Onko jotain syytä epäillä home ja vesivaurioita? Ei ne homekoiratkaan ole mitään erehtymättömiä tutkia, vaan kuulemma aikamoista arpapeliä mitä saa. Ns. väärä diagnoosi aiheuttaa aikamoista päänvaivaa myyjälle, kun homeleima on ikuinen. Kosteusmittauskin tuntuu aika turhalta äskettäin rempatussa asunnossa.
Alla oleva perustuu osittain mutuun ja osittain kiinnostukseen aihetta kohtaan, joten mitään 100% faktaa se ei ole, mutta kirjoitanpa kuitenkin.
Homeen sijasta pitäisi etsiä rakenteiden kosteusvaurioita eivätkä nekään selviä kuin rakenteita avaamalla, ellei pääse rakenteisiin muuten käsiksi. Homeitiöitä on kaikissa taloissa, talvella vähemmän, muulloin enemmän. Homeitiötä on lisäksi erilaisia ja osa on haitallisempia kuin toiset.
Epäilen, ettei homekoira ole kovin luotettava, koska tällaista käyttöä varten ei koiria ole kovin kauaa tai laajamittaisesti koulutettu. Lisäksi vaikka nykyään on mahdollista ottaa sisäilmasta näytteitä ja analysoida hyvinkin tarkasti ilmanlaatu, niin homeen kohdalla homma kusahtaa siihen, että ilmassa on aina erilaisia homeita, joten rajanveto siihen, milloin hometta on liikaa tai mistä se on peräisin, on vaikeaa (rakenteista, ulkoilmasta, ulkovaatteista, kukkamullasta/huonekasveista, ruoasta, kotieläimistä jne.). Näytehän voi myös olla "homepuhdas", mutta talossa on silti laaja kosteusvaurio, eli ilmanlaatua tutkimalla ei saa mitään varmaa kuvaa tilanteesta.
Kosteusmittarilla voi saada jotain osviittaa, mutta esim. riskipaikoissa, kuten kylppärissä, on aina jonkun verran kosteutta, varsinkin jos kyseessä on laatoitettu kylppäri eikä sen ole annettu kuivua päiväkausia.
Mielestäni jos talossa on tunkkaista, näkyviä kosteusvaurioita, pahoja riskirakenteita tai historiassa on pahoja vesivahinkoja (kaikissa vanhoissa taloissa on ollut tai tulee sattumaan jonkinlaisia vesivahinkoja), niin sitä ei kannata ostaa.
Laskeskelin nopeasti, että vasta noin 3 % korkotasolla kiinteät asumismenot olisivat samalla tasolla nykyisen vuokran kanssa.
