Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ensiasuntoa ostamassa ~100k asukkaan kaupungin keskustasta. Kannattaakohan vielä odotella, vaikuttaako koronan tulevat aallot ja talouden hässäkät näin pienissä paikoissa kovin radikaalisti tämän hintaluokan kerrostaloasuntojen hintoihin?
Sanoisin että pikkukaupunkien myyntilistoilla on samat 30 vanhaa asuntoa ylihintaan jotka ei mene kaupaksi ja sinne tulee pari kertaa viikossa jotain mielenkiintoista myyntiin. Etsin ensin 5kk leikisti asuntoa ja 1 kk tosissaan ja lopullinen ostopäätös tapahtui 3 päivässä kun sopiva asunto löytyi.
 
Omkohan se matematiikka näin helppoa mitä yksi tuttu syötteli minulle: osta uudisrakennettu sijoitusasunto(yksiö) ja laita se vuokralle. Vuokralainen maksaa vuokraa xxxeur ja samalla summalla lyhennät asuntovelkaasi..
 
Yhtiövastikkeet päälle siihen sitten riippuen miten yhtiötä hoidetaan ja energiaa kuluu ja tontin vuokrat maksaa jne.
 
Yhtiövastikkeet päälle siihen sitten riippuen miten yhtiötä hoidetaan ja energiaa kuluu ja tontin vuokrat maksaa jne.
Energiasta asunnon vuokraajan ei tartte välittää. Tärkeintä on vaan se laskeeko vai nouseeko asunnon arvo ja saako vuokralla katettua vastikkeen ja lainan lyhennyksen. Kaikki yhtiölainat tietysti syö osaltaan voittoa.
 
Tuosta on vastikkeiden lisäksi unohdettu kaikki riskit.

Eli esimerkiksi:
-Jos vuokralaisesi lähtee, kauanko on kämppä tyhjillään tuottamassa tappiota vähintään niiden vastikkeiden verran.
-Vuokralaisriski nyt ylipäätään, eli entäs jos onkin epävakaampi tapaus ja aiheuttaa vahinkoa asunnolle tai vaan jättää vuokrat maksamatta. Ja joo, oikeusteitsehän se homma hoituu, mutta eri asia sitten milloin saat rahasi jos ollenkaan.
-Sijaintiriski (tämä toki pätee myös omistusasumiseen)

Ja sitten tietty ylipäätään se vaihtoehtoiskustannus on hyvä olla tiedossa. Uudiskohteesta saa maksaa hyvän summan, joten kannattaa ehkä laskea millaista tuottoa olisi vaihtoehtoisesti saatavilla jostain muualta.
 
Omkohan se matematiikka näin helppoa mitä yksi tuttu syötteli minulle: osta uudisrakennettu sijoitusasunto(yksiö) ja laita se vuokralle. Vuokralainen maksaa vuokraa xxxeur ja samalla summalla lyhennät asuntovelkaasi..
Lisäksi vuokratulosta pitää maksella verotkin. Eli kyllä tuossa on varmaan syytä excelit pyöräyttää ennen ostohousujen vetämistä jalkaan.
 
Omkohan se matematiikka näin helppoa mitä yksi tuttu syötteli minulle: osta uudisrakennettu sijoitusasunto(yksiö) ja laita se vuokralle. Vuokralainen maksaa vuokraa xxxeur ja samalla summalla lyhennät asuntovelkaasi..

Juurikin näin se menee, edellisissä viesteissä kerrottiinkin jo ne muuttujat mitä asiassa voipi tulla vastaan.

Mutta jos lainaa on tarjolla rajattomasti ja vuosituotto ei kiinnosta niin homma helpottuu huomattavasti :)

Pk-seudulla en kyllä asunnon arvolle huomioisi enään mitään nousua uudiskohteessa. Nyt kun katselee noiden 17-18 valmistuneiden asuntojen pyyntihintoja, ja hakee googlesta samojen asuntojen myyntihinnat niin huomaa että nollatasolla mennään miinus välityspalkkio.
Tietysti poikkeuksiakin on, ja jos vuokratuottoa haetaan niin pk-seudun uudiskohteet ei tosiaan siellä kärkipäässä ole.
 
Jos lainaa on käytössä rajattomasti tai valuuttaa yleensä, en nyt lähtis uudiskohteisiin koskemaan. Helsingin keskustasta joku 200-300k kämpällä voi hyvin tehdä 50-100k voittoa myydessään jos sitä pitää vuokralla 5-10v ja suurempia remppoja ei ole edessä. Keskustan ja lähialueiden kämpät jatkaa arvon nousua kun uusia ei ole tiedossa kuin minimaalisesti.
 
Juurikin näin se menee, edellisissä viesteissä kerrottiinkin jo ne muuttujat mitä asiassa voipi tulla vastaan.

Mutta jos lainaa on tarjolla rajattomasti ja vuosituotto ei kiinnosta niin homma helpottuu huomattavasti :)

Pk-seudulla en kyllä asunnon arvolle huomioisi enään mitään nousua uudiskohteessa. Nyt kun katselee noiden 17-18 valmistuneiden asuntojen pyyntihintoja, ja hakee googlesta samojen asuntojen myyntihinnat niin huomaa että nollatasolla mennään miinus välityspalkkio.
Tietysti poikkeuksiakin on, ja jos vuokratuottoa haetaan niin pk-seudun uudiskohteet ei tosiaan siellä kärkipäässä ole.

No ei kai uudiskohteet ole koskaan olleet erityisiä rahantekokoneita? Toki on näitä yhtiölainatapauksia ilman maksuja pariin vuoteen niin kai niillä ihan hyvän vuokratuoton on voinut kerätä...
 
