Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Zigh sanoi:
Vanhoja taloja kun katsoo, niin aina kannattaa miettiä mikä sen tontin arvo on ja sitten laskea siitä kuinka paljon itse talolle jää lopulta hintaa. Usein sitä huomaa, että tontti on yli puolet kokonaisuuden hinnasta. Parhaat tontit kun alkaa olla jo hyvin pitkälti rakennettu.
Napsauta laajentaaksesi...

Kehä III:n sisällä ainakin tontin hinnan voi suurin piirtein laske rakennusoikeuden perusteella niin, että rakennusoikeusneliömetri maksaa tonnin. Eli jos 1000 neliön tontin kaavan mukainen tehokkuusluku on 0,2 niin tontista saa pulittaa suurin piirtein 200 tuhatta. Toki paljon enemmänkin, jos tontti nyt sattuu olemaan vaikkapa Westendissä. Talo sitten tähän päälle plussaa ellei ole purkukuntoinen. Ja siinäkin tapauksessa sähkö-, vesi- ja viemäriliittymällä on jokin arvo.
 
mustajoki sanoi:
Korkojen nousun sijasta pitäisin muutaman seuraavan vuoden aikana todennäköisempänä, että lainamarginaalit voi nousta aika laillakin, joko siitä syystä että esim. Suomessa tai Ruotsissa alkaa tulla isompia ongelmia asuntojen hintojen kanssa - tai sitten siitä syystä, että maailmantalous elpyykin, ja tällainen turvasatamana pidetty pohjoismainen asuntomarkkina ei enää houkutakaan samalla lailla. Tai sitten molemmat, jolloin voitaisiin ehkä puhua jo 2%+ marginaaleista jonkin aikaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Tähän en ei oikein usko Espanjassa missä on ollut korkeat marginaalit niin ne on alaspäin

Lisäksi jos laina jo otettu tästä ei ole haitaa
 
edup sanoi:
Ei tosiaan taida saada mitään muuta kuin 12kk euriboria nykyään. Mutta jos valita saa, niin lyhyemmät taitaa historian keskiarvoa katsoen olla (merkityksettömän vähän?) edullisempia.
Napsauta laajentaaksesi...
12kk euribor on nyt 0.1% yksikköä kalliimpi kuin 1kk euribor. Yleensä ero on isompi luokkaa 0.2%-yksikköä. Jos suinkin saa lyhyempään niin se kannattaa ottaa. Ero on siis lähes sama kuin jos saisi neuvoteltua marginaalin 0.4%:iin vs. 0.6%:iin.
 
mustajoki sanoi:
Korkojen nousun sijasta pitäisin muutaman seuraavan vuoden aikana todennäköisempänä, että lainamarginaalit voi nousta aika laillakin, joko siitä syystä että esim. Suomessa tai Ruotsissa alkaa tulla isompia ongelmia asuntojen hintojen kanssa - tai sitten siitä syystä, että maailmantalous elpyykin, ja tällainen turvasatamana pidetty pohjoismainen asuntomarkkina ei enää houkutakaan samalla lailla. Tai sitten molemmat, jolloin voitaisiin ehkä puhua jo 2%+ marginaaleista jonkin aikaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Lainamarginaalit voi nousta yhdessä yössä, jos pankit ei saa myytyä niitä lainoja eteenpäin. Siis toki jo otetut lainat ei nouse (kotitalouksilla) koska ne on jo sovittu, mutta siis uusille lainoille ei saa välttämättä enää näin hyviä marginaaleja. Viimeksi covered bond markkina meni jumiin joskus 2012 ja mistään pankista ei saanut lainaa alle prosentin marginaalilla normi pulliainen. Varmaan jos kelaatte tätäkin ketjua alkuun, huomaatte että näitä matalia marginaaleja ei ole saanut montaakaan vuotta. Toki parhaat marginaalit sai 10 vuotta sitten, jolloin negatiivinen euribor vetää sen pienen marginaalin nollille. Mutta siis jos ei ole kilpailuttanut lainaansa, niin se kannattaa nyt kilpailuttaa. Jos tosiaan pohjoismaissa tulee lainojen kanssa ongelmia niin, tarjotut marginaalit nousee ihan heti joka pankissa.
 
Sori, se oli läppä. Kukaan ei tuota pysty ennustamaan ja tällä hetkellä on outo tilanne, jossa korot ovat 0 (ekp ohjauskorko) tai miinuksella (euribor) ja silti niissä on laskupaineita koska talous uhkaa sakata.

Ekpn pääjohtaja taisi jossain haastattelussa sanoa, että korot ei nouse 2019 eikä 2020. Lisäksi osa euromaista ei kestä kovin suuria koronnostoja (Italia, Kreikka) ja taantumakin on kuulemma (taas) jo osittain päällä, niin en usko EKPn kovin kärkkäästi olevan niitä nostamassa.
 
Helsingin Puistola, onko alueena mistään kotoisin? Julkinen liikenteen puolesta näyttäisi olevan vielä ihan siedettävissä, kun oma auto ei ole vaihtoehto.
 
Mitä haluat alueelta? Ihan kohtuullinen paikka tietääkseni. Nukkumalähiö, paljon pientaloja. Kaveri asuu siellä miehensä kanssa ja mies on paikallisessa koulussa opettajana. Kehui koulua ja sanoi, että siellä on paljon paikallisia lapsia. Tämä on kuulemma indikaattori hyvästä koulusta.
 
Oravamedian käpy sanoi:
Helsingin Puistola, onko alueena mistään kotoisin? Julkinen liikenteen puolesta näyttäisi olevan vielä ihan siedettävissä, kun oma auto ei ole vaihtoehto.
Napsauta laajentaaksesi...

Kerrostalo alue levotonta
Pientaloalue rauhallisempaa
Pientaloalueella asuu vanhuksii ja asunnon tämän takia yleensä yli hintaisia
 
OD. sanoi:
Sori, se oli läppä. Kukaan ei tuota pysty ennustamaan ja tällä hetkellä on outo tilanne, jossa korot ovat 0 (ekp ohjauskorko) tai miinuksella (euribor) ja silti niissä on laskupaineita koska talous uhkaa sakata.

Ekpn pääjohtaja taisi jossain haastattelussa sanoa, että korot ei nouse 2019 eikä 2020. Lisäksi osa euromaista ei kestä kovin suuria koronnostoja (Italia, Kreikka) ja taantumakin on kuulemma (taas) jo osittain päällä, niin en usko EKPn kovin kärkkäästi olevan niitä nostamassa.
Napsauta laajentaaksesi...
Keväällä taisivat epävirallisesti ilmoittaa korkojen nousun olevan ajankohtaista ehkä kesällä 2021. Mahdoton näitä on ennustaa ja vasta puoli vuotta sitten uskottiin korkojen lähtevän nousuun vuoden 2019 lopulla.
 
Loppuenlopuksi euriborit ovat markkinakorkoja, eivät keskuspankin määräämiä korkoja. Euroalueen markkinakorot ovat alhaalla, koska alueen talouskasvun odotetaan olevan todella tahmeaa.

Tahmeus taas johtuu useista seikoista, mm. väestön vanhenemisesta ja työmarkkinaregulaatiosta, joka ehkäisee tehokkaasti työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen.

En pidättelisi hengitystä sen suhteen, että tilanne muuttuisi Euroopassa nopeasti.
 
Jotenkin tuntuu että eivät ole lähiaikoina nousussa. Ai miksikö? No vaikka siksi, että tällä viikolla juuri pankista soitettiin ja tarjottiin korkokattoa asuntolainaan, joka on otettu 2006.
 
jarmojs sanoi:
Jotenkin tuntuu että eivät ole lähiaikoina nousussa. Ai miksikö? No vaikka siksi, että tällä viikolla juuri pankista soitettiin ja tarjottiin korkokattoa asuntolainaan, joka on otettu 2006.
Napsauta laajentaaksesi...
Haha, kyllä ne kehtaa.

Meille aikoinaan yritettiin väkisin myydä korkokatto asuntolainaan. Lueskelin niitä ehtoja ja totesin, että kuka normaalijärkinen henkilö laittaa korkokattosopimukseen nimensä alle. Kallis tapa ostaa itselleen mielenrauhaa.

Korkokaton saa järkevään hintaan ainoastaan muutaman vuoden pituiselle ajalle. On toki mahdollista ottaa katto esim 14 vuodeksi, mutta hinta on sellainen ettei mitään järkeä. Sen takia tyypillisesti kattoja otetaan vain muutamaksi vuodeksi, esim 5 vuodeksi.

Korkokatossa pitäisi huomioida se, että mikäli katoksi on asetettu esim 4%, pitäisi koron nousta korkokattosopimuksen aikana paljon yli tuosta, jotta pankille maksettu korkokattoraha tulee kuitattua. Koron pitäisi nousta vieläkin enemmän, jotta sopimuksesta olisi lainanottajalle taloudellista hyötyä.
 
Korkokatto perustunee johonkin johdannaiseen, jonka liikkeellelaskija on ehkä DB tai vastaava? Eli jos paska iskee tuulettimeen, sillä katolla voi pyyhkiä takamustaan saman tien. Ei niillä mitään valtion takausta ole ja DB:n haltuunottoa on spekuloitu jo pitkään vaikka nyt ei edes ole mikään kriisi päällä.
 
Tietääkö joku miten kerrostaloasunnon tontin todellisen/nykyarvon saisi laskettua, Helsingistä Pasilasta kämppä kiikarissa? Parasta tietty jos olisi oma tontti. Eteen on tullut kohteita jossa oma tontti, vuokratontti tai valinnainen vuokratontti. Mietin paljonko oman tontin arvo/neliö on esim. suunnilleen kyseisellä alueella.
 
Opa12 sanoi:
Tietääkö joku miten kerrostaloasunnon tontin todellisen/nykyarvon saisi laskettua, Helsingistä Pasilasta kämppä kiikarissa? Parasta tietty jos olisi oma tontti. Eteen on tullut kohteita jossa oma tontti, vuokratontti tai valinnainen vuokratontti. Mietin paljonko oman tontin arvo/neliö on esim. suunnilleen kyseisellä alueella.
Napsauta laajentaaksesi...


Hae vaikka etuovesta katsomalla lähistöltä uudiskohteita, jossa on vuokratontti lunastusoikeudella.
Perstuntumalta heittäsin, että n. 1000e/asuinneliö nuo lunastushinnat.
 
Opa12 sanoi:
Tietääkö joku miten kerrostaloasunnon tontin todellisen/nykyarvon saisi laskettua, Helsingistä Pasilasta kämppä kiikarissa? Parasta tietty jos olisi oma tontti. Eteen on tullut kohteita jossa oma tontti, vuokratontti tai valinnainen vuokratontti. Mietin paljonko oman tontin arvo/neliö on esim. suunnilleen kyseisellä alueella.
Napsauta laajentaaksesi...
Arvo määräytyy lopulta varmaan parhaiten tonttivuokran suuruuden + vuokrasopikuksen pituuden perusteella. Jos tonttivuokra on vaikka 5€/kk koko tontille ja vuokrasopimuksessa 50v kestoa jäljellä, niin ei siitä tontin lunastuksesta hirveästi kannattaisi maksaa.

Jos taas tonttivuokra on 2€/kk/m² asuntoa, niin vuokratontti on selkeä rasite asunnon arvolle. Tuntematta vuokrasopimusta on minusta täysin mahdoton tehdä mitään päätelmiä oikeista lukemista.

Tontin omistushan on vähän niin ja näin suomessa, koska maanomistaja ei saa päättää mitä maallaan tekee, vaan sen sanelee kaava. Ainoa todellinen hyöty on vuokran välttäminen (mutta joutuu silti maksamaan kiinteistöveroa).
 
zepi sanoi:
Arvo määräytyy lopulta varmaan parhaiten tonttivuokran suuruuden + vuokrasopikuksen pituuden perusteella. Jos tonttivuokra on vaikka 5€/kk koko tontille ja vuokrasopimuksessa 50v kestoa jäljellä, niin ei siitä tontin lunastuksesta hirveästi kannattaisi maksaa.

Jos taas tonttivuokra on 2€/kk/m² asuntoa, niin vuokratontti on selkeä rasite asunnon arvolle. Tuntematta vuokrasopimusta on minusta täysin mahdoton tehdä mitään päätelmiä oikeista lukemista.

Tontin omistushan on vähän niin ja näin suomessa, koska maanomistaja ei saa päättää mitä maallaan tekee, vaan sen sanelee kaava. Ainoa todellinen hyöty on vuokran välttäminen (mutta joutuu silti maksamaan kiinteistöveroa).
Napsauta laajentaaksesi...
Tässä oli lehdessä vuosi pari sitten jostakusta pariskunnasta jolle oli tarjottu tonttia omaksi 90-luvulla hintaan luokkaa pari tuhatta euroa. Eivät ostaneet ja nyt valittivat, että maksavat vuokraa enemmän kuin tuon joka vuosi uusimpien korotusten jälkeen. Nyt kuitenkin Pasilassa on todennäköisesti sellainen tilanne, että se vuokratontin lunastus siihen asuntoon maksaisi aika paljon. Veikkaan, että pääomalle saisi korkoa alle 5%. Itse en vaivautuisi lunastamaan tonttia, koska asunnun myyminen vaikeutuu ja tuotto on alhainen. Jotta myyjä saisi omansa pois myös tontista, joutuu ostaja ottamaan isomman lainan kun siihen tulee heti tontin hintakin päälle. Tämä rajaa potentiaalisten ostajien joukkoa, koska kaikki eivät saa lainaa rajattomasti.
 
muronsyöjä sanoi:
Tässä oli lehdessä vuosi pari sitten jostakusta pariskunnasta jolle oli tarjottu tonttia omaksi 90-luvulla hintaan luokkaa pari tuhatta euroa. Eivät ostaneet ja nyt valittivat, että maksavat vuokraa enemmän kuin tuon joka vuosi uusimpien korotusten jälkeen. Nyt kuitenkin Pasilassa on todennäköisesti sellainen tilanne, että se vuokratontin lunastus siihen asuntoon maksaisi aika paljon. Veikkaan, että pääomalle saisi korkoa alle 5%. Itse en vaivautuisi lunastamaan tonttia, koska asunnun myyminen vaikeutuu ja tuotto on alhainen. Jotta myyjä saisi omansa pois myös tontista, joutuu ostaja ottamaan isomman lainan kun siihen tulee heti tontin hintakin päälle. Tämä rajaa potentiaalisten ostajien joukkoa, koska kaikki eivät saa lainaa rajattomasti.
Napsauta laajentaaksesi...
Valittaahan voi mistä vaan. Se on sitten aivan eri asia, että kuinka fiksua se on. Itsehän tekivät omat valintansa.

Jos tonttivuokra on nyt 2500€/v, niin paljonko olisi omistustontilla kiinteistövero? 500€/v?

Vaihtoehtokustannusta voi haarukoida vaikka näin: Jos olisi sijoittanut S&P500 indeksiin 2000usd tammikuussa 1990 ja uudelleeninvestoinut samaansa osingot, niin nyt olisi n. 30000usd potti osakkeissa. En tiedä riittäisikö se tontin lunastukseen, mutta ainakin lohduttaisi vähän.
 
Onko jollain tietoa mistä näkisi oman paikkakunnan toteutuneiden asuntokauppojen määrät, mieluitenkin vuosi/kk-tasolla?
 
Mistä lähtien 5% veroton tuotto on huono? Tai toisin muotoiltuna, jos asuu muutamiakin vuosia samassa kämpässä, miksi maksaa 5% vuokravastiketta, kun voisi sen sijaan lunastaa tonttiosuuden ja maksaa ~0.5% asuntolainakorkoa (olettaen että ymmärtäväinen pankki vakuuksien suhteen)? Voi olla että elän jossain eri maailmassa, mutta käsittääkseni se, että myytävä osakehuoneisto on vuokratontilla karsii edelleen paljon suuremman osan potentiaalisista ostajista kuin toisin päin.

Myös nuo tonttivuokran korotuspykälät ovat kiinnostavia, törmäsin viime vuonna asuntoja katsellessani useammin kuin kerran "elinkustannusindeksi tai x% vuodessa, kumpi sitten onkaan korkeampi"-sapluunaan. Parhaimmillaan korotuksia oli leivottu vuokrasopimukseen jopa kaksi kertaa vuodessa - kyseessä uudiskohde jossa oli ihan perinteinen vuokratontti ilman lunastusoikeutta. En edes tiedä tuliko pahimmat edes vastaan... vuokrankorotuksien aikataulua piti aina kaivaa välittäjiltä, varsinkin kirjallisena sitä oli vaikea saada. Mutta jos yksityiskohtia ei kerrottu edes kysyessä, oletin tietty pahinta ja skippasin.
 
Viimeksi muokattu:
tomih sanoi:
Hae vaikka etuovesta katsomalla lähistöltä uudiskohteita, jossa on vuokratontti lunastusoikeudella.
Perstuntumalta heittäsin, että n. 1000e/asuinneliö nuo lunastushinnat.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei huono arvaus, mutta Pasilassa ehkä alakanttiin - esimerkkinä
Helsinki, Pasila: 2h+kt, 44,5 m², 272 820 € - Etuovi.com
Tuossa 44,5 neliötä ja 77600€ - lunastushinta yli 1700€/m2

Tontinvuokra aluksi 344€/kk (7,44€/m2), vuositasolla siis tosiaan suunnilleen 5% lunastushinnasta.

Melkoinen uudistaloyhtiö tuokin, kun myyntihinta on 98 tuhatta, ja velaton hinta omalla tontilla 350 tuhatta.
 
mustajoki sanoi:
Ei huono arvaus, mutta Pasilassa ehkä alakanttiin - esimerkkinä
Helsinki, Pasila: 2h+kt, 44,5 m², 272 820 € - Etuovi.com
Tuossa 44,5 neliötä ja 77600€ - lunastushinta yli 1700€/m2

Tontinvuokra aluksi 344€/kk (7,44€/m2), vuositasolla siis tosiaan suunnilleen 5% lunastushinnasta.

Melkoinen uudistaloyhtiö tuokin, kun myyntihinta on 98 tuhatta, ja velaton hinta omalla tontilla 350 tuhatta.
Napsauta laajentaaksesi...

Miten muuten noissa yhtiöissä joissa osa lunastaa tontin ja osa ei, määräytyy maksuvelvollisuus niissä tapauksissa joissa joku ei maksakaan tontinvuokraa. Kaatuuko maksamattomat samalla tavalla kaikkien niskaan oli sitten lunastanut tai ei?
 
pelittäjä sanoi:
Miten muuten noissa yhtiöissä joissa osa lunastaa tontin ja osa ei, määräytyy maksuvelvollisuus niissä tapauksissa joissa joku ei maksakaan tontinvuokraa. Kaatuuko maksamattomat samalla tavalla kaikkien niskaan oli sitten lunastanut tai ei?
Napsauta laajentaaksesi...
Yhtiö vastaa, eli viime kädessä osakkaat - olivat sitten lunastaneet tai ei. Miten se sitten jyvitettäisiin käytännössä, en tiedä.

Tällainen maallikko voisi ajatella, että yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti ne osakkaat, jotka eivät ole lunastaneet tonttia mutta huolehtivat maksuistaan, ja ne osakkaat, jotka ovat lunastaneet tonttiosuuden, pääsevät kaikki maksamaan mahdollisia maksamattomia tontinvuokravastikkeita.

Mielenkiintoinen huomio muuten, että kun as oy tekee kaupan kiinteistön määräosasta, kiinteistöverovelvollisuus siirtyy käsittääkseni määräosan osalta yhtiölle. Ilmeisesti kiinteistövero pitäisi jyvittää tonttiosuuksia lunastaneiden kesken hoitovastikkeeseen (vai?), mutta en tiedä tehdäänkö tätä yleisesti taloyhtiöissä, vai pääsevätkö tonttivuokraa maksavat myös maksamaan kiinteistöveroa.
 
Viimeksi muokattu:
mustajoki sanoi:
Mistä lähtien 5% veroton tuotto on huono? Tai toisin muotoiltuna, jos asuu muutamiakin vuosia samassa kämpässä, miksi maksaa 5% vuokravastiketta, kun voisi sen sijaan lunastaa tonttiosuuden ja maksaa ~0.5% asuntolainakorkoa (olettaen että ymmärtäväinen pankki vakuuksien suhteen)? Voi olla että elän jossain eri maailmassa, mutta käsittääkseni se, että myytävä osakehuoneisto on vuokratontilla karsii edelleen paljon suuremman osan potentiaalisista ostajista kuin toisin päin.

Myös nuo tonttivuokran korotuspykälät ovat kiinnostavia, törmäsin viime vuonna asuntoja katsellessani useammin kuin kerran "elinkustannusindeksi tai x% vuodessa, kumpi sitten onkaan korkeampi"-sapluunaan. Parhaimmillaan korotuksia oli leivottu vuokrasopimukseen jopa kaksi kertaa vuodessa - kyseessä uudiskohde jossa oli ihan perinteinen vuokratontti ilman lunastusoikeutta. En edes tiedä tuliko pahimmat edes vastaan... vuokrankorotuksien aikataulua piti aina kaivaa välittäjiltä, varsinkin kirjallisena sitä oli vaikea saada. Mutta jos yksityiskohtia ei kerrottu edes kysyessä, oletin tietty pahinta ja skippasin.
Napsauta laajentaaksesi...
Se on ihan ok tuotto jos tietää omistavansa sen kämpän 20 vuotta. Myydessä et välttämättä saa eurokaan enempää kuin naapuri joka ei lunastanut tonttiaan. Hinta menee kuitenkin sen mukaan mihin ostajilla on rahoitusmahdollisuus.
 
muronsyöjä sanoi:
Se on ihan ok tuotto jos tietää omistavansa sen kämpän 20 vuotta. Myydessä et välttämättä saa eurokaan enempää kuin naapuri joka ei lunastanut tonttiaan. Hinta menee kuitenkin sen mukaan mihin ostajilla on rahoitusmahdollisuus.
Napsauta laajentaaksesi...
Luulisi nyt jonkin verran vaikuttavan, jos oma hoitovastike on 4 €/m2 ja naapurin 12 €/m2 (vrt. ylläoleva esimerkki Pasilasta) - harvoin tietenkään "täysimääräisesti" koska joustavuudella on oma arvonsa.

Muutaman vuoden asumisen jälkeen, kun vuokrankorotukset alkavat realisoitua, joku aktiivinen voi myös alkaa lobbaamaan naapureita - jos rahoitus järjestyy, yhtiökokoushan voi yleensä tehdä enemmistöpäätöksen, että lopputontti lunastetaan ja vuokravastike vaihtuu rahoitusvastikkeeseen niillä jotka eivät olleet tonttiosuuttaan vielä lunastaneet. Naapurisopu kannattaa tietysti pyrkiä säilyttämään ;)
 
Viimeksi muokattu:
Miten tuo taloyhtiölainan kauppa oikein menee?Velaton hinta asunnolla xxx,xxx€ joka sisältää asunnon hinnan ja taloyhtiölainan xx,xxx€. Oletetaan,että kaupan hinnaksi sovittu 95% velattomasta hinnasta.
Kauppakirjaan merkitään "Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".Eli se oletettu 95% velattomasta alkuperäisestä pyynnistä.Seuraavassa lauseessa "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen".
Jos nyt asunnosta maksetaan 95% velattomasta hinnasta mutta päälle tulee vielä tuo taloyhtiölainan vastattavuus,nostaa se kauppahintaa kymmenillä tuhansilla.Ja tää hinta on taas 20% korkeampi kuin alkuperäinen velaton hinta?!

Nyt ei aukene...
 
Lerva sanoi:
Miten tuo taloyhtiölainan kauppa oikein menee?Velaton hinta asunnolla xxx,xxx€ joka sisältää asunnon hinnan ja taloyhtiölainan xx,xxx€. Oletetaan,että kaupan hinnaksi sovittu 95% velattomasta hinnasta.
Kauppakirjaan merkitään "Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".Eli se oletettu 95% velattomasta alkuperäisestä pyynnistä.Seuraavassa lauseessa "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen".
Jos nyt asunnosta maksetaan 95% velattomasta hinnasta mutta päälle tulee vielä tuo taloyhtiölainan vastattavuus,nostaa se kauppahintaa kymmenillä tuhansilla.Ja tää hinta on taas 20% korkeampi kuin alkuperäinen velaton hinta?!

Nyt ei aukene...
Napsauta laajentaaksesi...

Mikä ihmeen 95% velattomasta hinnasta? Kauppasumman pitäisi olla se velaton hinta vähennettynä taloyhtiölainan osuudella.
 
En varmaan osannut selittää asiaa.Mutta kauppasopimuksen kirjoitusmuotoa ihmettelin.Siellä lukee seuraavaa "Velaton kauppahinta on xxx,xxx euroa . Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".
Eli tuon määritelmän mukaan koko kaupan velaton hinta on asunto+taloyhtiölaina.Tällöinhän minun ei tarvitse huolehtia/ajatella lainaa enempää.Laina jää myyjän vastuulle.
Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanotaan: "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen. Lainaosuuden määrä pyritään tarkistamaan kaupantekohetkellä". Mitä tämä tarkoittaa?
 
Viimeksi muokattu:
Lerva sanoi:
Nyt ei aukene
Napsauta laajentaaksesi...

Kuten tuossa jo sanottiin, niin kauppahinta on se osuus joka ei sisällä velkaosuutta. Velaton hinta on kauppahinta+velkaosuus.

Esimerkki:
Asunnon velaton hintapyynti on 100000€ ja se sisältää velkaosuuden 10000€.

Teet tarjouksen 95% summalla velattomasta hinnasta, eli tarjoat 95000€ velatonta summaa.

Jos myyjä hyväksyy tarjouksen, merkataan kauppakirjaan kauppahinnaksi 95000-10000€, eli 85000€, osakkeeseen kohdistuvaksi velkaosuudeksi 10000€ ja velasta vastaajaksi ostaja.
 
Lerva sanoi:
En varmaan osannut selittää asiaa.Mutta kauppasopimuksen kirjoitusmuotoa ihmettelin.Siellä lukee seuraavaa "Velaton kauppahinta on xxx,xxx euroa . Velattomaan kauppahintaan sisältyy huoneistoon kohdistuva lainaosuus".
Eli tuon määritelmän mukaan koko kaupan velaton hinta on asunto+taloyhtiölaina.Tällöinhän minun ei tarvitse huolehtia/ajatella lainaa enempää.Laina jää myyjän vastuulle.
Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanotaan: "Ostaja ottaa lainaosuuden vastattavakseen. Lainaosuuden määrä pyritään tarkistamaan kaupantekohetkellä". Mitä tämä tarkoittaa?
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä se taloyhtiölaina kohdistuu siihen osakkeeseen ja jää aina ostajan harteille. Ts. velattomalla kauppahinnalla saisit samalla kertaa maksettua sekä sen myyjälle menevän osuuden että sen taloyhtiölainan pois. (Siksi nimikin, velaton kauppahinta.)
 
No näinhän se menee.Tuo osakkeeseen kohdistuminenhan sen selittää.Kiitoksia selvityksestä.
 
En tiedä olisiko tämä pitänyt kirjoittaa tuonne osake-ketjuun vai tänne, niin koitetaan tätä.

Mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki menee konkurssiin? En usko, että Nordea olisi menossa konkurssiin, mutta jotkut nettigurut heittelevät tätä jo faktana. Tapahtuiko näitä konkursseja 90-luvun alussa?
 
Ootteko paljonkin saanut tingattuu pyyntihinnoista viime aikoina? Varsinkin okt kiinnostaa
 
Missä? Muualla kuin parissa kasvukeskuksessa asunnothan ovat melkein arvottomia.
 
PetriV sanoi:
Mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki menee konkurssiin? En usko, että Nordea olisi menossa konkurssiin, mutta jotkut nettigurut heittelevät tätä jo faktana.
Napsauta laajentaaksesi...

Kysymys on mielenkiintoinen. Kysy niiltä nettiguruiltasi mitä heidän mielestään tapahtuu jos esim. SP menee konkurssiin. Eli jos Suomen Pankki kaatuu, tarkoittaako se suoraan myös sitä että koska Suomen keskuspankki kaatui kaikki muutkin pankit ovat kaatuneet ja myös suomen valtio (ainakin rahaliikenne) on lakkautunut? :think:

Miten käy silloin esim. opintolainojen tai valtion takaamien oikeastaan minkä tahansa lainan tms?
 
Taneli- sanoi:
Kysymys on mielenkiintoinen. Kysy niiltä nettiguruiltasi mitä heidän mielestään tapahtuu jos esim. SP menee konkurssiin.
Napsauta laajentaaksesi...

Spekulaatio tosiaan on koskenut lähinnä vain Nordeaa, koska kurssit tuntuvat vain putoavan ja muutosta ei ole näköpiirissä.

Ja yleensähän nettigurut eivät sen enempää kerro, maalaavat vain piruja seinille ja kertovat romahduksen tulevan nyt.
 
Tinkausprosentti tai -määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään yhtään mistään asuntokaupassa. Tinkausprosentti voi olla kovinkin korkea jos pyynti on alunperin jo liian korkea tai kohteessa on joku syy miksi hinnan pitää olla alhaisempi. Syitä voi olla kymmeniä mitkä vaikuttaa tinkaamisen määrään. Joskus asuntoa ei saa edes pyynnillä vaan joutuu maksamaan enemmän ja silti se saattaa olla hyvä diili.
 
Tinkaamisessa kanattaa olla välillä myös röyhkeä, esim. nykyisestä kämpästä lähti hinnasta 80ke tinkaamalla alkuperäisestä pyynnistä.
Kyseessä oli rivari uudiskohde pk-seudulla meren ranalla, joka oli valmistumisen jälkeen ollut vuoden myynnissä ja tyhjillään.
Tarjous meni suoraan läpi ilman sen kumempia tinkaamisia. En tiedä olisiko lähtenyt enemmänkin, kun niin eleettömästi tuli heti hyväksyntä tarjoukselle.
 
pokkus sanoi:
Tinkausprosentti tai -määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään yhtään mistään asuntokaupassa. Tinkausprosentti voi olla kovinkin korkea jos pyynti on alunperin jo liian korkea tai kohteessa on joku syy miksi hinnan pitää olla alhaisempi. Syitä voi olla kymmeniä mitkä vaikuttaa tinkaamisen määrään. Joskus asuntoa ei saa edes pyynnillä vaan joutuu maksamaan enemmän ja silti se saattaa olla hyvä diili.
Napsauta laajentaaksesi...
En itse hae mitään absoluuttista totuutta tällä vaan ihan yleisesti kyselen kokemuksia.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom