Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Pitäisi kaiketi olla myös kuitti siitä että rahaa on lainattu, eikä vain makseta vastikkeetta olemattomia lainoja tai korkoja.

Eikös tuo käytännössä toteutuisi automaattisesti siinä, kun B:ltä menee nykyisestä asunnosta uuden asunnon/lainan hankintaan vaikka 20 000 ja A:lla ei yhtään ja omistussuhde on silti 50/50? Tätä verottajakin tilanteessa todennäköisesti käyttää pohjana, kun se laskee lahjaveron tarvetta.
 
Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"
Lyhyesti sanottuna kyllä, elatusta saa toiselle maksaa äärettömän määrän kunhan se raha on korvamerkittyä eli "saaja" ei voi käyttää rahaa mielivaltaisiin hankintoihin (tästä syystä ei voi esim. antaa luottokorttia mutta voi maksaa sähkölaskun tai auton vakuutuksen suoraan laskuttajalle). Toisekseen ei saa antaa toiseen suuntaan "lahjaa" jolla velkaa toiseen suuntaan sitten taas vastavuoroisesti lyhennetään.

Kuvaamasi tapa ko. tilanteessa on vähän siinä ja siinä jos asiaa alettaisiin oikein suurennuslasilla kyttäämään, koska periaatteessa tuossa voitaisiin tulkita että B antaa 100e lahjan A:lle tuo "ruokatilin kautta" jolla A lyhentää velkaansa -> koko alkuperäinen laina tehty veronvälttelytarkoituksessa ja verot maksuun. Lopullinen ratkaisu riippuisi varmaan pitkälle tilin muusta rahaliikenteestä että mitä maksuja sieltä maksetaan jne jne...

Pariskuntien kohdalla tuota korvamerkintää ei tutkita / voida tutkia vastaavalla pieteetillä kuin esim. muualla asuva lapsi-vanhempi kytköksissä...
 
Selvittelin tätä asiaa itsekkin. Onko tämä systeemi todella niin järkevä, että lahjaverolta ko. tilanteessa voi välttyä näin:

1. A ja B tekee velkakirjan, missä A sitoutuu maksamaan B:lle 100€/kk.
2. A maksaa 100€ B:n tilille.
3. B siirtää 100€ enemmän yhteiselle "ruokatilille"
Juuri näin meillä menetellään :tup:
Ja velan korko on tietysti 0%
Pitäisi kaiketi olla myös kuitti siitä että rahaa on lainattu, eikä vain makseta vastikkeetta olemattomia lainoja tai korkoja.
Kyllä se velkakirjan olemassa olo riittää. Omaisuuden määrä suhteessa velkoihin on se mikä verottajaa saattaa kiinnostaa jos kiinnostaa.
 
Kuvaamasi tapa ko. tilanteessa on vähän siinä ja siinä jos asiaa alettaisiin oikein suurennuslasilla kyttäämään, koska periaatteessa tuossa voitaisiin tulkita että B antaa 100e lahjan A:lle tuo "ruokatilin kautta" jolla A lyhentää velkaansa -> koko alkuperäinen laina tehty veronvälttelytarkoituksessa ja verot maksuun. Lopullinen ratkaisu riippuisi varmaan pitkälle tilin muusta rahaliikenteestä että mitä maksuja sieltä maksetaan jne jne...

Käytännössähän tuolta tililtä ei ikinä tehdä mitään henkilökohtaisia ostoksia, vaan sieltä maksetaan aina nimenomaan ruuat, sähköt yms. yhteiset laskut. Verottajalla taas tuskin on mahdollisuus puuttua siihen, että miksi toinen puolisko laittaa 100€ enemmän yhteiselle ruokatilille kuin toinen. Elatus kun on tosiaan verottajan ulottumattomissa olevaa rahaa.

Juuri näin meillä menetellään :tup:
Ja velan korko on tietysti 0%

Todennäköisesti tämä ratkaisu on monella muullakin käytössä tällaisessa tilanteessa.
 
Onkos täällä kokemuksia talon ostamisesta suoraan yksityiseltä ilman välittäjää? Hyviä vinkkejä?
 
Onkos täällä kokemuksia talon ostamisesta suoraan yksityiseltä ilman välittäjää? Hyviä vinkkejä?

Onhan noita, muutamia pointtereita voin antaa omien kokemusten pohjalta

-Kiinteistökauppaa säätelee maakaari, ja siellä ei tunneta sellaista dokumenttia kuin "tarjous". Tarjous ja tarjouksessa olevat ehdot ei siten kiinteistökaupassa ole sitovia, toisin kuin asunto-osakkeissa joten vaikka siellä jotain lukeekin, ei se oikeastaan ole muuta kuin paperille kirjoitettu muistio. Kiinteistökaupassa tarjous on lähinnä myyjän ja ostajan alustava suunnitelma kaupan läpiviemisestä. Sitovasti asiat sovitaan sitten kaupanvahvistajan vahvistamassa kauppakirjassa. Toki allekirjoitettu dokumentti on yksityisoikeudellinen sopimus, mutta riidat ratkotaan sitten lähtökohtaisesti oikeudessa niin esim. peruuntuneen kaupan tilanteessa tuskin maksaa vaivaa. Mikä haluaa "sitovan tarjouksen" pitää tehdä esisopimus ja vahvistuttaa se kaupanvahvistajalla.

- Sopikaa kaikki kirjallisesti. Vaikka juuri sanoin, ettei tarjous ole juridisesti pätevä, kannattaa se kuitenkin tehdä kirjallisesti jotta kaikilla on mustaa valkoisella ja yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Hyvin tehdystä tarjouksesta saa myös hyvin pienellä vaivalla pohjatiedot kauppakirjaan, joten siihen käytetty aika ei mene missään nimessä hukkaan.

- Tarjouksessa on hyvä olla ainakin seuraavat asiat ihan yleisellä tasolla:

Kaupan kohde (kiinteistön tiedot / osakenumerot, osoitteet)
Kauppahinta (euroina, velaton/myynti, jäävät rahoitusvastikkeet jne)
Maksuehdot (yleensä kaupantekohetkellä, mahd. käsiraha)
Omistusoikeus (yleensä siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä kun kauppahinta maksettu)
Hallintaoikeus ("muuttopäivä", milloin kohde on ostajan käytettävissä
Hoitokulut, verot, vastikkeet muut kulut ja maksut (kuka maksaa vastikkeet, vedet, sähköt, jätehuollon sun muut ja mihin asti, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Kaupan toteutumisen ehdot (esim. rahoitus/vanhan asunno myyntiehto)
Tarjouksen voimassaoloaika (ei kannata laittaa turhan montaa päivää)


- Kauppakirjaan tulee sitten eritellä vielä tarkempia tietoja

Kauppakirjan yleisiin tietoihin tulee merkata
Kaupan osapuolet (myyjät ja ostajat tarkoilla henkilötiedoilla)
Kaupan kohde (kiinteistön tiedot, kiinteistötunnukset jne
Irtain omaisuus (myydäänkö irtainta omaisuutta kaupan mukana, mikäli ei, niin kaupassa siirtyy vain kiinteä omaisuus)
Pinta-ala (kiinteistörek.otteen mukainen pinta-ala ja päivämäärä)
Rakennukset (erittely kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista
Kaavoitustilanne (onko asemakaava voimassa)

Kaupan ehdot -osassa voidaan sovitaan tarkemmista myyntiehdoista
Kauppahinta (kts. edeltä)
Maksuehdot (kts. edeltä)
Omistusoikeus (kts. edeltä)
Hallintaoikeus (kts. edeltä, tähän voidaan kirjata sankto viivästymisestä)
Kiinteistöön liittyvät kustannukset (juoksevat kulut, kiinteistöverot jne, verottaja veloittaa KV:n 1.1. kiinteistön omistavalta henkilöltä)
Vaaranvastuu (kuka vastaa kiinteistön vauruioista ja mihin saakka, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Rasitukset ja rasitteet (rasitustodistuksesta, panttikirjojen luovutus)
Kiinteistöön tutustuminen ja kiinteistön asiakirjat (ostaja on tutustunut ja tarkastanut)
Vastuu kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kunnosta (ostaja ottaa vastaan siinä kunnossa kuin viimeksi esiteltäessä tjsp)
Liittymäsopimukset (sähkö/vesi/jätevesi/mitälie, myyjä siirtää / ilmoittaa luovutukset veloituksetta)
Etuostolain mukaiset aiemmat kaupat (etuostolain (608/1977) 5 § mukainen kausuuli)
Varainsiirtovero ja lainhuudatus sekä muut kulut (VSV ja lainhuudatus yleensä ostajalle, kaupanvahvistaja ja muut kulut puoliksi)

Kauppakirjan hyväksyminen -osassa sitoudutaan noudattamaan sovittuja ehtoja, laitetaan nimet alle ja kaupanvahvistajan vahvistus ja allekirjoitus

Kauppakirjamalleja löytyy netistä, mäkin voin vaikka yv:llä lähettää kauppakirjapohjan kun sen aika tulee jos tarvitset.
 
Kiinteistökaupat voi hoitaa netissä nykyään eikä tartte kaupanvahvistajaa silloin.

Myyjä kirjautuu täältä Asioi verkossa | Maanmittauslaitos pankkitunnareilla. Tekee kauppakirjan ja lähettää vaikka luonnoksen tarkastettavaksi ja jos ok niin molemmat allekirjoittaa sen tunnareilla.

Sit ostaja hakee tuon palvelun kautta lainhuudatusta kiinteistölle (toikin on niin helppoa et ei kannata maksaa pankille useita satasia siitä). Helppoa ja halpaa nykyään...

Tässä vielä vanha juttu mikä ekana osuus Googlella aiheesta silmään: Sähköinen kiinteistökauppa
 
Viimeksi muokattu:
Muutama kysymys herännyt:

Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Sisältääkö ASP:n korkokatto marginaalin vai ei?

Voiko ASP:n lisälainalla ostaa autokatospaikan?
 
Viimeksi muokattu:
Muutama kysymys herännyt:

Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Sisältääkö ASP:n korkokatto marginaalin vai ei?

Voiko ASP:n lisälainalla ostaa autokatospaikan?

Onko jossain tai jollain exceliä mikä laskisi kk-erän ASP-lainalle ja lisälainalle, kun korot pamahtavat 6% ja korkokatto toimisi osasta lainasta? En oikein osaa hahmottaa miten pitäisi laskea jos lyhennystapana on annuiteetti...

Itse ainakin tein pienen kilpailutuskierroksen vaikka asunnon hankinta ei ole juuri nyt akuuttia. Onpahan ainakin ne pari lainalupausta valmiina jos markkinoille sattuu ilmestymään unelmakohde. Lopullinen kilpailutus sitten kun on kohde tiedossa, ainakin pari pankkia sanoi että nipistämisvaraa marginaalissa varmaan olisi vielä kunhan tarkka kohde on tiedossa.
 
Missä vaiheessa kilpailuttaminen kannattaa käytännössä suorittaa? Ennen kuin asunto on edes kiikarissa, mutta suuruusluokka on tiedossa vai sitten vasta kun asunto löytynyt?

Voit kilpailuttaa vaikka jokaisessa vaiheessa. Kannattaa ensin käydä neuvottelut pankin kanssa ja hankkia lainalupaus siinä vaiheessa kun olette aloittamassa asunnon etsimisen. Siinä yhteydessä saat jo jonkinlaista perustaa sille, minkä verran ja millä hinnalla lainaa voitte saada.

Sitten kun uusi asunto on löytynyt, niin kilpailutat pankit uudelleen tarkoilla summilla. Lopullisen tarjouksen saat joka tapauksessa vasta sitten kun kohde on tiedossa.
 
Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?
 
Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?
Lainan tarkan kuukausierän voit laskea tuolla 5 prosentilla sillä ASP-lainassakin joudut lyhentämään sillä summalla ja korkotuki maksetaan takaisin kahdesti vuodessa. Kyseessä ei siis ole korkokatto vaan korkotuki.
 
Selvä homma, laitanpa kyselyt matkaan niin saa lainalupauksen!

Olisiko vinkkejä kuinka lasketaan seuraava lasku:
- ASP-lainaa 115 000e
- korkokatto 70% koroista, jotka ylittävät 3,8%
- lainatyyppi annuiteetti
Mikä on tarkka kk-erä vaikka 5%-korolla?
Kuukausierä on riippuvainen laina-ajasta. Voit kokeilla laskea näitä pankkien sivuilta löytyvillä lainalaskureilla. Esim tuolla 5% korolla omavastuu olisi 3,8% + 1,2%*0,3 = 4,16%. 25v laina-ajalla kk-erä on 617,22 €.

Lainan tarkan kuukausierän voit laskea tuolla 5 prosentilla sillä ASP-lainassakin joudut lyhentämään sillä summalla ja korkotuki maksetaan takaisin kahdesti vuodessa. Kyseessä ei siis ole korkokatto vaan korkotuki.
Ymmärtäisin kyllä niin, että pankki vähentää korkotuen verran jokaisesta maksuerästä:

"Kun korko ylittää 3,8 %, valtio tukee lainansaajaa maksamalla korkotukea. Korkotuki kanavoidaan lainansaajalle pankin kautta siten, että pankki laskuttaa lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksama osuus.

--

Valtiokonttori maksaa osan lainansaajan korosta suoraan lainan myöntäneelle rahoituslaitokselle. Korkotuki maksetaan lainan eräpäivinä kaksi kertaa vuodessa (6 kk:n välein)."
Korkotuki ASP-lainalle
 
Kuukausierä on riippuvainen laina-ajasta. Voit kokeilla laskea näitä pankkien sivuilta löytyvillä lainalaskureilla. Esim tuolla 5% korolla omavastuu olisi 3,8% + 1,2%*0,3 = 4,16%. 25v laina-ajalla kk-erä on 617,22 €.


Ymmärtäisin kyllä niin, että pankki vähentää korkotuen verran jokaisesta maksuerästä:

"Kun korko ylittää 3,8 %, valtio tukee lainansaajaa maksamalla korkotukea. Korkotuki kanavoidaan lainansaajalle pankin kautta siten, että pankki laskuttaa lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksama osuus.

--

Valtiokonttori maksaa osan lainansaajan korosta suoraan lainan myöntäneelle rahoituslaitokselle. Korkotuki maksetaan lainan eräpäivinä kaksi kertaa vuodessa (6 kk:n välein)."
Korkotuki ASP-lainalle
Ok, hyvä tietää. Tuossa Valtiokonttorin ASP-ohjeessa jonka olen joskus ladannut, ei puhuttu mitään tuosta automaattisesta kanavoinnista.
 
Marginaaleja kilpailutettu uuteen asuntolainaan ja tulos tällä hetkellä tämä:
- OP 0,60%
- Danske 0,54%
- S-Pankki 0,50%.

Melko hyvin pystyy neuvottelemaan myös lainan toimitusmaksuista yms. sivukuluista mitä pakettiin kuuluu.

Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?
 
Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?

Tuossa tarvitsee miettiä miten sitä tulee tai ei tule tarvitsemaan.
Esim. jos keskität asunnon, autojen, asukkaiden (ihmiset + lemmikit) vakuutukset tuonne siitä on paljonkin hyötyä, päälle vielä jos käyt(te) henkilökohtaisesti tiskillä nostamassa, tallettamassa rahaa ja maksamassa laskut. Toisaalta mikäli ainoa mitä sieltä otat on tili ja ehkä pankkikortti se hyöty on luokkaa 4€ tjsp kuukaudessa.
 
Marginaaleja kilpailutettu uuteen asuntolainaan ja tulos tällä hetkellä tämä:
- OP 0,60%
- Danske 0,54%
- S-Pankki 0,50%.

Melko hyvin pystyy neuvottelemaan myös lainan toimitusmaksuista yms. sivukuluista mitä pakettiin kuuluu.

Miten merkittävänä pidätte esimerkiksi OP:n bonusjärjestelmää näin asuntolainaa hakiessa?
En mitään kauhean suurta arvoa anna tuolle bonussysteemille vaikka bonuksilla voikin maksaa juoksevia pankkikuluja kuten luottokortit, valuutanvaihdot, maksut lainojen automaattisista lyhennyksistä, lainan muutosmaksut (marginaalimuutokset, lyhennysvapaat yms.), sijoitusten merkintäpalkkioita, vakuutuksia ja niillä voi maksaa vaikka OP:n lakipalveluita kuten testamentin luomisen.

Omassa lainapäätöksessä painoi enemmän se, paljonko joudun maksamaan peruspankkipalveluista pankille. OP:lla nuo ilmaiset omistajajäsenelle ja sen lisäksi omistajajäsenelle ne lainanhoitomaksut menevät bonuksista. Melkein kaikissa muissa pankeissa joutuu maksamaan noista lyhennysten automaattivelkoituksista muutaman euron kuussa ja sen lisäksi vielä peruspankkipalveluista jotain euroja. Toisin sanoen erot ovat muodostuu monesti noista peruspankkipalvelujen hinnoista ja ne kannattaa ehdottomasti laskea siihen todelliseen vuosikorkoon kun vertailette tarjouksia.
 
Toisin sanoen erot ovat muodostuu monesti noista peruspankkipalvelujen hinnoista ja ne kannattaa ehdottomasti laskea siihen todelliseen vuosikorkoon kun vertailette tarjouksia.

Jos oikein ymmärsin, niin S-Pankilla on ilmaiset peruspankkipalvelut. OP:lla ne taas kuittaantuisi ilmeisesti juurikin noista bonuksista. Danskesta ei olekkaan sitten tietoa sen suhteen, täytyy kysäistä vielä sekin.
 
En mitään kauhean suurta arvoa anna tuolle bonussysteemille vaikka bonuksilla voikin maksaa juoksevia pankkikuluja kuten luottokortit, valuutanvaihdot, maksut lainojen automaattisista lyhennyksistä, lainan muutosmaksut (marginaalimuutokset, lyhennysvapaat yms.), sijoitusten merkintäpalkkioita, vakuutuksia ja niillä voi maksaa vaikka OP:n lakipalveluita kuten testamentin luomisen.

Omassa lainapäätöksessä painoi enemmän se, paljonko joudun maksamaan peruspankkipalveluista pankille. OP:lla nuo ilmaiset omistajajäsenelle ja sen lisäksi omistajajäsenelle ne lainanhoitomaksut menevät bonuksista. Melkein kaikissa muissa pankeissa joutuu maksamaan noista lyhennysten automaattivelkoituksista muutaman euron kuussa ja sen lisäksi vielä peruspankkipalveluista jotain euroja. Toisin sanoen erot ovat muodostuu monesti noista peruspankkipalvelujen hinnoista ja ne kannattaa ehdottomasti laskea siihen todelliseen vuosikorkoon kun vertailette tarjouksia.
Eikös OP:lla peruspankkipalvelut maksa 2,95€/kk? Itsellä ainakin bonuksista lähtee sen verran joka kk (lainanhoidon 2,3€/kk lisäksi).
 
OP-bonukset olen ainakin itse kokenut suht. arvokkaiksi, vaikka kaikkia vakuutuksia ei keskittäisikään niin ainakin joihinkin tarpeellisiin vakuutuksiin saa OP:ltä hyvän tarjouksen ja sitä voi sitten bonuksilla maksaa.

Tosin nyt on epäselvää miten bonusjärjestelmälle käy tulevaisuudessa, If on valittanut järjestelmästä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja päätös on tulossa lähiaikoina: Saako OP:n bonuksilla jatkossa maksaa vakuutusmaksuja – IF:in ja OP:n bonuskiistan ratkaisu on jo osapuolten kommentoitavana
 
OP-bonukset olen ainakin itse kokenut suht. arvokkaiksi, vaikka kaikkia vakuutuksia ei keskittäisikään niin ainakin joihinkin tarpeellisiin vakuutuksiin saa OP:ltä hyvän tarjouksen ja sitä voi sitten bonuksilla maksaa.

Tosin nyt on epäselvää miten bonusjärjestelmälle käy tulevaisuudessa, If on valittanut järjestelmästä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja päätös on tulossa lähiaikoina: Saako OP:n bonuksilla jatkossa maksaa vakuutusmaksuja – IF:in ja OP:n bonuskiistan ratkaisu on jo osapuolten kommentoitavana

Tämä olisi itseasiassa aika merkittäväkin asia, jos OP:lta evätään tuo mahdollisuus. Yksi isoimmista OP:n valteista on minulla asuntolainavertailussakin ollut tuo bonusjärjestelmä. Jos sitä ei OP enää voi hyödyntää, nousee muiden pankkien tarjoukset melko selvästi edelle jollei OP ala kilpailemaan tosissaan marginaaleilla. Nyt OP:n marginaali on selkeästi korkein ainakin tähän mennessä saaduista tarjouksista. Täytyykin odotella tuota päätöstä vielä ennen kuin mitään lainoja kenenkään kanssa allekirjoitellaan.
 
Eikös OP:lla peruspankkipalvelut maksa 2,95€/kk? Itsellä ainakin bonuksista lähtee sen verran joka kk (lainanhoidon 2,3€/kk lisäksi).
Joo, muotoilin hieman huonosti. Nuo OP:n maksut voidaan vähentää bonuksista ja silloin se on asiakkaalle ilmaista. Silloin kun kilpailutin omia lainojani niin OP:n tarjous oli lopulta halvin kun otti pankkipalvelujen kulut huomioon vaikka itse lainatarjouksessa oli korkeampi marginaali kuin Danskella tai Nordealla.

Jos otetaan esimerkiksi 100 000 euron laina 25 vuoden laina-ajalla ja marginaalilla 0.50 %. Jos pankille pitää maksaa lainanhoidosta 2.30 euroa kuussa niin todellinen vuosikorko on 0,55 % ja jos päälle tulee vielä 2.70 euron maksu peruspankkipalveluista niin korko onkin jo 0,62 %.
 
Eikös OP:lla peruspankkipalvelut maksa 2,95€/kk? Itsellä ainakin bonuksista lähtee sen verran joka kk (lainanhoidon 2,3€/kk lisäksi).

Mielestäni tuota 2,95e/kk kulua ei ole enää mennyt pitkiin aikoihin (vuosiin?), ainakaan omistaja-asiakkaana. 2,30e/kk kulu menee tosiaan lainanhoidosta ja vähennellään automaattisesti bonuksista jos/kun niitä on.

On tuo bonus-systeemi melko merkittävä juttu etenkin kun tällä hetkellä OP:lla on perheen lainat, tilit ja myös lähes kaikki vakuutukset. Esim. autovakuutus tulee kyllä tarkistettua/kilpailutettua n. vuoden välein kun yleensä vuodeksi kerrallaan saa hyvän tarjouksen.

Ihan mielenkiinnosta, vieläkö uusiin asuntolainoihin saa myös lyhyempiä euriboreja (3kk/6kk) vai pykätäänkö järjestään 12kk? Omassa lainassani (n. 5v vanha) marginaali ei ole edullisemmasta päästä mutta toisaalta lainassa on 6kk euribor joka luonnollisesti vielä tällä hetkellä vähentää kokonaiskorkoa enemmän kuin 12kk vastaava.
 
Jos oikein ymmärsin, niin S-Pankilla on ilmaiset peruspankkipalvelut. OP:lla ne taas kuittaantuisi ilmeisesti juurikin noista bonuksista. Danskesta ei olekkaan sitten tietoa sen suhteen, täytyy kysäistä vielä sekin.

S-Pankillakin saa mielestäni maksaa lainan automaattisesta veloituksesta sen pari euroa/kerta.
 
Onko porukalla kokemusta asumisoikeusasumisesta?
Ollaan nimittäin tässä vaimon kanssa pohdittu että jospa ei mennäkään pankin kanssa taas naimisiin 25+ vuodeksi vaan muutetaankin asumisoikeusasuntoon.
5h+k+s rivari/ok-talo pitäisi kuitenkin ostaa vähintään nelihenkisenä perheenä, jota ei oikein alle 250ke saa Pirkanmaalta ja nykymaailman menoa kun kattelee niin kyllä jumankauta vaan hirvittäis ottaa moinen laina vaikka tulojen puolesta sellanen varmaan saataisiinkin.

Mutta 30-40ke asumisoikeusmaksulla pääsisi 100m2 5h+k+s rivariin, hieman alle tonnin vastikkeella.
Ei juuri riskejä ja työttömänäkin pystyisi vastikkeen makselemaan.

Mutta minkälaista tuo asumisoikeusasuminen on? Saako siihen asuntoon tehdä yhtään mitään vai onko yhtä tiukkaa kuin vuokra-asuminen?
 
Joo, muotoilin hieman huonosti. Nuo OP:n maksut voidaan vähentää bonuksista ja silloin se on asiakkaalle ilmaista. Silloin kun kilpailutin omia lainojani niin OP:n tarjous oli lopulta halvin kun otti pankkipalvelujen kulut huomioon vaikka itse lainatarjouksessa oli korkeampi marginaali kuin Danskella tai Nordealla.

Jos otetaan esimerkiksi 100 000 euron laina 25 vuoden laina-ajalla ja marginaalilla 0.50 %. Jos pankille pitää maksaa lainanhoidosta 2.30 euroa kuussa niin todellinen vuosikorko on 0,55 % ja jos päälle tulee vielä 2.70 euron maksu peruspankkipalveluista niin korko onkin jo 0,62 %.

Juu laskin itse kanssa noita lainanhoidon ja peruspankkipalveluiden kk-hintaa marginaaliin kun vertailtiin n. 1,5v sitten pankkeja. Ja joo 'ilmainen' tosiaan hieman väärä sanamuoto oli tuossa, mutta halusin varmistaa, ettei mua nyt olla kusetettu jossain :D Omistaja-jäseniä myöksin ollaan. Laina on maltillinen n.130k € (ASP + lisälaina) ja vaimon kanssa saa maksaa 2,95€ x 2 + 2,30€ x 2 /kk kuluja, jotka tosiaan menee bonuksista (ja näin ollen "maksuttomia").

Mielestäni tuota 2,95e/kk kulua ei ole enää mennyt pitkiin aikoihin (vuosiin?), ainakaan omistaja-asiakkaana. 2,30e/kk kulu menee tosiaan lainanhoidosta ja vähennellään automaattisesti bonuksista jos/kun niitä on.

On tuo bonus-systeemi melko merkittävä juttu etenkin kun tällä hetkellä OP:lla on perheen lainat, tilit ja myös lähes kaikki vakuutukset. Esim. autovakuutus tulee kyllä tarkistettua/kilpailutettua n. vuoden välein kun yleensä vuodeksi kerrallaan saa hyvän tarjouksen.

Ihan mielenkiinnosta, vieläkö uusiin asuntolainoihin saa myös lyhyempiä euriboreja (3kk/6kk) vai pykätäänkö järjestään 12kk? Omassa lainassani (n. 5v vanha) marginaali ei ole edullisemmasta päästä mutta toisaalta lainassa on 6kk euribor joka luonnollisesti vielä tällä hetkellä vähentää kokonaiskorkoa enemmän kuin 12kk vastaava.

Voitko varmistaa ton boldatun (ettei menisi 2,95€/kk), kyllä meilla ainakin bonustililtä lähtee kivasti joka kuukausi. 1,5v sitten ei saanut kuin 12kk euroborin.

op.JPG
 
Nordealta (omapankki) tuli 145k ASP-laina + 20k~ lisälainan tarjous alkuun 0,55% marginaalilla. Kilpailutettu Danskelle/Aktia/Säästöpankkissa, Danske tarjosi heti kättelyyn 0,4 marginaalia --> puhelussa tiputtivat lopulta taistelun jälkeen 0,35% / 12kk Euribor. Nordealta kyselin vielä ja pistivät vielä paremman tarjouksen 0,33% marginaali / 0,4 todellinen ja 12kk Euribor. Tällä mennään.
 
Voitko varmistaa ton boldatun (ettei menisi 2,95€/kk), kyllä meilla ainakin bonustililtä lähtee kivasti joka kuukausi. 1,5v sitten ei saanut kuin 12kk euroborin.

Joo vedetääs takaisin, taisi liittyä siihen kun liitin muksunkin omistaja-asiakkaaksi niin saatiin tuo 2,95e/kk päivittäisasioinnin maksu joksikin aikaa kuluitta. Eli tosiaan 2,95e + 2,30e/kk menee OP:lla, ja tuo 2,30e on toki per laina.

Millainen puskuri on riittävä tai mitä suositellaan? Kuinka kauan pystyt maksamaan 6% koroilla lainaa?

Edit: muutettu hieman kysymystä.

Tasaerälaina :)
 
Viimeksi muokattu:
Millainen puskuri on riittävä tai mitä suositellaan? Kuinka kauan pystyt maksamaan 6% koroilla lainaa?

Edit: muutettu hieman kysymystä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko porukalla kokemusta asumisoikeusasumisesta?
Ollaan nimittäin tässä vaimon kanssa pohdittu että jospa ei mennäkään pankin kanssa taas naimisiin 25+ vuodeksi vaan muutetaankin asumisoikeusasuntoon.
5h+k+s rivari/ok-talo pitäisi kuitenkin ostaa vähintään nelihenkisenä perheenä, jota ei oikein alle 250ke saa Pirkanmaalta ja nykymaailman menoa kun kattelee niin kyllä jumankauta vaan hirvittäis ottaa moinen laina vaikka tulojen puolesta sellanen varmaan saataisiinkin.

Mutta 30-40ke asumisoikeusmaksulla pääsisi 100m2 5h+k+s rivariin, hieman alle tonnin vastikkeella.
Ei juuri riskejä ja työttömänäkin pystyisi vastikkeen makselemaan.

Mutta minkälaista tuo asumisoikeusasuminen on? Saako siihen asuntoon tehdä yhtään mitään vai onko yhtä tiukkaa kuin vuokra-asuminen?
Minusta ei kannata asua asumisoikeusasunnossa vuosikausia, mutta kyllä se väliaikaisena asumismuotona on ihan ok. Voin kertoa, että vuosien päästä harmittaa, kun ei ole asuntolainaa maksamalla kertynyt varallisuutta. Toki tuon asumisoikeusmaksunkin voi ottaa lainalla, mutta sitä ei välttämättä tule montaa satasta kuussa maksettua, kun pitää sitä ASO-kämpän vastikettakin maksella.

Muutostöitä saa tehdä, mutta ne pitää hyväksyttää etukäteen. Joistakin muutoksista (ei kaikista) voi myös saada hyvitystä asumisoikeusfirmalta. Hyvitys maksetaan silloin, kun luopuu asumisoikeuskämpästä, ja hyvitysarvo tietysti pienenee sitä mukaa kun kuluu vuosia remontin tekoajankohdasta. Jollekin kylppärirempan tasoiselle jutulle voi olla vähän nihkeää saada hyväksyntää.
 
Onko porukalla kokemusta asumisoikeusasumisesta?
Ollaan nimittäin tässä vaimon kanssa pohdittu että jospa ei mennäkään pankin kanssa taas naimisiin 25+ vuodeksi vaan muutetaankin asumisoikeusasuntoon.
5h+k+s rivari/ok-talo pitäisi kuitenkin ostaa vähintään nelihenkisenä perheenä, jota ei oikein alle 250ke saa Pirkanmaalta ja nykymaailman menoa kun kattelee niin kyllä jumankauta vaan hirvittäis ottaa moinen laina vaikka tulojen puolesta sellanen varmaan saataisiinkin.

Mutta 30-40ke asumisoikeusmaksulla pääsisi 100m2 5h+k+s rivariin, hieman alle tonnin vastikkeella.
Ei juuri riskejä ja työttömänäkin pystyisi vastikkeen makselemaan.

Mutta minkälaista tuo asumisoikeusasuminen on? Saako siihen asuntoon tehdä yhtään mitään vai onko yhtä tiukkaa kuin vuokra-asuminen?

Ainakin VASOn kämpissä taitaa vastike puolittua kymmenen vuoden jälkeen, mutta asunnon vaihdonkin yhteydessä palautuu taas täydeksi. En tiedä tekeekö se niissä asumisesta yhtään järkevämpää. Itseä hirvitti vasovastikkeet, kun rivarin lainanlyhennys oli samaa luokkaa (2% koroilla aikonaan).
 
Sehän riippuu ihan kohteesta, että onko ASO hyvä vai huono. Osassa on paremmat ehdot ja osa taas on melkein vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintaisia.
 
Komppaan edellistä, yhtiöiden välillä todella suuria eroja. Yleisesti Avain Asumisoikeus taitaa olla kallein, tässä on kait takana jotain suhmurointiakin (google), itse asunut nyt reilut 3v TA-yhtiöiden asunnossa, pantti vajaa 40k€ ja vastike 750€, uusi rivarikolmio Kirkkonummella. Pidän itse tätä kuitenkin väliaikaisena ratkaisuna mutta huomattavasti mukavampana kuin vuokralla asumista.
 
Kai ne marginaalit on aina tapauskohtaisia. Siihen vaikuttaa myös mistä se asunto tai kiinteistö ostetaan.

Kysyisin vielä OP:sta ja Nordeasta tarjouksen, kun tuo lähtötaso kuulostaa hiukan korkealta.
 
Asunnon päivitys isompaan mielessä, kohteena omakotitalo hinnaltaan vähän vajaa 300 000 euroa. Kaksi lainanhakijaa, molemmilla yliopistosta paperit, toinen yrittäjä, toinen töissä, nettotulot 5000 euroa. Haettu lainasumma noin 200 000 euroa, omaa rahaa 100 000 euroa. Pankit tarjoavat marginaalia seuraavasti; POP-pankki 0.75, Aktia 0.6, Danske aikoi tarjota tuon alle. Olen siis käynyt jokaisessa pankissa kerran ja perstuntumalta aion ottaa Dansken tarjouksen jos se on halvin. Vai onko noissa marginaaleissa vielä ilmaa? Isossa pankissa varmaan hommat toimii ja olen perin kyllästynyt nykyiseen Osuuspankkiin. Sen kanssa olen naimisissa vuonna 2005 otetun asuntolainan kanssa jonka tämänhetkinen kokonaiskorko on massiiviset 0,3%.
0.6 marginaali ei ole aivan matalimpia mistä täällä on kuultu, mutta ei se huonokaan ole. Riippuu varmaan myös siitä, että paljonko sitä vanhaa lainaa on jäljellä ja miten riskiseltä se yrittäjyys pankin mielestä tuntuu.
 
Onhan noita, muutamia pointtereita voin antaa omien kokemusten pohjalta

-Kiinteistökauppaa säätelee maakaari, ja siellä ei tunneta sellaista dokumenttia kuin "tarjous". Tarjous ja tarjouksessa olevat ehdot ei siten kiinteistökaupassa ole sitovia, toisin kuin asunto-osakkeissa joten vaikka siellä jotain lukeekin, ei se oikeastaan ole muuta kuin paperille kirjoitettu muistio. Kiinteistökaupassa tarjous on lähinnä myyjän ja ostajan alustava suunnitelma kaupan läpiviemisestä. Sitovasti asiat sovitaan sitten kaupanvahvistajan vahvistamassa kauppakirjassa. Toki allekirjoitettu dokumentti on yksityisoikeudellinen sopimus, mutta riidat ratkotaan sitten lähtökohtaisesti oikeudessa niin esim. peruuntuneen kaupan tilanteessa tuskin maksaa vaivaa. Mikä haluaa "sitovan tarjouksen" pitää tehdä esisopimus ja vahvistuttaa se kaupanvahvistajalla.

- Sopikaa kaikki kirjallisesti. Vaikka juuri sanoin, ettei tarjous ole juridisesti pätevä, kannattaa se kuitenkin tehdä kirjallisesti jotta kaikilla on mustaa valkoisella ja yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Hyvin tehdystä tarjouksesta saa myös hyvin pienellä vaivalla pohjatiedot kauppakirjaan, joten siihen käytetty aika ei mene missään nimessä hukkaan.

- Tarjouksessa on hyvä olla ainakin seuraavat asiat ihan yleisellä tasolla:

Kaupan kohde (kiinteistön tiedot / osakenumerot, osoitteet)
Kauppahinta (euroina, velaton/myynti, jäävät rahoitusvastikkeet jne)
Maksuehdot (yleensä kaupantekohetkellä, mahd. käsiraha)
Omistusoikeus (yleensä siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä kun kauppahinta maksettu)
Hallintaoikeus ("muuttopäivä", milloin kohde on ostajan käytettävissä
Hoitokulut, verot, vastikkeet muut kulut ja maksut (kuka maksaa vastikkeet, vedet, sähköt, jätehuollon sun muut ja mihin asti, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Kaupan toteutumisen ehdot (esim. rahoitus/vanhan asunno myyntiehto)
Tarjouksen voimassaoloaika (ei kannata laittaa turhan montaa päivää)


- Kauppakirjaan tulee sitten eritellä vielä tarkempia tietoja

Kauppakirjan yleisiin tietoihin tulee merkata
Kaupan osapuolet (myyjät ja ostajat tarkoilla henkilötiedoilla)
Kaupan kohde (kiinteistön tiedot, kiinteistötunnukset jne
Irtain omaisuus (myydäänkö irtainta omaisuutta kaupan mukana, mikäli ei, niin kaupassa siirtyy vain kiinteä omaisuus)
Pinta-ala (kiinteistörek.otteen mukainen pinta-ala ja päivämäärä)
Rakennukset (erittely kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista
Kaavoitustilanne (onko asemakaava voimassa)

Kaupan ehdot -osassa voidaan sovitaan tarkemmista myyntiehdoista
Kauppahinta (kts. edeltä)
Maksuehdot (kts. edeltä)
Omistusoikeus (kts. edeltä)
Hallintaoikeus (kts. edeltä, tähän voidaan kirjata sankto viivästymisestä)
Kiinteistöön liittyvät kustannukset (juoksevat kulut, kiinteistöverot jne, verottaja veloittaa KV:n 1.1. kiinteistön omistavalta henkilöltä)
Vaaranvastuu (kuka vastaa kiinteistön vauruioista ja mihin saakka, yleensä myyjä luovutukseen saakka)
Rasitukset ja rasitteet (rasitustodistuksesta, panttikirjojen luovutus)
Kiinteistöön tutustuminen ja kiinteistön asiakirjat (ostaja on tutustunut ja tarkastanut)
Vastuu kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kunnosta (ostaja ottaa vastaan siinä kunnossa kuin viimeksi esiteltäessä tjsp)
Liittymäsopimukset (sähkö/vesi/jätevesi/mitälie, myyjä siirtää / ilmoittaa luovutukset veloituksetta)
Etuostolain mukaiset aiemmat kaupat (etuostolain (608/1977) 5 § mukainen kausuuli)
Varainsiirtovero ja lainhuudatus sekä muut kulut (VSV ja lainhuudatus yleensä ostajalle, kaupanvahvistaja ja muut kulut puoliksi)

Kauppakirjan hyväksyminen -osassa sitoudutaan noudattamaan sovittuja ehtoja, laitetaan nimet alle ja kaupanvahvistajan vahvistus ja allekirjoitus

Kauppakirjamalleja löytyy netistä, mäkin voin vaikka yv:llä lähettää kauppakirjapohjan kun sen aika tulee jos tarvitset.
Ja lisäks tarjoukseen kannattaa kirjoittaa KAIKKI asiat mitä mieleen tulee. Esmes jos sovitte että kiinteistö pitää tyhjää romusta tai sovitte että myyjä hoitaa sitä tai tätä ennen luovutusta. Se on myyjän jälkikäteen helppo kiistää että ei ole sopimuksessa sitä tai tätä. Joten parempi kaikki laittaa paperille.
 
Sanokaa fiksummat nyt mielipiteenne, että onko lainojen myöntämisperusteet tosiaan muuttuneet näin paljon vuodesta 2010. Asuinpaikka Helsinki ja pankkina OP.

Eli vuonna 2010 otin ensilainan 145k + omaa rahaa 20k. Nettotulot olivat X.

Nyt sama pankki ilmoitti, että he eivät myönnä minkäänlaista lainaa (ei tosiaan minkäänlaista), kun hain lainaa 150-200k + omaa rahaa 90-110k (tämän lisäksi säästöön jäisi 25-50k riippuen asunnosta). Nettotulot ovat X + 700e verrattuna aiempaan. Muita elämässä tapahtuneita taloudellisesti vaikuttavia asioita on yksi lapsi.

En juurikaan odottanut, että saisin 200k lainaa, mutta harvinaisen vittumaisen oloinen naishenkilö sanoi puhelimessa useampaan kertaan, että lainsäädäntö ja kaikki kriteerit ovat muuttuneet paljon tiukemmiksi verrattuna aiempaan ja laskurin mukaan minulla ei ole varaa maksaa edes nykyistä lainaani pois (moitteeton maksuhistoria) ja rivien välistä kuuli, että olen harvinaisen paska asiakas. Alkoi kyllä kyseinen asenne ihan tosiaan ärsyttämään, harvoin tulee katkaistua puhelua kesken.

Laitan nyt vielä toiselle pankille kyselyn, mutta eipä tässä ilmeisesti kannata henkeä pidätellä.
 
Asunnon päivitys isompaan mielessä, kohteena omakotitalo hinnaltaan vähän vajaa 300 000 euroa. Kaksi lainanhakijaa, molemmilla yliopistosta paperit, toinen yrittäjä, toinen töissä, nettotulot 5000 euroa. Haettu lainasumma noin 200 000 euroa, omaa rahaa 100 000 euroa. Pankit tarjoavat marginaalia seuraavasti; POP-pankki 0.75, Aktia 0.6, Danske aikoi tarjota tuon alle. Olen siis käynyt jokaisessa pankissa kerran ja perstuntumalta aion ottaa Dansken tarjouksen jos se on halvin. Vai onko noissa marginaaleissa vielä ilmaa? Isossa pankissa varmaan hommat toimii ja olen perin kyllästynyt nykyiseen Osuuspankkiin. Sen kanssa olen naimisissa vuonna 2005 otetun asuntolainan kanssa jonka tämänhetkinen kokonaiskorko on massiiviset 0,3%.

Alue vaikuttaa myös marginaaliin. Tosin tuo vanhan lainan marginaali viittaisi hyvään alueeseen ja luulisi, että noista olisi paljon varaa painaa alemmas.
 
Sanokaa fiksummat nyt mielipiteenne, että onko lainojen myöntämisperusteet tosiaan muuttuneet näin paljon vuodesta 2010. Asuinpaikka Helsinki ja pankkina OP.

Eli vuonna 2010 otin ensilainan 145k + omaa rahaa 20k. Nettotulot olivat X.

Nyt sama pankki ilmoitti, että he eivät myönnä minkäänlaista lainaa (ei tosiaan minkäänlaista), kun hain lainaa 150-200k + omaa rahaa 90-110k (tämän lisäksi säästöön jäisi 25-50k riippuen asunnosta). Nettotulot ovat X + 700e verrattuna aiempaan. Muita elämässä tapahtuneita taloudellisesti vaikuttavia asioita on yksi lapsi.

En juurikaan odottanut, että saisin 200k lainaa, mutta harvinaisen vittumaisen oloinen naishenkilö sanoi puhelimessa useampaan kertaan, että lainsäädäntö ja kaikki kriteerit ovat muuttuneet paljon tiukemmiksi verrattuna aiempaan ja laskurin mukaan minulla ei ole varaa maksaa edes nykyistä lainaani pois (moitteeton maksuhistoria) ja rivien välistä kuuli, että olen harvinaisen paska asiakas. Alkoi kyllä kyseinen asenne ihan tosiaan ärsyttämään, harvoin tulee katkaistua puhelua kesken.

Laitan nyt vielä toiselle pankille kyselyn, mutta eipä tässä ilmeisesti kannata henkeä pidätellä.

Eipä tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin kilpailuttaa.
Mitä nyt itse olen uutta asuntoa kaselemassa ja lainoja kilpailuttamassa, niin saman pankin eri konttorien välillä on suuria eroja.
Toisessa pankissa ei annettaisi remonttilainaa ollenkaan, kun toisessa taas pitäisi vanha asunto myydä eka, kun kolmas pankki myöntisi molemmille lainoille heti alkuun vuoden lyhennysvapaat ja neljäs pankki vaatisi 20% omarahoitusosuuden kun muut pankit taas ei vaadi ollenkaan.
 
Minkälaiset kokemukset teillä on palvelun suhteen OP:lta, S-Pankilta tai Säästöpankilta lainanoton jälkeen? Onko palvelu jatkunut hyvänä vielä sen jälkeen, kun pankki on lainan jo myöntänyt?
 
Sanokaa fiksummat nyt mielipiteenne, että onko lainojen myöntämisperusteet tosiaan muuttuneet näin paljon vuodesta 2010. Asuinpaikka Helsinki ja pankkina OP.

Eli vuonna 2010 otin ensilainan 145k + omaa rahaa 20k. Nettotulot olivat X.

Nyt sama pankki ilmoitti, että he eivät myönnä minkäänlaista lainaa (ei tosiaan minkäänlaista), kun hain lainaa 150-200k + omaa rahaa 90-110k (tämän lisäksi säästöön jäisi 25-50k riippuen asunnosta). Nettotulot ovat X + 700e verrattuna aiempaan. Muita elämässä tapahtuneita taloudellisesti vaikuttavia asioita on yksi lapsi.

En juurikaan odottanut, että saisin 200k lainaa, mutta harvinaisen vittumaisen oloinen naishenkilö sanoi puhelimessa useampaan kertaan, että lainsäädäntö ja kaikki kriteerit ovat muuttuneet paljon tiukemmiksi verrattuna aiempaan ja laskurin mukaan minulla ei ole varaa maksaa edes nykyistä lainaani pois (moitteeton maksuhistoria) ja rivien välistä kuuli, että olen harvinaisen paska asiakas. Alkoi kyllä kyseinen asenne ihan tosiaan ärsyttämään, harvoin tulee katkaistua puhelua kesken.

Laitan nyt vielä toiselle pankille kyselyn, mutta eipä tässä ilmeisesti kannata henkeä pidätellä.
Pankit kannattaa kilpailuttaa, mutta hankala sanoa miksei lainaa myönnetty kun et kerro edes nettotuloja, se kun on kuitenkin se tärkein mittari pankille moitteettoman luottotietohistorian ohessa.
 
Pankit kannattaa kilpailuttaa, mutta hankala sanoa miksei lainaa myönnetty kun et kerro edes nettotuloja, se kun on kuitenkin se tärkein mittari pankille moitteettoman luottotietohistorian ohessa.

Lainan myöntämättömyys johtuu siitä, että nettotuloni (joiden määrällä ei ole väliä sen tarkemmin) ovat liian pienet 200k lainaan. Asia selvä, hyväksyn tämän.

Mietinkin lähinnä sitä, että ovatko pankkien käytännöt tosiaan muuttuneet näin paljon.

Olen hieman hämmästynyt siitä, että nettotuloni ovat kasvaneet 700e kuukaudessa ja omat asuntoon käytettävissä olevat varat nousseet 20k->100k. Ja pankkivirkailijan mielestä minulle ei enää myönnettäisi edes sen suuruista lainaa kuin silloin 8,5v sitten eikä hänen sanojensa mukaan edes siitä pienempää.

Tuskinpa tähän kukaan osaa mitään tyhjentävää sanoa, olen vain erittäin yllättynyt. Jään odottelemaan muutaman muun pankin vastausta.
 
Lainan myöntämättömyys johtuu siitä, että nettotuloni (joiden määrällä ei ole väliä sen tarkemmin) ovat liian pienet 200k lainaan. Asia selvä, hyväksyn tämän.

Mietinkin lähinnä sitä, että ovatko pankkien käytännöt tosiaan muuttuneet näin paljon.

Tuskinpa tähän kukaan osaa mitään tyhjentävää sanoa, olen vain erittäin yllättynyt. Jään odottelemaan muutaman muun pankin vastausta.

Meidän on vaikea sanoa juuta tai jaata. X + 700€ voi tarkoittaa 1300€ + 700€, milloin myöskään muut pankit tuskin myöntävät asuntolainaa, missä lainaosuus ylittää merkittävästi 100k. Nettotulot suhteessa lainamäärään on kuitenkin pankin kannalta yksi oleellisimmista asioista.
 
Sanokaa fiksummat nyt mielipiteenne, että onko lainojen myöntämisperusteet tosiaan muuttuneet näin paljon vuodesta 2010. Asuinpaikka Helsinki ja pankkina OP.

Eli vuonna 2010 otin ensilainan 145k + omaa rahaa 20k. Nettotulot olivat X.

Nyt sama pankki ilmoitti, että he eivät myönnä minkäänlaista lainaa (ei tosiaan minkäänlaista), kun hain lainaa 150-200k + omaa rahaa 90-110k (tämän lisäksi säästöön jäisi 25-50k riippuen asunnosta). Nettotulot ovat X + 700e verrattuna aiempaan. Muita elämässä tapahtuneita taloudellisesti vaikuttavia asioita on yksi lapsi.

En juurikaan odottanut, että saisin 200k lainaa, mutta harvinaisen vittumaisen oloinen naishenkilö sanoi puhelimessa useampaan kertaan, että lainsäädäntö ja kaikki kriteerit ovat muuttuneet paljon tiukemmiksi verrattuna aiempaan ja laskurin mukaan minulla ei ole varaa maksaa edes nykyistä lainaani pois (moitteeton maksuhistoria) ja rivien välistä kuuli, että olen harvinaisen paska asiakas. Alkoi kyllä kyseinen asenne ihan tosiaan ärsyttämään, harvoin tulee katkaistua puhelua kesken.

Laitan nyt vielä toiselle pankille kyselyn, mutta eipä tässä ilmeisesti kannata henkeä pidätellä.
Ainoat suuremmat muutokset tällä aikavälillä ovat mielestäni liittyneet oman rahan osuuteen, koska pankkien vakavaraisuussäädöksiä on kiristetty selvästi. Tällä ei kuitenkaan pitäisi antamiesi lukujen valossa olla merkitystä.

Luulen että joko olet aiemmin jostain syystä saanut lainan liian helposti tai sitten tuo yksi huollettava lapsi vaikuttaa laskelmiin niin paljon.

Joka tapauksessa, kysy myös muualta.
 
Meidän on vaikea sanoa juuta tai jaata. X + 700€ voi tarkoittaa 1300€ + 700€, milloin myöskään muut pankit tuskin myöntävät asuntolainaa, missä lainaosuus ylittää merkittävästi 100k. Nettotulot suhteessa lainamäärään on kuitenkin pankin kannalta yksi oleellisimmista asioista.
On se silti jännä kun on todistettavasti ollut varaa asua vuosia esimerkiksi tonnin vuokralla, mutta kun on aika ostaa omaa asuntoa niin voivotellaan kun laskelmien mukaan sinulla ei ole varaa sellaiseen lainaan jonka lyhennykset ovat pienemmät kuin vuokra. Toki ne 6% stressitestit yms mutta eiköhän jokaisen ostovoima kasva kymmenessä vuodessa tarpeeksi jos korot taas nousisivat noihin lukemiin.
 
On se silti jännä kun on todistettavasti ollut varaa asua vuosia esimerkiksi tonnin vuokralla, mutta kun on aika ostaa omaa asuntoa niin voivotellaan kun laskelmien mukaan sinulla ei ole varaa sellaiseen lainaan jonka lyhennykset ovat pienemmät kuin vuokra. Toki ne 6% stressitestit yms mutta eiköhän jokaisen ostovoima kasva kymmenessä vuodessa tarpeeksi jos korot taas nousisivat noihin lukemiin.
Ei pankkia kiinnosta miten sä tulet toimeen, vaan se että tuletko toimeen niiden taulukoiden mukaan.
 
Mites tällaiset asuntolaina-asiat menee jos tilanne on seuraava:

Itse saanut opiskelut maaliin ja työelämässä, nettopalkka noin 3000€ + verottomia kuukausitasolla 500-1000€/kk. Puoliso viimeistelee gradua ja sen jälkeen työelämään, hänen nettotulonsa 500-1000€.

Katseltu asuntoja 200-250k€ hintaluokassa hyvältä, uudelta alueelta läheltä keskustaa Keski-Suomessa.

Nyt epäilyttää, että miten tuo laina-asian kanssa kävisi jos käytäisiin juttelemassa pankissa.

Onko minulla mahdollista ottaa tuo laina 100% itselleni (samoin asunto) ja 1-2v päästä "myydä" tai "splitata" asunnon omistajuus + velka tyttökaverin kanssa? Vai sanooko pankki, että älkää edes unelmoiko, katellaan parin vuoden päästä uudestaan?

Jotain muuta huomioitavaa?
 
Sanokaa fiksummat nyt mielipiteenne, että onko lainojen myöntämisperusteet tosiaan muuttuneet näin paljon vuodesta 2010. Asuinpaikka Helsinki ja pankkina OP.

Eli vuonna 2010 otin ensilainan 145k + omaa rahaa 20k. Nettotulot olivat X.

Nyt sama pankki ilmoitti, että he eivät myönnä minkäänlaista lainaa (ei tosiaan minkäänlaista), kun hain lainaa 150-200k + omaa rahaa 90-110k (tämän lisäksi säästöön jäisi 25-50k riippuen asunnosta). Nettotulot ovat X + 700e verrattuna aiempaan. Muita elämässä tapahtuneita taloudellisesti vaikuttavia asioita on yksi lapsi.

En juurikaan odottanut, että saisin 200k lainaa, mutta harvinaisen vittumaisen oloinen naishenkilö sanoi puhelimessa useampaan kertaan, että lainsäädäntö ja kaikki kriteerit ovat muuttuneet paljon tiukemmiksi verrattuna aiempaan ja laskurin mukaan minulla ei ole varaa maksaa edes nykyistä lainaani pois (moitteeton maksuhistoria) ja rivien välistä kuuli, että olen harvinaisen paska asiakas. Alkoi kyllä kyseinen asenne ihan tosiaan ärsyttämään, harvoin tulee katkaistua puhelua kesken.

Laitan nyt vielä toiselle pankille kyselyn, mutta eipä tässä ilmeisesti kannata henkeä pidätellä.
Pankkien yleinen stressitesti on nykyään etteivät lainanhoitomenot saisi ylittää 35-40% talouden nettotuloista 6% korkotasolla. Muistaakseni oli 35% tai 40% riippuen pankista. En tiedä onko malli muuttunut vuodesta 2010, mutta nämä olivat viime syksynä ehdot.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom