Asunnon ostaminen ja asuntolaina

(Työ)Markkinoiden lyöminen ei ole ihan helppo rasti ja inehmojen pitää myös välissä asua jossain niitä kovempia tuloja metsästäessä, joten asuminen kannattaa suhteuttaa sen hetkisiin tuloihin.

Kunnes ollaan tuolla 100k€/a kerhossa ei sielläkään ole oikein varaa yksin 200k€ enempää lainaa ole ottaa kun verotus syö 2500/kk jälkeen aika tehokkaasti lisäansiot
Tämä ei pidä paikkaansa. Mulla on palkkatulot juuri n. 100k/a (+pääomatuloja vuokrakämpistä) ja lainaa 600t, yksin. Reaalivakuudet toki löytyy ja osa siitä lainasta tuottaa (= sijoituskämppiä isolla vivulla).

Yhtälö on toki hyvin riskialtis ja lottoankin sen puolesta että nykyinen korkotaso pysyy vielä ainakin 5v+.
 
Me saatiin 10v sitten talon rakentamiseen 400ke lainaa, yhteiset vuositulot tais olla n.130ke. Toki omarahoitusta oli se 200ke (kertynyt aiemmista asunnoista myyntivoittoina ja tietty maksettuina lainoina).
 
Vähän juu hämmentää, jos on 100k tuloilla vasta varaa ottaa 200k laina. Missähän pitäs sit asua esim. 50k tuloilla ja 100k lainan kanssa. Jossain missä sitä 50k ei saa edes tienatuksi...
Kun asuntoa pari vuotta sitten katselin olisin Helsingin seudulla saanut mun noin 45k€ vuosituloilla (yksin) noin 150k€ lainan maksimissaan. (Lopulta otin noin 130k€)
Asuntojen jälleenmyyntiarvojen kehitys vaikuttaa myös siihen millaisen riskin pankki ottaa. Helsingissä voivat olla melko varmoja, että vakuusarvo säilyy.
 
Me saatiin 10v sitten talon rakentamiseen 400ke lainaa, yhteiset vuositulot tais olla n.130ke. Toki omarahoitusta oli se 200ke (kertynyt aiemmista asunnoista myyntivoittoina ja tietty maksettuina lainoina).

Riski on pankille toki eri hintainen jos on yksi tai kaksi maksajaa. Muistaakseni sun toinen puoliskoskaan ei mikään huonotuloinen ole.

Meillä maksimi laina minun 3800€/kk ja vaimon 2500€/kk tuloilla pari vuotta sitten oli 350k€. ei kyllä otettu niin paljoa.

Viime ja tänä vuonna yhteiset tulot yli 100k€ vuodessa, mutta ei se häävisti missään kyllä näy kun mun palkan kehittymisen takia se 50% noususta meni veroihin ja autohaittakin piti duunin takia ottaa.
 
Tämä ei pidä paikkaansa. Mulla on palkkatulot juuri n. 100k/a (+pääomatuloja vuokrakämpistä) ja lainaa 600t, yksin. Reaalivakuudet toki löytyy ja osa siitä lainasta tuottaa (= sijoituskämppiä isolla vivulla).

Yhtälö on toki hyvin riskialtis ja lottoankin sen puolesta että nykyinen korkotaso pysyy vielä ainakin 5v+.
Eli realitulot suomessa n55k€, vähän asuinkunnasta riippuen, jaa tuo kk-tuloiksi ja katso missä vaiheessa 30% kk-tuloista 15v@4% spekseillä ylittyy kuukausierässä.

Suomessa on vaan käsittämättömän verotehokasta asua useamman työssäkäyvän yksiköissä jos ei maksata asumistaan muilla.

Asuminen nyt vaan on pakollista kulutusta, joka kuvittelee että asuntojen hinnat nousee kuten edellisellä sukupolvella voivat jatkaa unelmointia. ikäluokkien pienentyessä jatkuvasti ei tule tapahtumaan kuin korkeintaan hyvin paikallisesti jonkun hyvän työnantajan läheisyydessä
 
Tässä vielä mun perustelut.

Kyllä palkkakin pohjimmiltaan itsestä kiinni.

Esim. lähtökohtaisesti DI:llä on korkeampi palkka kun vaikka autoasentajalla. Ja ei Suomessa korkeakouluun ole kenenkään mahdoton päästä. Opiskelupaikan valinta painaa siis aika paljon palkassa (ja tottakai poikkeuksia löytyy aina, mutta pääosin näin), eli itsestä on kiinni.

Sitten vielä tietty työuralla pystyy kyllä omilla valinnoilla ja toiminnalla aika paljon vaikuttamaan palkkaan. Ja mitä korkeampi koulutus, yleensä sitä laajemmalta voit hommia katsella. Mulla on useampi kaveri, jotka on harrastaneet aikalailla "työpaikkashoppailua", eli 10 vuoteen joku 5-8 työpaikkaa. n. 40v ikäisenä sitten vuosipalkat 100-200te. Jumittamalla yhteen työpaikkaan toi on usein hankalampaa (en nyt sano onko toi järkevää tai ei, mutta yksi helpoimmista tavoista saada lisää liksaa, on vaihtaa työpaikkaa). ON mulla kyllä lähipiirissä simerkki, jossa samassa firmassa, jopa samoissa hommissa on vuosipalkka reilussa kymmenessä vuodessa noussut vuosipalkka 50te-->150te (Ei vaan ole kovin yleistä tällainen, myyntihommissa lähinnä mahdollista). Eli itsestä kiinni tämäkin.

Ja vielä erikseen on teitty yrittäminen, jossa mahdollisuus vaikuttaa lienee suurin (ja koulutustaustalla ei niin väliä).
Palkka on tosiaan itsestä kiinni, mutta toisaalta esimerkiksi tekniikan alalla osaavimmat työntekijät päätyvät yleensä esimiestehtävien sijaan asiantuntijatehtäviin, ja niissä on hyvin poikkeuksellista päästä vaikkapa 100k vuosituloihin. Eli siinä mielessä ammattiosaamisesta ei palkita, vaan pikemminkin vastuunotosta.
 
Helsingissä millä tahansa palkalla minkä tahansa hintaisen kämpän lyhentäminen on sijoittamista (karkeasti sanottuna).

Tietty paremman tuoton olis saanut kun olisi ostanut / louhinut enemmän Bitcoinia 5v sitten jne jne.
 
Riski on pankille toki eri hintainen jos on yksi tai kaksi maksajaa. Muistaakseni sun toinen puoliskoskaan ei mikään huonotuloinen ole.
Pankki ei ota mitään riskiä myöntäessään sen asuntolainan. Jos asiakas suinkin täyttää tietyt minimiehdot, se laina voidaan työntää covered bond pooliin ja sen jälkeen se riski on kokonaan rahastosijoittajalla. Jostain syystä tämä aihe on suomalaisessa mediassa tabu, vaikka koko kansantalous pyörii tämän asian ympärillä. (Aiheesta ei löydy yhtään suomenkielistä julkaisua missään, vaikka kaikki tiedot ovat pankkien sivuilla englanninkielisissä esitteissä). Tällä hetkellä koko Suomen asuntolainakannasta on 36% arvopapereistettu eli myyty eteenpäin. Pankki vain hoitaa maksuliikennettä.

Tuossa asiaa on hieman avattu, toki vain englanniksi...

Finland, Sweden and Norway stand up for covered bond markets
 
Pankki ei ota mitään riskiä myöntäessään sen asuntolainan. Jos asiakas suinkin täyttää tietyt minimiehdot, se laina voidaan työntää covered bond pooliin ja sen jälkeen se riski on kokonaan rahastosijoittajalla. Jostain syystä tämä aihe on suomalaisessa mediassa tabu, vaikka koko kansantalous pyörii tämän asian ympärillä. (Aiheesta ei löydy yhtään suomenkielistä julkaisua missään, vaikka kaikki tiedot ovat pankkien sivuilla englanninkielisissä esitteissä). Tällä hetkellä koko Suomen asuntolainakannasta on 36% arvopapereistettu eli myyty eteenpäin. Pankki vain hoitaa maksuliikennettä.

Tuossa asiaa on hieman avattu, toki vain englanniksi...

Finland, Sweden and Norway stand up for covered bond markets
Yritän ymmärtää tuota riskiä, ja luultavasti sekoitan nyt jotakin, mutta esim. allaolevan linkin mukaan nuo ovat "dual recourse"-tyyppisiä

"This means that if an issuer is in default, the assets can cover the investors' claims. Moreover, if the assets in the covered pool fail to generate sufficient cash flows for the repayment of investors, banks/issuers are fully liable towards investors with their capital ('dual recourse'). This makes covered bonds safer for investors as compared to other mechanisms such as securitisation and explains why they fared well during the financial crisis, even when other funding channels dried up."

Legislative train schedule | European Parliament

Tarkoittaako tuo nyt sitä että pankeille jää kuitenkin sitä riskiä?
 
Helsingissä millä tahansa palkalla minkä tahansa hintaisen kämpän lyhentäminen on sijoittamista (karkeasti sanottuna).

Tietty paremman tuoton olis saanut kun olisi ostanut / louhinut enemmän Bitcoinia 5v sitten jne jne.
Helsingissä asuntolainan lyhentäminen on velan lyhentämistä. Jos asunnon hankkii puhtaasti sillä oletuksella että asuntojen hinnat nousevat tulevaisuudessa ollaan syvällä keinottelun ytimessä, ihan sama millaisella lainalla on liikkeessä.

Toivottavasti myös tuppaaneista saa ensi viikolla enemmän kuin tänään :kahvi:
 
Helsingissä asuntolainan lyhentäminen on velan lyhentämistä. Jos asunnon hankkii puhtaasti sillä oletuksella että asuntojen hinnat nousevat tulevaisuudessa ollaan syvällä keinottelun ytimessä, ihan sama millaisella lainalla on liikkeessä.

Toivottavasti myös tuppaaneista saa ensi viikolla enemmän kuin tänään :kahvi:

Näinkin kyllä, mutta aika kaukaa haettua että asuntojen hinnat alkaisi laskea helsingissä. Jossain vaiheessa varmaan tyrehtyy / hidastuu hintojen nousu, mutta samaa jankutettiin 20v sitten.

Ei huono yhtälö ole se että kämpän hinta nousee pikkuhiljaa samalla kun lyhentää lainaa. Jossain pitää kuitenkin asua.
 
Yritän ymmärtää tuota riskiä, ja luultavasti sekoitan nyt jotakin, mutta esim. allaolevan linkin mukaan nuo ovat "dual recourse"-tyyppisiä

"This means that if an issuer is in default, the assets can cover the investors' claims. Moreover, if the assets in the covered pool fail to generate sufficient cash flows for the repayment of investors, banks/issuers are fully liable towards investors with their capital ('dual recourse'). This makes covered bonds safer for investors as compared to other mechanisms such as securitisation and explains why they fared well during the financial crisis, even when other funding channels dried up."

Legislative train schedule | European Parliament

Tarkoittaako tuo nyt sitä että pankeille jää kuitenkin sitä riskiä?
Kyllä tarkoittaa. Jos asiakas defaulttaa (voi olla muitakin syitä) niin luotto pitää poistaa covered Bond poolista ja korvata jälleen kriteerit täyttävällä.
 
Näinkin kyllä, mutta aika kaukaa haettua että asuntojen hinnat alkaisi laskea helsingissä. Jossain vaiheessa varmaan tyrehtyy / hidastuu hintojen nousu, mutta samaa jankutettiin 20v sitten.

Ei huono yhtälö ole se että kämpän hinta nousee pikkuhiljaa samalla kun lyhentää lainaa. Jossain pitää kuitenkin asua.
Helsingin asuntomarkkinat ovat anomalia johtuen puhtaasti maan suuriman vuokranantajan kaavoitusmonopolista helsingissä. Helsingin kaupungilla on intressi pumpata noiden arvoa ihan jo sen takia että kaupunki omistaa niin suuren osan kaupungissa olevista asunnoista.

Kauanko uskot alueen yritysten maksukyvyn kykenevän maksamaan manhattanin tason asumiskuluja palkkojen muodossa, ihan omaa pelisilmää paljon näkee nousuvaraa hinnoissa joilla kuitata osan velasta.

En sano ettei välttämättä kannata omistaa, sanon vain että pienemmät riskit jollain halvemmalla alueella jossa kaikki rahat ei mene kiinni asumiseen
 
Helsingin asuntomarkkinat ovat anomalia johtuen puhtaasti maan suuriman vuokranantajan kaavoitusmonopolista helsingissä. Helsingin kaupungilla on intressi pumpata noiden arvoa ihan jo sen takia että kaupunki omistaa niin suuren osan kaupungissa olevista asunnoista.
Ei kaupunki pyri pihtaamaan kaavoituksessa. Kapasiteetti ei vain riitä vastaamaan kysyntään. Suurin syy korkeisiin hintoihin on vahva muuttoliike sekä Suomeen että muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle. Helsingissäkin on kyllä myös halpoja alueita. Nykyään hintojen nousu keskittyy lähinnä kantakaupunkiin.
 
Jos asunnon hankkii puhtaasti sillä oletuksella että asuntojen hinnat nousevat tulevaisuudessa ollaan syvällä keinottelun ytimessä, ihan sama millaisella lainalla on liikkeessä.
On erittäin valitettavaa, että asunnot ovat sijoitusinstrumentteja. Asunnon tarkoitus ei ole tuottaa voittoa omistajalleen kuten esimerkiksi pörssiosakkeet tai metsä, vaan sen tarkoitus on toimia kotina.

Lisäksi asunto ei tuota mitään. Sen sijaan pörssiyhtiöt kehittävät tuotteitaan ja metsä kasvaa. Asunnon arvon kehitys perustuu ainoastaan kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

Olen henkeen ja vereen vapaiden markkinoiden kannattaja, mutta asuntojen suhteen teen poikkeuksen. Vaikea ongelma ratkaistavaksi tämä asuntokeinottelu.
 
Ei kaupunki pyri pihtaamaan kaavoituksessa. Kapasiteetti ei vain riitä vastaamaan kysyntään. Suurin syy korkeisiin hintoihin on vahva muuttoliike sekä Suomeen että muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle. Helsingissäkin on kyllä myös halpoja alueita. Nykyään hintojen nousu keskittyy lähinnä kantakaupunkiin.
Nykyisessä talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta kohtaavat automaattisesti pienellä viivellä. Kun kaavoitusta ei tehdä niin paljon ettei se olisi pullonkaula, kapasiteetti ei vastaa kysyntää ja hinnat nousevat.
 
Nykyisessä talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta kohtaavat automaattisesti pienellä viivellä. Kun kaavoitusta ei tehdä niin paljon ettei se olisi pullonkaula, kapasiteetti ei vastaa kysyntää ja hinnat nousevat.
Kun maata ei halutuille alueille voi tehdä lisää, ei kaavoitustakaan voi ihan noin vain lisätä. Eli kysyntää pienempi tarjonta johtaa hintojen nousuun, kunnes kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ihan markkinatalouden oppien mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
On erittäin valitettavaa, että asunnot ovat sijoitusinstrumentteja. Asunnon tarkoitus ei ole tuottaa voittoa omistajalleen kuten esimerkiksi pörssiosakkeet tai metsä, vaan sen tarkoitus on toimia kotina.

Lisäksi asunto ei tuota mitään. Sen sijaan pörssiyhtiöt kehittävät tuotteitaan ja metsä kasvaa. Asunnon arvon kehitys perustuu ainoastaan kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

Olen henkeen ja vereen vapaiden markkinoiden kannattaja, mutta asuntojen suhteen teen poikkeuksen. Vaikea ongelma ratkaistavaksi tämä asuntokeinottelu.
Eipä myöskään kulta (sellaisenaan) tai taide tuota yhtään mitään, mutta silti arvo elää. Miksi en saisi maksaa asunnosta enemmän, kuin mitä edellinen omistaja on maksanut? Miten nuo Helsingin kämpät sitten pitäisi jakaa asukkaille? Arpakuutio päättää, että kuka saa neukkukuution ja kuka rantahuvilan?
 
Oma arvaus ihan asumisvinkiksi on ettei kantakapungin / muiden haluttujen alueiden asuntojen hinnat tule alaspäin pitkään aikaan.
Päin vastoin. Kaivopuistoon ei tietääkseni ole tulossa kamalasti edullisia asuntoja jotka pudottelis hintoja.

Helsingissä sijoitusasunnon tuottoon vaikuttaa arvon nousu, muualla se että ostohinta vs vuokratulot on paremmassa suhteessa.
 
Kun maata ei halutuille alueille voi tehdä lisää, ei kaavoitustakaan voi ihan noin vain lisätä. Eli kysyntää pienempi tarjonta johtaa hintojen nousuun, kunnes kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ihan markkinatalouden oppien mukaan.
Sipoolta vietyä metsää olisi vaikka kuinka kaavoittaa, tahtoa vain ei ole kaavoittaa uusia asuinalueita sinne.

Oma arvaus ihan asumisvinkiksi on ettei kantakapungin / muiden haluttujen alueiden asuntojen hinnat tule alaspäin pitkään aikaan.
Päin vastoin. Kaivopuistoon ei tietääkseni ole tulossa kamalasti edullisia asuntoja jotka pudottelis hintoja.

Helsingissä sijoitusasunnon tuottoon vaikuttaa arvon nousu, muualla se että ostohinta vs vuokratulot on paremmassa suhteessa.
Totta tiettyyn pisteeseen, asuntojen hinnat riippuu lähinnä kahdesta asiasta tuolla. Mikä on alueen asukkaiden tulotaso ja paljonko pankki antaa kantaa lainaa ovesta ulos. Sekä tietysti paljon kaupunki sosiaalisella asumisella vähentää alueen haluttavuutta eli missä vaiheessa halutuin alue vaihtuu
 
Sipoolta vietyä metsää olisi vaikka kuinka kaavoittaa, tahtoa vain ei ole kaavoittaa uusia asuinalueita sinne.
Sepä vähentäisikin keskustaan kohdistuvaa kysyntää:rolleyes:
Oletko sattunut huomaamaan kuinka kaukana keskustasta se on?
On meinaan keskustaan halajavalle taatusti ihan no go. Itään Vuosaaresta vielä rutkasti ja siten reilusti kehä 3 ulkopuolelle- toisin sanoen yhtä kaukana kuin Vantaa ja huonommilla julkisen liikenteen mahdollisuuksilla.
 
Sepä vähentäisikin keskustaan kohdistuvaa kysyntää:rolleyes:
Oletko sattunut huomaamaan kuinka kaukana keskustasta se on?
On meinaan keskustaan halajavalle taatusti ihan no go. Itään Vuosaaresta vielä rutkasti ja siten reilusti kehä 3 ulkopuolelle- toisin sanoen yhtä kaukana kuin Vantaa ja huonommilla julkisen liikenteen mahdollisuuksilla.
Keskustan kysyntä on oma sektorinsa kokonaan ja länsimaissa halpa lainaraha on räjäyttänyt hinnat. Kyllä jossain välissä tulee korkeampia taloja sinne kunhan kaavoituksella sitä ei kielletä kun vanhat talot tulee oikeaan ikään ja tontti alkaa olemaan taloa arvokkaampi.

Ei kukaan ole estänyt metron vetämistä itäänpäin ja siten kantakaupungin laajentamista mitä matka-aikoihin tulee julkisilla.

Mutta keskustelu ollut onko helsingissä ensinkään järkeä asua näillä hinnoilla, ei miten saadaan enemmän väkeä sullottua keskustaan halvemmalla. Helsinkiin saisi halvempiakin asuntoja jos olisi tahtoa ihan markkina-ehtoisesti mutta tahto atm puuttuu.
 
Keskustan kysyntä on oma sektorinsa kokonaan ja länsimaissa halpa lainaraha on räjäyttänyt hinnat. Kyllä jossain välissä tulee korkeampia taloja sinne kunhan kaavoituksella sitä ei kielletä kun vanhat talot tulee oikeaan ikään ja tontti alkaa olemaan taloa arvokkaampi.

Ei kukaan ole estänyt metron vetämistä itäänpäin ja siten kantakaupungin laajentamista mitä matka-aikoihin tulee julkisilla.

Mutta keskustelu ollut onko helsingissä ensinkään järkeä asua näillä hinnoilla, ei miten saadaan enemmän väkeä sullottua keskustaan halvemmalla. Helsinkiin saisi halvempiakin asuntoja jos olisi tahtoa ihan markkina-ehtoisesti mutta tahto atm puuttuu.
Eipä se "kantakaupunki" ole vielä laajentunut edes lähelle metron päättäreitä. Lähiöissä asuntojen hinnat ole juuri sen kummenpia kuin muuallakaan pääkaupunkiseudulla; 200k€ saa kolmionkin (joka ei vaadi täysremonttia), mutta silloin ei olla niillä halutuimmilla alueilla (tai uudessa talossa).


Edit. Vielä tuosta keskustan tilanteesta. Varsinkin vanha kantakaupunki on pitkälti suojeltuja rakennuksia (ja ihan hyvä niin; ei pilvenpiirtäjiä sinne tarvita). Kaava lienee se vähemmän rajoittava tekijä. Uusia asuntoja on tullut lähinnä vanhoihin teollisuus ja toimistorakennuksiin (joskus myös tilalle).
 
Viimeksi muokattu:
Keskustan kysyntä on oma sektorinsa kokonaan ja länsimaissa halpa lainaraha on räjäyttänyt hinnat. Kyllä jossain välissä tulee korkeampia taloja sinne kunhan kaavoituksella sitä ei kielletä kun vanhat talot tulee oikeaan ikään ja tontti alkaa olemaan taloa arvokkaampi.

Ei kukaan ole estänyt metron vetämistä itäänpäin ja siten kantakaupungin laajentamista mitä matka-aikoihin tulee julkisilla.
Östersundomiin ei saa luonnonsuojelualueiden takia rakentaa tarpeeksi, että metron rakentaminen kannattaisi. Toinen ongelma on sitten liian lyhyet metrot, joiden kapasiteetin kanssa tulee joka tapauksessa tiukkaa ensi vuosikymmenellä ihan ilman Östersundomiakin. Östersundomiin luultavasti rakennetaan vasta kun oleelliset lähempänä olevat paikat on rakennettu.
 
Terve,

Pohditaan kahden lainatarjouksen välillä. Lainan määrä 250-300k ja kyse avoparista.

OP: marginaali 0,47, nostokulut 250e, kk-veloitus 2,30.
Nordea: marginaali 0,40, nostokulut 200e, kk-veloitus 2,30.

Huomioiden OP-bonusten vaikutus, kumman ottaisitte? Nordealla puolestaan esim. LyhennysJousto.

Kiitos!
 
Terve,

Pohditaan kahden lainatarjouksen välillä. Lainan määrä 250-300k ja kyse avoparista.

OP: marginaali 0,47, nostokulut 250e, kk-veloitus 2,30.
Nordea: marginaali 0,40, nostokulut 200e, kk-veloitus 2,30.

Huomioiden OP-bonusten vaikutus, kumman ottaisitte? Nordealla puolestaan esim. LyhennysJousto.

Kiitos!
Op bonuksia taitaa tuolla määrällä tulla joku 500-600€ vuodessa, joten mikäli vakuutuksiin, jotka muutenkin pitäisi maksaa menee, sen verran voi laskea etua bonuksista. Nordealla 300k lainalla korko 210€ halvempi (tällä hetkellä, kun marginaali on maksettava korko). (1410€ op, 1200€ Nordea.)
Taitaa kaikki pankit suurinpiirtein vieläkin luvata vuoden lyhennysvapaatakin, jos haluaa. En LyhennysJoustoon ole tutustunut, että mikä sen juju on.
 
Op bonuksia taitaa tuolla määrällä tulla joku 500-600€ vuodessa, joten mikäli vakuutuksiin, jotka muutenkin pitäisi maksaa menee, sen verran voi laskea etua bonuksista. Nordealla 300k lainalla korko 210€ halvempi (tällä hetkellä, kun marginaali on maksettava korko).

Bonuksia tulee reilut 650e ensimmäisenä vuotena. Vakuutuksiin menee paljon rahaa, koska asunto + sijoitusasunto + 2 autoa.

Laina-aika luokkaa 20v (+-2v).
 
Terve,

Pohditaan kahden lainatarjouksen välillä. Lainan määrä 250-300k ja kyse avoparista.

OP: marginaali 0,47, nostokulut 250e, kk-veloitus 2,30.
Nordea: marginaali 0,40, nostokulut 200e, kk-veloitus 2,30.

Huomioiden OP-bonusten vaikutus, kumman ottaisitte? Nordealla puolestaan esim. LyhennysJousto.

Kiitos!
Kannattaa myös huomioida, että osuuspankissa menee nuo lainan kuukausikulut bonuksista. Samoin myös luottokorttien ja pankkipalvelujen maksut.
 
Piti tulla ihan tänne kirjoittamaan kun tuli yllätyttyä tässä hetki sitten.

Haimme alunperin 110k lainaa omakotitaloon syrjäseudulta. Tähän saatiin muutamilta pankeilta tarjoukset, ei siinä mitään. 5% löytyy käteistä ensiasunnon ostajina, joten laina onnistuu.

S-pankki heittikin sitten kovan tarjouksen. Jos ostetaan asunto-osake kaupungista, niin lainaa irtoaa 150k ILMAN omarahoitusosuutta, lainalle pitää vain ostaa S-asuntotakaus (garantia) koska henkilötakaajia ei ole.

Olen ollut siinä uskossa, että asuntolainaa ei enää nykyään saa ilman omaa rahaa? Yhdelle pankille mainitsin tästä S-pankin tarjouksesta niin hyvä että ei ollut haastamassa S-pankkia oikeuteen...

Ei siinä mitään, tuo S-pankin tarjous oli selvästi tähänastisista paras. 150k lainalle marginaali 0,56% + 12kk euribor 25v maksuajalle, tuohon 110k lainaan omakotitaloa varten paras tarjous marginaalille oli 1,1%...

Tokihan tuo Garantian takaus maksaa, mutta jääpähän rahaa hankintoihin kun on eka lapsikin tulossa.
 
Kyllä sitä lainaa saa ilman omaa rahaa, juurikin ostettavilla takauksilla tai sitten, jos joku sukulainen/ystävä/hyväntekijä on valmis antamaan takauksen osuuden esim omasta asunnostoon/loma-asunnosta/muusta omistuksestaan
 
Piti tulla ihan tänne kirjoittamaan kun tuli yllätyttyä tässä hetki sitten.

Haimme alunperin 110k lainaa omakotitaloon syrjäseudulta. Tähän saatiin muutamilta pankeilta tarjoukset, ei siinä mitään. 5% löytyy käteistä ensiasunnon ostajina, joten laina onnistuu.

S-pankki heittikin sitten kovan tarjouksen. Jos ostetaan asunto-osake kaupungista, niin lainaa irtoaa 150k ILMAN omarahoitusosuutta, lainalle pitää vain ostaa S-asuntotakaus (garantia) koska henkilötakaajia ei ole.

Olen ollut siinä uskossa, että asuntolainaa ei enää nykyään saa ilman omaa rahaa? Yhdelle pankille mainitsin tästä S-pankin tarjouksesta niin hyvä että ei ollut haastamassa S-pankkia oikeuteen...

Ei siinä mitään, tuo S-pankin tarjous oli selvästi tähänastisista paras. 150k lainalle marginaali 0,56% + 12kk euribor 25v maksuajalle, tuohon 110k lainaan omakotitaloa varten paras tarjous marginaalille oli 1,1%...

Tokihan tuo Garantian takaus maksaa, mutta jääpähän rahaa hankintoihin kun on eka lapsikin tulossa.
Oma lainaa (240k, espoo rivitalo) neuvotellessa otettiin garantia, jolloin ASP säästetyt rahat otettiin vaan ulos omalle tilille. Ei tarvinnut omaa rahaa laittaa yhtään itse asunnon ostoon. Menihän siinä rahaa "roskiin" mutta mukavasti jäi rahaa uuden kämpän kalusteisiin, pikku remppaamiseen yms.
 
Piti tulla ihan tänne kirjoittamaan kun tuli yllätyttyä tässä hetki sitten.

Haimme alunperin 110k lainaa omakotitaloon syrjäseudulta. Tähän saatiin muutamilta pankeilta tarjoukset, ei siinä mitään. 5% löytyy käteistä ensiasunnon ostajina, joten laina onnistuu.

S-pankki heittikin sitten kovan tarjouksen. Jos ostetaan asunto-osake kaupungista, niin lainaa irtoaa 150k ILMAN omarahoitusosuutta, lainalle pitää vain ostaa S-asuntotakaus (garantia) koska henkilötakaajia ei ole.

Olen ollut siinä uskossa, että asuntolainaa ei enää nykyään saa ilman omaa rahaa? Yhdelle pankille mainitsin tästä S-pankin tarjouksesta niin hyvä että ei ollut haastamassa S-pankkia oikeuteen...

Ei siinä mitään, tuo S-pankin tarjous oli selvästi tähänastisista paras. 150k lainalle marginaali 0,56% + 12kk euribor 25v maksuajalle, tuohon 110k lainaan omakotitaloa varten paras tarjous marginaalille oli 1,1%...

Tokihan tuo Garantian takaus maksaa, mutta jääpähän rahaa hankintoihin kun on eka lapsikin tulossa.

Meillä vajaa 200k laina ilman omarahoitusta ja henkilötakauksia, takuuna pankin tarjoama maksullinen takaus. Op, marginaali 0,6%
 
Meillä vajaa 200k laina ilman omarahoitusta ja henkilötakauksia, takuuna pankin tarjoama maksullinen takaus. Op, marginaali 0,6%

Hö, itselle juuri OP sanoi, että lakien mukaan ei ole mahdollista myöntää lainaa ilman omarahoitusta :D

Minkä verran te muut olette muuten maksaneet tuosta vakuudesta? Pankki ei osannut tarkkaa summaa sanoa kun kohdekkaan ei ollut hakuhetkellä tiedossa, mutta puhui sen olevan 3.5k luokkaa 150k lainasummalla.
 
Muistaakseni vähän reilu 3k edellämainitusta 240k lainasta. Danskebank, marginaali 0.49
 
Hö, itselle juuri OP sanoi, että lakien mukaan ei ole mahdollista myöntää lainaa ilman omarahoitusta :D

Minkä verran te muut olette muuten maksaneet tuosta vakuudesta? Pankki ei osannut tarkkaa summaa sanoa kun kohdekkaan ei ollut hakuhetkellä tiedossa, mutta puhui sen olevan 3.5k luokkaa 150k lainasummalla.
Ei siitä lakia taida olla, mutta finassivalvonnan vahva suositus ainakin, ettei lainaa myönnettäisi alle 10% (5% ensiasunnon ostajille) omarahoitusosuuden. Tuosta taitavat poiketa kai lähinna pienemmät paikallispankit. Vanhat lainat erikseen myös; yhdessä vaiheessa jopa 0 omarahoitusosuudet olivat melko yleisiä.
 
Hö, itselle juuri OP sanoi, että lakien mukaan ei ole mahdollista myöntää lainaa ilman omarahoitusta :D

Minkä verran te muut olette muuten maksaneet tuosta vakuudesta? Pankki ei osannut tarkkaa summaa sanoa kun kohdekkaan ei ollut hakuhetkellä tiedossa, mutta puhui sen olevan 3.5k luokkaa 150k lainasummalla.
Vaihtelee sen mukaan, minkä verran halutaan sillä maksullisella takauksella taata. Garantialla taisi yksi tarjous olla vuodenvaihteessa 40keur takaukselle 2,2k.

edit: siis laina kokonaisuudessaan 200k luokkaa, josta 40k siivulle piti löytää takaus.
 
Ei siitä lakia taida olla, mutta finassivalvonnan vahva suositus ainakin, ettei lainaa myönnettäisi alle 10% (5% ensiasunnon ostajille) omarahoitusosuuden. Tuosta taitavat poiketa kai lähinna pienemmät paikallispankit. Vanhat lainat erikseen myös; yhdessä vaiheessa jopa 0 omarahoitusosuudet olivat melko yleisiä.
Lainakatosta on ihan laki. Kuulostaa vähän siltä, että täällä menee puurot ja vellit sekaisin kun vain puhutaan omarahoituksesta. Lain mukaan asuntoa ei voi ostaa kokonaan lainalla, mikäli vakuutena on ainoastaan ostettava asunto. 15 prosenttia asunnon hinnasta on katettava säästöillä tai muilla vakuuksilla. Ensiasuntoa ostaville vaatimus on 5 prosenttia. Jos omia säästöjä ei ole, ostettavan asunnon lisäksi vakuutena käytetään yleensä vanhempien asuntoa, muuta varallisuutta, valtion takausta tai maksullisia vakuuksia.

Nordean sivuilla tämä on selitetty hyvin selkeästi:

Asuntolainan lainakattoa koskeva laki astui voimaan 1.7.2016. Lainakatto edistää rahoitusjärjestelmän vakautta sekä hillitsee kotitalouksien liiallista velkaantumista ja asuntomarkkinoiden ylikuumentumista. Lainakatto koskee uusia myönnettäviä lainoja.

Lainakattoon tulee muutos 1.7.2018 alkaen. Sen jälkeen myönnettävä asuntolaina voi olla enintään 85 prosenttia annettavien vakuuksien käyvästä arvosta. Lainakatto on ollut 1.7.2016 - 30.6.2018 välisenä aikana 90 prosenttia. Jos kysymys on ensiasunnosta, lainakattoon ei tule muutosta. Ensiasuntojen osalta lainakatto on jatkossakin 95 prosenttia annettavien vakuuksien käyvästä arvosta. Asunnon ostotilanteessa vakuuden käyvällä arvolla tarkoitetaan asunnon hankintahintaa.

Säästäminen ja omarahoitusosuus
Asiakkaan oman säästämisen osuus eli asuntolainan käsiraha on vastaisuudessa entistä tärkeämpi. Asunnon ostajalla on oltava vähintään 15 prosenttia (tai ensiasunnossa 5 prosenttia) omia säästöjä tai vastaava määrä muita vakuuksia. ASP-lainaa varten omarahoitusosuus pitää jatkossakin olla vähintään 10 prosenttia. Asuntoa ei voi ostaa kokonaan velaksi käyttämällä vakuutena vain ostettavaa asuntoa. Lainakattoa laskettaessa vakuudeksi ei myöskään hyväksytä henkilötakausta.

Lainakatto koskee vain asunto-osakkeen tai asuinkiinteistön hankintaan tai peruskorjaukseen otettavia lainoja. Lainakattoa sovelletaan vakituiseen käyttöön tarkoitetun asunnon lisäksi myös vapaa-ajan asunnon tai sijoitusasunnon hankintaan myönnettävään lainaan.

Lainanhakijalla tulee olla riittävä lainanhoitokyky hoitaa kokonaislainamäärä, jossa otetaan huomioon hänen kaikki nykyiset ja suunnitellut lainat. Puuttuvan 15 prosenttia voi kattaa omarahoitusosuuden lisäksi vakuudella, jos lisävakuutta on saatavilla ja lainahoitokyky on riittävä.

Lainakatto korostaa säästämisen merkitystä ja ennakkoon säästämisestä tulee entistä tärkeämpää. Säännöllinen säästäminen tarjoaa taloudellisen puskurin myös korkomenojen kasvun ja yllättävien menojen varalle.

Lainakatto lyhyesti:
  • Asuntolainaa saat enintään 85 prosenttia sitä varten annettavien vakuuksien käyvästä arvosta.
  • Ensiasunnon ostajien lainakatto on enintään 95 prosenttia, ASP-lainassa edelleen 90 prosenttia.
Tässä esimerkki lainakatosta ja sen vakuuksista:
  • Asunnon kauppahinta on 100.000 euroa.
  • Asuntolainaa voit saada enintään 85.000 euroa (lainakatto).
  • Asunnon vakuusarvo pankille enintään 75.000 euroa.
  • Asunnon vakuusarvon ylittävälle osalle 10.000 euroa tarvitaan omia säästöjä tai muu lisävakuus. Lisävakuutena voi olla OmaTakaus.
  • Jos lainaa otetaan yli 85.000 euroa, niin silloin lainakaton ylittävälle osuudelle tarvitaan vakuudeksi lisäksi omia säästöjä tai muita vakuuksia.
 
Itse jouduin ottamaan vastaavan kuin tuo garantia. On siitä jo aikaa kun ero tuli, mutta siinä yllättävässä tilanteessa ei ollut käteistä.
Järkyttävän kallistahan se on. En itse harkitsis jos ei aivan pakko. Jäikö mulla vakuudet vajaaksi noin 10keur ja maksoin siitä 3keur! Jos tälläistä harkitset niin laskeppa siitä korkoprosentti! Muista että myös marginaalit ja euriborit menee summasta.

Eli itse ostaisin mieluummin vaikka luotolla tai pikavipillä jotain huonekaluja kuin tälläisellä takaus systeemillä
 
Itse jouduin ottamaan vastaavan kuin tuo garantia. On siitä jo aikaa kun ero tuli, mutta siinä yllättävässä tilanteessa ei ollut käteistä.
Järkyttävän kallistahan se on. En itse harkitsis jos ei aivan pakko. Jäikö mulla vakuudet vajaaksi noin 10keur ja maksoin siitä 3keur! Jos tälläistä harkitset niin laskeppa siitä korkoprosentti! Muista että myös marginaalit ja euriborit menee summasta.

Eli itse ostaisin mieluummin vaikka luotolla tai pikavipillä jotain huonekaluja kuin tälläisellä takaus systeemillä
Taitaa tapauskohtaisesti vaihdella tuon takauksen hinta, meille tarjottiin 40k eurolle takausta garantiasta 2,2k hintaan. Tuohon hintaan sitä jo voi harkita niin ei tarvitse suvun mökkiä laittaa vakuudeksi ja niitä vakuuksia voi käyttää sitten muuhun tarkoitukseen.
 
Taitaa tapauskohtaisesti vaihdella tuon takauksen hinta, meille tarjottiin 40k eurolle takausta garantiasta 2,2k hintaan. Tuohon hintaan sitä jo voi harkita niin ei tarvitse suvun mökkiä laittaa vakuudeksi ja niitä vakuuksia voi käyttää sitten muuhun tarkoitukseen.
Tapauskohtaista taitaa tosiaan olla, mulle tarjottiin Nordeasta takausta 15k€:lle hintaan 800€. En nyt muista oliko tuo Nordean käyttämä pulju Garantia tai joku heidän oma.
 
Terve,

Pohditaan kahden lainatarjouksen välillä. Lainan määrä 250-300k ja kyse avoparista.

OP: marginaali 0,47, nostokulut 250e, kk-veloitus 2,30.
Nordea: marginaali 0,40, nostokulut 200e, kk-veloitus 2,30.

Huomioiden OP-bonusten vaikutus, kumman ottaisitte? Nordealla puolestaan esim. LyhennysJousto.

Kiitos!

Nordea tiputti marginaalin 0,38, mutta nostokulut säilyivät. Täytynee vielä odotella OP:n vastaus.
 
Hö, itselle juuri OP sanoi, että lakien mukaan ei ole mahdollista myöntää lainaa ilman omarahoitusta :D

Minkä verran te muut olette muuten maksaneet tuosta vakuudesta? Pankki ei osannut tarkkaa summaa sanoa kun kohdekkaan ei ollut hakuhetkellä tiedossa, mutta puhui sen olevan 3.5k luokkaa 150k lainasummalla.
Meillekin yksi OP sanoin näin ja toinen OP antoi lainan ilman omarahoitusta :)
 
Hö, itselle juuri OP sanoi, että lakien mukaan ei ole mahdollista myöntää lainaa ilman omarahoitusta :D

Minkä verran te muut olette muuten maksaneet tuosta vakuudesta? Pankki ei osannut tarkkaa summaa sanoa kun kohdekkaan ei ollut hakuhetkellä tiedossa, mutta puhui sen olevan 3.5k luokkaa 150k lainasummalla.
Meillä S-pankin kautta sama systeemi 220kE lainaan ja takaus maksoi loppupeleissä rapiat 2000€
 
Jos asuntotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, onko niin että tarkastusfirma määrittää, että onko mahdollisesti havaittu vika/ongelma tms riittävä syy tarjouksen poisvetämiselle? onko raja-arvojen ylitys esim. kosteus- tai sisäilmamittauksissa riittävä syy?
 
Jos asuntotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, onko niin että tarkastusfirma määrittää, että onko mahdollisesti havaittu vika/ongelma tms riittävä syy tarjouksen poisvetämiselle? onko raja-arvojen ylitys esim. kosteus- tai sisäilmamittauksissa riittävä syy?

Kyllähän siinä ehdossa varmaan tarkemminkin lukee, koska muuten (jos lukee kuten ns. piru raamattua) riittää että teettää sen kuntotarkastuksen ja vaikka tuloksena olisi "läpimätä talo, ei saa asua, ongelmajätettä" kauppa tehtäisiin koska tarjouksen ehto "kuntotarkistus" täyttyy...

Yleensä tuossa on se että mitään isompaa ei löydy / jos jotain pientä löytyy se korjataan / korvataan ennen kaupan syntymistä (eli esim. hinta laskee hieman kun arvioidaan paljon esim. uusitut ikkunan pokat maksaa tms. mistä nyt löytyy sanottavaa)
 
Kyllähän siinä ehdossa varmaan tarkemminkin lukee, koska muuten (jos lukee kuten ns. piru raamattua) riittää että teettää sen kuntotarkastuksen ja vaikka tuloksena olisi "läpimätä talo, ei saa asua, ongelmajätettä" kauppa tehtäisiin koska tarjouksen ehto "kuntotarkistus" täyttyy...
Tuolla tarjouksella voi muutenkin pyyhkiä vaikka perseensä, jos ei huvita ostaa, mikäli ei ole osakehuoneistosta kyse.

Omakotitalon ostaminen
Myyjälle tehty ostotarjous ei kiinteistönkaupassa ole samalla tavoin sitova kuin asunto-osakkeiden kaupassa. Tarjouksen perumisesta ei joudu maksamaan vakiosopimussakkoa tai menettämään koko käsirahaa.

Kiinteistönkaupassa osapuolia sitoo vain maakaaren määrämuodossa tehty esisopimus, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Esisopimusmenettelyä käytetään kuitenkin varsin harvoin.
 
Jos asuntotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, onko niin että tarkastusfirma määrittää, että onko mahdollisesti havaittu vika/ongelma tms riittävä syy tarjouksen poisvetämiselle? onko raja-arvojen ylitys esim. kosteus- tai sisäilmamittauksissa riittävä syy?

Eikös se ehto yleensä muotoilla jotenkin malliin mikäli kuntotarkastuksessa ilmenee kohteen kunnosta jotain mitä ostajalla ei ollut aiemmin tiedossa, voi ostaja perua tarjouksensa jne...? Eli jos sieltä löytyy jotain mikä ei tarjousta tehdessä ollut tiedossa niin tarjouksen voi neuvotella uusiksi tai perua.
 
Siihen ehtoon voi kirjata selkeyden vuoksi vaikka että jos kuntotarkastuksessa ilmenee yli 5k€ korjattavia kohteita niin ostajalla on oikeus purkaa tarjous. Suosittelen siis selkeyden vuoksi kirjaamaan sen ehdon juuri sillä tavalla kuin itse on valmis tekemään kaupat. On vähän turhauttavaa alkaa kiistelemään jostain tulkinnanvaraisesta lauseesta.
 
Ei tarvii kiistellä, kun se kiinteistön ostotarjous ei sido mihinkään. Lähinnä vaan herrasmiessopimus.

Osakehuoneistoissa sitten asia erikseen ja pitää olla tarkempana. Tosin noissa nuo kuntokartoitukset ovat muutenkin harvinaisempia, kun huoneiston omistaa As Oy.
 
Jos asuntotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, onko niin että tarkastusfirma määrittää, että onko mahdollisesti havaittu vika/ongelma tms riittävä syy tarjouksen poisvetämiselle? onko raja-arvojen ylitys esim. kosteus- tai sisäilmamittauksissa riittävä syy?

Jos olet kiinteistöstä tarjoamassa, niin tarjoukseen noin:


Kaupan ehtona kuntotarkastus: ostajalla on oikeus vetäytyä kaupasta
seuraamuksitta mikäli tarkastuksessa paljastuu vähäistä suurempia
virheitä tai vaurioita. Tarkastuksen kustannukset jaetaan puoliksi.
Mikäli ostaja vetäytyy kaupasta sen perusteella että rakennuksesta on
löytynyt vähäistä suurempi virhe tai vaurio myyjä vastaa kuitenkin
tarkastuskustannuksista ja saa vastaavasti oikeudet tutkimukseen
kokonaisuudessaan
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 315
Viestejä
4 864 902
Jäsenet
78 641
Uusin jäsen
Fintukani

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom