Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Jos taloyhtiöltä löytyy lupa tuohon saunaan ja pitäisi myöskin olla rakennuslupa siihen saunaan. Jos noita ei löydy niin sitten on "laiton".

Isännöintitodistuksessa lukee "Osakas on teettänyt saunan lvis-remontin yhteydessä" - onko tuo nyt sama asia kuin "lupa" ?
 
Minkä luvan sauna vaatii? Kuinka lämpimäksi saat lämmittää vaikka makuuhuoneen ilman lupaa?
Useammankin saunan vanhoihin kerrostaloihin tehneenä, niin ei niissä kyllä mitään varsinaista lupaa taloyhtiöiltä haettu. Perus kph remontin ilmoitusluontoinen lupa, taloyhtiön vaatimat paperit/tarkastukset ja kaadettavien seinien kantavuuden selvitys.
 
Hei yks nopea ja teille varmastikin helppo kysymys :)

Jos ostan asunnon joka on vaikka 150ke ja siinä on lainaa 40ke, kannattaako (ja ylipäätään onnistuuko?) tuo lainanosuus maksaa pois kauppoja tehtäessä? Etenkin jos ajatuksena ehkä pari vuotta (ehkä kauemminkin) asua itse tuossa eikä laittaa heti vuokralle.

Vai kannattaako tuo laina jättää itselle maksuun erillisenä? Tietääkö jostain onko tuo taloyhtiön ottaman laina kallista vai halpaa?

Ja jos haen lainaa pankista kahdelle eri summalle niin miten kandee toimia? tehdä suoraan kakssi erillistä laina-anomusta vai tehdä ensin toinen ja tämän jälkeen vaikka soittaa / meilata mahdollista matalampaa korkoa jos lainantarve onkin pienempi?

Auttakaa amatööriä :) Kiitos!
 
Hei yks nopea ja teille varmastikin helppo kysymys :)

Jos ostan asunnon joka on vaikka 150ke ja siinä on lainaa 40ke, kannattaako (ja ylipäätään onnistuuko?) tuo lainanosuus maksaa pois kauppoja tehtäessä? Etenkin jos ajatuksena ehkä pari vuotta (ehkä kauemminkin) asua itse tuossa eikä laittaa heti vuokralle.

Vai kannattaako tuo laina jättää itselle maksuun erillisenä? Tietääkö jostain onko tuo taloyhtiön ottaman laina kallista vai halpaa?

Ja jos haen lainaa pankista kahdelle eri summalle niin miten kandee toimia? tehdä suoraan kakssi erillistä laina-anomusta vai tehdä ensin toinen ja tämän jälkeen vaikka soittaa / meilata mahdollista matalampaa korkoa jos lainantarve onkin pienempi?

Auttakaa amatööriä :) Kiitos!
Kannattavuudesta en osaa sanoa, mutta mulla onnistui velkaosuuden maksaminen, mikä oli tosin vain 2-3 tonnia ja olisi kuitattu muuten 45€/kk rahoitusvastikkeella. Pankkini itse tätä mahdollisuutta ehdotti ja kysyi isäinnöitsijältä saaden vihreää valoa idealle. Laina maksettiin samalla asuntolainalla, millä osakekkin ostettiin.
 
Kiitos svk :) Olin jostain kuulevinani että tuo ei tosiaan aina onnistuisi ja olisi vain ehkä kerran vuodessa mahdollisuus kuitataq tuo rahoitusvastiko kokonaan pois? Onkohan tästä kellään oikeaa tietoa? Ja lähinnä se että onko tuo ylipäätään kannattavaa/järkevää ja jos on niin missä tilanteessa?
 
Kiitos svk :) Olin jostain kuulevinani että tuo ei tosiaan aina onnistuisi ja olisi vain ehkä kerran vuodessa mahdollisuus kuitataq tuo rahoitusvastiko kokonaan pois? Onkohan tästä kellään oikeaa tietoa? Ja lähinnä se että onko tuo ylipäätään kannattavaa/järkevää ja jos on niin missä tilanteessa?
Tuosta kerran vuodessa jutusta en osaa sanoa, mutta ite jouduin hieman odottelee, koska muuten olisi tullut ylimääräisiä kuluja velkaosuuden maksamisen suhteen. Odotus säästi 100 prosenttia kaikista kuluista.
 
Yhtiölainoissa on aina korkeammat marginaalit kuin yksityishenkilön lainoissa. Ainoa tilanne jossa yhtiölainaa voi miettiä voisi olla se, että pankki ei suostu lainaamaan enempää (johon on yleensä hyvä syy).
 
Kiitos svk :) Olin jostain kuulevinani että tuo ei tosiaan aina onnistuisi ja olisi vain ehkä kerran vuodessa mahdollisuus kuitataq tuo rahoitusvastiko kokonaan pois? Onkohan tästä kellään oikeaa tietoa? Ja lähinnä se että onko tuo ylipäätään kannattavaa/järkevää ja jos on niin missä tilanteessa?
Kyse on maksusuunnitelman muutoksesta, joka yleensä maksaa. Kovin pientä lainaa ei siis kannata kuitata pois, mutta eipä tässä kovin pienestä ollut kyse.
Kyllä se siis lähtökohtaisesti on aina mahdollista ja usein myös kannattavaa. Suhmurointi ei ole tavatonta isännöitsijä-pankki-hyvävelipiireissä ja lainoja otetaan uskomattoman huonoilla ehdoilla.
 
Yhtiölainoissa on aina korkeammat marginaalit kuin yksityishenkilön lainoissa. Ainoa tilanne jossa yhtiölainaa voi miettiä voisi olla se, että pankki ei suostu lainaamaan enempää (johon on yleensä hyvä syy).

Maksetaanko nuo rahoituslainat siis kokonaisuudessaan miten pois? Eli tuleeko yhteissummasta pienempi jos maksat sen kerralla pois? Joka toki olisi loogista. Pysyykö rahoituslainan oman osuuden lyhentämisessä yhdentekevää maksaako kaiken kerralla vai kuukausittain? :)
 
Maksetaanko nuo rahoituslainat siis kokonaisuudessaan miten pois? Eli tuleeko yhteissummasta pienempi jos maksat sen kerralla pois? Joka toki olisi loogista. Pysyykö rahoituslainan oman osuuden lyhentämisessä yhdentekevää maksaako kaiken kerralla vai kuukausittain? :)
Itselläni ei ole tuosta kokemusta, mutta myynti-ilmoituksissa tosiaan näkyy usein että lainaa on vaihtelevista syistä, uudisasunnoissa se madaltaa kynnystä hankkia kallis asunto ja vanhoissa asunnoissa laina on remonttivelkaa. Ilmoitettu summa ei luonnollisesti muutu koska se ei sisällä korkoa. Rahoitusvastike tulee kalliimmaksi kuin jos sen kuittaa pois pankkilainalla samalla kerralla kun asunto ostetaan.
 
Itselläni ei ole tuosta kokemusta, mutta myynti-ilmoituksissa tosiaan näkyy usein että lainaa on vaihtelevista syistä, uudisasunnoissa se madaltaa kynnystä hankkia kallis asunto ja vanhoissa asunnoissa laina on remonttivelkaa. Ilmoitettu summa ei luonnollisesti muutu koska se ei sisällä korkoa. Rahoitusvastike tulee kalliimmaksi kuin jos sen maksaa pois pankkilainalla samalla kerralla kun asunto ostetaan.

Aa, eli tuohon rahoitusvastikkeeseen tulee sit vielä korko päälle kuukausittain lyhennellessä? Olen näköjään aika pihalla näistä vielä mutta tässähän sitä oppii. :)

Mutta jos olen käsittänyt oikein niin jotain rahoituslainan korkoja tms voi vähentää verotuksessa jos asunto on vuokralla? Toinen ehkä hyvä puoli rahoituslainan pitämisessä on se että asunnon hinta ei ns "pomppaa" niin pahasti ja monet eivät varmasti osaa suhteuttaa täysin tuota rahoituslainaa asunnon hintaan?
 
Aa, eli tuohon rahoitusvastikkeeseen tulee sit vielä korko päälle kuukausittain lyhennellessä? Olen näköjään aika pihalla näistä vielä mutta tässähän sitä oppii. :)

Mutta jos olen käsittänyt oikein niin jotain rahoituslainan korkoja tms voi vähentää verotuksessa jos asunto on vuokralla? Toinen ehkä hyvä puoli rahoituslainan pitämisessä on se että asunnon hinta ei ns "pomppaa" niin pahasti ja monet eivät varmasti osaa suhteuttaa täysin tuota rahoituslainaa asunnon hintaan?
Voit vähentää kaikki vastikkeet (hoito, rahoitus myös lyhennyksen osalta) suoraan saamastasi vuokrasta ja loppuosasta jos jotain jää vielä käteen maksat verot Eli jos aikoo vuokrata asuntoa siinä kannattaa olla mahdollisimman paljon vastiketta maksettavana niin säästää veroissa.(tai no mahdollisimman paljon yhtiölainan lyhennystä, isosta hoitovastikeesta tai isosta yhtiölainan korosta nyt ei ole käytännössä hyötyä)

Jos sinulla taas on vaan omaa lainaa niin vain korot saa vähentää mutta ei lyhennystä.
 
Aa, eli tuohon rahoitusvastikkeeseen tulee sit vielä korko päälle kuukausittain lyhennellessä? Olen näköjään aika pihalla näistä vielä mutta tässähän sitä oppii. :)
Jos myynti-ilmoituksessa on ilmoitettu rahoitusvastike niin maksat juuri sen verran, se sisältää koron. Mutta ilmoitettu kokonais-lainamäärä on koroton koska jäljellä oleva velka muuttuu marginaalin ja viitekoron suhteessa :)

Jos tämän jotenkin mahdollisimman yksinkertaisesti yrittäisi selittää, niin samalla tavalla sun asuntolainan määrä ilmoitetaan yksinkertaisesti ilman korkoa. Korko lisätään kuukausierään ja kertomalla erien määrällä saa laskettua todellisen maksettavan kokonais-summan.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos! No nyt tuli selkeitä vastauksia lisää. Hienoa :)

Hei mites tosisaan se lainan hakeminen Jos oletetaan että lainatarve olis joko 110ke tai 150ke niin kandeeko ensin hakea tuolle isommalle summalle ja sit katsoa jos tuleekin edullinen kämppä kohdalle niin ottaakin vaan pienemmän osan lainasta käyttöön? vai onko tuossa kohdin mahdollista puljata korkoa ajas jos pankin osuus olisi esim 30ke pienempi? :)

Entäs jos teillä olisi säästöjä vaikka 50ke niin olisiko siitä 40ke fiksua käyttää omana rahoituksena niin jäisi puskuriakin vai miten?

Kiitos vastauksista, teillä on selkeästi näkemystä :)
 
Mutta jos olen käsittänyt oikein niin jotain rahoituslainan korkoja tms voi vähentää verotuksessa jos asunto on vuokralla?

Vähennyksiä voi tehdä jos rahoitusvastike on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa. Tämä selviää kun kysyy esim. isännöitsijältä kuinka se on käsitelty.
 
Kiitos! No nyt tuli selkeitä vastauksia lisää. Hienoa :)

Hei mites tosisaan se lainan hakeminen Jos oletetaan että lainatarve olis joko 110ke tai 150ke niin kandeeko ensin hakea tuolle isommalle summalle ja sit katsoa jos tuleekin edullinen kämppä kohdalle niin ottaakin vaan pienemmän osan lainasta käyttöön? vai onko tuossa kohdin mahdollista puljata korkoa ajas jos pankin osuus olisi esim 30ke pienempi? :)

Entäs jos teillä olisi säästöjä vaikka 50ke niin olisiko siitä 40ke fiksua käyttää omana rahoituksena niin jäisi puskuriakin vai miten?

Kiitos vastauksista, teillä on selkeästi näkemystä :)
Itse hain lainalupauksen tiettyyn hintaluokkaan. Kun kohteesta ruvettiin tarjousta kysymään, tarkentuivat lopulliset lainaehdot, vakuudet ja omarahoitusosuus.

Omassa tapauksessa haimme siis lainaa max 250 000e maksavaan asunto-osakkeeseen sijainnilla pk-seutu ja kehyskunnat. Pankeilta tuli sitten erilaisia tarjouksia miten voisivat tämän järjestää.

Jos sulla on 50kE irtonaista ja esim 150kE asunto haussa, oma neuvo olisi pistää asuntoon kiinni rahaa absoluuttinen minimi. Asuntolainojen korot ja marginaalit ovat vielä niin matalia, että fiksumpaa pitää rahat jossain tuottavammassa kiinni. Jos korot yhtäkkiä nousisivatkin, sulla on iso puskuri mistä kompensoida.

Pankki toki kysyy varallisuudesta ja niille voi ihan suoraan sanoa, että rahaa löytyy tämän verran, mutta olisit halukas sitomaan sitä suoraan asuntoon niin vähän kuin mahdollista. Ymmärtävät kyllä.
 
Minkä luvan sauna vaatii? Kuinka lämpimäksi saat lämmittää vaikka makuuhuoneen ilman lupaa?
Useammankin saunan vanhoihin kerrostaloihin tehneenä, niin ei niissä kyllä mitään varsinaista lupaa taloyhtiöiltä haettu. Perus kph remontin ilmoitusluontoinen lupa, taloyhtiön vaatimat paperit/tarkastukset ja kaadettavien seinien kantavuuden selvitys.

Tämä onkin ilmeisesti kuntakohtaista mitkä vaatii ja mitkä ei. Esim. Helsingissä muutama erityisehto mutta muuten ei tarvitse lupaa mutta toisaalta Oulussa pitäisi hankkia rakennuslupa jos vesieristys uusitaan. Sama näköjään parvekelaseissa, Helsingissä ei tarvita lupia mutta Oulussa taas tarvitaan.
 
Itse hain lainalupauksen tiettyyn hintaluokkaan. Kun kohteesta ruvettiin tarjousta kysymään, tarkentuivat lopulliset lainaehdot, vakuudet ja omarahoitusosuus.

Omassa tapauksessa haimme siis lainaa max 250 000e maksavaan asunto-osakkeeseen sijainnilla pk-seutu ja kehyskunnat. Pankeilta tuli sitten erilaisia tarjouksia miten voisivat tämän järjestää.

Jos sulla on 50kE irtonaista ja esim 150kE asunto haussa, oma neuvo olisi pistää asuntoon kiinni rahaa absoluuttinen minimi. Asuntolainojen korot ja marginaalit ovat vielä niin matalia, että fiksumpaa pitää rahat jossain tuottavammassa kiinni. Jos korot yhtäkkiä nousisivatkin, sulla on iso puskuri mistä kompensoida.

Pankki toki kysyy varallisuudesta ja niille voi ihan suoraan sanoa, että rahaa löytyy tämän verran, mutta olisit halukas sitomaan sitä suoraan asuntoon niin vähän kuin mahdollista. Ymmärtävät kyllä.

Kiitos! Tässä oli hyvä näkökulma. Siitä tuli mieleen ihan käytäntöihin liittyvä kysymys tältä osin. Miten kun usein pankit tahtovat täytättää lainahakemuksensa netissä niin siihen tuota kaikkea tietoa ei pääse vielä antamaan. Ja itselle sopisi hyvin että ainakin tuo alku menisi netti"spämminä" pankeille. Sen jälkeen ehkä tarkempaa jutustelua puhelimitse tai paikan päällä?

Tarkoitat tuolla tuottavammalla käsittääkseni sijoittamista. Pankkien omiin sijoituspalkkeihin ei kannattane samalla haksahtaa vai onko ehkä jotain oikeasti toimivaa vähäkuluista vaihtoehtoa missä jotain katetta sijoituksillekin muodostuisi?
 
Kiitos! Tässä oli hyvä näkökulma. Siitä tuli mieleen ihan käytäntöihin liittyvä kysymys tältä osin. Miten kun usein pankit tahtovat täytättää lainahakemuksensa netissä niin siihen tuota kaikkea tietoa ei pääse vielä antamaan. Ja itselle sopisi hyvin että ainakin tuo alku menisi netti"spämminä" pankeille. Sen jälkeen ehkä tarkempaa jutustelua puhelimitse tai paikan päällä?
Soittavat parin päivän sisään, tai viikon kuten mulla kävi :D Siinä sitten sovitte, että jauhatteko asian puhelimessa loppuun asti, vai menetkö konttorille juttelee. Jos et ole jo pankin asiakas, jonka kanssa aiot jutella asiasta, niin ne haluaa todennäköisesti nähdä esim. palkkakuittisi.
 
Tarkoitat tuolla tuottavammalla käsittääkseni sijoittamista. Pankkien omiin sijoituspalkkeihin ei kannattane samalla haksahtaa vai onko ehkä jotain oikeasti toimivaa vähäkuluista vaihtoehtoa missä jotain katetta sijoituksillekin muodostuisi?
Itse "sijoitan" Nordnetin ilmaiseen superrahastoon joka seuraa OMX25 indeksiä. Kyseessä on puhdas sisäänheittotuote jolla toivovat saavansa sijoittajia maksullisiin rahastoihinsa. Tuoton kannalta toi on pitkän aikavälin kohde, mutta suhteellisen helposti muutettavissa rahaksi.

Jotkut pankit (Norwegian?) ilmeisesti maksavat edelleen ihan kelvollisia talletuskorkoja, mutta niistä en osaa sanoa juuri mitään.

Ja vaikka ihan tilillä makuuttaisit, tuo huomattavasti enemmän liikkumavaraa arkeen 50 tonnia tilillä vrt 50 tonnia pienempi asuntolaina. Kun korot nousevat voit helposti maksaa lainaa pois vaikka koko 50kE kerralla jos alkaa kustannustaso hirvittämään.
 
Homekoiran käyttäminen asuntoa hankittaessa: Onko järkeä kun kyseessä on kerrostalo-osake (mutta vanha talo), vai riittäisikö perinteisempi kosteusmittaus?
 
Eipä taida kannattaa. Asunto-osakkeissa taloyhtiö vastaa lähes kaikista kosteusvaurioista.
Ei välttämättä ole ihan terveellistä asua homekämpässä siihen saakka, kunnes asia huomataan ja kaupan päälle joutuu ehkä poistumaan rempan ajaksi muualle asumaan.
 
Eipä taida kannattaa. Asunto-osakkeissa taloyhtiö vastaa lähes kaikista kosteusvaurioista.

Pitääkö tämä lukea siten, ettei koko kosteusmittausta ole järkevää tehdä, vai että koiran käyttäminen on yliampuvaa?

Tarkennusta tilanteeseen: Kämppään on rakennettu putkiremontin yhteydessä 2015 sauna. Putkiremontin ja saunan rakentamisen on hoitanut YIT, joka on kaiketi ihan pätevä pulju, mutta ajattelin, ettei koskaan voi olla liian varma mistään.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jotain syytä epäillä home ja vesivaurioita? Ei ne homekoiratkaan ole mitään erehtymättömiä tutkia, vaan kuulemma aikamoista arpapeliä mitä saa. Ns. väärä diagnoosi aiheuttaa aikamoista päänvaivaa myyjälle, kun homeleima on ikuinen. Kosteusmittauskin tuntuu aika turhalta äskettäin rempatussa asunnossa.
 
Homekoiraa vaatimalla saat ainakin välittäjän vihat niskaasi, sillä jos et asuntoa ostaisikaan ja siellä koira käy, välittäjän täytyy kertoa siitä seuraaville ostajille. Yleensä homekoiria käytetään kun on perusteltu syy epäillä, joten homekoiran käynti ei varsinaisesti ole jatkoa ajatellen myyntivaltti.

Eivät myöskään ole 100% tarkkoja. Esimerkiksi lähipiirissäni myytiin asuntoa, jossa omistaja epäili hometta kaapissa olleisiin tavaroihin tarttuneen hajun vuoksi. Homekoirapari kävi ja toisistaan riippumatta merkkasivat saman paikan saunan takaseinässä. Lopulta kosteusmittauksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään poikkeavaa ja asunto onneksi saatiin myytyä.
 
Tsau,

Ostin pari kuukautta sitten pienen, 41m2 kaksion Tapiolasta 227 000 hintaan ja nyt on velkaa niskassa 167 000 Euroa. Käytännössä olen konkurssissa, kun seuraava taantuma iskee niskaan, korot lähtevät nousuun ja työpaikkakin saattaa olla vaarassa, kun yritykset sekä julkinen sektori vetävät teknologiakonsultointipisneksen investoinnit jäihin. Jännittävää nähdä miten tässä selvitään tulevat vuosikymmenet.

Asuntovelalliset, miten olette varautuneet tulevaan taantumaan? Tässä professori Tuomas Malisen mielenkiintoinen haastattelu lähitulevaisuuden talouden näkymistä.

ToH8s0S.jpg

Kuuntelin tämän tuossa viikonloppuna, ja kummasti väheni ensiasunnon ostohalut :) Vai mahdanko murehtia turhia? Millä mietteillä muut ovat liikkeellä tämän Malisen haastattelun suhteen?
 
Kuuntelin tämän tuossa viikonloppuna, ja kummasti väheni ensiasunnon ostohalut :) Vai mahdanko murehtia turhia? Millä mietteillä muut ovat liikkeellä tämän Malisen haastattelun suhteen?
En itse ole haastattelua kuunnellut, niin mikä haastattelun perusteella vähensi halua ensiasuntoon?
 
Kuuntelin tämän tuossa viikonloppuna, ja kummasti väheni ensiasunnon ostohalut :) Vai mahdanko murehtia turhia? Millä mietteillä muut ovat liikkeellä tämän Malisen haastattelun suhteen?

Henkilökohtaisesti ajattelen asiaa seuraavasti:
Tilanne tällä hetkellä:
Siirrän 500€/kk lainaavarten lainanhoitotilille rahaa millä 0.5% korko. Sieltä lähtee automaattisesti lyhennykset kerran kuussa (noin 400€). Lainaa jäljellä noin 20v.

Kämppä rivitalo ja rapiat 80m2 Pirkanmaan alueella.

Käytännössä tuolla rahalla (500+ noin 250€ netti+lämmitys+vastike+autopaikka+sähköt pihaan & autoon jne) en saisi vastaavan kokoista kämppää vuokralle täältä (eli reippaasti alle 10€/m2, varsinkin kun nyt laitan noin 100€/kk "säästöön" odottamaan korkojen nousua jolloin voin suoraan vaikka lyhentää sitä lainaa)

Kun nyt katselee hintoja niin voisin siis valita asuvani vuokralla noin 60m2 kämpässä noin 700€ hintaan + erikseen maksella noista muista tai luottaa siihen että Venäjä ei päätä vallata ensin Ukrainaa ja sitten Suomea + passita meitä kaikkia jonnekin siperian työleirille.. ..tai esim. EU murennu ja korot hyppäävät kymmeniin prosentteihin suomen palatessa markkaan ja lainojen pysyessä esim. Saksan markkaan sidottuina.

Lisäksi on kuitenkin osakkeita hieman, rahaa jää (tuonkin yli) säästöön ja jonkun verran on puskuriakin olemassa.

Eli itse hankkisin sen ensiasunnon kyllä, kun ensin säästäisin tarpeeksi ja varmistaisin että saisin myös maksettua sen vaikka hankalampi tilanne (esim. työttömyys) tulisi eteen...
 
En itse ole haastattelua kuunnellut, niin mikä haastattelun perusteella vähensi halua ensiasuntoon?

Lyhykäisyydessään haastateltavan näkemyksenä oli, että globaali taantuma alkaisi suurehkolla todennäköisyydellä jo ensi vuonna. Tähän syynä olisi EKP:n valtioiden velkakirjojen ostamisen lopettaminen ja leikkirahan tekemisen lopettaminen, ts. talouden elvytystoimien lopettaminen. Ja kun tämä loppuu, niin korot ampuisivat lyhyessä ajassa useita prosenttiyksiköitä ylöspäin, pahimmillaan samalle tasolle, missä oltiin Suomessa 1990-luvun alussa. Lisäksi pointteina jäi ainakin mieleen, että:
  • Kiinan velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä ~550 %, kun se oli Yhdysvalloissa ennen vuoden 2008 kriisin alkamista ~250 %
  • Aina, kun pörssissä on ollut kaksi yli 10 %:n korjausliikettä vuoden sisällä (kuten tänä vuonna on jo tapahtunut), niin seuraavan vuonna on alkanut jonkin sorttinen talouskriisi (vuonna 1987 on tehty tähän ainoa poikkeus)
  • Maailmantalous olisi pysynyt läjässä tähän päivään asti enemmän tai vähemmän Yhdysvaltojen talouden hyvän vireen vuoksi, mutta tämä olisi nyt niin ikään loppumassa
 
Henkilökohtaisesti ajattelen asiaa seuraavasti:
Tilanne tällä hetkellä:
Siirrän 500€/kk lainaavarten lainanhoitotilille rahaa millä 0.5% korko. Sieltä lähtee automaattisesti lyhennykset kerran kuussa (noin 400€). Lainaa jäljellä noin 20v.

Kämppä rivitalo ja rapiat 80m2 Pirkanmaan alueella.

Käytännössä tuolla rahalla (500+ noin 250€ netti+lämmitys+vastike+autopaikka+sähköt pihaan & autoon jne) en saisi vastaavan kokoista kämppää vuokralle täältä (eli reippaasti alle 10€/m2, varsinkin kun nyt laitan noin 100€/kk "säästöön" odottamaan korkojen nousua jolloin voin suoraan vaikka lyhentää sitä lainaa)

Kun nyt katselee hintoja niin voisin siis valita asuvani vuokralla noin 60m2 kämpässä noin 700€ hintaan + erikseen maksella noista muista tai luottaa siihen että Venäjä ei päätä vallata ensin Ukrainaa ja sitten Suomea + passita meitä kaikkia jonnekin siperian työleirille.. ..tai esim. EU murennu ja korot hyppäävät kymmeniin prosentteihin suomen palatessa markkaan ja lainojen pysyessä esim. Saksan markkaan sidottuina.

Lisäksi on kuitenkin osakkeita hieman, rahaa jää (tuonkin yli) säästöön ja jonkun verran on puskuriakin olemassa.

Eli itse hankkisin sen ensiasunnon kyllä, kun ensin säästäisin tarpeeksi ja varmistaisin että saisin myös maksettua sen vaikka hankalampi tilanne (esim. työttömyys) tulisi eteen...

Itsellä olisi etäisesti vastaavanlainen tilanne. Tällä hetkellä vuokra on 1370 €/kk ja potentiaalisessa ensiasunnossa lainanlyhennys olisi nykyisellä korkotasolla noin 870 €/kk. Tähän kun ynnätään yhtiövastike noin 170 €/kk, niin ollaan vielä reilusti alle nykyisen vuokran :) Laskeskelin nopeasti, että vasta noin 3 % korkotasolla kiinteät asumismenot olisivat samalla tasolla nykyisen vuokran kanssa.

Luvut eivät sinällään ole ihan vertailukelpoisia, koska ostettava asunto (rivitalokolmio kehyskunnassa) on niin erityyppinen kuin nykyinen vuokrakämppä (kerrostalokaksio "ytimessä"). Vastaava kämppä samasta taloyhtiöstä maksaa ostettuna noin 450 k€, eli meidän tuloilla ei olisi edes saumoja ostaa tällaista asuntoa, missä nyt asutaan.
 
Kuuntelin tämän tuossa viikonloppuna, ja kummasti väheni ensiasunnon ostohalut :) Vai mahdanko murehtia turhia? Millä mietteillä muut ovat liikkeellä tämän Malisen haastattelun suhteen?
Malinen on hiukan pessimisti, mutta siinä oikeassa että kaikki riippuu keskuspankin politiikasta ja sen vakaudesta euroopassa. Asiat ovat aika perseellään ja eivät ole paranemassa ja jossain vaiheessa kosahtaa. Ongelma on siinä, että vettä saattaa ehtiä virrata tonavassa tässä välillä ja elääkkin pitäisi siinä sivussa. Jos olisin itse nuori, en kyllä ostaisi pk-seudun kämppää. Ostaisin jostain sivummalta edullisen asunnon, jossa ei tarvitse maksaa vuokraa, mutta voi silti käydä samoilla pelimestoilla töissä. Näistä olen laittanut tänne linkkejä monia. Mut toisaalta paska on todennäköisesti keväällä jo pikkaisen tuulettimessa, joten nyt ehkä voisi odotella vuokralla hetken.

Edit. Lisäys vielä, eli jos suunnittelee ottavansa korkoputken, takuun tai mikä tahansa vakuutuksen niin kannattaa kuunnella tuo Malisen haastattelu. Ja sitten lukea ne korkoputken ehdot sieltä sopparin takapuolelta pienellä vihreällä präntillä printattuina. Eli kun euro hajoaa ja euriboreja ei enää noteerata niin onko se soppari voimassa? Ja sitten kuka sen takuun antaa? Onko se pankki itse vaiko bermudalle perustettu limited liability company? Eli tuskin kukaan korvaa mitään jos paska on oikeasti tuulettimessa ja pitää markoilla maksaa jotain valuuttalainaa.
 
Viimeksi muokattu:
Henkilökohtaisesti ajattelen asiaa seuraavasti:
Tilanne tällä hetkellä:
Siirrän 500€/kk lainaavarten lainanhoitotilille rahaa millä 0.5% korko. Sieltä lähtee automaattisesti lyhennykset kerran kuussa (noin 400€). Lainaa jäljellä noin 20v.

En nyt vissiin ymmärrä ihan täysin, mutta mikset lyhennä lainaa 500€/kk vaan jätät satkun tilille? Onko 0.5% korko järkevämpi?
 
Eli tuskin kukaan korvaa mitään jos paska on oikeasti tuulettimessa ja pitää markoilla maksaa jotain valuuttalainaa.

Ei näistä tiedä varmuudella. Asuntomarkkinoiden romahduksia on manattu jo vuosikymmenen alusta asti vaihtelevista syistä.

Itsellä on tilanne että asunto olisi vain pian hommattava sillä neljäkymppiä kolkuttelee kohta puoliin ovella. Eikös homma mene niin että niin kauan kuin maailmalla on sekava tilanne, korotkaan tuskin nousuun lähtevät? Vai olenko käsittänyt tämän "ison kuvan" aivan perseelleen?

Lähinnä Länsi-Hkia olen ajatellut asunnon sijainniksi töiden takia mutta mitkäs olis sellaisia fiksuja mahdollsia muita kaupunginosia mistä kannattaisi asuntoja katsoa siinä toivossa että niiden hintakehitys pysyisi positiivisena / mitä tulisi ottaa huomioon? Mellunmäet ja syvä itä ei houkuttele ja oletuksena noin 180k asunto ja ehkä sellaisen 40 (-50) neliötä. :) Kulkuyhteydet toki tulisi olla kunnossa.
 
En nyt vissiin ymmärrä ihan täysin, mutta mikset lyhennä lainaa 500€/kk vaan jätät satkun tilille? Onko 0.5% korko järkevämpi?

Kuten mainittu puskuria joka jää helposti saataville tilille (eikä esim. osakkeisiin) ja voi esim. korkojen joskus noustessa lyhentää lainaa suoraa tai jos tulee jotain yllättävää pystyy silti 100% varmuudella pidemmänkin aikaa tekemään lainan lyhentämistä ilman että täytyy muuhun varallisuuteen koskea.

Lisäksi laiskana olen laittanut tuon maksun jatkumaan alkujaan sen 25v kun lainan otin, kun se on hieman suurempi summa ei tarvitse niin miettiä 6kk välein kun tulee tuo uusi versio maksupohjasta + summasta mitä pitäisi per/kk maksaa ja käytellä aikaa niiden kirjoittamiseen tilille.
 

OK.
Taneli tosin mainitsi, että rahaa jää muutenkin säästöön.
Itse, silloin joskus, makselin vaan mahd. reippaasti lainaa poies. Oli mielestäni järkevintä niin, oli tosin puskuriakin, mutten sitä kerryttänyt lisää.
 
OK.
Taneli tosin mainitsi, että rahaa jää muutenkin säästöön.
Itse, silloin joskus, makselin vaan mahd. reippaasti lainaa poies. Oli mielestäni järkevintä niin, oli tosin puskuriakin, mutten sitä kerryttänyt lisää.
Riippuu ihan korkotasosta. Korkeilla koroilla kannattaa maksaa pääomaa mahdollsimman paljon pois kun taas matalilla koroilla kannattaa säätää/sijoittaa pahan päivän varalle vaikka sitä kun korot alkavat nousemaan.
 
Riippuu ihan korkotasosta. Korkeilla koroilla kannattaa maksaa pääomaa mahdollsimman paljon pois kun taas matalilla koroilla kannattaa säätää/sijoittaa pahan päivän varalle vaikka sitä kun korot alkavat nousemaan.
Riski on tietysti silloin kun matalat korot kääntyvät korkeiksi, jolloin sijoitusten arvo laskee voimakkaasti (ks. diskonttauksen kaava). Silloin siis ei nimenomaan pidä sijoittaa, vaan myydä tai vähentää sijoituksia.

Present value - Wikipedia
 
  • Tykkää
Reactions: ers
Riippuu ihan korkotasosta. Korkeilla koroilla kannattaa maksaa pääomaa mahdollsimman paljon pois kun taas matalilla koroilla kannattaa säätää/sijoittaa pahan päivän varalle vaikka sitä kun korot alkavat nousemaan.

Imo tässä on ajatusvirhe. Korkeiden korkojen aikana ei välttämättä ole varaa lyhentää asuntolainaa nopeammin, koska korkokulut vievät niin suuren osan kuukaudessa. Käytännössä kuukausierä täytyy nostaa todella suureksi, että laina-aika pysyisi jotenkin kurissa. Tämän takia on juuri matalien korkojen aikana järkevää lyhehtää lainaa mahdollisimman paljon, koska se on pienten korkokulujen takia paljon tehokkaampaa. Ja mitä pienemmäksi lainan saa maksettua matalien korkojen aikana, sitä vähemmän korkeampi korko siihen vaikuttaa tulevaisuudessa.
 
Imo tässä on ajatusvirhe. Korkeiden korkojen aikana ei välttämättä ole varaa lyhentää asuntolainaa nopeammin, koska korkokulut vievät niin suuren osan kuukaudessa. Käytännössä kuukausierä täytyy nostaa todella suureksi, että laina-aika pysyisi jotenkin kurissa. Tämän takia on juuri matalien korkojen aikana järkevää lyhehtää lainaa mahdollisimman paljon, koska se on pienten korkokulujen takia paljon tehokkaampaa. Ja mitä pienemmäksi lainan saa maksettua matalien korkojen aikana, sitä vähemmän korkeampi korko siihen vaikuttaa tulevaisuudessa.
Mä lähdenkin nyt siitä olettamuksesta että lainaan on varattu X määrä rahaa. Tästä määrästä on sekä korot että pääoma. Ensin napataan korot pois ja sitten lopulla lyhennetään lainaa.

No nyt kun korot on matalalla niin maksaa mahdollisimman pientä korkoa sekä mahdollisimman pientä lainanlyhennystä. Kaikki ylimääräinen säästöön. Ja kyllä, pääoma lyhenee vähemmän, mutta korkojen kannalta se on pisara meressä vaikka kuinka pääomaa maksaisi pois. Ei tunnu juuri koroissa koska korko on matala.
No nyt sitten kun korot nousevat niin sitten painopistettä siirretään lainan maksuun ja otetaan "säästöstä" korkojen verran aina rahaa. Näin korkojen nousu ei juuri vaikuta, vaan pääoma lyhenee tehokkaammin korkeiden korkojen aikana jolloin korkoon menevä summa pienenee huomattavasti.
Tai toinen vaihtoehto on että korkojen noustessa lyhentää köntällä säästössä olevalla summalla pääomaa jolloin myös korot tippuvat niin että sen jopa huomaa.
 
Mä lähdenkin nyt siitä olettamuksesta että lainaan on varattu X määrä rahaa. Tästä määrästä on sekä korot että pääoma. Ensin napataan korot pois ja sitten lopulla lyhennetään lainaa.

No nyt kun korot on matalalla niin maksaa mahdollisimman pientä korkoa sekä mahdollisimman pientä lainanlyhennystä. Kaikki ylimääräinen säästöön. Ja kyllä, pääoma lyhenee vähemmän, mutta korkojen kannalta se on pisara meressä vaikka kuinka pääomaa maksaisi pois. Ei tunnu juuri koroissa koska korko on matala.
No nyt sitten kun korot nousevat niin sitten painopistettä siirretään lainan maksuun ja otetaan "säästöstä" korkojen verran aina rahaa. Näin korkojen nousu ei juuri vaikuta, vaan pääoma lyhenee tehokkaammin korkeiden korkojen aikana jolloin korkoon menevä summa pienenee huomattavasti.
Tai toinen vaihtoehto on että korkojen noustessa lyhentää köntällä säästössä olevalla summalla pääomaa jolloin myös korot tippuvat niin että sen jopa huomaa.

Ymmärrän miksi tälläinen veivaus tulee mieleen, jos tosiaan haluaa pitää kuukausierän kiinteänä. Se ei siltikään ole järkevin tapa toimia.

Korot voivat ensinnäkin nousta yllättävän paljon, jolloin jo aikaisemmin kerätty pääoma riittää vain pariksi vuodeksi. Pääoma ei lyhene yhtään sen "tehokkaammin" korkojen noustessa vaikka puskurista ottaisi aina rahaa kokojen maksuun, koska ne rahat menevät juurikin korkojen maksuun. Matalan koron aikana koko pääoma menee lainan lyhennykseen, jolloin se on aina tehokkainta. Se tämän hetkinen 1-3% korko ei ole mikään pisara meressä pitkässä juoksussa.

Jos lainaan on varattu X määrä rahaa kuukaudessa, sillä pitäisi nyt pystyä lyhentämään lainaa suhteellisen paljon. Jos ei pysty voi olla ongelmia tulevaisuudessa. Itse pyrkisin tässä korkotilanteessa jopa kasvattamaan kuukausierää muuta kulutusta tinkimällä.
 
Lyhykäisyydessään haastateltavan näkemyksenä oli, että globaali taantuma alkaisi suurehkolla todennäköisyydellä jo ensi vuonna. Tähän syynä olisi EKP:n valtioiden velkakirjojen ostamisen lopettaminen ja leikkirahan tekemisen lopettaminen, ts. talouden elvytystoimien lopettaminen. Ja kun tämä loppuu, niin korot ampuisivat lyhyessä ajassa useita prosenttiyksiköitä ylöspäin, pahimmillaan samalle tasolle, missä oltiin Suomessa 1990-luvun alussa. Lisäksi pointteina jäi ainakin mieleen, että:
  • Kiinan velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä ~550 %, kun se oli Yhdysvalloissa ennen vuoden 2008 kriisin alkamista ~250 %
  • Aina, kun pörssissä on ollut kaksi yli 10 %:n korjausliikettä vuoden sisällä (kuten tänä vuonna on jo tapahtunut), niin seuraavan vuonna on alkanut jonkin sorttinen talouskriisi (vuonna 1987 on tehty tähän ainoa poikkeus)
  • Maailmantalous olisi pysynyt läjässä tähän päivään asti enemmän tai vähemmän Yhdysvaltojen talouden hyvän vireen vuoksi, mutta tämä olisi nyt niin ikään loppumassa

Sanoisin melkoisella varmuudella, että EKP ei tule lähtemään yhteenkään toimenpiteeseen jonka seurauksena koko euroalue ja mahdollisestu EU romahtaa.
 
Ymmärrän miksi tälläinen veivaus tulee mieleen, jos tosiaan haluaa pitää kuukausierän kiinteänä. Se ei siltikään ole järkevin tapa toimia.

Et ymmärrä. Tämä veivaus tehdään siksi, että raha omalla tilillä on paljon likvidimpi kuin raha pankin tilillä (lainalyhennyksessä). Korkeat korot tapahtuessaan ovat aina lyhytaikainen ilmiö. Tärkeintä on, että on lainanmaksukykyä, vaikka sitten säästöistä, mikäli korot nousevat / työpaikka lähtee alta tmv.

Pankkia ei kiinnosta pätkääkään kuinka innokkaasti olet lainaa lyhentänyt aikaisemmin, jos sinulla ei ole varaa maksaa seuraavaa sopimuksen mukaista lyhennystä.
 
Jos lainaan on varattu X määrä rahaa kuukaudessa, sillä pitäisi nyt pystyä lyhentämään lainaa suhteellisen paljon. Jos ei pysty voi olla ongelmia tulevaisuudessa. Itse pyrkisin tässä korkotilanteessa jopa kasvattamaan kuukausierää muuta kulutusta tinkimällä.

Eihän rahan sitomisessa seiniin ole mitään järkeä kun se ei sieltä irtoa mihinkään yllättävään eikä jousta läheskään niin kuin puskuri.

Onhan se nyt huomattavasti järkevämpi tuossa skenaariossa 500+0 vs. 400+100 jättää vuodessa 1200 euroa puskuria kuin lyhentää enemmän tuolla 1200 eurolla. Jos ajatellaan että kyseessä on about 150000€ laina niin kokonaisuutena maksimilyhennys ei tuota laina-aikaa paljon lyhennä. Lisäksi pitää ottaa huomioon se että yllättävien menojen kohdalla ei tarvitse ensimmäisenä olla Visalle höyläämässä uutta pesukonetta tai muuta jolloin sen lyhennys korkeine korkoineen söisi näennäisen säästön.



Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Sanoisin melkoisella varmuudella, että EKP ei tule lähtemään yhteenkään toimenpiteeseen jonka seurauksena koko euroalue ja mahdollisestu EU romahtaa.
Ei tuo Malinen sitä tarkoittanut, että EKP ilkeyttään euron ja eu:n kaataisi. Voi vain käydä niin, että työkalut loppuvat uskottavaan lepsuun rahapolitiikkaan. Sitten jotkut eivät suostu matokuurille ja irtautuvat itse. Ongelma on siis siinä, että rahaliitto joka ei sisällä laajamittaisia suoria tulonsiirtoja maiden kesken ei kestä pitkään erilaisita inflaatiota ja kauppataseen vajetta eri maiden kesken. Ja hajoaa siten väkisinkin itsestään, kuten Malinen totesi. Ja kuten todettua, saksalaiset ovat jopa säästäneet vanhat d-markkansa koska tietävät tämän hyvin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 251
Viestejä
4 866 189
Jäsenet
78 624
Uusin jäsen
rupureiska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom