Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Aika lyhyeen loppui asuntolainaneuvottelut, kun status vaihtui yrittäjäksi. :eek:
Tuntuis, että niillä nyt joku järki on siinä touhussa, jos on pääomaa Reilusti ja lisävakuudet/takaajat/muutenkin "puhdas rekisteri".
Mutta ei, ja nyt kaikki roikkuu yrityksestä.
 
Aika lyhyeen loppui asuntolainaneuvottelut, kun status vaihtui yrittäjäksi. :eek:
Tuntuis, että niillä nyt joku järki on siinä touhussa, jos on pääomaa Reilusti ja lisävakuudet/takaajat/muutenkin "puhdas rekisteri".
Mutta ei, ja nyt kaikki roikkuu yrityksestä.
Joo, jos palkkaisit jonkun jampan töihin minimiliksoilla, se saisi helpommin lainan. Vaikka siis yrittäjänä voisit vaikka kelailla koko ajan milloin annat kaverille fudut.
 
Aika lyhyeen loppui asuntolainaneuvottelut, kun status vaihtui yrittäjäksi. :eek:
Tuntuis, että niillä nyt joku järki on siinä touhussa, jos on pääomaa Reilusti ja lisävakuudet/takaajat/muutenkin "puhdas rekisteri".
Mutta ei, ja nyt kaikki roikkuu yrityksestä.
Mjaa, taitaa olla sitten ihan vasta perustettu firma ja palkkatyöt muualla lopetettu?

Kyllähän ne haluaa tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen nähdä ja lisäksi jonkun sepostuksen millaisia tuloja yrittäjä firmasta saa nostettua. Jos nämä on kunnossa niin eipä lainan saanti pitäisi mikään ongelma olla.
 
Mjaa, taitaa olla sitten ihan vasta perustettu firma ja palkkatyöt muualla lopetettu?

Kyllähän ne haluaa tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen nähdä ja lisäksi jonkun sepostuksen millaisia tuloja yrittäjä firmasta saa nostettua. Jos nämä on kunnossa niin eipä lainan saanti pitäisi mikään ongelma olla.
Näin on, mutta luulis nyt pääomalla, takauksilla ja vakuuksilla olevan joku rooli eikä tuolla pelkällä yrittäjästatuksella ja tulolla.
Antaahan ne nyt melkein yhtä suuren lainan uusiin bisneksiin, joista ei ole mitään takeita, kun asunto on yleensä lainan vakuutena.
 
Näin on, mutta luulis nyt pääomalla, takauksilla ja vakuuksilla olevan joku rooli eikä tuolla pelkällä yrittäjästatuksella ja tulolla.
Antaahan ne nyt melkein yhtä suuren lainan uusiin bisneksiin, joista ei ole mitään takeita, kun asunto on yleensä lainan vakuutena.
Yrityslainojen korot ovat yleensä kait paljon asuntolainoja korkeampia, joka kompensoi riskiä.

Asuntolainojen tapauksessa pankilla lienee lakiin perustuva velvollisuus selvittää, että tulosi riittävät varmasti sen maksuun jne. Nyt sinulla ei ole mitään todisteita niistä tuloista mitä yrityksesi pystyy sinulle tarjoamaan.
 
Yrityslainojen korot ovat yleensä kait paljon asuntolainoja korkeampia, joka kompensoi riskiä.

Asuntolainojen tapauksessa pankilla lienee lakiin perustuva velvollisuus selvittää, että tulosi riittävät varmasti sen maksuun jne. Nyt sinulla ei ole mitään todisteita niistä tuloista mitä yrityksesi pystyy sinulle tarjoamaan.
Se on totta, että jotain mainitsi heidän velvoitteista. Toki, myös jälkimmäinenkin on totta.
 
Se on totta, että jotain mainitsi heidän velvoitteista. Toki, myös jälkimmäinenkin on totta.
Itselläni ei ollut ongelmia nostaa asuntolainaa päätoiminen yrittäjä - päätoiminen opiskelija statuksella, mutta siinä vaiheessa taustalla oli firmalla puolen miljoonan liikevaihtoa pari vuotta useamman työntekijän voimin ja luokkaa 60k bruttotuloja parin vuoden ajalta firmasta, sekä firman tulokset plussalla.

Mutta jos tilinpäätöksiä ei ole ja todisteita liikevaihdosta, liiketoiminnan voitollisuudesta jne. ei ole, niin uskoisin tilanteen olevan todella vaikea.
 
Mites kun pankki tarjoaa asuntolainaa 0,8% marginaalilla, joka laskee 0,65%:iin jos ottaa lainaturvan (eli siis jonkinlaisen vakuutuksen) lainan kylkeen. Hintaa tuolle lainaturvalle tulis joku 60-70€/kk ja ainakin pankin laskelmien mukaan todellinen vuosikorko olisi tuon kanssa 0,78%, jossa on vissiin mukaan laskettu tuo lainaturvan maksukin.

Maalaisjärki sanoisi, että kannattaa ottaa matalammalla marginaalilla ja lainaturvalla, jos tuo todella pitää paikkansa, että vuosikorko on sen kanssa halvempi kuin isommalla marginaalilla ja ilman lainaturvaa. Onko asia näin yksinkertainen vai sisältyykö tuohon jotain mikä pitää ottaa huomioon?

Ja kyllä, marginaali on molemmissa tapauksissa korkeahko. Ongelmia lainan saamiseen ja marginaalin viilaamiseen aiheuttaa se, että vaimolla ei tällä hetkellä ole voimassaolevaa työsuhdetta, vaan on lasten kanssa kotona.
 
Pääseekö lainaturvasta eroon myöhemmin? Onko sen kuukausimaksu kiinteä vai prosentteina lainasummasta?

Jos pyydät esimerkkilaskelmat kuukausieristä lainaturvalla ja ilman, niin noilla spekseillä voi käydä niin, että lainaturvalla ensimmäiset vuodet maksuerä on pari euroa pienempi kuin ilman sitä, mutta sen jälkeen homma vaihtuu päinvastoin.

Jos lainaturvasta pääsee eroon puolison työllistymisen taki sitä taitekohtaa ennen, niin voihan se kannattaa ottaakin.
 
Kiitos vastauksesta, ilmeisesti maksu on kiinteä. Pitää vielä selvittää millä ehdoin vakuutuksen saa irtisanottua ja pyytää laskelmat lainaturvalla ja ilman.
 
Tällaiset tiedot omasta lainasta:
kerrostalokaksio vm 1989
oma raha 25000
laina 71000
marginaali 0.44%

Kilpaileva pankki saattaa vielä parantaa aamupäivällä, mutta en usko. Ihan noin hyvää marginaalia en odottanut, olin jo tyytymässä 0.5%:iin.
 
Nyt olis ensiasunnon osto käsillä ja aika pihalla ollaan vielä kaikkien termien ja asioiden kanssa.
Käytiin eilen katsomassa kiinnostavaa rivitalo kolmiota. Esittelyssä välittäjä kerto, että asunnolle ei kohdistu lainoja ja vastikekin on pieni maalämmön takia. Kotona tutkailin välittäjän lähettämiä dokumentteja tarkemmin ja sieltä paljastu, että taloyhtiöllä on pääomavastikelainaa ~130 000€. Isännöitsijätodistuksen mukaan huoneiston rahoitusvastike on 0€ eikä huoneistolla ole osuutta yhtiön lainoista. Vaikuttaako tuo pääomavastikelaina siis mitenkään meidän elämiseen ja maksamiseen tuossa huoneistossa? Hoitolainoja yhtiöllä ei ole.
Tuossa aiemmin olikin jo puhetta näistä kuntotarkastuksista. Huoneistossa on tehty 2016 kosteusmittauksia aiemman haaverin vuoksi ja sen mukaan kosteutta ei ole rakenteissa. Talo on valmistunut 2013. Onko suppeasta kuntotarkastuksesta mitään hyötyä nyt ostohetkellä? Antaishan se tietenkin jonkin verran mielenrauhaa, jos ei se kovin paljoa maksa
 
Ongelmia lainan saamiseen ja marginaalin viilaamiseen aiheuttaa se, että vaimolla ei tällä hetkellä ole voimassaolevaa työsuhdetta, vaan on lasten kanssa kotona.
Onko hän siis äitiyslomalla/hoitovapaalla töistä vai oikeasti ilman töitä ja työsopparia eli ollut aiemmin koulussa tai määräaikaisella?

Jos on töistä hoitavapaalla niin tilanne on väliaikainen eikä pitäisi juurikaan vaikuttaa laina ehtoihin, vrt. että toinen on valmiiksi paksuna ja jää vapaalle vasta 1kk lainan ottamisen jälkeen (ja tekee siihen perään 5 muksua lisää menemättä välissä töihin). Vaihtaisin pankkia jos tästä kyse, meillekin tämmöistä sössötettiin parissa pankissa ja muutamassa taas sanottiin että ei vaikuta mihinkään, koska kuka vaan voi huomenna jäädä hoitovapaalle.
 
Onko hän siis äitiyslomalla/hoitovapaalla töistä vai oikeasti ilman töitä ja työsopparia eli ollut aiemmin koulussa tai määräaikaisella?

Jos on töistä hoitavapaalla niin tilanne on väliaikainen eikä pitäisi juurikaan vaikuttaa laina ehtoihin, vrt. että toinen on valmiiksi paksuna ja jää vapaalle vasta 1kk lainan ottamisen jälkeen (ja tekee siihen perään 5 muksua lisää menemättä välissä töihin). Vaihtaisin pankkia jos tästä kyse, meillekin tämmöistä sössötettiin parissa pankissa ja muutamassa taas sanottiin että ei vaikuta mihinkään, koska kuka vaan voi huomenna jäädä hoitovapaalle.

Oli määräaikaisella paikassa, jossa jokavuotisen kilpailutuksen takia kirjoitettiin työsopimus aina vuodeksi kerrallaan. Jäi äitiyslomalle ja työsopimus loppui, eli sen vuoksi ei ole voimassa olevaa työsopimusta. Pankista sanottiin, että hoitovapaalla olo ei vaikuttaisi, vaan nimenomaan se, että pitäisi olla voimassa oleva työsopimus. Tuo koski siis pankin omaa takausta lainaan, meillä kun ei takaajia tai kiinnitettävää omaisuutta ole, eikä säästöt riittäneet etsityn asunnon valtiontakaukseen, ei siis itse lainaa.

Vaimo odottaa myös meidän toista lasta ja tarkoitus on jäädä lasten kanssa kotiin kunnes nuorin on n.2-3v, en tiedä vaikuttiko sekin...

Sinänsä typerä tilanne, vaimo kun on ollut työllistettynä kohta 20v aina äitiyslomaansa saakka ja koulutus on alalta, jossa työllistyminen ei ole ongelma, eikä äitiysloma/hoitovapaa sinänsä vaikuta tuloihin oli työsopimus olemassa tai ei, mutta nää on näitä...
 
No mutta tuo että oli määräaikainen selittää tuon ja toisaalta ihan ymmärrettävästi, kenenkään ei ole pakko ottaa hakijaa töihin niin työpaikasta ei sinänsä ole varmuutta...
 
Nyt olis ensiasunnon osto käsillä ja aika pihalla ollaan vielä kaikkien termien ja asioiden kanssa.
Käytiin eilen katsomassa kiinnostavaa rivitalo kolmiota. Esittelyssä välittäjä kerto, että asunnolle ei kohdistu lainoja ja vastikekin on pieni maalämmön takia. Kotona tutkailin välittäjän lähettämiä dokumentteja tarkemmin ja sieltä paljastu, että taloyhtiöllä on pääomavastikelainaa ~130 000€. Isännöitsijätodistuksen mukaan huoneiston rahoitusvastike on 0€ eikä huoneistolla ole osuutta yhtiön lainoista. Vaikuttaako tuo pääomavastikelaina siis mitenkään meidän elämiseen ja maksamiseen tuossa huoneistossa? Hoitolainoja yhtiöllä ei ole.
Tuossa aiemmin olikin jo puhetta näistä kuntotarkastuksista. Huoneistossa on tehty 2016 kosteusmittauksia aiemman haaverin vuoksi ja sen mukaan kosteutta ei ole rakenteissa. Talo on valmistunut 2013. Onko suppeasta kuntotarkastuksesta mitään hyötyä nyt ostohetkellä? Antaishan se tietenkin jonkin verran mielenrauhaa, jos ei se kovin paljoa maksa

Ilmeisesti edellinen asukas on maksanut lainaosuuden pois joten siinä kyseisessä asunnossa ei enää ole pääomavastiketta.

Suppeassa kuntotarkastuksessahan ei tutkita kuin pintoja, joten mitään kauhean piilevää sillä tuskin saadaan esiin. Asuntokin on sen verran uusi, että siellä tuskin kannattaa lähteä pintoja rikkomaan ja jos kosteusmittauksetkin on tehty pari vuotta sitten niin tarkastuksen lisäarvo voi olla aika lähellä nollaa. Tietty jos sen oman mielenrauhan takia haluaa maksaa niin mikäs siinä. Minkälainen "haveri" siellä muuten oli sattunut, ihan kunnon vesivahinko vai joku pieni vuoto? Itseäni kiinnostaisi saada tuommoisesta ongelmasta ja sen korjauksesta mahdollisimman tarkat tiedot.
 
Ilmeisesti edellinen asukas on maksanut lainaosuuden pois joten siinä kyseisessä asunnossa ei enää ole pääomavastiketta.

Suppeassa kuntotarkastuksessahan ei tutkita kuin pintoja, joten mitään kauhean piilevää sillä tuskin saadaan esiin. Asuntokin on sen verran uusi, että siellä tuskin kannattaa lähteä pintoja rikkomaan ja jos kosteusmittauksetkin on tehty pari vuotta sitten niin tarkastuksen lisäarvo voi olla aika lähellä nollaa. Tietty jos sen oman mielenrauhan takia haluaa maksaa niin mikäs siinä. Minkälainen "haveri" siellä muuten oli sattunut, ihan kunnon vesivahinko vai joku pieni vuoto? Itseäni kiinnostaisi saada tuommoisesta ongelmasta ja sen korjauksesta mahdollisimman tarkat tiedot.
Seinästä läpi porattu ruuvi oli sattunu osumaan yläkerran pesuhuoneen lavuaarin purkuputkeen. Tästä oli syntyny kosteusjälkiä olohuoneen kattoon. Veden epäillään tulleen läpi onteloharkkojen saumoista eikä ontelolaattojen onteloihin pääseestä vedestä ole havaintoja. Olohuoneen katon tasoite oli vielä mittaushetkelläkin kiinni alustassaan. Nyt tuo ongelma on korjattu vetämällä uusi purku putki suoraan lavuaarista viemäriin.
Kosteusvaurio terminä kuulostaa aika pelottavalta, mutta raportin mukaan mitään ongelmaa ei enää ole. Ja voiko tommosessa onteloharkkorakenteessa syntyä hometta tai muita mikrobeja jos sinne nyt kosteutta olisikin jäänyt? Minkälaisella aikavälillä nuo ongelmat näkyisi?
 
Oli määräaikaisella paikassa, jossa jokavuotisen kilpailutuksen takia kirjoitettiin työsopimus aina vuodeksi kerrallaan. Jäi äitiyslomalle ja työsopimus loppui, eli sen vuoksi ei ole voimassa olevaa työsopimusta. Pankista sanottiin, että hoitovapaalla olo ei vaikuttaisi, vaan nimenomaan se, että pitäisi olla voimassa oleva työsopimus. Tuo koski siis pankin omaa takausta lainaan, meillä kun ei takaajia tai kiinnitettävää omaisuutta ole, eikä säästöt riittäneet etsityn asunnon valtiontakaukseen, ei siis itse lainaa.

Vaimo odottaa myös meidän toista lasta ja tarkoitus on jäädä lasten kanssa kotiin kunnes nuorin on n.2-3v, en tiedä vaikuttiko sekin...

Sinänsä typerä tilanne, vaimo kun on ollut työllistettynä kohta 20v aina äitiyslomaansa saakka ja koulutus on alalta, jossa työllistyminen ei ole ongelma, eikä äitiysloma/hoitovapaa sinänsä vaikuta tuloihin oli työsopimus olemassa tai ei, mutta nää on näitä...
Meillä oli vastaava keissi. Kerrottiin pankille, että viimeistään siinä vaiheessa palaa puoliso töihin kun lapsi on 2v. Aiemmin työelämään palaaminenkin kerrottiin mahdolliseksi, mikäli näyttää että rahat menevät jostain syystä tiukille (puoliso alalla jossa työllistyminen on helppoa). Omat laskelmat esitin talouden menoista, tuloista ja säästämisestä, joiden mukaan puoliso voisi olla vaikka pitempäänkin kotona niin halutessaan. Olin itse lainaa ottaessa vielä koeajalla uudessa työssä, pankissa tämäkin nähtiin riskinä, mutta ei vaikuttanut loppujen lopuksi asiaan kun kerroin että minut "headhuntattiin" kyseiseen paikkaan.

Yksi pankki jätti kokonaan vastaamatta lainahakemukseen ja veikkaisin, että syynä oli juurikin nuo yllä mainitut asiat, jotka kyseinen pankki sitten näki niin suurena riskinä etteivät vaivautuneet ottamaan yhteyttä. Huvittavaa tuossa vastaamatta jättämisessä on se, että kyseisestä pankista oltiin puoli vuotta aiemmin pyydetty lähes samoilla tiedoilla lainatarjous, mutta se ehti vanheta kun kohdetta ei löytynyt ja sinä aikana muutoksena minun työpaikan vaihdos jonka seurauksena myös tulot nousivat. Eräästä toisesta pankista taas saimme vain huonon marginaalitarjouksen (~0,4% huonompi kuin paras tarjous). Tässä tarjouksessa paistoi aika selkeästi se, että näkivät tilanteen riskialttiina heille.
 
Itselläni ei ollut ongelmia nostaa asuntolainaa päätoiminen yrittäjä - päätoiminen opiskelija statuksella, mutta siinä vaiheessa taustalla oli firmalla puolen miljoonan liikevaihtoa pari vuotta useamman työntekijän voimin ja luokkaa 60k bruttotuloja parin vuoden ajalta firmasta, sekä firman tulokset plussalla.

Mutta jos tilinpäätöksiä ei ole ja todisteita liikevaihdosta, liiketoiminnan voitollisuudesta jne. ei ole, niin uskoisin tilanteen olevan todella vaikea.
Toisella pankilla olikin sitten ihan erilainen ääni kellossa. :)
Laskelmat tulossa pian eikä vihjattu mitenkään, että olisi mitään ongelmaa tilanteen kanssa.
Katsotaan nyt kuitenkin ensin, että mitä tarjoavat.
 
Toisella pankilla olikin sitten ihan erilainen ääni kellossa. :)
Laskelmat tulossa pian eikä vihjattu mitenkään, että olisi mitään ongelmaa tilanteen kanssa.
Katsotaan nyt kuitenkin ensin, että mitä tarjoavat.
Luulen, että on kiinni siitä, minkälaisen ja minkätasoisen virkailijan sieltä pankista saat arvonnan tuloksena. Meillä esim OP aikanaan oli äärimmäisen nihkeä kaikessa kun ei ollut vakituisia työsopimuksia, mutta Sampo tai SP ei nähnyt ongelmana, koska ollaan alalla, jossa töitä riittää ja tapana onkin ketjuttaa määräaikaisuuksia aluksi.

Vielä koomisempaa oli Spankki, joka ei tuohon samaan aikaan edes luottokorttia suostunut myöntämään, koska työ ei ollut vakituinen.

Osa virkailijoita tekee sokeasti sen, mitä tietokone sanoo. En tiedä onko kyse siitä, että heidän valtuudensa eivät riitä muuhun vai, ettei vain kiinnosta. En haluaisi uskoa, että ymmärryksestä on kiinni.
 
Luulen, että on kiinni siitä, minkälaisen ja minkätasoisen virkailijan sieltä pankista saat arvonnan tuloksena. Meillä esim OP aikanaan oli äärimmäisen nihkeä kaikessa kun ei ollut vakituisia työsopimuksia, mutta Sampo tai SP ei nähnyt ongelmana, koska ollaan alalla, jossa töitä riittää ja tapana onkin ketjuttaa määräaikaisuuksia aluksi.

Vielä koomisempaa oli Spankki, joka ei tuohon samaan aikaan edes luottokorttia suostunut myöntämään, koska työ ei ollut vakituinen.

Osa virkailijoita tekee sokeasti sen, mitä tietokone sanoo. En tiedä onko kyse siitä, että heidän valtuudensa eivät riitä muuhun vai, ettei vain kiinnosta. En haluaisi uskoa, että ymmärryksestä on kiinni.
Kyse on n. 90%:sesti siitä miten homma ns. ”Natsaa” sen oman sillä kertaa sattuvan virkailijan kanssa. Maksuvalmiuden ”epävarmuus” ei ole mikään objektiivisesti määritelty juttu, vaan pankkivirkailija vaikuttaa siihen paljolti subjektiivisesti.

Jos joku ei ymmärrä yrittämisestä mitään, niin vaikeaa on. Jos taas on rahasta ymmärtävä pankkivirkailija, niin kaikki onnistuu, mikäli itse puhuu samaa kieltä.
 
Kyse on n. 90%:sesti siitä miten homma ns. ”Natsaa” sen oman sillä kertaa sattuvan virkailijan kanssa. Maksuvalmiuden ”epävarmuus” ei ole mikään objektiivisesti määritelty juttu, vaan pankkivirkailija vaikuttaa siihen paljolti subjektiivisesti.
OP:n kohdalla ei ollut mistään natsaamisesta kiinni, kun neuvotteluja ei edes käyty. Nettilomake, jonka tuloksena mentiin Citymarketin aulaan, jossa lyötiin paperit eteen törkeällä marginaalilla. Syy selitettiin eikä auttanut lainalupaus toisesta pankista paljon pienemmällä marginaalilla mitään. OP oli silloin vielä pankki, jossa mulla oli tilit olleet lapsesta asti.
 
ASP-tili - Säästä helposti ensiasuntoa varten

Tarviikos tuo 10% kauppahinnasta olla siellä ASP-tilillä, vai riittääkö, että varat ovat "jollain tilillä" (esim. käyttötili)?

Meillä ollut tuo ASP-tili jo avattuna yli 3 vuotta, mutta sinne on siirretty vain se minimi 50€ / kk ja alkaisi pian olla ajankohtaista ensiasunnon hankinta. Jotta saataisiin se 10% sinne ASP-tilille, meillä menisi lähestulkoon toiset kaksi vuotta (kun sinne voi siirtää kvartaalissa max. 3000€).
 
ASP-tili - Säästä helposti ensiasuntoa varten

Tarviikos tuo 10% kauppahinnasta olla siellä ASP-tilillä, vai riittääkö, että varat ovat "jollain tilillä" (esim. käyttötili)?

Meillä ollut tuo ASP-tili jo avattuna yli 3 vuotta, mutta sinne on siirretty vain se minimi 50€ / kk ja alkaisi pian olla ajankohtaista ensiasunnon hankinta. Jotta saataisiin se 10% sinne ASP-tilille, meillä menisi lähestulkoon toiset kaksi vuotta (kun sinne voi siirtää kvartaalissa max. 3000€).
Itelläkin oli ASP-tili, mutta päätin tehdä asuntokaupan ilman sitä, kun olisi muuten kestänyt ja oli jo tarvittava käteinen olemassa. Tämä tietenkin poistaa ASP-tilin hyödyt asuntolainan suhteen, mutta jos ei koe tarvitsevansa, niin noinkin voi tehä.
 
ASP-tili - Säästä helposti ensiasuntoa varten

Tarviikos tuo 10% kauppahinnasta olla siellä ASP-tilillä, vai riittääkö, että varat ovat "jollain tilillä" (esim. käyttötili)?

Meillä ollut tuo ASP-tili jo avattuna yli 3 vuotta, mutta sinne on siirretty vain se minimi 50€ / kk ja alkaisi pian olla ajankohtaista ensiasunnon hankinta. Jotta saataisiin se 10% sinne ASP-tilille, meillä menisi lähestulkoon toiset kaksi vuotta (kun sinne voi siirtää kvartaalissa max. 3000€).
Ei ne sitä ASPina edellytä. Ja voihan ASP tilille siirtää vaikka miljoonan, mutta ylimenevälle osalle ei makseta korkoja ja lisäkorkoja.
 
ASP-tili - Säästä helposti ensiasuntoa varten

Tarviikos tuo 10% kauppahinnasta olla siellä ASP-tilillä, vai riittääkö, että varat ovat "jollain tilillä" (esim. käyttötili)?

Meillä ollut tuo ASP-tili jo avattuna yli 3 vuotta, mutta sinne on siirretty vain se minimi 50€ / kk ja alkaisi pian olla ajankohtaista ensiasunnon hankinta. Jotta saataisiin se 10% sinne ASP-tilille, meillä menisi lähestulkoon toiset kaksi vuotta (kun sinne voi siirtää kvartaalissa max. 3000€).
Jos haluaa ASP-edut niin säästöt täytyy valitettavasti olla ASP-tilillä.
 
Jos haluaa ASP-edut niin säästöt täytyy valitettavasti olla ASP-tilillä.
Eli koko 10% siellä ASP-tilillä? No meneepä sit suoraan sanoen roskiin koko tili jos noin menee.. Ei vain ole aikaa kerryttää 20k sinne näillä kvartaalirajoituksilla.
 
Eli koko 10% siellä ASP-tilillä? No meneepä sit suoraan sanoen roskiin koko tili jos noin menee.. Ei vain ole aikaa kerryttää 20k sinne näillä kvartaalirajoituksilla.
Niinno toisaalta kun olisit sijoittanut sinne ne maksimit etkä minimeitä niin siellä olisi jo sen 2 vuoden säästämisen jälkeen enemmän kuin tarpeeksi. Nyt kuulostaa siltä että haluat asp-säästämisen edut ilman että säästät. Miksi pankki oikein tähän suostuisi?
 
Niinno toisaalta kun olisit sijoittanut sinne ne maksimit etkä minimeitä niin siellä olisi jo sen 2 vuoden säästämisen jälkeen enemmän kuin tarpeeksi. Nyt kuulostaa siltä että haluat asp-säästämisen edut ilman että säästät. Miksi pankki oikein tähän suostuisi?
No, sanottakoon, että kun se avattiin ja asiasta keskusteltiin pankin kanssa, sitä markkinoitiin "kunhan saat sen ajan rullaamaan niin muulla ei ole väliä".
 
Eli koko 10% siellä ASP-tilillä? No meneepä sit suoraan sanoen roskiin koko tili jos noin menee.. Ei vain ole aikaa kerryttää 20k sinne näillä kvartaalirajoituksilla.
ASP-lainaa saa vain sen määrän mihin tilillä olevat säästöt tuon 10% säännön mukaan riittää. Toki päälle voi ottaa tavallista asuntolainaa ja hankintaan käyttää muitakin kuin aspitilillä olevia rahoja.

Tämäkin kysymys on varmaan jo kymmenen kertaa käsitelty tässä ketjussa.
 
Eli koko 10% siellä ASP-tilillä? No meneepä sit suoraan sanoen roskiin koko tili jos noin menee.. Ei vain ole aikaa kerryttää 20k sinne näillä kvartaalirajoituksilla.
Voihan sitä ottaa pienemmän ASP-lainan ja loput lisälainana jos rahat/vakuudet riittävät. Jos nyt ja 1.4.2019 tallettaa 3000€ ASP-tilille niin saa n. 70k € ASP-lainan ja loput sit tavallisena jos rahaa tarpeeksi on ei-ASP-tilillä.
Näin saa ainakin osalle lainalle ASP-hyödyt.
 
No, sanottakoon, että kun se avattiin ja asiasta keskusteltiin pankin kanssa, sitä markkinoitiin "kunhan saat sen ajan rullaamaan niin muulla ei ole väliä".

Voit ottaa sen muuna lainana ja muuttaa aspiksi kun saat säästöt täyteen. Vanha laina jää sitten ylimenevältä osalta vielä henkiin myös.
 
Viimeksi muokattu:
Moi,

Ehkä se arveluttaa eniten, että miten selviydyn lainanhoitokuluista, jos velkakupla posahtaa, korot nousevat rajusti ja menetän työni samaan aikaan. Maailman finanssimarkkinoille on vuosikausia rakennettu velkakuplia, jotka odottavat puhkeamistaan. Tilanteesta ei ole helppoa ulospääsyä ja veikkaan edessä olevan sarjan raskaita korjausliikkeitä.

Mielestäni on huolestuttavaa, että keskuspankit näyttävät rahapolitiikassaan uskovan luottokuplien kasvattamiseen. Kasvua on elvytetty kuplin menneet vuosikymmenet, mutta jokainen kupla on aina puhjennut edellistäkin kivuliaammin. Jatkuvasti kasvava velkataakka lopulta hidastaa kasvua, koska velan kasvu pitää saada hallintaan. Tämä nähtiin aiemmin internetkuplassa ja kiinteistökuplassa. Jokaisesta kuplasta tapaa tulla aiempaa pahempi, koska systeemissä olevan velan määrä vain kasvaa.

Olen jo 44-vuotias ja 165000 € asuntovelka tuntuu suurelta summalta, kun laina-aikaa on vielä 25-vuotta jäljellä. Mitä suosittelette tässä tilanteessa tekemään? Yritänkö pitää elinkustannukset minimissä ja yrittää maksaa asuntolainaa mahdollisimman nopeasti pois? Nettotuloni ovat 2800 Euroa / KK. Olen myös miettinyt, että jaksaisinko tehdä pitkien työpäivien jälkeen viikonloppuisin jotain lisähommaa, jolla saisin lyhennettyä asuntovelkaa? Toisaalta, nykyinen työtahti ja määrä ohjelmistoalalla on niin raakaa, ettei energia luultavasti riitä tekemään jotain lisäduuneja.

Asuin 10-vuotta ennen viimeisen asunnon ostoa vuokralla, jossa hävisin poskettoman paljon rahaa. Hinnat ehtivät sinä aikana tuplautua ja vuokrat menivät luonnollisesti kankkulan kaivoon. Suosittelen teille nuorille, että ostakaa ajoissa asunto, niin ehditte maksamaan sitä hissukseen pois ja ehditte nauttimaan omasta, velattomasta kodista :)

Kuuntelusuositus niille, jotka seuraavat makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikan ilmiöitä sekä vaikutuksia reaalitalouteen. Ylen uudessa Poliklinikka podcast sarjassa keskitytään korkokuplan heijastuksia zombie-yrityksiin, reaalitalouteen ja EMU:n tulevaisuuteen.

Kuva ei kyllä suoraan näy ilman erillis avaamista :) Mutta missähän konkurssissa sinäkin olet jos asunnosta on jo maksettu 60k euroa, eivät nuo velkaantumiskaavat huomio ollenkaan sitä mitä jo omistat. Itselläni kolmeen asuntoon 240k lainaa, velkaantumisasti tuolla +500%, tuo kun ei tosiaan huomio muuta kuin palkkatulojen suhdetta velkaantumiseen.

Enemmän tässä kiristää tämä jatkuva pörssin alastulo, tuntuu ainoat voitot tulleen nimenomaan tuolta asunto-omistamisen puolelta. Omasta mielestä nyt on hyvä tilanne omistaa tuloihin nähden "kallis" asunto, kunhan siellä taustalla löytyy myös sitä omaisuutta, eli tässä tapauksessa ainakin ihan riittävä omistus omalla rahalla :)

Kukaan ei tiedä miten globaali velka ratkaistaan, mutta tilannetta kannattaa seurata. Tässä ekonomisti Tuomas Malisen raportteja aiheesta.

Kuuntelin tämän tuossa viikonloppuna, ja kummasti väheni ensiasunnon ostohalut :) Vai mahdanko murehtia turhia? Millä mietteillä muut ovat liikkeellä tämän Malisen haastattelun suhteen?

Tsau,

Ostin pari kuukautta sitten pienen, 41m2 kaksion Tapiolasta 227 000 hintaan ja nyt on velkaa niskassa 167 000 Euroa. Käytännössä olen konkurssissa, kun seuraava taantuma iskee niskaan, korot lähtevät nousuun ja työpaikkakin saattaa olla vaarassa, kun yritykset sekä julkinen sektori vetävät teknologiakonsultointipisneksen investoinnit jäihin. Jännittävää nähdä miten tässä selvitään tulevat vuosikymmenet.

Asuntovelalliset, miten olette varautuneet tulevaan taantumaan? Tässä professori Tuomas Malisen mielenkiintoinen haastattelu lähitulevaisuuden talouden näkymistä.

ToH8s0S.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Olen jo 44-vuotias ja 165000 € asuntovelka tuntuu suurelta summalta, kun laina-aikaa on vielä 25-vuotta jäljellä. Mitä suosittelette tässä tilanteessa tekemään? Yritänkö pitää elinkustannukset minimissä ja yrittää maksaa asuntolainaa mahdollisimman nopeasti pois?

Lyhennät lainaa normaaliin tahtiin ja lyöt ylimääräiset rahat säästöön. Näin ollen laina lyhentyy ja on rahaa tallessa pahanpäivän varalle.
 
Ylimääräisissä lyhennyksissä ei ainakaan ole tällä hetkellä mitään järkeä. Rahaa säästöön tai johonkin suht turvalliseen sijoitukseen, ja niillä sitten maksat kohonneita korkokuluja jos/kun on tarvis. Esim. vuoden nettopalkan kokoisilla säästöillä maksaa korkoja kovankin koronnousun aikana (5+%) monta vuotta. Siinä ajassa lainakin on jo lyhentynyt mukavasti.
 
Moi,

Ehkä se arveluttaa eniten, että miten selviydyn lainanhoitokuluista, jos velkakupla posahtaa, korot nousevat rajusti ja menetän työni samaan aikaan. Maailman finanssimarkkinoille on vuosikausia rakennettu velkakuplia, jotka odottavat puhkeamistaan. Tilanteesta ei ole helppoa ulospääsyä ja veikkaan edessä olevan sarjan raskaita korjausliikkeitä.

Mielestäni on huolestuttavaa, että keskuspankit näyttävät rahapolitiikassaan uskovan luottokuplien kasvattamiseen. Kasvua on elvytetty kuplin menneet vuosikymmenet, mutta jokainen kupla on aina puhjennut edellistäkin kivuliaammin. Jatkuvasti kasvava velkataakka lopulta hidastaa kasvua, koska velan kasvu pitää saada hallintaan. Tämä nähtiin aiemmin internetkuplassa ja kiinteistökuplassa. Jokaisesta kuplasta tapaa tulla aiempaa pahempi, koska systeemissä olevan velan määrä vain kasvaa.

Olen jo 44-vuotias ja 165000 € asuntovelka tuntuu suurelta summalta, kun laina-aikaa on vielä 25-vuotta jäljellä. Mitä suosittelette tässä tilanteessa tekemään? Yritänkö pitää elinkustannukset minimissä ja yrittää maksaa asuntolainaa mahdollisimman nopeasti pois? Nettotuloni ovat 2800 Euroa / KK. Olen myös miettinyt, että jaksaisinko tehdä pitkien työpäivien jälkeen viikonloppuisin jotain lisähommaa, jolla saisin lyhennettyä asuntovelkaa? Toisaalta, nykyinen työtahti ja määrä ohjelmistoalalla on niin raakaa, ettei energia luultavasti riitä tekemään jotain lisäduuneja.

Asuin 10-vuotta ennen viimeisen asunnon ostoa vuokralla, jossa hävisin poskettoman paljon rahaa. Hinnat ehtivät sinä aikana tuplautua ja vuokrat menivät luonnollisesti kankkulan kaivoon. Suosittelen teille nuorille, että ostakaa ajoissa asunto, niin ehditte maksamaan sitä hissukseen pois ja ehditte nauttimaan omasta, velattomasta kodista :)

Kuuntelusuositus niille, jotka seuraavat makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikan ilmiöitä sekä vaikutuksia reaalitalouteen. Ylen uudessa Poliklinikka podcast sarjassa keskitytään korkokuplan heijastuksia zombie-yrityksiin, reaalitalouteen ja EMU:n tulevaisuuteen.



Kukaan ei tiedä miten globaali velka ratkaistaan, mutta tilannetta kannattaa seurata. Tässä ekonomisti Tuomas Malisen raportteja aiheesta.

Sellaista ei kannata liikaa murehtia, mihin ei voi vaikuttaa. Pitää vaan valita lähteekö mukaan leikkiin vai maksaako sitä vuokraa ikuisesti. Samat asiat olisi voinut murehtia silloin 10v sittenkin, eli jos tuntuu, että riski ei ole ihan posketon kannattaa.

Ilmeisesti siinä asunnossa on kuitenkin paljon omaakin rahaa, joten on erittäin epätodennäköistä päätyä tilanteeseen edes shit hits the fan skenaariossa, jossa jäisi joku velkapommi harteille, mitä asunto ei kata. Takkiin voi toki tulla, jos joutuu pakkomyymään huonossa tilanteessa. Markkinahäriöt menevät myös ohi, eli jos voi puskuroida vähän rahaa talteen kuten ehdotettiin sillä selviää jo jonkin aikaa. Usein korkeiden korkojen aikaan nousee myös inflaatio, joka syö velkapääomaa.
 
Tuomiopäivän lupaajia löytyy vaikka minkälaisia, ei haittaa yhtään lukea läpi heidän skenarioita, mutta ei niitä kyllä kannata kiveen hakattunakaan ottaa.
On fiksua olla varovainen, mutta liika varovaisuus ei kannata(esim asua vuokralla loppuelämä).
Jossain vaiheessa väkisinkin joku systeemi romahtaa ja voi olla että se vaikuttaa korkoihin, tai yhtä hyvin voi olla että ei vaikuta korkoihin. Varmaa on vain se, että tällä hetkellä korot on loistavat asunnon omistajalle, sekä jos on esim 12kk euribori niin seuraavat 12kk korot on varmasti matalat.
Näillä koroilla ei tosiaan kannata maksaa yhtään ylimääräistä lainasta pois. Oma ohje on että laske lyhennys 5% korolle ja erotuksen pistät säästöön. Omasta fiiliksestä sitten kiinni millaista riskiä uskaltaa ottaa säästöön otetulle osalle. Onko se norjan pankin alta 1% korolla, mutta lähes nollan riskillä vai isompaa riskiä esim osakkeista. Vai hajauttaako?

Sitten joskus kun korot lähtee nousuun niin voi käydä tilannetta läpi. Kannattaako lyhentää säästetyllä potilla lainaa pois jolloin vaikuttaa paljon korkoihin, vai jatkaako normilyhennystä mutta ei laitakkaan säästöön mitään (aikaisemmin oli lyhennys ja 5% korkojen erotus säästöön).

Se että korot nousevat esim 5% kohdalle tarkoittaa että on eurooppa täysin sekaisin. Jos olet itse siihen jotenkin varautunut olet viimeisten joukossa jotka tästä kärsivät. Elän siinä uskossa että 5% korko sotkee jo kaiken niin tehokkaasti että ongelmat on todella pahat. Siihen ei voi kuitenkaan vaikuttaa joten turha murehtia jos on säästöjä.

Itsellä 150keur lainaa ja 10% säästössä, joka kuukausi lainaa vähemmän ja säästöt kasvaa. Tällä hetkellä itse säästän noin 3-4% koron mukaan, koska sivussa on jo hyvä summa ja enkä halua kituutella.
 
Miksei ylimääräisten lyhennysten tekeminen ole mielestänne kannattavaa?

Sen ymmärrän, ettei kaikkea yli jäävää kannata laittaa välttämättä lyhennyksiin, vaan osa kannattaa säästää/sijoittaa pahan päivän varalle, mutta eikö toisaalta korko määräydy jäljellä olevan lainasumman mukaan ja jos on matalan koron aikana lyhentänyt enemmän, on myös asumiskuluihin menevän rahamäärän nousu lievempää kun lainaa on vähemmän jäljellä. Toki jos rahat on säästössä, niin lainaa voi lyhentää sitten kerralla enemmän korkojen noustessa, mutta lopputulos lienee aika lailla sama.
 
Miksei ylimääräisten lyhennysten tekeminen ole mielestänne kannattavaa?

Sen ymmärrän, ettei kaikkea yli jäävää kannata laittaa välttämättä lyhennyksiin, vaan osa kannattaa säästää/sijoittaa pahan päivän varalle, mutta eikö toisaalta korko määräydy jäljellä olevan lainasumman mukaan ja jos on matalan koron aikana lyhentänyt enemmän, on myös asumiskuluihin menevän rahamäärän nousu lievempää kun lainaa on vähemmän jäljellä. Toki jos rahat on säästössä, niin lainaa voi lyhentää sitten kerralla enemmän korkojen noustessa, mutta lopputulos lienee aika lailla sama.

Ylimääräiseen lyhennykseen laitettua rahaa ei saa takaisin, jos tuleekin jokin yllättävä rahan tarve (vaan silloin joutuu ottamaan tilalle asuntolainaa huomattavasti kallimpaa muuta lainaa).

Esimerkkejä:
1. lyhytaikainen työttömyys, siitä kerrytetystä puskurista voi lyhentää lainaa normitahtiin, ja ylläpitää normaalimpaa elintasoa
2. tarve uusia auto/keittiö/kylpyhuone/...

Toki, ideaali-ihmisillä nyt muutenkin olisi noihin kahteen varuilta se puskurirahasto (jota tässä siis kerrytetään olemalla lyhentämättä yhtään enempää kuin minimisumma).

Sitten jos (tai kun) korot kasvavat, niin siitä puskurista voi harkintansa varassa tehdä isonkin kertaluontoisen lyhennyksen (jolla vähentää sitä siinä vaiheessa mahdollisesti muuten ikävän korkeaksi nousevaa korkokulua). Tässäkin kannattaa pitää maltti mukana, koska kalliiden korkojen aikana myös ne muut lainat kallistuvat (joten sitä puskuriaan ei kannata kokonaan tyhjätä).
 
Juuri näin, eli sitä puskuria voi käyttää kaikkeen muuhunkin yllättävään.

Silloin sivuunlaittaminen/säästäminen on kannattavaa, kun säästöt kerryttävät enemmän korkoa kuin hyödyt olisivat lyhentäessä.
Esim asuntolainan korko 0.6% ja norjan pankista 0.8%. Asuntolainassa on tietty myös jokin kk maksu tms ja norjan pankista joutuu maksamaan veroja.
Ero on pieni, mutta eroa silti on. Koko sen ajan kun säästät kertyy erotus myös sinulle. Joten teoriassa voit vuosien päästä lyhentää enemmän lainaa kuin mitä olisit lyhentänyt jos tasaisesti olisit maksanut enemmän. Norjan pankin tilanteessa erotus on pieni, joten helposti ero häviää kuluihin yms. mutta tähän on helpoin verrata, koska se on kiinteä ja melko vakaa.
 
Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia uudiskohteen ostamisesta sijoitukseksi?
Onko tässä jotain koiraa haudattuna, tuntuu jotenkin liian helpolta verojen ja muiden järjestelyjen kautta (taloyhtiön rahoitusvastike olisi tuloutettu).
Jos löytyy myyntihinnan verran rahaa omasta takaa ja oma talous kestää maksaa täydet lyhennykset jos vuokrauksessa on jotain hämminkiä, mitä riskejä tässä on? Täydet lyhennykset vastaisivat aikalailla alueen vuokratasoa.
 
Norjan pankista kun on ollut puhetta, niin mistä sen omistuspohjan löytää? Mietin vaan miten Norwegian lentöyhtiön konkka/ongelmat vaikuttaa pankin toimintaan. Muistelisin, että esim Danske Bank omistaisi Bank Norwegiania. Vaikka talletussuoja onkin, niin ei huvitta alkaa penätä rahaa pois sitä kautta ja siinä on valuuttariski mukana. Pitempiaikaiset säästöt tietysti indeksirahastoihin.
 
Minkälaisia remonttilainatarjouksia on täällä porukka saanut viime aikoina? Keväällä pitää ehkä 10-20k sellaista laittaa ja marginaalit näyttää lähtevät sieltä 10 prosentista...
 
Minkälaisia remonttilainatarjouksia on täällä porukka saanut viime aikoina? Keväällä pitää ehkä 10-20k sellaista laittaa ja marginaalit näyttää lähtevät sieltä 10 prosentista...

Noin 1.5v(vai onko jo 2v?) sitten kilpailutin pankit, asuntolaina + remppalaina. Lainaa tosiaan tällöin 160keur ja remppalainaksi joitain kympin-kahden väliin pyytelin. Kämpän arvo oli 260keur. Samaan lainaan näitä ei voi enää nykyään sitoa, mutta yllätykseni pankit tarjosivat toista lainaa asuntolainan ehdoilla. Lopulta pankit lähtivät kilpailemaan remppalainan lainalupauksesta. Lopulta siis otin oman pankin tarjouksen vastaan. 55keur lainalupaus, nostin 10keur tässä vaiheessa, asuntolainan marginaalia alas ja remppalainaan samat ehdot. Itse asiassa sain remppalainaan vielä paremmat ehdot, koska negatiivinen euribori syö tätä. Joten remppalainassa on pienempi korko kuin asuntolainassa. Ja edelleen odottaa se 45keur, jos tulee jokin tarve.
En tiedä miten näin kävi, mutta kannattaa kokeilla vastaavaa.
 
Minkälaisia remonttilainatarjouksia on täällä porukka saanut viime aikoina? Keväällä pitää ehkä 10-20k sellaista laittaa ja marginaalit näyttää lähtevät sieltä 10 prosentista...

10% marginaali kyllä kuulostaa aika rouvilta, mutta toki sellaistakin joku voi tarjoilla. Vakuudellista kulutusluottoa pitäis irrota kyllä parin pinnan marginaanilla isoilta pankeilta, mutta ne tarvitsee erikseen hakea vähän pidemmällä kaavalla.

Vakuudeton laina on toki aina kalliimpaa, mutta kyllä sitäkin alle 10% marginaalilla saa. S-Pankki tarjoilee ihan hinnastohinnallakin 20k€ S-Lainaa 6% marginaalilla, toki päälle tulee 300€ avausmaksu ja 7€/kk tilinhoitomaksu, Nordean joustoluotto on 8% marginaalilla ja 4,50€/kk kuluilla + parin sadan avausmaksulla. Lainavertailusivustojen kautta voi myös huudattaa pikavippi- ja lainapankit, joista vakuudetonta lainaa voi saada vaikka Norwegianilta alle 7% marginaalilla, tilinhoitomaksu taitaa olla vitosen ja avausmaksu summasta riippuen parisen sataa.
 
Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia uudiskohteen ostamisesta sijoitukseksi?
Onko tässä jotain koiraa haudattuna, tuntuu jotenkin liian helpolta verojen ja muiden järjestelyjen kautta (taloyhtiön rahoitusvastike olisi tuloutettu).
Jos löytyy myyntihinnan verran rahaa omasta takaa ja oma talous kestää maksaa täydet lyhennykset jos vuokrauksessa on jotain hämminkiä, mitä riskejä tässä on? Täydet lyhennykset vastaisivat aikalailla alueen vuokratasoa.
Uuden asunnon ostaminen nyt on mielestäni sijoitusmielessä yksinkertaisesti tyhmää. Tuottoprosentti on aivan liian alhainen riskiin nähden. Osta osakkeita mielummin. Nyt on helppo löytää yli 5% osinkoa maksavia hyviä yhtiöitä ja siitä ylöspäinkin pääsee.
 
Kuulosti aika paskalta nuo Malisen turinat. Pitikin mennä kuuntelemaan...

Mutta asiaan eli onko kellään kokemusta ns. tarkistusehdoista, joilla sidotaan marginaalin tarkastuksesta tietyissä tilanteissa?
Esim. maksukyvyn kohentuessa ts. riskin pienentyessä asiakas voisi olla oikeutettu tarkistukseen ilman, että esim. ryhtyy varsinaisesti kilpailuttamaan.
Ja miten pankit yleensä suhtautuu jos lähtee vain kyselemään, että mites se nyt on tämän marginaalin kanssa...
 
Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia uudiskohteen ostamisesta sijoitukseksi?
Onko tässä jotain koiraa haudattuna, tuntuu jotenkin liian helpolta verojen ja muiden järjestelyjen kautta (taloyhtiön rahoitusvastike olisi tuloutettu).
Jos löytyy myyntihinnan verran rahaa omasta takaa ja oma talous kestää maksaa täydet lyhennykset jos vuokrauksessa on jotain hämminkiä, mitä riskejä tässä on? Täydet lyhennykset vastaisivat aikalailla alueen vuokratasoa.
Kaverini yritti. Ei onnistunut.

Yritti soittaa yhdelle grynderille 08:50 eräänä kun ensimmäinen myynnin piti käynnistyä 09:00. Pääsi sisään puhumaan ihmisen kanssa 09:07 ja kaikki kohteen yksiöt ja kaksiot olivat siinä vaiheessa myyty...

Ne "parhaat" sijoituskohteet kai diilataan pöydän alta tosiostajille jo ennen todellisen markkinoinnin alkua.
Esim. maksukyvyn kohentuessa ts. riskin pienentyessä asiakas voisi olla oikeutettu tarkistukseen ilman, että esim. ryhtyy varsinaisesti kilpailuttamaan.
Ja miten pankit yleensä suhtautuu jos lähtee vain kyselemään, että mites se nyt on tämän marginaalin kanssa...
No ainakin viime aikoina ovat suhtautuneet aika hyvin ja monet ovat saaneet pudotettua marginaalejaan. Minultakin pudoteltiin reilusti, vaikken soitellut edes kilpaileviin pankkeihin.
 
No ainakin viime aikoina ovat suhtautuneet aika hyvin ja monet ovat saaneet pudotettua marginaalejaan. Minultakin pudoteltiin reilusti, vaikken soitellut edes kilpaileviin pankkeihin.
Näistä ei varmaankaan yleensä siis sovita erikseen vaan se menee tuon kuvatun käytännön mukaan neuvottelemalla?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 440
Viestejä
4 869 907
Jäsenet
78 659
Uusin jäsen
eetzi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom