Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kyllä minä ainakin mietin oman kämpän jälleenmyynnin helppoutta, kun nykyinen ostettiin. Jengi stressaa hinnasta, mutta ihan samalla tapaa se helppo myytävyys vaikuttaa omiin kuluihin, jos/kun myynnin aika koittaa.

Isot asunnot on hankalampi myydä kuin pienet, mutta perheellisenä ei voi kovin pientä ostaa. Lisäksi itse huomattiin, että heti kun hinta nousee lähelle 400ke tai yli niin ostajia onkin paljon vähemmän ja sillä rahalla pitää jo saada hyvin lähelle sitä täydellistä mitä itse hakee. Ei tyydytä enää kompromisseihin. +300k euron pyynnillä olevat perheasunnot taas liikkui hyvinkin vikkelästi.
 
Kyllä minä ainakin mietin oman kämpän jälleenmyynnin helppoutta, kun nykyinen ostettiin. Jengi stressaa hinnasta, mutta ihan samalla tapaa se helppo myytävyys vaikuttaa omiin kuluihin, jos/kun myynnin aika koittaa.

Isot asunnot on hankalampi myydä kuin pienet, mutta perheellisenä ei voi kovin pientä ostaa. Lisäksi itse huomattiin, että heti kun hinta nousee lähelle 400ke tai yli niin ostajia onkin paljon vähemmän ja sillä rahalla pitää jo saada hyvin lähelle sitä täydellistä mitä itse hakee. Ei tyydytä enää kompromisseihin. +300k euron pyynnillä olevat perheasunnot taas liikkui hyvinkin vikkelästi.
Tämäkin riippuu ja roikkuu. Jostain Espoon ”parhailta” alueilta 400k on vasta lähtötaso jolla alkaa löytyä mitään. Ne kyllä liikkuvat varsin vikkelään.

400k jostain kirkkonummelta tai kauempaa taas on eri juttu. Silloin pitäisi olla kaikki täydellistä.
 
Lisäksi itse huomattiin, että heti kun hinta nousee lähelle 400ke tai yli niin ostajia onkin paljon vähemmän ja sillä rahalla pitää jo saada hyvin lähelle sitä täydellistä mitä itse hakee. Ei tyydytä enää kompromisseihin.
Jos puhutaan tavallisten kuolevaisten budjeteista, niin tuskinpa kukaan koskaan löytää täydellistä kohdetta tai saa sellaista edes itse tekemällä. Aina joutuu tekemään kompromisseja jonkin asian suhteen. Toki budjetin kasvaessa voi vaatia enemmän, mutta jännästi vaatimustason kasvaessa taas huomaa että kaikkea ei vaan voi saada.
 
Minusta ei pidä miettiä pelkästään sitä, että mikä on pielessä, vaan että mitä sen korjaaminen mieleiseksi maksaa.

Jos väärän väriset maalit seinissä vituttavat, niin korjaus maksaa satasia.

Jos sähkölämmitys muuttuu kovasti kannattamattomaksi, niin mitä maksaa vaihto? Se on se oikea murehdittava asia.

Jos vertaat 250 000€ taloa suoralla sähköllä vs. 250 000€ talo öljylämmityksellä js 270 000€ talo maalämmöllä, niin oleellista on se, että millä kuluilla sähkö tai öljy on muutettavissa johonkin edullisempaan jos sen haluaa tehdä.

Suora sähkö, koneellinen ilmastointi ilmanlämmön talteenottoa -> LTO kone voi laskea lämmityskuluja huimasti. Maalämpökin maksaa vain kymppitonneja jne.

Ja paljonko edes kannattaa investoida säästääkseen 1500e/vuosi sähkölaskussa? (potentiaalinen säästö suora sähkö -> maalämpö vaihdoksessa, todellinen lukema riippuu tietty kohteesta).
Tarkoittanet koneellista ilmanvaihtoa, ilmastointi on aika harvalla suomessa.

Itsellä maalämpö ja talo A-energia luokkaa. Sillä maalämmöllä ei hirveästi säästä jos eristeet on kunnossa (eli enemmän kuin riittävästi). On tullut todettua, kun pumpussa oli vikaa ja se joutui kuukauden lämmittämään pelkillä vastuksilla. Ei juuri näkynyt sähkölaskussa (jotain kymppejä), joka on muutenkin melkein sama kesät talvet. Se säästö tulee siis niistä eristeistä, jolloin ison talon saa pidettyä lämpimänä halvemmalla kuin vuosituhannen alun pienen (10cm eristeet seinissä).

Pahimmat vikainvestoinnit ovat kuitenkin energiapiheimmät LTO:t. Omiinkin piirrustuksiin oli laitettu yli 8k€:n laite. Nettihaku koneen nimellä aintoi pitkät keskustelut siitä kuinka kone on aina paskana ja 500€:n laskua pukkaa joka kerta (heti kun parin kolmen vuoden takuut ovat ummessa). No putkimies toi kahden ja puolen tonnin koneen ja ei ole valittamista.
 
No nyt on käyty juttelemassa OP:lla ensiasunnon oston tiimoilta.

260k lainatarjous 0,7 kokonaiskorolla (2 hakijaa). Kämppä toimii vakuutena 189k asti, elikkä noin 70k olisi tarvetta vakuudelle.

Pankista sanottiin, että vakuudeksi tarvitaan omaisuutta (toisen henkilön asunto, mökki) tai ”iso tukki rahaa tilillä”. Eli onko se tosiaan näin, että hyväpalkkainen ja vakituisessa työsuhteessa oleva ei voi tulla vakuuttajaksi, vaikka hänellä ei ole konkreettista omaisuutta? Tiedän, että se on tiukentunut Suomessa, mutta haluan tietää juurikin tuon että täytyykö se varallisuus olla sidottu omaisuuteen?
 
No nyt on käyty juttelemassa OP:lla ensiasunnon oston tiimoilta.

260k lainatarjous 0,7 kokonaiskorolla (2 hakijaa). Kämppä toimii vakuutena 189k asti, elikkä noin 70k olisi tarvetta vakuudelle.

Pankista sanottiin, että vakuudeksi tarvitaan omaisuutta (toisen henkilön asunto, mökki) tai ”iso tukki rahaa tilillä”. Eli onko se tosiaan näin, että hyväpalkkainen ja vakituisessa työsuhteessa oleva ei voi tulla vakuuttajaksi, vaikka hänellä ei ole konkreettista omaisuutta? Tiedän, että se on tiukentunut Suomessa, mutta haluan tietää juurikin tuon että täytyykö se varallisuus olla sidottu omaisuuteen?
Vanhan mallin henkilötakaus taitaa olla historiaa eli pitää oikeasti olla jotain reaaliomaisuutta tai kylmää käteistä.
 
260k lainatarjous 0,7 kokonaiskorolla (2 hakijaa). Kämppä toimii vakuutena 189k asti, elikkä noin 70k olisi tarvetta vakuudelle.

Tässä hieman asiaa tuon jutun tiimoilta:
Lainan takaajana toimiminen

Tuohon kysymykseesi vastausta avaa ehkä tämä:
"
Mitä lainan takaaja käytännössä tarkoittaa?
Lainan takaaja sitoutuu takaamaan toisen henkilön lainan tai muun velan henkilökohtaisella omaisuudellaan. Takaaminen tarkoittaa sitä, että takaaja ottaa vastuun toisen henkilön lainan tai velan maksamisesta, jos velallinen ei itse hoida lainaansa sovitulla tavalla.

Takaaja vastaa lainasta kuin omastaan eli velkojalla on oikeus periä saataviaan lainan takaajalta heti, kun velka on erääntynyt. Velan erääntyminen voi tapahtua sovitun laina-ajan päättyessä tai lainan irtisanomistilanteessa. Velkoja voi siis halutessaan irtisanoa velan, jos velallinen on esimerkiksi laiminlyönyt maksuvelvoitteitaan.

"

Eli käytännössä jos toisella EI ole kiinteää omaisuutta ja sinä et syystä X pystykään lyhentämään lainaasi => kämppä otetaan haltuun ja tuo 70k pitäisi löytyä takaajalta mieluusti heti. Yleensä palkka on jonkun verran vähemmän ja työpaikan voi myös menettää.
 
Ok, eli tiukkaa tuntuisi olevan.

Harmi sinänsä, kun tuo lainan kuittaus ei itsessään ole ongelma, mutta tuo 70k potin säästäminen tulee varmasti viemään aikaa (ja toki polte omaan luukkuun on jo suuri). Pankilta ostettavat vakuudetkin ovat max 50k.

No mietittävä vähän asioita tässä. :tup:
 
No nyt on käyty juttelemassa OP:lla ensiasunnon oston tiimoilta.

260k lainatarjous 0,7 kokonaiskorolla (2 hakijaa). Kämppä toimii vakuutena 189k asti, elikkä noin 70k olisi tarvetta vakuudelle.

Pankista sanottiin, että vakuudeksi tarvitaan omaisuutta (toisen henkilön asunto, mökki) tai ”iso tukki rahaa tilillä”. Eli onko se tosiaan näin, että hyväpalkkainen ja vakituisessa työsuhteessa oleva ei voi tulla vakuuttajaksi, vaikka hänellä ei ole konkreettista omaisuutta? Tiedän, että se on tiukentunut Suomessa, mutta haluan tietää juurikin tuon että täytyykö se varallisuus olla sidottu omaisuuteen?
Pyydätte nyt sitä pankkia vielä laskemaan tarjouksen, jossa lainaan on otettu valtiontakaus.

Asunnon hankintahinta 260 000€
Omistusasuntolaina 85 % asunnon hinnasta 221 000 €
Valtiontakauksen määrä enint. 20 % asuntolainasta 44 200 €
Takausmaksu 2,5 % * 44 200 € = 1105 €

Usein kysyttyä

Toki jostain pitää vielä ~40 000 euroa saada, mutta onhan se huomattavasti vähemmän kuin 70 000. Kyllä tuo vähintään 15% olisi aina hyvä olla omaa rahaa kun asuntokaupoille lähtee. Jos omaa rahaa ei ole yhtään laittaa, niin aika järjetöntä jotain 260ke asuntoja katsella.
 
...
Jos omaa rahaa ei ole yhtään laittaa, niin aika järjetöntä jotain 260ke asuntoja katsella.

Tosiaan itsekin jos olisin pankin täti niin jotain näyttöä säästämisestä haluaisin nähdä jos 260ke olisi toiveena. :) Se kun jonkin verran indikoi suunnitelmallisuutta ja sitä että oikeasti jää vähän ylimääräistä lyhennyksiin ja (nouseviin) korkoihin.
 
No säästöjä on nyt reilut 20k, joista (vain) 10 korvamerkattuna asuntoon. Loput muihin menoihin ja yleiseksi puskuriksi.

Aika varhain ollaan tosiaan liikenteessä, mutta kuitenkin selvää näyttöä maksukyvystä pitäisi olla. Ehkä se vaan on sitten kerättävä se pesämuna ja sitten marssittava uudestaan konttoriin.

Edit: @Zigh mistä tuo 85% tulee tuossa viestissäsi?

Edit2: eipä mitään, piti lukea kolme kertaa teksti ennen kuin ymmärsin sanoman.
 
Viimeksi muokattu:
Enää ei tosiaan yleisesti onnistu asunnonosto 100% velaksi, kuten joitain vuosia sitten. Nyt jos vuokralla olette, voisi joku kohtuumaksuisempi (siis merkittävästi vastaavaa markkinavuokraista edullisempi) ASO olla hyvä väliporras, jonka aso-maksuun saattaisittekin velan saada (mahdollisesti parempi prosentuaalinen arvostus vakuutena, kun aso-yhtiö on sidottu lunastamaan asunto haluttaessa maarättyyn hintaan ja hinta maksulla kai muutamia kymppitonneja korkeintaan). Jää rahaa niin asomaksun pottiin, kuin mahdollistaa säästämistä paremmin kuin korkea vuokra. Toinen vaihtoehto olisi kiertää lähisuku ja erityisen hyvät ystävät hattu kourassa kyselemässä jos olisi omaisuutta ja hellämielisyyttä taata tuo valtiotakauksen yli jäävä summa.

edit. @shuvl katsot sen valtiokonttorin sivun ;). Eli valtion takaamaa lainaa voi olla korkeintaan 85% asunnon arvosta. Loppuosalle jos lainaa tarvitsee, se tulee erillisenä lisälainana.
 
Viimeksi muokattu:
Edit: @Zigh mistä tuo 85% tulee tuossa viestissäsi?

Edit2: eipä mitään, piti lukea kolme kertaa teksti ennen kuin ymmärsin sanoman.
Joo, ilmaisin asian ehkä vähän kryptisesti, mutta siis valtiontakauksella saa kuitattua osan siitä vakuusvajeesta (eli saa suuremman lainan kuin ilman valtiontakausta).
 
No säästöjä on nyt reilut 20k, joista (vain) 10 korvamerkattuna asuntoon. Loput muihin menoihin ja yleiseksi puskuriksi.

Tosiaan itse hain lainan yksin 180k kämppään pk-seudulta ja korvamerkkasin 40k omia asuntoon ja jätin vähän puskuria. Ja tuo oli lähes maksimi mitä 0,55+euribor sai irti.

Eli jos menee yhtään samassa suhteessa niin teidän tapauksessa tuo vaatisi noin 60ke omaa osuutta mikä on toki jonkin verran enemmän kuin tuo nyt suunniteltu 10ke.

Paljonkohan saisitte yhdessä sivuun esim 2 vuodessa? Tai toinen on toki tuo sukulaiset läpi soitellen. :) Realistisempana vaihtoehtona näkisin jonkin hyvin kaupaksi menevän kaksion aluksi (170ke, ehkä tosin haastava löytää oikea kohde) ja seuraavana steppinä sitten se vähän kalliimpi kohde.
 
Tosiaan itse hain lainan yksin 180k kämppään pk-seudulta ja korvamerkkasin 40k omia asuntoon ja jätin vähän puskuria. Ja tuo oli lähes maksimi mitä 0,55+euribor sai irti.

Eli jos menee yhtään samassa suhteessa niin teidän tapauksessa tuo vaatisi noin 60ke omaa osuutta mikä on toki jonkin verran enemmän kuin tuo nyt suunniteltu 10ke.

Paljonkohan saisitte yhdessä sivuun esim 2 vuodessa? Tai toinen on toki tuo sukulaiset läpi soitellen. :) Realistisempana vaihtoehtona näkisin jonkin hyvin kaupaksi menevän kaksion aluksi (170ke, ehkä tosin haastava löytää oikea kohde) ja seuraavana steppinä sitten se vähän kalliimpi kohde.
Vaikea tuota on vielä arvioida, mutta kyllä sitä merkittävästi tulee jäämään lähitulevaisuudessa sukan varteen.

