Tässä on tietenkin hyvä muistaa, että kaikki eivät asu näissä ns. kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat "varmasti" jatkavat kohoamistaan maailman tappiin saakka. Itse asun esim. täällä pohjoisessa ja kun/jos täältä oman asunnon hankin, niin näen sen enemmänkin kulueränä, kuin omaisuuden kartuttamisena.
Aiemmassa lainassa 250k/0,6 %, jota pidin kyllä hyvänä suhteessa tuloihin ja ostettavaan kohteeseen.
Aivan, juurikin näin! Joku ajatuskatkos tuli tuossa.
Ei pidä paikkaansa, että vaativat vakituista työpaikkaa tai säännöllisiä tuloja. ASP-tilillä on 10% ja kummallakaan ei ole vakituista työpaikkaa ja vain toisella on hyvät tulot määräaikaisessa työsuhteessa. Kahdelta pankilta on jo lainatarjous. Toki molemmilla tulevaisuuden näkymät ovat valoisat (ollemme opiskelijoita hyvillä aloilla).
Perheasuntojen kohdalla tilanne on todellakin huononemassa koko maassa. Myös Helsinki. Tuo hintanousu koskee siis vain yksiöt ja kaksiot (osin ehkä myös kolmiot), mutta lapsia tehdään koko ajan vähemmän. Muuttovoitto on matuja ja nuoria, jotka menevät niihin yksiöihin ja kaksioihin.
Toisaalta en ostaisi ihan mahdotonta myytävää vaikka olisi tarkoitus asua siinä 40 vuotta. Kuitenkaan ei elämästä koskaan tiedä ja voi tulla ero, voi sairastua tms. että ei voikkaan asua siellä asunnossa kun vaikka vuoden. Toki jos tuollaisen kämpän saa halvalla niin mikäs siinä, tuikkaa sitten tuleen vaikka jos ei itse pysty asua eikä kukaan osta niin ei tarvitse maksaa kiinteistöveroja (vai pääsekö näin eroon veroista?)
Maapohjan kiinteistövero ei liity talon arvoon tai arvottomuuten. Se on kuitenkin todella pieni jossain syrjäseudulla.
Kyllä se on hyvä katsoa hieman kauemmassa ja miettiä niitä skenaarioita, joissa joutuu myymään, muttei välttämättä omasta tahdosta.
Minusta ei pidä miettiä pelkästään sitä, että mikä on pielessä, vaan että mitä sen korjaaminen mieleiseksi maksaa.
Mutta miten tämä eroaa s-bonuksista? Nekin saa verottomana ja voi käyttää mihin haluaa. Miksei OP bonuksia voisi saada samanlailla vaan niistä pitäisi maksaa veroa?
Tuo mitä noista asuntolainen kulujen vertailun vaikeudesta selittävät on melko käsittämätön möläytys mun mielestä. Kuitenkin melkein millatahansa tavallisella asuntolainasummalla tulee bonuksia riittämiin lainanmaksuun liittyvän laskutusmaksun (vai mikälie) kuittaamiseksi, joten todellinen vuosikorko on euribor+marginaali (tai vähintään 0+marginaali). Itestä tuntuu, että voisi ihan hyvin olla verollisia bonukset, niin ei tarvitsisi kikkailla ylipäätään vakuutuksia välillä op:hen kertyneiden bonusten hyödyntämisen ajaksi.
Koska OP:n bonuksia myönnetään mm. varallisuuden ja luottojen määrän perusteella ne ovat rinnastettavissa omaisuustuottoihin ja siten pääomatuloa.
100% tämä.
Tämäkin riippuu ja roikkuu. Jostain Espoon ”parhailta” alueilta 400k on vasta lähtötaso jolla alkaa löytyä mitään. Ne kyllä liikkuvat varsin vikkelään.
Jos puhutaan tavallisten kuolevaisten budjeteista, niin tuskinpa kukaan koskaan löytää täydellistä kohdetta tai saa sellaista edes itse tekemällä. Aina joutuu tekemään kompromisseja jonkin asian suhteen. Toki budjetin kasvaessa voi vaatia enemmän, mutta jännästi vaatimustason kasvaessa taas huomaa että kaikkea ei vaan voi saada.
Tarkoittanet koneellista ilmanvaihtoa, ilmastointi on aika harvalla suomessa.
Vanhan mallin henkilötakaus taitaa olla historiaa eli pitää oikeasti olla jotain reaaliomaisuutta tai kylmää käteistä.
Pyydätte nyt sitä pankkia vielä laskemaan tarjouksen, jossa lainaan on otettu valtiontakaus.
Se kun jonkin verran indikoi suunnitelmallisuutta ja sitä että oikeasti jää vähän ylimääräistä lyhennyksiin ja (nouseviin) korkoihin.. Eli valtion takaamaa lainaa voi olla korkeintaan 85% asunnon arvosta. Loppuosalle jos lainaa tarvitsee, se tulee erillisenä lisälainana.
Joo, ilmaisin asian ehkä vähän kryptisesti, mutta siis valtiontakauksella saa kuitattua osan siitä vakuusvajeesta (eli saa suuremman lainan kuin ilman valtiontakausta).
Realistisempana vaihtoehtona näkisin jonkin hyvin kaupaksi menevän kaksion aluksi (170ke, ehkä tosin haastava löytää oikea kohde) ja seuraavana steppinä sitten se vähän kalliimpi kohde.Vaikea tuota on vielä arvioida, mutta kyllä sitä merkittävästi tulee jäämään lähitulevaisuudessa sukan varteen.Tosiaan itse hain lainan yksin 180k kämppään pk-seudulta ja korvamerkkasin 40k omia asuntoon ja jätin vähän puskuria. Ja tuo oli lähes maksimi mitä 0,55+euribor sai irti.
Eli jos menee yhtään samassa suhteessa niin teidän tapauksessa tuo vaatisi noin 60ke omaa osuutta mikä on toki jonkin verran enemmän kuin tuo nyt suunniteltu 10ke.
Paljonkohan saisitte yhdessä sivuun esim 2 vuodessa? Tai toinen on toki tuo sukulaiset läpi soitellen.
Jos puhutaan omakotitalosta Espoossa ja suljetaan ihan nuo kaikista kalleimmat alueet eli esim. Westend niin ihan hyviltäkin alueilta tuon 400k euron rajan yli menneet asunnot roikkuivat useimmiten aika pitkään myynnissä. Mitä lähemmäs mennään puolen miljoonan rajaa niin sitä hankalammaksi myynti menee. Kyllä tuo yli 400ke alkaa olemaan monelle perheelle kova pala purtavaksi jo lainan takia, mikä syö mahdollisia ostajakandidaatteja tehokkaasti.
Perheasuntojen myynti on nyt haastavaa missä tahansa ja myyntiajat pitkiä. Usein hintaa lasketaan alkuperäisestä hp:stä lopulta reippaasti. Nämä heitot, että kalliit espoon kämpät menee kuumille kiville, kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa. Parhaiten myy siisti asunto, joka on hintatasoltaan alueen hintahaitarin alalaidalta. Jos sulla on hieno, iso asunto kalliilla tontilla ja kalleilla materiaaleilla, mut se ei kuitenkaan oikeasti ihan ole nhl-tasoa (oikeasti rikas ostaisi vielä paremman), niin lykka till vaan myyntiin sillä seitsemälläsadalla tonnilla.
Eräs kiinteistövälittäjä täällä päin jutteli tätä samaa. Asiat kuitenkin paljastuvat jossakin välissä ja saa turhia kaupan yrityksiä, jotka kaatuvat kuntokartoituksen karsittua tuolla kun heti avoimesti liikkeellä. Jää kaikille hyvä maku kaupoista.
