Asunnon ostaminen ja asuntolaina

No tuossa oli sellaisia virheitä että ihme että talo on vielä edes olemassa.
Tuosta Taloussanomien jutusta pisti silmään lause "Myyjä muistutti, että ostaja oli kauppaa tehdessään hyväksynyt talon sellaisena kuin se oli."

Lieneeköhän myyjä katsonut liikaa Palsanmäen huutokauppaohjelmaa, vai mistä moinen oletus perävalotakuusta? :facepalm: En oikein jaksa uskoa sitä vaihtoehtoa, että ostaja olisi kyseisen erityisehdon kauppakirjaan suostunut tekemään.
 
Tuosta Taloussanomien jutusta pisti silmään lause "Myyjä muistutti, että ostaja oli kauppaa tehdessään hyväksynyt talon sellaisena kuin se oli."

Lieneeköhän myyjä katsonut liikaa Palsanmäen huutokauppaohjelmaa, vai mistä moinen oletus perävalotakuusta? :facepalm: En oikein jaksa uskoa sitä vaihtoehtoa, että ostaja olisi kyseisen erityisehdon kauppakirjaan suostunut tekemään.
Ja vaikka olisikin kauppakirjassa moinen ehto niin se olisi käsittääkseni laiton.
 
Ja vaikka olisikin kauppakirjassa moinen ehto niin se olisi käsittääkseni laiton.

Jos talo myydään purettavaksi tontin hinnalla niin sitten, mutta tässä tapuaksessa maksettiin talosta ja tekniikasta mikä ei ollut sääntöjen mukainen ja osa tekniikasta puuttui, siis hyvin räikeä kusetus ja juuri näitä varten toi 5v varoaika on hyvä.
 
Jos talo myydään purettavaksi tontin hinnalla niin sitten, mutta tässä tapuaksessa maksettiin talosta ja tekniikasta mikä ei ollut sääntöjen mukainen ja osa tekniikasta puuttui, siis hyvin räikeä kusetus ja juuri näitä varten toi 5v varoaika on hyvä.
Joo tuo maininta "myydään purkukuntoisena" ei ole käsittääkseni pätevä ehto kauppakirjassa, jos hinta ei selvästi ole pelkkä tontin hinta mahdollisesti alennettuna purkukustannuksilla.
 
Joo tuo maininta "myydään purkukuntoisena" ei ole käsittääkseni pätevä ehto kauppakirjassa, jos hinta ei selvästi ole pelkkä tontin hinta mahdollisesti alennettuna purkukustannuksilla.
Välillä näkee myynti-ilmoituksia, joissa on kuvat rempatusta talosta, ja sitten kuitenkin "myydään purkikuntoisena" sisäilmaongelmien takia. Hinta ei kuitenkaan ole pelkkä tontin hinta. :rolleyes:
 
Välillä näkee myynti-ilmoituksia, joissa on kuvat rempatusta talosta, ja sitten kuitenkin "myydään purkikuntoisena" sisäilmaongelmien takia. Hinta ei kuitenkaan ole pelkkä tontin hinta. :rolleyes:

Eikös ostaja voi katsoa peiliin jos maksaa purkukuntoisesta enemmän kuin tontti - purkukustannukset. Pyytäähän saa mitö haluaa.
 
Joo tuo maininta "myydään purkukuntoisena" ei ole käsittääkseni pätevä ehto kauppakirjassa, jos hinta ei selvästi ole pelkkä tontin hinta mahdollisesti alennettuna purkukustannuksilla.
Tämä on minusta vähän outoa. Koska jos on kerran myymässä tonttia josta on vielä vähennetty purkukustannukset ja kauppakirjassa lukee että myydään vain tontti jonka hintaa on alennettu koska tontilla sijaitsee purkukuntoinen rakennus niin miksei tuo ole pätevää? Saahan sitä tontista pyytää mitä vaan, tyhmäähän se on vaan ostaa liian kalliilla. Ja jos siis kauppakirjassa nimenomaan sanotaan että myydään pelkkä tontti vähennettynä rakennuksen purkukustannuksilla niin typerää että tällöin voisi ostaja valittaa rakennuksen huonosta kunnosta?
 
Eikös ostaja voi katsoa peiliin jos maksaa purkukuntoisesta enemmän kuin tontti - purkukustannukset. Pyytäähän saa mitö haluaa.
Tämä on minusta vähän outoa. Koska jos on kerran myymässä tonttia josta on vielä vähennetty purkukustannukset ja kauppakirjassa lukee että myydään vain tontti jonka hintaa on alennettu koska tontilla sijaitsee purkukuntoinen rakennus niin miksei tuo ole pätevää? Saahan sitä tontista pyytää mitä vaan, tyhmäähän se on vaan ostaa liian kalliilla. Ja jos siis kauppakirjassa nimenomaan sanotaan että myydään pelkkä tontti vähennettynä rakennuksen purkukustannuksilla niin typerää että tällöin voisi ostaja valittaa rakennuksen huonosta kunnosta?
Koska jos hinta ei oikeasti vastaa vain tontin hintaa, tätä käytäisiin vain keinona päästä eroon myyjän 2/5 vuoden vastuusta piilevistä virheistä.
Esim. "Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, pitää hinnan vastata purkukuntoisen rakennuksen hintaa. Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, mutta kuitenkin kauppahinta on asuttavan talon hintainen, ei maininta purkukuntoisuudesta poistakaan myyjän vastuuta. Toisin sanoen pelkästään kauppakirjassa oleva maininta rakennusten purkukuntoisuudesta ei poista myyjän vastuuta kiinteistöstä, jos muut olosuhteet ja kaupan ehdot näyttävät sen, että todellisuudessa rakennus on tarkoitettu myytäväksi asuinkäyttöön. Kauppahinnankin siis pitää vastata purkukuntoisen kiinteistön hintaa, jotta myyjä vapautuu vastuusta laatuvirheiden osalta. Tämä estää sen, että myyjä voisi rajoittaa vastuutaan kiinteistöstä vaatimalla kauppakirjaan mainintaa purkukuntoisuudesta." Kiinteistön myynti purkukuntoisena - Laki24.fi
Ja toinen esimerkki "Maakaaren 2:9.2:n mukaan ostajan oikeutta vedota virheeseen voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä. Säännöksellä on haluttu torjua ostajan kannalta yllättävien ja kohtuuttomien vastuunrajoitusehtojen käyttö. Tällaisia ehtoja ovat esimerkiksi ”myydään siinä kunnossa kuin se on” tai ”rakennus myydään purkukuntoisena”. Kyseisenkaltaiset ehdot eivät täytä maakaaren yksilöintivaatimusta ja ostajan on siis kyseisistä ehdoista huolimatta mahdollista vedota kiinteistössä ilmituleviin virheisiin." Vastuunrajoituslausekkeet kiinteistön kaupassa | Herkulex.fi
 
S-Pankki oli pohjanoteeraus. Nostokuluja olisi kahdesta lainasta pitänyt maksaa tonni ja siihen päälle ottaa väkisin takaisinmaksuturva 50e/kk.
Mielenkiintoista miten nämä menee ristiin. Meidän kohdalla S-pankki oli se joka ei tuputtanut mitään ylimääräistä ja tarjosi parhaat lainaehdot. Nordean tarjous lisäkuluineen ja neuvottelijan asenne oli sen verran haistapaskasarjaa ettei jatkettu edes keskusteluja.
 
Asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen toi mieleen ilmiön nimeltä strategic default, jota esiintyi Yhdysvalloissa finanssikriisiä edeltäneen asuntojen hintojen romahduksen aikoihin. Tuolloin tavalliset keskiluokkaiset ja hyvin toimeentulevat ihmiset jättivät tarkoituksellisesti asuntolainansa maksamatta, kun hintatason laskiessa asunnon arvo alitti jäljellä olevan velan määrän. Eli asunnosta muutettiin pois, velan maksaminen lopetettiin ja asunto meni pankille.

Onko tällainen ilmiö mahdollinen Suomessa? Yhdysvalloissa laki on ilmeisesti sellainen, että suurin seuraamus tuollaiseen ratkaisuun päätyvälle on enemmänkin moraalinen kuin juridinen tai taloudellinen.
 
Asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen toi mieleen ilmiön nimeltä strategic default, jota esiintyi Yhdysvalloissa finanssikriisiä edeltäneen asuntojen hintojen romahduksen aikoihin. Tuolloin tavalliset keskiluokkaiset ja hyvin toimeentulevat ihmiset jättivät tarkoituksellisesti asuntolainansa maksamatta, kun hintatason laskiessa asunnon arvo alitti jäljellä olevan velan määrän. Eli asunnosta muutettiin pois, velan maksaminen lopetettiin ja asunto meni pankille.

Onko tällainen ilmiö mahdollinen Suomessa? Yhdysvalloissa laki on ilmeisesti sellainen, että suurin seuraamus tuollaiseen ratkaisuun päätyvälle on enemmänkin moraalinen kuin juridinen tai taloudellinen.
Suomessa velka on ottajansa, ei asunnon. Eli vaikka asunto menisi "vasaran alle" velkaa jää loput maksettavaksi. Vasta velkasaneerauksessa voi päästä siitä ja se on pitkä tie.
 
Rivitalo osaketta ostamassa. Mitä mieltä tällaisesta jos betoni rappuset ovat irronneet seinästä viitisen senttiä? Mahdollisesti vajonnut ja siirtynyt. Mahtaako kertoa muun asunnon mahdollisesta vajoamisesta.
 
Rivitalo osaketta ostamassa. Mitä mieltä tällaisesta jos betoni rappuset ovat irronneet seinästä viitisen senttiä? Mahdollisesti vajonnut ja siirtynyt. Mahtaako kertoa muun asunnon mahdollisesta vajoamisesta.
Onko ne eriksee valettu? Isompi pohdinta vaatisi varmaan maaperätutkimuksen.
 
Rivitalo osaketta ostamassa. Mitä mieltä tällaisesta jos betoni rappuset ovat irronneet seinästä viitisen senttiä? Mahdollisesti vajonnut ja siirtynyt. Mahtaako kertoa muun asunnon mahdollisesta vajoamisesta.

Entisessä taloyhtiössä oli tuota vikaa. Yleinen käsitys oli, että kun olivat erikseen valettu ei ollut perusta kunnossa. Ilmeisesti tuohon aikaan siellä alla saattoi olla jätetty rakennusjätteitäkin. Käytännössä korjaukseksi valettiin lisäporrasta. Itse en siitä stressannut, enemmän silmiin pisti "kivijaloista" puskeva suola. Ja nämä ei omaa myyntiä haitanneet, riippuu tetysti ostajasta jne. Rakennusvuosi 1991.
 
Nostamassa noin 215ke lainaa; tarjouskilpailussa jäljellä nordea ja op, joista molemmat tarjoavat 12kk euribor koron 0.5 marginaalilla. Nordealta ei toimituskuluja ja päivittäispalvelut ilmaiset. Op:lla 360e toimituskulut ja pankkipalvelut hinnaston mukaisesti. Onko bonuksista sen verran iloa että kannattaa valita op? Asunnon myynen eteenpäin 5 vuoden sisällä joten tuo 360e hieman ahdistaa.
Jos vakuutukset saa OP:lta järkevään hintaan, niin nuo bonukset ovat ensimmäisenä vuonna alle 535€ (riippuen kuinka paljon lyhentää lainaa). Eli tuossa tapauksessa maksaa helposti tuon 360 € toimituskulut ja pankkipalvelut jo ensimmäisenä vuotena. Ilman vakuutuksia noita tuskin saa kulutettua kokonaan.
 
Nostamassa noin 215ke lainaa; tarjouskilpailussa jäljellä nordea ja op, joista molemmat tarjoavat 12kk euribor koron 0.5 marginaalilla. Nordealta ei toimituskuluja ja päivittäispalvelut ilmaiset. Op:lla 360e toimituskulut ja pankkipalvelut hinnaston mukaisesti. Onko bonuksista sen verran iloa että kannattaa valita op? Asunnon myynen eteenpäin 5 vuoden sisällä joten tuo 360e hieman ahdistaa.
Saat ekana vuonna jo yli 500e bonuksia, jolla maksat vaikka kotivakuutuksen pois. Pankkipalvelut hinnaston mukaisesti itsellä on ainakin pelkkä visa-kortti joka on 2,95e/kk sekä lainan automaattiveloituskulut 2,5e/kk per laina (ASP-laina ja lisälaina). Tuo 360e lisätään velan pääomaan, joten et joudu sitä edes nyt maksamaan. Vaikka en tuota 0,25% bonuksia laske suoraan marginaalista pois on tuo OP:n tarjous mielestäni paljon parempi. Itse otin 0,5% OP:n vs 0,4% Danske ja Nordea.
 
Saat ekana vuonna jo yli 500e bonuksia, jolla maksat vaikka kotivakuutuksen pois. Pankkipalvelut hinnaston mukaisesti itsellä on ainakin pelkkä visa-kortti joka on 2,95e/kk sekä lainan automaattiveloituskulut 2,5e/kk per laina (ASP-laina ja lisälaina). Tuo 360e lisätään velan pääomaan, joten et joudu sitä edes nyt maksamaan. Vaikka en tuota 0,25% bonuksia laske suoraan marginaalista pois on tuo OP:n tarjous mielestäni paljon parempi. Itse otin 0,5% OP:n vs 0,4% Danske ja Nordea.
Itse otin myös OP:ltä 0,4% vs 0,3% Hypolta. Tosin toimituskulut olivat samaa luokkaa.
 
Omat vakuutukset tähän asti olleet vuositasolla hieman satasen pinnassa, joten aika paljon jää bonuksia käyttämättä. Voisihan sitä aina nostaa vakuutusturvaa ja ottaa ylimääräisiä kortteja. :)
Satanen kuulostaa vähältä.

-Kotivakuutus
-Tapaturmavakuutus
-Matkavakuutus (mulla ollut aina jatkuva, matkustan kyllä aika paljon, mutta korvaahan toi, aina kun oon >50km kotoa)
-Autovakuutus

Meillä menee >2te vuodessa vakuutuksiin nelihenkisessä perheessä. (OK-talo + 2 autoa). OP bonareita tulee joku 700-800e vuodessa ja kivasti noita vakuutuksia kuittailee noilla.
 
Asunkin pienehkössä kaksiossa yksin, eikä mulla ole autoa. Ifiltä katoin just niin kotivakuutus 100.34 euroa, joka varmaan laskee kun muutan vielä pienempään asuntoon. Lisäksi mulla on henkilövakuutus 46.66 euroa. Matkavakuutus on ilmainen luottokortin kautta, mutta ei tietenkään ole jatkuva tai kata kaikkea (en toisaalta koe tarpeelliseksikaan).
No tuossa tapauksessa OP:n bonukset korvaavat päivittäisasioinnin, jolloin eroksi jää lähinnä tuo toimituskulu. Bonukset kattavat helposti vakuutusmaksut, niin toimituskulun kuolettamiseksi vakuutukset tulisi siirtää OP:lle. Aika kauanko toimituskulun säästämiseen menee voi laskea halvimman vakuutustarjouksen perusteella, koska jos otat Nordean niin voit kilpailuttaa vakuutukset. Jos otat lainan niin vakuutukset kannattaa ehdottomasti ottaa OP:lta vaikka saisit ne halvemmalla muualtakin, koska muuten bonukset jäävät käyttämättä. Eli OP:n vakuutus on "ilmainen".
 
Suojasin itseni koroilta n. 500€ / kk menee suojaukseen, mutta onpa turvattu
 
Niin ei tuo minusta kauhean kallis ollut? ei nouse paljoa yli 1% marginaali
 
Tuntuu kyllä kans kovin hyvältä asiakkaalta pankin silmissä. Ihan tolkuton raha suojauksesta, niin euroissa kuin prosentuaalisestikin mitattuna suhteessa lainan pääomaan.
 
Noita kaupataan niin paljon ja tehokkaasti ettei se nyt mikään suuri ihme ole jos joku noihin menee. Olisi kiva nähdä jotain tilastoa että moniko suojaa lainansa.

Edit: Googlasin sitten aikani kuluksi: Korkokaton suosio on noussut, vaikka korot ovat epätavallisen alhaalla – Professori: On muitakin tapoja varautua asuntolainan kallistumiseen

"Kolmannes suomalaisista on suojannut lainansa korkokaton avulla ja yli 40 prosenttia lainanottoa suunnittelevista aikoo ottaa korkokaton, ilmenee pankkien edunvalvontajärjestön Finanssialan teettämästä tutkimuksesta"
 
Noita kaupataan niin paljon ja tehokkaasti ettei se nyt mikään suuri ihme ole jos joku noihin menee. Olisi kiva nähdä jotain tilastoa että moniko suojaa lainansa.

Edit: Googlasin sitten aikani kuluksi: Korkokaton suosio on noussut, vaikka korot ovat epätavallisen alhaalla – Professori: On muitakin tapoja varautua asuntolainan kallistumiseen

"Kolmannes suomalaisista on suojannut lainansa korkokaton avulla ja yli 40 prosenttia lainanottoa suunnittelevista aikoo ottaa korkokaton, ilmenee pankkien edunvalvontajärjestön Finanssialan teettämästä tutkimuksesta"


Valtaosa ei taida osata / viitsi laskea, paljonko sen oikea kustannus on. Lottoamistahan tuo on. Vaikka voittaisikin (korot nousisi yli suojauksen määräajan aikana), uskallan väittää että enemmän voittaa maksamalla lainaa pois suojauksen hinnan edestä.
 
Valtaosa ei taida osata / viitsi laskea, paljonko sen oikea kustannus on. Lottoamistahan tuo on. Vaikka voittaisikin (korot nousisi yli suojauksen määräajan aikana), uskallan väittää että enemmän voittaa maksamalla lainaa pois suojauksen hinnan edestä.

Vaikka se oudolta tuntuu niin suurimmalle osalle ihan järkevistäkin ihmisistä kaikki raha-asiat ovat aivan täysin mahdottomia ymmärtää. Yksi työkaverikin vänkäsi ihan tosissaan ettei ole mitään järkeä sijoittaa ylimääräisiä rahoja vaan aina ja ikuisesti on järkevämpää maksaa pois asuntolainaa. Muutaman kerran kun oikein rautalangasta toistin kysymyksiä:
"mikä sun nykyinen asuntolainan korko on?"
"voiko siitä tehdä vähennyksiä?"
"paljonko esim. Bank Norwegian maksaa kiinteää korkoa talletuksille? (1,75% silloin)"

Jossain kohtaa tuli sellainen "ahaa" ja homma ehkä vähän aukeni.

Korkokatto on sitten hieman eri asia ja perustuu pelotteeseen jota ei ymmärretä.
"Otin korkokaton jos korot nousevat, tuo sellaista turvaa"
"Pitkä euribori on parempi kuin lyhyt, tuo sellaista turvaa" (Nykyisin lyhyttä ei tosin tunnu saavan edes)

On olemassa joku mystinen vaara jota ei edes osata selittää kysyttäessä, mutta silti siltä on hyvä suojautua... Saati että olisi joku mielikuva kuinka paljon tämä suojautuminen maksaa. Normaaleista vakuutuksista sentään yleensä ymmärretään että mitä ne maksaa kun niillä on selkeä euromääräinen hinta.
 
Justiinsa menossa maaliin asuntolainan kilpailutus (Danske 0,45 marginaalilla), katsotaan vielä saako Nordea samaan / lähelle niin että purkavat tuon tämän hetkisen kalliin korkoputken. Jos saisi vähintään 10v korkoputkisuojaa halvalla niin miksei, nyt en taida sitä enää ottaa vaan laitan mielummin sen rahan johon perus rahastoon.

EDIT: typot
 
Viimeksi muokattu:
Justiinsa menossa maaliin asuntolainan kilpailutus (Danske 0,45 marginaalilla), katsotaan vielä saako Nordea samaan / lähelle niin että purkavat tuon tämän hetkisen kalliin korkoputken. Jos saisi vähintään 10v korkopukisuojaa halvalla nin miksei, nyt en taida sitä enää ottaa vaan laitan mielummin sen rahan johon perus rahastoon.
Sama operaatio täällä saatu maaliin. Danske tarjosi 0,4. Nordea vänkräämisen jälkeen 0,8 marginaalista 0,3:een kun suostuttiin pitämään tuossa uusimmassa lainassa korkoputki vielä voimassa sen pari vuotta mitä tuota jäljellä. Lisäksi vanhoihin lainoihin ei tarvinnut tehdä muutoksia, mikä erittäin hyvä, koska ne 1-3kk euriborilla ja marginaalia syöviä eli kokonaiskorot jotain 0,2% luokkaa tällä hetkellä.
 
HYPO:sta kannattaa muuten ehkä kysellä myös, PK seudulla jos asuntolainaa kilpailuttaa. Jos se sattuu kohdille niin ei tarvi vaihtaa pankkia. Itellä jäi kuitenkin 0,52 niin ei kannata.

Tuo "mystiseltä vaaralta suojautumista" korkoputken hinnalla saattaa myös tarkoittaa itsellä sisäloisten häätöä alkoholin avulla lomakohteessa :kippis:
 
Vaikka se oudolta tuntuu niin suurimmalle osalle ihan järkevistäkin ihmisistä kaikki raha-asiat ovat aivan täysin mahdottomia ymmärtää. Yksi työkaverikin vänkäsi ihan tosissaan ettei ole mitään järkeä sijoittaa ylimääräisiä rahoja vaan aina ja ikuisesti on järkevämpää maksaa pois asuntolainaa. Muutaman kerran kun oikein rautalangasta toistin kysymyksiä:
"mikä sun nykyinen asuntolainan korko on?"
"voiko siitä tehdä vähennyksiä?"
"paljonko esim. Bank Norwegian maksaa kiinteää korkoa talletuksille? (1,75% silloin)"

Jossain kohtaa tuli sellainen "ahaa" ja homma ehkä vähän aukeni.

Asuntolainan poismaksuhan on nimenomaan korkosijoitus ja jos muualta saa korkeampaa riskitöntä korkoa niin sehän on aika no brainer sijoittaa sinne. Nimenomaan riskitön on avainsana koska lainan takaisinmaksuhan on tavallaan riskitön korkosijoitus.

Tähän viestiin liittymättömänä (enemmän liittyen aiempiin keskusteluihin näiden rahojen sijoittamisesta).
Osakerahastot ym. ei ole oikein vertailukelpoisia enkä itse niitä käyttäisi puskurina (näen suht todennäköisenä tilanteen että jos puskureita tarvitsee niin osakkeet laskee merkittävästi eikä näitä silloin tekisi mieli realisoida), näitä pankkitalletuksia (kunhan on talletussuoja riittävä) mikä ettei. Molempi parempi jos onnistuu. Ei kyllä taida näiden pankkitalletustenkaan korot kovin hääppösiä olla enää.
 
Tähän viestiin liittymättömänä (enemmän liittyen aiempiin keskusteluihin näiden rahojen sijoittamisesta).
Osakerahastot ym. ei ole oikein vertailukelpoisia enkä itse niitä käyttäisi puskurina (näen suht todennäköisenä tilanteen että jos puskureita tarvitsee niin osakkeet laskee merkittävästi eikä näitä silloin tekisi mieli realisoida), näitä pankkitalletuksia (kunhan on talletussuoja riittävä) mikä ettei. Molempi parempi jos onnistuu. Ei kyllä taida näiden pankkitalletustenkaan korot kovin hääppösiä olla enää.
Riippuu minkälaista eventtiä vastaan kerää puskuria. Itse säästän rahastoon koska korkojen noustessa pörssi ei voi ainakaan laskea. Toisaalta jos haluaa turvaa suhdanteiden ja työttömäksi jäämisen varalta niin silloin talletuskorot yms. vähäisen volatiliteetin sijoitustuotteet ovat ihan jees.
 
Nykyään lainananto on niin tarkkaan säännösteltyä, ettei lainan ottajan tarvitse enää hirveästi miettiä riskejä: jos riski takaisinmaksukyvystä on merkittävä, lainaa ei tipu. Jos yksittäisiltä takaisinmaksukykyyn vaikuttavilta asioilta haluaa suojautua, niin todennäköisimpiä ja merkittävimpiä riskejä ovat työttömyys tai työkyvyttömyyteen johtava tapaturma/sairastuminen sekä puolison kuolema (jos otetaan yhteinen laina). Niihin verrattuna se että euribor nousee yli viiteen prosenttiin on hyvin epätodennäköinen riski, ja sen pitäisi vielä tapahtua epäsuotuisissa olosuhteissa kuten 90-luvun lamassa. Korkohan korreloi inflaation kanssa, jolloin inflaatio kumoaa pitkälti koron muutoksia: kun on korkea korko niin on myös korkea inflaatio joka syö lainapääoman reaaliarvoa. Pääasia että laina pienenee, oli se sitten nimellisesti tai reaalisesti. Koron nousu on siis vaarallinen vain jos samalla tapahtuu muuta pahaa kuten devalvaatio ja massatyöttömyys ja asuntojen hintojen romahdus, mutta devalvaatiota ei voi enää tapahtua kun ei ole omaa valuuttaa, ja työttömyydeltä voi ja kannatta suojautua takaisinmaksuturvalla.
 
Jaaha, no nyt tulikin Nordean vasta-isku ja tarjosivat 0,4% marginaalin, 30v lainalle ja kohtuu halvan 10v. korkoputken.

Pitääkin vielä puhelimessa käydä läpi vaihtoehdot, mutta näyttää vahvasti siltä ettei tarvi pankin vaihtoon lähteä. Hyvä niin.

Rahastosäästämisen voisi vielä sorvata kohdilleen, korko ei ole kovin hääppöinen, voisin ottaa isommalla riskillä melkeinpä.
 
Riippuu minkälaista eventtiä vastaan kerää puskuria. Itse säästän rahastoon koska korkojen noustessa pörssi ei voi ainakaan laskea. Toisaalta jos haluaa turvaa suhdanteiden ja työttömäksi jäämisen varalta niin silloin talletuskorot yms. vähäisen volatiliteetin sijoitustuotteet ovat ihan jees.
Miten niin pörssi ei voi korkojen noustessa laskea?
Kun nyt on halvalla lainalla paljon vivutettuna ja monien osakkeiden arvostustasot ovat todella korkealla, korkojen noustessa sijoituksia realisoidaan kiihtyvää tahtia kun vähäriskisten korkosijoitusten tuotto nousee. Jotta tuotto-odotus olisi jälleen osakkeiden osalta kilpailukykyinen on firmojen tuoton kasvettava tai osakkeiden hinnan laskettava. Ilman firmojen kannattavuuden kasvua (jota monilla firmoilla velan korkojen nousu vielä rasittaa) osakkeiden hinnan on nähdäkseni pakko laskea korkojen (merkittävämmin) noustessa.
 
Nykyään lainananto on niin tarkkaan säännösteltyä, ettei lainan ottajan tarvitse enää hirveästi miettiä riskejä: jos riski takaisinmaksukyvystä on merkittävä, lainaa ei tipu. Jos yksittäisiltä takaisinmaksukykyyn vaikuttavilta asioilta haluaa suojautua, niin todennäköisimpiä ja merkittävimpiä riskejä ovat työttömyys tai työkyvyttömyyteen johtava tapaturma/sairastuminen sekä puolison kuolema (jos otetaan yhteinen laina). Niihin verrattuna se että euribor nousee yli viiteen prosenttiin on hyvin epätodennäköinen riski, ja sen pitäisi vielä tapahtua epäsuotuisissa olosuhteissa kuten 90-luvun lamassa. Korkohan korreloi inflaation kanssa, jolloin inflaatio kumoaa pitkälti koron muutoksia: kun on korkea korko niin on myös korkea inflaatio joka syö lainapääoman reaaliarvoa. Pääasia että laina pienenee, oli se sitten nimellisesti tai reaalisesti. Koron nousu on siis vaarallinen vain jos samalla tapahtuu muuta pahaa kuten devalvaatio ja massatyöttömyys ja asuntojen hintojen romahdus, mutta devalvaatiota ei voi enää tapahtua kun ei ole omaa valuuttaa, ja työttömyydeltä voi ja kannatta suojautua takaisinmaksuturvalla.
Takaisinmaksukykyyn vaikuttaviin todennäköisiin ja merkittäviin riskeihin voinee nykyään lisätä homeen ja muut vakavat sisäilmaongelmat.
 
Miten niin pörssi ei voi korkojen noustessa laskea?
Kun nyt on halvalla lainalla paljon vivutettuna ja monien osakkeiden arvostustasot ovat todella korkealla, korkojen noustessa sijoituksia realisoidaan kiihtyvää tahtia kun vähäriskisten korkosijoitusten tuotto nousee. Jotta tuotto-odotus olisi jälleen osakkeiden osalta kilpailukykyinen on firmojen tuoton kasvettava tai osakkeiden hinnan laskettava. Ilman firmojen kannattavuuden kasvua (jota monilla firmoilla velan korkojen nousu vielä rasittaa) osakkeiden hinnan on nähdäkseni pakko laskea korkojen (merkittävämmin) noustessa.
Perustelen asiaa sillä että keskuspankeilla on ollut jatkuva paine laskea korkoa kun talous ei ole lähtenyt kunnolla kasvamaan, vaikka nyt viime vuosina on indekseillä saanutkin ihan hyvää tuottoa. Eli kun keskuspankit viimein uskaltavat nostella korkoja sen verran että se vaikuttaa asuntolainoihinkin, niin luultavasti talous on ihan hyvässä vedossa.
 
Perustelen asiaa sillä että keskuspankeilla on ollut jatkuva paine laskea korkoa kun talous ei ole lähtenyt kunnolla kasvamaan, vaikka nyt viime vuosina on indekseillä saanutkin ihan hyvää tuottoa. Eli kun keskuspankit viimein uskaltavat nostella korkoja sen verran että se vaikuttaa asuntolainoihinkin, niin luultavasti talous on ihan hyvässä vedossa.
Niin nyt on päädytty tilanteeseen jossa elvytyksen lopettamisen riskinä olisi lama pörssien sukeltaessa. Itse siis sanoisin ennemminkin, etteivät merkittävät ohjauskoron nostot ole kovin todennäköisiä, kun ne ravistelisivat pörssikursseja.
Indeksien tuottohan on perustunut osakemarkkinoille virtaaviin uusiin pääomiin, joka on johtanut arvostustasojen nousuun.
 
Oletteko Nordealla lainan kilpailuttajat joutuneet maksamaan tuon hinnaston mukaisen maksun marginaalin muutoksesta? “Koron tai marginaalin muutos 200,00 €“
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 315
Viestejä
4 864 902
Jäsenet
78 641
Uusin jäsen
Fintukani

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom