Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[jleinonen]

Onhan tuo jälkimmäinen täysin peruskorjaamaton ja varmaan aika vaikea saada ketään tuohon vuokralle. Selittänee hintaa.

Ja mitä tuohon kalliimpaan tulee, niin harvalla on halua maksaa itse 2000€/kk vuokraa missään, poislukien pääkaupunkiseutu.

 

[Iså]

Kolmiosta pitäisi päästä isompaan (4 henkeä nyt, myöhemmin ehkä lisää). Perheen nettotulot 55k, Iisalmesta 10v vanhaa omakotitaloa olen ostattelemassa 240k hintaan. Säästöjä ei juurikaan. Vähän hirvittää. Vanhan rivarikolmion hinta on tullut alas 10% 6 vuodessa. Onko järkeä?

 

[Taneli-]

Kolmiosta pitäisi päästä isompaan (4 henkeä nyt, myöhemmin ehkä lisää). Perheen nettotulot 55k, Iisalmesta 10v vanhaa omakotitaloa olen ostattelemassa 240k hintaan. Säästöjä ei juurikaan. Vähän hirvittää. Vanhan rivarikolmion hinta on tullut alas 10% 6 vuodessa. Onko järkeä?

Jos omaan käyttöön (asuminen siis) niin toki. Kannattaa myös katsoa jos saa tingittyä hintaa alaspäin. Jossain kuitenkin täytyy asua.
Kannattaa tehdä oma stressitesti missä mietit seuraavat tilanteet:
Miten käy jos:
- Korot nousevat 5% +
- Vaimo lähtee ja joudut makselemaan lainan yksin (tai sama toisinpäin)
- Syystä X molemmat joudutte työttömiksi, tai toinen joutuisi hakemaan töitä muualta, miten asunnon käy?

Mikäli näyttää hyvältä niin siitä vaan, maksipituus lainalle ja katso ainakin että saat ensin nykyisen kämpän myytyä ennenkuin uuteen siirryt.

 

[zepi]

Kolmiosta pitäisi päästä isompaan (4 henkeä nyt, myöhemmin ehkä lisää). Perheen nettotulot 55k, Iisalmesta 10v vanhaa omakotitaloa olen ostattelemassa 240k hintaan. Säästöjä ei juurikaan. Vähän hirvittää. Vanhan rivarikolmion hinta on tullut alas 10% 6 vuodessa. Onko järkeä?

Mitä Iisalmessa maksaisi OKT:n vuokraus?

Ehkä tuolla tavalla ei saa mitään luksusta, mutta onko järkeä ostaa omakotitaloa jonka arvo vain sulaa omistuksen aikana ja päälle tulee vielä remonttivelkaa vuosien saatossa jne?

 

[muronsyöjä]

Mitä Iisalmessa maksaisi OKT:n vuokraus?

Ehkä tuolla tavalla ei saa mitään luksusta, mutta onko järkeä ostaa omakotitaloa jonka arvo vain sulaa omistuksen aikana ja päälle tulee vielä remonttivelkaa vuosien saatossa jne?

Yhdet tuttavat ostivat noin 200k€:lla melko uuden okt:n muuttotappiopaikkakunnalta. Alle rakennuskustannusten saivat. Siitä on noin 8 vuotta nyt. Mukava autotalli, jossa harrastetilahuone. Kaksi autoa ja toisen silti varaa pitää sapattivapaata lasten takia. Okt on ihan helkkarin halpa asua verrattuna taloyhtiöön jos on perhe. Varsinkin jos osaa rempata sekä kämppää että autoja. Oma mielipide on kallistunut siihen, että Suomessa kannattaa asua vain näissä tuppukylissä jos itse maksaa omasta asumisestaan kuhan vain saa työkuviot toimimaan. Kasvukeskuksissa siis vain kelan piikkiin, ja jos haluaa "isoon kaupunkiin" niin sitten ulkomaille.

 

[laine]

Oma mielipide on kallistunut siihen, että Suomessa kannattaa asua vain näissä tuppukylissä jos itse maksaa omasta asumisestaan kuhan vain saa työkuviot toimimaan.

Kasvukaupungeissa se asunnon omistaminen on järkevää, ei tuppukylissä.

 

[muronsyöjä]

Kasvukaupungeissa se asunnon omistaminen on järkevää, ei tuppukylissä.

Itse en usko hintojen nousevan sielläkään. Eli siis jos ei ole jo ostanut ja nyt pitäisi ostaa jotain niin en ostaisi kasvukeskuksesta. Ja nyt siis puhuttiin perheasunnosta. Näiden hinnathan laskevat jo Helsingissäkin.

 

[laine]

Itse en usko hintojen nousevan sielläkään. Eli siis jos ei ole jo ostanut ja nyt pitäisi ostaa jotain niin en ostaisi kasvukeskuksesta. Ja nyt siis puhuttiin perheasunnosta. Näiden hinnathan laskevat jo Helsingissäkin.

Jotenkin vaikea nähdä sellaista kehitystä, että ei-kasvukeskuksessa sijaitsevaan asuntoon sijoitettu raha pysyisi paremmin tallessa kuin kaupungissa, johon ihmisiä enemmän on muuttamassa.

 

[zepi]

Jotenkin vaikea nähdä sellaista kehitystä, että ei-kasvukeskuksessa sijaitsevaan asuntoon sijoitettu raha pysyisi paremmin tallessa kuin kaupungissa, johon ihmisiä enemmän on muuttamassa.

Ei se raha pysy ikinä tallessa siinä asunnossa / talossa.

Talohan on kulutushyödyke, jota pitää remontoida ja huoltaa, jotta sen kunto säilyy. Ja silloinkaan arvo ei tahdo säilyä, vaikka kuinka peruskunnostaisi.

Maan arvo sen sijaan on eri asia. Pelastavaksi tekijäksi skutissa voi maan arvon osalta tulla esim. metsän kasvu tontilla, joka saattaa ylläpitää sen koko kiinteistön arvoa.

 

[Dechaque]

Yhdet tuttavat ostivat noin 200k€:lla melko uuden okt:n muuttotappiopaikkakunnalta. Alle rakennuskustannusten saivat. Siitä on noin 8 vuotta nyt. Mukava autotalli, jossa harrastetilahuone. Kaksi autoa ja toisen silti varaa pitää sapattivapaata lasten takia. Okt on ihan helkkarin halpa asua verrattuna taloyhtiöön jos on perhe. Varsinkin jos osaa rempata sekä kämppää että autoja. Oma mielipide on kallistunut siihen, että Suomessa kannattaa asua vain näissä tuppukylissä jos itse maksaa omasta asumisestaan kuhan vain saa työkuviot toimimaan. Kasvukeskuksissa siis vain kelan piikkiin, ja jos haluaa "isoon kaupunkiin" niin sitten ulkomaille.

Tuo tuppukylän 200k€ OKT on varmaan ihan hyvä hankinta jos tietää asuvansa siinä seuraavat 30 vuotta. Mitä jos tuleekin avioero eikä kumpikaan halua jäädä asumaan siihen? Talo myydään pakkohuutokaupassa 50k€:llä. Sinne meni se edullisuus. Samoin lapset ei ehkä ole perinnänjaossa kovin tyytyväisiä kun saa perinnöksi jonku täysin arvottoman OKT:n Pihtiputaalta.

 

[Nomber]

Itse en usko hintojen nousevan sielläkään. Eli siis jos ei ole jo ostanut ja nyt pitäisi ostaa jotain niin en ostaisi kasvukeskuksesta. Ja nyt siis puhuttiin perheasunnosta. Näiden hinnathan laskevat jo Helsingissäkin.

Tätä mieltä kai moni oli jo 2000 luvun alussa, mutta kuinka sitten kävikään? No eihän näistä voi tietää, 10v päästä asuntojen hinnat voi olla vaan 50% siitä mitä nyt, tai sitten 200%. Toisaalta uskoisin, että ainakin Helsingin keskustassa vaikka 30 vuoden päästä asunnon arvo on isompi kuin nyt.

 

[Raaka]

Tuo tuppukylän 200k€ OKT on varmaan ihan hyvä hankinta jos tietää asuvansa siinä seuraavat 30 vuotta. Mitä jos tuleekin avioero eikä kumpikaan halua jäädä asumaan siihen? Talo myydään pakkohuutokaupassa 50k€:llä. Sinne meni se edullisuus. Samoin lapset ei ehkä ole perinnänjaossa kovin tyytyväisiä kun saa perinnöksi jonku täysin arvottoman OKT:n Pihtiputaalta.

Tälläisista tapauksista on kokemusta omassa lähipiirissä ja aivan liian monta kappaletta.

On ostettu se loppuelämän koti, mutta suunnitelmiin tuleekin muutos ajan kuluessa ja sitten ollaan jumissa.

 

[muronsyöjä]

Jotenkin vaikea nähdä sellaista kehitystä, että ei-kasvukeskuksessa sijaitsevaan asuntoon sijoitettu raha pysyisi paremmin tallessa kuin kaupungissa, johon ihmisiä enemmän on muuttamassa.

Se pysyy siksi siinä paremmin tallessa, koska absoluuttinen sijoitus on pienempi. Tietenkin tuppukylässä voi hävitä paljon rahaa jos on pakko myydä. Mutta jos siinä asuu 15-20 vuotta niin voittaa sata varmasti, vaikka sitten myisi 50k€:lla, koska vuokraan menisi yli 200k€. Toki jos korot nousee hirveästi niin silloin ehkä ei, mutta siinä skenaariossa se pk-seudun yli puolen miljoonan vastaava kämppä vie kaikki säästöt ja luottotiedot koko loppuelämäksi. Tuo tuttavaperhe asuu siis sellaisessa kämpässä joka maksaisi Espoossa ehkä 600-700k€. Ja tosiaan sitä 200k€:n lainaa ovat hoitaneet välillä niin että vain toinen käy töissä ja autoja koko ajan kaksi. Eli muualla Suomessa elellään kuin kroisokset verrattuna pk-seutuun ihan perusliksoilla. Ei kai tämä voi olla yllätys kenellekkään?

Ja jos se kämppä on hyvä siellä tuppukylässä, niin ei sen arvo ihan nollaan mene. Vastaan tulee kuitenkin rakennuskustannukset, eli jos siellä on edes jotain kysyntää asunnoille niin ei esim. 100k€:lla rakennuteta mitään.

 

[muronsyöjä]

Tätä mieltä kai moni oli jo 2000 luvun alussa, mutta kuinka sitten kävikään? No eihän näistä voi tietää, 10v päästä asuntojen hinnat voi olla vaan 50% siitä mitä nyt, tai sitten 200%. Toisaalta uskoisin, että ainakin Helsingin keskustassa vaikka 30 vuoden päästä asunnon arvo on isompi kuin nyt.

Nyt on kuitenkin tilanne se, että korot eivät enää laske vaan nousevat ja väestö eläköityy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Syntyvyys erittäin alhainen ja kaikkein alhaisin koko maassa juurikin Helsingissä ja Uudellamaalla. Eli perheasunnoille nimenomaan erittäin huonot demografiset tekijät ja trendiomaisesti huononemassa. Matut (=muuttovoitto) tuskin ostavat noita alkaen puolimiljoonaa maksavia kämppiä vaan asuvat mielummin ilmaiseksi.

 

[zepi]

Nyt on kuitenkin tilanne se, että korot eivät enää laske vaan nousevat ja väestö eläköityy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Syntyvyys erittäin alhainen ja kaikkein alhaisin koko maassa juurikin Helsingissä ja Uudellamaalla. Eli perheasunnoille nimenomaan erittäin huonot demografiset tekijät ja trendiomaisesti huononemassa. Matut (=muuttovoitto) tuskin ostavat noita alkaen puolimiljoonaa maksavia kämppiä vaan asuvat mielummin ilmaiseksi.

Miksi korot nousisivat jos väestö vähenee ja talouskasvu junnaa? Sehän tarkoittaa sitä, että investoidaan vähemmän ja täten lainarahalle on vähemmän kysyntää.

 

[muronsyöjä]

Miksi korot nousisivat jos väestö vähenee ja talouskasvu junnaa? Sehän tarkoittaa sitä, että investoidaan vähemmän ja täten lainarahalle on vähemmän kysyntää.

Noihin euriboreihin ei suomen asiat vaikuta pätkän vertaa. Eli korot määräytyvät muualla ja suomen tapahtumilla ei ole niihin mitään merkitystä.

 

[zepi]

Noihin euriborihin ei suomen asiat vaikuta pätkän vertaa. Eli korot määräytyvät muualla ja suomen asioilla ei ole niihin mitään merkitystä.

Saksassa on ihan sama harmaantuminen ja hidas talouskasvu käynnissä kuin Suomessakin. Maan talous on samalla tasolla kuin 10v sitten.

Miksi siellä haluttaisiin nostaa korkotasoja?

 

[muronsyöjä]

Saksassa on ihan sama harmaantuminen ja hidas talouskasvu käynnissä kuin Suomessakin. Maan talous on samalla tasolla kuin 10v sitten.

Miksi siellä haluttaisiin nostaa korkotasoja?

En nyt mitään hirveitä korkoja ole povaamassakaan, mutta prosentti pari voidaan mennä ylös kuten pankit ovat ennustelleet. Koronnostot alkaen joulukuussa tänä vuonna.

Saksassa BKT noussut 20% 10 vuodessa, eli siellä ollut hyvä talouskasvu päällä koko vuosikymmenen keskimääräisesti ottaen.

Economy of Germany - Wikipedia

 

[vatanen]

En nyt mitään hirveitä korkoja ole povaamassakaan, mutta prosentti pari voidaan mennä ylös kuten pankit ovat ennustelleet. Koronnostot alkaen joulukuussa tänä vuonna.

Niin tai sitten ei vieläkään: Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi

Hypo ja Handelsbanken meinaavat, että nostot menee ensi vuosikymmenelle.

 

[lehtju]

Mitäköhän mieltä pankki on lainanhakija-pariskunnasta, joista toinen on tmi-yrittäjä ja toinen on työssäkäyvä (25h viikkotuntilistalla).

-Ensiasunto
-Nettotulo yhteensä +5000e/kk
-Tarkoitus olisi ottaa n. 160te lainaa asuntoon ja remonttiin 20te
-Asunto n. 30 min keskisuuresta kaupungista
-5% omaa rahaa, lopuille sukulaisen takaus.

Eniten mietityttää tuo pieni oman rahan osuus, kuinka merkittävä osa se on pankille lainaa hakiessa? Olemme siis tilanteessa missä tämänhetkinen vuokra on huomattavasti korkeampi kuin kyseisen lainan lyhennys olisi 0,8 marginaalilla ja tolkullisella laina-ajalla. Eli stressitestissä jos korko olisi 5%, olisi kk/lyhennys samaa luokka tämänhetkisten asumiskulujen kanssa. Tästä syystä myös varallisuuden kasvattaminen on kyllä mahdollista, mutta aikaa vievää ja loppujenlopuksi kalliimpaa kuin ASAP oman ostaminen.

 

[jaffons]

Mitäköhän mieltä pankki on lainanhakija-pariskunnasta, joista toinen on tmi-yrittäjä ja toinen on työssäkäyvä (25h viikkotuntilistalla).

Senkus lähetät lomakkeen pankille ja käyt jutustamassa tai puhelimitse neuvottelet. Tunnin homma ja ei tarvitse arvuutella.

Sillä mitä nykyiset vuokra tms. kulut ovat, ei pankkia kiinnosta.

 

[zepi]

Niin tai sitten ei vieläkään: Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi

Hypo ja Handelsbanken meinaavat, että nostot menee ensi vuosikymmenelle.

En minäkään keksi miksi EKP alkaisi nostelemaan korkoja kun korkeasuhdanteen huippu tuntuu olevan ohitettu, kauppasota synkentää tulevien tuottojen odotuksia ja koko manner harmaantuu lukuunottamatta mamuja, joiden muuttaminen tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi on onnistunut korkeintaan osittain...

Sanoisin, että korkonnostojen sijaan on todennäköisempää se, että EKP:n hallituksessa aletaan miettiä arvopapereiden tukiostojen uudelleen aloittamista kun Italian ja Ranskan budjetit eivät lähesty lähimainkaan tasapainoa ja kummassakin kytee populistien kapinaa.

 

[Lipeälinja]

Jäin nyt vielä miettimään vuokra-asumisen järkevyyttä ja rivitalon käyttämistä portaana omakotitaloon. Mieluinen rivari maksaisi n.230ke ja omakotitalo n.290ke. Vuokra tällä hetkellä 850e. Onko tässä järkeä ostaa rivari ja menettää molempien ASPit sekä ensiasunnon ostajan edut jos siinä asuisi vain mahdollisimman vähän aikaa? Tai kuinka tätä kannattaisi lähteä laskemaan, onko tuo 60ke porras turhan pieni? Olettaen, että omat saisi rivarista takaisin ja voittoa ei tulisi.

 

[Taneli-]

Jäin nyt vielä miettimään vuokra-asumisen järkevyyttä ja rivitalon käyttämistä portaana omakotitaloon. Mieluinen rivari maksaisi n.230ke ja omakotitalo n.290ke. Vuokra tällä hetkellä 850e. Onko tässä järkeä ostaa rivari ja menettää molempien ASPit sekä ensiasunnon ostajan edut jos siinä asuisi vain mahdollisimman vähän aikaa? Tai kuinka tätä kannattaisi lähteä laskemaan, onko tuo 60ke porras turhan pieni? Olettaen, että omat saisi rivarista takaisin ja voittoa ei tulisi.

Jos nyt nopeasti laskisi että sinulla on säästössä 10% (eli 23 000€) niin voisin kysyä miten pitkään joutuisit asumaan / kestäisi että nykyisesti vuokralla asuen saisit tuon puuttuvan rahan eli 6 000€ säästöön? Eli 29 000€ olisi vaadittu 10% ja ehtisit hetken myös pidempään ASP:ia kasvattaa (loppu sitten vaikka valtion takauksella tms. jos summa ei muuten riitä?)

Oma vinkkini olisi siis että jos meinaat minimiajan (eli varmaan 2v) asua rivarissa ja eroa rivarista omakotitaloon olisi vain 60k€ niin ehkä olisi järkevämpää ostaa heti se asunto missä meinaat asua kunnes hoitokotiin joudat tai useampia kymmeniä vuosia kuitenkin...

Asia olisi eri jos miettisit esim. ns. halvimpia jotain 40k€ tms. miltei purkukunnossa olevia kerrostalokämppiä ensin, sitten esim. vuosikymmenen päästä noin 150k€ hintaista rivitaloa ja myöhemmin joskus sitten 350+k€ hintaista omakotitaloa mihin mahtuu vaimo ja lapsikatras kartanovolvoa unohtamatta.

 

[Nomber]

Jäin nyt vielä miettimään vuokra-asumisen järkevyyttä ja rivitalon käyttämistä portaana omakotitaloon. Mieluinen rivari maksaisi n.230ke ja omakotitalo n.290ke. Vuokra tällä hetkellä 850e. Onko tässä järkeä ostaa rivari ja menettää molempien ASPit sekä ensiasunnon ostajan edut jos siinä asuisi vain mahdollisimman vähän aikaa? Tai kuinka tätä kannattaisi lähteä laskemaan, onko tuo 60ke porras turhan pieni? Olettaen, että omat saisi rivarista takaisin ja voittoa ei tulisi.

Omakotitaloissa on kallis varainsiirtovero niin en kyllä hukkaisi ensiasunnonostajan etua johonkin 2v rivarissa asumiseen, jos vaan jotenkin saisi sen omakotitalon hankittua tuon parin vuoden jälkeen.

 

[zepi]

Ylipäätään asunnon osto on järkevää vain jos sen aikoo omistaa pidempään kuin hetken.

850e vuokra ei kuulosta pahalta pariskunnalle joka harkitsee 300 000e talon ostoa. Itse varmaan jatkaisin vuokralla kunnes se haluttu laina irtoaa.

 

[Lipeälinja]

Jos nyt nopeasti laskisi että sinulla on säästössä 10% (eli 23 000€) niin voisin kysyä miten pitkään joutuisit asumaan / kestäisi että nykyisesti vuokralla asuen saisit tuon puuttuvan rahan eli 6 000€ säästöön? Eli 29 000€ olisi vaadittu 10% ja ehtisit hetken myös pidempään ASP:ia kasvattaa (loppu sitten vaikka valtion takauksella tms. jos summa ei muuten riitä?)

Jäi tuosta minun viestistä oleellinen, eli 24ke on ASP:lla ja tilillä lojuisi ylimääräisenä juuri tuo puuttuva 5ke. Ei tarvitsisi siis säästää enempää 10%:n, mutta pankki antaa lainaa vain 200ke tällä hetkellä johtuen puolison työtilanteesta. Toki tässä voidaan odotella tovi jolloin työtilanne vakiintuisi ja enemmän lainaa irtoaisi. Samalla ehtisi kerätä rahaakin säästöön vähän lisää.

Oma vinkkini olisi siis että jos meinaat minimiajan (eli varmaan 2v) asua rivarissa ja eroa rivarista omakotitaloon olisi vain 60k€ niin ehkä olisi järkevämpää ostaa heti se asunto missä meinaat asua kunnes hoitokotiin joudat tai useampia kymmeniä vuosia kuitenkin...

Asia olisi eri jos miettisit esim. ns. halvimpia jotain 40k€ tms. miltei purkukunnossa olevia kerrostalokämppiä ensin, sitten esim. vuosikymmenen päästä noin 150k€ hintaista rivitaloa ja myöhemmin joskus sitten 350+k€ hintaista omakotitaloa mihin mahtuu vaimo ja lapsikatras kartanovolvoa unohtamatta.

Alan kallistua tuohon minimiaikaan, vaikka edellisellä sivulla kirjoitin muuta. Ero tosiaan kun on "vain" se 60ke ja omakotitalossa on tarkoitus sinne hoitokotiin asti lojua ellei vaihtokuume iske ja ehkäisy petä.

Omakotitaloissa on kallis varainsiirtovero niin en kyllä hukkaisi ensiasunnonostajan etua johonkin 2v rivarissa asumiseen, jos vaan jotenkin saisi sen omakotitalon hankittua tuon parin vuoden jälkeen.

Tämähän se. Eikös se olisi 11600e, merkittävä summa säästettäväksi.

 

[allapo]

Asuntojen hinnat nousevat Suomessa vielä useita vuosia, sanoo Deutsche Bankin pääekonomisti – syy siihen on yksinkertainen ja itsessään ikävä

Mitäs tuolla lukee, mikä se ikävä syy on? -Olen köyhä ei lukuoikeutta.

 

[pähk1nä]

Asuntojen hinnat nousevat Suomessa vielä useita vuosia, sanoo Deutsche Bankin pääekonomisti – syy siihen on yksinkertainen ja itsessään ikävä

Mitäs tuolla lukee, mikä se ikävä syy on? -Olen köyhä ei lukuoikeutta.

Euroopan talouskasvu on ikävä kyllä hyytymässä: talouden hidastuessa korot harvemmin nousevat.

Ja hintojen nousu taas johtuu alhaisista koroista.

 

[Terroo]

Ei puolisoidenkaan omaisuus ole yhteistä. Jos toinen luovuttaa toiselle omaisuutta, on se veroteknisesti lahja, josta pitäisi maksaa veroja mikäli lahja on riittävän suuri.

Käytännössä näiden perään tuskin koskaan kysellään. Mutta kyllä esim. me halusimme pitää asian suhteen puhtaat paperit ja siksi tehtiin edellisen kaupan yhteydessä lainasopimus, jossa olevaa maksusuunnitelmaa vaimo myös teknisesti noudattaa

Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"

 

[pelitys]

Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"

Pitäisi kaiketi olla myös kuitti siitä että rahaa on lainattu, eikä vain makseta vastikkeetta olemattomia lainoja tai korkoja.

 

[Terroo]

Pitäisi kaiketi olla myös kuitti siitä että rahaa on lainattu, eikä vain makseta vastikkeetta olemattomia lainoja tai korkoja.

Eikös tuo käytännössä toteutuisi automaattisesti siinä, kun B:ltä menee nykyisestä asunnosta uuden asunnon/lainan hankintaan vaikka 20 000 ja A:lla ei yhtään ja omistussuhde on silti 50/50? Tätä verottajakin tilanteessa todennäköisesti käyttää pohjana, kun se laskee lahjaveron tarvetta.

 

[jinx1980]

Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"

Lyhyesti sanottuna kyllä, elatusta saa toiselle maksaa äärettömän määrän kunhan se raha on korvamerkittyä eli "saaja" ei voi käyttää rahaa mielivaltaisiin hankintoihin (tästä syystä ei voi esim. antaa luottokorttia mutta voi maksaa sähkölaskun tai auton vakuutuksen suoraan laskuttajalle). Toisekseen ei saa antaa toiseen suuntaan "lahjaa" jolla velkaa toiseen suuntaan sitten taas vastavuoroisesti lyhennetään.

Kuvaamasi tapa ko. tilanteessa on vähän siinä ja siinä jos asiaa alettaisiin oikein suurennuslasilla kyttäämään, koska periaatteessa tuossa voitaisiin tulkita että B antaa 100e lahjan A:lle tuo "ruokatilin kautta" jolla A lyhentää velkaansa -> koko alkuperäinen laina tehty veronvälttelytarkoituksessa ja verot maksuun. Lopullinen ratkaisu riippuisi varmaan pitkälle tilin muusta rahaliikenteestä että mitä maksuja sieltä maksetaan jne jne...

Pariskuntien kohdalla tuota korvamerkintää ei tutkita / voida tutkia vastaavalla pieteetillä kuin esim. muualla asuva lapsi-vanhempi kytköksissä...

 

[Zigh]

Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"

Juuri näin meillä menetellään
Ja velan korko on tietysti 0%

Pitäisi kaiketi olla myös kuitti siitä että rahaa on lainattu, eikä vain makseta vastikkeetta olemattomia lainoja tai korkoja.

Kyllä se velkakirjan olemassa olo riittää. Omaisuuden määrä suhteessa velkoihin on se mikä verottajaa saattaa kiinnostaa jos kiinnostaa.

 

[Terroo]

Kuvaamasi tapa ko. tilanteessa on vähän siinä ja siinä jos asiaa alettaisiin oikein suurennuslasilla kyttäämään, koska periaatteessa tuossa voitaisiin tulkita että B antaa 100e lahjan A:lle tuo "ruokatilin kautta" jolla A lyhentää velkaansa -> koko alkuperäinen laina tehty veronvälttelytarkoituksessa ja verot maksuun. Lopullinen ratkaisu riippuisi varmaan pitkälle tilin muusta rahaliikenteestä että mitä maksuja sieltä maksetaan jne jne...

Käytännössähän tuolta tililtä ei ikinä tehdä mitään henkilökohtaisia ostoksia, vaan sieltä maksetaan aina nimenomaan ruuat, sähköt yms. yhteiset laskut. Verottajalla taas tuskin on mahdollisuus puuttua siihen, että miksi toinen puolisko laittaa 100€ enemmän yhteiselle ruokatilille kuin toinen. Elatus kun on tosiaan verottajan ulottumattomissa olevaa rahaa.

Juuri näin meillä menetellään
Ja velan korko on tietysti 0%

Todennäköisesti tämä ratkaisu on monella muullakin käytössä tällaisessa tilanteessa.

 

[random5]

Onkos täällä kokemuksia talon ostamisesta suoraan yksityiseltä ilman välittäjää? Hyviä vinkkejä?

 

[Ano123]

Onkos täällä kokemuksia talon ostamisesta suoraan yksityiseltä ilman välittäjää? Hyviä vinkkejä?

Kaikki paperille mitä sovitaan. 5000egee sakkoa per päivä jos ei oo saanu kamoja veke sovittuun päivään mennessä.

 

[Mikkos]

Kaikki paperille mitä sovitaan. 5000egee sakkoa per päivä jos ei oo saanu kamoja veke sovittuun päivään mennessä.

Plus lainhuudannat jne jne..

 

[kjns]

Onkos täällä kokemuksia talon ostamisesta suoraan yksityiseltä ilman välittäjää? Hyviä vinkkejä?

Onhan noita, muutamia pointtereita voin antaa omien kokemusten pohjalta

-Kiinteistökauppaa säätelee maakaari, ja siellä ei tunneta sellaista dokumenttia kuin "tarjous". Tarjous ja tarjouksessa olevat ehdot ei siten kiinteistökaupassa ole sitovia, toisin kuin asunto-osakkeissa joten vaikka siellä jotain lukeekin, ei se oikeastaan ole muuta kuin paperille kirjoitettu muistio. Kiinteistökaupassa tarjous on lähinnä myyjän ja ostajan alustava suunnitelma kaupan läpiviemisestä. Sitovasti asiat sovitaan sitten kaupanvahvistajan vahvistamassa kauppakirjassa. Toki allekirjoitettu dokumentti on yksityisoikeudellinen sopimus, mutta riidat ratkotaan sitten lähtökohtaisesti oikeudessa niin esim. peruuntuneen kaupan tilanteessa tuskin maksaa vaivaa. Mikä haluaa "sitovan tarjouksen" pitää tehdä esisopimus ja vahvistuttaa se kaupanvahvistajalla.

- Sopikaa kaikki kirjallisesti. Vaikka juuri sanoin, ettei tarjous ole juridisesti pätevä, kannattaa se kuitenkin tehdä kirjallisesti jotta kaikilla on mustaa valkoisella ja yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Hyvin tehdystä tarjouksesta saa myös hyvin pienellä vaivalla pohjatiedot kauppakirjaan, joten siihen käytetty aika ei mene missään nimessä hukkaan.

- Tarjouksessa on hyvä olla ainakin seuraavat asiat ihan yleisellä tasolla:

Kaupan kohde (kiinteistön tiedot / osakenumerot, osoitteet)
Kauppahinta (euroina, velaton/myynti, jäävät rahoitusvastikkeet jne)
Maksuehdot (yleensä kaupantekohetkellä, mahd. käsiraha)
Omistusoikeus (yleensä siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä kun kauppahinta maksettu)
Hallintaoikeus ("muuttopäivä", milloin kohde on ostajan käytettävissä
Hoitokulut, verot, vastikkeet muut kulut ja maksut (kuka maksaa vastikkeet, vedet, sähköt, jätehuollon sun muut ja mihin asti, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Kaupan toteutumisen ehdot (esim. rahoitus/vanhan asunno myyntiehto)
Tarjouksen voimassaoloaika (ei kannata laittaa turhan montaa päivää)


- Kauppakirjaan tulee sitten eritellä vielä tarkempia tietoja

Kauppakirjan yleisiin tietoihin tulee merkata
Kaupan osapuolet (myyjät ja ostajat tarkoilla henkilötiedoilla)
Kaupan kohde (kiinteistön tiedot, kiinteistötunnukset jne
Irtain omaisuus (myydäänkö irtainta omaisuutta kaupan mukana, mikäli ei, niin kaupassa siirtyy vain kiinteä omaisuus)
Pinta-ala (kiinteistörek.otteen mukainen pinta-ala ja päivämäärä)
Rakennukset (erittely kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista
Kaavoitustilanne (onko asemakaava voimassa)

Kaupan ehdot -osassa voidaan sovitaan tarkemmista myyntiehdoista
Kauppahinta (kts. edeltä)
Maksuehdot (kts. edeltä)
Omistusoikeus (kts. edeltä)
Hallintaoikeus (kts. edeltä, tähän voidaan kirjata sankto viivästymisestä)
Kiinteistöön liittyvät kustannukset (juoksevat kulut, kiinteistöverot jne, verottaja veloittaa KV:n 1.1. kiinteistön omistavalta henkilöltä)
Vaaranvastuu (kuka vastaa kiinteistön vauruioista ja mihin saakka, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Rasitukset ja rasitteet (rasitustodistuksesta, panttikirjojen luovutus)
Kiinteistöön tutustuminen ja kiinteistön asiakirjat (ostaja on tutustunut ja tarkastanut)
Vastuu kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kunnosta (ostaja ottaa vastaan siinä kunnossa kuin viimeksi esiteltäessä tjsp)
Liittymäsopimukset (sähkö/vesi/jätevesi/mitälie, myyjä siirtää / ilmoittaa luovutukset veloituksetta)
Etuostolain mukaiset aiemmat kaupat (etuostolain (608/1977) 5 § mukainen kausuuli)
Varainsiirtovero ja lainhuudatus sekä muut kulut (VSV ja lainhuudatus yleensä ostajalle, kaupanvahvistaja ja muut kulut puoliksi)

Kauppakirjan hyväksyminen -osassa sitoudutaan noudattamaan sovittuja ehtoja, laitetaan nimet alle ja kaupanvahvistajan vahvistus ja allekirjoitus

Kauppakirjamalleja löytyy netistä, mäkin voin vaikka yv:llä lähettää kauppakirjapohjan kun sen aika tulee jos tarvitset.

 

[elmo]

Kiinteistökaupat voi hoitaa netissä nykyään eikä tartte kaupanvahvistajaa silloin.

Myyjä kirjautuu täältä Asioi verkossa | Maanmittauslaitos pankkitunnareilla. Tekee kauppakirjan ja lähettää vaikka luonnoksen tarkastettavaksi ja jos ok niin molemmat allekirjoittaa sen tunnareilla.

Sit ostaja hakee tuon palvelun kautta lainhuudatusta kiinteistölle (toikin on niin helppoa et ei kannata maksaa pankille useita satasia siitä). Helppoa ja halpaa nykyään...

Tässä vielä vanha juttu mikä ekana osuus Googlella aiheesta silmään: Sähköinen kiinteistökauppa

 

[Cu120mm2]

Muutama kysymys herännyt:

Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Sisältääkö ASP:n korkokatto marginaalin vai ei?

Voiko ASP:n lisälainalla ostaa autokatospaikan?

 

[edup]

Muutama kysymys herännyt:

Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Sisältääkö ASP:n korkokatto marginaalin vai ei?

Voiko ASP:n lisälainalla ostaa autokatospaikan?

Onko jossain tai jollain exceliä mikä laskisi kk-erän ASP-lainalle ja lisälainalle, kun korot pamahtavat 6% ja korkokatto toimisi osasta lainasta? En oikein osaa hahmottaa miten pitäisi laskea jos lyhennystapana on annuiteetti...

Itse ainakin tein pienen kilpailutuskierroksen vaikka asunnon hankinta ei ole juuri nyt akuuttia. Onpahan ainakin ne pari lainalupausta valmiina jos markkinoille sattuu ilmestymään unelmakohde. Lopullinen kilpailutus sitten kun on kohde tiedossa, ainakin pari pankkia sanoi että nipistämisvaraa marginaalissa varmaan olisi vielä kunhan tarkka kohde on tiedossa.

 

[kjns]

Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Voit kilpailuttaa vaikka jokaisessa vaiheessa. Kannattaa ensin käydä neuvottelut pankin kanssa ja hankkia lainalupaus siinä vaiheessa kun olette aloittamassa asunnon etsimisen. Siinä yhteydessä saat jo jonkinlaista perustaa sille, minkä verran ja millä hinnalla lainaa voitte saada.

Sitten kun uusi asunto on löytynyt, niin kilpailutat pankit uudelleen tarkoilla summilla. Lopullisen tarjouksen saat joka tapauksessa vasta sitten kun kohde on tiedossa.

 

[Cu120mm2]

Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?

 

[Rantakemisti]

Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?

Lainan tarkan kuukausierän voit laskea tuolla 5 prosentilla sillä ASP-lainassakin joudut lyhentämään sillä summalla ja korkotuki maksetaan takaisin kahdesti vuodessa. Kyseessä ei siis ole korkokatto vaan korkotuki.

 

[Maniguch]

Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?

Kuukausierä on riippuvainen laina-ajasta. Voit kokeilla laskea näitä pankkien sivuilta löytyvillä lainalaskureilla. Esim tuolla 5% korolla omavastuu olisi 3,8% + 1,2%*0,3 = 4,16%. 25v laina-ajalla kk-erä on 617,22 €.

Lainan tarkan kuukausierän voit laskea tuolla 5 prosentilla sillä ASP-lainassakin joudut lyhentämään sillä summalla ja korkotuki maksetaan takaisin kahdesti vuodessa. Kyseessä ei siis ole korkokatto vaan korkotuki.

Ymmärtäisin kyllä niin, että pankki vähentää korkotuen verran jokaisesta maksuerästä:

"Kun korko ylittää 3,8 %, valtio tukee lainansaajaa maksamalla korkotukea. Korkotuki kanavoidaan lainansaajalle pankin kautta siten, että pankki laskuttaa lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksama osuus.

--

Valtiokonttori maksaa osan lainansaajan korosta suoraan lainan myöntäneelle rahoituslaitokselle. Korkotuki maksetaan lainan eräpäivinä kaksi kertaa vuodessa (6 kk:n välein)."
Korkotuki ASP-lainalle

 

[Rantakemisti]

Kuukausierä on riippuvainen laina-ajasta. Voit kokeilla laskea näitä pankkien sivuilta löytyvillä lainalaskureilla. Esim tuolla 5% korolla omavastuu olisi 3,8% + 1,2%*0,3 = 4,16%. 25v laina-ajalla kk-erä on 617,22 €.


Ymmärtäisin kyllä niin, että pankki vähentää korkotuen verran jokaisesta maksuerästä:

"Kun korko ylittää 3,8 %, valtio tukee lainansaajaa maksamalla korkotukea. Korkotuki kanavoidaan lainansaajalle pankin kautta siten, että pankki laskuttaa lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksama osuus.

--

Valtiokonttori maksaa osan lainansaajan korosta suoraan lainan myöntäneelle rahoituslaitokselle. Korkotuki maksetaan lainan eräpäivinä kaksi kertaa vuodessa (6 kk:n välein)."
Korkotuki ASP-lainalle

Ok, hyvä tietää. Tuossa Valtiokonttorin ASP-ohjeessa jonka olen joskus ladannut, ei puhuttu mitään tuosta automaattisesta kanavoinnista.

 

[Terroo]

Marginaaleja kilpailutettu uuteen asuntolainaan ja tulos tällä hetkellä tämä:
- OP 0,60%
- Danske 0,54%
- S-Pankki 0,50%.

Melko hyvin pystyy neuvottelemaan myös lainan toimitusmaksuista yms. sivukuluista mitä pakettiin kuuluu.

Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?

 

[Taneli-]

Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?

Tuossa tarvitsee miettiä miten sitä tulee tai ei tule tarvitsemaan.
Esim. jos keskität asunnon, autojen, asukkaiden (ihmiset + lemmikit) vakuutukset tuonne siitä on paljonkin hyötyä, päälle vielä jos käyt(te) henkilökohtaisesti tiskillä nostamassa, tallettamassa rahaa ja maksamassa laskut. Toisaalta mikäli ainoa mitä sieltä otat on tili ja ehkä pankkikortti se hyöty on luokkaa 4€ tjsp kuukaudessa.

 

[Rantakemisti]

Marginaaleja kilpailutettu uuteen asuntolainaan ja tulos tällä hetkellä tämä:
- OP 0,60%
- Danske 0,54%
- S-Pankki 0,50%.

Melko hyvin pystyy neuvottelemaan myös lainan toimitusmaksuista yms. sivukuluista mitä pakettiin kuuluu.

Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?

En mitään kauhean suurta arvoa anna tuolle bonussysteemille vaikka bonuksilla voikin maksaa juoksevia pankkikuluja kuten luottokortit, valuutanvaihdot, maksut lainojen automaattisista lyhennyksistä, lainan muutosmaksut (marginaalimuutokset, lyhennysvapaat yms.), sijoitusten merkintäpalkkioita, vakuutuksia ja niillä voi maksaa vaikka OP:n lakipalveluita kuten testamentin luomisen.

Omassa lainapäätöksessä painoi enemmän se, paljonko joudun maksamaan peruspankkipalveluista pankille. OP:lla nuo ilmaiset omistajajäsenelle ja sen lisäksi omistajajäsenelle ne lainanhoitomaksut menevät bonuksista. Melkein kaikissa muissa pankeissa joutuu maksamaan noista lyhennysten automaattivelkoituksista muutaman euron kuussa ja sen lisäksi vielä peruspankkipalveluista jotain euroja. Toisin sanoen erot ovat muodostuu monesti noista peruspankkipalvelujen hinnoista ja ne kannattaa ehdottomasti laskea siihen todelliseen vuosikorkoon kun vertailette tarjouksia.