No ei kai uudiskohteet ole koskaan olleet erityisiä rahantekokoneita? Toki on näitä yhtiölainatapauksia ilman maksuja pariin vuoteen niin kai niillä ihan hyvän vuokratuoton on voinut kerätä...

Jotkut ajattelee tuon myös niin, että vuokralainen on maksanut asunnon 20v päästä, jolloin alkaa hillojen kääriminen. Mahdolliset kulut esim vuokratappiot ovat sijoittamista vähän kuin rahastoon laittaisi 100e kuukaudessa. Sitä en tiedä onko tuossa mitään järkeä, mutta näinkin toimitaan. Fiksumpaa varmasti saada rahaa jo heti.
 
Jotkut ajattelee tuon myös niin, että vuokralainen on maksanut asunnon 20v päästä, jolloin alkaa hillojen kääriminen. Mahdolliset kulut esim vuokratappiot ovat sijoittamista vähän kuin rahastoon laittaisi 100e kuukaudessa. Sitä en tiedä onko tuossa mitään järkeä, mutta näinkin toimitaan. Fiksumpaa varmasti saada rahaa jo heti.

Mutta mikä tekee siitä 20 vuotta vanhasta "uudiskohteesta" jotenkin huokuttelevan hillonkäärintäkoneen? Jotenkin kuvittelisin että vanhemmalla ja halvemmalla asunnolla pääsisi parempaan vuokratuottoon. Toki ainahan tuo riippuu siitä millä parametreillä laskee (kun ei ole rahaa ostaa muutamaa verrokkia ja julkaista tulosta 20v päästä) :)
 
Mutta mikä tekee siitä 20 vuotta vanhasta "uudiskohteesta" jotenkin huokuttelevan hillonkäärintäkoneen? Jotenkin kuvittelisin että vanhemmalla ja halvemmalla asunnolla pääsisi parempaan vuokratuottoon. Toki ainahan tuo riippuu siitä millä parametreillä laskee (kun ei ole rahaa ostaa muutamaa verrokkia ja julkaista tulosta 20v päästä) :)

En tiedä logiikkaa siinä takana. Mutta olisiko ollut ajatus siitä, ettei uudiskohteessa ole remontteja odotettavissa seuraavan 20v aikana.
 
Asunnot ja taloyhtiöt ovat sijoituskohteina yksilöitä niin isoilla eroilla, että on mahdotonta antaa yleispätevää "uudiskohde tuottaa näin ja tämän ikäinen asunto näin" tyylisiä lausuntoja.

Jotkut uudiskohteet voivat olla hyviä. Osa on paskoja. Jotkut vanhat asunnot ovat kultakaivoksia vuokrakohteina. Osa on surkeita investointeja. Sijainti on yksi iso vaikuttava tekijä, mutta muitakin erilaisia yllätyksiäkin voi tulla matkaan.

Jonkun uudiskohteen rakenneratkaisut voivat olla katastrofi - osa vanhoista taloista taas voi kestää aikaa paremmin kuin aikalaisensa. Sitä on vaikea tietää ennalta.
 
En tiedä logiikkaa siinä takana. Mutta olisiko ollut ajatus siitä, ettei uudiskohteessa ole remontteja odotettavissa seuraavan 20v aikana.
Tuokin toki on tapauskohtaista. Jätkänsaaressa toisessa talossa vuotaa uudet putket, toisessa alkaa julkisivuremppa parin vuoden vanhassa talossa.
 
Tuokin toki on tapauskohtaista. Jätkänsaaressa toisessa talossa vuotaa uudet putket, toisessa alkaa julkisivuremppa parin vuoden vanhassa talossa.
Jätkäsaareen ollaan rakentamassa varmaan sata kerrostaloa. Monessako mahtaa olla ongelmia ja moniko on ongelmaton? Entä kuinka iso osa ongelmista menee takuukorjauksina raksafirman piikkiin?
 
Jätkäsaareen ollaan rakentamassa varmaan sata kerrostaloa. Monessako mahtaa olla ongelmia ja moniko on ongelmaton? Entä kuinka iso osa ongelmista menee takuukorjauksina raksafirman piikkiin?
Raksafirma voi maksaa korjauskustannuksia tai sitten ei, mutta aika hiljaista lähtee kyselemään saamatta jääneistä vuokratuloista. Ei sillä. Toki vanhemmissa asunnoissa on omat ongelmansa.
 
Jotkut ajattelee tuon myös niin, että vuokralainen on maksanut asunnon 20v päästä, jolloin alkaa hillojen kääriminen. Mahdolliset kulut esim vuokratappiot ovat sijoittamista vähän kuin rahastoon laittaisi 100e kuukaudessa. Sitä en tiedä onko tuossa mitään järkeä, mutta näinkin toimitaan. Fiksumpaa varmasti saada rahaa jo heti.
Yksi pointti uudiskohteissa oli se, että jos as oy tulouttaa yhtiölainavastikkeet - sekä lyhennykset että korot - ne voinee kai vähentää verotuksessa vuokratuloista. Näin verotusta voidaan siirtää sinne 20 vuoden päähän... tai ehkä välttää kokonaan, jos asuu ensin sen kaksi vuotta itse asunnossa ennen kuin laittaa vuokralle.

Olisiko tässä ehkä sitten yksi tapa hyödyntää yhtiölainan lyhennysvapaita - asuu aina itse uudiskämpässä ne lyhennysvapaat kaksi-kolme vuotta hyvin pienin kuluin (vaikkapa samalla säästäen omarahoitusosuuden seuraavaan asuntoon), ja sitten kun alkaa yhtiölainalyhennys-aika, laittaa kämpän vuokralle ja muuttaa itse uuteen?
 
Olisiko tässä ehkä sitten yksi tapa hyödyntää yhtiölainan lyhennysvapaita - asuu aina itse uudiskämpässä ne lyhennysvapaat kaksi-kolme vuotta hyvin pienin kuluin (vaikkapa samalla säästäen omarahoitusosuuden seuraavaan asuntoon), ja sitten kun alkaa yhtiölainalyhennys-aika, laittaa kämpän vuokralle ja muuttaa itse uuteen?

Tuossahan on toki järkeä ainoastaan silloin, jos haluaa koko ikänsä asua pienissä yksiöissä tai alle 45m2 kaksioissa (tai aloittaa parinkympin paremmalla puolella). Sitä suurempia kämppiä ei sijoitustarkoitukseen kannata hankkia absoluuttisten kulujen noustessa liikaa ja suhteellisen vuokratulon laskiessa naurettavan alhaiseksi; ei uusia eikä vanhoja (ellei tee niistä solukämppiä).
 
Jätkäsaareen ollaan rakentamassa varmaan sata kerrostaloa. Monessako mahtaa olla ongelmia ja moniko on ongelmaton? Entä kuinka iso osa ongelmista menee takuukorjauksina raksafirman piikkiin?
Rakennusliikkeet tykkäävät keplotella itsensä pois maksajan roolista. Vikoja vähätellään ja niiden kunnollista korjaamista viivästytetään. Taloyhtiö saa omaan piikkiin korjata viat ja toivoa vaan saavansa jotain takaisin. Jokusen vuoden oikeusväännän päätteeksi todetaan, että rak.yritys on realisoinut kaiken omaisuuden ja on varaton. Taloyhtiö on jonon viimoinen joka yrittää varattomalta konkurssipesältä jotain saada.
 
Omkohan se matematiikka näin helppoa mitä yksi tuttu syötteli minulle: osta uudisrakennettu sijoitusasunto(yksiö) ja laita se vuokralle. Vuokralainen maksaa vuokraa xxxeur ja samalla summalla lyhennät asuntovelkaasi..
Aika normaalia velkavivulla sijoittamista. Ota lainaa 200 k€, sijoita osinkokoneisiin niin saat esim. 4,5% nettovuosituoton osinkojen merkeissä. Esimerkin luvuilla 9000 €/vuosi. Päälle tulevat sitten osakkeen arvonnousu/-lasku. Tällä 9000 eurolla voit sitten maksella sijoituslainaa pois ja 25 vuoden päästä sulla on 200 k€ osakkeita taskussa. Näin siis teoriassa, mutta käytäntö kaukana. Samalla tavalla sijoitusasunnossa on riskinsä kuin em. esimerkissä.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Voiko esim 1950-luvun kerrostalo olla ihan ok jos se on hyvin huollettu? Joillekinhan asunto tuntuu olevan samanlainen kuin auto että tietyin välein pitää vaihtaa uudempaan.

T: haluaisin muuttaa keskeisemmälle paikalle, mutta ei ole varaa uuteen eikä edes uudehkoon, niin mietin että uskaltaisiko vanhan laittaa.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Voiko esim 1950-luvun kerrostalo olla ihan ok jos se on hyvin huollettu? Joillekinhan asunto tuntuu olevan samanlainen kuin auto että tietyin välein pitää vaihtaa uudempaan.

T: haluaisin muuttaa keskeisemmälle paikalle, mutta ei ole varaa uuteen eikä edes uudehkoon, niin mietin että uskaltaisiko vanhan laittaa.
Eiköhän nää ole ihan henkilökohtaisia mieltymyksiä. Toiset tykkää asia 30 neliön betonikuutiossa jos se on ihan ytimessä. Toiset taas mielummin asuu vähän syrjemmässä mutta omakotitalossa isolla pihalla. Itse kuulun jälkimmäisiin enkä enää halua betonikuutioon vaikka mikä olis.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Voiko esim 1950-luvun kerrostalo olla ihan ok jos se on hyvin huollettu? Joillekinhan asunto tuntuu olevan samanlainen kuin auto että tietyin välein pitää vaihtaa uudempaan.

T: haluaisin muuttaa keskeisemmälle paikalle, mutta ei ole varaa uuteen eikä edes uudehkoon, niin mietin että uskaltaisiko vanhan laittaa.
Yleinen ongelma.

Sanoisin, että ensisijainen kriteeri asunnon ja sen sijainnin valinnassa on se, mitä itse haluat. Taloudelliset kysymykset -- joskin tärkeitä nekin -- tulevat vasta sen jälkeen.

Toki jos todellakaan ei ole varaa, niin sitten pitää tinkiä mieltymyksistään.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Voiko esim 1950-luvun kerrostalo olla ihan ok jos se on hyvin huollettu? Joillekinhan asunto tuntuu olevan samanlainen kuin auto että tietyin välein pitää vaihtaa uudempaan.

T: haluaisin muuttaa keskeisemmälle paikalle, mutta ei ole varaa uuteen eikä edes uudehkoon, niin mietin että uskaltaisiko vanhan laittaa.

Omistusasunnonkin kanssa kannattaa muistaa että se harvoin on loppuelämän hankinta, vaan todennäköistä on se että asuntoa tullaan vaihtamaan jollakin aikajänteellä, on se sitten 2v, 5v tai 20v. Kun sitten arvioi sitä että kauanko tulisi asumaan seuraavassa asunnossaan, niin pystyy ehkä arvioimaan sitäkin mitä ne remonttikustannukset ko. aikajaksolla on ja pohtimaan asiaa sitä kautta. Ja vanhojen kohteiden osalta tulevia remontteja periaatteessa pitäisi pystyä haarukoimaan paremmin, kun vertaa vastaaviin suunnilleen samanikäisiin kohteisiin. Uusien kohteiden osalta taas on vaikeampaa sanoa mitkä ne just tällä hetkellä pahimmat rakennustekniikan sudenkuopat on ja mikä hinta niillä tulee olemaan.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Kuten jo todettu kyse on omista mieltymyksistä.
Mikä on sinulle tärkeää ja miten lähellä keskustaa on tuo "keskeinen paikka" tai miten syrjässä on "syrjä". Miten liikkuminen luonnostuu nyt / tulevaisuudessa. Seurustelu / lapset / harrastukset / turvallisuus jne.

Kannattaa lisäksi miettiä miten pitkään aikoo asua siellä ja miten olosuhteet (arviolta) tulevat kehittymään + saako asuntoa myytyä / vuokrattua eteenpäin jos muutosta oman arvion mukaan tulee tapahtumaan niin paljoa että asunnosta pitäisi päästä eroonkin.

(20v poikamiehelle tarpeet voivat olla eri kuin 50v lestaadiolaiselle jolla vaimo ja 12 lasta näin ääriesimerkkeinä....)

Jos miettii noita remontteja kannattaa myös pohtia miten niiden aikana asuminen onnistuu / miten pitkään ne remontit kestävät + mitä haittaa niistä koituu (edes arvio, kun joku ikkunaremontti voi olla ohitse parissa tunnissa oman kämpän osalta [sisätiloista] tai voi kestää esim. parvekkeen & julkisivun kohdalla koko kesän jolloin kerrostalo voi olla täysin muovitettu mikä varmasti vaikuttaa lämpöihin).
 
Eiköhän nää ole ihan henkilökohtaisia mieltymyksiä. Toiset tykkää asia 30 neliön betonikuutiossa jos se on ihan ytimessä. Toiset taas mielummin asuu vähän syrjemmässä mutta omakotitalossa isolla pihalla. Itse kuulun jälkimmäisiin enkä enää halua betonikuutioon vaikka mikä olis.
Mut jos ei nyt ajauduta tähän perinteiseen omakotitalo vs rivitalo vs kerrostalo keskusteluun. Omakotitalojakin saa paljon keskeisimmiltä paikoilta jos huolii vanhan. Itseasiassa itseä ihmetyttää täällä Oulun seudulla että miksi kaikki lapsiperheet haluaa rakentaa oman uuden talon jonnekkin Kempeleeseen tai Liminkaan kun Karjasillalta ja Välivainiolta ja Raksilasta saisi ison talon halvalla jos vaan kelpuuttaa vanhan. Ostamalla sen 150k€ wanhan talon niin remonttiin jäisi se 100-150k€ jäljelle vielä.

Sisko asuu keski-euroopassa, ja siellä on ihan tavallista asua vaikka 200 vuotta vanhassa talossa. Niin on ihmeellistä että keskimääräinen Suomalainen saa allergiaa jostain 1950-luvun talosta.
 
Mut jos ei nyt ajauduta tähän perinteiseen omakotitalo vs rivitalo vs kerrostalo keskusteluun. Omakotitalojakin saa paljon keskeisimmiltä paikoilta jos huolii vanhan. Itseasiassa itseä ihmetyttää täällä Oulun seudulla että miksi kaikki lapsiperheet haluaa rakentaa oman uuden talon jonnekkin Kempeleeseen tai Liminkaan kun Karjasillalta ja Välivainiolta ja Raksilasta saisi ison talon halvalla jos vaan kelpuuttaa vanhan. Ostamalla sen 150k€ wanhan talon niin remonttiin jäisi se 100-150k€ jäljelle vielä.

Sisko asuu keski-euroopassa, ja siellä on ihan tavallista asua vaikka 200 vuotta vanhassa talossa. Niin on ihmeellistä että keskimääräinen Suomalainen saa allergiaa jostain 1950-luvun talosta.
Johtuiskohan siitä että tuollapäin ei tarvitse juuri välittää talojen eristyksistä ja niiden ilmanvaihdosta sun muusta mitä täällä neljän vuodenajan maassa pitää huomioda.

Ja mielumminhan sitä rakentaa oman talon kun ostaa vanhaa jos siihen on mahdollisuus. Saa varmasti sellaisen kun haluaa.
 
Itseasiassa itseä ihmetyttää täällä että miksi kaikki lapsiperheet haluaa rakentaa oman uuden talon jonnekkin kun saisi ison talon halvalla jos vaan kelpuuttaa vanhan.

Tähän asiaan väittäisin vastauksen olevan se että yllättävän moni (jos vain raha, aika sekä kärsivällisyys riittää) haluavat suunnitella sen oman kämppänsä. Eli siitä tulee juuri sellainen kuin haluaa ja on "aina unelmoinut".

Toki sitten löytyy aina niitäkin jotka ostavat sen valmispaketin mitä en täysin ymmärrä, jos siis on mahdollisuus ostaa halvemmalla valmis 100% samanlainen kämppä kutakuinkin naapurista. Mutta kait tuossakin on joku "kun itse tekee / teettää on varma laadusta" tms. syy.
 
Omistusasunnonkin kanssa kannattaa muistaa että se harvoin on loppuelämän hankinta, vaan todennäköistä on se että asuntoa tullaan vaihtamaan jollakin aikajänteellä, on se sitten 2v, 5v tai 20v. Kun sitten arvioi sitä että kauanko tulisi asumaan seuraavassa asunnossaan, niin pystyy ehkä arvioimaan sitäkin mitä ne remonttikustannukset ko. aikajaksolla on ja pohtimaan asiaa sitä kautta. Ja vanhojen kohteiden osalta tulevia remontteja periaatteessa pitäisi pystyä haarukoimaan paremmin, kun vertaa vastaaviin suunnilleen samanikäisiin kohteisiin. Uusien kohteiden osalta taas on vaikeampaa sanoa mitkä ne just tällä hetkellä pahimmat rakennustekniikan sudenkuopat on ja mikä hinta niillä tulee olemaan.
Jeh. Mutta siinä vaiheessa kun löytyy se "loppuelämän" asunto, niin mua ei ainakaan kiinnosta pätkääkään mikä tän hinta on esmes 40v kuluttua kun täältä pois muutan (ellei elämässä mene jotain vinoon). Mutta jos aina kattoo elämää rahalasien läpi niin kyllä tulee olemaan ankea loppuelämä asumisen kannalta.
 
Vanhoissa omakotitaloissa on aina pienellä riskillä, mitä siellä on vanha tee-se-itse omistaja tehnyt. Lisäksi vanhat asunnot on usein remontoijien unelmia ja sisältää paljon uusintakohteita. Kun on ensin maksanut preemiumia siitä että on saanut talon kalliilla hyvältä paikalta, niin kohta pitää alkaa remontoimaan ties mitä kohdetta. Toki niitä remontoituja vanhoja taloja myynnissä, mutta niissä on täysi lottoarpa, mitä ja miten siellä töitä tehty tai onko ylipäätänsä dokumentoitu kunnolla. Useimpia ei millään tarkkuudella voi ennen purkamista todentaa. En yhtään ihmettele jos kiireinen lapsiperhe ostaa uuden talon, jonka pitäisi olla suurella todennäköisyydellä siinä kunnossa ettei tarvi olla kerjäämässä kymmeniä tuhansia pankilta ja/tai hinkata 50h viikossa korjauksia uuteen vanhaan taloon. Kun ei sitä vanhan talon kuntoa pintojen alla tiedä vaikka kuinka tutkisi ennen kauppoja.
 
Jeh. Mutta siinä vaiheessa kun löytyy se "loppuelämän" asunto, niin mua ei ainakaan kiinnosta pätkääkään mikä tän hinta on esmes 40v kuluttua kun täältä pois muutan (ellei elämässä mene jotain vinoon). Mutta jos aina kattoo elämää rahalasien läpi niin kyllä tulee olemaan ankea loppuelämä asumisen kannalta.

On eri asia ottaa ne oletettavan asumisajan aikaiset kustannukset (arviot) huomioon valinnassaan, kuin "aina katsoa elämää rahalasien läpi". Ja en todellakaan itsekään siis suosittele tekemään asuntovalintaa pelkästään "katselemalla rahalasien läpi", mutta kyllä ne kustannukset on hyvä hehtaarilleen olla tiedossa ennen kuin tekee valintaa.
 
On eri asia ottaa ne oletettavan asumisajan aikaiset kustannukset (arviot) huomioon valinnassaan, kuin "aina katsoa elämää rahalasien läpi". Ja en todellakaan itsekään siis suosittele tekemään asuntovalintaa pelkästään "katselemalla rahalasien läpi", mutta kyllä ne kustannukset on hyvä hehtaarilleen olla tiedossa ennen kuin tekee valintaa.
Entä jos ei saa lainaa sellaiseen asuntoon kuin haluaisi? Parempi asua loppuelämä vuokralla?

Tietääkseni aika moni unelmasunnon saavuttanut on saanut sen pikku hiljaa päivittelemällä, ottaen aina isomman lainan kun on edellistä saanut maksettua.

Vaikka nykyisen löysän rahan aikakaudella taitaa olla toki ihan mahdollista että nuori duunariperhe rakentaa suoraan unelmiensa omakotitalon esim 25vuotiaina.
 
Entä jos ei saa lainaa sellaiseen asuntoon kuin haluaisi? Parempi asua loppuelämä vuokralla?

Tietääkseni aika moni unelmasunnon saavuttanut on saanut sen pikku hiljaa päivittelemällä, ottaen aina isomman lainan kun on edellistä saanut maksettua.

Vaikka nykyisen löysän rahan aikakaudella taitaa olla toki ihan mahdollista että nuori duunariperhe rakentaa suoraan unelmiensa omakotitalon esim 25vuotiaina.
Pitää tehdä kompromisseja. Aika harva varmasti saa sellaista unelma asuntoa mistä haaveilee.
Ensin kannattaa varmaan lähtee siitä liikenteeseen että haluaako tilaa vai sijainnin. Sitten tutkia paljonko saa pätäkkää ja sitten tehdä kompromisseja.
 
Entä jos ei saa lainaa sellaiseen asuntoon kuin haluaisi? Parempi asua loppuelämä vuokralla?

Tietääkseni aika moni unelmasunnon saavuttanut on saanut sen pikku hiljaa päivittelemällä, ottaen aina isomman lainan kun on edellistä saanut maksettua.

Vaikka nykyisen löysän rahan aikakaudella taitaa olla toki ihan mahdollista että nuori duunariperhe rakentaa suoraan unelmiensa omakotitalon esim 25vuotiaina.

Jos sä et saa lainaa johonkin kohteeseen, niin miksi sellaiset olisi sulla edes vaihtoehtoina? Kyllä mäkin voisin asua omassa linnassa Kampissa, mutta kun tarjonta on niin heikkoa ettei persreikä kestä, niin pitää tyytyä johonkin muuhun.

Kuten aiemmassa viestissäni erittäin selvästi sanoin, omistusasunto yleensä hankitaan vain joksikin aikaa. Se että ostat alkuun parhaan mahdollisen mihin on varaa, ja päivität sitten myöhemmin kun on varaa taas isompaan/parempaan, on juuri se normaali tarina miksi niin on. En tiedä mistä sait päähäsi että pitäisi vaan jäädä asumaan vuokralla.
 
Vanha paska tulee olemaan aina vanha paska vaikka kuinka kaataisi siihen euroja. Hyvä esimerkki oli se jonkun julkkisturhakkeiden talo Porissa mikä tälläkin foorumilla kiersi. En muista missä triidissä.

e: Eli tämä:


Ja tuossakaan sijainti ei näytä mitenkään järkevältä, että en tiedä mikä mielen häiriö on ollut fiksata talo tuohon kuntoon...

Toki voi joku ne räjäyttää aivan rungolle, mutta silti se leiska on suurimassa osassa lukittu eikä siitä päästä yli tai ympäri. Toki jos löytyy oikeasti tontinhinnalla niin purkaa pois ja tekee uuden.
 
En tiedä mistä sait päähäsi että pitäisi vaan jäädä asumaan vuokralla.
Aika monelle nuoremmalle vuokra-asuminen tuntuu olevan vaihtoehto. Niin kauan että jopa nelikymppisinä asutaan vuokralla.

Kysymys siis että jos haluaa asua ydinkeskustassa, mutta ei ole varaa sieltä kuin 1950-1960 luvun kämppään, niin kannattaako ottaa sellainen? Vai mieluummin joku 2000-luvun kämppä hevon perseestä?

Varsinkin rivitaloissa tuntuu olevan et jos haluaa budjetillä ostaa 2000-luvulla tehdyn kämpän, puhutaan vaikka kaksioista, niin sit se sijainti on jo todella kaukana kaupungista. Lähempää kaupunkia löytyy 1988-1991 vuosien välillä tehtyjä, mutta niissä alkaa kunnon varmistaminen että ei ole mitään sudenkuoppia olemaan jo täysi työ.
 
Aika monelle nuoremmalle vuokra-asuminen tuntuu olevan vaihtoehto. Niin kauan että jopa nelikymppisinä asutaan vuokralla.

Kysymys siis että jos haluaa asua ydinkeskustassa, mutta ei ole varaa sieltä kuin 1950-1960 luvun kämppään, niin kannattaako ottaa sellainen? Vai mieluummin joku 2000-luvun kämppä hevon perseestä?

Varsinkin rivitaloissa tuntuu olevan et jos haluaa budjetillä ostaa 2000-luvulla tehdyn kämpän, puhutaan vaikka kaksioista, niin sit se sijainti on jo todella kaukana kaupungista. Lähempää kaupunkia löytyy 1988-1991 vuosien välillä tehtyjä, mutta niissä alkaa kunnon varmistaminen että ei ole mitään sudenkuoppia olemaan jo täysi työ.
Mä en nyt oikein pääse jyvälle mitä toi sun "kannattaako ostaa" tarkoittaa? Ydinkeskusta saat sillä rahalla mitä saat ja kauempaa keskustasta saat mitä saat. Loput on susta kiinni miten määrittelet sen "kannattavuuden".
 
Kysymys siis että jos haluaa asua ydinkeskustassa, mutta ei ole varaa sieltä kuin 1950-1960 luvun kämppään, niin kannattaako ottaa sellainen? Vai mieluummin joku 2000-luvun kämppä hevon perseestä?

Varsinkin rivitaloissa tuntuu olevan et jos haluaa budjetillä ostaa 2000-luvulla tehdyn kämpän, puhutaan vaikka kaksioista, niin sit se sijainti on jo todella kaukana kaupungista. Lähempää kaupunkia löytyy 1988-1991 vuosien välillä tehtyjä, mutta niissä alkaa kunnon varmistaminen että ei ole mitään sudenkuoppia olemaan jo täysi työ.

Kun ei tähän kysymykseen ole mitään yksiselitteistä vastausta, edes taloudellisesti. 1950 luvun kerrostalo voi olla hyvin pidetty tai ihan täysi pommi.

Itse olen päätynyt melkein uuteen kohteeseen (uuden hintaa en todellakaan olisi maksanut), kävelymatkan päässä eräältä itäisemmän Helsingin metroasemalta. Olisin voinut ostaa paljon isommankin kämpän hankalammalta sijainnilta tai sitten jonkun koirankopin keskustasta. Tein kuitenkin itselleni, ja juuri tähän nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden katsoakseni parhaan ratkaisun. Ja kyllä, se on kompromissi.

Sun pitää ihan itse pohtia sitä että mitä nuo sun vaihtoehdot todellisuudessa tarkoittaa sun oman elämäsi kannalta.
 
Aika monelle nuoremmalle vuokra-asuminen tuntuu olevan vaihtoehto. Niin kauan että jopa nelikymppisinä asutaan vuokralla.

Kysymys siis että jos haluaa asua ydinkeskustassa, mutta ei ole varaa sieltä kuin 1950-1960 luvun kämppään, niin kannattaako ottaa sellainen? Vai mieluummin joku 2000-luvun kämppä hevon perseestä?

Varsinkin rivitaloissa tuntuu olevan et jos haluaa budjetillä ostaa 2000-luvulla tehdyn kämpän, puhutaan vaikka kaksioista, niin sit se sijainti on jo todella kaukana kaupungista. Lähempää kaupunkia löytyy 1988-1991 vuosien välillä tehtyjä, mutta niissä alkaa kunnon varmistaminen että ei ole mitään sudenkuoppia olemaan jo täysi työ.

Tämä on asia mitä joku muu ei voi puolestasi sanoa. Koska sinä olet se joka viimekädessä (ehkä yhdessä lasten ja puolison) kanssa ottaa sen asuntolainan ja siihen kämppään muuttaa.

Yleensä myös se syy ja ns. viimeinen sysäys muuttaa vuokralta omaan kämppään on se että ei enää olla sinkku, ei opiskella vaan halutaan vakiintua ja huomataan että se vuokra nousisi järkyttävän kalliiksi esim. kahden aikuisen ja lapsen tai parin maksella siitä "isokokoisesta" vuokra neliöstä tms. vs se että ottaa lainan ja muuttaa omaan.

Eli sinun täytyy nyt miettiä asiaa esim. seuraavien asioiden kannalta:
- Missä työpaikkasi sijaitsee, onko se myös "hevon perseessä"?
- Missä puolisosi työpaikka sijaitsee, onko se myös "hevon perseessä"?
- Missä lapsesi / sinä / puolisosi viettää vapaa-aikaansa (tai koulua) ja harrastaa, onko se myös "hevon perseessä"?
- Onko sinulla, puolisollasi ja lapsillasi tarpeeksi autoja sekä onko "Hevon perseessä" hyvät kulkuyhteydet?

Mikäli vastaus näihin kaikkiin on "Ei" hyvin luultavasti haluat asunnon lähempää.
Mikäli vastaus näihin kaikkiin on "Kyllä" hyvin luultavasti olet hyvinkin onnellinen "hevon perseessä"

Mikäli vastauksina on sekalainen kasa "Ei" ja "Kyllä" joudut miettimään mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja tekemään päätöksen sen mukaisesti.
 
Tämä on asia mitä joku muu ei voi puolestasi sanoa. Koska sinä olet se joka viimekädessä (ehkä yhdessä lasten ja puolison) kanssa ottaa sen asuntolainan ja siihen kämppään muuttaa.

Yleensä myös se syy ja ns. viimeinen sysäys muuttaa vuokralta omaan kämppään on se että ei enää olla sinkku, ei opiskella vaan halutaan vakiintua ja huomataan että se vuokra nousisi järkyttävän kalliiksi esim. kahden aikuisen ja lapsen tai parin maksella siitä "isokokoisesta" vuokra neliöstä tms. vs se että ottaa lainan ja muuttaa omaan.

Eli sinun täytyy nyt miettiä asiaa esim. seuraavien asioiden kannalta:
- Missä työpaikkasi sijaitsee, onko se myös "hevon perseessä"?
- Missä puolisosi työpaikka sijaitsee, onko se myös "hevon perseessä"?
- Missä lapsesi / sinä / puolisosi viettää vapaa-aikaansa (tai koulua) ja harrastaa, onko se myös "hevon perseessä"?
- Onko sinulla, puolisollasi ja lapsillasi tarpeeksi autoja sekä onko "Hevon perseessä" hyvät kulkuyhteydet?

Mikäli vastaus näihin kaikkiin on "Ei" hyvin luultavasti haluat asunnon lähempää.
Mikäli vastaus näihin kaikkiin on "Kyllä" hyvin luultavasti olet hyvinkin onnellinen "hevon perseessä"

Mikäli vastauksina on sekalainen kasa "Ei" ja "Kyllä" joudut miettimään mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja tekemään päätöksen sen mukaisesti.
Olen autollinen sinkku, et siinä mielessä asunnonvalintani on vapaampaa kuin useammilla.

Periaatteessa haluaisin asua omakotitalossa järven rannalla omassa rauhassa, mutta en osaa enkä jaksa tehdä huoltohommia, niin okt ei käy siksi. Rivari ois muuten selkeä valinta, mutta haluaisin asua kävelyetäisyydellä keskustan baareista ja muista palveluista. Ehkä kerran kuussa tulee käytyä baarissa.

Oma unelmaasunto olisikin kaksi erillistä asuntoa. Kiva pikku huoltovapaa mökki jostain vesistön ääreltä 30km päästä kaupungista, ja keskusta-asunto aivan ydinkeskustasta.
 
Rivari ois muuten selkeä valinta, mutta haluaisin asua kävelyetäisyydellä keskustan baareista ja muista palveluista. Ehkä kerran kuussa tulee käytyä baarissa.

Miten olisi sitten se kauempana oleva rivari (halvempi = saat isomman kämpän ja sen tyyppisen kuin haluat) ja kerran kuussa menet bussilla keskustaan ja taksilla kotiin kun baarit sulkevat?
Mikäli (kun) elämäntilanne muuttuu harkitset asiaa uudestaan (vaimo, lapset jne). Tai kun saat enemmän rahaa ostat sen keskustan kämpän missä voit majailla ~kerran kuukaudessa kun käyt baarissa.

Autolla on helpohkoa hoitaa ne muut asiat esim. töiden jälkeen (otaksun että välistä ruokailua ulkona, hiustenleikkuu, elokuvat, ostokset jne) ja luultavasti huomaat kun hieman enempi tulee ikää ja mahdollisesti perheenlisäystä että syöminen kotona ja myös elokuvien katselu on mielyttävämpää (sekä huomattavasti halvempaa, helposti menee päälle 100€ 4-henkisen perheen elokuvissa käymiseen + "jotain pientä" limsaa ja popparia mukaan, jos tätä tekee vaikka kerran viikossa säästää helposti tuhansia vuodessa sijoittamalla Netflixiin, nämä tuhannet eurot voisi jopa harkita sijoittavansa siten että vuokraat hotellista yön sen kerran kuussa kun menet ryyppäämään vaikka tietysti vanhemmiten haluat harvemmin ryypätäkin?) kotona.
 
Mut jos ei nyt ajauduta tähän perinteiseen omakotitalo vs rivitalo vs kerrostalo keskusteluun. Omakotitalojakin saa paljon keskeisimmiltä paikoilta jos huolii vanhan. Itseasiassa itseä ihmetyttää täällä Oulun seudulla että miksi kaikki lapsiperheet haluaa rakentaa oman uuden talon jonnekkin Kempeleeseen tai Liminkaan kun Karjasillalta ja Välivainiolta ja Raksilasta saisi ison talon halvalla jos vaan kelpuuttaa vanhan. Ostamalla sen 150k€ wanhan talon niin remonttiin jäisi se 100-150k€ jäljelle vielä.

Sisko asuu keski-euroopassa, ja siellä on ihan tavallista asua vaikka 200 vuotta vanhassa talossa. Niin on ihmeellistä että keskimääräinen Suomalainen saa allergiaa jostain 1950-luvun talosta.