Tuo valtiontakaus on tosiaan yksi seikka mitä ei ole huomioitu lainkaan vielä meidän skenaariossa. Toki, myös sen kanssa tarvitaan vielä lisävakuuksia.

Punnittava vaihtoehdot läpi ja mietittävä mikä on viisain siirto tässä vaiheessa.
 
Tämäkin riippuu ja roikkuu. Jostain Espoon ”parhailta” alueilta 400k on vasta lähtötaso jolla alkaa löytyä mitään. Ne kyllä liikkuvat varsin vikkelään.

400k jostain kirkkonummelta tai kauempaa taas on eri juttu. Silloin pitäisi olla kaikki täydellistä.
Jos puhutaan omakotitalosta Espoossa ja suljetaan ihan nuo kaikista kalleimmat alueet eli esim. Westend niin ihan hyviltäkin alueilta tuon 400k euron rajan yli menneet asunnot roikkuivat useimmiten aika pitkään myynnissä. Mitä lähemmäs mennään puolen miljoonan rajaa niin sitä hankalammaksi myynti menee. Kyllä tuo yli 400ke alkaa olemaan monelle perheelle kova pala purtavaksi jo lainan takia, mikä syö mahdollisia ostajakandidaatteja tehokkaasti.

Kirkkonummella pyynnit ovat hyvin lähellä Espoota ellei jopa paikoitellen korkeampia. Nämä siis vain huomiota kun itse seurattiin asuntomarkkinoita erittäin tiiviisti viimeiset 2,5 vuotta.
 
Jos puhutaan omakotitalosta Espoossa ja suljetaan ihan nuo kaikista kalleimmat alueet eli esim. Westend niin ihan hyviltäkin alueilta tuon 400k euron rajan yli menneet asunnot roikkuivat useimmiten aika pitkään myynnissä. Mitä lähemmäs mennään puolen miljoonan rajaa niin sitä hankalammaksi myynti menee. Kyllä tuo yli 400ke alkaa olemaan monelle perheelle kova pala purtavaksi jo lainan takia, mikä syö mahdollisia ostajakandidaatteja tehokkaasti.

Kirkkonummella pyynnit ovat hyvin lähellä Espoota ellei jopa paikoitellen korkeampia. Nämä siis vain huomiota kun itse seurattiin asuntomarkkinoita erittäin tiiviisti viimeiset 2,5 vuotta.
Perheasuntojen myynti on nyt haastavaa missä tahansa ja myyntiajat pitkiä. Usein hintaa lasketaan alkuperäisestä hp:stä lopulta reippaasti. Nämä heitot, että kalliit espoon kämpät menee kuumille kiville, kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa. Parhaiten myy siisti asunto, joka on hintatasoltaan alueen hintahaitarin alalaidalta. Jos sulla on hieno, iso asunto kalliilla tontilla ja kalleilla materiaaleilla, mut se ei kuitenkaan oikeasti ihan ole nhl-tasoa (oikeasti rikas ostaisi vielä paremman), niin lykka till vaan myyntiin sillä seitsemälläsadalla tonnilla.
 
Parhaiten myy siisti asunto, joka on hintatasoltaan alueen hintahaitarin alalaidalta.

Me huomattiin, että Espoossa omakotitalot ja erillistalot alkoi mennä nopeasti kaupaksi kun hinta läheni 350ke rajaa (karkeasti rakennusvuosi 2000 tai uudempi ja yli 100m2). Vastaavanlainen paritalo taas kun hinta läheni 300ke rajaa. Tästä syystä itse ostettiin neliöhinnaltaan alueen selkeästi edullisin asunto, johon sitten tehdään koko kämpän täysremontti. Remonttiin menee ja on budjetoitu noin 15ke ja kaikki muu tulee uutta paitsi kylppäreiden kaakelit, portaat, saunan lauteet ja kiuas. Hommaa tuossa toki on, mutta saa sitten juuri sellaisen kun haluaa ja myydessä saa vähintään omansa takaisin.
 
Silmiin osui erään hyväkuntoisen 2000-luvulla rakennetun omakotitalon myynti-ilmoitus, jossa oli esimerkillisen avoimesti kerrottu kohteen vioista ja lisätarkastusta vaativista kohdista:
Ostajan hyvä tietää: Sadevesiviemäri talon alapuolella tarkistettava. Vesikatto tarkistettava (muutama kattotiili halki). Suihkun viemärin kansi koholla (lastan käyttöä suositellaan). Kellarissa pidettävä ylimääräinen patteri kylmällä säällä. Autotallin yksi pistorasia tarkistettava ennen käyttöä.

Toivottavasti tällainen avoin käytäntö yleistyy. Valitettavan usein välittäjä ja myyjä vaikuttavat toivovan, ettei ostaja ymmärrä ottaa kaikista asioista selvää.

Minulle tuli ainakin positiivinen kuva myynti-ilmoituksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Silmiin osui erään hyväkuntoisen 2000-luvulla rakennetun omakotitalon myynti-ilmoitus, jossa oli esimerkillisen avoimesti kerrottu kohteen vioista ja lisätarkastusta vaativista kohdista:


Toivottavasti tällainen avoin käytäntö yleistyy. Valitettavan usein välittäjä ja myyjä vaikuttavat toivovan, ettei ostaja ymmärrä ottaa kaikista asioista selvää.

Minulle tuli ainakin positiivinen kuva myynti-ilmoituksesta.
Eräs kiinteistövälittäjä täällä päin jutteli tätä samaa. Asiat kuitenkin paljastuvat jossakin välissä ja saa turhia kaupan yrityksiä, jotka kaatuvat kuntokartoituksen karsittua tuolla kun heti avoimesti liikkeellä. Jää kaikille hyvä maku kaupoista.
 
Eräs kiinteistövälittäjä täällä päin jutteli tätä samaa. Asiat kuitenkin paljastuvat jossakin välissä ja saa turhia kaupan yrityksiä, jotka kaatuvat kuntokartoituksen karsittua tuolla kun heti avoimesti liikkeellä. Jää kaikille hyvä maku kaupoista.
Näin se on. Ilmoituksessa ei ilmoiteta ilmiselviä huonoja puolia vaan odotellaan että kiinnostus herää ja sitten pihistellen tulee esille ne negatiiviset puolet. Vähän sama kun joskus nähnyt vuokrailmoituksia tms. joissa ei ilmoiteta vuokran suuruutta. Mahdollisen vuokraajan pitää tiedustella asiaa että voit alkaa puntaroimaan kiinnostaako vai ei.
 
Hieman samaan kategoriaan menee asunnot joissa on velkaa, mutta sitä ei tietenkään aina ilmoiteta hinnassa joka näkyy asuntoja selatessa. Ihmettelin kun samalla alueella samankuntoisten ja näköisten asuntojen hinnassa eroa 25t niin toisessa oli laitettu nettiin velattomalla hinnalla ja toisessa sitten vain myyntihinta. Itselle ainakin tuo velattoman hinnan ilmoittaminen on selkeämpää ja eikä tule heti fiilis, että koitetaan viilata linssiin.
 
Hieman samaan kategoriaan menee asunnot joissa on velkaa, mutta sitä ei tietenkään aina ilmoiteta hinnassa joka näkyy asuntoja selatessa. Ihmettelin kun samalla alueella samankuntoisten ja näköisten asuntojen hinnassa eroa 25t niin toisessa oli laitettu nettiin velattomalla hinnalla ja toisessa sitten vain myyntihinta. Itselle ainakin tuo velattoman hinnan ilmoittaminen on selkeämpää ja eikä tule heti fiilis, että koitetaan viilata linssiin.

Ja tuosta "velattomasta hinnasta" puuttuu yleensä vielä tonttiosuus, jos se edes on lunastettavissa. Tämä siis uusissa asunnoissa.

Olemme isomman kodin tarpeessa ja ostaisimme mielellämme uuden, mutta koko touhussa on vahva kusetuksen maku. Ensinnäkin asuntojen hinnasta 70% on rahoitusosuutta (voi toki maksaa pois - ja pitääkin jos kodiksi ostaa, sijoitusasunnot erikseen), tämän lisäksi tulee autopaikka 20-40te osake, tonttiosuus 10-30% hinnasta (voi toki maksaa tonttivastiketta, mutta käytännössä kaikissa on ehto, että vastike nousee parin vuoden päästä taivaisiin - joskus koko tonttiosuutta ei voi edes maksaa pois!!!).

Miten ihmisillä on varaa ostaa uusia asuntoja, joiden hinnat voivat olla tuplat alueen 15v vanhaan asuntokantaan verrattuna! Eikö pankit seuraa maksukykyä? Vanha asuntokanta menee poikkeuksetta heti yleensä jo ennen näyttöä.
Haemme siis perheasuntoa 4-5h Helsingin itäisestä kantakaupungista.

Uusi ilmiö on myös se, että välittäjät eivät edes vaivaudu laittamaan hyvistä vanhoista kohteista ilmoituksia etuoveen/oikotielle, koska ne menee kuitenkin.

Nyt vedämme henkeä asunnon suhteen ja katsomme, mitä kuplalle tapahtuu.
 
Eniten olisin pk-seudullani huolissani siitä, että ihmiset tuijottavat asuntoa ostaessa tasan tarkkaan vuosilukua ja 1980 vanhemmissa asunnoissa onko putkirempontti tehty ja thats it. Pk-seudulla kun on myynnissä kaikkea täysin hoitamattomista 80-luvun kerrostaloista, täysin kunnostettuihin ja huollettuihin 40-luvun kivitaloihin ja kolmannessa ääripäässä sitten nämä 80-90-lukujen vanhoihin toimistotaloihin rakennetut asunnot jotka lähtökohtaisesti ovat aivan kauheata paskaa niin asumismukavuuden, kustannusten kuin laadunkin osalta.

Monesti se uuden asunnon hinta on ihan perusteltu jos lasketaan että siellä ei sitten 10-15v tarvitse tehdä mitään, ja seuraavat 10-15v pelkkiä ulkonäöllisiä kunnostuksia.
 
Nyt vedämme henkeä asunnon suhteen ja katsomme, mitä kuplalle tapahtuu.

No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.
 
No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.

Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?
 
Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?

No ihan hatusta heittäen en ole tästä asiasta lainkaan samaa mieltä. Mielikuvani on että esim 80-luvun puolivälissä, keskimääräinen kuukausipalkka oli noin 6000mk joka on lähes sama mitä maksoi Helsingissä asuinneliö tuohon aikaan. Ja tämä siis ennen vuotta 87(?) jonka jälkeen neliöhinnat Helsingissä KAKSINKERTAISTUIVAT kolmessa vuodessa.
Tänä päivänä ei taida tosiaan kuukausipalkalla saada asuinneliötä? Etenkin jos huomioidaan tulovero.
80-luvulla asunnon rakentaminen maksoi noin 3000mk/m2 eli puolet silloisesta kuukausipalkasta kun nykyään vertailukelpoinen summa on 2000€ joka 3400€(?) Kuukausitulosta hieman yli puolet. Myöskään tuo 3400€ ei oikein ole suoraan verrannollinen koska 10x keskiansion tienaavia on nykyään kymmenkertainen määrä mitä tuolloin.

Nämä siis ihan omia mutuiluja ulkomuistista, mutta sanoisin että pk-seudulla ei tosiaan mitään "kuplaa" ole ja tilannetta jossa asuntojen hinnat romahtaisivat keskimäärin yli 20% ei tulla näkemään muista kuin raskaista maailmanpoliittisista syistä.
 
Muutama vuosi sitten vertailtiin työkaverin kanssa tilastojen avulla asuntojen hinnan ja keskipalkan suhdetta 80-luvun ja nykypäivän välillä. Suhde oli muistaakseni yllättäen melko sama.

Onkohan tuloverotuksen kiristymisellä osuutta?
80-luvun loppu on vähän huono vertailukohta, kun silloin asuntojen hinnat olivat aivan tapissa verrattuna edeltäviin vuosiin ja vuosikymmeniin.

Erona on tosiaan se, että 80-luvulla asuntojen hinnat olivat kuplan aikaan hetkellisesti nykyisellä tasolla, mutta nykyinen taso ei vaikuta miltään hetkelliseltä kuplalta vaan on jatkuva olotila.
 
Jos puhutaan omakotitalosta Espoossa ja suljetaan ihan nuo kaikista kalleimmat alueet eli esim. Westend niin ihan hyviltäkin alueilta tuon 400k euron rajan yli menneet asunnot roikkuivat useimmiten aika pitkään myynnissä. Mitä lähemmäs mennään puolen miljoonan rajaa niin sitä hankalammaksi myynti menee. Kyllä tuo yli 400ke alkaa olemaan monelle perheelle kova pala purtavaksi jo lainan takia, mikä syö mahdollisia ostajakandidaatteja tehokkaasti.

Kirkkonummella pyynnit ovat hyvin lähellä Espoota ellei jopa paikoitellen korkeampia. Nämä siis vain huomiota kun itse seurattiin asuntomarkkinoita erittäin tiiviisti viimeiset 2,5 vuotta.
Suurin osa espoossa myytävistä omakotitaloista on reilusti yli 400k.

Espoossa myytiin viime vuonna Suomen kalleimmat omakotitalot

”Espoossa tehtyjen kiinteistökauppojen mediaanihinta oli viime vuonna 470  000 euroa.”

Olen myös vähän sitä mieltä, että jos OKT:n myynti kestää vähemmän kuin muutaman kuukauden, niin ”alihintaan” on mennyt luultavasti.
 
Viimeksi muokattu:
No, rakennusyhtiöiden katteet ja tulokset eivät kovin kummoisia ole, joten uusien asuntojen kuplaa saa odotella ellei valtio ala roimalla kädellä purkamaan rakennusmääräyksiä, verotusta tmv.

Eikä se rakentamisen laatu niissä vanhoissa kämpissäkään kyllä mitään kaksista ole.

Kalliitahan ne silti on. Ei ole enää tavallisella työläisellä paljoa saumoja.
Rakentamisessa tehdään erittäin hyvää katetta. Se, että pörssilistatut rakennusyhtiöt tekevät "huonoa" tulosta johtuu siitä, että raha valuu näistä yhtiöstä ulos lähipiirille ennen muita merkityksettömämpiä osakkeenomistajia, joilla ei siis ole ketjussa omaa yhtiötä vetämässä välistä rahaa emoyhtiöltä. Näin on ollut aina ja ikinä ei kannata ostaa suomalaisten rakennusyhtiöiden osakkeita.
 
Rakentamisessa tehdään erittäin hyvää katetta. Se, että pörssilistatut rakennusyhtiöt tekevät "huonoa" tulosta johtuu siitä, että raha valuu näistä yhtiöstä ulos lähipiirille ennen muita merkityksettömämpiä osakkeenomistajia, joilla ei siis ole ketjussa omaa yhtiötä vetämässä välistä rahaa emoyhtiöltä. Näin on ollut aina ja ikinä ei kannata ostaa suomalaisten rakennusyhtiöiden osakkeita.

Aika vahvaa mutuilua nyt, onko jotain faktaa myös väitteelle?
 
Eniten olisin pk-seudullani huolissani siitä, että ihmiset tuijottavat asuntoa ostaessa tasan tarkkaan vuosilukua ja 1980 vanhemmissa asunnoissa onko putkirempontti tehty ja thats it. Pk-seudulla kun on myynnissä kaikkea täysin hoitamattomista 80-luvun kerrostaloista, täysin kunnostettuihin ja huollettuihin 40-luvun kivitaloihin ja kolmannessa ääripäässä sitten nämä 80-90-lukujen vanhoihin toimistotaloihin rakennetut asunnot jotka lähtökohtaisesti ovat aivan kauheata paskaa niin asumismukavuuden, kustannusten kuin laadunkin osalta.

Monesti se uuden asunnon hinta on ihan perusteltu jos lasketaan että siellä ei sitten 10-15v tarvitse tehdä mitään, ja seuraavat 10-15v pelkkiä ulkonäöllisiä kunnostuksia.
Uudet asunnot on ikäviä kaikenmaailman sääntelyjen takia. Mm vammaisten kylpyhuone ja pienet ikkunat joitakin mainitakseni.
 
Aika vahvaa mutuilua nyt, onko jotain faktaa myös väitteelle?

No ihan jo pelkästään kulurakenne sen kertoo.

Jos yhden homman (talon rakentaminen) voi pilkkoa 10 osaan, joista jokainen voi pilkkoa sen vielä kolmeen osaan, jakaa jokainen osa eri yritykselle niin että siellä saa se tekijä sen tessin mukaisen palkan ja jokaiselle osalle jää se 10-20% kate tehdystä työstä niin uskaltaisin väittää näin.

Ei se rakennuttaja siitä sen enempää saa kun 10-20% kokonaishinnasta mutta jos huomioidaan että jokainen aliurakoitsijakin saa siitä omasta hommastaan sen saman katteen omien työntekijöidensä palkan lisäksi niin kyllä siellä katetta on kulurakenteessa.

Syynä tietysti se että näin se projekti on helpompi toteuttaa/koordinoida työvoiman ja lukuisien eri tehtävien osalta mutta totuus on että jos yritys teettää rakennusprojektin omalla työvoimalla, niin kate on huomattavasti parempi kuin 10-20%.

Siihenhän se gryndauskin perustuu että rakennetaan talo 200t ja myydään se 2v päästä verovapaasti 400t. Tosin sekin tehty jo senverran haastavaksi että enään ei itse hartiavoimin ole kaikkea mahdollista edes tehdä.
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?
En tiedä voiko olla muitakin tapoja, mutta kyllä kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen. Olisiko edes teknisesti mahdollista mitata eri asuntojen käyttämää lämpöä erikseen? Ja siinä tuskin olisi mitään järkeä käytännössä.
 
Jos on esim rivari, jossa on kaukolämpö, sisältyykö lämmityskulut yhtiövastikkeeseen vai laskutetaanko niistä asuntokohtaisesti erikseen?

Kyllä se yleensä ainakin kuuluuvastikkeeseen. Tämän takiahan sähkölämmitysasunnoissa on näennäisesti pienempi vastike..
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
Veikkaan jotain 10-15000kwh, riippuen kuinka lämpimänä kämppää pitää ja kuinka usein saunoo.
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?
Pienimmät rivitaloyhtiöthän yleensä hoitaa itse kaiken huollon eli siksikin on vastikkeet niissä usein alhaisia. Sähköhän nyt telposti tuon satkun ottaa kuussa. Keskimäärin yleensä se kaukolämpö varmaan halvempi jos muuten samanlaisia yhtiöitä vertaa. Tai ainakin pitäisi kun kyllähän sieltä halvemmalla sen kWh saa.
 
Keskimäärin yleensä se kaukolämpö varmaan halvempi jos muuten samanlaisia yhtiöitä vertaa. Tai ainakin pitäisi kun kyllähän sieltä halvemmalla sen kWh saa.
Jos on suora sähkö, niin ehkä. Tuossa oli lisänä ilmalämpöpumppu.

Kaukolämmön edullisuus riippuu myös paljon asuinpaikasta. Jossain Espoossa Fortumin alueella hintaero ei ole kuin n. 20% kaukolämmön hyväksi. Kaukolämmitetyssä yhtiössä lämpöä usein myös hassataan hukkaan. Kun yksittäisellä asukkaalla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin lämmityskustannuksiin, niin ylilämmittäminen, jatkuva tuulettaminen ja muu hölmöily on hyvin yleistä.
 
Jos on suora sähkö, niin ehkä. Tuossa oli lisänä ilmalämpöpumppu.

Kaukolämmön edullisuus riippuu myös paljon asuinpaikasta. Jossain Espoossa Fortumin alueella hintaero ei ole kuin n. 20% kaukolämmön hyväksi. Kaukolämmitetyssä yhtiössä lämpöä usein myös hassataan hukkaan. Kun yksittäisellä asukkaalla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin lämmityskustannuksiin, niin ylilämmittäminen, jatkuva tuulettaminen ja muu hölmöily on hyvin yleistä.
Joo totta ja hassauksen takia itsekin ennemmin asuisin siten että itse päätän paljoko lämmitetään ja maksetaan.
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?

Meillä on paritalo 79m2 sähköllä ja 4 henkinen perhe. Rakennusvuosi sama ja katto uusittu viime vuonna. Viime vuodelta sähköä mennyt 14500 kwh eli varmaankin kannattaa varautua n. 15000 kulutukseen ainakin. Tosin meillä ei kyllä sähköä juurikaan ole säästetty ja apk sekä pyykinpesukone laulaa päivittäin. Ilmalämpöpumppu löytyy myös.

Hinta toki riippuu sopimuksesta mutta meillä on ollut Helenin halvalla sopimuksella sähkö noin 40-60€/kk ja siirto varmaan 60-100€/kk eli karkeasti sähköstä on maksettu kuukausitasolla 100-150€/kk
 
Juuh, näin ajattelin, piti vaan varmistaa.

Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys. Hoitovastike olisi n. 150€/kk johon päälle rahoitusvastiketta 125€/kk, eli tuossa säästäisi jonkin verran etenkin kun rahoitusvastikkeen saa maksettua pois, verrattuna siis kaukolämpöasuntoihin, joissa 250-350€ luokkaa hoitovastikkeet kuukaudessa. Tuo sähkölämmitys kuitenkin hieman arveluttaa, etenkin kun ei ole myynti-ilmoitukseen laitettu paljonko on suunnilleen sähköön kuukaudessa mennyt ja energiatodistus on vissiin mennyt voimasta kun ilmoituksessa lukee, ettei sitä ole.

Onko mitään käryä, paljonko tuon kokoisen rivarikämpän sähkölasku saattaisi olla? Valmistunut 1990 ja kattoremppa tehty ja ulko-ovet uusittu 2016, lämminvesivaraaja uusittu 2018, ikkunoista ei hajua, mutta oletettavasti alkuperäiset kun ei ole erikseen mainittu. Ilmalämpöpumppu kuvissa näkyy. Kesällähän sähköä menee lämmitykseen vähemmän, mutta noin niinkuin karkea kk-keskiarvo?

Meillä on 91 (asunto) + 3 (lämmin varasto) neliön sähkölämmitteinen rivariasunto, valmistunut 2006. Vastike on huomattavasti korkeampi, 243/kk. Siihen sisältyy isännöinti, pihan talvikunnossapito ja yhteiset sähköt autojen lämmitystolpista ja ulkovalaistuksta, mitkä saattaa osittain tai kokonaan puuttua kertomastasi kohteesta. Luulisi, ettei vakuutus, verot ja jätehuolto noin isoa eroa tee.

Sähköä meillä on kulunut n. 14000 kWh/a. Lämmityskuluja laskee ilmalämpöpumppu ja kaakeliuuni, jota lämmitetään vain pakkaskaudella. Nelihenkinen perhe, jossa lapset alle kouluikäisiä eli pesukoneet käy ahkeraan.

Vuoden 1990 talossa on varmaan koneellinen ilmanvaihto, mutta onko lto:lla?

Siitä samaa mieltä, että maksamalla vain oman asunnon lämmittämisestä kiinnostus kuluja kohtaan on ihan eri luokkaa. Meillä oli edellisessä rivarissa kaukolämpö ja sisällä pidettiin jotain 25 asteen lämpöä talvellakin, mutta nyt 21,5-22 astetta onkin ihan ok.
 
Ollaan menossa katsomaan 92,5m^2 rivitaloasuntoa, jossa sähkölämmitys.

Kannattaa kysyä myyjältä viimeisen vuoden-parit sähkölaskut, nykyään nuo näkyy sähköyhtiöiden nettiportaalissa nätteinä graafeina joten ei pitäisi olla paha rasti toimittaa. Meidän tapauksessa myyjä itse esitti nämä tiedot.
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?
 
Ensimmäinen tarjous OP:sta noin 150K€:n asuntolainaan: 0,950%+12kk Euribor. Toimitusmaksu 500€ ja hoitokulut 2,3€/kk. Todellinen vuosikorko 1.1% Vakuutusmaksu 87€/kk?????
Ajatuksia?
Ei ole. Ei tosta voi vielä sanoo mitää ku ei tiedä mitää tarkkoja summia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 279
Viestejä
4 487 494
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom