Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Mistä lähtien 5% veroton tuotto on huono? Tai toisin muotoiltuna, jos asuu muutamiakin vuosia samassa kämpässä, miksi maksaa 5% vuokravastiketta, kun voisi sen sijaan lunastaa tonttiosuuden ja maksaa ~0.5% asuntolainakorkoa (olettaen että ymmärtäväinen pankki vakuuksien suhteen)? Voi olla että elän jossain eri maailmassa, mutta käsittääkseni se, että myytävä osakehuoneisto on vuokratontilla karsii edelleen paljon suuremman osan potentiaalisista ostajista kuin toisin päin.

Myös nuo tonttivuokran korotuspykälät ovat kiinnostavia, törmäsin viime vuonna asuntoja katsellessani useammin kuin kerran "elinkustannusindeksi tai x% vuodessa, kumpi sitten onkaan korkeampi"-sapluunaan. Parhaimmillaan korotuksia oli leivottu vuokrasopimukseen jopa kaksi kertaa vuodessa - kyseessä uudiskohde jossa oli ihan perinteinen vuokratontti ilman lunastusoikeutta. En edes tiedä tuliko pahimmat edes vastaan... vuokrankorotuksien aikataulua piti aina kaivaa välittäjiltä, varsinkin kirjallisena sitä oli vaikea saada. Mutta jos yksityiskohtia ei kerrottu edes kysyessä, oletin tietty pahinta ja skippasin.
Se on ihan ok tuotto jos tietää omistavansa sen kämpän 20 vuotta. Myydessä et välttämättä saa eurokaan enempää kuin naapuri joka ei lunastanut tonttiaan. Hinta menee kuitenkin sen mukaan mihin ostajilla on rahoitusmahdollisuus.
 
Se on ihan ok tuotto jos tietää omistavansa sen kämpän 20 vuotta. Myydessä et välttämättä saa eurokaan enempää kuin naapuri joka ei lunastanut tonttiaan. Hinta menee kuitenkin sen mukaan mihin ostajilla on rahoitusmahdollisuus.
Luulisi nyt jonkin verran vaikuttavan, jos oma hoitovastike on 4 €/m2 ja naapurin 12 €/m2 (vrt. ylläoleva esimerkki Pasilasta) - harvoin tietenkään "täysimääräisesti" koska joustavuudella on oma arvonsa.

Muutaman vuoden asumisen jälkeen, kun vuokrankorotukset alkavat realisoitua, joku aktiivinen voi myös alkaa lobbaamaan naapureita - jos rahoitus järjestyy, yhtiökokoushan voi yleensä tehdä enemmistöpäätöksen, että lopputontti lunastetaan ja vuokravastike vaihtuu rahoitusvastikkeeseen niillä jotka eivät olleet tonttiosuuttaan vielä lunastaneet. Naapurisopu kannattaa tietysti pyrkiä säilyttämään ;)
 
Viimeksi muokattu:
Miten tuo taloyhtiölainan kauppa oikein menee?Velaton hinta asunnolla xxx,xxx€ joka sisältää asunnon hinnan ja taloyhtiölainan xx,xxx€. Oletetaan,että kaupan hinnaksi sovittu 95% velattomasta hinnasta.
Kauppakirjaan merkitään "Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".Eli se oletettu 95% velattomasta alkuperäisestä pyynnistä.Seuraavassa lauseessa "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen".
Jos nyt asunnosta maksetaan 95% velattomasta hinnasta mutta päälle tulee vielä tuo taloyhtiölainan vastattavuus,nostaa se kauppahintaa kymmenillä tuhansilla.Ja tää hinta on taas 20% korkeampi kuin alkuperäinen velaton hinta?!

Nyt ei aukene...
 
Miten tuo taloyhtiölainan kauppa oikein menee?Velaton hinta asunnolla xxx,xxx€ joka sisältää asunnon hinnan ja taloyhtiölainan xx,xxx€. Oletetaan,että kaupan hinnaksi sovittu 95% velattomasta hinnasta.
Kauppakirjaan merkitään "Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".Eli se oletettu 95% velattomasta alkuperäisestä pyynnistä.Seuraavassa lauseessa "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen".
Jos nyt asunnosta maksetaan 95% velattomasta hinnasta mutta päälle tulee vielä tuo taloyhtiölainan vastattavuus,nostaa se kauppahintaa kymmenillä tuhansilla.Ja tää hinta on taas 20% korkeampi kuin alkuperäinen velaton hinta?!

Nyt ei aukene...

Mikä ihmeen 95% velattomasta hinnasta? Kauppasumman pitäisi olla se velaton hinta vähennettynä taloyhtiölainan osuudella.
 
En varmaan osannut selittää asiaa.Mutta kauppasopimuksen kirjoitusmuotoa ihmettelin.Siellä lukee seuraavaa "Velaton kauppahinta on xxx,xxx euroa . Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".
Eli tuon määritelmän mukaan koko kaupan velaton hinta on asunto+taloyhtiölaina.Tällöinhän minun ei tarvitse huolehtia/ajatella lainaa enempää.Laina jää myyjän vastuulle.
Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanotaan: "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen. Lainaosuuden määrä pyritään tarkistamaan kaupantekohetkellä". Mitä tämä tarkoittaa?
 
Viimeksi muokattu:

Kuten tuossa jo sanottiin, niin kauppahinta on se osuus joka ei sisällä velkaosuutta. Velaton hinta on kauppahinta+velkaosuus.

Esimerkki:
Asunnon velaton hintapyynti on 100000€ ja se sisältää velkaosuuden 10000€.

Teet tarjouksen 95% summalla velattomasta hinnasta, eli tarjoat 95000€ velatonta summaa.

Jos myyjä hyväksyy tarjouksen, merkataan kauppakirjaan kauppahinnaksi 95000-10000€, eli 85000€, osakkeeseen kohdistuvaksi velkaosuudeksi 10000€ ja velasta vastaajaksi ostaja.
 
En varmaan osannut selittää asiaa.Mutta kauppasopimuksen kirjoitusmuotoa ihmettelin.Siellä lukee seuraavaa "Velaton kauppahinta on xxx,xxx euroa . Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".
Eli tuon määritelmän mukaan koko kaupan velaton hinta on asunto+taloyhtiölaina.Tällöinhän minun ei tarvitse huolehtia/ajatella lainaa enempää.Laina jää myyjän vastuulle.
Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanotaan: "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen. Lainaosuuden määrä pyritään tarkistamaan kaupantekohetkellä". Mitä tämä tarkoittaa?

Kyllä se taloyhtiölaina kohdistuu siihen osakkeeseen ja jää aina ostajan harteille. Ts. velattomalla kauppahinnalla saisit samalla kertaa maksettua sekä sen myyjälle menevän osuuden että sen taloyhtiölainan pois. (Siksi nimikin, velaton kauppahinta.)
 
No näinhän se menee.Tuo osakkeeseen kohdistuminenhan sen selittää.Kiitoksia selvityksestä.
 
En tiedä olisiko tämä pitänyt kirjoittaa tuonne osake-ketjuun vai tänne, niin koitetaan tätä.

Mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki menee konkurssiin? En usko, että Nordea olisi menossa konkurssiin, mutta jotkut nettigurut heittelevät tätä jo faktana. Tapahtuiko näitä konkursseja 90-luvun alussa?
 
Ootteko paljonkin saanut tingattuu pyyntihinnoista viime aikoina? Varsinkin okt kiinnostaa
 
Missä? Muualla kuin parissa kasvukeskuksessa asunnothan ovat melkein arvottomia.
 
Mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki menee konkurssiin? En usko, että Nordea olisi menossa konkurssiin, mutta jotkut nettigurut heittelevät tätä jo faktana.

Kysymys on mielenkiintoinen. Kysy niiltä nettiguruiltasi mitä heidän mielestään tapahtuu jos esim. SP menee konkurssiin. Eli jos Suomen Pankki kaatuu, tarkoittaako se suoraan myös sitä että koska Suomen keskuspankki kaatui kaikki muutkin pankit ovat kaatuneet ja myös suomen valtio (ainakin rahaliikenne) on lakkautunut? :think:

Miten käy silloin esim. opintolainojen tai valtion takaamien oikeastaan minkä tahansa lainan tms?
 
Kysymys on mielenkiintoinen. Kysy niiltä nettiguruiltasi mitä heidän mielestään tapahtuu jos esim. SP menee konkurssiin.

Spekulaatio tosiaan on koskenut lähinnä vain Nordeaa, koska kurssit tuntuvat vain putoavan ja muutosta ei ole näköpiirissä.

Ja yleensähän nettigurut eivät sen enempää kerro, maalaavat vain piruja seinille ja kertovat romahduksen tulevan nyt.
 
