Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Silmiin osui erään hyväkuntoisen 2000-luvulla rakennetun omakotitalon myynti-ilmoitus, jossa oli esimerkillisen avoimesti kerrottu kohteen vioista ja lisätarkastusta vaativista kohdista:


Toivottavasti tällainen avoin käytäntö yleistyy. Valitettavan usein välittäjä ja myyjä vaikuttavat toivovan, ettei ostaja ymmärrä ottaa kaikista asioista selvää.

Minulle tuli ainakin positiivinen kuva myynti-ilmoituksesta.
Eräs kiinteistövälittäjä täällä päin jutteli tätä samaa. Asiat kuitenkin paljastuvat jossakin välissä ja saa turhia kaupan yrityksiä, jotka kaatuvat kuntokartoituksen karsittua tuolla kun heti avoimesti liikkeellä. Jää kaikille hyvä maku kaupoista.
 
Eräs kiinteistövälittäjä täällä päin jutteli tätä samaa. Asiat kuitenkin paljastuvat jossakin välissä ja saa turhia kaupan yrityksiä, jotka kaatuvat kuntokartoituksen karsittua tuolla kun heti avoimesti liikkeellä. Jää kaikille hyvä maku kaupoista.
Näin se on. Ilmoituksessa ei ilmoiteta ilmiselviä huonoja puolia vaan odotellaan että kiinnostus herää ja sitten pihistellen tulee esille ne negatiiviset puolet. Vähän sama kun joskus nähnyt vuokrailmoituksia tms. joissa ei ilmoiteta vuokran suuruutta. Mahdollisen vuokraajan pitää tiedustella asiaa että voit alkaa puntaroimaan kiinnostaako vai ei.
 
Hieman samaan kategoriaan menee asunnot joissa on velkaa, mutta sitä ei tietenkään aina ilmoiteta hinnassa joka näkyy asuntoja selatessa. Ihmettelin kun samalla alueella samankuntoisten ja näköisten asuntojen hinnassa eroa 25t niin toisessa oli laitettu nettiin velattomalla hinnalla ja toisessa sitten vain myyntihinta. Itselle ainakin tuo velattoman hinnan ilmoittaminen on selkeämpää ja eikä tule heti fiilis, että koitetaan viilata linssiin.
 
Hieman samaan kategoriaan menee asunnot joissa on velkaa, mutta sitä ei tietenkään aina ilmoiteta hinnassa joka näkyy asuntoja selatessa. Ihmettelin kun samalla alueella samankuntoisten ja näköisten asuntojen hinnassa eroa 25t niin toisessa oli laitettu nettiin velattomalla hinnalla ja toisessa sitten vain myyntihinta. Itselle ainakin tuo velattoman hinnan ilmoittaminen on selkeämpää ja eikä tule heti fiilis, että koitetaan viilata linssiin.

Ja tuosta "velattomasta hinnasta" puuttuu yleensä vielä tonttiosuus, jos se edes on lunastettavissa. Tämä siis uusissa asunnoissa.

Olemme isomman kodin tarpeessa ja ostaisimme mielellämme uuden, mutta koko touhussa on vahva kusetuksen maku. Ensinnäkin asuntojen hinnasta 70% on rahoitusosuutta (voi toki maksaa pois - ja pitääkin jos kodiksi ostaa, sijoitusasunnot erikseen), tämän lisäksi tulee autopaikka 20-40te osake, tonttiosuus 10-30% hinnasta (voi toki maksaa tonttivastiketta, mutta käytännössä kaikissa on ehto, että vastike nousee parin vuoden päästä taivaisiin - joskus koko tonttiosuutta ei voi edes maksaa pois!!!).

Miten ihmisillä on varaa ostaa uusia asuntoja, joiden hinnat voivat olla tuplat alueen 15v vanhaan asuntokantaan verrattuna! Eikö pankit seuraa maksukykyä? Vanha asuntokanta menee poikkeuksetta heti yleensä jo ennen näyttöä.
Haemme siis perheasuntoa 4-5h Helsingin itäisestä kantakaupungista.

Uusi ilmiö on myös se, että välittäjät eivät edes vaivaudu laittamaan hyvistä vanhoista kohteista ilmoituksia etuoveen/oikotielle, koska ne menee kuitenkin.

Nyt vedämme henkeä asunnon suhteen ja katsomme, mitä kuplalle tapahtuu.
 
Eniten olisin pk-seudullani huolissani siitä, että ihmiset tuijottavat asuntoa ostaessa tasan tarkkaan vuosilukua ja 1980 vanhemmissa asunnoissa onko putkirempontti tehty ja thats it. Pk-seudulla kun on myynnissä kaikkea täysin hoitamattomista 80-luvun kerrostaloista, täysin kunnostettuihin ja huollettuihin 40-luvun kivitaloihin ja kolmannessa ääripäässä sitten nämä 80-90-lukujen vanhoihin toimistotaloihin rakennetut asunnot jotka lähtökohtaisesti ovat aivan kauheata paskaa niin asumismukavuuden, kustannusten kuin laadunkin osalta.

Monesti se uuden asunnon hinta on ihan perusteltu jos lasketaan että siellä ei sitten 10-15v tarvitse tehdä mitään, ja seuraavat 10-15v pelkkiä ulkonäöllisiä kunnostuksia.
 
Nyt vedämme henkeä asunnon suhteen ja katsomme, mitä kuplalle tapahtuu.

No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.
 
No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.

Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?
 
Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?

No ihan hatusta heittäen en ole tästä asiasta lainkaan samaa mieltä. Mielikuvani on että esim 80-luvun puolivälissä, keskimääräinen kuukausipalkka oli noin 6000mk joka on lähes sama mitä maksoi Helsingissä asuinneliö tuohon aikaan. Ja tämä siis ennen vuotta 87(?) jonka jälkeen neliöhinnat Helsingissä KAKSINKERTAISTUIVAT kolmessa vuodessa.
Tänä päivänä ei taida tosiaan kuukausipalkalla saada asuinneliötä? Etenkin jos huomioidaan tulovero.
80-luvulla asunnon rakentaminen maksoi noin 3000mk/m2 eli puolet silloisesta kuukausipalkasta kun nykyään vertailukelpoinen summa on 2000€ joka 3400€(?) Kuukausitulosta hieman yli puolet. Myöskään tuo 3400€ ei oikein ole suoraan verrannollinen koska 10x keskiansion tienaavia on nykyään kymmenkertainen määrä mitä tuolloin.

Nämä siis ihan omia mutuiluja ulkomuistista, mutta sanoisin että pk-seudulla ei tosiaan mitään "kuplaa" ole ja tilannetta jossa asuntojen hinnat romahtaisivat keskimäärin yli 20% ei tulla näkemään muista kuin raskaista maailmanpoliittisista syistä.
 
Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?
80-luvun loppu on vähän huono vertailukohta, kun silloin asuntojen hinnat olivat aivan tapissa verrattuna edeltäviin vuosiin ja vuosikymmeniin.

Erona on tosiaan se, että 80-luvulla asuntojen hinnat olivat kuplan aikaan hetkellisesti nykyisellä tasolla, mutta nykyinen taso ei vaikuta miltään hetkelliseltä kuplalta vaan on jatkuva olotila.
 
Jos puhutaan omakotitalosta Espoossa ja suljetaan ihan nuo kaikista kalleimmat alueet eli esim. Westend niin ihan hyviltäkin alueilta tuon 400k euron rajan yli menneet asunnot roikkuivat useimmiten aika pitkään myynnissä. Mitä lähemmäs mennään puolen miljoonan rajaa niin sitä hankalammaksi myynti menee. Kyllä tuo yli 400ke alkaa olemaan monelle perheelle kova pala purtavaksi jo lainan takia, mikä syö mahdollisia ostajakandidaatteja tehokkaasti.

Kirkkonummella pyynnit ovat hyvin lähellä Espoota ellei jopa paikoitellen korkeampia. Nämä siis vain huomiota kun itse seurattiin asuntomarkkinoita erittäin tiiviisti viimeiset 2,5 vuotta.
Suurin osa espoossa myytävistä omakotitaloista on reilusti yli 400k.

Espoossa myytiin viime vuonna Suomen kalleimmat omakotitalot

”Espoossa tehtyjen kiinteistökauppojen mediaanihinta oli viime vuonna 470  000 euroa.”

Olen myös vähän sitä mieltä, että jos OKT:n myynti kestää vähemmän kuin muutaman kuukauden, niin ”alihintaan” on mennyt luultavasti.
 
Viimeksi muokattu:
No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.
Rakentamisessa tehdään erittäin hyvää katetta. Se, että pörssilistatut rakennusyhtiöt tekevät "huonoa" tulosta johtuu siitä, että raha valuu näistä yhtiöstä ulos lähipiirille ennen muita merkityksettömämpiä osakkeenomistajia, joilla ei siis ole ketjussa omaa yhtiötä vetämässä välistä rahaa emoyhtiöltä. Näin on ollut aina ja ikinä ei kannata ostaa suomalaisten rakennusyhtiöiden osakkeita.
 
Rakentamisessa tehdään erittäin hyvää katetta. Se, että pörssilistatut rakennusyhtiöt tekevät "huonoa" tulosta johtuu siitä, että raha valuu näistä yhtiöstä ulos lähipiirille ennen muita merkityksettömämpiä osakkeenomistajia, joilla ei siis ole ketjussa omaa yhtiötä vetämässä välistä rahaa emoyhtiöltä. Näin on ollut aina ja ikinä ei kannata ostaa suomalaisten rakennusyhtiöiden osakkeita.

Aika vahvaa mutuilua nyt, onko jotain faktaa myös väitteelle?
 
Eniten olisin pk-seudullani huolissani siitä, että ihmiset tuijottavat asuntoa ostaessa tasan tarkkaan vuosilukua ja 1980 vanhemmissa asunnoissa onko putkirempontti tehty ja thats it. Pk-seudulla kun on myynnissä kaikkea täysin hoitamattomista 80-luvun kerrostaloista, täysin kunnostettuihin ja huollettuihin 40-luvun kivitaloihin ja kolmannessa ääripäässä sitten nämä 80-90-lukujen vanhoihin toimistotaloihin rakennetut asunnot jotka lähtökohtaisesti ovat aivan kauheata paskaa niin asumismukavuuden, kustannusten kuin laadunkin osalta.

Monesti se uuden asunnon hinta on ihan perusteltu jos lasketaan että siellä ei sitten 10-15v tarvitse tehdä mitään, ja seuraavat 10-15v pelkkiä ulkonäöllisiä kunnostuksia.
Uudet asunnot on ikäviä kaikenmaailman sääntelyjen takia. Mm vammaisten kylpyhuone ja pienet ikkunat joitakin mainitakseni.
 
Aika vahvaa mutuilua nyt, onko jotain faktaa myös väitteelle?

No ihan jo pelkästään kulurakenne sen kertoo.

Jos yhden homman (talon rakentaminen) voi pilkkoa 10 osaan, joista jokainen voi pilkkoa sen vielä kolmeen osaan, jakaa jokainen osa eri yritykselle niin että siellä saa se tekijä sen tessin mukaisen palkan ja jokaiselle osalle jää se 10-20% kate tehdystä työstä niin uskaltaisin väittää näin.

Ei se rakennuttaja siitä sen enempää saa kun 10-20% kokonaishinnasta mutta jos huomioidaan että jokainen aliurakoitsijakin saa siitä omasta hommastaan sen saman katteen omien työntekijöidensä palkan lisäksi niin kyllä siellä katetta on kulurakenteessa.

Syynä tietysti se että näin se projekti on helpompi toteuttaa/koordinoida työvoiman ja lukuisien eri tehtävien osalta mutta totuus on että jos yritys teettää rakennusprojektin omalla työvoimalla, niin kate on huomattavasti parempi kuin 10-20%.

Siihenhän se gryndauskin perustuu että rakennetaan talo 200t ja myydään se 2v päästä verovapaasti 400t. Tosin sekin tehty jo senverran haastavaksi että enään ei itse hartiavoimin ole kaikkea mahdollista edes tehdä.
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?
En tiedä voiko olla muitakin tapoja, mutta kyllä kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen. Olisiko edes teknisesti mahdollista mitata eri asuntojen käyttämää lämpöä erikseen? Ja siinä tuskin olisi mitään järkeä käytännössä.
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?

Kyllä se yleensä ainakin kuuluuvastikkeeseen. Tämän takiahan sähkölämmitysasunnoissa on näennäisesti pienempi vastike..
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
Veikkaan jotain 10-15000kwh, riippuen kuinka lämpimänä kämppää pitää ja kuinka usein saunoo.
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
Pienimmät rivitaloyhtiöthän yleensä hoitaa itse kaiken huollon eli siksikin on vastikkeet niissä usein alhaisia. Sähköhän nyt telposti tuon satkun ottaa kuussa. Keskimäärin yleensä se kaukolämpö varmaan halvempi jos muuten samanlaisia yhtiöitä vertaa. Tai ainakin pitäisi kun kyllähän sieltä halvemmalla sen kWh saa.
 
Keskimäärin yleensä se kaukolämpö varmaan halvempi jos muuten samanlaisia yhtiöitä vertaa. Tai ainakin pitäisi kun kyllähän sieltä halvemmalla sen kWh saa.
Jos on suora sähkö, niin ehkä. Tuossa oli lisänä ilmalämpöpumppu.

Kaukolämmön edullisuus riippuu myös paljon asuinpaikasta. Jossain Espoossa Fortumin alueella hintaero ei ole kuin n. 20% kaukolämmön hyväksi. Kaukolämmitetyssä yhtiössä lämpöä usein myös hassataan hukkaan. Kun yksittäisellä asukkaalla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin lämmityskustannuksiin, niin ylilämmittäminen, jatkuva tuulettaminen ja muu hölmöily on hyvin yleistä.
 
Jos on suora sähkö, niin ehkä. Tuossa oli lisänä ilmalämpöpumppu.

Kaukolämmön edullisuus riippuu myös paljon asuinpaikasta. Jossain Espoossa Fortumin alueella hintaero ei ole kuin n. 20% kaukolämmön hyväksi. Kaukolämmitetyssä yhtiössä lämpöä usein myös hassataan hukkaan. Kun yksittäisellä asukkaalla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin lämmityskustannuksiin, niin ylilämmittäminen, jatkuva tuulettaminen ja muu hölmöily on hyvin yleistä.
Joo totta ja hassauksen takia itsekin ennemmin asuisin siten että itse päätän paljoko lämmitetään ja maksetaan.
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?

Meillä on paritalo 79m2 sähköllä ja 4 henkinen perhe. Rakennusvuosi sama ja katto uusittu viime vuonna. Viime vuodelta sähköä mennyt 14500 kwh eli varmaankin kannattaa varautua n. 15000 kulutukseen ainakin. Tosin meillä ei kyllä sähköä juurikaan ole säästetty ja apk sekä pyykinpesukone laulaa päivittäin. Ilmalämpöpumppu löytyy myös.

Hinta toki riippuu sopimuksesta mutta meillä on ollut Helenin halvalla sopimuksella sähkö noin 40-60€/kk ja siirto varmaan 60-100€/kk eli karkeasti sähköstä on maksettu kuukausitasolla 100-150€/kk
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?

Meillä on 91 (asunto) + 3 (lämmin varasto) neliön sähkölämmitteinen rivariasunto, valmistunut 2006. Vastike on huomattavasti korkeampi, 243/kk. Siihen sisältyy isännöinti, pihan talvikunnossapito ja yhteiset sähköt autojen lämmitystolpista ja ulkovalaistuksta, mitkä saattaa osittain tai kokonaan puuttua kertomastasi kohteesta. Luulisi, ettei vakuutus, verot ja jätehuolto noin isoa eroa tee.

Sähköä meillä on kulunut n. 14000 kWh/a. Lämmityskuluja laskee ilmalämpöpumppu ja kaakeliuuni, jota lämmitetään vain pakkaskaudella. Nelihenkinen perhe, jossa lapset alle kouluikäisiä eli pesukoneet käy ahkeraan.

Vuoden 1990 talossa on varmaan koneellinen ilmanvaihto, mutta onko lto:lla?

Siitä samaa mieltä, että maksamalla vain oman asunnon lämmittämisestä kiinnostus kuluja kohtaan on ihan eri luokkaa. Meillä oli edellisessä rivarissa kaukolämpö ja sisällä pidettiin jotain 25 asteen lämpöä talvellakin, mutta nyt 21,5-22 astetta onkin ihan ok.
 
Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys.

Kannattaa kysyä myyjältä viimeisen vuoden-parit sähkölaskut, nykyään nuo näkyy sähköyhtiöiden nettiportaalissa nätteinä graafeina joten ei pitäisi olla paha rasti toimittaa. Meidän tapauksessa myyjä itse esitti nämä tiedot.
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?
Ei ole. Ei tosta voi vielä sanoo mitää ku ei tiedä mitää tarkkoja summia.
 
Mitä tarkkaa summaa kaipaa?Omarahoitusta n.55K€ pohjalla.Eli asunto olisi noin 200K€. PK-seutu
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?

Kuulostaa törky hinnalta siitä omasta pankista.

Ja mikä helvetin vakuusmaksu jos on omaa rahaa 55ke.
 
Itselläkin OP pakotti jotain vakuutuksia mukaan, joita ei voi edes bonuksilla maksaa. Siis jotain työttömyys/tapaturmavakuutuksia jotka ei liity itse asuntoon mitenkään. Ymmärrettävästi vaihdoin pankkia..
 
"Luoton takaisinmaksuturvaon luotonottajan tarpeisiin suunniteltu vakuutuspaketti, joka koostuu kahdestaturvavaihtoehdosta:
• palkansaajat: turva työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta, tai yrittäjät: turva työkyvyttömyyden ja vakavan sairauden varalta
• turva tapaturmaisen pysyvän haitan ja kuoleman varalta"

Niin ja palkka pyörii 2,4k€ nettona.
 
"Luoton takaisinmaksuturvaon luotonottajan tarpeisiin suunniteltu vakuutuspaketti, joka koostuu kahdestaturvavaihtoehdosta:
• palkansaajat: turva työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta, tai yrittäjät: turva työkyvyttömyyden ja vakavan sairauden varalta
• turva tapaturmaisen pysyvän haitan ja kuoleman varalta"

Niin ja palkka pyörii 2,4k€ nettona.

Marginaali on yläpäästä. Vakuutuksia ei ole pakko ottaa, vaan ne voi hoitaa muutoinkin.
 
Meillä on 91 (asunto) + 3 (lämmin varasto) neliön sähkölämmitteinen rivariasunto, valmistunut 2006. Vastike on huomattavasti korkeampi, 243/kk. Siihen sisältyy isännöinti, pihan talvikunnossapito ja yhteiset sähköt autojen lämmitystolpista ja ulkovalaistuksta, mitkä saattaa osittain tai kokonaan puuttua kertomastasi kohteesta. Luulisi, ettei vakuutus, verot ja jätehuolto noin isoa eroa tee.

Itsellä kokemusta 93 neliön rivitaloneliöstä kaukolämmöllä (1991), vastike n. 255e/kk. Muuten yllämainitut sisältyi, mutta autopaikka maksoi n. 5e/kk ekstraa. Korjauksia tehty, mutta asukkaat hoitaneet pihaa ja joitain töitä itse. Edullinen isännöintiyritys.

Hajontaahan vastikkeissa näkee, pahimmissa samoille neliöille muutettuna voi lähennellä 400 euroa ilman rahoitusvastiketta. Mutta olen nöhnyt vastaavan vastikkeen yhtiöitä muitakin. Paha sanoa onko halvimmissa vikaa, ainakin korjauslista ollut samanlainen.
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?

Törkyisä hinta! Eivät mulle ehdottaneet ensimmäisestäkään pankista noin kovaa hintaa rahalle vaikka "suht samat" muut speksit. Pari kk sitten haettu laina.
 
Onko viime aikoina marginaalit tulleet alas? Nyt on 0,55, ja viimeksi vissiin loppukesästä kyselin ja sain tämän.
 
Onko viime aikoina marginaalit tulleet alas? Nyt on 0,55, ja viimeksi vissiin loppukesästä kyselin ja sain tämän.

Pari viikkoa sitten kilpailutin, niin 0.65 putosi juuri tuohon 0.55. S-Pankki olisi pudottanut 0.53, mutta emme lähteneet vaihtamaan muiden kulujen takia.
 
Kuopiossa 180 000 laina taloudelle jossa ~6400e/kk bruttotulot niin ensimmäinen tarjous oli paikalliselta OP:lta 0,58. Ensi viikolla mukaan tulee kourallinen muitakin pankkeja, niin pitää katsoa saako tuota miten kilpailutettua. Jotain 0.5 + op bonukset olisin suhteellisen tyytyväinen.
 
Hölmöä olla velaton näillä koroilla ;) Psykologisesti tekee hyvää, mutta kukkaro kärsii :)

Ei kannata tallentaa rahaa tileille, koska korot ovat alhaiset. Kannattaa sijoittaa ennemmin suoraan osakkeisiin tai indeksirahastoihin.

Nyt riittää entistä enemmän sijoitettavaa, koska ei tarvitse maksaa enää lainoja.
 
Ei kannata tallentaa rahaa tileille, koska korot ovat alhaiset. Kannattaa sijoittaa ennemmin suoraan osakkeisiin tai indeksirahastoihin.

Nyt riittää entistä enemmän sijoitettavaa, koska ei tarvitse maksaa enää lainoja.
Pörssin lisäksi jopa tilin korko voi olla suurempi kuin asuntolainasta maksettava korko. Esim. Bank Norwegianin 0,75 %, jolloin 10 ke talletukselle saa 75 e bruttona, eli nettona 52,5 e (0,525 %). Vaakakupin toisella puolella oleva asuntolaina saisi silloin olla koroltaan korkeintaan 0,525 % / (1 - 0,25 * 0,3) = 0,567 %, jotta lainaa ei kannata maksaa pois. Laskussa käytetty 25 % korkovähennystä, jolloin alijäämähyvitys on 7,5 % maksetuista koroista.

Asuntolainan korko on hyvillä asiakkailla alle tuon 0,567 %, eli heidän kannattaa puskuroida rahaa tilille (tai pörssiin jne).

Kyllä sijoitettavaa on enemmän, jos sijoittaa omien lisäksi pankin rahat. Rahaa ei ns. synny tyhjästä, niin ainoa mikä merkkaa, on saatujen ja maksettujen korkojen erotus verojen/hyvitysten jälkeen. Se vaan tuntuu, että nyt lainan jälkeen jää enemmän sijoitettavaa palkasta, mutta halutessasi voisit sijoittaa myös sitä pankin isoa lainarahapottia pienissä paloissa kuukausittain. Korkojen ero ratkaisee.
 
Tarjouksia on pyydetty nyt Nordealta, Danskelta, OPsta ja S-pankilta.

OP merkittävästi kallein, marginaali 0,6% ja järjestelypalkkio liki tonnin.
Halvimmat tarjoukset Nordealta ja Danskelta 0,42% ilman järjestelypalkkiota.

Kohteena noin 400k omakotitalo pääkaupunkiseudulla ja talouden bruttotulot noin 9000 e/kk. Eipä voi enää liian kalliiksi moittia rahan hintaa, asuntojen hinta on paremminkin se mikä hirvittää.
 
Kannattaa kysyä myyjältä viimeisen vuoden-parit sähkölaskut, nykyään nuo näkyy sähköyhtiöiden nettiportaalissa nätteinä graafeina joten ei pitäisi olla paha rasti toimittaa. Meidän tapauksessa myyjä itse esitti nämä tiedot.
Käytiin asuntoa katsomassa ja pyysin noita näytille. Varsinaisia laskuja ei ollut näyttää, mutta edellisten asujien excel-taulukko sähkönkulutuksesta viimeisen 10kk ajalta löytyi. Sen mukaan laskeskeltuna kk-keskiarvo koko sähkönkulutuksesta olisi n. 15500 kWh/vuosi, joka nykyhinnoilla tekisi n. 200€/kk. Isännöintitodistuksessa oli ilmoitettu sähkökuluiksi 90-300€/kk, tuon 300€ yli ei kuulemma koskaan ole mennyt.

Neljän asunnon yhtiö, jossa jokainen hoitaa oman pihansa lumityöt ja nurmikon leikkuun, isännöintiä hoitaa yksi asukkaista ja huoltoyhtiötä ei siis ole. Vastike näin ollen 150€/kk.

Kiva kämppä, just rempattu about kaikki ja sijainti ihan ok, eikä tuo sähkö nyt sinänsä niin paha ole 200€/kk jos sisältää kaiken sähkönkulutuksen kun vastike on halpa. Toki sähkön hinnat voi nousta, mutta joka tapauksessa.

Pitää nyt vielä yön yli miettiä jättääkö tarjouksen.
 
Käytiin asuntoa katsomassa ja pyysin noita näytille. Varsinaisia laskuja ei ollut näyttää, mutta edellisten asujien excel-taulukko sähkönkulutuksesta viimeisen 10kk ajalta löytyi. Sen mukaan laskeskeltuna kk-keskiarvo koko sähkönkulutuksesta olisi n. 15500 kWh/vuosi, joka nykyhinnoilla tekisi n. 200€/kk. Isännöintitodistuksessa oli ilmoitettu sähkökuluiksi 90-300€/kk, tuon 300€ yli ei kuulemma koskaan ole mennyt.

Neljän asunnon yhtiö, jossa jokainen hoitaa oman pihansa lumityöt ja nurmikon leikkuun, isännöintiä hoitaa yksi asukkaista ja huoltoyhtiötä ei siis ole. Vastike näin ollen 150€/kk.

Kiva kämppä, just rempattu about kaikki ja sijainti ihan ok, eikä tuo sähkö nyt sinänsä niin paha ole 200€/kk jos sisältää kaiken sähkönkulutuksen kun vastike on halpa. Toki sähkön hinnat voi nousta, mutta joka tapauksessa.

Pitää nyt vielä yön yli miettiä jättääkö tarjouksen.
Tossa sähkössä säästät vielä ihan helvetisti kun päivität talouden lämmityksen älypattereihin. Säästää sähköä helvetisti ku ei tarvii lämmittää ku talo on tyhjä ja öisin voi laittaa osan talosta lämmitykset minimiin. Kuitenkin asumismukavuudesta tinkimättä.
 
Tossa sähkössä säästät vielä ihan helvetisti kun päivität talouden lämmityksen älypattereihin. Säästää sähköä helvetisti ku ei tarvii lämmittää ku talo on tyhjä ja öisin voi laittaa osan talosta lämmitykset minimiin. Kuitenkin asumismukavuudesta tinkimättä.
Joo, patterit talossa on alkuperäiset 90-luvulta, eli ne päivittämällä just johonkin älypattereihin vähentäisi varmasti sähkönkulutusta melko pienellä investoinnilla. Nykyään vissiin saa myös jotain varaavia geelitäytteisiä tms pattereita, niin ei tarttis koko ajan työntää niihin sähköä, että pysyvät lämpiminä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 467
Viestejä
4 870 822
Jäsenet
78 662
Uusin jäsen
Qwerty2112

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom