Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mechanical Man]

Ei se tasaerä ole mikään tasaerä, jos se muuttuu. Tässä tapauksessa taitaa kyse olla annuiteettilainasta eikä tasaerästä.

Annuiteetti toimii eri tavalla. Tuossa on ihan päivän selvä tasaerä. Vain sovittu osalle aikaa pienempi kuin lopulle ajalle. Mikä näissä on niin vaikeaa ymmärtää?

Lyhennyksen suuruus on sopimusasia ja kyseessä olisi edelleen tasaerä vaikka joksikin aikaa olisi sovittu 100, sitten 200, sitten 300 jne.

 

[pitkae]

Annuiteetti toimii eri tavalla. Tuossa on ihan päivän selvä tasaerä. Vain sovittu osalle aikaa pienempi kuin lopulle ajalle. Mikä näissä on niin vaikeaa ymmärtää?

Lyhennyksen suuruus on sopimusasia ja kyseessä olisi edelleen tasaerä vaikka joksikin aikaa olisi sovittu 100, sitten 200, sitten 300 jne.

Jep. Tulihan taas sekoiltua jotain ihan omia.

Lisäys: Se lie sekoittaa, että tuo pankkien tasaerälainaksi kutsuma laina on tuollainen epämääräinen sekasikiö jostain tasaerän ja annuiteetin väliltä.

 

[mikkox9x]

Onko 5 vuotissuunnitelma pakollisuuteen jokin raja taloyhtiön koosta riippuen?

Oon katellu tossa yhtä kämppää 4:n osakkeen 70-luvun tasakattosesta rivarista. Osakas isännöitsijä ja kunnossapitotarveselvitystä ei tietystikkään löydy. Pitäiskö tuo selvitys ehdottomasti löytyä?

Remontteja on kumminkin tehty. Isommista putket viemäreitä lukuunottamatta melko vasta, kattohuopa ja öljykattila 2000-luvulla. Siihenpä ne isommat remontit jääkin. Toisaalta näyttää olevan paljon isompia yhtiöitä, joissa sen kummemmin tai useissa ei putkiakaan tehty.

 

[vemkki]

Mielenkiintoista tosuaan mihin suuntaan pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat lähtee menemään, noin kahden vuoden sisällä, kun itsekkin luultavasti joutuu isompaan vaihtamaan. Korkojen nousustakin kun saa koko ajan lukea lehdistä ja mediasta.

Korkot tuskin nousevat kovin paljon, koska Etelä-Eurooppa ei sitä kestäisi. Talous sen sijaan voi alkaa sakata.

 

[Zigh]

Onko 5 vuotissuunnitelma pakollisuuteen jokin raja taloyhtiön koosta riippuen?

Oon katellu tossa yhtä kämppää 4:n osakkeen 70-luvun tasakattosesta rivarista. Osakas isännöitsijä ja kunnossapitotarveselvitystä ei tietystikkään löydy. Pitäiskö tuo selvitys ehdottomasti löytyä?

Pitäs se löytyä kun on varsinaisen yhtiökokouksen pakollisia käsiteltäviä asioita: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Toisaalta pienessä, kokonaan asukkaiden toimesta hallinnoidussa yhtiössä nuo on aina vähän hatusta heitettyjä. Vaikka siellä jotain olisi, niin sitä ei välttämättä tehdäkään ja/tai joku vuosi tulee tarve jollekin rempalle, mitä listalla ei ole koskaan ollutkaan.

 

[Rantakemisti]

Pitäs se löytyä kun on varsinaisen yhtiökokouksen pakollisia käsiteltäviä asioita: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Toisaalta pienessä, kokonaan asukkaiden toimesta hallinnoidussa yhtiössä nuo on aina vähän hatusta heitettyjä. Vaikka siellä jotain olisi, niin sitä ei välttämättä tehdäkään ja/tai joku vuosi tulee tarve jollekin rempalle, mitä listalla ei ole koskaan ollutkaan.

Kunnossapitotarveselvityksestä säännellään asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavaan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen ja yhtiövastikkeeseen. Ainakin minulle tuollainen täysin tyhjä kunnossapitotarveselvitys kertoo siitä, ettei yhtiötä hoideta kovinkaan hyvin. Parhaissa taloyhtiöissä on kymmenvuotissuunnitelmat tulevista toimenpiteistä. Mielestäni melkein kaikissa taloyhtiöissä on mahdollista tehdä edes jonkinlainen suunnitelma huoltotoimista joihin tulee uppoamaan rahaa viiden vuoden sisällä.

 

[mopnex]

5v on tosiaan ihan minimi. Hyvin hoidetussa as.oy:ssä on myös pidemmän aikavälin strategia. Joissain tapauksissa, jos osakkaat näin katsovat, voi olla järkevämpi ylläpitää vain nykyinen taso ja käyttää rakennus ns. "loppuun". Toiselle voi olla järkevä pitää nykyinen taso, mutta ei nostaa sitä. Kolmannelle voi olla järkevää lisärakentaminen/tason nostaminen.

Monesti tulee vastaan kohteita missä isännöinti hoidetaan asukkaiden toimesta, ja mitään suunnitelmia ei ole. Silti on selvää että RKH perustuen kiinteistömassalle on tulossa isoja korjauksia 10v sisään. Jos nuo tulee kaikki kerralla, pakosta tai muuten, niin vastikkeet ovat sitä luokkaa että osa joutuu luopumaan asunnosta alle käyvän arvon.

 

[brainsurgery]

Kannattaa myös ottaa huomioon, että tuollainen neljän huoneiston yhtiö ei välttämättä saa edes yhtiölainaa mistään. Jos yksi osakas on maksukyvytön tai lainat on tapissa, niin siinähän sitten suunnittelet viemäriremonttia ilman rahoitusta.

 

[Terroo]

Onko lähtökohtaisesti korkokatossa mitään järkeä asuntolainassa? Talouden brutot noin 100k vuodessa. Kävästiin OP:lla ja alustavissa keskusteluissa (ei vielä virallinen tarjous) lainaerä olisi noin 800e ja 14 vuoden kokonaiskorkokatto @ 2,37% olisi noin 90e/kk tuohon 800 euron päälle.

Onko joku lainaansa korkokaton ottanut?

 

[Mikkos]

Onko lähtökohtaisesti korkokatossa mitään järkeä asuntolainassa? Talouden brutot noin 100k vuodessa. Kävästiin OP:lla ja alustavissa keskusteluissa (ei vielä virallinen tarjous) lainaerä olisi noin 800e ja 14 vuoden kokonaiskorkokatto @ 2,37% olisi noin 90e/kk tuohon 800 euron päälle.

Onko joku lainaansa korkokaton ottanut?

Ei ole järkeä.

 

[JaySon]

Onko lähtökohtaisesti korkokatossa mitään järkeä asuntolainassa? Talouden brutot noin 100k vuodessa. Kävästiin OP:lla ja alustavissa keskusteluissa (ei vielä virallinen tarjous) lainaerä olisi noin 800e ja 14 vuoden kokonaiskorkokatto @ 2,37% olisi noin 90e/kk tuohon 800 euron päälle.

Onko joku lainaansa korkokaton ottanut?

Mullekin sitä tarjottiin, en muista millä ehdoilla. Kieltäydyin toteamalla että säästän itse sivuun mieluummin koronnousua vastaan.

Jos otetaan ihan hypoteesina että korot olisi esim 5 vuodessa tuossa 2,37% tuntumassa niin siinä kohden teillä on mennyt 5400e noissa maksuissa ja vasta tuossa pisteessä alatte hyötyä diilistä.

Näkisin että ihan hyvän aikaa tuo 5400e toimii puskurina tuon 2,37% ylittävälle osalle jos se on siirretty sivuun. Ja tuolle summalle saisi varsin riskittömän koron korkojennousua odotellessa esim Norwegianin säästötilitä 0,75% (jos ei muu sijoittaminen kiinnostele).

Update: Itse olen täysin amatööri näissä ja eka laina juuri otettuna mutta näkisin esim tuon parempana vaihtoehtona.

 

[Mikkos]

Mullekin sitä tarjottiin, en muista millä ehdoilla. Kieltäydyin toteamalla että säästän itse sivuun mieluummin koronnousua vastaan.

Jos otetaan ihan hypoteesina että korot olisi esim 5 vuodessa tuossa 2,37% tuntumassa niin siinä kohden teillä on mennyt 5400e noissa maksuissa ja vasta tuossa pisteessä alatte hyötyä diilistä.

Näkisin että ihan hyvän aikaa tuo 5400e toimii puskurina tuon 2,37% ylittävälle osalle jos se on siirretty sivuun. Ja tuolle summalle saisi varsin riskittömän koron korkojennousua odotellessa esim Norwegianin säästötilitä 0,75% (jos ei muu sijoittaminen kiinnostele).

Update: Itse olen täysin amatööri näissä ja eka laina juuri otettuna mutta näkisin esim tuon parempana vaihtoehtona.

Juuri näin. Vuosi asuntolainan kärkeen lyhennysvapaata ja rahat talteen. Jos ja kun korot nousee niin alkaa käyttämään tuota rahastoa. Aika useamman vuoden saa vuoden puskurillakin maksettua..

 

[Zigh]

Kannattaa myös ottaa huomioon, että tuollainen neljän huoneiston yhtiö ei välttämättä saa edes yhtiölainaa mistään. Jos yksi osakas on maksukyvytön tai lainat on tapissa, niin siinähän sitten suunnittelet viemäriremonttia ilman rahoitusta.

Lähtökohtaisesti as.oy on aika pieniriskinen lainanottaja, koska yhtiön omistajat tuskin haluavat ajaa yhtiötä konkurssiin, jolloin velan maksajia on useita.

Jos joku osakkaista ei suoriudu velvoitteistaan, yhtiö voi ottaa asunnon haltuunsa ja kattaa kulut vuokratuloilla.

 

[JaySon]

Juuri näin. Vuosi asuntolainan kärkeen lyhennysvapaata ja rahat talteen. Jos ja kun korot nousee niin alkaa käyttämään tuota rahastoa. Aika useamman vuoden saa vuoden puskurillakin maksettua..

Mites muuten @Mikkos tekisit seuraavan skenaarion edessä? Alan maaliskuussa lyhentämään lainaa ja vielä ei ole tarkkaa laskelmaa niten vaikuttaa kokonaistilanteeseen kun tulee muitakin (lainan ulkopuolisia) juoksevia kuluja lisää. On kymppi reservissä ja siitä puolet menee parvekerempan lyhennykseen, ellen ota sitä taloyhtiön lainan kautta osissa. Kannattaako lainaa lyhentää ylimääräistä tässä taloustilanteessa vai lyödä ns. ylimäärä sivuun ja saada mahdollisesti nimellistä tuottoa tuolle osuudelle? Koska enemmän lyhentämällähän kokonaiskoron summa laskee mutta puskuriakin on hyvä toki vähän olla.

Ja voiko suoraan verrata kokonaiskoron prosenttia mahdolliseen säästämisestä saatuun korkoon ja valita niistä järkevämpi (oletuksena että on jo vähän puskuria)?

Ja kandeeko lähtökohtaisesti lyhentää parvekeremppa könttänä vai taloyhtiölainan kautta jos korko taloyhtiön lainalla maltillinen? Sinä kun näistä taidat olla enemmän perillä.

 

[brainsurgery]

Lähtökohtaisesti as.oy on aika pieniriskinen lainanottaja, koska yhtiön omistajat tuskin haluavat ajaa yhtiötä konkurssiin, jolloin velan maksajia on useita.

Jos joku osakkaista ei suoriudu velvoitteistaan, yhtiö voi ottaa asunnon haltuunsa ja kattaa kulut vuokratuloilla.

Näinhän se on mutta pankit eivät vain suostu antamaan sitä lainaa pienestä riskistä huolimatta.

 

[Terroo]

Kiitos vastauksista.

Toinen kysymys. Onko pankit vielä myöntäneet tasaerälyhenteisiä lainoja 20-25v laina-ajalle? Tuntui ainakin alkuun olevan nihkeää OP:lla, mutta lupasi silti selvittää mahdollisuutta moiselle ja lähettää tarjouksen.

 

[Mikkos]

Mites muuten @Mikkos tekisit seuraavan skenaarion edessä? Alan maaliskuussa lyhentämään lainaa ja vielä ei ole tarkkaa laskelmaa niten vaikuttaa kokonaistilanteeseen kun tulee muitakin (lainan ulkopuolisia) juoksevia kuluja lisää. On kymppi reservissä ja siitä puolet menee parvekerempan lyhennykseen, ellen ota sitä taloyhtiön lainan kautta osissa. Kannattaako lainaa lyhentää ylimääräistä tässä taloustilanteessa vai lyödä ns. ylimäärä sivuun ja saada mahdollisesti nimellistä tuottoa tuolle osuudelle? Koska enemmän lyhentämällähän kokonaiskoron summa laskee mutta puskuriakin on hyvä toki vähän olla.

Ja voiko suoraan verrata kokonaiskoron prosenttia mahdolliseen säästämisestä saatuun korkoon ja valita niistä järkevämpi (oletuksena että on jo vähän puskuria)?

Ja kandeeko lähtökohtaisesti lyhentää parvekeremppa könttänä vai taloyhtiölainan kautta jos korko taloyhtiön lainalla maltillinen? Sinä kun näistä taidat olla enemmän perillä.

Ei mitään käryä. Mulla on niin pienet tulot että ei sillä jemmaan jäävällä rahalla ole sijoitumielessä mitää merkitystä. Samoin jos korot "ryntää" nousuun niin sekään ei ole kuin muutamia kymppejä kuussa (pienet tulot niin pieni laina). Lähinnä ite oon vaan halunnu säästää juurikin sitä vasten että jos korot nousee niin voin sitten ottaa jemeksestä ylimääräistä rahaa niin varmaan seuraavan 5v tiedän tarkalleen paljonko makselen kuussa eikä tarvii korkojen noususta välittää.

Ite asun omakotitalossa ni en osaa sanoa mikä on järkevintä mistäkin maksaa tai olla maksamatta. Varmasti joku muu tietää paremmin.

 

[JaySon]

Kiitos vastauksista.

Toinen kysymys. Onko pankit vielä myöntäneet tasaerälyhenteisiä lainoja 20-25v laina-ajalle? Tuntui ainakin alkuun olevan nihkeää OP:lla, mutta lupasi silti selvittää mahdollisuutta moiselle ja lähettää tarjouksen.

Omasta kokemuksesta suurella varmuudella eivät ainakaan tarjoa kiinteää tasaerää 25v ajalle, veikkaan että 18-20v voi onnistua. Juurikin koronnousuja silmällä pitäen. Jos tarjoavat 25v tasaerälyhenteistä niin kerrohan ihmeessä millä korolla moisen tarjouksen saitte

 

[zepi]

Mites muuten @Mikkos tekisit seuraavan skenaarion edessä? Alan maaliskuussa lyhentämään lainaa ja vielä ei ole tarkkaa laskelmaa niten vaikuttaa kokonaistilanteeseen kun tulee muitakin (lainan ulkopuolisia) juoksevia kuluja lisää. On kymppi reservissä ja siitä puolet menee parvekerempan lyhennykseen, ellen ota sitä taloyhtiön lainan kautta osissa. Kannattaako lainaa lyhentää ylimääräistä tässä taloustilanteessa vai lyödä ns. ylimäärä sivuun ja saada mahdollisesti nimellistä tuottoa tuolle osuudelle? Koska enemmän lyhentämällähän kokonaiskoron summa laskee mutta puskuriakin on hyvä toki vähän olla.

Ja voiko suoraan verrata kokonaiskoron prosenttia mahdolliseen säästämisestä saatuun korkoon ja valita niistä järkevämpi (oletuksena että on jo vähän puskuria)?

Ja kandeeko lähtökohtaisesti lyhentää parvekeremppa könttänä vai taloyhtiölainan kautta jos korko taloyhtiön lainalla maltillinen? Sinä kun näistä taidat olla enemmän perillä.

Jos päivittäisbudjetin muutokset arveluttavat, niin odota puskurin päällä istuen ennenkuin teet mitään.

 

[JaySon]

Jos päivittäisbudjetin muutokset arveluttavat, niin odota puskurin päällä istuen ennenkuin teet mitään.

Itseasiassa, tuo varmastikin oli paras neuvo mitä voi olla. En siis kiirehdi ainakaan ylimääräisten lyhennysten kanssa. Otan yleiskuvan haltuun muutaman kuukauden aikana ja sen mukaan jatkot. Kiitos!

 

[zepi]

Itseasiassa, tuo varmastikin oli paras neuvo mitä voi olla. En siis kiirehdi ainakaan ylimääräisten lyhennysten kanssa. Otan yleiskuvan haltuun muutaman kuukauden aikana ja sen mukaan jatkot. Kiitos!

Näin minäkin asian järkeilen. Katso ensin miten kuukausibudjetti asettuu ja tee sen jälkeen muutoksia.

Vaikka olisit satasen kuussa miinuksella, niin kymppitonnin säästöillä selviämisrajasi on 10 vuotta...

Jos lyhennät lainaa kymppitonnilla, olet edelleen miinuksella melkein saman verran, mutta puskuria ei ole konkurssi tulee ensi kuussa. Vähän kärjistetysti.

 

[JaySon]

@zepi , tämä oli kyllä itseasiassa todella hyvä rautalankamalli, ei tarvitse suotta tällä vaivata päätään enempää. Puskuri kunnossa ja "ylimäärä" joko kasvamaan korkoa tai mahdollinen lyhennys.

 

[Cujo]

Kiitos vastauksista.

Toinen kysymys. Onko pankit vielä myöntäneet tasaerälyhenteisiä lainoja 20-25v laina-ajalle? Tuntui ainakin alkuun olevan nihkeää OP:lla, mutta lupasi silti selvittää mahdollisuutta moiselle ja lähettää tarjouksen.

Helsingin OP:ssa tarjosivat viime kesänä tasaerälyhennystä max. 20 vuoden laina-ajalle. Muistaakseni...

 

[Taneli-]

Itseasiassa, tuo varmastikin oli paras neuvo mitä voi olla. En siis kiirehdi ainakaan ylimääräisten lyhennysten kanssa. Otan yleiskuvan haltuun muutaman kuukauden aikana ja sen mukaan jatkot. Kiitos!

Yhdistä tuohon myös se että nyt kun korot ovat alhaalla siirrä silti hoitotilille summa minkä siirtäisit jos joutuisit maksamaan 20% enemmän (eli jos lyhennät vaikka 400 siirrä 500, jos lyhennät 800 siirrä 1000€) + ainakin itse laiskana miehenä näpyttelin kerralla (kun lainan otin) sen 25v sinne tuolla hinnalla.

Toki jos tuo 20% vaikuttaa liian suurelta summalta mieti itsellesi soveltuva summa. Liian korkeaksi sitä ei kannata nostaa (ei ole järkevää pitää liikaa käteistä pankissa vaan sijoittaa sitä) mutta liian pientä summaa joutuu myös myöhemmin katumaan kun tulee yllättäviä menoja tai korot nousevat.

Sitten jos joskus se summa mikä tuolta oikeasti lähtee lainan lyhentämiseen nousee päälle tuon summan (tai yleensäkin kun korot nousevat tai kun olet tarpeeksi pitkään omasta mielestäsi kerännyt sitä "jos nyt sattuu tarvimaan" käteiskassaa) voit katsoa miten paljon sinne on vuosien aikana kertynyt ja joko kerrasta lyhentää lainaa enempi tai tehdä uuden laskun ja katsoa miten monta vuotta kuluu nykyisellä nousseella korolla että ne rahat on syöty jos jatkat saman rahamäärän syöttämistä tilille.

 

[JaySon]

@Taneli- , hyviä pointteja! Mietin juuri tekisinkö niin että avaisin toisen tilin lyhennyksille ja palkkapäiviksi laittaisin suoraveloituksen tuolle "lainanmaksutilille", esim tuolla +20%:lla. Eli esim palkkapäivä 22. päivä jolloin 120% menisi toiselle tilille ja lyhennyspäivälle suoraveloitus tuolta tililtä. Näin tuo kertyvä saldo lainanmaksutilille näkyisi selkeämmin ja olisi korvamerkattu lyhennyksiin ja korkoihin. Onko tuo hyvä käytäntö vai tuleeko fiksumpaa ideaa mieleen tuon osalta?

Lisäksi tuon jälkeen jos näyttää jäävän ylimääräistä niin sitä voisi esim sijoittaa Nordnetiin tai ihan vaan säästötilille.

 

[Rantakemisti]

@Taneli- , hyviä pointteja! Mietin juuri tekisinkö niin että avaisin toisen tilin lyhennyksille ja palkkapäiviksi laittaisin suoraveloituksen tuolle "lainanmaksutilille", esim tuolla +20%:lla. Eli esim palkkapäivä 22. päivä jolloin 120% menisi toiselle tilille ja lyhennyspäivälle suoraveloitus tuolta tililtä. Näin tuo kertyvä saldo lainanmaksutilille näkyisi selkeämmin ja olisi korvamerkattu lyhennyksiin ja korkoihin. Onko tuo hyvä käytäntö vai tuleeko fiksumpaa ideaa mieleen tuon osalta?

Lisäksi tuon jälkeen jos näyttää jäävän ylimääräistä niin sitä voisi esim sijoittaa Nordnetiin tai ihan vaan säästötilille.

Tuo ehkä vähän riippuu mistä pankista lainasi on ja kuinka paljon ylimääräisistä tileistä joutuu maksamaan. Ainakin OP:ssa käyttötilit ovat ilmaisia ja meidän talous pyörii useamman tilin kautta ja mielestäni tuo korvamerkkaus on hyvinkin toimiva systeemi. Yhdelle tilille rahat lyhennyksiä varten, yhdelle vastikkeita, sähköä, vettä, vakuutuksia yms. varten ja näiden maksut menevät automaattisesti e-laskuna tai toistuvana veloituksena. S-Pankissa meillä on yhteinen "ruokatili" ja sinne menee molemmilta tietty summa kuukauden ruokaostoja varten. Samalla tavalla molemmilta menee X summa toistuva veloituksena Bank Norwegianin säästötilille, jonne kerätään puskuria korkojen nousun varalla. Molemmilla on vielä omat säästötilit ja/tai rahastosijoitukset jonne rahat myös siirtyvät automaattisesti.

Tällä tavalla kaikki raha mitä jää omalle käyttötilille on rahaa jonka voi surutta tuhlata kun kaikki kiinteät kulut hoituvat muilta tileiltä. Kun lähes kaikki veloitukset ovat toistuvia veloituksia tai E-laskuja niin verkkopankissa ei tarvitse kovinkaan usein käydä ja voi luottaa kaiken menevän automaattisesti. Vähentää myös jonkun verran stressaamista kun kaikki on valmiiksi budjetoitu ja riittää kun kerran vuodessa käyttää viikonlopun vuosibudjetin suunnitteluun ja samalla voi vaikka kilpailuttaa lainansa, vakuutukset ja muut sopimukset.

 

[Terroo]

Omasta kokemuksesta suurella varmuudella eivät ainakaan tarjoa kiinteää tasaerää 25v ajalle, veikkaan että 18-20v voi onnistua. Juurikin koronnousuja silmällä pitäen. Jos tarjoavat 25v tasaerälyhenteistä niin kerrohan ihmeessä millä korolla moisen tarjouksen saitte

Ei nostaneet laina-aikaa 15 vuodesta ylöspäin. Katsotaan vielä mitä muut pankit sanovat.

Tarjouksena tuli annuiteetilla seuraavat:
Korkosuojauksellinen 225 000e, 25v, 0,58%+12euribor = 889e/kk

Sama ilman korkosuojausta 0,65% marginaalilla = 817e.

Kilpailutan vielä muilla pankeilla.

 

[Mikkos]

Tuo ehkä vähän riippuu mistä pankista lainasi on ja kuinka paljon ylimääräisistä tileistä joutuu maksamaan. Ainakin OP:ssa käyttötilit ovat ilmaisia ja meidän talous pyörii useamman tilin kautta ja mielestäni tuo korvamerkkaus on hyvinkin toimiva systeemi. Yhdelle tilille rahat lyhennyksiä varten, yhdelle vastikkeita, sähköä, vettä, vakuutuksia yms. varten ja näiden maksut menevät automaattisesti e-laskuna tai toistuvana veloituksena. S-Pankissa meillä on yhteinen "ruokatili" ja sinne menee molemmilta tietty summa kuukauden ruokaostoja varten. Samalla tavalla molemmilta menee X summa toistuva veloituksena Bank Norwegianin säästötilille, jonne kerätään puskuria korkojen nousun varalla. Molemmilla on vielä omat säästötilit ja/tai rahastosijoitukset jonne rahat myös siirtyvät automaattisesti.

Tällä tavalla kaikki raha mitä jää omalle käyttötilille on rahaa jonka voi surutta tuhlata kun kaikki kiinteät kulut hoituvat muilta tileiltä. Kun lähes kaikki veloitukset ovat toistuvia veloituksia tai E-laskuja niin verkkopankissa ei tarvitse kovinkaan usein käydä ja voi luottaa kaiken menevän automaattisesti. Vähentää myös jonkun verran stressaamista kun kaikki on valmiiksi budjetoitu ja riittää kun kerran vuodessa käyttää viikonlopun vuosibudjetin suunnitteluun ja samalla voi vaikka kilpailuttaa lainansa, vakuutukset ja muut sopimukset.

Meillä on vielä parempi systeemi
Molemmat laitetaan tilistä "talotilille" rahaa kerran kuussa n. 50-70e enemmän per nokka kuin mitä lyhennys on.
Tältä tililtä menee myös asuntolaina. Ja joka kuukausi sinne jää vielä säästöön rahaa jonka voi sitten käyttää taloon jos muuten on tiukkaa tai tulee yllättäviä menoja.
Muuten maksellaan juoksevia kuluja sekä kauppareissut kuka milloinkin ja kuun lopussa näpytellään kuitit exeliin ja katotaan tilanne että kumpikin maksaa tasapuolisesti menoja.
Mutta sitten se hauskempi. Meillä on myös S-pankissa "kesälomatili". Sinne menee kaikki ostosten bonukset, pullonpalautusrahat sekä muu "irtohilu" mitä sattuu irtoamaan. Pullonpalautusrahat otetaan aina käteisellä ja laitetaan possuun ja ennen lomaa pistetään kesälomatilille.
Lisäksi molemmilla Nordeassa E-Possu josta menee jokaisesta kortilla hyläämisestä euro kesälomakassaan-
Tänne on oma Debit kortti jolla sitten maksellaan kaikki kesäloman kustannukset, kuten majoitukset, bensat syömiset ja juomiset jne. S-pankissa siksi, että siellä on ilmainen Debit kortti kun omassa Nordeassa se olisi maksanut 2,5e kuussa ja sitä käytetään kuitenkin käytännössä vain kuukausi vuodessa.

Oikein toimiva systeemi ja kumpainenkin saa laittaa lomarahansa sinne minne tykkää kun loma on jo "maksettu".

 

[Nomber]

Onko 5 vuotissuunnitelma pakollisuuteen jokin raja taloyhtiön koosta riippuen?

Oon katellu tossa yhtä kämppää 4:n osakkeen 70-luvun tasakattosesta rivarista. Osakas isännöitsijä ja kunnossapitotarveselvitystä ei tietystikkään löydy. Pitäiskö tuo selvitys ehdottomasti löytyä?

Remontteja on kumminkin tehty. Isommista putket viemäreitä lukuunottamatta melko vasta, kattohuopa ja öljykattila 2000-luvulla. Siihenpä ne isommat remontit jääkin. Toisaalta näyttää olevan paljon isompia yhtiöitä, joissa sen kummemmin tai useissa ei putkiakaan tehty.

Empä tiedä, mutta ekana tulee mieleen että jos 4 huoneiston yhtiössä on yksikin hankala tapaus niin kaikilla on vaikeaa, isommissa yhtiöissä yksi hankala ei ehkä niin haittaa ja pääse aiheuttamaan tuhoa. Tokana tulee mieleen että onko 70 luvun tasakattoinen rivari todellakin sellainen asunto joka kannattaa ostaa? Kosteusvauriot ovat oletettavasti enemmän kun todennäköisiä.

 

[Grazer]

Jos nuo rivariosakkaat on jatkuvasti taloa ylläpitäneet ja rempallaan olleet kohdat korjattu sitä mukaa kun niitä on ilmennyt, niin voi hyvin olla ettei siitä syystä ole mitään PTS:iä tai kunnossapitoselvityksiä tehty. Tuota vaan kun ei etukäteen tiedä ja tosiaan jos noin pieneen yhtiöön sattuu yksikin hankala osakas, niin vaikeaksi menee. Vielä pahempi on tietysti, jos sattuu menemään 50-50, eli ensimmäiset kaksi on aina yhtä mieltä asioista ja toiset kaksi päinvastaista mieltä. Silloin ei etene mikään.

 

[mikkox9x]

Niin, ei sitä vissiin suotta varoitella pienten taloyhtiöiden mahdollisista ongelmista. Tuossakin vaikutti olevan lähinnä 2 osakasta jotka päättänyt pääasiassa kaikesta. Osakasisännöitsijä tietysti toinen niistä ja kolmantena ulkopuolisena ehkä toiminnantarjastaja tilitoimistoista tjms.

Vakavaraiselta vaikutti yhtiö, mutta on tietty aika suuret riskit olemassa. Viimeistään sitten, jos niitä remontteja kasaantuu. Kämppä näytti olleen myynnissä reilu 4v sitten vasta rempattuna 13k€ halvempaan hintaan. Nyt siirretty lähemmäs se käyttövesi/lämmitysputki rempan hinta asunnon hintaan. Putkirempasta huolimatta hinta tuntui aika korkelta neliöihin verrattuna ja vaikka asuntoon sisältyi autotalli. Asuntojen hinnat laskeneet alueella.

Autotalli tuossa oli oikeastaan ainoa kiinnostava juttu ja varmaan sen takia menikin jo todella nopealla aikataululla kaupaksi. Muuten näyttää paremmat isommat asunnot isommista yhtiöistä ollaan samalla alueella melko pitkäänkin kaupan.

Ihmetyttää kyllä, että miten asuntoja ostellaan tuosta vain ilman tarkempaa tarkastelua, harkintaa ja suurempia kuntotarkastuksia. Riittää, että on autotalli tms. houkutin, hienosti rempattu/sisustettu tai vetoaa muuten myynti-ilmoituksen tms. perusteella ostajiin. Tuostakin olisi pitänyt tehdä tarjous heti näytöllä. Itse olisi tarvinnut vielä toisen näyttökerran päiväsaikaan. Se joka tuon osti, luultavasti ei nähnyt paikkaa päivänvalossa, kun teki tarjouksen heti ekalla yksityisnäytöllä illalla.

Rivarien lisäksi olen ihmetellyt näitä rintamamies yms. taloja. Kiinnostuksesta ja puoli tosissaan yhtä 30-luvun rintamamiestalon näytöillä kävin. Muuten olisin ollutkin kiinnostunut, mutta taloon ei ollut mahdollista tehdä kunnon kuntotarkastuksia. Ei mitään ryömimistiloja tms. mitä olisi päässyt katsomaan, tuuletusluukut puuttu sokkelista kokonaan. Lämmitysjärjestelmät tiensä päässä jne. Kuntotarkastus olisi voitu tehdä, mutta vanhassakin kuntotarkastuksessa mikä oli olemassa niin mainittu vain, että pohjaratkaisusta ei tietoa. Jotkin lapsiperheet sitä kilvan ostattelivat, kun oli niin ihana pikku talo jne. Aika riskialtista kyllä mielestäni ostaa sika säkissä, kun remonttien toteutustapa ei tiedossa, eikä rakenteiden kuntoa voi kunnolla tarkistaa. Sääliksi käy lapsi raukkoja jotka mahdollisiin homeloukkuihin joutuvat.

Näyttää kyllä, että välittäjät parhaansa mukaan vähättelee ongelmia ja eivät kyllä soittele perään, jos on kysellyt riskirakenteista tms. Varsinkaan jos on se yksikään tarjous tullut niin näyttävät puhuvan pyyjät ympäri heti nopeiden kauppojen toivossa.

 

[Lipeälinja]

Suunnitelmana ostaa ensin rivitalo ja myöhemmin omakotitalo. Molemmat ensiasunnon ostajia ja ASP:t käyttämättä. 25ke säästössä minulla ASP-tilillä. Pankki ehdotti seuraavaa alustavissa tunnusteluissa 225ke rivariin:

1) Omistussuhde 70/30. 115ke ASP-lainaa ja lisälainaa 17,5ke. Puolisolle 69ke lainaa, johon vakuuksia tarvitsisi 22ke.

2) Omistussuhde 50/50. Lisätään puoliso minun ASP:n jolloin molemmat käyttävät ensiasunnon ostajan edut ja ASP:t. 115ke ASP-laina ja 85ke ASP-lisälaina.

Eikö tuo vaihtoehto 2 ole hieman huono, koska silloin käytetään molemmat ASP:t ja ensiasunnon ostajan edut? Toisaalta vaihtoehto 1 taitaa kaatua siihen, että mistään ei saada räävittyä kasaan tuota puuttuvaa 22ke... Mitähän tässä oikein kannattaisi tehdä?

 

[Lexy]

Suunnitelmana ostaa ensin rivitalo ja myöhemmin omakotitalo. Molemmat ensiasunnon ostajia ja ASP:t käyttämättä. 25ke säästössä minulla ASP-tilillä. Pankki ehdotti seuraavaa alustavissa tunnusteluissa 225ke rivariin:

1) Omistussuhde 70/30. 115ke ASP-lainaa ja lisälainaa 17,5ke. Puolisolle 69ke lainaa, johon vakuuksia tarvitsisi 22ke.

2) Omistussuhde 50/50. Lisätään puoliso minun ASP:n jolloin molemmat käyttävät ensiasunnon ostajan edut ja ASP:t. 115ke ASP-laina ja 85ke ASP-lisälaina.

Eikö tuo vaihtoehto 2 ole hieman huono, koska silloin käytetään molemmat ASP:t ja ensiasunnon ostajan edut? Toisaalta vaihtoehto 1 taitaa kaatua siihen, että mistään ei saada räävittyä kasaan tuota puuttuvaa 22ke... Mitähän tässä oikein kannattaisi tehdä?

Varmaan kannattaa tehdä sen mukaan mikä parhaalta tuntuu itsestä. Pohdittiin itse samaa, molemmilla oli aspilla noin 30k ja järkeiltiin "seuraavan" kämpän ensiasunnonostajan etuja. Päädyttiin kuitenkin vaihtoehtoon 2 (molempien ASPien käyttö) koska löydettiin 170m2 kämppä jossa voi asua pitkään ja tiputettiin "seuraava asunto" ajattelu pois. Jos joskus muutetaan niin katsoo sitten.

Sitäkään kun ei tiedä miten pitkään tämä ASP-kuvio vielä jatkuu.

 

[SandWiz]

Suunnitelmana ostaa ensin rivitalo ja myöhemmin omakotitalo. Molemmat ensiasunnon ostajia ja ASP:t käyttämättä. 25ke säästössä minulla ASP-tilillä. Pankki ehdotti seuraavaa alustavissa tunnusteluissa 225ke rivariin:

1) Omistussuhde 70/30. 115ke ASP-lainaa ja lisälainaa 17,5ke. Puolisolle 69ke lainaa, johon vakuuksia tarvitsisi 22ke.

2) Omistussuhde 50/50. Lisätään puoliso minun ASP:n jolloin molemmat käyttävät ensiasunnon ostajan edut ja ASP:t. 115ke ASP-laina ja 85ke ASP-lisälaina.

Eikö tuo vaihtoehto 2 ole hieman huono, koska silloin käytetään molemmat ASP:t ja ensiasunnon ostajan edut? Toisaalta vaihtoehto 1 taitaa kaatua siihen, että mistään ei saada räävittyä kasaan tuota puuttuvaa 22ke... Mitähän tässä oikein kannattaisi tehdä?

Yksi kysymys on myös se, että jos nyt puolisolla on ongelma noin pienen lainan saannin kanssa, niin onko tulot ja työkuviot sellaisella mallilla, että sitten okt:n oston yhteydessä puoliso pystyy ottaamaan sen +150ke lainan itselleen, että saa siinä kohtaa sen ensiasunnon ostajan edun käytettyä? Tämä sillä oletuksella, että se okt on siellä +300ke hintaluokassa, koska muuten tuossa rivarissa välimuotona ei ole paljon järkeä jos okt kuitenkin on se pidemmän aikavälin suunnitelma. Myös ensiasunnon ostajan 39v ikärajakatto kannattaa muistaa pidempiä suunnitelmia tehdessä.

 

[Lipeälinja]

Yksi kysymys on myös se, että jos nyt puolisolla on ongelma noin pienen lainan saannin kanssa, niin onko tulot ja työkuviot sellaisella mallilla, että sitten okt:n oston yhteydessä puoliso pystyy ottaamaan sen +150ke lainan itselleen, että saa siinä kohtaa sen ensiasunnon ostajan edun käytettyä? Tämä sillä oletuksella, että se okt on siellä +300ke hintaluokassa, koska muuten tuossa rivarissa välimuotona ei ole paljon järkeä jos okt kuitenkin on se pidemmän aikavälin suunnitelma. Myös ensiasunnon ostajan 39v ikärajakatto kannattaa muistaa pidempiä suunnitelmia tehdessä.

Tulot on kyllä kohillaan puolisolla, kunhan jostain löytäisi vakituisen paikan. Tällä hetkellä mennään siis määräaikaisilla sopimuksilla. Omakotitalo olisi juuri siinä 300ke hintaluokassa näillä kulmilla. Ikärajan en usko tulevan ongelmaksi, 10v on vielä aikaa.

 

[muronsyöjä]

Tulot on kyllä kohillaan puolisolla, kunhan jostain löytäisi vakituisen paikan. Tällä hetkellä mennään siis määräaikaisilla sopimuksilla. Omakotitalo olisi juuri siinä 300ke hintaluokassa näillä kulmilla. Ikärajan en usko tulevan ongelmaksi, 10v on vielä aikaa.

Miksette osta sitä okt:tä suoraan. Ostakaa sellainen jota ei tarvitse enää vaihtaa, ne ensiasunnon ostajan "edut" on kuitenkin aika pieniä. Nyt kuitenkin okt:n saisi kohtuu hintaan verrattuna "kasvukeskuksen" luukkuun (=about sama hinta).

 

[Lipeälinja]

Miksette osta sitä okt:tä suoraan. Ostakaa sellainen jota ei tarvitse enää vaihtaa, ne ensiasunnon ostajan "edut" on kuitenkin aika pieniä. Nyt kuitenkin okt:n saisi kohtuu hintaan verrattuna "kasvukeskuksen" luukkuun (=about sama hinta).

Juurikin tuon puolison työkuvioiden takia pankki tuskin myöntäisi 300ke lainaa, saatikka ilman toista vakityötä tuommosta lainaa en uskaltaisi ottaa.

 

[Zigh]

Yksi kysymys on myös se, että jos nyt puolisolla on ongelma noin pienen lainan saannin kanssa, niin onko tulot ja työkuviot sellaisella mallilla, että sitten okt:n oston yhteydessä puoliso pystyy ottaamaan sen +150ke lainan itselleen, että saa siinä kohtaa sen ensiasunnon ostajan edun käytettyä?

Tätä ongelmaa voi aina kiertää puolisoiden välisellä lainalla.

 

[valvoline]

1) Omistussuhde 70/30. 115ke ASP-lainaa ja lisälainaa 17,5ke. Puolisolle 69ke lainaa, johon vakuuksia tarvitsisi 22ke.

Itse en puolisonasi missään nimessä suostuisi ostamaan tuota 30% siten että sinulla olisi siinä valtiontakaus ja itse toisin vain lisävakuuksia oman velkani vakuudeksi.
Realisointitilanteessa kun asunnon myyntihinta maksettaisiin ensin sinun lainasi poismaksuun (HAL-takauksen ehtojen mukaisesti). Aivan kamala rakennelma ja jos tuollaista puolisolleen ehdottaa niin saa olla aika ilkeä ihminen. Vähintäänkiin myös puolisolle valtiontakaus, jolloin tilanne tasapuolistuu - Tosin silloin omistusosuuksien onkin taas HAL sääntöjen mukaan oltava 50/50. Mahdollisesti tuon lisäksi tarvitaan silti vielä lisävakuuksia jonkin verran.

 

[Terroo]

Miten muuten suhtautuu verottaja tilanteeseen, missä toisella osapuolella on isommat säästöt asuntoa varten kuin toisella? Esimerkiksi toisella ei lainkaan säästöjä ja toisella nykyisen asunnon myynnistä 25t? Alkaako verottaja kyselemään jos omistussuhteet on ostettavassa asunnossa 50/50?

Tarkennan vielä, että nykyiset tulot molemmilla on täsmälleen samat.

 

[pelittäjä]

Miten muuten suhtautuu verottaja tilanteeseen, missä toisella osapuolella on isommat säästöt asuntoa varten kuin toisella? Esimerkiksi toisella ei lainkaan säästöjä ja toisella nykyisen asunnon myynnistä 25t? Alkaako verottaja kyselemään jos omistussuhteet on ostettavassa asunnossa 50/50?

Tarkennan vielä, että nykyiset tulot molemmilla on täsmälleen samat.

Ei kai verottajalla mitään sanomista tilanteessa ole. Kai puolisot saavat ostaa asunnon haluamallaan omistussuhteella.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Zigh]

Ei kai verottajalla mitään sanomista tilanteessa ole. Kai puolisot saavat ostaa asunnon haluamallaan omistussuhteella.

Ei puolisoidenkaan omaisuus ole yhteistä. Jos toinen luovuttaa toiselle omaisuutta, on se veroteknisesti lahja, josta pitäisi maksaa veroja mikäli lahja on riittävän suuri.

Käytännössä näiden perään tuskin koskaan kysellään. Mutta kyllä esim. me halusimme pitää asian suhteen puhtaat paperit ja siksi tehtiin edellisen kaupan yhteydessä lainasopimus, jossa olevaa maksusuunnitelmaa vaimo myös teknisesti noudattaa

 

[Musashi]

Olisi suunnitelmissa omistusasunnon hankinta pk-seudulta ja hinnathan ovat vähän toista muuhun maahan verrattuna.

Tällä hetkellä asun vuokralla ja yksi sijoitusluukku löytyy josta velkaa vajaa 70k, asunnon arvo n. 85k. Siellä on vuokralainen joka kattaa lähes kaikki kulut, maksan noin 30€ kuluja itse. Laskeskelin että perse voisi kestää 200k lainanhoidon 6% koroilla mutta mitenhän pankit suhtautuvat noihin sijoitusasuntoihin ja niitten lainamääriin? Onko foorumilaisilla kokemusta?

On kokemusta. Haittasi lainanhakuprosessia kunnes tajusin, että toiseen päähän pitää saada ihminen "seuraavalta tasolta". Peruspankkityöntekijällä, joka hoitaa myös asuntolainoja muun tekemisen ohessa ei riitä osaaminen tämmöiseen caseen. (tämä siis oma kokemukseni useammasta pankista; sen enempää yleistämättä) Kaikki mikä meni yli perustapauksista eli a) ensiasuntolaina tai b) omistusasunnonvaihto oli vaikeaa, hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Haitta alkoi oikeastaan heti alussa, kun täytti esitietolainahakemuswhatever tietoja pankkien sivuilla. Sijoitusasuntolaina kuitenkin vaikuttaa laskelmiin ja pankit ottavat sen huomioon, joten se ei ole pelkästään sivulause kokonaisuudessa.

Kannattaa varautua ylimääräiseen vaivannäköön ja hakuprosessin pidempään kestoon.

 

[Dechaque]

Jos vuokraa omakotitalon/paritalon kaupungin laitamilta (ei pk-seutu) niin mitenköhän sitä kk-vuokran suuruutta oikein voisi lähteä arvioimaan? Ainoa vertailukohta on oikeastaan kaupungin kerrostaloasuntojen vuokrat. Voiko ajatella jos noin 200ke arvoisen kerrostalolämpän vuokra on 800e/kk niin samanarvoisen omakotitalon vuokra olisi sama 800e?

 

[edup]

Jos vuokraa omakotitalon/paritalon kaupungin laitamilta (ei pk-seutu) niin mitenköhän sitä kk-vuokran suuruutta oikein voisi lähteä arvioimaan? Ainoa vertailukohta on oikeastaan kaupungin kerrostaloasuntojen vuokrat. Voiko ajatella jos noin 200ke arvoisen kerrostalolämpän vuokra on 800e/kk niin samanarvoisen omakotitalon vuokra olisi sama 800e?

Itse olen siinä käsityksessä että omakotitaloihin vuokralaisten etsiminen ei ole mitään juhlaa. Näinpä oletan kysynnän ja siten myös hintojen olevan suhteessa alempia.

 

[Persojet]

Jos vuokraa omakotitalon/paritalon kaupungin laitamilta (ei pk-seutu) niin mitenköhän sitä kk-vuokran suuruutta oikein voisi lähteä arvioimaan? Ainoa vertailukohta on oikeastaan kaupungin kerrostaloasuntojen vuokrat. Voiko ajatella jos noin 200ke arvoisen kerrostalolämpän vuokra on 800e/kk niin samanarvoisen omakotitalon vuokra olisi sama 800e?

Olettaisin itse maksavan vähemmän jos ei kuulu lumiauraukset jne kuten kerrostalossa vastikkeeseen.

 

[Taneli-]

Jos vuokraa omakotitalon/paritalon kaupungin laitamilta (ei pk-seutu) niin mitenköhän sitä kk-vuokran suuruutta oikein voisi lähteä arvioimaan? Ainoa vertailukohta on oikeastaan kaupungin kerrostaloasuntojen vuokrat. Voiko ajatella jos noin 200ke arvoisen kerrostalolämpän vuokra on 800e/kk niin samanarvoisen omakotitalon vuokra olisi sama 800e?

Ei sitä ns. ostohinnan mukaan voi määritellä. Muutamia juttuja mitä miettiä:

- Kannattaa katsoa mihin hintaan vastaavia on vuokralla + tietysti paljonko on vuokraajia.

- Toki mitä isompi talo sen pienemmän neliöhinnan voit pyytää (jos esim. 60m2 kerrostalokämpän "halpa" vuokra olisi 10€/m2 = 600€/kk se ei todellakaan tarkoita sitä että 240m2 omakotilaton vuokrahinnaksi voisi laittaa 2400€/kk)

- Joissakin tapauksissa pyydetään esim. vuoden vuokralupausta ja muutaman kuukauden vakuutta (yleensä tosin silloin se kämppä on myös myynnissä tms. mutta ei onnistunut)

- Luultavasti saa hieman isomman perheen siihen vuokralle (eli vastaavan kokoisia rivitaloja ei nyt vaan löydy)

Tässä muutama random esimerkki Pirkanmaalta => Nokia (ei PK-seutu ja saman kaupungin sisältä löytyi muutamia mitä verrata):

Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 4 huonetta Nokia Kohmala Taivalkunnantie 300. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

5h+k+khh+wc+kylpyhuone+sauna ..., omakotitalo, 2 000 €/kk, 190 m²

Erityisiä ehtoja: Vuokralainen huolehtii sähkölaskuista, aurauksesta ja jätehuollosta.
Luottotiedot oltava kunnossa.


vs
Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 4 huonetta Nokia Harjuniitty Jyränmaankatu 21. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

4h+k+2kph+wc+s+autotalli ..., omakotitalo, 850 €/kk, 120 m²

Erityisiä ehtoja: Luottotiedot tullaan tarkastamaan valitulta.
Sitouduttava vuoden vuokrasopimukseen.

Uskoisin että suurin syy vuokran noin suureen eroon on tuo vuoden vuokrasopimusvaatimus alemmassa. Molemmat hyväkuntoisia, toinen rakennettu 1940, toinen 1954. Uudempi halvempi, toki myös pienempi tontti sekä talo.

 

[muronsyöjä]

Ei sitä ns. ostohinnan mukaan voi määritellä. Muutamia juttuja mitä miettiä:

- Kannattaa katsoa mihin hintaan vastaavia on vuokralla + tietysti paljonko on vuokraajia.

- Toki mitä isompi talo sen pienemmän neliöhinnan voit pyytää (jos esim. 60m2 kerrostalokämpän "halpa" vuokra olisi 10€/m2 = 600€/kk se ei todellakaan tarkoita sitä että 240m2 omakotilaton vuokrahinnaksi voisi laittaa 2400€/kk)

- Joissakin tapauksissa pyydetään esim. vuoden vuokralupausta ja muutaman kuukauden vakuutta (yleensä tosin silloin se kämppä on myös myynnissä tms. mutta ei onnistunut)

- Luultavasti saa hieman isomman perheen siihen vuokralle (eli vastaavan kokoisia rivitaloja ei nyt vaan löydy)

Tässä muutama random esimerkki Pirkanmaalta => Nokia (ei PK-seutu ja saman kaupungin sisältä löytyi muutamia mitä verrata):

Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 4 huonetta Nokia Kohmala Taivalkunnantie 300. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

5h+k+khh+wc+kylpyhuone+sauna ..., omakotitalo, 2 000 €/kk, 190 m²

Erityisiä ehtoja: Vuokralainen huolehtii sähkölaskuista, aurauksesta ja jätehuollosta.
Luottotiedot oltava kunnossa.


vs
Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 4 huonetta Nokia Harjuniitty Jyränmaankatu 21. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

4h+k+2kph+wc+s+autotalli ..., omakotitalo, 850 €/kk, 120 m²

Erityisiä ehtoja: Luottotiedot tullaan tarkastamaan valitulta.
Sitouduttava vuoden vuokrasopimukseen.

Uskoisin että suurin syy vuokran noin suureen eroon on tuo vuoden vuokrasopimusvaatimus alemmassa. Molemmat hyväkuntoisia, toinen rakennettu 1940, toinen 1954. Uudempi halvempi, toki myös pienempi tontti sekä talo.

Veikkaisin, että ylempään (2000€/kk) kalastellaan puhtaasti kela tapausta (perhettä) kun taas alempi (850€/kk) soveltuu myös sellaiselle jolla on tuloja ja maksaa vuokransa itse. Tuo luottotietohommahan ei liity tähän kelahommeliin mitenkään vaan yleiseen perseilyyn, joka on taas eri juttu.

 

[perato]

Veikkaisin, että ylempään (2000€/kk) kalastellaan puhtaasti kela tapausta (perhettä)

Kelatapaus? Veikkaan, ettei tuon näköstä kämppää kyl haluta riskeerata just jollain "kelatapauksella" mikä ikinä lieneekään.

 

[muronsyöjä]

Kelatapaus? Veikkaan, ettei tuon näköstä kämppää kyl haluta riskeerata just jollain "kelatapauksella" mikä ikinä lieneekään.

2000€/kk Nokialla on aika paljon vuokraa kuukaudessa kaikille muille paitsi kelatapauksille. Tai siis jos paalua on, on yleensä myös se omistusasunto. Jäjelle jää lähinnä siis vain rommarit, jotka odottavat vuokralla miljoona tilillä hintaromahdusta, jos kohderyhmään ei huoli ns. kelaryhmää.
Edit. siis kelatapaus ei tarkoittane tässä yhteydessä mitään narkkaria. Ei sellainen halua 200m2:n okt:tä Nokialta muutenkaan. Kelatapaus tässä siis ihan tavallinen lapsiperhe, jossa ei vain käydä töissä jostain syystä.