Tinkausprosentti tai -määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään yhtään mistään asuntokaupassa. Tinkausprosentti voi olla kovinkin korkea jos pyynti on alunperin jo liian korkea tai kohteessa on joku syy miksi hinnan pitää olla alhaisempi. Syitä voi olla kymmeniä mitkä vaikuttaa tinkaamisen määrään. Joskus asuntoa ei saa edes pyynnillä vaan joutuu maksamaan enemmän ja silti se saattaa olla hyvä diili.
 
Tinkaamisessa kanattaa olla välillä myös röyhkeä, esim. nykyisestä kämpästä lähti hinnasta 80ke tinkaamalla alkuperäisestä pyynnistä.
Kyseessä oli rivari uudiskohde pk-seudulla meren ranalla, joka oli valmistumisen jälkeen ollut vuoden myynnissä ja tyhjillään.
Tarjous meni suoraan läpi ilman sen kumempia tinkaamisia. En tiedä olisiko lähtenyt enemmänkin, kun niin eleettömästi tuli heti hyväksyntä tarjoukselle.
 
Tinkausprosentti tai -määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään yhtään mistään asuntokaupassa. Tinkausprosentti voi olla kovinkin korkea jos pyynti on alunperin jo liian korkea tai kohteessa on joku syy miksi hinnan pitää olla alhaisempi. Syitä voi olla kymmeniä mitkä vaikuttaa tinkaamisen määrään. Joskus asuntoa ei saa edes pyynnillä vaan joutuu maksamaan enemmän ja silti se saattaa olla hyvä diili.
En itse hae mitään absoluuttista totuutta tällä vaan ihan yleisesti kyselen kokemuksia.
 
Tinkaamisessa kanattaa olla välillä myös röyhkeä, esim. nykyisestä kämpästä lähti hinnasta 80ke tinkaamalla alkuperäisestä pyynnistä.
Kyseessä oli rivari uudiskohde pk-seudulla meren ranalla, joka oli valmistumisen jälkeen ollut vuoden myynnissä ja tyhjillään.
Tarjous meni suoraan läpi ilman sen kumempia tinkaamisia. En tiedä olisiko lähtenyt enemmänkin, kun niin eleettömästi tuli heti hyväksyntä tarjoukselle.

Hintakin taisi olla korkeahko. Näissä tosiaan olisi hyvä, että pyyntihintakin ilmoitettaisiin, että hahmottaa paremmin.

Mekin tarjottiin 250k€ pyynnin kämpästä 210k€ ja kaupat tehtiin 220k€. Asunto oli kuolinpesän ja siten tarpeeton myyjille.
 
Onhan se tinkaamisessa aina otettava huomioon juurikin nuo, että kuinka kauan asunto on jo ollut myynnissä, onko muuttotappio vai -voitto paikkakunnalla, hinta suhteessa muihin alueella myytäviin asuntoihin etc.

Kun puolison kanssa käytiin katselemassa asuntoja niin muutama oli juuri kuolinpesistä. Näissä kun otti puheeksi tarvittavia remontteja niin välittäjä totesi muutamassa kohteessa suoraan, että voidaan katsoa saisiko hinnasta jotain remonttiosuutta vaikka pois. Eli riippuu millä kiireellä halutaan asunnosta eroon.
 
Muuttovoittoinen paikkakunta, samankokoiset rivitaloasunnot samasta osakeyhtiöstä rakennettu joskus 1980 alkupuolella:

Ensin esimerkin vuoksi ns. normaali hinta:
Vuodelta 2014 152 000€, 7vrk myynnissä. (Samanlaisia esimerkkejä voisi laittaa vuosilta 2013, 2011 jne)

Sitten yksi henkilö sattui kuolemaan, perikunta laittoi myyntiin ja samaan aikaan toinenkin talon asukas laittoi omansa myyntiin:
Vuosi 2018 109 000€ 78vrk (Poistunut kesäkuussa)
Vuosi 2018 97 000€ 104vrk (Poistunut kesäkuussa)

4kk tuosta eteenpäin:
Vuosi 2018 147 000€ 11vrk (laitettu & poistunut lokakuussa)

Eli pienet asiat voivat vaikuttaa. Tuossa 109k pyyntihintaisessa oli äskettäin (olikohan 2015 eli silloin 3v sitten) laitettu sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone uusiksi ja se oli myös paikka missä asukas oli kuollut ja perikunta myi paikan, otaksun että tuossa 97k ei ollut uusittu pintoja. Toki alussa pyyntihinta oli korkeampi, mutta sitä laskettiin useampaan otteeseen taisi alkaa noin 130k mikä siltikin oli noin 20k alempi kuin "normaali" hinta.

Eli se että samaan aikaan joku muukin myy asuntoa samasta paikasta + fakta että omistaja on kuollut ja perikunta myy asuntoa missä vaaditaan pientä remonttia (käytännössä olisi voinut toki hetikin asua mutta seinät olisi kannattanut vetää puhtaiksi ja maalata / tapetoida uusiksi, harkita lattioiden laminointia tms (muovimatto jostain 80-luvulta muualla asunnossa, ei siis noissa remontoiduissa paikoissa)

Joskus siis tinkiminen kannattaa, joskus jos et maksa heti pyyntihintaa (mieluiten heti esittelyn aikana tee tarjousta) myöhästyt. Vaikka kyse olisi saman asuntoyhtiön kämpästä hyvinkin lyhyen ajan välillä.

Edit: lisäksi myös tuo tieto että montako euroa on onnistunut tinkaamaan ei suoraan kerro kovin paljoa. Esim. hinnan aleneminen käytännössä noin 55 000€ tapauksessa kun "normaali" hinta on noin 150k on aivan eri kuin 50k hinnan alentuminen kun puhutaan 650k asunnosta. Lisätään myös että itse en noista asunnoista ostanut kumpaakaan vaikka houkuttelikin hankkia vuokraamista varten tai vaikka eteenpäin myymistä.
 
Viimeksi muokattu:
Tinkaamisessa kanattaa olla välillä myös röyhkeä, esim. nykyisestä kämpästä lähti hinnasta 80ke tinkaamalla alkuperäisestä pyynnistä.
Kyseessä oli rivari uudiskohde pk-seudulla meren ranalla, joka oli valmistumisen jälkeen ollut vuoden myynnissä ja tyhjillään.
Tarjous meni suoraan läpi ilman sen kumempia tinkaamisia. En tiedä olisiko lähtenyt enemmänkin, kun niin eleettömästi tuli heti hyväksyntä tarjoukselle.
Vaikka alennus oli todella suuri, niin villisti veikkaan että tässä olisi hinnasta lähtenyt enemmänkin pois, jos ensimmäisellä kerralla hyväksyttiin tarjous.
 
Hintakin taisi olla korkeahko. Näissä tosiaan olisi hyvä, että pyyntihintakin ilmoitettaisiin, että hahmottaa paremmin.

Mekin tarjottiin 250k€ pyynnin kämpästä 210k€ ja kaupat tehtiin 220k€. Asunto oli kuolinpesän ja siten tarpeeton myyjille.

450ke pyynti. sis tontti, katospaikka ja tolppapaikka. Venepaikka jäi saamatta yhtiön rannasta.
 
2015, länsimetron myöhästyminen ja uusi asuinalue, jossa puutteelliset palvelut hidastivat kauppaa -> hinnat alas.
Taidanpa arvata alueen :D Vastaavia menekkiongelmia ollut myös käytetyissä rivareissa.
 
Aso-asuntojen ehdoissa lukee että ei saa omistaa omistusasuntoa. Miten tämä menee jos suunnittelee muuttavansa väliaikaisesti pariksi vuodeksi asoon?

Eli asun nyt omistusasunnossa, haluaisin muuttaa asoon, miten tapahtuu? Suunnittelin että laitan nykyisen myyntiin, ja kun kaupat lyödään lukkoon, niin alan sitten etsiä aso-kämppää. Voiko käydä niin että kieltäytyvät antamasta kämppää kun on jo omistuskämpässä?
 
Voisko joku kertoa mikä noitten ASO asuntojen pointti on? Et oo niiku vuokralla muttet kuitenkaan omista sitä? Silti maksat vuokraa.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Voisko joku kertoa mikä noitten ASO asuntojen pointti on? Et oo niiku vuokralla muttet kuitenkaan omista sitä? Silti maksat vuokraa.
Halvempi se vastike on kuin vuokra.
Jos otetaan 35 neliön yksiö pk-seudun ulkopuolella, niin hinta saattaa olla vapailla markkinoilla 550€/kk ja asossa 400€/kk. Ja tuohon sitten se lisä että asot on uudempia ja paremmin varusteltuja kuin vastaavat vuokraluukut.

Omistusasuntoihin verrattuna asoissa ei tarvi maksaa vedestä käytön mukaan (iso säästö jos kuluttaa paljon), remonteista, lainojen koroista, kylppäriremonteista, keittiöremonteista, jne jne. Eli halvempi vuokrakämppä jossa ei ole omistusasumisen vastuita.
 
Suunnittelin että laitan nykyisen myyntiin, ja kun kaupat lyödään lukkoon, niin alan sitten etsiä aso-kämppää. Voiko käydä niin että kieltäytyvät antamasta kämppää kun on jo omistuskämpässä?

Yleensä omistusoikeus siirtyy ostajalle siinä vaiheessa kun kauppakirjat allekirjoitetaan, eli kun kaupat on tehty et omista enää asuntoa.
 
Yleensä omistusoikeus siirtyy ostajalle siinä vaiheessa kun kauppakirjat allekirjoitetaan, eli kun kaupat on tehty et omista enää asuntoa
Ei omistakaan, mutta käyttöoikeus säilynee yleensä aina jonkin aikaa. Tuttavapiirissä rahojen siirtämisestä viimeisten avainten luovuttamiseen on yleensä mennyt noin kuukausi. Itsekin tätä kämppää ostaessa jouduin odottelemaan 3 viikkoa että vuokralaiset muutti pois. Maksoivat toki vuokran tältä ajalta. Porukat kun osti vasta rivarin niin heillä taisi olla peräti 2 kuukautta kauppojen teosta että käyttöoikeus siirtyi.

Meinasin siis että kun ostaja löytyy, kirjaisi kauppakirjoihin että saan asua vuokralla heillä kunnes uusi asunto löytyy tai enintään sovittu aika, esim 30pv. Kaupat saattaa kuitenkin mennä lukkoon viikossakin, niin vaikea siinä on heti uusi kämppä tossa ajassa löytää. Ja uutta kämppää on vaikea alkaa etsimään ennen kuin edellinen on myyty, kun voihan myyntiaika olla vaikka 6 kuukautta.

.. ja näin kun asiaa ajattelee niin on tää omistuskämppien kanssa puljaaminen kyllä vaikeaa. Asunnonvaihtoon liittyen kaikki operaatiot maksaa 500-2000€, esittelijä, pankki, verottaja kaikki on käsi ojossa tulossa lompakolle
 
Noissa aso- asunnoissa on sitten myös varallisuusrajoja. Ei saa jäädä liikaa euroja tilille oman myynnin jälkeen, saati jos on vielä osakesäästöjä, yms. omaisuutta. Tilanne toki eri, jos omasta saadut menee suurin osa vanhan lainan pois maksuun ja ei muita säästöjä ole.
 
Noissa aso- asunnoissa on sitten myös varallisuusrajoja. Ei saa jäädä liikaa euroja tilille oman myynnin jälkeen, saati jos on vielä osakesäästöjä, yms. omaisuutta. Tilanne toki eri, jos omasta saadut menee suurin osa vanhan lainan pois maksuun ja ei muita säästöjä ole.

"ei ole tulorajoja. Yli 55-vuotiailla hakijoilla ei ole myöskään varallisuusrajoja. Varallisuusrajat koskevat alle 55–vuotiaita. Asumisoikeusasuntoa ei siis voi saada alle 55-vuotias, jolla on kohtuullisen asumistason vaatimukset täyttävä omistusasunto haettavalla paikkakunnalla. Asumisoikeusasuntoa ei voi saada myöskään alle 55-vuotias, jolla on varallisuutta hankkia omaa tarvetta vastaava omistusasunto tai peruskorjata nykyinen asuntonsa ilman valtion tukea"

Myytiin rivari kämppä ja muutettiin toiselle paikkakunnalle, käteen jäi kaupoista xxk€ ja ei ollut mitään vaikutusta, maksettiin tällä as.oik.maksu kokonaisuudessaan pois. Jos ottaisi lainaa, niin saisi asuntolainan verotuksessa hyödyntää.
 
Aso-asuntojen ehdoissa lukee että ei saa omistaa omistusasuntoa. Miten tämä menee jos suunnittelee muuttavansa väliaikaisesti pariksi vuodeksi asoon?

Eli asun nyt omistusasunnossa, haluaisin muuttaa asoon, miten tapahtuu? Suunnittelin että laitan nykyisen myyntiin, ja kun kaupat lyödään lukkoon, niin alan sitten etsiä aso-kämppää. Voiko käydä niin että kieltäytyvät antamasta kämppää kun on jo omistuskämpässä?

Itse tein niin että vaadin ostajalta asomaksuun riittävän alkukauppasumman. Lopulta halusikin maksaa koko summan heti. Jäi vajaa 3kk asokämpän järjestämiseen. Varoja saa olla korkeintaan puolet asokämpän arvosta. En tiedä miten tuota tarkastellaan, naapurilla on Ferrari pihassa :lol:
 
Aso-asuntojen ehdoissa lukee että ei saa omistaa omistusasuntoa. Miten tämä menee jos suunnittelee muuttavansa väliaikaisesti pariksi vuodeksi asoon?

Eli asun nyt omistusasunnossa, haluaisin muuttaa asoon, miten tapahtuu? Suunnittelin että laitan nykyisen myyntiin, ja kun kaupat lyödään lukkoon, niin alan sitten etsiä aso-kämppää. Voiko käydä niin että kieltäytyvät antamasta kämppää kun on jo omistuskämpässä?

Ei tuosta ainakaan täällä helsingissä mitään ongelmia ollut. Siis että oli omistuskämppä vielä myynnissä, kun muutti jo Aso-asuntoon. Niihin on muuten sitte jonoa, että laitahan jonotusnumeroa jo tulemaan ja kiinnostavat kämpät tilaukseen, niin ehkä pääset tänä vuonna jo muuttamaan?
 
Sääntöjen mukaan varallisuutta saa olla korkeintaan puolet vastaavan omistusasunnon hinnasta, ei siis puolet ASO-maksun hinnasta. Tämän pykälän voi osittain kumota, jos asuntoa ei saa kaupaksi tai uuden ASO-asunnon varustelu on huomattavasti parempi vrt. nykyinen omistusasunto yksiö ja uusi ASO-asunto kolmio.
En maininnut aso-maksusta mitään, vaan arvosta. Mutta juu, en tiedä miten tuota varallisuutta tarkistellaan, ehkä ihan omantunnon mukaan vaan ilmoitellaan. Muistaakseni oli niin että 'ylivarallisenakin' voi mennä läpi, varsinkin jos muita ottajia ei näy. Jonotusnumeroa vaan kehiin ja napsuttelemaan haluttuja osoitteita. Päättää sitten myöhemmin miten menettelee.
 
En tiedä olisiko tämä pitänyt kirjoittaa tuonne osake-ketjuun vai tänne, niin koitetaan tätä.

Mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki menee konkurssiin? En usko, että Nordea olisi menossa konkurssiin, mutta jotkut nettigurut heittelevät tätä jo faktana. Tapahtuiko näitä konkursseja 90-luvun alussa?
Pankkeja ei yleensä päästetä konkkaan vaan ne "otetaan haltuun". Esim. skop kaatui 90-luvun lamassa. Haltuunotossa velat ja talletukset siirtyvät uudelle omistajalle joka voi olla valtio tai toinen pankki (joka ostaa konkkapesän esim. 1/10 hintaan tasearvosta).

Jos pankki oikeasti kaatuisi ja varoja ei olisi, velat siirtyvät konkurssipesälle joka varmaankin myy ne eteenpäin. Joku muu siis jatkaa niiden perimistä tietenkin. Talletukset voi saada takaisin talletussuojarahastosta, jos se kattaa ne. Jos se ei kata, niin on hyvä tietää, että suomessa velkaa ja talletusta ei netoteta. Eli talletus menetetään ja velka jää vaikka kyse olisi samasta pankista (ja esim. yhtä suuresta lainasta ja talletuksesta samassa pankissa).
 
Viimeksi muokattu:
Omistusasuntoihin verrattuna asoissa ei tarvi maksaa vedestä käytön mukaan (iso säästö jos kuluttaa paljon), remonteista, lainojen koroista, kylppäriremonteista, keittiöremonteista, jne jne. Eli halvempi vuokrakämppä jossa ei ole omistusasumisen vastuita.

Nämä "edut" nyt kai on lähes jokaisessa asunto-osakeyhtiössä (verrattuna omakotitaloasumiseen). Toki osassa as. Oy:sta vesilaskutus tehdään kulutuksen mukaan, mutta mielummin itse maksan omat kuin naapurin vedet. Ja kai käyttövastike voi olla kulutukseen perustuvaa aso-yhtiössäkin?

Edit: Toki yhtiön ja asukkaan vastuunjakotaulukko on hieman erilainen asossa ja osakkeessa. Mutta ehkä halusin vain sanoa ettei asia ole niin mustavalkoinen. Tai että omistusasumisessakin on hyvin erilaisia muotoja (omakotitalo vs osake jne.).
 
Viimeksi muokattu:
Onko missään saatavilla asunnon arvokehityslaskelmia? Tietenkin riippuu paljon alueesta ja taloussuhdanteista mutta kai tätä on joku yrittänyt vertailla/mallintaa hintadatan perusteella. Jotain sellaista missä vaiheessa arvo lähtee laskemaan jos lähtee.

Olen siis silmäillyt tarjontaa eräällä alueella ja näyttää että n. 10 v vanhojen neliöhinnat ei oikeastaan poikkea uusista. Oletettavasti euromääräinen hinta on noussut noissa. Mutta sitten kun katsoo vanhempia niin hinnat on selvästi alempia enkä yhtään osaa arvioida pysyykö niiden arvo tai miten nykyhinta vertautuvat ostohetkeen. Tuskin sama osoite pysyy eläkepäiviin joten sinänsä perspektiivini on liian pitkä mutta nyt uusi vs. 10 v tuntuu aika selvältä kun taas uusi vs. vanha + kymmeniä tuhansia johonkin muuhun ei niinkään.
 
Onko missään saatavilla asunnon arvokehityslaskelmia? Tietenkin riippuu paljon alueesta ja taloussuhdanteista mutta kai tätä on joku yrittänyt vertailla/mallintaa hintadatan perusteella. Jotain sellaista missä vaiheessa arvo lähtee laskemaan jos lähtee.

Olen siis silmäillyt tarjontaa eräällä alueella ja näyttää että n. 10 v vanhojen neliöhinnat ei oikeastaan poikkea uusista. Oletettavasti euromääräinen hinta on noussut noissa. Mutta sitten kun katsoo vanhempia niin hinnat on selvästi alempia enkä yhtään osaa arvioida pysyykö niiden arvo tai miten nykyhinta vertautuvat ostohetkeen. Tuskin sama osoite pysyy eläkepäiviin joten sinänsä perspektiivini on liian pitkä mutta nyt uusi vs. 10 v tuntuu aika selvältä kun taas uusi vs. vanha + kymmeniä tuhansia johonkin muuhun ei niinkään.

Onko tää tuttu: Kannattaako kauppa - Reaktor
 
Onko missään saatavilla asunnon arvokehityslaskelmia? Tietenkin riippuu paljon alueesta ja taloussuhdanteista mutta kai tätä on joku yrittänyt vertailla/mallintaa hintadatan perusteella. Jotain sellaista missä vaiheessa arvo lähtee laskemaan jos lähtee.

Olen siis silmäillyt tarjontaa eräällä alueella ja näyttää että n. 10 v vanhojen neliöhinnat ei oikeastaan poikkea uusista. Oletettavasti euromääräinen hinta on noussut noissa. Mutta sitten kun katsoo vanhempia niin hinnat on selvästi alempia enkä yhtään osaa arvioida pysyykö niiden arvo tai miten nykyhinta vertautuvat ostohetkeen. Tuskin sama osoite pysyy eläkepäiviin joten sinänsä perspektiivini on liian pitkä mutta nyt uusi vs. 10 v tuntuu aika selvältä kun taas uusi vs. vanha + kymmeniä tuhansia johonkin muuhun ei niinkään.
Varmaan vaikuttaa rakennusmuodin muutokset ja tulevat remontit. 20 vuoden iässä taloyhtiölle alkaa jo tulla vähän kalliimpia remontteja ja se näkyy hinnassa. Uusien hinnoista kannattaa tarkistaa, että onko tontin hinta mukana. Tuntuu, että nykyään jopa yleensä ei ole. Eri asia tietty, jos kumpikin on vuokratontilla.
 
Varmaan vaikuttaa rakennusmuodin muutokset ja tulevat remontit. 20 vuoden iässä taloyhtiölle alkaa jo tulla vähän kalliimpia remontteja ja se näkyy hinnassa. Uusien hinnoista kannattaa tarkistaa, että onko tontin hinta mukana. Tuntuu, että nykyään jopa yleensä ei ole. Eri asia tietty, jos kumpikin on vuokratontilla.
10 v vanhojen asuntojen pyyntihinnoissa taitaa myös olla enemmän neuvotteluvaraa uusiin verrattuna, joten pyyntihintojen vertailu (erityisesti perustason kalustus/ei lisätöitä-hintaisiin uusiin kämppiin verrattuna) näyttää helposti siltä, ettei asunnon arvo putoaisi ekoina vuosina lainkaan.

Tietty nyt jos ja kun myymättömiä uudiskohteita alkaa kasautua ja rakennusliikkeet alkavat olla niiden kanssa jonkinlaisissa ongelmissa, tilanne voi kääntyä toisinkin päin.
 
10 v vanhojen asuntojen pyyntihinnoissa taitaa myös olla enemmän neuvotteluvaraa uusiin verrattuna, joten pyyntihintojen vertailu (erityisesti perustason kalustus/ei lisätöitä-hintaisiin uusiin kämppiin verrattuna) näyttää helposti siltä, ettei asunnon arvo putoaisi ekoina vuosina lainkaan

Olen itsekin pistänyt merkille että uudenveroiset, 1-2v vanhat kämpät saattaa olla kalliimpia kuin naapuritontille puolen vuoden päästä valmistuvan uudiskohteen samankokoinen.

Eli se uuden kohteen velaton hinta ei sisältäne loppujen lopuksi aivan kaikkea, vs 2v vanha oikeasti valmis kämppä. Ja toisaalta itsekin muuttaisin mieluummin 2v vanhaan kämppään kuin aivan uuteen, koska 2v vanhassa lastentaudit on jo tullut esiin. Vuotavat katot, ruostuvat seinät jne jne
 
440 000 euron hirsitalosta löytyi kammottavia yksityiskohtia – jopa asiantuntija sai oireita

Myyjä vetosi käräjillä onnistuneesti ostajan reklamaation myöhästymiseen, vaikka oli jättänyt kertomatta vanhoista vesivahingoista ja talon pitämisestä yli vuoden ajan asumattomana.

Virheitä selvittänyt asiantuntija sai talosta oireita ja sairastui, ja tilalle jouduttiin palkkaamaan uusi henkilö.

Myyntiesitteen mukaan talo oli hyväkuntoinen ja korkeintaan vaatisi pientä pintaremonttia. Ostaja luotti tähän ja ei teettänyt kuntotarkastusta vuonna 2005 rakennettuun hirsitaloon.

Näin meillä Suomessa talokauppoja tehdään. Jälleen kerran. :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Olen itsekin pistänyt merkille että uudenveroiset, 1-2v vanhat kämpät saattaa olla kalliimpia kuin naapuritontille puolen vuoden päästä valmistuvan uudiskohteen samankokoinen.

Erot uudehkojen ja uusien välillä ovat kieltämättä pieniä. Oletko kuitenkin laskenut uuden myyntihintaan päälle vielä mahdolliset autokatokset, varastot, muut piharakennukset sekä pihan rakennus- ja viimeistelykulut, jotka eivät kuulu siihen talopaketin myynti-ilmoituksessa olevaan hintaan? Äkkiä saa muutaman kymmenen tonnia vielä palamaan sen talon ja tontin ostohinnan päälle.
 
440 000 euron hirsitalosta löytyi kammottavia yksityiskohtia – jopa asiantuntija sai oireita

Myyjä vetosi käräjillä onnistuneesti ostajan reklamaation myöhästymiseen, vaikka oli jättänyt kertomatta vanhoista vesivahingoista ja talon pitämisestä yli vuoden ajan asumattomana.

Virheitä selvittänyt asiantuntija sai talosta oireita ja sairastui, ja tilalle jouduttiin palkkaamaan uusi henkilö.

Myyntiesitteen mukaan talo oli hyväkuntoinen ja korkeintaan vaatisi pientä pintaremonttia. Ostaja luotti tähän ja ei teettänyt kuntotarkastusta vuonna 2005 rakennettuun hirsitaloon.

Näin meillä Suomessa talokauppoja tehdään. Jälleen kerran. :facepalm:

Aika pintaraapaisu tuollanen lyhyt juttu noin laajaan asiaan, että en sanoisi mitään. Jos kerran oli niin saastuntu talo, että siantuntijat sairastuu jo käymällä niin miksi venailla 10kk reklamaatiota raapustellessa, eivät itse asuneet siellä vai miten pysyivät terveiden kirjoissa? Toisaalta olisihan tuo ihan kiva varmaan tietää, että kannattaa reklamoida kaikki kerralla. Ei mulla ainakaan tollanen pykälä ollut tiedossa... Tollasesta olisi kyllä mielenkiintoista lukea tarkemmin. Löytyyköhän oikeudet raapustukset todistusten kera jostain?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 303
Viestejä
4 867 786
Jäsenet
78 630
Uusin jäsen
Nafu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom