Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Pitäisi katsoa jos hommaisi oman luukun. Excelin mukaan 2k€ vuodessa säästäisi vert. vuokralla asuminen. Onko tietoa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta joka kannattaisi lukea pohjille muilla täällä?
 
Puolen yön maissa laitoin yhdestä (tai siis useammasta) pyynnön dokkareille...
Mulle yks välittäjän näytöllä selitti kun pyysin dokkareita, että eivät voi antaa, kuin vasta, jos on tarjousta tekemässä. Erityisesti kummasteli sitä, kun jotkut kehtaa niitä etukäteen kysyä. Kuulemma huonon välitystavan vastaista antaa niitä. Ihmettelin sitten siinä, että miten voin rauhassa edes tutustua kohteeseen, jos en saa papereita. Vastaus, että siinähän ne on näytöllä nähtävissä.

Onko tälläinen ylestäkin ja papereita ei oikeasti saisi luovutta? Ei oo kyllä ollut muiden välitysfirmojen kanssa ollut ongelmia saada dokkareita. Ainoastaan isönnöitsijätodistusta eivät ole välttämättä antaneet tai sitten sensuroituna. Anto kyllä lopulta näytillä olleet paperit mukaan isännöitsijätodistusta lukuunottamatta, kun mainitsin, ettei muiden kanssa ole ollut ongelmia saada dokumentteja ja olin ainoa henkilö ensimmäisellä näytöllä.

Liekö yrittänyt sitten höynäyttää ensiasunnon ostajaa nopean tarjouksen toivossa. Meni kyllä vähän hämilleen sen jälkeen kun hoksasi, että olen kerennyt jo pitempään katselemaan asuntoja ja perillä jo jonkin verran asioista, alueen asuntotarjonnasta vastikkeista ym. Aika äkkiä sen huomaa, että onko myyjän myyntiargumentit ihan valideja, kun on asuntoja kierrellyt ja katellut.

E: Mua kyllä rupee ahdistamaan erityisesti tuommoinen myyntitapa, että päätös pitäisi tehdä heti, ilman että saa kunnolla tutustua vaihtoehtoihin. Kenen lie edun mukaista tuommoinen, en mielellää itse ainakaan mene sellaisen välittäjän näyttöön uudestaan? Pätee moneen muuhunkin asiaan, puhelinmyyntiin ym.
 
Viimeksi muokattu:
Osa välitysfirmoista tulkitsee GDPR:n tuomia muutoksia niin, että papereita ei saa luovuttaa ilman perusteltua syytä (= ostotarjouksen tekeminen). Yleensä näissä tapauksissa saa kaiken muun paitsi isännöitsijätodistuksen ennakkoon.

Käytännöt vaihtelevat paljon eri välittäjien ja välitysfirmojen välillä. Suuri osa välittäjistä ei myöskään osaa perustella tuota mitenkään järkevästi tai omaa yhtään pelisilmää.

Lause jolla saat kaikki paperit ennakkoon: "Harkitsen sitovan ostotarjouksen tekemistä, saisinko täydet paperit". Osa välittäjistä haluaa tuon vielä kirjallisena.. :)
 
Itse Turussa näyttöjä kiertäneenä, sain kaikista enemmän tai vähemmän kaikki oleeliset asiakirjat itselleni - joko heti näytössä paperisina kopioina, tai sitten sähköpostiin. Myös isännöitsijän todistuksen, vaikka sinänsä samat tiedot löytyvätkin myyntiesitteestä.

Ostetusta kämpästä sain muistaakseni jotakuinkin ~10 erilaista bumaskaa, joita pääsi rauhakseltaan kotona tutkimaan, ennen tarjouksen jättämistä.
 
Joo pääasiassa oonkin nuo paperit aina saanut. GDPR:n liittyen onkin joutunut papereita allekirjoitetaan, muttei oo ollu mitään mainintoja tarjouksen tekemisestä.
 
Sain itse kovan nipun digitaalisia papereita kun kävin näytössä ja kysyin lähettää sähköpostiini ja insännöintitodistuksen vasta, kun alkoi tulla aika pistää tarjousta.
 
Joo pääasiassa oonkin nuo paperit aina saanut. GDPR:n liittyen onkin joutunut papereita allekirjoitetaan, muttei oo ollu mitään mainintoja tarjouksen tekemisestä.

Siis hetkinen, eihän minkään lappusen allekirjoittaminen nyt muuta mitään GDPR:n suhteen? Joko ne saa luovuttaa niitä tietoja tai eivät saa, eikai se millään allekirjoituksella miksikään muutu. (Vrt. vaikkapa sinun pankkitietosi, ei se pankki niitä saa sen enempää luovuttaa, vaikka minä allekirjoittaisin minkälaisia sopimuksia pankin kanssa.)

Tähän mennessä kaikki paperit on saatu nähtäväksi ilman mitään suurempia häslinkejä, osalla isännöitsijäntodistus on ollut vain näytössä nähtävillä, eikä ole toimitettu sähköisenä.
 
Siis hetkinen, eihän minkään lappusen allekirjoittaminen nyt muuta mitään GDPR:n suhteen? Joko ne saa luovuttaa niitä tietoja tai eivät saa, eikai se millään allekirjoituksella miksikään muutu. (Vrt. vaikkapa sinun pankkitietosi, ei se pankki niitä saa sen enempää luovuttaa, vaikka minä allekirjoittaisin minkälaisia sopimuksia pankin kanssa.)

Tähän mennessä kaikki paperit on saatu nähtäväksi ilman mitään suurempia häslinkejä, osalla isännöitsijäntodistus on ollut vain näytössä nähtävillä, eikä ole toimitettu sähköisenä.
Niin, no, ei liitykkään niihin papereihin, vaan pitänyt antaa lupa henkilörekisteriä varten
 
Yksi ainut välittäjä ei lähettänyt issaria siitä huolimatta että ilmoitin että olisin halukas tekemään tarjouksen tutustuttuani kaikkiin saatavilla oleviin dokumentteihin sähköpostitse. No, muut se lähetti eikä asunto sit ollutkaan ihan täysin mitä etsin (putkiremppa tulossa).
 
Viimeksi muokattu:
Aika paljon osa tuntuu miettivän noita. Itse ei ole aina tullut edes vaivauduttua katsomaan asuntoa kuin oston jälkeen.
 
Minulle annettiin kaikki paperit, kun kävin katsomassa nykyistä asuntoamme ensimmäisen kerran. Tuollainen paperien pihtaaminen tai "voit katsoa ne tässä nyt paikanpäällä" -meininki ainakin varmistaisi, että en tulisi enää toiselle näytölle enkä edes harkitsisi kyseisen asunnon ostamista. Asunnon osto on kuitenkin niin iso ja merkittävä sijoitus, että haluaisin saada mahdollisuuden tutustua asuntoon ja taloyhtiöön rauhassa.

EDIT: Lisäksi tuollainen meininki herättäisi epäilyjä asunnon tai taloyhtiön kunnosta. Yksi entinen työkaveri etsi asuntoa Helsingistä ja siellä toimi välittäjä, joka ei halunnut antaa mitään papereita. Sitten kun hän vihdoin antoi paperit ja taloyhtiö ei ollutkaan ihan sitä mitä piti. Entinen työkaveri teki lopulta tarjouksen, mutta välittäjä kieltäytyi välittämästä tarjousta, koska piti sitä liian pienenä.
 
Pitäisi katsoa jos hommaisi oman luukun. Excelin mukaan 2k€ vuodessa säästäisi vert. vuokralla asuminen. Onko tietoa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta joka kannattaisi lukea pohjille muilla täällä?

Exceli on väärässä ainakin jos luukku on omakotitalo
 
Mihin väitteesi perustuu? Mutu vai ihan dataakin, Helsingin ulkopuolella on myös elämää jos et tiennyt :eek:

Näin 30v okt asuneena en usko että otk on halvempi kuin vuokra. Jos lainan päälle lasketaan jätevedet, tien käyttö, roskakuski, traktori tai mönkijä, lämmitys, vakuutukset, korjauksia jne niin en vaan usko tähän skenaarioon...
 
Näin 30v okt asuneena en usko että otk on halvempi kuin vuokra. Jos lainan päälle lasketaan jätevedet, tien käyttö, roskakuski, traktori tai mönkijä, lämmitys, vakuutukset, korjauksia jne niin en vaan usko tähän skenaarioon...
Jaa. No itellä ainakin asumiskustannukset pieneni kun muutin neuvostokuutiosta (omistus) vähän syrjemmälle omakotitaloon. Ainoo mikä on noussu on bensaan menevä raha. Muuten kaikki kustannukset on laskeneet. Eikä ole edes uusi talo vaan vm.-92.
 
Näin 30v okt asuneena en usko että otk on halvempi kuin vuokra. Jos lainan päälle lasketaan jätevedet, tien käyttö, roskakuski, traktori tai mönkijä, lämmitys, vakuutukset, korjauksia jne niin en vaan usko tähän skenaarioon...
Vuokrassa maksat vuokraisäntä lyhennykset, vastikkeet, kiinteistöverot yms. Samaan tapaan vuokralla saat maksaa sähköt, vedet ja muut juoksevat kulut. Helpoimmalla pääset toki jos muutat usein töiden perässä ja pelkäät asuntomarkkinoilla tapahtuuvaa romahdusta joka söisi vakuusarvot.

Luonnollisesti sijainti ja tilat vaikuttaa kustannuksiin ja hintaan.
 
Näin 30v okt asuneena en usko että otk on halvempi kuin vuokra. Jos lainan päälle lasketaan jätevedet, tien käyttö, roskakuski, traktori tai mönkijä, lämmitys, vakuutukset, korjauksia jne niin en vaan usko tähän skenaarioon...
Niin,sehän riippuu miten @cular näitä hommia laittaa ylös ja mitä kaikkea laskee.

Tässä on muuten ketju täältä jossa on hyvää juttua vaikka kuinka paljon:
Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)
Itseäni kiinnostava ketju vaikka okt ei ole juuri nyt ajankohtainen, ehkä joskus 2-3v päästä, on kuitenkin hyvä olla näppituntuma mitä asuminen okt tarkoittaa kulumielessä ja missä asioissa helposti maksaa paljon ja missä voi ehkä säästellä helposti.
 
Näin 30v okt asuneena en usko että otk on halvempi kuin vuokra. Jos lainan päälle lasketaan jätevedet, tien käyttö, roskakuski, traktori tai mönkijä, lämmitys, vakuutukset, korjauksia jne niin en vaan usko tähän skenaarioon...

Tietenkin jos vertaa vuokra vs. omistus niin pitää verrata samoja ominaisuuksia, eli sitten katselemaan millaisia vuokria ok-taloista pyydetään, aika kalliita ovat nekin. Tai ainakin yhteneviä ominaisuuksia, eli mitä sitten maksaa vaikka vuokrata 120 m2 kerrostalokämppä vs ostaa ok-talo.

Lisäksi läheskään kaikilla okt-asujilla ei ole traktoria tai mönkijää pihalla, ei mulla ainakaan, eikä kyllä useimmilla muillakaan tässä naapurustossa. Yhdessä torpassa taitaa olla, mutta se on sitten isännän työkone ja perheen juniorin kulkuneuvo samalla kertaa. Eikä myöskään mitään tiekunnan maksuja tarvitse maksaa ellei asu tiekunnan omistaman tien varrella, eli täällä kaava-alueella ei paljoa noista tarvitse murehtia.

Meillä asumiskulut jyvitettynä per 12kk on ~300 €/kk, tuo sisältää siis vakuutukset , kiinteistöveron, sähkön (tölli myös lämpeää talvella ja jäähtyy kesällä sähköllä), veden (käyttö+jäte) sekä jätehuollon. Menee siis sunnilleen samoissa kuin aiemman rivarikolmion vastike... Saman suuruinen laina maksais saman verran kerrostalokämppäänkin, joten siitäkään ei eroa tule, ja rivarissakin kaikki isot remontit meni rahoituksella, ei hoitovastikkeista.

Tietty ok-taloon joutuu tapauksesta riippuen hankkimaan nurmikonleikkuria, trimmeriä, aidantypistäjää ja muuta pihajyrsintä, mutta eipä noista nyt pidemmälle ajalle laskettuna suuria summia tule.
 
Oma näppituntumani on se, että omakotitalo on pääsääntöisesti kalliimpi asua kuin kerrostalo pitkällä aikavälillä, mikäli haluaa saman palvelutason kuin kerrostalossa. Jos sen sijaan tekee jatkuvat huollot itse, se on selkeästi edullisempi.

Eli jos jokainen rännien tyhjennys lehdistä, nurmikon leikkuu, lumen kolaus, pikkurempat jne ja muu vastaava teetetään remppamiehillä, niin kalliiksi tulee.

Jos taas on itse yleismies-jantusena, niin okt-asuminen voi olla hyvin edullista verrattuna kerrostaloon.
 
Oma näppituntumani on se, että omakotitalo on pääsääntöisesti kalliimpi asua kuin kerrostalo pitkällä aikavälillä, mikäli haluaa saman palvelutason kuin kerrostalossa. Jos sen sijaan tekee jatkuvat huollot itse, se on selkeästi edullisempi.

Eli jos jokainen rännien tyhjennys lehdistä, nurmikon leikkuu, lumen kolaus, pikkurempat jne ja muu vastaava teetetään remppamiehillä, niin kalliiksi tulee.

Jos taas on itse yleismies-jantusena, niin okt-asuminen voi olla hyvin edullista verrattuna kerrostaloon.

Mitä tarkoitat samalla palvelutasolla? Kai se nyt on selvää että omakotitalossa suhteessa sen 1000 neliön hoitaminen on kalliimpaa jos sen teettää ulkopuolisella kun se kerrostalossa asuja maksaa siitä 1000 neliön hoitamisesta 1/30 osan. Tosin en ymmärrä miksi joku haluaisi asua omakotitalossa jos nurmikon leikkuut, talon hoitaminen ja lumen luonti on vastenmielistä ja kaiken teettää ulkopuolisella. Samahan se olisi asua sitten vaikka kerrostalossa, jossa ei tarvi näistä huolehtia vaan maksaa suosiolla.
Niinkuin tuossa omakotitalon kustannusketjussa on todettu niin omakotitalossahan voit ihan itse päättää käytännössä niistä asumiskustannuksista. Jos tuntuu että sähköjä ei jaksa maksaa niin polttaa puita tai kääntää lämmitystä pienemmälle ja laittaa villasukkia jalkaan. Jos ei kiinnosta lehtien haravointi pihalta niin ei sitten haravoi. Jos ei kiinnosta maalaukset niin ei sitten maalaa, antaa ulkopinnan vähän hilseillä. Jos vesi tuntuu kalliilta niin pesee ittensä vaikka ämpärissä.
Voiko siis edes verrata "samaa palvelutasoa" kerrostalon ja omakotitalon välillä? Joka tapauksessa minä väitän että kerrostalossa asuminen ei ole yhtään sen edullisempaa kuin omakotitalossa. Vaikka et itse käyttäisi lämmitystä ollenkaan, et kuluttaisi vettä, et tarvitse lumen kolauksia pihalta tai nurmikko saisi sinun puolestasi rehottaa niin silti kerrostalossa maksat sen vastikkeen verran. Omakotitalossa et maksa pätkääkään.
 
Mitä tarkoitat samalla palvelutasolla? Kai se nyt on selvää että omakotitalossa suhteessa sen 1000 neliön hoitaminen on kalliimpaa jos sen teettää ulkopuolisella kun se kerrostalossa asuja maksaa siitä 1000 neliön hoitamisesta 1/30 osan. Tosin en ymmärrä miksi joku haluaisi asua omakotitalossa jos nurmikon leikkuut, talon hoitaminen ja lumen luonti on vastenmielistä ja kaiken teettää ulkopuolisella. Samahan se olisi asua sitten vaikka kerrostalossa, jossa ei tarvi näistä huolehtia vaan maksaa suosiolla.
Niinkuin tuossa omakotitalon kustannusketjussa on todettu niin omakotitalossahan voit ihan itse päättää käytännössä niistä asumiskustannuksista. Jos tuntuu että sähköjä ei jaksa maksaa niin polttaa puita tai kääntää lämmitystä pienemmälle ja laittaa villasukkia jalkaan. Jos ei kiinnosta lehtien haravointi pihalta niin ei sitten haravoi. Jos ei kiinnosta maalaukset niin ei sitten maalaa, antaa ulkopinnan vähän hilseillä. Jos vesi tuntuu kalliilta niin pesee ittensä vaikka ämpärissä.
Voiko siis edes verrata "samaa palvelutasoa" kerrostalon ja omakotitalon välillä? Joka tapauksessa minä väitän että kerrostalossa asuminen ei ole yhtään sen edullisempaa kuin omakotitalossa. Vaikka et itse käyttäisi lämmitystä ollenkaan, et kuluttaisi vettä, et tarvitse lumen kolauksia pihalta tai nurmikko saisi sinun puolestasi rehottaa niin silti kerrostalossa maksat sen vastikkeen verran. Omakotitalossa et maksa pätkääkään.
Kerrostalo vs. okt asumisen kustannuksista on turha riidellä. Jos okt:ssä tekee itse aivan kaiken, se on huomattavasti halvempaa kuin kerrostaloasuminen per neliö. Toisaalta suoraan ei voi verrata kuluja, ellet todellakin tilaa jotakuta ajamaan sen nurmikon. Tai itseasiassa sen yrittäjän pitää itse tulla ajamaan se joka viikko pyytämättä laaditun huoltosopimuksen puitteissa. Samoin lumityöt jne. Syy miksi ei tee itse on ehkä laiskuus tai uusavuttomuus, mutta sekään ei liity tähän. Koska palvelut ovat tässä maassa ylihintaisia johtuen verokiilasta, vain lähinnä laiskat miljonäärit ottavat nämä palvelut omakotitaloonsa.

Itselle kaikkein tärkein syy miksi en lämpene taloyhtiöasumisesta on se, että en halua olla minkään kommuunin päätöksistä riippuvainen liittyi se sitten remontteihin, asumiseen tai taloudellisiin vastuisiin. Minulle riittää se, että joudun katselemaan tämän kansan valitsemia kansanedustajia ja valtuustojäseniä, ja kärsimään heidän tyhmistä päätöksistään. Oman asunnon kohdalla, joka on siis melko tärkeä osa elämää, olen tästä kommuunimallista täysin vapautettu.
 
Mitä tarkoitat samalla palvelutasolla? Kai se nyt on selvää että omakotitalossa suhteessa sen 1000 neliön hoitaminen on kalliimpaa jos sen teettää ulkopuolisella kun se kerrostalossa asuja maksaa siitä 1000 neliön hoitamisesta 1/30 osan. Tosin en ymmärrä miksi joku haluaisi asua omakotitalossa jos nurmikon leikkuut, talon hoitaminen ja lumen luonti on vastenmielistä ja kaiken teettää ulkopuolisella. Samahan se olisi asua sitten vaikka kerrostalossa, jossa ei tarvi näistä huolehtia vaan maksaa suosiolla.
Niinkuin tuossa omakotitalon kustannusketjussa on todettu niin omakotitalossahan voit ihan itse päättää käytännössä niistä asumiskustannuksista. Jos tuntuu että sähköjä ei jaksa maksaa niin polttaa puita tai kääntää lämmitystä pienemmälle ja laittaa villasukkia jalkaan. Jos ei kiinnosta lehtien haravointi pihalta niin ei sitten haravoi. Jos ei kiinnosta maalaukset niin ei sitten maalaa, antaa ulkopinnan vähän hilseillä. Jos vesi tuntuu kalliilta niin pesee ittensä vaikka ämpärissä.
Voiko siis edes verrata "samaa palvelutasoa" kerrostalon ja omakotitalon välillä? Joka tapauksessa minä väitän että kerrostalossa asuminen ei ole yhtään sen edullisempaa kuin omakotitalossa. Vaikka et itse käyttäisi lämmitystä ollenkaan, et kuluttaisi vettä, et tarvitse lumen kolauksia pihalta tai nurmikko saisi sinun puolestasi rehottaa niin silti kerrostalossa maksat sen vastikkeen verran. Omakotitalossa et maksa pätkääkään.
Eiköhän tässä ajettu takaa säännöllistä kunnossapitoa ja kiinteistön hoitoa, joka oktssä on täysin oman jaksamisen varassa. Asumismukavuutta on varmaan enemmän keskustan ulkopuolella oktssä kun ei tarvitse naapureiden lisääntymistä kuunnella kolmelta aamuyöstä. Taas riippuu ja roikkuu kohteesta sekä alueesta.
 
Eiköhän tässä ajettu takaa säännöllistä kunnossapitoa ja kiinteistön hoitoa, joka oktssä on täysin oman jaksamisen varassa. Asumismukavuutta on varmaan enemmän keskustan ulkopuolella oktssä kun ei tarvitse naapureiden lisääntymistä kuunnella kolmelta aamuyöstä. Taas riippuu ja roikkuu kohteesta sekä alueesta.

Tämä. Tavallaan ok-taloa ja kerrostaloa on vähän hassua verrata, koska kyseessä on niin erilaiset asumismuodot. Veikkaan, että keskimäärin ihmiset jotka asuu ok-talossa ei haluais asua kerrostalossa ja toisin päin. Ok-talossa on kyllä sitä puuhaa ihan eri tavalla tehtävänä, mutta toisaalta asumismukavuuskin (subjektiivisesti) on aika eri tasolla kun on tilaa asua ja olla ulkona. Tietenkin joillekin asumismukavuus voi olla sitä, että keskustan menot ja liikkeet on lähellä, jolloin keskustakerrostalo voi olla se mukavin vaihtoehto. Itse taas en enää tässä vaiheessa elämää asuis missään nimessä keskustassa, ja mulle riittää että sinne tarvittaessa ajaa vartissa autolla tai puolessa tunnissa bussilla.
 
Tämä. Tavallaan ok-taloa ja kerrostaloa on vähän hassua verrata, koska kyseessä on niin erilaiset asumismuodot. Veikkaan, että keskimäärin ihmiset jotka asuu ok-talossa ei haluais asua kerrostalossa ja toisin päin. Ok-talossa on kyllä sitä puuhaa ihan eri tavalla tehtävänä, mutta toisaalta asumismukavuuskin (subjektiivisesti) on aika eri tasolla kun on tilaa asua ja olla ulkona. Tietenkin joillekin asumismukavuus voi olla sitä, että keskustan menot ja liikkeet on lähellä, jolloin keskustakerrostalo voi olla se mukavin vaihtoehto. Itse taas en enää tässä vaiheessa elämää asuis missään nimessä keskustassa, ja mulle riittää että sinne tarvittaessa ajaa vartissa autolla tai puolessa tunnissa bussilla.
Jep, ja esim. minulle se puuhailu omakotitalossa on melkeimpä henkireikä. Kun ei ole kodin ulkopuolisia harrastuksia pahemmin (urheilu ynm.), niin omakotitalo asuminen mahdollistaa sitten muunkin tekemisen ja puuhailun kun vain telkkarin ja tietokoneen näytön tuijotuksen. Ja kun osaa ja haluaa tehdä itse kaikki huoltotyöt, eikä tarvitse palkata "ammattilaisia" tekemään, niin tällöin tämän voi laskea "säästöksi" kun vertaa kerrostalo asumiseen jossa huoltoyhtiö tekee kaikki huoltotyöt.
 

Taas yksi tapaus, jossa on vuosikymmenet maksettu huomattavasti markkinahintaa halvempaa tonttivuokraa ja nyt ihmetellään kun hinnat nousee markkinatasolle.

Asukkailla pitäisi olla tiedossa milloin 50-60 vuoden vuokrasopimus päättyy ja heidän pitäisi ymmärtää varautua siihen että vuokra korjataan oikealle tasolle sopimuksen päättyessä.
 
Nousu on ollut enintään kaksin- tai kolminkertainen. Tästä siis kumpuaa puhe räikeästä eriarvoistumisesta taloyhtiöiden välillä...
Kiinanmuurin ensimmäisen talon tonttivuokraa korotettiin vuonna 2016 niin, että se nousi 44 000 eurosta 98 000 euroon vuodessa.

Uudemmista taloista toisen vuokra nousee nyt 11 975 eurosta 131 747 euroon, toisen taas 10 500 eurosta 119 660 euroon.

Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

Mielenkiintoisesti myös vertailtu siihen viereiseen taloyhtiöön, missä korotus oli "kaksin-kolminkertainen". On se kumma jos toisessa on maksettu jo lähempänä markkinahintaa olevaa 44ke tonttivuokraa vs. 12ke tonttivuokraa, niin ymmärrettävästi korotus on suurempi tuossa missä on maksettu vähemmän.
 
Taas yksi tapaus, jossa on vuosikymmenet maksettu huomattavasti markkinahintaa halvempaa tonttivuokraa ja nyt ihmetellään kun hinnat nousee markkinatasolle.

Asukkailla pitäisi olla tiedossa milloin 50-60 vuoden vuokrasopimus päättyy ja heidän pitäisi ymmärtää varautua siihen että vuokra korjataan oikealle tasolle sopimuksen päättyessä.

Toi ylläoleva linkki sopisi myös hyvin tonne "tyhmät ihmiset" - ketjuun... ;)
 
Rahoitusvastike on ihan näppärä olla korkea, jos kämpän sattuu vuokraamaan niin vuokratulo (verotettava) vähenee.

Tai jos sen myy niin helpompi myydä vuokranantajille.
 
Rahoitusvastike on ihan näppärä olla korkea, jos kämpän sattuu vuokraamaan niin vuokratulo (verotettava) vähenee.

Tai jos sen myy niin helpompi myydä vuokranantajille.
Eikö parempi olla velaton taloyhtiö että on varaa tulevaisuuden remontteja maksaa pienemmällä rahoitusvastikkeella :bored:. Aika monessa kohteessa ikä on semmoinen että isot remontit kärkkyy kulman takana kuin joulutontut.
 
Eikö parempi olla velaton taloyhtiö että on varaa tulevaisuuden remontteja maksaa pienemmällä rahoitusvastikkeella :bored:. Aika monessa kohteessa ikä on semmoinen että isot remontit kärkkyy kulman takana kuin joulutontut.

Nettoarvon ollessa samana on parempi olla rahoitusvastiketta.

Eli että sinulla on vaikka se 100 000 € pankkitililläsi ja 100 000 € velkaa yhtiölle on parempi kuin 0 € ja 0 €.

Toki monelle onnettomalle käy huonosti jos pankkitilillä on se 100 000 € eikä mitään suunnitelmallisuutta ole ja polttaa rahat johonkin turhaan.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Tuossa vähän vanhempi tapaus tonttivuokrasta, pitkäjänteisestä ajattelusta ja sokeasta luottamuksesta. Jutun perusteella oikein hopealautasella tarjottu mahdollisuus tilanteen välttämiseen johon ei kuitenkaan tartuttu.


Lappeenrannan kaupunki korotti vuokria - Eevan tontin vuokra nousi 700 prosenttia

Lappeenrannan kaupunki korotti vuokria - Eevan tontin vuokra nousi 700 prosenttia
Joutsenolainen Eeva Kähkönen kauhistui, kun Lappeenrannan kaupunki ilmoitti omakotitalotontin vuokran nousevan syyskuussa kahdeksankertaiseksi.
TIINA SAARI tiina.saari@iltalehti.fi

27.08.2016 klo 7:00
f08524df6b8c4381df155d4a4eb7b3c37fcdd1d00dc48d6b82926a97948301dd.jpg

f08524df6b8c4381df155d4a4eb7b3c37fcdd1d00dc48d6b82926a97948301dd.jpg

- Olemme sen ikäisiä, että emme ikimaailmassa asu tässä 20 vuotta, jotta saisimme maksamaamme itse takaisin, Eeva kertoo.

Kähkönen, 57, maksoi eläkkeellä olevan miehensä kanssa viime vuonna vuokraa 131 euroa vuodessa, noin kymmenen euroa kuukaudessa.

Vuonna 1966 rakennetun omakotitalon tonttivuokra on pikkuhiljaa hilautunut hieman ylöspäin. Vuonna 2010 tonttivuosivuokra oli nimittäin vain 112 euroa.

– Kun ostimme omakotitalon vuonna 1994, tontin lunastushinta olisi ollut markka ja 95 penniä neliöhinnalta. Tontti on noin 1500 neliötä, Kähkönen muistelee Iltalehdelle.

Syyskuun 12. päivänä Kähkösen ja hänen miehensä 50-vuotinen vuokrasopimus päättyy. Silloin tontin vuosivuokra nousee 1058 euroon.

– Ihan hirveä kertakorotus! Korotuksen jälkeen maksamme lähes 90 euroa kuukaudessa tonttivuokraa. Eläkeläisen tuloissa se tuntuu – ei meidän palkkaluokassa ikinä nouse palkat noin paljon kerralla, Kähkönen kommentoi.

– Tekisi mieli muuttaa Imatralle. Mutta emme ole vakavasti ajatelleet muuttoa. Ei tässä auta kai muu kuin maksaa.

Ei varaa
Pariskunnalle ilmoitettiin tontin vuokrankorotuksesta viime viikolla. Kun Kähkönen kuuli vuokran huimasta noususta, hän kysyi kaupungilta, mikä omakotitalotontin ostohinta olisi.

– Oletin, että meillä olisi ollut mahdollisuus ostaa tontti entisellä hinnalla, mikä olisi ollut noin 2620 eurolla.Mutta puhelimessa sanottiin, että tontin hinta on nyt yli 21 000 euroa.

Kähkönen toteaa, että kyseisellä hinnalla pariskunta ei voi vuokratonttiaan ostaa.

– Olemme sen ikäisiä, että emme ikimaailmassa asu tässä 20 vuotta, jotta saisimme maksamaamme itse takaisin.

Aikoinaan pariskunta muutti neljän pienen lapsen kanssa kerrostaloasunnosta omakotitaloon.

– Koimme, että nyt piti päästä pois kerrostalosta. Etsinnän jälkeen tämä talo oli tarpeeksi suuri ja edullinen. Nyt on tilaa, kun lapset ovat muuttaneet pois.

Pariskunta on remontoinut omakotitaloaan viime vuosina.

– Olemme tehneet muun muassa itse saunaremonttia ja vaihtaneet ikkunoita, Kähkönen kertoo.

– Tontti on hiljaisella alueella. Minua ei toistaiseksi kiinnosta lähteä kerrostaloon.Työmatkani koulun keittiöön on aika lyhyt.

”Puoli-ilmaisia”
Vuonna 2010 Lappeenrannan valtuusto päätti yhtenäistää kaupunkiin vuonna 2009 liitetyn Joutsenon tonttivuokrat.

– Joutsenon tonttivuokrien hintataso oli huomattavasti Lappeenrantaa alhaisempi.50 vuotta sitten tehdyt sopimukset saattavat olla puoli-ilmaisia tai jopa ilmaisia, sanoo kaupungin tontti-insinööri Esko Kivistö asiasta ensimmäisenä uutisoineen Ylen haastattelussa.

Ylen mukaan Lappeenrannan tonttivuokria muutettiin vuonna 1989.Maavuokralain mukaan tontinvuokrasopimukset ovat aina määräaikaisia. Ne tehdään vähintään 30 vuodeksi, enintään sadaksi vuodeksi.

Ylen uutisen mukaan Lappeenrannan kaupunki tiedotti vuokran mahdollisesta noususta vuonna 2010. Kivistö sanoo Ylelle, että tuolloin tontteja oli mahdollisuus ostaa vanhalla hinnalla puolen vuoden ajan.

– Meille tuli paperi, että meillä on mahdollisuus ostaa tontti vanhalla hinnalla tai että vuokran voi maksaa kahdessa erässä. Paperissa ei lukenut mitään siitä, että vuokra nousee näin hirveästi ja moninkertaisesti. Meillä ei siis käynyt mielessä, että vuokra voisi nousta näin paljon, Kähkönen selvittää Iltalehdelle.

Pariskunta ei ole välittänyt siitä, onko tontti oma vai ei, koska vuokra on ollut kohtuullinen.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta on kyllä puistattavaa ajatellakin, että 20 000e tontteja olisi pari vuotta sitten luovutettu nykyisille vuokralaisille 90% alennuksella. Se vasta onkin veronmaksajan omaisuuden hassaamista kun lahjoitellaan kymppitonnien omaisuuseriä melkein ilmaiseksi ympäriinsä.

Kovin montaa kymppitonnin lahjoitusta ei tarvitse tehdä kun huomaakin, että siinä on homekoulurempan rahat kasassa tai jonkun erikoissairaanhoidon syöpähoidon lasku katettu.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäsin vielä tohon laittamani linkin yhteyteen alustuksen ja jutun sisällön spoilereihin. Kännykkä sylki ennenaikaisesti pelkän linkin.

Siitä samaa mieltä, että ei mitään syytä hyväntekeväisyyttä ryhtyä harrastamaan, etenkin kun mahdollisuuksia jo aiemmin tarjottu.

Jälkikäteen tietysti aina helppo sanoa, mutta ei paha toi ysärin noin 3000 mk lunastushinta, jos nyt tonttivuokra jo tuhannen euron tietämillä.
 
Minusta on kyllä puistattavaa ajatellakin, että 20 000e tontteja olisi pari vuotta sitten luovutettu nykyisille vuokralaisille 90% alennuksella. Se vasta onkin veronmaksajan omaisuuden hassaamista kun lahjoitellaan kymppitonnien omaisuuseriä melkein ilmaiseksi ympäriinsä.

Kovin montaa kymppitonnin lahjoitusta ei tarvitse tehdä kun huomaakin, että siinä on homekoulurempan rahat kasassa tai jonkun erikoissairaanhoidon syöpähoidon lasku katettu.
Tyhmästä päästä kärsii lompakko myöhemmin. Tässä tämä pariskunta voi vain syyttää itseään kun ei ostanut tuota tonttia markkahintaan silloin kun sen olisi saanut pikkurahalla. Heillä olisi ollut siihen mahdollisuus, kukaan ei kieltänyt ostamasta. Haastattelisivat mielummin nuoria ihmisiä, jotka ovat kusessa kun rahat riittävän vain pienimpään mahdolliseen luukkuun ja siihenkin vain sillä oletuksella, että lainakorko pysyy kohtuuraameissa ainakin viisitoista vuotta tai enemmän, ja mitään muuta ikävää ja yllättävää ei osu omalle kohdalle.
 
Nyt kun päästiin vauhtiin vuokratonteista, niin myös näin voi käydä: Iltalehden artikkeli

Laitetaan nyt parhaat palat tästä, kyseessä siis 60-luvulla kunnalta vuokrattu mökkitontti, kaupunki irtisanoi sopimuksen ja määräsi rakennukset purettavaksi, tietysti vuokraajan laskuun.

Mökkivuokralaiset irtisanottiin vuonna 2009, ja vuonna 2012 irtisanominen sai lainvoiman. Savonlinnan kaupunki vaati Kajannon perheen sekä kahden muun rannalla olevan mökin purkamista.

...

Kajannot joutuivat itse maksamaan mökin polttamisesta lupamaksuja, palkkion VPK:lle ja jäteyritykselle. Summa oli lähes 4 000 euroa.
 
Nyt kun päästiin vauhtiin vuokratonteista, niin myös näin voi käydä: Iltalehden artikkeli

Laitetaan nyt parhaat palat tästä, kyseessä siis 60-luvulla kunnalta vuokrattu mökkitontti, kaupunki irtisanoi sopimuksen ja määräsi rakennukset purettavaksi, tietysti vuokraajan laskuun.

Ei se omakaan tontti välttämättä auta, jos kaupunki haluaa alueen itselleen lunastaa.
 
Ei se omakaan tontti välttämättä auta, jos kaupunki haluaa alueen itselleen lunastaa.

Joo kaikkihan on aina mahdollista, mutta kyllä kunnan on pykälän verran vaikeampaa (ja kalliimpaa) pakkolunastaa sulta tontti/kiinteistö alta jos se on oma kuin irtisanoa tontin vuokrasopimus ja käskeä korjaamaan rakennus huit helvettiin sieltä...
 
Kysymys. Jos haluaa säästää naisystävän kanssa ostetusta asunnosta toisen osapuolen varainsiirtoverot(ensiasunto hänelle) niin mites seuraavanlainen järjestely toimii. Eli jos asunto merkitään omistukselta 50/50, jotta naisystävän ensiasunnon ostopykälä täyttyy. Mutta minä todellisuudessa huolehdin lainasta esim. 65/35 niin minkälainen sopimus meidän pitää keskenään allekirjoittaa, että ns. shit hit the fan tilanteessa tuo omistuksen jako menee oikein. Pankki tästä sanoi, että pitäisi olla ihan mahdollista/laillista, mutta en nyt ihan varma ole mikä se keskenäänsopimuksen nimi on mikä riittäisi juridisesti tämän asian todistamaan?

Ja onko tässä ajatuksessa muuten mitään sudenkuoppia ? Kuulostaisi melko helpolta tavalta säästää monta tonnia..
 
Kysymys. Jos haluaa säästää naisystävän kanssa ostetusta asunnosta toisen osapuolen varainsiirtoverot(ensiasunto hänelle) niin mites seuraavanlainen järjestely toimii. Eli jos asunto merkitään omistukselta 50/50, jotta naisystävän ensiasunnon ostopykälä täyttyy. Mutta minä todellisuudessa huolehdin lainasta esim. 65/35 niin minkälainen sopimus meidän pitää keskenään allekirjoittaa, että ns. shit hit the fan tilanteessa tuo omistuksen jako menee oikein. Pankki tästä sanoi, että pitäisi olla ihan mahdollista/laillista, mutta en nyt ihan varma ole mikä se keskenäänsopimuksen nimi on mikä riittäisi juridisesti tämän asian todistamaan?

Ja onko tässä ajatuksessa muuten mitään sudenkuoppia ? Kuulostaisi melko helpolta tavalta säästää monta tonnia..

Tarkoitat varmaan shit hits the fan termillä eroa?

Avoparin erottelusopimus – Lakivälitys.fi

Erottelusopimus selkeyttää omaisuuden jakoa erotilanteen varalta
Laatimalla erottelusopimuksen avopuolisot voivat selvittää keskenään mikä omaisuus kummallekin kuuluu. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, jossa kalliita hankintoja, kuten asuntoja tai kiinteistöjä, on ostettu yhdessä.

Erottelusopimuksessa voidaan myös mainita kuinka suuret osuudet omaisuudesta kenellekin kuuluu. Usein toinen osapuoli on saattanut maksaa suuremman osuuden yhteisestä omaisuudesta. Erotilanteessa kuitenkin yhteisesti omistettu omaisuus lähtökohtaisesti jaetaan tasan osapuolten kesken.

Tommosen tekee niin on aika puhtailla varmaankin...
 
Kysymys. Jos haluaa säästää naisystävän kanssa ostetusta asunnosta toisen osapuolen varainsiirtoverot(ensiasunto hänelle) niin mites seuraavanlainen järjestely toimii. Eli jos asunto merkitään omistukselta 50/50, jotta naisystävän ensiasunnon ostopykälä täyttyy. Mutta minä todellisuudessa huolehdin lainasta esim. 65/35 niin minkälainen sopimus meidän pitää keskenään allekirjoittaa, että ns. shit hit the fan tilanteessa tuo omistuksen jako menee oikein. Pankki tästä sanoi, että pitäisi olla ihan mahdollista/laillista, mutta en nyt ihan varma ole mikä se keskenäänsopimuksen nimi on mikä riittäisi juridisesti tämän asian todistamaan?

Ja onko tässä ajatuksessa muuten mitään sudenkuoppia ? Kuulostaisi melko helpolta tavalta säästää monta tonnia..

Oletteko miettineet, jos otattaisitte erilliset lainat? Lienee helpoin tapa, eikä tarvitse lisäsopimuksia, vaan kumpikin vastaa omasta lainastaan. Erotilanteessa ei tarvitse myöskään vääntää siitä, kumpi on nyt maksanut kuinkakin paljon.

Erillisillä lainoilla voitte myös helpommin ottaa omistussuhteiden mukaisesti lainaa, ja sinä vain lisälyhennät/lyhennät nopeampaa omaasi.
 
Oletteko miettineet, jos otattaisitte erilliset lainat? Lienee helpoin tapa, eikä tarvitse lisäsopimuksia, vaan kumpikin vastaa omasta lainastaan. Erotilanteessa ei tarvitse myöskään vääntää siitä, kumpi on nyt maksanut kuinkakin paljon.

Erillisillä lainoilla voitte myös helpommin ottaa omistussuhteiden mukaisesti lainaa, ja sinä vain lisälyhennät/lyhennät nopeampaa omaasi.

Noissa erillisissä lainoissa on vaan se huonompi puoli että mitäs sitten jos jotain menee vinoon?

Eli: sinä olet oman osasi maksanut ja ns. omistat nyt vaikka sen 50% kämpästä. Toinen ei syystä X pysty maksamaan ja pankki karhuaa sitä. Mitähän tapahtuu? Pankki myy 50% asunnosta "täällä asuu kyllä yksi toinenkin, ostajan velvollisuuksiin kuuluu satunnainen avoliittoseksi, ruuanlaitto ja vaatteista huolehtiminen" tms.

Eli ongelmaksi tuossa tulee se että jos syystä X nyt toinen ei saa maksettua ei pankkia kiinnosta että sinä olet hoitanut hommasi oikein (ja maksanut jopa kaiken ja omistan puolet kämpästä) vaan ongelmia tulee sinullekin. Ei pankki ala ottamaan haltuunsa / myymään puolikasta kämppää.

Edit: tai sanotaan että kaikki sujuu teoriassa kunnolla mutta toinen kuolee ja häneltä jää vaikka 20 000€ velkaa yhteensä 600 000€ kämpästä mistä sinä omistat puolet. Olette avopari ja hänen perijänsä alkavat hoitamaan asiaa. Äkisti sinulla onkin kasa kämppiksiä jotka tekevät mitä? Ehkä yrittävät myydä kämppää jos eivät pääse sopimukseen perimyksestä tms.. ..miten käy sinun puolikkaallesi?
Tai eivät maksa sähkö/vastike/vesi jne. maksuja ajoissa.. ..pyydät että puolesta kämppää ne katkaistaan mutta maksat oman puoliskosi?
 
Joo kaikkihan on aina mahdollista, mutta kyllä kunnan on pykälän verran vaikeampaa (ja kalliimpaa) pakkolunastaa sulta tontti/kiinteistö alta jos se on oma kuin irtisanoa tontin vuokrasopimus ja käskeä korjaamaan rakennus huit helvettiin sieltä...

Ei se vuokratonteilla mene niin, että sopimuksen loputtua kaupunki käskee vain viemään talon muualle.
Maanvuokralaki 258/1966 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Kun vuokrasuhde päättyy, on vuokranantaja, jollei tässä laissa toisin säädetä, velvollinen suorittamaan lunastuksen tontilla olevista rakennuksista, puista ja pensaista sekä pysyvään käyttöön tarkoitetuista laitteista ja laitoksista, mitkä vuokrasuhteen päättyessä siirtyvät hänen omistukseensa.

Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä laitteita tai laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen.

Lunastusta suoritetaan se määrä, mihin lunastettava omaisuus vuokrasuhteen päättymisen ajankohta paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan arvioidaan siinä kunnossa missä se silloin on. Jos rakennuksia, laitteita ja laitoksia voidaan edelleen käyttää entiseen tarkoitukseensa, on arvioinnissa lisäksi otettava huomioon niiden tuotto.

Muu sopimusehto on mitätön.
 
Ei se vuokratonteilla mene niin, että sopimuksen loputtua kaupunki käskee vain viemään talon muualle.

"käypä arvo" ja "siinä kunnossa kuin ne ovat" antaa avaimet jänniin lunastuskorvauksiin, kuten linkatussa tapauksessa jossa asukas joutui maksajan rooliin vuokrasuhteen päättyessä. Oikeudessahan voi tietty aina tapella jos on pinkka kunnossa.

Edit: tietty käytännössä esim. vuokrasuhteen päättyessä ja uutta solmiessa 700% korkeammalla vuokralla useimmilla varmaan ainoa vaihtoehto on hyväksyä korotus kun kämpän realisointi lunastushinnalla ei ehkä ole kauhean houkutteleva vaihtoehto...
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitat varmaan shit hits the fan termillä eroa?

Avoparin erottelusopimus – Lakivälitys.fi

Vaikuttaa aika liki sitä mitä haenkin, kiitos!

Oletteko miettineet, jos otattaisitte erilliset lainat?

Erillisissä lainoissa on huonoja puolia meille (koska ei voida niin hyvin kontrolloida keneltä menee minkäkin verran kuukaudessa lainanmaksuun nyt kun naisystävä varmaan vielä hetken äitiyspäivärahoilla jne..) ja se ei täysin ratkaise tätä ongelmaa kun omistus asunnosta on silti 50-50 oltava, jotta hänen ensiasunnon ostopykälä täyttyy.
 
Kysymys. Jos haluaa säästää naisystävän kanssa ostetusta asunnosta toisen osapuolen varainsiirtoverot(ensiasunto hänelle) niin mites seuraavanlainen järjestely toimii. Eli jos asunto merkitään omistukselta 50/50, jotta naisystävän ensiasunnon ostopykälä täyttyy. Mutta minä todellisuudessa huolehdin lainasta esim. 65/35 niin minkälainen sopimus meidän pitää keskenään allekirjoittaa, että ns. shit hit the fan tilanteessa tuo omistuksen jako menee oikein. Pankki tästä sanoi, että pitäisi olla ihan mahdollista/laillista, mutta en nyt ihan varma ole mikä se keskenäänsopimuksen nimi on mikä riittäisi juridisesti tämän asian todistamaan?

Ja onko tässä ajatuksessa muuten mitään sudenkuoppia ? Kuulostaisi melko helpolta tavalta säästää monta tonnia..

Eli tarkoitus on verojen välttämiseksi pimittää verottajalta todelliset omistusosuudet? Onko puoliso halukas käyttämään ensiasunnonostoetunsa ja hyötyykö hän järjestelystä jotenkin?

Vaikuttaa aika liki sitä mitä haenkin, kiitos!



Erillisissä lainoissa on huonoja puolia meille (koska ei voida niin hyvin kontrolloida keneltä menee minkäkin verran kuukaudessa lainanmaksuun nyt kun naisystävä varmaan vielä hetken äitiyspäivärahoilla jne..) ja se ei täysin ratkaise tätä ongelmaa kun omistus asunnosta on silti 50-50 oltava, jotta hänen ensiasunnon ostopykälä täyttyy.

Pankki tuskin myöntää lainaa eri suhteessa kuin omistusosuudet ovat, jos ottaa erilliset lainat.

Ilmeisesti lapsi ei ole teidän yhteinen, jos kotiäitinä oleminen estää naisystävältä maksamisen 50 % osuudella? Jos lapsi on yhteinen, eikö kotiäityidellä ole jonkinlaista panosta yhteiseen talouteen ja elämään...

Tehkää sopimus, että sinun maksama ylimääräinen osuus lainasta on velkaa naisystävälle, tällöin omistusosuudet voi olla 50-50, mutta saat maksamasi ylimääräiset osuudet pois erotilanteessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom