun liittyvää, joita en noilla olemassa olevilla saa tehtyä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Voit mm. tunnistautua sillä virallisesti viranomaispalveluihin.
edit: minä en tiedä varmaksi, mutta minusta sinulle ei olisi pitänyt myöntää edes pankkipalveluita ilman henkkareita, vaan pankki rikkoi jo noiden osalta lakia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 187
Eli sama systeemi kuin danskellakin, asiakkaaksi pääsee mutta e-tunnistetta ei saa toisen pankin e-tunnisteella tai mobiilivarmenteella. Näppärää sinänsä kun e-tunnisteen pitäisi olla ”vahva tunnistaminen”
- Liittynyt
- 18.11.2016
- Viestejä
- 4 764
Eli sama systeemi kuin danskellakin, asiakkaaksi pääsee mutta e-tunnistetta ei saa toisen pankin e-tunnisteella tai mobiilivarmenteella. Näppärää sinänsä kun e-tunnisteen pitäisi olla ”vahva tunnistaminen”
Ei niiden katsota olevan koska suurin osa niistä on saatu ilman vahvaa tunnistautumista. Ihan itsestäänselvää ettei ne kelpaa.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 187
Kai se sitten on itsestäänselvää kun passinkin saa sitten tilattua näillä ei-vahvoilla tunnisteilla
Vahvoja sähköisiä tunnistuspalveluita ovat
- pankkien verkkopankkitunnukset
- teleyritysten mobiilivarmenteet
- Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenne poliisin myöntämällä henkilökortilla ja eräät muut tunnistusvarmenteet
Sähköinen tunnistaminen | Kyberturvallisuuskeskus
Vahvalla sähköisellä tunnistamisella voi todentaa henkilöllisyyden sähköisessä asioinnissa. Tunnistuspalveluiden vaatimuksista säädetään laissa. Suomeen sijoittuneiden palvelun tarjoajien on ennen toimintansa aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille...www.kyberturvallisuuskeskus.fi
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 296
No toivottavasti ei kuitenkaan ihan tän varaan perustu. Paljon on porukkaa jolla vanhemmat/isovanhemmat jättää jonku kymppitonnin rotiskon jostain kuolevasta kylästä perinnöksi tai kerrostalokolmion sen kylän keskustasta.
- Liittynyt
- 18.11.2016
- Viestejä
- 4 764
Kai se sitten on itsestäänselvää kun passinkin saa sitten tilattua näillä ei-vahvoilla tunnisteilla
No ei kyllä välttämättä saa.
Isossa kuvassa tämä on silti merkittävä tekijä. Suomessa nyt eläkeiässä olevalla ikäluokalla ja eläkeikään tulevilla on huomattavasti enemmän omaisuutta, kuin muutama vuosikymmen sitten eläkeläisillä oli.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 266
Hieman asuntolainan vierestä, mutta meille tuli äkillinen tarve remonttilainalle. Onko tätä kukaan saanut asuntolainaan lisäksi vai pitääkö tälle katsoa kokonaan uutta erillistä lainaa? Mietin jo myös että kilpailutanko kokonaan asuntolainan uusiksi toiselle pankille... Netin alustavalla haulla tuntuu että remppalainalle on noin 10% korko mikä tuntuu aika suolaiselta.
Ainakin OP:lla menee saneeraustyyppiset remontit asuntolainana hyvin läpi. Itse tyrkyttävät ainakin meille niin.
Kysele nimellä perusparannuslaina. Pitää olla vähän muutakin kuin perus pintaremonttia. Asuntolainan kokonaissummaan sitä ei saa (ainakaan pankin mukaan), mutta samalla korolla sain itse. Tämä johtuu kai siitä, että asuntolainan korot saa vähentää verotuksessa, mutta perusparannuksen omaa ei(?)
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 847
Ainakin itse sain ns. remonttilainan asuntolainan ehdoilla. Tai noh, lähes, asuntolainassa negatiivinen korko ei vaikuta, mutta remppalainassa vaikuttaa. Toisaalta sain sitten tinkattua asuntolainan marginaalin alemmaksi kuin remppalainassa. Eli nostohetkellä molempien lainojen korko oli sama.
Samaan lainaan ei voi yhdistää, sanoi nordea, koska talo on sama. Joku verotekninen juttu kuulemma. Mutta tämän takia myöntävät samoilla ehdoilla.
Itsehän pyysin 10-20keur, ei kysytty sen kummempia ja laitettiin suoraan 65keur lupaus.
EDIT: Ja siis mielestäni tarjous oli aika järjetön, koska asuntolainaa on alun alkaen ollut 180keur. Noh, en kysellyt vaan otin iloisesti 65keur lupauksen vastaan. Tätä on 3v aikaa nostella ja lupaukselle saa jatkoa kun laittaa viestiä (näin ainakin lupailivat)
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 375
Sama juttu minulla. Joku säädös/direktiivi estää 0-koron asettamisen muuhun kuin asuntolainaan. Jäi tarkemmin selvittämättä, kun ko. ehtoero nyt ei varsinaisesti haitannut. Marginaalit olivat alkujaan samat molemmissa lainoissa, mutta hiljattain tinkasin asuntolainasta alaspäin. Kilpailutuksessa Danske olisi ollut hieman parempi, mutta en jaksanut alkaa säätää, kun olisi pitänyt hankkia ajantasainen arvio talosta.
Mitä olette pitänee "kohtullisena" yhtiövastikkeena. Itse olen etsinyt uudehkoa asuntoa Helsingistä joka olisi omalla maalla, mutta haluamillani alueilla ei oikein meinaa löytyä, varsinkin budjetti huomioiden. Itselläni "kohtuullisen" vastikkeen raja on jossain vuokramaalla mielesni 5€/neliö paikkeilla.
Noissa kaupungin vuokramailla olevissa asunnoissa on kyllä mielestäni melkoiset vastikkeet. Helposti yli 6€ neliöltä ja yhdessä lähentelee jo seitsemää euroa neliöltä. Kaupungin vuokraanhan noista menee se reilusti yli 2€ per neliö. Jotenkin tuntuu hassulta, että uudehkossa kerrostalossa pitää maksaa vastiketta pienestä 60 neliön kolmiosta reilusti yli 400€ kuussa. Vaikka kahteen pekkaan tuon maksaakin, niin tulee tuosta vielä vesien ja autopaikkojen kanssa aika kiva kulu joka kuukaudelle.
Noissa kaupungin vuokramailla olevissa asunnoissa on kyllä mielestäni melkoiset vastikkeet. Helposti yli 6€ neliöltä ja yhdessä lähentelee jo seitsemää euroa neliöltä. Kaupungin vuokraanhan noista menee se reilusti yli 2€ per neliö. Jotenkin tuntuu hassulta, että uudehkossa kerrostalossa pitää maksaa vastiketta pienestä 60 neliön kolmiosta reilusti yli 400€ kuussa. Vaikka kahteen pekkaan tuon maksaakin, niin tulee tuosta vielä vesien ja autopaikkojen kanssa aika kiva kulu joka kuukaudelle.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Itse en muuttais mihinkään missä yli 200 euron vastike, kipuraja max 250, riippumatta asunnon koosta. Välillä kun lukee papereita läpi niin pelkästään isännöintiinkin saa poltettua hirveästi rahaa ilman että sille saa mitään vastinetta. Jossain pienemmässä rivitalo/paritalo yhtiössä pääsee todella halvalla kun asukkaat hoitavat isännöinnin ja huollon ja maksettavaa tulee vain verot, vakuutukset ja tilintarkastus yms. tilinpäätökseen liittyvät maksut.
Lämmitys on myös yleensä aika iso osa taloyhtiön vuosibudjettia.
Jotain +- 4€/m2 tuo tyypillinen vastike tuntuu olevan uudehkoissa pienemmissä kerrostalokämpissä pks, jos huoltoyhtiö ja isännöinti. Jos on vuokratontti, sen tonttivuokra siihen päälle voi sitten olla mitä vaan, ja toisaalta joku talkoo-työleiririvari pääsee tosiaan selkeästi halvemmalla.
Vuokratonttien iloja. Itse en koskaan edes harkitse taloa tai asuntoa, joka sijaitsee vuokratontilla. Mielestäni vuokrattu tontti ei jostain syystä näy riittävästi hinnoissa.
Lähinnä toisinpäin. Eli oma tontti ei nosta riittävästi asunnon arvoa. Ainakaan täälläpäin. Kaksi uutta taloa, toisessa vuokratontti ja toisessa oma. Omalla tontilla ei maksa 40t€ enemmän kuin vuokratontillinen. Sama myös kerrostaloissa, joissa mahdollisuus lunastaa tonttiosuus. Sitä ei vaan saa laitettua kokonaisuudessaan hintaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Mielestäni "kohtuullinen" hoitovastike (sisältää siis lämmityksen, netin, TV:n, autopaikan [sekä tietysti autopaikan sähkön] jne) on tuollaista 2-3€/m2 luokkaa. Mikä tarkoittaisi noin 200-300€ vastiketta 100m2 kämpässä + joku 18-21€/kk vesimaksu (per henkilö) päälle.
JOS siinä on päälle rahoitusvastiketta (mitkä yhteensä muodostavat yhtiövastikkeen) on syytä katsoa peiliin ja miettiä olisiko sittenkin tullut pidemmän päälle halvemmaksi maksaa kerralla se remontti itse eikä ottaa "XX"€/kk lisää vastikkeeseen seuraavat X(x) vuotta.
Yllättävän moni vaan mieluummin maksaa esim. ~5000€/5 vuodessa (noin 83€/kk lisää +/- koroista tulevat muuttujat) kuin esim. 2900€ kerralla. Jolloin se alunperin kohtuullinen esim. 220€/kk pompsahtaakin rapiaan 300€/kk eikä tule mieleen että tuon esimerkin 5v aikana voi tulla jotain muutakin korjattavaa = lisää lainaa jolloin se vastike taasen pompsahtaa jos ei maksa könttänä.
Tämä siis jos kyseessä oma tontti eikä kaikkea ole ulkoistettu (esim. taloyhtiön laitteilla hoidetaan oma etu ja takapihan nurmikko, korjataan itse marjat / hedelmät jos niitä on ja tietysti myös itse ostaa & istuttaa & kastelee ja hoitaa ne marjapuskat tai hedelmäpuut, lapioidaan itse lumet etupihalta ja autokatoksen edestä tai maksetaan naapurin vekaroille esim. 10€/kerta tai 100€/kesässä että tekevät nuo)
Tästä päästäisikin helposti taas siihen että asuntolainaa ei kannata vetää ns. tappiinsa vaan olisi hyvä varsinkin nyt alhaisten korkojen aikana kerätä puskuria että "25-45 vuoden maksuaikana" [45v taitaa suomessa olla lähellä maksimia?] tulevat ns. "yllättävät" lisäkulut pystyy maksamaan eikä tarvitse alkaa makselemaan yhtiölainaa mikä on aina kohtuullisen kallis vaihtoehto.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 807
Meillä oli 2005-2009 pientaloyhtiössä (9kpl 104m2 erillistaloja) vastike 60e/kk. Ihan kohtuullista oli..
Ite tehtiin kaikki mitä voitiin. Ei tossa nyt mitään ihmeempiä ollut. Vähän lumitöitä ja hiekoitusta lähinnä. Itse olin hallituksessa koko ajan ja osan aikaa PJ:na ja hyvin riitti rahat.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 737
Kämpät varmaan sitten lämpeni omalla sähköllä ja vedet päälle? Meillä yhtiössä veden kulutus on isännöinnin mukaan todella maltillista ja silti nelihenkisen perheen osuus vedestä on enemmän kuin tuo teidän vastike. Vastike saadaan kyllä pieneksi, jos kaikki mahdollinen rajataan sen ulkopuolelle.
Meillä vastike 2,60€/m2. Tähän päälle 8€ kaapelitv ja 17€ vesimaksu/hlö. Sähkö maksetaan itse (lämmitys). Tontti oma (keskustassa) paikkakunta Vaasa. 17kpl asuntoja. Kulut koostuvat isännöinnistä, huollosta, siivouksesta ja perus pihatöistä. On kuulemma ennen tehty itse, mutta meni siihen että oli 1-2 jotka teki, niin parempi laittaa kaikki maksamaan. Kuulostaa aika utopialta, että 2-3€ maksaisi lämmityksen kanssa. En ole noin halpaa tainnut nähdäkään myynnissä.
Meillä 16 asunnon yhtiössä pelkkä tonttivuokra on 70000 €/vuosi, eli asuntoa kohden 4370 € vuodessa keskimäärin. Me asutaan yhtiön isoimpiin kuuluvassa asunnossa ja vastike on ~700 €/kk (sis. kaukolämpö) ja siihen vielä vedet päälle oman mittarin mukaan. Ihanan kallista.
Sama homma. En tajua logiikkaa muuttaa ns. omaan asuntoon, mutta kuitenkin asutaan samalla myös vuokralla?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Ainakin öljyllä ja maasähköllä tuota on näkynyt mutta ei varmaan yksittäisenä suorasähkönä. Se nyt vaan on helpompaa ja yhtiölle halvempaa sopia että jokainen maksaa sähkön itse vs. "sama sähkölasku kaikille".
Eli lämmitys kuuluu vastikkeeseen (niin veden kuin asunnonkin) mutta esim. veden kulutus erikseen ja myös sähkö mikä sisältää mitä luultavimmin myös sähkösaunan.
Toki myös viilennys (ellei ole ns. maaviileä) menee omasta pussista eli jos ostaa ilmalämpöpumpun sen joutuu maksamaan itse mutta tuo maaviileä taitaa olla jotain 500-600€ (arvio) maalämmön asennuksen yhteydessä ja se hyödyntää maalämpöä joten se kannattaa (IMO) ottaa. Toki monesti tuo lisäkustannus on henkilökohtainen päätös (haluaako maaviileän vai ei) mikä täytyy tehdä samalla kun maasähköön siirrytään.
Ellei satu olemaan yhteistä saunaa mikä voi kuulua tai olla kuulumatta vastikkeeseen (esim. kerran viikossa lenkkisauna, muuten varattavat ja maksettavat vuorot tms.).
Ja sitten omakotitaloissa sähkö- tai öljylämmitys on monelle ehdoton ei, mutta tonttivuokran maksaminen ei tunnu missään.
Ne rahat tulee varmaan eri taskusta.
Vähän tuo riippuu mitä siihen kuuluu, onko lämmitykset, vedet, kaapeli maksut yms. sisällytetty siihen. Rivitaloissa myös käykö huoltofirma hoitamassa auraukset nurmikonleikkuut + muut vai iskeekö noista nakki asukkaille vuorollaan. itsellä juurikin tuo 200€ vastikkeena (2,10€/neliö), sähkölämmitys joten lämmityskulkut tuohon tulee vielä päälle ja 10€ vesimaksut.
Itse olen pitänyt tuota ihan kohtuullisena ja 250€ oli myös rajana vastikkeessa kun asuntoa aikanaan etsiskelin.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Saisi lämmityskin kuulua vastikkeeseen. Maalämpö olisi paras, kaukolämpökin välttää jos vastike pysyy kurissa. Muuten saa laskea lämmitykselle ainakin 50-100€ kuussa vastikkeen lisäksi. Kerrostaloissa ei vaan niin pieniin vastikkeisiin pääse millään kun täytyy olla isännöitsijää ja huoltoyhtiötä. Perheelle ei mikään ongelma pistää 300-400 vastiketta puoliksi, mutta sinkkutaloudessa pitää katsoa tarkemmin mitä ostaa
Viimeksi muokattu:
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 904
Riippuu myös aika paljon siitä milloin rakennettu kämppä ja minkä kokoinen.
Uusissa kämpissä ei välttämättä tarvitse pitää minkäänsorttista lämmitystä päällä edes talvella kun asunto pysyy muutenkin lämpimänä. Kuinka kämppä viileämmäksi-säikeessä on monta hyvää esimerkkiä.
Ja toki myös vaikuttaa mikä on itselle sopiva lämpötila. Itse kun asuin neukkukuutiossa jossa kaukolämpö niin mulla oli patterit kiinni kesät talvet ja kämppä pysyi mukavassa 20c lämpötilassa talvella ja makkarissa sopivat 16 astetta. Vasta kovimmilla pakkasilla piti laittaa pattereita hiukan päälle. Ja kesällä toki pumppu viilentämässä.
Uusissa kämpissä ei välttämättä tarvitse pitää minkäänsorttista lämmitystä päällä edes talvella kun asunto pysyy muutenkin lämpimänä. Kuinka kämppä viileämmäksi-säikeessä on monta hyvää esimerkkiä.
Ja toki myös vaikuttaa mikä on itselle sopiva lämpötila. Itse kun asuin neukkukuutiossa jossa kaukolämpö niin mulla oli patterit kiinni kesät talvet ja kämppä pysyi mukavassa 20c lämpötilassa talvella ja makkarissa sopivat 16 astetta. Vasta kovimmilla pakkasilla piti laittaa pattereita hiukan päälle. Ja kesällä toki pumppu viilentämässä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 094
4,2€/neliö näyttää olevan tässä vastike. Tuohon päälle vielä vedet, sähköt ja autopaikka.
Hinta sisältää lämmityksen (maalämpö), netin ja kaikki huoltohommat ym. eli ei itse tarvitse tehdä mitään. Jonkin verran ylimitoitettu vastike ja tuosta jää yli jonkin verran, mutta itse hallituksessa ja päätetty että pidetään näin kun ei kukaan valita. Ainakaan 6 vuoteen ei ole tarvinnut korottaa vastiketta ja jos nyt laskisi niin sitten toki pitäisi vähän nostaa aina kun jätemaksut jne kallistuu ja tulisi turhaa napinaa.
Ja helpompi tehdä remppoja kun yhtiön tilillä on rahaa millä maksaa. Toki joku voi olla sitä mieltä että jokainen ylimääräinen euro taloyhtiön tilille on liikaa, mutta sama se minulle on muutama kymppi extraa kuussa laittaa kun lopulta nuo tulee kuitenkin remonttien myötä itselle takaisin.
Hinta sisältää lämmityksen (maalämpö), netin ja kaikki huoltohommat ym. eli ei itse tarvitse tehdä mitään. Jonkin verran ylimitoitettu vastike ja tuosta jää yli jonkin verran, mutta itse hallituksessa ja päätetty että pidetään näin kun ei kukaan valita. Ainakaan 6 vuoteen ei ole tarvinnut korottaa vastiketta ja jos nyt laskisi niin sitten toki pitäisi vähän nostaa aina kun jätemaksut jne kallistuu ja tulisi turhaa napinaa.
Ja helpompi tehdä remppoja kun yhtiön tilillä on rahaa millä maksaa. Toki joku voi olla sitä mieltä että jokainen ylimääräinen euro taloyhtiön tilille on liikaa, mutta sama se minulle on muutama kymppi extraa kuussa laittaa kun lopulta nuo tulee kuitenkin remonttien myötä itselle takaisin.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 807
Tottakai lämmitys ja vesi huoneistokohtaisilla mittareilla. Meilläkin oli yhtiössä jopa viisinkertaisia eroja vedenkulutuksessa. Maksat sen minkä kulutat.
Onko suorasähköasunnon ostaminen nykyään ihan älyvapaa idea?
Olisi yksi omakotitalo kiikarissa ja olisi muuten aikalailla 5/5, mutta lämmitysjärjestelmä on lattialämmitys sähköllä. Vuonna 2007 rakennettu, 160m2 + lämmitetty talli ~80m2 ja sanovat että kokonaiskulutus olisi n. 22 000 kWh vuodessa.
Talossa on takka, mutta ei ilmalämpöpumppuja ollenkaan. ILPillä voisi varmaan saada sähkönkulutus aika reilusti laskettua, ainakin tallissa. Lisäksi jotain aurinkopaneeleja voi harkita, jos haluaa hifistellä (en ole näiden hyötyihin perehtynyt).
Joitain viikkoa tässä tullut jo mietittyä, että kannattaako lämmitysjärjestelmän takia jättää tekemättä tarjousta.
Olisi yksi omakotitalo kiikarissa ja olisi muuten aikalailla 5/5, mutta lämmitysjärjestelmä on lattialämmitys sähköllä. Vuonna 2007 rakennettu, 160m2 + lämmitetty talli ~80m2 ja sanovat että kokonaiskulutus olisi n. 22 000 kWh vuodessa.
Talossa on takka, mutta ei ilmalämpöpumppuja ollenkaan. ILPillä voisi varmaan saada sähkönkulutus aika reilusti laskettua, ainakin tallissa. Lisäksi jotain aurinkopaneeleja voi harkita, jos haluaa hifistellä (en ole näiden hyötyihin perehtynyt).
Joitain viikkoa tässä tullut jo mietittyä, että kannattaako lämmitysjärjestelmän takia jättää tekemättä tarjousta.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 480
Ihan perus matematiikkaa tuokin on. Lattialämmitys on toki astetta pattereita parempi. Lasket vaan mitä noin suunnilleen asumiskustannukset on vuodessa ja vertaat vastaavaan jollain toisella lämmitysmuodolla. Öljy alkaa olla vähän huono vaihtoehto jos viherhallitukset antaa avokämmentä sinne suuntaan. Maalämpö tietysti halvahkoa, mutta ei ilmaista. Eikä täysin huoltovapaata. Parilla ilmalämpö tai ilmavesilämpöpumpulla saat tietysti kustannuksia alas vaikka hitusen maksaakin ostaa vermeet. Sähkö on aika yleistä varsinkin rivitaloissa. Saa vastikkeet alhaiseksi ja halpaa rakentaa.
Mulla on 1991 rakennettu 150 m2 OKT, missä suora sähkö. Sellainen 18 MWh menee vuodessa, alimmillaan on ollut 12,5 MWh. Nykyään menee lämmintä vettä paljon, kun on jälkikasvua.
Ei ole lämpöpumppua eikä lämmön talteenottoa, mutta takkaa polttelen ahkerasti. Lämpöpumpun hankinta on ollut mielessä, mutta eipä sillä mitään mullistavia säästöjä nykyiseen saa kun puut ovat ilmaisia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Vuokratontin vs. Omistustontin tilannetta tasaa kiinteistövero jota kunnanvaltuusto voi halutessaan korottaa usein reilusti. Kiinteistövero on matala just nyt, mutta mitään takeita sen matalana pysymisestä ei ole.Ja sitten omakotitaloissa sähkö- tai öljylämmitys on monelle ehdoton ei, mutta tonttivuokran maksaminen ei tunnu missään.
Ne rahat tulee varmaan eri taskusta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Onko lattialämmitys vesikiertoinen vai vastuksilla? Vesikiertoiseen lattialämmitykseen on helppo vaihtaa esim. Maalämpö tilalle.
Tehokas ILP parilla sisäyksiköllä pudottanee tuollaisen talon lämmityskuluja useilla satasilla vuositasolla.
Minusta suora sähkö on hyvä lämmitys. 2500e/v ei ole minusta paha hinta ison talon sähköistä. Riippuu tietty myös sijainnista jne. Mitä pohjoisempana, niin sitä vähemmän järkeä esim. Paneeleissa on.
Jos kohde on tosiaan muuten mieleinen niin tarjousta sisään. Noilla ILP:llä takan kanssa saat kulutusta selkeästi alaspäin ja helteille asumismukavuutta. Lämmin käyttövesi on suoralla sähköllä hieman arvokasta, mutta ei se järkevällä kulutuksella konkurssiin johda.
Aurinkopaneelit on ihan järkevä hankinta, jos pystyt asentamaan itse tai tutun sähkärin avustuksella sekä mitoittaa järjestelmän oikein. Paneelien kanssa pitää toki olla jonkin verran älyä ohjaamassa kulutuskohteita, että saa mahdollisimman suuren hyödyn.
Ei ole vesikiertoista lattialämmitystä, eli vastuksilla juu. Vesikiertoista lattialämmitystä olen itse pitänyt yhtenä ns. pakollisena ominaisuutena, mutta kämppä olisi muuten aikalailla just sopiva koko perheelle, niin miettinyt että pitäisikö siitä kuitenkin joustaa.
Asunto on Turun lähialueella, niin ei ole talvetkaan kovin kylmiä olleet viime vuosina.
Joo ILPit olisivat heti ensimmäisenä hankintalistalla ja mahdollisesti aurinkopaneelit joskus myöhemmin kun on tarkemmin perehtynyt niihin.
Mutta kiitokset kommenteista, täytyy vaan vakavasti harkita että pitäisikö vaan heittää tarjousta sisään
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Paneelit + paneelituoton mukaan ohjattu lämminvesivaraaja on aika hyvä tapa säästää veden lämmityksessä. 5000e:llä saa jo avaimet käteen pakettinakin ihan jees paneelisettiä.
Toki kesällä jää ylijäämäsähköä tuolla tavalla... kakkosautoksi sähkis ja talliin älylaturi?
Takaisinmaksuajat paneeleilla lienevät yli 10v, mutta kyllä ne kait nykyisin vähitellen hintansa haukkuvat. Jos lainoitus onnistuu asuntolainalla, niin edullisfa investointilainaa...
Toki kesällä jää ylijäämäsähköä tuolla tavalla... kakkosautoksi sähkis ja talliin älylaturi?
Takaisinmaksuajat paneeleilla lienevät yli 10v, mutta kyllä ne kait nykyisin vähitellen hintansa haukkuvat. Jos lainoitus onnistuu asuntolainalla, niin edullisfa investointilainaa...
- Liittynyt
- 27.09.2018
- Viestejä
- 72
Samaa aluetta ja melkein samankokoinen talo.
1989 rakennettu. Reilu 160 neliötä ja talli samaa luokkaa. Kahdella pumpulla 13 000kwh vuodessa. Lämmön talteenotolla ja takka myös. 4 ihmistä ja lämmintä vettä kuluu. En ole pahana pitänyt ja tulevaisuudessa jos aurinkopaneeleista ja akuista saisi lisää irti, niin niiden investointia sitten joskus pienentämään vielä kulutusta.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 187
Eipä se ole ei jos muuten talo on just sitä mitä halutaan. Maalämpö toki olis ”paras”, mutta suorasähköä on paljon sen takia, että se on halpa rakentaa vaikka käytössä onkin kalliimpi. Suotavaa tietty olis, että lämmitysjärjestelmä näkyy myös ostohinnassa. Ilpillä tietty saa samalla kertaa lämmityskuluja alas jonkin verran ja kesäksi viilennyksen, joka täällä Turun seudulla on todellakin hyvä olla.
Kannattaa ehkä miettiä siltä kannalta, että haluaako jättää talon ostamatta lämmitysjärjestelmän takia, ja löytääkö koskaan vastaavaa sillä oikealla järjestelmällä.
Uutiset
-
Windows Central: Microsoft miettii uudelleen Windowsin tekoälystrategiaa
5.2.2026 09:00
-
Kiinalaisen Loongsonin 3B6000-prosessori pääsi länsimaiseen testiin
5.2.2026 08:57
-
Intelin julkaisi uudet Xeon 600 -sarjan työasemaprosessorit
5.2.2026 08:45
-
Mozilla antaa käyttäjille täyden hallinnan Firefoxin tekoälyominaisuuksista
4.2.2026 22:12
-
AMD julkaisi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tuloksen
4.2.2026 22:00