Näitä erilaisia vaihtoehtoja punnittiin itse tuossa keväällä, kun hyvää ja halpaa ei valmiina ollut ja perus duunariperheellä tulee tuossa vastaan jo omarahoitusosuudet, kun lainaa saa "helposti" vain sen 70-85% asunnon arvosta.
Ts. 150K€ talo + 150K€ remppaan pitäisi itsellä olla liki 200K€ säästöjä, kun taas 300K€ taloon ei tarvitse kuin 45-90K€.
 
En tiedä sopiiko tähän ketjuun, mutta olisiko kellään vinkkiä hyvästä kiinteistövälittäjästä pk-seudulta? Sellaisesta, joka ei hoida hommaa vaan liukuhihnalta ja viivyttele viikkoa viesteihin vastaamisessa.
 
Omakotitalojakin saa paljon keskeisimmiltä paikoilta jos huolii vanhan. Itseasiassa itseä ihmetyttää täällä Oulun seudulla että miksi kaikki lapsiperheet haluaa rakentaa oman uuden talon jonnekkin Kempeleeseen tai Liminkaan kun Karjasillalta ja Välivainiolta ja Raksilasta saisi ison talon halvalla jos vaan kelpuuttaa vanhan. Ostamalla sen 150k€ wanhan talon niin remonttiin jäisi se 100-150k€ jäljelle vielä.

No se selityshän löytyy sieltä erään rakennuksen seinästä keskustasta. Siinä lukee "paska kaupunni" :P Itsekin samoilla seuduilla asustelen töiden vuoksi, enkä todellakaan haluaisi asua Oulun keskustassa. Oksettava paikka. Tampere tai Turku kelpaisi, Vaasakin pienemmistä.
Lisäksi nuo Karjasillan, Välivainion, Raksilan ja monen muun keskustan lähialueen halvat omakotitalot on sellaisia pommeja, että oksat pois. Kyllä, kävin niitäkin katsastamassa kun monta vuotta sopivaa omakotitaloa etsittiin. Onneksi malttoi etsiä pitkään ja lopulta löytyi unelmapaikka omasta rauhasta missä palvelut lähellä ja töihin pääsee reippaasti alle puolessa tunnissa.
 
En tiedä sopiiko tähän ketjuun, mutta olisiko kellään vinkkiä hyvästä kiinteistövälittäjästä pk-seudulta? Sellaisesta, joka ei hoida hommaa vaan liukuhihnalta ja viivyttele viikkoa viesteihin vastaamisessa.

Itse jouduin kerran käyttämään välittäjää siviilielämän kiireiden takia ja Susanna Ranne hoiti homman tyylikkäästi kotiin. Kuvat kämpästä olivat ammattilaisen ottamat, välityspalkkio silloiseen yleiseen tasoon edullinen, oli valmis tekemään töitä myynnin eteen (ja tekikin) ja piti minut ajan tasalla tilanteesta.

Sain hyvän hinnan asunnostani.
 
Mitä mieltä olette aiheesta vanha asunto keskeiseltä paikalta vs uusi asunto syrjästä?

Monella tavan tallaajalla joka ostaa asunnon budjetilla vaihtoehdot lienee tässä. Uusi asunto keskeiseltä paikalta kun tahtoo olla törkykallis ja ulottumattomissa.

Vuokralla asuessahan valinta on helppo, senkus katsoo paljonko haluaa maksaa sijainnista. Mutta omistusasuntoa ostaessa tuon wanhan suhteenhan nousee kysymysmerkki remonteista. Toisaalta uudenkin asunnon arvo voi laskea jos alueesta muodostuu epähaluttu vuokrakasarmi.

Voiko esim 1950-luvun kerrostalo olla ihan ok jos se on hyvin huollettu? Joillekinhan asunto tuntuu olevan samanlainen kuin auto että tietyin välein pitää vaihtaa uudempaan.

T: haluaisin muuttaa keskeisemmälle paikalle, mutta ei ole varaa uuteen eikä edes uudehkoon, niin mietin että uskaltaisiko vanhan laittaa.

Asunnon arvo laskee, mutta remontti-investoinnit toki nostavat sitä aina. Sijainnin arvo hyvillä paikoilla nousee.

Jos haluaisi minimoida vanhojen taloyhtiöiden taloudellisia riskejä, niin seuraavia kriteerejä voi käyttää osittain tai kokonaan:

-Putkiremppa tehty
-Julkisivuremontti tehty
-Kattoremontti tehty

(Näiden jälkeen hinta ei tosin eroa välttämättä uudesta)

-Yli sadan asunnon yhtiö (Satunnaiset kulut ei heilauta vastikkeita)
-Vastike alle 5 e/neliö (Vaihtelee, että tehdäänkö remontteja hoitovastikkeella vai rahoitusvastikkeella kerättyjen rahojen kautta, joten molempia voi arvioida yhtenä summana pl. oikeasti isot remontit ks. yllä)
-Oma tontti (vanhassa oma tontti yleensä hyvä, koska tontin hinta aliarvostettu markkinoilla. Uudessa omaa tonttia ei samasta syystä välttämättä kannata ostaa/lunastaa)
 
Lisäksi nuo Karjasillan, Välivainion, Raksilan ja monen muun keskustan lähialueen halvat omakotitalot on sellaisia pommeja, että oksat pois. Kyllä, kävin niitäkin katsastamassa kun monta vuotta sopivaa omakotitaloa etsittiin.

Tämä. 150k€ talot Oulussa jollain Isko, Mäntylä, Haapalehto -rajatulla alueella ovat likimain tontin hintaisia. Isoa osaa ei ole edes järkeä remontoida.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 328
Viestejä
4 491 816
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom