Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mrrp]

Ketjusta inspiroituneena aloin kilpailuttamaan lainaani, joka on otettu 2016 suuruudeltaan noin 130ke. Aikaisempi indeksi oli 0,76% Osuuspankilta, kierros kyselyä niin 0,47-0,65% tuli muilta pankeilta. Osalla oli aloittamiskustannuksia osalla ei. Dokumentit ja puhelin käteen ja kysely omalta pankilta, suostuivat siltä istumalta 0,55% indeksiin. Jokainen voi itse päässään arvioida Osuuspankin bonuksia ja niiden hyödyllisyyttä, mutta helpolla sai pienen korjauksen eikä tarvitse sählätä tilinumeroiden vaihdon kanssa yms.

 

[muronsyöjä]

Ketjusta inspiroituneena aloin kilpailuttamaan lainaani, joka on otettu 2016 suuruudeltaan noin 130ke. Aikaisempi indeksi oli 0,76% Osuuspankilta, kierros kyselyä niin 0,47-0,65% tuli muilta pankeilta. Osalla oli aloittamiskustannuksia osalla ei. Dokumentit ja puhelin käteen ja kysely omalta pankilta, suostuivat siltä istumalta 0,55% indeksiin. Jokainen voi itse päässään arvioida Osuuspankin bonuksia ja niiden hyödyllisyyttä, mutta helpolla sai pienen korjauksen eikä tarvitse sählätä tilinumeroiden vaihdon kanssa yms.

Nyt kannattaa kilpailuttaa lainat melko pian sillä uskon marginaalikilpailun loppuvan kohta finanssimarkkinoilla olevan turbulenssin kiihtyessä. Halvat lainamarginaalit perustuvat pankkien covered bond ohjelmiin ja kun ne eivät enää vedä, marginaalit nousevat taas prosentin paremmalle puolelle kaikissa pankeissa. Viimeksi näin kävi joskus 2014 paikkeilla kun covered bond markkina meni hetkeksi tukkoon.

 

[maustevoi]

Kävi niin, että hyvä vuokrakämppä (okt) myytiin alta, jossa kaverin kanssa asustelen.
Vuokranantajan kanssa oltiin juteltu (sukulainen), että yritetään olla joustavia ja muuttaa tarvittaessa "nopeastikin" pois. Ostaja haluaisi meidät ulos jo 30pv sisällä, mutta omat suunnitelmat olisi vähintään tammikuun loppuun, toki mieluusti enemmänkin mutta pitäneekö sitten olla reilu sukulaista kohtaan.. Miten te tekisitte, ilmeisesti olis oikeutta olla kuitenkin maaliskuun loppuun? Pitääkö sanoa ostajalle, että ostakaa meidät ulos? On kuitenkin okt:stä vähä eri muuttaa, kuin kerrostalosta.
--
Toinen kysymys: Voidaanko ostaa joku halpa okt (tällä seudulla on) siten, että omistusosuudet ovat luokkaa 45%,45% ja 10%, eli ostaisikin ns. "kolmelleen" jolloin kukaan mahdollisesti varainsiirtoveroa säästävä ei sitä menettäisi? Kun eikös ainakin tyyliin 55/45 suhteet oo iha ok (toinen säästää sen), mut entä jos molemmat yrittää säästää sen?
Toki tuleeko hankaluuksia sitten, jos jompikumpi myy oman osuutensa toiselle niin toisesta tulee silloin ns. okt-omistaja (varainsiirtoveroetuoikeus käytetty), eli jos sitten tulisi toiselle lähtö esim. perheen luo ja varainsiirtoveroetu haluttaisiin säilyttää, niin kämppä on myytävä samalla kertaa myös kaverin osalta?

Pääsis vaan noin 700e/kk lyhennyksellä näillä main, (vrt. vuokra = huonompi kämppä ja ei oikein vuokrattavanakaan). Mut ei viitsisi varainsiirtoveruetuoikeutta menettää 120-150k kämppäänkään..

--

Ja mites se varainsiirtovero nyt oli rakentaessa uutta, jos oot jo aiemmin omistanut 100% okt:n esimerkiksi? Pitikö se uutta rakentaessa maksaa (esim. talopaketista), mikäli se on esim. kolmas talosi?

 

[Kraken]

Kävi niin, että hyvä vuokrakämppä (okt) myytiin alta, jossa kaverin kanssa asustelen.
Vuokranantajan kanssa oltiin juteltu (sukulainen), että yritetään olla joustavia ja muuttaa tarvittaessa "nopeastikin" pois. Ostaja haluaisi meidät ulos jo 30pv sisällä, mutta omat suunnitelmat olisi vähintään tammikuun loppuun, toki mieluusti enemmänkin mutta pitäneekö sitten olla reilu sukulaista kohtaan.. Miten te tekisitte, ilmeisesti olis oikeutta olla kuitenkin maaliskuun loppuun? Pitääkö sanoa ostajalle, että ostakaa meidät ulos? On kuitenkin okt:stä vähä eri muuttaa, kuin kerrostalosta.

Meillä oli vähän vastaava tilanne keväällä, että vuokrakämppä myytiin alta. Ilmoitimme että jos haluaa aiemmin meidät ulos niin maksaa nykyistä vuokraa vastaavan summan jokaiselta kk, lopulta ostaja tarjosi 1500€ että muutamme 3kk aiemmin kuin irtisanomisaika päättyy.

 

[Marius]

Kävi niin, että hyvä vuokrakämppä (okt) myytiin alta, jossa kaverin kanssa asustelen.
Vuokranantajan kanssa oltiin juteltu (sukulainen), että yritetään olla joustavia ja muuttaa tarvittaessa "nopeastikin" pois. Ostaja haluaisi meidät ulos jo 30pv sisällä, mutta omat suunnitelmat olisi vähintään tammikuun loppuun, toki mieluusti enemmänkin mutta pitäneekö sitten olla reilu sukulaista kohtaan.. Miten te tekisitte, ilmeisesti olis oikeutta olla kuitenkin maaliskuun loppuun? Pitääkö sanoa ostajalle, että ostakaa meidät ulos? On kuitenkin okt:stä vähä eri muuttaa, kuin kerrostalosta.

Jos vuokrasuhde on kestänyt yli vuoden on irtisanomisaika 6 kk, muutoin 3 kk. Ei kannata ainakaan itseään huonoon asemaan jättää sukulaisuuden vuoksi ja nopeammasta luovutuksesta riittävä korvaus. Onhan tuossa vaivaa hankkia uusi asunto ja järjestää muuttamisesta ja muut.

Toki, jos alle markkinahinnan olette asuneet, voisi sukulainen enemmän joustoa odottaa. Eiköhän tuosta kaikkia tyydyttävään sopimukseen ole päästävissä.

 

[zepi]

Kävi niin, että hyvä vuokrakämppä (okt) myytiin alta, jossa kaverin kanssa asustelen.
Vuokranantajan kanssa oltiin juteltu (sukulainen), että yritetään olla joustavia ja muuttaa tarvittaessa "nopeastikin" pois. Ostaja haluaisi meidät ulos jo 30pv sisällä, mutta omat suunnitelmat olisi vähintään tammikuun loppuun, toki mieluusti enemmänkin mutta pitäneekö sitten olla reilu sukulaista kohtaan.. Miten te tekisitte, ilmeisesti olis oikeutta olla kuitenkin maaliskuun loppuun? Pitääkö sanoa ostajalle, että ostakaa meidät ulos? On kuitenkin okt:stä vähä eri muuttaa, kuin kerrostalosta.
--
Toinen kysymys: Voidaanko ostaa joku halpa okt (tällä seudulla on) siten, että omistusosuudet ovat luokkaa 45%,45% ja 10%, eli ostaisikin ns. "kolmelleen" jolloin kukaan mahdollisesti varainsiirtoveroa säästävä ei sitä menettäisi? Kun eikös ainakin tyyliin 55/45 suhteet oo iha ok (toinen säästää sen), mut entä jos molemmat yrittää säästää sen?
Toki tuleeko hankaluuksia sitten, jos jompikumpi myy oman osuutensa toiselle niin toisesta tulee silloin ns. okt-omistaja (varainsiirtoveroetuoikeus käytetty), eli jos sitten tulisi toiselle lähtö esim. perheen luo ja varainsiirtoveroetu haluttaisiin säilyttää, niin kämppä on myytävä samalla kertaa myös kaverin osalta?

Pääsis vaan noin 700e/kk lyhennyksellä näillä main, (vrt. vuokra = huonompi kämppä ja ei oikein vuokrattavanakaan). Mut ei viitsisi varainsiirtoveruetuoikeutta menettää 120-150k kämppäänkään..

--

Ja mites se varainsiirtovero nyt oli rakentaessa uutta, jos oot jo aiemmin omistanut 100% okt:n esimerkiksi? Pitikö se uutta rakentaessa maksaa (esim. talopaketista), mikäli se on esim. kolmas talosi?

Tuo moneen osaan kämpän osto kuulostas tosi huonolta idealta, ellei kyseessä ole avopuolison kanssa ostaminen tai tyyliin paritaloksi käypä asunto jonka toisen pään voi ajatella täysin erilliseksi. Tuollaisen varmaan voisi jakaa jopa virallisestikin as oy:ksi.

Ongelmaksi tulee se, että asiat tuppaavat yleensä muuttumaan ennemmin tai myöhemmin ja silloin pitäisi jotenkin selvittää se omistusoikeuksien sekamelska ja laina-asiat. Tai pelkästään remonttien takia. Kattoremppa tiedossa ja yhdellä osapuolella rahat loppu? Kuka maksaa, vai jätetäänkö remppaamatta? Vesipumppu tai lämmityslaite hajoaa? Jne.

Sanoisin, että olisi parempi jos yksi henkilö ostaa koko kämpän ja alivuokraa lopuille huoneita. Tuo ei vaan toimi jos budjetti ei kestä tarvittavaa lainaa, mikäli alivuokralaiset muuttavat veke.

 

[maustevoi]

Tuo moneen osaan kämpän osto kuulostas tosi huonolta idealta, ellei kyseessä ole avopuolison kanssa ostaminen tai tyyliin paritaloksi käypä asunto jonka toisen pään voi ajatella täysin erilliseksi. Tuollaisen varmaan voisi jakaa jopa virallisestikin as oy:ksi.

Ongelmaksi tulee se, että asiat tuppaavat yleensä muuttumaan ennemmin tai myöhemmin ja silloin pitäisi jotenkin selvittää se omistusoikeuksien sekamelska ja laina-asiat. Tai pelkästään remonttien takia. Kattoremppa tiedossa ja yhdellä osapuolella rahat loppu? Kuka maksaa, vai jätetäänkö remppaamatta? Vesipumppu tai lämmityslaite hajoaa? Jne.

Sanoisin, että olisi parempi jos yksi henkilö ostaa koko kämpän ja alivuokraa lopuille huoneita. Tuo ei vaan toimi jos budjetti ei kestä tarvittavaa lainaa, mikäli alivuokralaiset muuttavat veke.

Oma idea ois siis sukulaissuhteilla tämän hoitaminen. Et sinällään olis luotettavat elämäntilanteet, kunhan sopii etukäteen miten asiat hoitaa. Mut pitää vissiin miettiä.
Olisko toi juridisesti ok säätö kuitenkin?

—-
Pitää keskustella siitä aikaisemmin muuttamisesta korvausta vastaan.. Lähinnä vaan pelkona on että tammikuun loppu tulee äkkiä ja joutuu ”kiireessä” kämpän ottamaan, kun näillä projektiautoilla ei joka kämppä sovellu.
Veikkaisin et olllaan saatu 6kk aikana yhteensä noin 100e per kk ns. edullisempaa joustovuokraa..Eli korkeintaan 1kk vuokrien verran ollaan ns. säästetty tähän mennessä.
Noh kyllä me ainakin Tammikuun loppuun ollaan, mut kiva ois omata edes 2vk pelivaraa kun oikeasti sais olla maaliskuun loppuun. Mut tokihan jos hyvä kämppä osuu kohdalle niin menköön.

 

[elmo]

Oma keissi etenee ja nyt saan pitää vanhat lainat vanhoilla ehdoilla, koska kohde ei muutu ja osituskirjaan kirjoitin, että ottaa vastatakseen yhteiset lainat se ja se.

Ihan mukava kun 0,25 kokonaiskorolla (3kk euribor vaikuttaa negatiivisesti). Uusi laina tasinkoa varten taasen 0,75 korolla ja 12kk euribor ilman negatiivista vaikutusta. Tuosta en viitsinyt edes tinkiä.

Ainut minkä vähän missasin, että joudun siitä tasingosta maksamaan varainsiirtoveron. Tämä olisi ollut mahdollista kiertää sillä, että olisi otettu 2x tasingon suuruinen summa lainaa ennen avioeron vireilletuloa. Ja jos tasingon maksuun käytetään pesän sisäistä rahaa tästä ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Toki nyt puhutaan vain n1,5k€:stä ja tuon lisälainankin kanssa olisi joutunut kikkailemaan enempi tai vähempi ja siitä olisi mennyt kuluja. Mutta olisi sillä ainakin 500€ ellei 1000€ säästänyt. Nyt se on jo myöhäistä kun hommat eteni aika nopsaa eikä siinä vaiheessa kun noita lappuja tulee laitettua eteenpäin paljon mieti missä voisi säästää tonnin.

Mutta on tämä parempi kuin kokonaan uusi laina uusilla ehdoilla.

Muuten taas säästää ihan mukavasti kun saa sovittua kaikki yhdessä ja tehtyä tarvittavat laput sovussa. Osituskirja pelkästään maksaisi jotain 1-2k€ asianajajan tekemänä eikä nyt kovin kummoinen lappu ole. Kauppakirjat ja lainhuudatuksen voi tehdä itse puoleen hintaan maanmittauslaitoksen palvelun kautta vs. antaa pankin hoitaa oman hinnastonsa mukaan. Ja lasten asiat sopii yhdessä ennen sitä lastenvalvojaa niin taitaa tulla kaikista isoin säästö. Raha tuossa lasten asiassa se pienin murhe on, mutta jos ei ota asioista itse selvää niin äkkiä tulee laittua nimet sellasiin papereihin, että niitä ei enää paljon muutellakkaan. Eli jos lähtee viikonloppuiskän rooliin vaan sen takia että itselle on atm ihan sama mitä sillä hetkellä tulee allekirjoteltua.

Nyt sitten aloitetaan homma taas melkein tyhjältä pöydältä lainan maksun suhteen. Ja ehkä vähän kaiken muunkin suhteen. Erinäisistä syistä en ole kovin katkera, mutta vituttaa se silti varsinkin kun kaikki arvoa nostavat toimenpiteet on itse omin kätösin tehty ja maksettu ja nyt maksaa ne uudestaan. Eipä toki toinen ei ole siivellä asunut siinä sivussa, mutta kuitenkin... Jos tässä joskus parisuhteeseen vielä eksyy niin osaa ainakin paremmin pitää raha-asiat erillään siitä hommasta.

Leuka kohti rintaa ja kohti uusia pettymyksiä. Silti pitää yrittää päästä velattomaksi alta viidenkympin ikäsenä.

 

[kumihanska]

Jätin viime viikolla Danske Bankiin pyynnön tarkistaa lainan marginaalia. Nyt 3 vuotta vanha sijoitusasunnon 100k laina 0,95 marginaalilla. Soitti pankista ja käytiin tilanne läpi ja tippui tasolle 0,66 eikä muutosmaksua. Ihan tyytyväinen tuohon enkä jaksanut alkaa enempää kyselemään muualta kun marginaalisista eroista kyse.

 

[meridian]

Pyysin lainatarjouksen 190k€ asuntolainaan. Marginaaliksi tarjosivat 0,65 ja yrittivät kovasti markkinoida erilaisia vakuutuksia ja korkokattoja.

Korkokatto pysäyttäisi koron nousun 2,8%:in ja maksaisi 0,65% jäljellä olevasta kokonaissummasta per kuukausi. Mitä olen ketjua seuranneena ymmärtänyt, niin kovin moni ei pidä noita korkokattoja järkevänä lisäpalveluna. Onko tuo turhaa rahanmenoa ja miten todennäköistä koron nousu yli tuon on esim seuraavan 10-15v aikana?

 

[vemkki]

Edit: Ymmärsinkin väärin.

 

[vatanen]

Kukaan ei pysty täysin luotettavasti ennustamaan korkotasoa 10-15 vuoden päähän, mutta aika selviö lienee että ensi vuosi mennään vielä nollakorolla. Käytännössä sun pitää laskea kuinka paljon koron pitäisi nousta, että tuo korkokatto maksaisi itsensä takaisin. Pankki on sen laskenut ja tullut siihen tulokseen, ettei se maksa itseään takaisin kuin poikkeustapauksissa.

 

[Mikkos]

Kukaan ei pysty täysin luotettavasti ennustamaan korkotasoa 10-15 vuoden päähän, mutta aika selviö lienee että ensi vuosi mennään vielä nollakorolla. Käytännössä sun pitää laskea kuinka paljon koron pitäisi nousta, että tuo korkokatto maksaisi itsensä takaisin. Pankki on sen laskenut ja tullut siihen tulokseen, ettei se maksa itseään takaisin kuin poikkeustapauksissa.

Onhan pankit kyllä ennenkin laskenu päin honkia. Ei tästä ole montaa vuotta kun euriborit lähti miinukselle ja se alkoi syömään pankin/lainan omaa marginaalia. Mahto niitä pankissa ketuttaa. Mutta uusiin lainoihin sittemmin toki tuli pykälä että euribori on aina vähintään nolla ettei ala syömään marginaalia..

 

[vatanen]

Onhan pankit kyllä ennenkin laskenu päin honkia. Ei tästä ole montaa vuotta kun euriborit lähti miinukselle ja se alkoi syömään pankin/lainan omaa marginaalia. Mahto niitä pankissa ketuttaa. Mutta uusiin lainoihin sittemmin toki tuli pykälä että euribori on aina vähintään nolla ettei ala syömään marginaalia..

Tietysti on mahdollista, että korot nousevat muutamassa vuodessa 4-5% tienoille, mutta kaikesta päätellen pankit eivät pidä sitä todennäköisenä.

En ottanut, enkä suosittele korkokattoa, koska sen hyödyt suhteessa korkeaan hintaan ovat aika vähäiset. Mieluummin säästän omaa puskuria.

 

[mopnex]

Tärkeä pointti juurikin tuo, että kerää sitä omaa puskuria.

 

[muronsyöjä]

Kyllä 12kk euribor menee nollan yläpuolelle parin kuukauden sisällä. Tänään juuri nousi -0,119%:iin. On noussut joulukuun jokaisella noteerauksella paitsi 12.12. jolloin ei muutosta. Nykytahdilla oltaisiin jossain 0,5%:ssa vuoden kuluttua.

Vuoden euribor korkeimmillaan yli puoleentoista vuoteen

Nuo korkoputket ja katot on säädetty niin, että pankki voittaa ellei mitään yllättävää tapahdu. Ja todellakin kaikki ehdot kannattaa lukea tarkkaan, sillä jos se todellinen paska on tuulettimessa niin siihen saattaa olla jokin klausuuli siellä sopimuksen kääntöpuolen vihreällä pikku präntillä.

 

[mustajoki]

Pankki varmasti voittaa, viimeistään siinä vaiheessa kun veronmaksajat maksavat pankkien viimeisimmät virheet. Toisaalta riskinhallintakeinona tuollainen korkokatto saattaa olla ihan toimiva idea, varsinkin jos se mahdollistaa suuremmat riskit muuten - esimerkiksi sen sijaan että ylimääräiset säästöpuskurit lojuisivat jossain hieman asuntolainan korkoa tuottoisammalla määräaikaistilillä, ne voi sijoittaa osakkeisiin tms.

 

[yolojollo]

Pankki ei voita eikä häviä korkokatossa sen jälkeen, kun asiakas on suojan ostanut. Pankki saa myyntipalkkion ja suojaa oman positionsa tulevilta muutoksilta silloin, kun kauppa tehdään asiakkaan kanssa. Korkokatto, korkoputki jne on käytännössä sama johdannaistuote, joka on asiakkaalle vain kääritty yksinkertaiseen muotoon. Näiden tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa esim SWAP-koron hinnoittelu sillä hetkellä, kun sopimusta ollaan tekemässä. Pankki pistää vain oman katteensa väliin ja suojaa sekä asiakkaan, että oman riskin samalla hetkellä.

Korkosuojauksessa kaikista yksinkertaisin tuote on kiinteä korko. Tässäkään tapauksessa asiakas ei maksa markkinakorkoa, vaan pankki ottaa marginaalin verran katetta välistä kattamaan keskimäärin oman riskinsä ja tuottamaan vaaditun voiton omistajille.

Tällä hetkellä swap-korot eivät ole mitenkään äärimmäisen alhaisella tasolla. Euro- ja dollari-swap korkojen korrelaatio on luokkaa iso. Toisin sanoen, kun jenkeissä korot ovat jo nousseet, myös euro-alueen swap-korot nousevat. Tosin ihan viime aikoina swappikorko on ollut aika merkittävästikin laskusuunnassa, kuten allaolevasta kuvaajasta näkyy.

 

[meridian]

Jos ajatellaan esimerkkinä tota 2,8% korkokattoa, niin käytännössähän korkojen pitäis nousta yli ton ja sen päälle vielä korkokaton hinta 0,65% eli yhteensä korkojen pitäis olla 3,45%, että oltais korkokaton hyödyn suhteen +-0 tilassa.

Lisäks korkojen pitäis pysyä pitkään yli ton, että hyöty kattaa korkokattoon turhaan menneet kustannukset korkojen ollessa alle tuon, etenkin kun alussa sitä on maksanu enemmän kun lainaakin on ollut enemmän jäljellä.

Mikäli mun laskelmat pitää, niin tuntuuhan tuo korkokatto hieman turhalta tuotteelta. Etenkin kun voi erilliselle tilille laittaa puskuria omatoimisesti vaikka sen korkokaton hinnan verran sen varalta, että ne korot kovasti nousee.

 

[muronsyöjä]

Pankki ei voita eikä häviä korkokatossa sen jälkeen, kun asiakas on suojan ostanut. Pankki saa myyntipalkkion ja suojaa oman positionsa tulevilta muutoksilta silloin, kun kauppa tehdään asiakkaan kanssa. Korkokatto, korkoputki jne on käytännössä sama johdannaistuote, joka on asiakkaalle vain kääritty yksinkertaiseen muotoon. Näiden tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa esim SWAP-koron hinnoittelu sillä hetkellä, kun sopimusta ollaan tekemässä. Pankki pistää vain oman katteensa väliin ja suojaa sekä asiakkaan, että oman riskin samalla hetkellä.

Korkosuojauksessa kaikista yksinkertaisin tuote on kiinteä korko. Tässäkään tapauksessa asiakas ei maksa markkinakorkoa, vaan pankki ottaa marginaalin verran katetta välistä kattamaan keskimäärin oman riskinsä ja tuottamaan vaaditun voiton omistajille.

Tällä hetkellä swap-korot eivät ole mitenkään äärimmäisen alhaisella tasolla. Euro- ja dollari-swap korkojen korrelaatio on luokkaa iso. Toisin sanoen, kun jenkeissä korot ovat jo nousseet, myös euro-alueen swap-korot nousevat. Tosin ihan viime aikoina swappikorko on ollut aika merkittävästikin laskusuunnassa, kuten allaolevasta kuvaajasta näkyy.

Toisaalta on hyvä tietää kuka noissa SWAP:eissa on liikkeelle laskijana, varsinkin jos oman lainan korkoputki perustuu siihen. Esim. DB saattaa olla seuraava Lehman Brothers.

 

[puik]

Onko kukaan ehtinyt lopettaa Nordeasta asuntolainansa uuden palvelumaksujärjestelmän aikana? Onko palvelumaksut lähteneet juoksemaan ja minkälaisen viiveen jälkeen. Oma laina loppui lokakuussa eikä palvelumaksuja ole vielä lähtenyt ja mietin onko kyseessä vain viive niiden päivittymiesssä vai onko vielä muita perusteita (säästöt, palvelut) vapautukselle.

 

[terient]

Tänään "kilpailutin" marginaalia Tampereella sijaitsevasta kämpästä ja tarjottiin pudotusta 0,75% -> 0,6%. 0,55% olisi mahdollinen jonkinlaisen takaisinmaksuturvan kanssa (OP), mutta se ei kyllä alustavasti kiinnostanut. Viime vuonna kun yritin samaa kerrottiin lähes suoraan ettei onnistu minkäänlainen pudotus.

Ei mikään pöllömpi pudotus yhden verkkoviestin ja 30 minuutin puhelinkeskustelun perusteella. Tosin 0,5% oli tavoitteena niin katsotaan josko vielä vääntäisi hieman.

Muista pankeista en ole vielä kysynyt.

 

[munse]

Onko kokemusta kiinteistä tasaerälainoista? Eli siis sellainen laina, jossa laina-aika muuttuu maksuerän sijaan. Jotenkin houkuttelisi varmuus siitä, että maksuerä on sama nyt ja tulevaisuudessa. Lainapääoma ei ole mitenkään suuri, joten siinä mielessä tämä voisi olla järkeväkin ratkaisu.

 

[Mechanical Man]

Mitä erityisiä kokemuksia kaipaat? Tuohan on ainakin omasta mielestä se paras muoto mitä on.

 

[munse]

Mitä erityisiä kokemuksia kaipaat? Tuohan on ainakin omasta mielestä se paras muoto mitä on.

Mietin vain, että tarjoavatko pankit niitä yleensä ja vaikuttaako marginaaliin. Lähes kaikilla kun tuntuu olevan muuttuva maksuerä eikä maksuaika.

 

[pokkus]

Mietin vain, että tarjoavatko pankit niitä yleensä ja vaikuttaako marginaaliin. Lähes kaikilla kun tuntuu olevan muuttuva maksuerä eikä maksuaika.

Riippuu kuinka pitkän maksuajan valitset. Meillä oli 25 vuotta niin pankki ei siinä enää suostunut tasaerään.

 

[Zelll]

En itsekään saanut tuota tasaerää 25v lainaan. Voisi tietysti kysellä uudestaan, mutta tuskin ilmaiseksi vaihtavat.

 

[Mechanical Man]

Eka laina kun otettiin, se saatiin tasaerällä kun oli 18v laina-ajalla. Nykyään on laina Danksessa jossa tasaerä on vakio ilmeisesti:

 

[micko]

Tasaerä oli meillä kilpailuttaessa kaikkien pankkien ehdotus, kun noin 20v maksuaikaa kyseltiin. 22v taisi maksuajaksi lopulta tulla, ja sillä ainakin onnistui tasaerä.

 

[kjns]

Onko kokemusta kiinteistä tasaerälainoista? Eli siis sellainen laina, jossa laina-aika muuttuu maksuerän sijaan. Jotenkin houkuttelisi varmuus siitä, että maksuerä on sama nyt ja tulevaisuudessa. Lainapääoma ei ole mitenkään suuri, joten siinä mielessä tämä voisi olla järkeväkin ratkaisu.

Aikamaan ensiasuntoa ostaessa kun laina-aika oli lyhyempi niin ehdottivat itse pankista kiinteää tasaerää, eikä valinta lyhennystavassa olisi vaikuttanut marginaaliin. Taasen nykyinen laina joka on otettu (silloiselle) maksimiajalle 25v ei vaihtoehtoina (ainakaan Nordealla) ollut kuin kiinteän mittainen laina-aika, eli annuiteetti tuli sen mukana.

 

[JaySon]

Danskessa ei annettu kiinteää tasaerää 25v laina-ajalle mikä on mun mielestä aika normaalia. Oletuksena kuitenkin on että korot nousee ja laina-aika venyis tuon yli. Sen olis saanut lyhyempään laina-aikaan kyllä sidottua, en muista tarkkaan moneenko vuoteen.

 

[nakkirakki]

Me käytettiin osaan lainasta valtion takausta, mikä pankkivirkailijan mukaan asettaa laina-ajan maksimiksi 20 vuotta. Ihan vain mainitakseni sellaisenkin reunaehdon.

 

[Marius]

Me käytettiin osaan lainasta valtion takausta, mikä pankkivirkailijan mukaan asettaa laina-ajan maksimiksi 20 vuotta. Ihan vain mainitakseni sellaisenkin reunaehdon.

Minkälainen laina? Valtiontakauksen laina-ajan maksimi on 25 vuotta, onko tässä pankin esittämässä 20 vuoden maksimissa otettu mahdollinen laina-ajan pidentyminen huomioon? Mahtaakohan tästä olla jotain ohjeistusta, jota kaikki pankit noudattaa...

 

[perato]

Onko ASP-tilin "vuosineljännekset" kalenterin vai oman aloittamisajankohtaan riippuvaisia? Eli jos menen aloittamaan vaikka kolmen viikon päästä asp-tilin, niin seuraava max talletus on mahdollista huhtikuun 1. päivä vai huhtikuun 21. päivä?

 

[Dalle]

Onko ASP-tilin "vuosineljännekset" kalenterin vai oman aloittamisajankohtaan riippuvaisia? Eli jos menen aloittamaan vaikka kolmen viikon päästä asp-tilin, niin seuraava max talletus on mahdollista huhtikuun 1. päivä vai huhtikuun 21. päivä?

Kalenteri

 

[nakkirakki]

Minkälainen laina? Valtiontakauksen laina-ajan maksimi on 25 vuotta, onko tässä pankin esittämässä 20 vuoden maksimissa otettu mahdollinen laina-ajan pidentyminen huomioon? Mahtaakohan tästä olla jotain ohjeistusta, jota kaikki pankit noudattaa...

Tasaerät, eikä mitään korkosuojia tai vakuutuksia. En muista, paljonko meillä oli arvioitu laina-aika alunperin, ehkä jotain kuukausia alle 20 vuotta. Marginaalin tarkistuksen yhteydessä pudotin maksuerää 950 - > 800 € (marginaalin muutos vähensi koron osuutta melkein 50/kk, lyhennys pieneni siten about satasella). Kun katsoin uutta lyhennyssuunnitelmaa, oli matalampi kuukausierä suunnilleen neljälle seuraavalle vuodelle, minkä jälkeen se nousi takaisin 950 €. Kysyin syytä siihen, niin virkailija sanoi, ettei laina-aika saisi valtiontakauksen vuoksi mennä yli kahdenkymmenen vuoden. Nykyinen maksusuunnitelma näyttää, että tällä korkotasolla laina tulisi maksetuksi tasan 20 vuotta nostopäivästä.

En alkanut asiaa enempiä miettimään, koska takauksen tarve poistuu kohta ja lainan tai lainaehdot voi kilpailuttaa uudelleen ennen maksuerän nousua alkuperäiselle tasolle.

 

[Ano123]

Tasaerät, eikä mitään korkosuojia tai vakuutuksia. En muista, paljonko meillä oli arvioitu laina-aika alunperin, ehkä jotain kuukausia alle 20 vuotta. Marginaalin tarkistuksen yhteydessä pudotin maksuerää 950 - > 800 € (marginaalin muutos vähensi koron osuutta melkein 50/kk, lyhennys pieneni siten about satasella). Kun katsoin uutta lyhennyssuunnitelmaa, oli matalampi kuukausierä suunnilleen neljälle seuraavalle vuodelle, minkä jälkeen se nousi takaisin 950 €. Kysyin syytä siihen, niin virkailija sanoi, ettei laina-aika saisi valtiontakauksen vuoksi mennä yli kahdenkymmenen vuoden. Nykyinen maksusuunnitelma näyttää, että tällä korkotasolla laina tulisi maksetuksi tasan 20 vuotta nostopäivästä.

En alkanut asiaa enempiä miettimään, koska takauksen tarve poistuu kohta ja lainan tai lainaehdot voi kilpailuttaa uudelleen ennen maksuerän nousua alkuperäiselle tasolle.

Eli tässähän käy niin että jos korot nousee vaikka 5% niin minimi lyhennys on sitten joku 1500egee? Jos tuota maksun osuutta ei voi pienentää.

 

[taikamuki]

Ei kiinteä tasaerä mihinkään muutu.

 

[Taneli-]

Ei kiinteä tasaerä mihinkään muutu.

Jos: "pudotin maksuerää 950 - > 800 € (marginaalin muutos vähensi koron osuutta melkein 50/kk, lyhennys pieneni siten about satasella). Kun katsoin uutta lyhennyssuunnitelmaa, oli matalampi kuukausierä suunnilleen neljälle seuraavalle vuodelle, minkä jälkeen se nousi takaisin 950 €. Kysyin syytä siihen, niin virkailija sanoi, ettei laina-aika saisi valtiontakauksen vuoksi mennä yli kahdenkymmenen vuoden." <= Mihin lisätään esim. 4v päästä korkeammat korot niin kyllä se muuttuu.. ..ensin siihen 950€/kk + päälle korot vs nykyinen alennettu 800€ + nykyiset miinuskorot.

Eli mikäli laina-aika pysyy vakiona ja lainan ottaja haluaa maksaa 4 seuraavaa vuotta 150€ vähemmän kuukaudessa lainan lyhentämistä (+ korot päälle) se kiinteä tasaerä tulee muuttumaan kyllä + korot päälle. Perustuen ihan sille että lainamäärä ja aika pysyy samana vaikka ottaisi vuosia joiden aikana maksaisi vähemmän => niiden loputtua täytyy maksaa enemmän.

 

[Mechanical Man]

Jos: "pudotin maksuerää 950 - > 800 € (marginaalin muutos vähensi koron osuutta melkein 50/kk, lyhennys pieneni siten about satasella). Kun katsoin uutta lyhennyssuunnitelmaa, oli matalampi kuukausierä suunnilleen neljälle seuraavalle vuodelle, minkä jälkeen se nousi takaisin 950 €. Kysyin syytä siihen, niin virkailija sanoi, ettei laina-aika saisi valtiontakauksen vuoksi mennä yli kahdenkymmenen vuoden." <= Mihin lisätään esim. 4v päästä korkeammat korot niin kyllä se muuttuu.. ..ensin siihen 950€/kk + päälle korot vs nykyinen alennettu 800€ + nykyiset miinuskorot.

Eli mikäli laina-aika pysyy vakiona ja lainan ottaja haluaa maksaa 4 seuraavaa vuotta 150€ vähemmän kuukaudessa lainan lyhentämistä (+ korot päälle) se kiinteä tasaerä tulee muuttumaan kyllä + korot päälle. Perustuen ihan sille että lainamäärä ja aika pysyy samana vaikka ottaisi vuosia joiden aikana maksaisi vähemmän => niiden loputtua täytyy maksaa enemmän.

Niinhän se maksaakin, 950€ vs 800€. Ts. on vain sovittu pienempi lyhennys joksikin aikaa. Ei muuta tasaerän toimnitaa siltä osin, että laina-aika joustaa. Sen takia niitä ei mihinkään 40v lainoihin saakaan tasaerälyhennyksiä, kun laina aika räjähtäis käteen.

 

[Ano123]

Jos aikoo ostaa sijoitusasunnon tai oman kämpän tai kiinnostaa korot niin kuuntele uusin rahapodi.

 

[SandWiz]

Nyt kun tuosta tasaerästä on keskustelua ollut, niin omassa OP:lta otetussa tasaerälainassa ei ainakaan ole mitään kattoa laina-ajan pituudelle. Ehtona oli vain se, että lainan nostohetkellä maksimi laina-aika oli 20v. Koron raketoidessa ainoa rajoitus on, että jos koron määrä ylittää lyhennyksen määrän niin korko maksetaan aina kokonaisuudessaan pois, ts ei pääse muodostumaan tilannetta jossa korko alkaisi kasvattamaan jäljellä olevaa lainaa.

 

[Marius]

Jos aikoo ostaa sijoitusasunnon tai oman kämpän tai kiinnostaa korot niin kuuntele uusin rahapodi.

Mikä on tämmöinen "rahapodi"?

Olet ilmeisesti kuunnellut ko. pidin, minkälaisia asioita sinulla jäi siitä mieleen?

 

[Taneli-]

Mikä on tämmöinen "rahapodi"?

Olet ilmeisesti kuunnellut ko. pidin, minkälaisia asioita sinulla jäi siitä mieleen?

#rahapodi

Aika kuivaa kuultavaa eikä (ainakaan minulle) oikeastaan uutta.

- Eli noin 10 kasvukaupunkia suomessa. Muualla hinnat (ja rakentaminen) laskee / jäissä.
- Ennustettiin että korot nousee, nyt ennustetaan että ehkä vuoden päästä nousee koska talous ei näytäkään kasvavan.
- Kasvukeskuksissa on hyvä olla omistamassa kämppä, muualla ei (lue eka rivistö uusiksi). Tällä hetkellä ei vaaraa (kasvukeskuksissa).
- Ihmiset muuttavat asuntojen ja työn perässä kaupunkeihin, eivät suostu edes isolla rahalla peräkyliin.
- Omakotitaloja rakennetaan vähemmän jne jne

Jos aloittaa asuntosijoituksen juuri nyt keskustan kämpät ovat kalliita, kannattaa katsoa hieman kauempaa ja etsiä solmukohtia (liikenneyhteydet jne), noin 5v säteellä voi nousta hyvin arvo jne jne.

Yksiöiden vuokrattavuus on paras, mutta niissä hinta nousee jne jne.

 

[zepi]

Tekstireferaatin lukemiseen meni ehkä 30sek. Alkuperäisen äänitteen tai youtube-videon katsomiseen / kuunteluun olisi mennyt mitä? 60x enemmän aikaa?

Tässä asuntosijoittajan ensimmäinen (ajan)säästövinkki: lue tietoa, älä kuuntele tai katso.

 

[pitkae]

Jos: "pudotin maksuerää 950 - > 800 € (marginaalin muutos vähensi koron osuutta melkein 50/kk, lyhennys pieneni siten about satasella). Kun katsoin uutta lyhennyssuunnitelmaa, oli matalampi kuukausierä suunnilleen neljälle seuraavalle vuodelle, minkä jälkeen se nousi takaisin 950 €. Kysyin syytä siihen, niin virkailija sanoi, ettei laina-aika saisi valtiontakauksen vuoksi mennä yli kahdenkymmenen vuoden." <= Mihin lisätään esim. 4v päästä korkeammat korot niin kyllä se muuttuu.. ..ensin siihen 950€/kk + päälle korot vs nykyinen alennettu 800€ + nykyiset miinuskorot.

Eli mikäli laina-aika pysyy vakiona ja lainan ottaja haluaa maksaa 4 seuraavaa vuotta 150€ vähemmän kuukaudessa lainan lyhentämistä (+ korot päälle) se kiinteä tasaerä tulee muuttumaan kyllä + korot päälle. Perustuen ihan sille että lainamäärä ja aika pysyy samana vaikka ottaisi vuosia joiden aikana maksaisi vähemmän => niiden loputtua täytyy maksaa enemmän.

Ei se tasaerä ole mikään tasaerä, jos se muuttuu. Tässä tapauksessa taitaa kyse olla annuiteettilainasta eikä tasaerästä.

 

[Axel]

Mielenkiintoista tosuaan mihin suuntaan pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat lähtee menemään, noin kahden vuoden sisällä, kun itsekkin luultavasti joutuu isompaan vaihtamaan. Korkojen nousustakin kun saa koko ajan lukea lehdistä ja mediasta.

 

[Mika!]

Mielenkiintoista tosuaan mihin suuntaan pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat lähtee menemään, noin kahden vuoden sisällä, kun itsekkin luultavasti joutuu isompaan vaihtamaan. Korkojen nousustakin kun saa koko ajan lukea lehdistä ja mediasta.

Ei ole kristallipalloa, mutta korkojen nousua on povattu ensivuodelle jo varmaan 10 vuotta

 

[Zelll]

Kuten tuosta rahapodin jaksosta tuli esille niin ei se tarkoita hintojen laskuja jos korot nousee, mikäli taloudella menee hyvin. Voi noustakin kuten Amerikassa on käynyt.

 

[zepi]

Kuten tuosta rahapodin jaksosta tuli esille niin ei se tarkoita hintojen laskuja jos korot nousee, mikäli taloudella menee hyvin. Voi noustakin kuten Amerikassa on käynyt.

Korkojen nousussa ja laskussa kannattaa erottaa markkinakorot ja ohjauskorot. Ne ovat eri asioita.

Esim. jenkeissä 10y treasury market maturity rate on pudonnut marraskuun 3.2% huipuista 2.6%:iin, vaikka ohjauskorkoa nimenomaan nostettiin tuossa välissä 0.25%-yks joulukuun alkupuolella.
10-Year Treasury Constant Maturity Rate

Käytännössä ohjauskoron nosto laskee (tai vaikuttaisi laskeneen) pitkän tähtäimen nominaalisen talouskasvun ennustetta, mikä tekee US-fedgov bondeista houkuttelevempia sijoituskohteita, mikä puolestaan laskee niiden korkoja.

Joku paremmin korot ja termit ymmärtävä voisi selittää paremmin asiat ja korjata termistöni virheet, mahdollisesti jos käytän väärää mittariakin.