Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ei tuo Malinen sitä tarkoittanut, että EKP ilkeyttään euron ja eu:n kaataisi. Voi vain käydä niin, että työkalut loppuvat uskottavaan lepsuun rahapolitiikkaan. Sitten jotkut eivät suostu matokuurille ja irtautuvat itse. Ongelma on siis siinä, että rahaliitto joka ei sisällä laajamittaisia suoria tulonsiirtoja maiden kesken ei kestä pitkään erilaisita inflaatiota ja kauppataseen vajetta eri maiden kesken. Ja hajoaa siten väkisinkin itsestään, kuten Malinen totesi. Ja kuten todettua, saksalaiset ovat jopa säästäneet vanhat d-markkansa koska tietävät tämän hyvin.

Nää nyt on niitä skenaarioita, että sama kuin eläisi ja suunnittelisi koko elämänsä varautuen Venäjän hyökkäykseen. Kaikkea voi tapahtua, tai sitten ei.
 
Puskuri täytyy tietysti aina olla tilillä yllättäviin menoihin. Oma lähtökohta oli, että laina halutaan maksaa mahdollisimman tehokkaasti pois. Toki jos säästetylle pääomalle saa korkeamman tuoton riittävän pienellä riskillä, niin ei sitä tietenkään kannata sitoa seiniin.
 
Puskuri täytyy tietysti aina olla tilillä yllättäviin menoihin. Oma lähtökohta oli, että laina halutaan maksaa mahdollisimman tehokkaasti pois. Toki jos säästetylle pääomalle saa korkeamman tuoton riittävän pienellä riskillä, niin ei sitä tietenkään kannata sitoa seiniin.
No voithan sä ajatella ihan hyvin niin että se mikä sinne puskuriin jää on yhtä kuin sen verran lyhyempi laina tavallaan on. Vaatii toki selkärankaa pitää se raha tilillä.
Niin mekin tehtiin: otettiin lainan alkuun vuosi lyhennysvapaata ja laitettiin kaikki säästyneet rahat "talotilille". Ja varsinaista lainaa alettiin vasta vuoden päästä lyhentämään. Onhan se toki hirvittävää katsoa kun vuoteen ei laina lyhene, mutta toisaalta tilillä on niin paljon rahaa että sillä voi halutessaan maksaa vuoden lyhennykset.
Kuten joku sano, mieluummin raha tilillä kuin sidottuna seiniin. Kuitenkin voi sillä rahalla koska vaan lyhentää jos siltä tuntuu.
 
Puskuri täytyy tietysti aina olla tilillä yllättäviin menoihin. Oma lähtökohta oli, että laina halutaan maksaa mahdollisimman tehokkaasti pois. Toki jos säästetylle pääomalle saa korkeamman tuoton riittävän pienellä riskillä, niin ei sitä tietenkään kannata sitoa seiniin.

Kysymys onkin tässä siitä kuinka suuresta puskurista puhutaan. Pelkkä "yllättävien menojen" puskuri ei riitä välttämättä kovinkaan pitkälle.
 
Kysymys onkin tässä siitä kuinka suuresta puskurista puhutaan. Pelkkä "yllättävien menojen" puskuri ei riitä välttämättä kovinkaan pitkälle.

Karkeasti laskien tällä hetkellä tuo on itselläni noin 25% enemmän kuin kuussa lainanlyhennykseen täytyisi laittaa (eli jos pitäisi maksaa 400 mutta laittaa 500 = siitä jää 25% enemmän säästöön joten korot voivat joko nousta aika paljon tai sitten vastaavasti voi kerralla lyhentää enemmän kun korot nousevat => noin ja teoriassa olet maksanut 25% enemmän "jatkuvasti").

Tietysti jokaisen pitää laskea itselleen ja taloudelleen sopiva summa. Joidenkin mielestä säästössä pitäisi olla ihan ns. elämistäkin varten joku 3, 6 tai 12kk "kaikki varat" mikä on mielestäni kohtuu suuri summa vain tilillä lepuutettavaksi (eli mitä sinulla kuluu vuodessa elämiseen kaikki laskut ja ns. normaali kulutus mukaanlukien).

Siihen kannattaa kuitenkin varautua että ennemmin tai myöhemmin jokin asia hajoaa ja kun se tapahtuu olisi hyvä olla tarpeeksi rahaa että uuden voi ostaa tilalle ilman pikavippiä tms.

Mikäli kyse on asumisesta summa on yleensä hieman suurempi tosin isompia remontteja yleensä aletaan miettimään vuotta tai useampaa aiemmin (julkisivu, putkisto jne jne)
 
Jos olisin itse nuori, en kyllä ostaisi pk-seudun kämppää. Ostaisin jostain sivummalta edullisen asunnon, jossa ei tarvitse maksaa vuokraa, mutta voi silti käydä samoilla pelimestoilla töissä. Näistä olen laittanut tänne linkkejä monia. Mut toisaalta paska on todennäköisesti keväällä jo pikkaisen tuulettimessa, joten nyt ehkä voisi odotella vuokralla hetken.
Asunto kannattaa ostaa sieltä missä haluaa asua. Miksi ostaa kämppä jostain sivummalta jos joka päivä harmittaa asua siellä sivummalla? Ja varmaan vieläkin jotkut "odottelee" vuokralla jotka ajattelivat 2000 luvun alussa, että kohta saa halpoja asuntoja.

Mutta eihän näistä toki kukaan tiedä, koko finanssijärjestelmä voi olla ensi vuonna kaatunut tai sitten vaan asuntojen hinnat nousseet lisää.
 
Onko jotain syytä epäillä home ja vesivaurioita? Ei ne homekoiratkaan ole mitään erehtymättömiä tutkia, vaan kuulemma aikamoista arpapeliä mitä saa. Ns. väärä diagnoosi aiheuttaa aikamoista päänvaivaa myyjälle, kun homeleima on ikuinen. Kosteusmittauskin tuntuu aika turhalta äskettäin rempatussa asunnossa.
Alla oleva perustuu osittain mutuun ja osittain kiinnostukseen aihetta kohtaan, joten mitään 100% faktaa se ei ole, mutta kirjoitanpa kuitenkin.

Homeen sijasta pitäisi etsiä rakenteiden kosteusvaurioita eivätkä nekään selviä kuin rakenteita avaamalla, ellei pääse rakenteisiin muuten käsiksi. Homeitiöitä on kaikissa taloissa, talvella vähemmän, muulloin enemmän. Homeitiötä on lisäksi erilaisia ja osa on haitallisempia kuin toiset.

Epäilen, ettei homekoira ole kovin luotettava, koska tällaista käyttöä varten ei koiria ole kovin kauaa tai laajamittaisesti koulutettu. Lisäksi vaikka nykyään on mahdollista ottaa sisäilmasta näytteitä ja analysoida hyvinkin tarkasti ilmanlaatu, niin homeen kohdalla homma kusahtaa siihen, että ilmassa on aina erilaisia homeita, joten rajanveto siihen, milloin hometta on liikaa tai mistä se on peräisin, on vaikeaa (rakenteista, ulkoilmasta, ulkovaatteista, kukkamullasta/huonekasveista, ruoasta, kotieläimistä jne.). Näytehän voi myös olla "homepuhdas", mutta talossa on silti laaja kosteusvaurio, eli ilmanlaatua tutkimalla ei saa mitään varmaa kuvaa tilanteesta.

Kosteusmittarilla voi saada jotain osviittaa, mutta esim. riskipaikoissa, kuten kylppärissä, on aina jonkun verran kosteutta, varsinkin jos kyseessä on laatoitettu kylppäri eikä sen ole annettu kuivua päiväkausia.

Mielestäni jos talossa on tunkkaista, näkyviä kosteusvaurioita, pahoja riskirakenteita tai historiassa on pahoja vesivahinkoja (kaikissa vanhoissa taloissa on ollut tai tulee sattumaan jonkinlaisia vesivahinkoja), niin sitä ei kannata ostaa.
 
Viimeksi muokattu:
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/rusko/14273345

Tässäpä mielenkiintoinen tapaus: mukavan oloinen rauhallinen seutu, lähitienoo täynnä muuta asutusta, hyvännäköiset kämpät niin sisältä kuin ulkoakin sekä suhteellisen ok hinta.

MUTTA

Yhtiöön kuuluu kymmenen vuonna 2017 alkupuolella(?) valmistunutta asuntoa, joista on edelleen yhdeksän myymättä. Mikähän tässä mättää, etteivät asunnot mene kaupaksi? Meitä voisi kyseinen kohde kiinnostaa, mutta ei taida uskaltaa lähteä tuollaiseen yhtiöön osakkaaksi. :(
 
Sairas hinta tuollaisesta kopista , ei ihme että ei kauppa käy.

Ikunat turhia ku naapuri parin metrin päässä, verhot kiinni jatkuvasti jne..
 
Mikähän tässä mättää, etteivät asunnot mene kaupaksi?

Käy ihmeessä paikan päällä katsomassa, voi olla, että syy selviää hyvin nopeastikin kun näet paikan livenä.
Omalta talonmetsästysajalta esim. muistan tapauksen, jossa paikka vaikutti paperilla hyvältä ja edulliselta, mutta syy olikin sitten se, että tontti oli huono ja autotie meni melkein ikkunan alta...

edit: ja onhan nuo aika pirun kalliita kuten Haukka81 tuossa kommentoi..
 
Sairas hinta tuollaisesta kopista , ei ihme että ei kauppa käy.

Ikunat turhia ku naapuri parin metrin päässä, verhot kiinni jatkuvasti jne..

Asunnot ovat juu vähän hölmösti sijoitettuja (liikaa asuntoja liian pienellä tontilla), mikä varmasti vaikuttaa asiaan. Mutta mielestäni hinta on kuitenkin linjassa muiden vastaavanlaisten asuntojen kanssa (Liedossa ~3000 €/m², Turussa 3500 €/m²).

Käy ihmeessä paikan päällä katsomassa, voi olla, että syy selviää hyvin nopeastikin kun näet paikan livenä.
Omalta talonmetsästysajalta esim. muistan tapauksen, jossa paikka vaikutti paperilla hyvältä ja edulliselta, mutta syy olikin sitten se, että tontti oli huono ja autotie meni melkein ikkunan alta...

edit: ja onhan nuo aika pirun kalliita kuten Haukka81 tuossa kommentoi..

Käytiin eilen katsomassa kyllä. Edelleen, kämpät ovat tyhmästi sijoiteltu tontille, mutta juuri muuta hämärää en tässä keksi.
 
Ehkä on hankaluuksia saada pankilta lainaa, kun ei koe kämppää 6 tuhannen asukkaan kunnassa luotettavalta sijoitukselta. Ja onhan tossa myös ihan hävytön rahoitusvastike.
 
Ehkä on hankaluuksia saada pankilta lainaa, kun ei koe kämppää 6 tuhannen asukkaan kunnassa luotettavalta sijoitukselta.
Tässä en sitten ymmärrä sitä, miten kunnan koko vaikuttaisi asiaan? Valtaosa tuolla asuvista käynee Turun puolella töissä, ja kyseinen kunta on kuitenkin ihan yhtä lähellä Turkua kuin Raisio, Lieto ja Kaarinakin.
 
Tässä en sitten ymmärrä sitä, miten kunnan koko vaikuttaisi asiaan? Valtaosa tuolla asuvista käynee Turun puolella töissä, ja kyseinen kunta on kuitenkin ihan yhtä lähellä Turkua kuin Raisio, Lieto ja Kaarinakin.

Ihan sillä että pienelle paikkakunnalle on heikommin uusia tulijoita kuin suuremmalle, ainakin noin keskimäärin. Ja jos uusia tulijoita ei ole, on asunnollasi siellä pikkupaikkakunnalla käytännössä vain käyttöarvoa, jälleenmyyntiarvo kun on pyöreä nolla jos ostajia ei ole.
 
Tuossa se tulikin. Pankin on aina puntaroitava asiaa siitä näkökulmasta, että jos jokin ongelma tulee lainanottajalle, mikä estää lainan maksamisen, niin niillä on se asunto minkä ottaa haltuun ja myydä seuraavalle. Jos todennäköisyys saada myytyä on syystä tai toisesta huono, niin pankki ei ihan helpolla anna ton kokoista lainaa verrattuna esim. pääkaupunkiseudulla olevaan kämppään minkä saa helposti myytyä.
 
Jeps, ja kyllähän tuo itseäkin jo hirvittää, ettei grynderi ole saanut noita myytyä... Niin tuskin saisin itsekään sitten, kun sen aika on :D
 
Viimeksi maaliskuussa 2018 kilpailutin nykyisen asuntolainani (laina noin 240 k€). Vanha marginaali oli OP:lla 0,95 +12 kk euribor. Yhdellä sähköpostilla sain sen laskettua 0,75 % + 12 kk euribor. Muutoksesta ei mitään kuluja.

Nyt taas Dansken marraskuun-tarjous (järjestelypalkkio 0 €) antoi uutta pontta kilpailuttaa laina uudestaan. Danskelle netissä asuntolainatarjous. Seuraavana päivänä soittivat tarkentavia kysymyksiä ja parin päivän päähän varattiin puhelinneuvottelu. Tarjosivat 0,65 € + 12 kk euribor ja AKAVAlaisille 0,55 % + 12 kk.

Danskelta myös melko hyvä avaus, että ylimääräinen vakuus (appiukon osakekiinteist) putosi pois.

Omaan pankiin OP taas tietoa kilpailusta ja heti marginaalia luvattiin tiputtaa. Katsotaan miten käy...
 
Ihmeen paljon vaihtelua pankkien tarjoamissa marginaaleissa. Olemme nyt kyselleet niin ikään ~240 k€ lainaa Turun ympäryskunnassa sijaitsevaan rivitalokolmioon seuraavanlaisin tuloksin:
  • Oma Säästöpankki 0,85 %
  • Danske Bank 0,6 % (Minäkin siis TEKin/AKAVAn jäsen)
  • OP 0,6 %
  • S-pankki 0,46 %
 
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/rusko/14273345

Tässäpä mielenkiintoinen tapaus: mukavan oloinen rauhallinen seutu, lähitienoo täynnä muuta asutusta, hyvännäköiset kämpät niin sisältä kuin ulkoakin sekä suhteellisen ok hinta.

MUTTA

Yhtiöön kuuluu kymmenen vuonna 2017 alkupuolella(?) valmistunutta asuntoa, joista on edelleen yhdeksän myymättä. Mikähän tässä mättää, etteivät asunnot mene kaupaksi? Meitä voisi kyseinen kohde kiinnostaa, mutta ei taida uskaltaa lähteä tuollaiseen yhtiöön osakkaaksi. :(
Lisäksi vuokratontilla. Uusi taloyhtiö, iso taloyhtiölaina, paljon myymätöntä, vuokratontti. Ainekset katastrofiin. Maksat pian kymmenen asunnon vastiketta kun kukaan muu ei ole maksamassa.
 
Lisäksi vuokratontilla. Uusi taloyhtiö, iso taloyhtiölaina, paljon myymätöntä, vuokratontti. Ainekset katastrofiin. Maksat pian kymmenen asunnon vastiketta kun kukaan muu ei ole maksamassa.

Juu, tämän verran itsekin asiaa Googlen avulla tutkiskelin :) Grynderin konkurssia odotellessa, etenkin kun kyseessä on joku pienemmän kokoluokan toimija.

Ihmettelin myös sitä, että lämmityskulut eivät sisälly tuossa yhtiövastikkeeseen... Mahdetaanko lämmittämisen kokonaiskustannukset sitten jyvittää asuntojen pinta-alojen suhteessa asukkaille, vai miten ovat ajatelleet homman hoitaa. Maalämpö kun on lämmitysmuotona, niin lämmönkäytön jakautumisen tarkka mittaaminen lienee vähän hankalampaa.
 
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/rusko/14273345

Tässäpä mielenkiintoinen tapaus: mukavan oloinen rauhallinen seutu, lähitienoo täynnä muuta asutusta, hyvännäköiset kämpät niin sisältä kuin ulkoakin sekä suhteellisen ok hinta.

MUTTA

Yhtiöön kuuluu kymmenen vuonna 2017 alkupuolella(?) valmistunutta asuntoa, joista on edelleen yhdeksän myymättä. Mikähän tässä mättää, etteivät asunnot mene kaupaksi? Meitä voisi kyseinen kohde kiinnostaa, mutta ei taida uskaltaa lähteä tuollaiseen yhtiöön osakkaaksi. :(
Kovahinta ja vuokratontti.
 
Kovahinta ja vuokratontti.
Niin suuri riski itseasiassa, että ensimmäiset kämpät pitäisi myydä tyyliin alle tonni per neliö (velaton hinta). Sitten kun on puolet asunnoista myyty, voi hintaa vasta nostaa lopuille asunnoille kun tiedetään, että on vastikkeelle maksajia. Muussa tapauksessa aivan järjetöntä ostaa. Pitää saada törkeän hyvä preemio, että kannattaisi. Taloyhtiön konkurssi näyttäisi olevan edessä, joten pitää olla konkurssihinnoittelu.
 
Tuossa se tulikin. Pankin on aina puntaroitava asiaa siitä näkökulmasta, että jos jokin ongelma tulee lainanottajalle, mikä estää lainan maksamisen, niin niillä on se asunto minkä ottaa haltuun ja myydä seuraavalle. Jos todennäköisyys saada myytyä on syystä tai toisesta huono, niin pankki ei ihan helpolla anna ton kokoista lainaa verrattuna esim. pääkaupunkiseudulla olevaan kämppään minkä saa helposti myytyä.

Kysyin tätä asiaa äsken pankista, että miten asunnon ostaminen a) Turusta b) isommista kehyskunnista (Lieto, Kaarina, Raisio) tai c) pienemmistä kehyskunnista (Parainen, Rusko, Masku) vaikuttaa lainan marginaaliin. Vastaus oli, että näistä vaihtoehdoista mikään ei yksinään vaikuta, vaan "kokonaiskuva ratkaisee".
 
Onhan tuossa lisäksi tontin vuokra 170€/kk tuon tavallisen vastikkeen sekä rahoitusvastikkeen lisäksi.
 
Kysyin tätä asiaa äsken pankista, että miten asunnon ostaminen a) Turusta b) isommista kehyskunnista (Lieto, Kaarina, Raisio) tai c) pienemmistä kehyskunnista (Parainen, Rusko, Masku) vaikuttaa lainan marginaaliin. Vastaus oli, että näistä vaihtoehdoista mikään ei yksinään vaikuta, vaan "kokonaiskuva ratkaisee".
Pankki ei välttämättä ota mitään riskiä myöntäessään sen asuntolainan. Noin puolet suomalaisten asuntolainoista on myyty sijoittajille eteenpäin arvopapereina ja pankki vain hoitaa maksuliikennettä siitä lainasta lainanottajan ja lainapoolin välillä.

https://www.nordea.com/Images/35-29...nk debt investor presentation Q3 2018 v.1.pdf
 
Ongelma on siinä, että kuka maksaa vastikkeet kun se rakentaja menee konkkaan. Kauppa ei selvästi käy jos siellä on 2017 valmistuneet myymättä. Tuossa on siis hoitovastikkeet, tonttivuokra ja taloyhtiölainaakin aika hirmuisesti yhtiöllä.

Lisäksi tuntematta aluetta sen tarkemmin, niin 200k - 300k saa omakotitalon, omalla tontilla, samalta alueelta.
 
Ongelma on siinä, että kuka maksaa vastikkeet kun se rakentaja menee konkkaan. Kauppa ei selvästi käy jos siellä on 2017 valmistuneet myymättä. Tuossa on siis hoitovastikkeet, tonttivuokra ja taloyhtiölainaakin aika hirmuisesti yhtiöllä.
Jos rakentaja menee konkkaan, niin jollekinhan ne kämpät päätyy? Ja se jokus itten maksaa vastikkeet? Vai?
 
Jos rakentaja menee konkkaan, niin jollekinhan ne kämpät päätyy? Ja se jokus itten maksaa vastikkeet? Vai?

Kun joku menee konkurssiin niin varallisuus ulosmitataan ja myydään. Eli se joka ostaa ne kämpät varmaankin maksaa sitten (myöhemmin) vastikkeet. Tosin se voi kestää hetken ja olla aika sietämätön tilanne osakkaille jotka joutuvat maksamaan odotusajan niitä puuttuvien osakkaiden vastikkeita ja muitakin maksuja.

Enkä tiedä miten sitten ns. isojen poikien tai firmojen kesken tuo toimii. Kiinnostaako esim. velkovaa "rautakauppaa" saada tietty osuus (ei ehkä edes kokonaista) asunnosta mikä sisältäisi lähinnä velkaa?

Entä jos ne kämpät (siis niiden osakkeet) päätyvät vaikka velkovalle pankille maksaako pankki takautuvasti vastikkeet ja kulut vai päädytäänkö tilanteeseen missä ne jäävät rakentajalle joka on konkurssissa?

Vai voiko (esim.) pankki yrittää jatkaa myymistä rästien kanssa maksamatta vastikkeita jolloin myytävän osakkeen kunto hiljakseen huononee mutta hinta jatkuvasti kasvaa ja saisivatko muut osakkaat sitten suurenkin summan rahaa takaisin aina kun yksi asunto saadaan myytyä?
 
Entä jos ne kämpät (siis niiden osakkeet) päätyvät vaikka velkovalle pankille maksaako pankki takautuvasti vastikkeet ja kulut vai päädytäänkö tilanteeseen missä ne jäävät rakentajalle joka on konkurssissa?

Vai voiko (esim.) pankki yrittää jatkaa myymistä rästien kanssa maksamatta vastikkeita jolloin myytävän osakkeen kunto hiljakseen huononee mutta hinta jatkuvasti kasvaa ja saisivatko muut osakkaat sitten suurenkin summan rahaa takaisin aina kun yksi asunto saadaan myytyä?
Hiukan mutulla mennään, mutta rästit ovat osakkeenomistajan vastuulla, ja ne näkyvät myydessä isännöitsijäntodistuksessa. Jos rästit saadaan perittyä, rahoja ei palautella muille osakkaille (joilta on ehkä peritty enemmän), vaan taloyhtiö voi ehkä laskea vastikkeita tai maksaa pois velkojaan (jos on otettu lisälainaa budjettivajeen korjaamiseksi, mikä voi toki olla vaikeaa jos lainakuorma on ollut ennestäänkin suuri).

Aina pitää muistaa myös se, että jos on riittävästi vastikerästejä, niin taloyhtiö voi ottaa asunnon väliaikaisesti haltuunsa ja laittaa sen vuokralle, kunnes saatavat on saatu perittyä. Vähän oudolta kyllä tuntuisi, jos pankki ottaisi velalliselta asunto-osakkeen haltuunsa, eikä hoitaisi sen vastikkeita.
 
Hiukan mutulla mennään, mutta rästit ovat osakkeenomistajan vastuulla, ja ne näkyvät myydessä isännöitsijäntodistuksessa. Jos rästit saadaan perittyä, rahoja ei palautella muille osakkaille (joilta on ehkä peritty enemmän), vaan taloyhtiö voi ehkä laskea vastikkeita tai maksaa pois velkojaan (jos on otettu lisälainaa budjettivajeen korjaamiseksi, mikä voi toki olla vaikeaa jos lainakuorma on ollut ennestäänkin suuri).

Aina pitää muistaa myös se, että jos on riittävästi vastikerästejä, niin taloyhtiö voi ottaa asunnon väliaikaisesti haltuunsa ja laittaa sen vuokralle, kunnes saatavat on saatu perittyä. Vähän oudolta kyllä tuntuisi, jos pankki ottaisi velalliselta asunto-osakkeen haltuunsa, eikä hoitaisi sen vastikkeita.
Ongelma on, ettei tuolla haltuunotolla saada välttämättä riittävästi vuokraa, jotta saa sen vastikkeen, tonttivuokran ja taloyhtiölainan hoidettua sillä vuokralla. Toi ei ole mikään manhattan eikä edes mannerheimintie. Ja mukavaa muuten olla taloyhtiön hallituksen pj. ja hoidella noita asioita vapaa-aikanaan ilman korvauksia.
 
Toisaalta jos uudiskohteessa tai juuri valmistuvassa ei ole kauppa käynyt, voi hinnassa olla isoonkin tiputukseen mahdollisuus. Eli jos asunto mielyttää, pysyvämpää tarvetta on ja hintaa saa tuntuvasti tiputettua niin voihan tehdä itselleen ihan hyvät kaupat. Kerrostalokämppää ostaessani laittelin muuttovalmiisiin asuntoihin härskejä tarjouksia pyyntiin nähden välittäjille ja alle 200 000 euron asunnoissakin näytti olevan 20 000 euron tiputusvaroja nopeilla kaupoilla. Asuntoja katsoin itse hyviltä paikoilta, mutta myymätä olevissa oli tietysti jotain "vikaa", kun kaupaksi ei isommassakaan kaupungissa ollut käynyt, ankea näkymä tms.
 
Ongelma on, ettei tuolla haltuunotolla saada välttämättä riittävästi vuokraa, jotta saa sen vastikkeen, tonttivuokran ja taloyhtiölainan hoidettua sillä vuokralla. Toi ei ole mikään manhattan eikä edes mannerheimintie. Ja mukavaa muuten olla taloyhtiön hallituksen pj. ja hoidella noita asioita vapaa-aikanaan ilman korvauksia.

Varmasti saa, taloyhtiölainaa ei kuitenkaan ole koko asunnon arvosta. Ainoa ongelma tosiaan on siinä, että prosessi kestää ja uudella taloyhtiöllä ei ole puskuria.
 
Varmasti saa, taloyhtiölainaa ei kuitenkaan ole koko asunnon arvosta. Ainoa ongelma tosiaan on siinä, että prosessi kestää ja uudella taloyhtiöllä ei ole puskuria.
Aika rohkea heitto sanoa, että varmasti saa koroista ja vuokramarkkinoista riippumatta. Esim. pankki voi nostaa marginaalin viiteen prosenttin omalla ilmoituksellaan, jos katsoo yhtiön ongelmatapaukseksi.
 
Hei pikaisia vastauksia tarvitaan! Sain nyt tarjouksen 150ke lainalupaukselle ja omaa rahaa olisi 40ke käytettävissä.

Tarjouksessa 25v laina, korko 0,6 + 12kk euribor. Olivat laittaneet tajoukseen muuttuvan annuiteetin. Onko tuo hyvä vai huono? Itse tosin suosisin ehdottomasti kiinteää tasaerää, onko miten todennäköistä että sen saisi puljattua tuohon ja millä oletetulla tavalla tilanne muuttuisi?

Olisi todella hienoa jos joku teistä asiaa ymmärtävistä osaisi vastata! :)

Onko tuossa mitä hyvää / huonoa?
 
Viimeksi muokattu:
Hei pikaisia vastauksia tarvitaan! Sain nyt tarjouksen 150ke lainalupaukselle ja omaa rahaa olisi 40ke käytettävissä.

Tarjouksessa 25v laina, korko 0,6 + 12kk euribor. Olivat laittaneet rajoukseen muuttuvan annuiteetin. Onko tuo hyvä vai huono? Itse tosin suosisin ehdottomasti kiinteää tasaerää, onko miten todennäköistä että sen saisi puljattua tuohon ja millä oletetulla tavalla tilanne muuttuisi?

Olisi todella hienoa jos joku teistä asiaa ymmärtävistä osaisi vastata! :)

Onko tuossa mitä hyvää / huonoa?
Onko tuo korko marginaali?
 
Hei pikaisia vastauksia tarvitaan! Sain nyt tarjouksen 150ke lainalupaukselle ja omaa rahaa olisi 40ke käytettävissä.

Tarjouksessa 25v laina, korko 0,6 + 12kk euribor. Olivat laittaneet tajoukseen muuttuvan annuiteetin. Onko tuo hyvä vai huono? Itse tosin suosisin ehdottomasti kiinteää tasaerää, onko miten todennäköistä että sen saisi puljattua tuohon ja millä oletetulla tavalla tilanne muuttuisi?

Olisi todella hienoa jos joku teistä asiaa ymmärtävistä osaisi vastata! :)

Onko tuossa mitä hyvää / huonoa?

Meille pankki taas laittoi oma-aloitteisesti tarjoukseen kiinteän tasaerän johon sitten päädyttiinkin. Kaikista joustavin sinun kannalta. Kunhan muistat, että yleensä tuo 25 vuotta on maksimi laina-aika, ja jos korkojen noustessa makselet vain sitä tasaerää niin loppulaina erääntyy sitten kerralla laina-ajan loputtua maksettavaksi. Eli pitää itse sitten osata tarvittaessa maksaa vähän enemmän jos haluaa välttää tuon loppumaksun. Mutta luulisin että saat lyhennystavan muutettua.
 
Meille pankki taas laittoi oma-aloitteisesti tarjoukseen kiinteän tasaerän johon sitten päädyttiinkin. Kaikista joustavin sinun kannalta. Kunhan muistat, että yleensä tuo 25 vuotta on maksimi laina-aika, ja jos korkojen noustessa makselet vain sitä tasaerää niin loppulaina erääntyy sitten kerralla laina-ajan loputtua maksettavaksi. Eli pitää itse sitten osata tarvittaessa maksaa vähän enemmän jos haluaa välttää tuon loppumaksun. Mutta luulisin että saat lyhennystavan muutettua.

Ok, täytyy kysyä tuota kun soittelevat varmaan ens viikon puolella. Onko toisena vaihtoehtomna mitään järkeä esim lyhentää laina-aikaa parilla-kolmella vuuodella niin saisi tavallaan vähän pelivaraa sinne loppupäähän? Vai liekö parempi olisi vain itse yrittää huolehtia pikku varallisuudesta loppupään lainan kohdalla?

Tosin kukapa se nykyään samaa lainaa tulee maksamaan takaisin minkä kerran ottanut, ainahan niitä kilpailutetaan välillä ja kämpät vaihtuu :)
 
Hei pikaisia vastauksia tarvitaan! Sain nyt tarjouksen 150ke lainalupaukselle ja omaa rahaa olisi 40ke käytettävissä.

Tarjouksessa 25v laina, korko 0,6 + 12kk euribor. Olivat laittaneet tajoukseen muuttuvan annuiteetin. Onko tuo hyvä vai huono? Itse tosin suosisin ehdottomasti kiinteää tasaerää, onko miten todennäköistä että sen saisi puljattua tuohon ja millä oletetulla tavalla tilanne muuttuisi?

Olisi todella hienoa jos joku teistä asiaa ymmärtävistä osaisi vastata! :)

Onko tuossa mitä hyvää / huonoa?

Itse sanoisin että tuo on hyvä juttu:
- Varmista vielä (pankista) mutta ainakin itselläni on niin että voit kerralla lyhentää enempikin ja ns. silloin kun haluat (ei nyt kannata joka päivä mutta esim. kerran vuodessa tjsp).
- Kun korko muuttuu (kerran vuodessa jos 12kk euribor) TAI kun teet ylimääräisen lyhennyksen sinulle tulee uudet laskelmat seuraaville 12kk eteenpäin (tai siihen saakka kunnes korko muuttuu jos teit ylimääräisen lyhennyksen)
- Laina on tasan tuon 25 vuotta TAI siihen saakka että maksat sen kokonaan loppuun
- Mikäli et siirrä tilejäsi em. pankkiin (esim. HYPO ei vaatinut itselläni moista) he tekevät sinulle erikseen lainanhoitotilin mihin voit kätevästi tehdä "kerran kuussa xxx(x)€ seuraavat 25v" maksu(palvelu)tililtäsi laskun ja ns. unohtaa sen (kunhan pidät huolen että se summa on suurempi kuin lainan lyhennys, eli voit helposti kasvattaa puskuria pahanpäivän / korkojen nousun varalta)


JOS ottaisit tuon kiinteän tasaerän se olisi luultavasti pienempi kuin 25v (koska pankki ei halua mieluusti myöntää pidempää maksuaikaa) TAI siihen tulisi päälle korot kun ne muuttuvat.

Muistelisin että kiinteää tasaerää ei välttämättä voi (ilman erillistä maksua) lyhentää "extraa".

Pahimmillaan kiinteässä tasaerässä maksat lähes pelkästään korkoja ja itse laina ei lyhene yhtään (kunnes korot laskevat). Yleensä kuitenkin jos korot nousevat korkeammaksi kuin kuukausittainen maksu sitä maksuerää nostetaan (yksipuoleisesti pankin taholta).

Tämä tietysti tarkoittaa sitä että pahimmillaan 25v päästä joudut maksamaan könttänä kaiken mitä lainaa on jäljellä ja jos ei rahat riitä lähtee talo alta.

EDIT: lisätään nyt vielä että kun on matalot korot kannattaa kerätä sitä puskuria ja kun korot nousevat (mikä hyvin luultavasti tapahtuu seuraavien 25v aikana) voit sitten lyhentää enemmän lainaa kerralla ylemmässä tapauksessa jolloin loppuajaksi jää luultavasti vähemmän maksettavaa per/kk vaikka se korko siellä nouseekin vs. alemman tavan "mahdollisesti maksan vain korkoa ja kun 25v tulee täyteen joudun maksamaan kaiken loppuun kertasuorituksena".
 
Viimeksi muokattu:
Itse sanoisin että tuo on hyvä juttu:
- Varmista vielä (pankista) mutta ainakin itselläni on niin että voit kerralla lyhentää enempikin ja ns. silloin kun haluat (ei nyt kannata joka päivä mutta esim. kerran vuodessa tjsp).
- Kun korko muuttuu (kerran vuodessa jos 12kk euribor) TAI kun teet ylimääräisen lyhennyksen sinulle tulee uudet laskelmat seuraaville 12kk eteenpäin (tai siihen saakka kunnes korko muuttuu jos teit ylimääräisen lyhennyksen)
- Laina on tasan tuon 25 vuotta TAI siihen saakka että maksat sen kokonaan loppuun
- Mikäli et siirrä tilejäsi em. pankkiin (esim. HYPO ei vaatinut itselläni moista) he tekevät sinulle erikseen lainanhoitotilin mihin voit kätevästi tehdä "kerran kuussa xxx(x)€ seuraavat 25v" maksu(palvelu)tililtäsi laskun ja ns. unohtaa sen (kunhan pidät huolen että se summa on suurempi kuin lainan lyhennys, eli voit helposti kasvattaa puskuria pahanpäivän / korkojen nousun varalta)


JOS ottaisit tuon kiinteän tasaerän se olisi luultavasti pienempi kuin 25v (koska pankki ei halua mieluusti myöntää pidempää maksuaikaa) TAI siihen tulisi päälle korot kun ne muuttuvat.

Muistelisin että kiinteää tasaerää ei välttämättä voi (ilman erillistä maksua) lyhentää "extraa".

Pahimmillaan kiinteässä tasaerässä maksat lähes pelkästään korkoja ja itse laina ei lyhene yhtään (kunnes korot laskevat). Yleensä kuitenkin jos korot nousevat korkeammaksi kuin kuukausittainen maksu sitä maksuerää nostetaan (yksipuoleisesti pankin taholta).

Tämä tietysti tarkoittaa sitä että pahimmillaan 25v päästä joudut maksamaan könttänä kaiken mitä lainaa on jäljellä ja jos ei rahat riitä lähtee talo alta.

EDIT: lisätään nyt vielä että kun on matalot korot kannattaa kerätä sitä puskuria ja kun korot nousevat (mikä hyvin luultavasti tapahtuu seuraavien 25v aikana) voit sitten lyhentää enemmän lainaa kerralla ylemmässä tapauksessa jolloin loppuajaksi jää luultavasti vähemmän maksettavaa per/kk vaikka se korko siellä nouseekin vs. alemman tavan "mahdollisesti maksan vain korkoa ja kun 25v tulee täyteen joudun maksamaan kaiken loppuun kertasuorituksena".

Kiinteää tasaerääkin voi lyhentää ylimääräistä miten itse haluaa ilman ylimääräisiä kuluja. Ainoastaan kiinteäkorkoisessa lainassa voi olla sen suhteen rajoituksia. Me oltaisiin kyllä saatu ihan 25 vuoden ajallekin se kiinteä tasaerä, sillä maininnalla että jos lainaa on vielä jäljellä silloin 25 vuoden päästä niin se loppu erääntyy kerralla maksettavaksi. Muuten saisi maksaa sitä sovittua erää, jos korkojen muuttuessa erä muuttuisi ei se silloin olisi mikään kiinteä tasaerä. Ja tosiaan jos korot nousisivat niin paljon että sovittu maksuerä ei kattaisi edes korkoja kokonaan niin siinä tilanteessa veloitetaan kuitenkin korot kokonaan.

Annuiteetti on toki helppo, laina tulee maksetuksi sovitussa ajassa eikä sitä sen kummemmin tarvitse miettiä. Kiinteä tasaerä taas antaa sinulle enemmän vapauksia. Jos korko nousee niin voit itse laskea miten paljon pitäisi lyhentää ylimääräistä että laina-aika pysyisi sovitussa. Jos et jonain kuukautena pysty tätä ylimääräistä maksamaan sitten maksat vain sen sovitun tasaerän, annuiteetissä pitää mennä pankin tiskille.

Jos korot nousee niin paljon ettei kiinteän tasaerän maksu riitä kuin korkoihin niin on se annuiteetin maksueräkin jo noussut ihan hemmetisti. Ja edelleen voisit lyhentää itse ylimääräistä sen verran että laina-aika pysyy kurissa. Jos vähänkin osaa pitää rahoistaan huolta on tasaerä parempi vaihtoehto sen vapauksien takia. Jos taas tietää että mikään vapaaehtoinen ylimääräinen lyhennys ei onnistu vaan ylimääräiset rahat menee ostoksiin niin ehkä sitten annuiteetti on turvallisempi.

Ja lisätään vielä, että meillä kun on kaksi lainaa, niin sovittiin jo tässä vaiheessa että isomman lainan maksuerää nostetaan kun pienempi laina on maksettu, pienempi laina on taas tasalyhenteinen niin se tulee maksettua sovitussa ajassa. Eli voi sitä kiinteän tasaerän maksuerää myöhemmässä vaiheessa varmaan muuttaa isommaksikin jos haluaa. Itse ottaisin kiinteän tasaerän 25 vuoden ajalla tai sitten nipistää siitä jo valmiiksi vaikka pari vuotta jos rahkeet helposti riittää ja haluaa pientä pelivaraa.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän oudolta kyllä tuntuisi, jos pankki ottaisi velalliselta asunto-osakkeen haltuunsa, eikä hoitaisi sen vastikkeita.

Tunnen yhden tapauksen täältä pääkaupunkiseudulta, jossa kerrostalon rakennuttaja kesken rakentamisen teki ns. "ota rahat ja juokse"-tempun ja rakennusprojekti päätyi rahoittaneen pankin syliin. Se rakensi talon valmiiksi ja vuoden päästä maksoi vielä (tietenkin koska oli rakennuttajana vastuussa) täydellisen putkiremontin. Tähän rahareikään verrattuna muutamat vastikkeet ei paljon paina :) Aikaisemmin ajattelin, että tuollaista kusetusta harrastetaan vaan omakotitalojen rakentamisessa, mutta näköjään isommissakin kohteissa on vaaransa. Erittäin epätodennäistä, mutta todistettavasti mahdollista.

Tältä pohjalta itse en ostaisi kerrostalokämppää kuin isoilta ja VANHOILTA yhtiöiltä, ellei ole ihan pakko. Niissä täydellisen kusetuksen vaara on minimaalinen ja voidaan aika turvallisesti olettaa, että kantavat vastuunsa seuraavat 10 vuotta. Vaikka tässä esimerkkitapauksessakaan osakkeenomistajille ei sinällään tullut suoranaista taloudellista vahinkoa, niin epäilemättä on v-mäistä kärsiä putkiremontista uudessa talossa ja samalla miettiä mitä muita piileviä vikoja siellä on.
 
Onko paljon kokemuksia onnistuuko kivuttomasti vanhan pankille epäedullisen lainan siirto yksiin nimiin kunhan tulot kunnossa? Mahdollinen erillinen lisälaina ei varmaan myöskään ole ongelma jos tulot ja vakuudet siihen ok?

90k olis vanhaa ja siihen päälle varmaan pitää ottaa 30k uutta kakkua. Pankki toki yrittää tyrkätä uuden 120k lainan uusilla huonoilla ehdoilla. Mutta jos on jo heti tiedossa joku pykälä (?), että voi suoraan sanoa melkein että älkää yrittäkö.

Kilpailuttamisella ei voi uhkailla kun ei tollasia ehtoja saa muualta tai toki jos ei onnistu niin sitten vaihtuu. Tai niin nyt korot on niin hiluja, että oikeasti kantaa vain sitä hiekkaa konttoriin...

e:Kohde siis pysyy samana jos ei käynyt yltä selväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Hei oma pankki (Danske) tarjosi nyt mielestäni ihan asiallista lainaa, onko teidän tietäjien mielestä myös?

145k lainaa, 40k omaa rahaa. 0,55 + 12kk euribor. Ehkä just just 50e (kertamaksu) joutuis maksamaan jotain lisävakuutta mut sen saa varmasti pois ja toi nyt ei ole mikään raha. Tasalyhennys mikä on hyvä juttu.

Aktian akka oli nuivempi, käytännössä pakollinen vakuutus (lisää hintaa joka kk) ja lisäksi sellainen 2-300e/kk pitäis sijoittaa heidän rahastoihin mikä ei kiinnostele. Eikö tuolle voi vaan haistattaa paskan? :D Pyysin heiltä myös vakuudettoman hinnan ja laittaa ne huomenna mutta sanoi suoraan ettei he sillä oikein pysty kilpailemaan.

Eiks toi Danske ole ihan jees, voiko tosta paljon alemman koron edes saada tuosta 0,55:stä? Lisäetuna etteivät halua sitoa mun muuta pääomaa mihinkään. Kandefeko jumpata edes muiden pankkien kanssa koska näkisin että ei se tuosta paljon paremmaksi voi mennä. Joku tietäjä osannee sanoa? :)
 
On mielestäni keskivertoa parempi. Danskella on kai käynnissä asiakashankinta ja Akavan kanssa diili, kun heiltä saa noin hyviä tarjouksia. Verrokkina meidän tarjous nykyisestä pankista (Nordeasta) 0,6% ja 300€ muutoskulu.

Asiakkana ollaan varmaan ihan ok, kaksi keskitulo+ palkansaajaa, vakuutukset yhteistyökumppanilta ja rahasto sekä osakesäästöä ko. pankissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 236
Viestejä
4 865 643
Jäsenet
78 623
Uusin jäsen
Tml57

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom