Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Riippuu tosissaan vähän siitä millaista asuntoa on ostamassa ja kuinka mieluinen se on. Jos unelmien asunto on edes suht järkevästi hinnoiteltu niin en lähtisi noin alakanttiin edes tarjoamaan (-20%) vaan pyrkisin tekemään selväksi, että olen kiinnostunut mutta neuvotellaan molemmille sopiva hinta ja lyödään kättä päälle. Jos olisin myymässä 500k asuntoa jonka oletan menevän kaupaksi ja joku tekee 400k tarjouksen niin jättäisin varmaan vastatarjouksen tekemättä kun ollaan aivan totaalisen eri levelillä ja en olettaisi että saisin tyytyttävää hintaa koskaan tuollaisesta. Tietty jos scouttaa vain sellasia kämppiä (esim sijoitusasunnoksi, mökkejä) joita ei halua "unelma-asunnokseen" niin voi koittaa kepillä jäätä josko joku jää käteen. Nopeasti monella alueella myös loppuu asunnot kesken jos parhaasta kolmesta jättää huonon tarjouksen ja pitäisi itselle se asunto oikeasti löytääkin.
 
Jos kauppa ei meinaa käydä ja eroon on päästävä niin voi tehdä ihan hyviä diilejä.
Tällä viikolla meikäläisen tarjous yhestä kesämökistä hyväksyttiin. Kesällä pyynti oli 148k, mun tarjous oli 75k.
Mökeistä ei kannata todellakaan nyt maksaa pyyntihintaa. Väestö vanhenee vuosi vuodelta ja nuoret eivät läheskään samassa mittakaavassa työnnä rahaa mökkeilyyn kuin edelliset sukupolvet. Sielläkin on muuten kummallisia trendejä, että porukkaa lappaa sumppuun jonnekkin uudelle mökkialueelle 15x300 metriä tonteille jossa infra ja siirtolapuutarhamökkeröt kaupungeissa menevät kyllä kaupaksi. Itse en näihin koskisi pitkällä tikullakaan, koska siellä rahastetaan hirmuisilla käyttömaksuilla vedestä, sähköstä, tonttivuokrasta ja ties mistä kaikesta.
 
Itse en taas ymmärrä miksi joku ottaisi loukkauksena jos toinen ihminen tarjoaa huomattavasti halvempaa summaa talosta kuin pyyntihinta on. Ihmiset arvostavat eri asioita kiinteistöissä. Jollekin se iso piha on se juttu, toiselle juuri remontoidut sisätilat, jollekin muulle jotain muuta. Tarjouksen ja vastatarjouksen tekeminenhän on vain neuvottelua, missä katsotaan kohtaako ostajan ja myyjän näkemykset hinnasta. Joillakin ne ei kohtaa koskaan ja toisilla ne kohtaa vaikka tarjous olisi huomattavastikin pyyntihintaa alhaisempi. Asuntokaupassa nyt vain on tapana käydä tämä neuvottelu kirjallisesti tarjousten muodossa.

Esimerkkinä. työkaverin kanssa neuvoteltiin yale doormanin hinnasta. Vanha malli jossa ei etäohjausmahdollisuutta niin sanoin että olen valmis 100€ tarjoamaan. Perusteluina että uuden uudemman mallin jossa etäyhteysmahdollisuus ja uuden takuu hinta kaupassa vähän päälle 300€. Työkaveri sanoi että 250€ voi myydä. Totesin että näkemyksemme hinnasta ei kohtaa ja hän laittaa lukkonsa mielummin varaston oveen. Ok, kummallakaan ei paha mieli ja homma jatkuu, näkemyksemme hinnasta ei vain kohdannut.
 
Ei sitä nyt siis varmaan loukkauksena kukaan ota, mutta jos tarjoaa 500k asunnosta (jos se on alueella edes suht järkevä hinta ja ollut myynnissä suht vähän aikaa) 400k niin ei myyjän varmaan kannata lähteä edes mitään 494k vastatarjouksia tekemään ku automaattisesti siinä ollaan jo niin kaukana toisistaan.

Mun mielestä siis, jos haluaa vain tökkiä kepillä jäätä ja katsoa josko jäisi puoli-ilmaiseksi asuntoja käteen niin voi käydä tarjoamassa törkeitäkin. Isäni tekee tätä autokaupoilla, tarjoaa aina jotain vaikkei olisi edes kiinnostunut jos jotain jää pilkkahinnalla käteen. Mutta jos oikeasti pitää kohteesta ja haluaa sen ostaa, niin kannattaa tarjouskin asettaa sille tasolle, että myyjääkin alkaa kiinnostamaan neuvottelu.
 
Itse en taas ymmärrä miksi joku ottaisi loukkauksena jos toinen ihminen tarjoaa huomattavasti halvempaa summaa talosta kuin pyyntihinta on. Ihmiset arvostavat eri asioita kiinteistöissä. Jollekin se iso piha on se juttu, toiselle juuri remontoidut sisätilat, jollekin muulle jotain muuta. Tarjouksen ja vastatarjouksen tekeminenhän on vain neuvottelua, missä katsotaan kohtaako ostajan ja myyjän näkemykset hinnasta. Joillakin ne ei kohtaa koskaan ja toisilla ne kohtaa vaikka tarjous olisi huomattavastikin pyyntihintaa alhaisempi. Asuntokaupassa nyt vain on tapana käydä tämä neuvottelu kirjallisesti tarjousten muodossa.

Esimerkkinä. työkaverin kanssa neuvoteltiin yale doormanin hinnasta. Vanha malli jossa ei etäohjausmahdollisuutta niin sanoin että olen valmis 100€ tarjoamaan. Perusteluina että uuden uudemman mallin jossa etäyhteysmahdollisuus ja uuden takuu hinta kaupassa vähän päälle 300€. Työkaveri sanoi että 250€ voi myydä. Totesin että näkemyksemme hinnasta ei kohtaa ja hän laittaa lukkonsa mielummin varaston oveen. Ok, kummallakaan ei paha mieli ja homma jatkuu, näkemyksemme hinnasta ei vain kohdannut.

No jos asunnon hintapyyntö on ns. kohdallaan eli järkevä, onhan se nyt ajanhaaskausta että joku tarjoaa todella vähän toivoen että onnistaisi. Ihan sama homma kun laitat nettiautoon auton myyntiin ja porukka alkaa soittelemaan jotain 1000 euroa pienempiä tarjouksia kuin mitä saisit myymällä suoraan autoliikkeeseen (jotka maksavat tietysti todella vähän).
 
No jos asunnon hintapyyntö on ns. kohdallaan eli järkevä, onhan se nyt ajanhaaskausta että joku tarjoaa todella vähän toivoen että onnistaisi. Ihan sama homma kun laitat nettiautoon auton myyntiin ja porukka alkaa soittelemaan jotain 1000 euroa pienempiä tarjouksia kuin mitä saisit myymällä suoraan autoliikkeeseen (jotka maksavat tietysti todella vähän).

Tuleeko näitä tarjouksia tosiaan niin paljon, että ne kokee ajan haaskuuksi? Mitä jos sillä myyjällä on oikeasti aivan väärä käsitys asuntonsa hinnasta?

Ei sitä nyt siis varmaan loukkauksena kukaan ota, mutta jos tarjoaa 500k asunnosta (jos se on alueella edes suht järkevä hinta ja ollut myynnissä suht vähän aikaa) 400k niin ei myyjän varmaan kannata lähteä edes mitään 494k vastatarjouksia tekemään ku automaattisesti siinä ollaan jo niin kaukana toisistaan.

Mun mielestä siis, jos haluaa vain tökkiä kepillä jäätä ja katsoa josko jäisi puoli-ilmaiseksi asuntoja käteen niin voi käydä tarjoamassa törkeitäkin. Isäni tekee tätä autokaupoilla, tarjoaa aina jotain vaikkei olisi edes kiinnostunut jos jotain jää pilkkahinnalla käteen. Mutta jos oikeasti pitää kohteesta ja haluaa sen ostaa, niin kannattaa tarjouskin asettaa sille tasolle, että myyjääkin alkaa kiinnostamaan neuvottelu.

Eikö sen myyjän nimenomaan pidä juuri tuo vastatarjous tehdä, jotta se ostaja huomaa, että joko hän korottaa tarjousta huolella tai sitten tosiaan ne näkemykset eivät tule kohtaamaan. Voihan tuossa tapauskessa myös ajatella, että ei se myyjäkään kovin tosissaan sitä asuntoaan halua kaupata vaan koittaa saada siitä maksimaalisen voiton tai jää itse asumaan sinne. Näitäkin sekä asuntokaupassa, että autokaupassa on.
 
Silloin jos hintataso laskee, niin silloin juuri asunnot roikkuvat listoilla ja tulee vain tarjouksia joissa hinta on jotain törkeän paljon vähemmän kuin mitä pyynnit. Sitten vain kyttäillään. Varsinkin nyt nollakorolla myyjillä ei ole yleensä ikinä mikään kiire. Ongelmia on vain silloin jos juoksevat kulut ovat suuret (tonttivuokra, lämmitys, vastikkeet tms.)
 
No jos tulee törkeästi alakanttiin tarjous niin voisihan sitte ehkä tehdä vastatarjouksen jossa nostaa hintaa alkuperäistä pyynnöstä. Ehkä tällä menisi viesti perille että tarjous ei ole lähelläkään sitä että haluaisi tuhlata aikaa neuvotteluissa.
 
No jos tulee törkeästi alakanttiin tarjous niin voisihan sitte ehkä tehdä vastatarjouksen jossa nostaa hintaa alkuperäistä pyynnöstä. Ehkä tällä menisi viesti perille että tarjous ei ole lähelläkään sitä että haluaisi tuhlata aikaa neuvotteluissa.

Yleensä välittäjä ei edes ota tälläistä "törkeästi alahintaista" tarjousta.

Enkä usko että oikeasti on järkevää jos esim. olet laittanut kämppäsi myyntiin ja pyydät 200k, mietit että joku 180k voit vielä myydä ja joku tarjoaa "20 000€ puhtaana käteen" kalastelua niin tuskin edes vastaat "199 950€" jääden odottamaan tarjoaako enemmän...
 
Niin, mehän tehtiin sillailla, että ostajaehdokas kun tarjoili alapallotarjouksen niin meidän vastatarjous oli pyyntihinta -5€. Seuraava tarjous oli jo järkevämmässä hintaluokassa.

”Mikä on oikea tinkivara” on sellainen kysymys, johon voi vastaa vain jos tuntee kohteen sekä alueen vallitsevan hintatason. Jossain tapauksessa se voi olla 2%, jossain 20%. Helpointa on, jos alueella on vastaavan ikäisiä, kokoisia ja kuntoisia kämppiä myynnissä ja peilaa pyyntiä niiden hintatasoon. Paras tilanne on, jos saat tietoosi millaisilla hinnoilla vastaavista on lähiaikoina tehty kauppoja.
 
Kerrostalo, Vantaa, Rajatorppa, 124 000,00 €, 59.00 m²

Mikähän juju tässä on? 59 neliötä Vantaan Rajatorpassa ja 124 000EUR. Korjaushistoriaa kuitenkin on, mutta siitä huolimatta ei ole rahoituslainaa. Putkiremontti tosin tekemättä ja 70-luvun talo. Maininta putkiston kuntotutkimuksista vuosilta 2011 ja 2018 sekä kaavailtu seurantatutkimus vuonna 2024. Itse luen tuon niin, että taloyhtiö on päättänyt odottaa niin kauan, että joku putki laukeaa lopullisesti ja sitten on pakko ryhtyä kiireen vilkkaa kalliilla korjaamaan.
 
Jos ja kun ne putket eivät ole vaihtokunnossa, niin miksi niitä pitäisi vaihtaa aikaisemmin kuin käyttöikä päättyy?

Itse omistan sijoituskämpän talosta joka on 60-luvun lopulta ja ei sielläkään putkiremppaa ole tehty. Putket ovat toki siinä kunnossa, että rempan suunnittelu on aloitettu, mutta ei se tapahdu vielä hetkeen. Kun remppa jonkun vuoden päästä toteutuu, putket ovat ylittäneet reilusti 50v käyttöiän.

Käsittääkseni on suhteellisen normaalia, että putket kestävät sen 50v. Jos tuossa kyseisessä taloyhtiössä ne kestävät 55 tai jopa 60v, niin ei se minusta ole mikään maailman ihme. 10-20% pidempään kuin "normaali".

Hinnan selittää minusta lähinnä se putkiremppa, karmea kylppäri ja sysipaska sijainti 20+min kävelyn päässä juna-asemalta.
 
Niin, mehän tehtiin sillailla, että ostajaehdokas kun tarjoili alapallotarjouksen niin meidän vastatarjous oli pyyntihinta -5€. Seuraava tarjous oli jo järkevämmässä hintaluokassa.
Näin juuri. Me tarjottiin 10% alle pyynnin ja saatiin vastatarjous, jossa oli alle 1% pudotettu. Selvisi, millä tasolla hinta oikeasti on. Tuosta vielä muutama tarjous edestakaisin, niin löytyi sopiva hinta.

Tutuntuttu myi isoa omakotitaloaan Helsingissä (en valitettavasti seutua muista, kun tuo kylä on mulle vieraampi). Hintapyyntinä 600k, mikä oli välittäjienkin ehdottama. Sai aika nopeasti tarjouksen 500k eikä laittanut vastatarjousta. Sitten heti 2v myöhemmin seuraava tarjous 420k ja joutui myymään, kun ei talous kestänyt muuten.
 
Jos ja kun ne putket eivät ole vaihtokunnossa, niin miksi niitä pitäisi vaihtaa aikaisemmin kuin käyttöikä päättyy?

Itse omistan sijoituskämpän talosta joka on 60-luvun lopulta ja ei sielläkään putkiremppaa ole tehty. Putket ovat toki siinä kunnossa, että rempan suunnittelu on aloitettu, mutta ei se tapahdu vielä hetkeen. Kun remppa jonkun vuoden päästä toteutuu, putket ovat ylittäneet reilusti 50v käyttöiän.

Käsittääkseni on suhteellisen normaalia, että putket kestävät sen 50v. Jos tuossa kyseisessä taloyhtiössä ne kestävät 55 tai jopa 60v, niin ei se minusta ole mikään maailman ihme. 10-20% pidempään kuin "normaali".

Hinnan selittää minusta lähinnä se putkiremppa, karmea kylppäri ja sysipaska sijainti 20+min kävelyn päässä juna-asemalta.

Tämä, jos kuitenkin kuntoa seurataan eikä voi tietää kestävätkö putket sen 40, 50 vai 60 vuotta (tosin osaa 90-luvun putkista on jouduttu vaihtamaan jo 2000-luvulla kiitos "halpojen" olikohan puolalaisten kupariputkien eli urakoitsija otti halvimmat mitä sai).

Ei ole järkevää vaihtaa ns. ennen aikojaan koska tuo kertautuu (vaikka harva ihminen sitä ajattelee). Eli jos vaihdat putket vaikka 10, 20 tai 30v aiemmin kuin pitäisi parikin kertaa se tarkoittaa että olet jo "menettänyt" useitakin vuosia parisen kertaa kun putkiremontti on tehty ja neljättä remonttia tehdään kun "oikeasti" olisi toisen tai kolmannen aika. Otaksuen siis että vaihto tehdään vaikka 30v välein (30, 60, 90, 120 vuotta) sen sijaan että odotettaisiin esim. 50 tai 60 vuotta jolloin päästäisiin lukuihin 50, 100, 150, 200 tai 60, 120, 180 jne.

Jos asiaa miettii vaikka perheasunnon mittakaavassa siitä tulee jonkun verrankin ylimääräistä kustannusta sukupolvea kohtaan joka asunnossa asustaa. Hyvä kun siellä kuitenkin teetetään noin 5-6v välein noita testejä että näkevät ajoissa kun sitä remonttia täytyy alkaa tekemään. Siinäkin helposti menee aikaa jopa vuosi tai päällekin pelkissä suunnitteluissa.

Eli myyjät varmasti ovat asuneet siellä jo hetken ja haluavat muuttaa pois ennen putkiremonttia mikä varmasti tulee hyvinkin pian ja nyt kämpän saa myytyä paremmin kuin 2024 JOS silloin myydessä on tieto parin vuoden sisällä tulevasta hinnaltaan määrittelemättömästä remontista minkä aikana asuminen kämpässä voi olla paitsi epämukavaa jopa mahdotonta.
 
Kirjoittelin kesällä ensimmäisistä askeleista kohti ensiasuntoa, lainalupauksen muodossa ja nyt ollaan siinä pisteessä, että viimeiset paperit allekirjoitettiin eilen ja nyt olen näin ollen 161k köyhempänä. Danske tosiaan valikoitui lopuksi parhaimmaksi marginaalin puolesta, 0,55 ja muiden kulujen jälkeen (ostettava takaus, kuukausimaksut) todellinen 0,6. Täytyy kyllä heti ensitöikseen sanoa, että onpas paska verkkopankki verrattuna Nordeaan. Ja tunnuslukukorttikin piti ottaa uudestaan käyttöön, on se ihme että ei ole saatu samanlaista sovellusta kehitettyä Suomeenkin kuin mitä Nordealla on käytössä. Olisin kyllä ollut valmis maksamaan hieman enemmän ja jäämään Nordeaan, mutta sen verta posketon tarjous tuli entiseltä "omalta" pankilta, jonka vielä kruunasi täydellisen surkea asiakaspalvelu, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä toisen pankin asiakkaaksi. Verkkopankin paskuudesta huolimatta, palvelu on ollut Danskessa muuten oikeinkin mallikasta.

Itse kohteesta, niin Turun Martissa iso saunallinen kaksio -40 luvun lopun talosta. Hintaneuvottelut menivät mielestäni mallikkaasti ja sain tiputettua hintaa alkuperäisestä aika tasan 10%. Toki asunnon alkuperäinen hinta olikin hieman yläkanttiin ja muutaman kuukauden aktiivisella tutkimisella tiedostin hyvin alueen yleisen hintatason. Lopullinen hinta oli jopa hieman alhaisempi neliöltä, mitä keskiarvo on, joten hyvin tyytyväinen saa olla, eikä ainakaan ylihintaa tullut maksettua hätäpäissään vaikka kovasti rupesi jo vituttamaan asuntojen etsintä - etenkin Martissa kun hyvät, oikein hinnoitellut asunnot liikahtavat yleensä viikossa, maksimissaan kahdessa. Tämän kohdalla taisi käydä tuuri, ihmiset ei ilmeisesti lähtenyt tarjousrumbaan asunnon ollessa aluksi ylihintainen, mutta tiedostamalla hintatason itse tarjosin reilusti alakanttiin ja tiedostin mihin asti lähden tarjousta nostamaan. Toteutunut hinta oli näin ollen mielestäni n. 3% alle yleisen hintatason, jos asunto olisi alunperin ollut hinnoiteltuna täysin oikein.

Seuraavaksi sitten vielä perinteinen muuttorumba, luojan kiitos asustelen vielä tällä hetkellä pienessä vuokrakaksiossa eikä roudattavaa tavaraa ole vaatteiden lisäksi juuri ollenkaan - sänky, sohva ja yksi kirjahylly/tv taso kombo. Toki tämä nyt sitten kostautuu muuton jälkeen, kun pitää alkaa täydentämään tyhjää tilaa :D
 
Kirjoittelin kesällä ensimmäisistä askeleista kohti ensiasuntoa, lainalupauksen muodossa ja nyt ollaan siinä pisteessä, että viimeiset paperit allekirjoitettiin eilen ja nyt olen näin ollen 161k köyhempänä. Danske tosiaan valikoitui lopuksi parhaimmaksi marginaalin puolesta, 0,55 ja muiden kulujen jälkeen (ostettava takaus, kuukausimaksut) todellinen 0,6. Täytyy kyllä heti ensitöikseen sanoa, että onpas paska verkkopankki verrattuna Nordeaan. Ja tunnuslukukorttikin piti ottaa uudestaan käyttöön, on se ihme että ei ole saatu samanlaista sovellusta kehitettyä Suomeenkin kuin mitä Nordealla on käytössä. Olisin kyllä ollut valmis maksamaan hieman enemmän ja jäämään Nordeaan, mutta sen verta posketon tarjous tuli entiseltä "omalta" pankilta, jonka vielä kruunasi täydellisen surkea asiakaspalvelu, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä toisen pankin asiakkaaksi. Verkkopankin paskuudesta huolimatta, palvelu on ollut Danskessa muuten oikeinkin mallikasta.

Itse kohteesta, niin Turun Martissa iso saunallinen kaksio -40 luvun lopun talosta. Hintaneuvottelut menivät mielestäni mallikkaasti ja sain tiputettua hintaa alkuperäisestä aika tasan 10%. Toki asunnon alkuperäinen hinta olikin hieman yläkanttiin ja muutaman kuukauden aktiivisella tutkimisella tiedostin hyvin alueen yleisen hintatason. Lopullinen hinta oli jopa hieman alhaisempi neliöltä, mitä keskiarvo on, joten hyvin tyytyväinen saa olla, eikä ainakaan ylihintaa tullut maksettua hätäpäissään vaikka kovasti rupesi jo vituttamaan asuntojen etsintä - etenkin Martissa kun hyvät, oikein hinnoitellut asunnot liikahtavat yleensä viikossa, maksimissaan kahdessa. Tämän kohdalla taisi käydä tuuri, ihmiset ei ilmeisesti lähtenyt tarjousrumbaan asunnon ollessa aluksi ylihintainen, mutta tiedostamalla hintatason itse tarjosin reilusti alakanttiin ja tiedostin mihin asti lähden tarjousta nostamaan. Toteutunut hinta oli näin ollen mielestäni n. 3% alle yleisen hintatason, jos asunto olisi alunperin ollut hinnoiteltuna täysin oikein.

Seuraavaksi sitten vielä perinteinen muuttorumba, luojan kiitos asustelen vielä tällä hetkellä pienessä vuokrakaksiossa eikä roudattavaa tavaraa ole vaatteiden lisäksi juuri ollenkaan - sänky, sohva ja yksi kirjahylly/tv taso kombo. Toki tämä nyt sitten kostautuu muuton jälkeen, kun pitää alkaa täydentämään tyhjää tilaa :D

Et paremmalle verkkopankille, lyhennysjoustolle, Apple/Google Paylle ja alhaisille kaupankäynti kuluille pörssissä mitään arvoa antanut?
 
Et paremmalle verkkopankille, lyhennysjoustolle, Apple/Google Paylle ja alhaisille kaupankäynti kuluille pörssissä mitään arvoa antanut?
Apple/google pay ei käyttöä tähänkään mennessä, kuten ei myöskään alhaisille kaupankäyntikuluille pörssissä. Omat vähäiset sijoitukset tapahtuvat kaikki Nordnetissä, sielläkin puhtaasti kk-säästöllä eikä ylimääräinen kikkailu oikeastaan edes kiinnosta.

Paremmalle verkkopankille ja lyhennysjoustolle en antanut hintalapuksi 0,2% eroa marginaalissa. Ei ole paljoa kuukausitasolla, mutta vuosissa kun aletaan laskemaan niin puhutaan jo isoista summista. Uskoisin Danskenkin parantavan jo siihen mennessä verkkopankkiaan. Kilpailutuksen voi toki tehdä sitten myöhemmin, viimeistään kun menetän kaikki "nuoren henkilön" edut, mitkä Danskessakin on hyvät.
 
Jos on ostamassa ekaa kämppää tai vaihtamassa isompaan, niin varmaan nyt kannattaa odotella pari vuotta (jos mahkuja), kun korot nousee ja alkaa liikaa velkaantuneiden paniikkimyynnit.
 
Sopiiko kysyä, paljonko asunto kokonaisuudessaan maksoi? Ihan vaan koska olen itsekkin ko. alueelta kärkkymässä..:rolleyes:
Kokonaisuudessaan tasan 170k, alkuperäinen hinta 190k ja neliöitä 60. Eli 2h + k + s. Sanoisin karkeasti, että Martin kaksioiden oikea hintataso on n. 2800-3200e neliöltä, hieman skaalattuna neliöiden mukaan eli pienemmässä kaksiossa neliöt kalliimpia kun taas isommassa halvempia. Oma hintahaarukka, jolla etsin 40-60 neliöisiä kaksioita oli 150-170k ja niillä hinnoilla näytti asunnot liikkuvan ihan hyvin. 150k hintalapun kohteet olisi yleensä vaatinut hieman pintaremonttia, muttei mitään radikaalia. Alle tuonkin olisi saanut ihan hyvällä pohjalla olevia, mutta remppaa olisi saanut tehdä reippaasti ja en nyt tähän hätään viitsinyt siihen touhuun lähteä kun ainoa taito on seinien maalailu ja opastettuna tapettien liimailu. Remonttimiehenä voi kuitenkin tehdä hyviäkin diilejä 130-140k hintaluokassa, jotka nostavat asunnon arvoa helposti ainakin sen 10k.

e. Pienenä lisätarkennuksena, eli etsin tosiaan lähes poikkeuksetta -40 ja -50 luvun taloja, jotka tosin ovatkin enemmistönä Martissa. Tuota uudemmat tuotokset eivät miellyttäneet silmää ulkoisesti, etenkin elementtitehtaillut yksilöt. Uudisrakennuksia ei kunnolla osunut tarvittavilla spekseillä hyvällä sijainnilla ja vanhemmat kivilinnat eivät myöskään olleet budjetissa alkuunkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on teidän mielestä vaikutus asunnon hintaan n. 4v sitten tehtyjen kylppäri+WC(erillinen) ja keittiöremontilla? Kämppä muutoinkin pintaremontoitu 10v sisään. Siisti laminaatti ym.

Oon katellut yhtä 58 neliön saunallista kaksiota, 78 vm. rivarissa ja hintapyynti n. 143 000€, eli n. 2465€ neliö ja samalla alueella keskihinta vastaavan kokoisissa pyyntihinnat vajaa 2200€/neliö. Kaiken kokoisten keskihinta n. 2000 €/neliö.

Esim. vastaavan kokoisessa 75 vm. rivarissa hintapyynti ollut karvan alle 130 000€. Kohtuu siisti mutta vanhaa pintaa ja alkuperäinen siisti parketti. Kylppäri 90-luvulta. Keittiökin remontoitu 2000-luvulla ja uudet kodinkoneet muutama vuos sitten.

Onko nämä muutama vuos sitte rempattujen + 13-15k€ lisää yleiseen hintatasoon ihan ok tossa hintaluokassa?

Oli ensin toi kämppä pari kuukautta myynnissä ilman välittäjää ja siihen nähen selkeesti liian isolla pyynnillä. Nyt välittäjä ja hinta laski pari tonnia. Hieman kalliilta vaikuttaa kun kolmioita myynnissä samaan hintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on teidän mielestä vaikutus asunnon hintaan n. 4v sitten tehtyjen kylppäri+WC(erillinen) ja keittiöremontilla? Kämppä muutoinkin pintaremontoitu 10v sisään. Siisti laminaatti ym.

Oon katellut yhtä 58 neliön saunallista kaksiota, 78 vm. rivarissa ja hintapyynti n. 143 000€, eli n. 2465€ neliö ja samalla alueella keskihinta vastaavan kokoisissa pyyntihinnat vajaa 2200€/neliö. Kaiken kokoisten keskihinta n. 2000 €/neliö.

Esim. vastaavan kokoisessa 75 vm. rivarissa hintapyynti ollut karvan alle 130 000€. Kohtuu siisti mutta vanhaa pintaa ja alkuperäinen siisti parketti. Kylppäri 90-luvulta. Keittiökin remontoitu 2000-luvulla ja uudet kodinkoneet muutama vuos sitten.

Onko nämä muutama vuos sitte rempattujen + 13-15k€ lisää yleiseen hintatasoon ihan ok tossa hintaluokassa?

Oli ensin toi kämppä pari kuukautta myynnissä ilman välittäjää ja siihen nähen selkeesti liian isolla pyynnillä. Nyt välittäjä ja hinta laski pari tonnia. Hieman kalliilta vaikuttaa kun kolmioita myynnissä samaan hintaan.
Kylppärirempan vaikutus hintaan riippuu aika paljon siitäkin onko putkiremppa tehty. Ihan sama vaikka olisi kullattu koko kylppäri jos se kuitenkin puretaan vuoden päästä. Mutta toki tommosessa rivarissa olettaisi että jos tehdään kylppäriremppa niin viemärit ja vesiputket uusitaan samalla kokonaan niin ei tule putkiremppaa siinä mielessä enää?
 
Kylppärirempan vaikutus hintaan riippuu aika paljon siitäkin onko putkiremppa tehty. Ihan sama vaikka olisi kullattu koko kylppäri jos se kuitenkin puretaan vuoden päästä. Mutta toki tommosessa rivarissa olettaisi että jos tehdään kylppäriremppa niin viemärit ja vesiputket uusitaan samalla kokonaan niin ei tule putkiremppaa siinä mielessä enää?

Ei oo kyllä putkiremppaa tehty, eikä kyllä vedetty uusia putkiakaan pintaan kylppärirempan yhteydessä

Missä tapauksessa kylppärit menee purkuun rivareissa putkirempan yhteydessä? Koskee varmaan lähinnä, kun tehdään perinteinen viemäriremontti, eli kaikki uusiksi? Välittäjät puhuu, ettei noihin tehtäs viemäriremontteja, kuin lähinnä sukittamalla, mutta skeptinen pitää tietysti olla.

Mitä oon näitä tän ikäluokan kämppiä kiertänyt niin ne missä on putkiremppa tehty (käyttövesi+lämmitys), niin uudet putket on vedetty vaan pintaan ja vanhat tulpattu. Osassa ihan alkuperäiskuntosta kylppäriä, osassa uutta ennen putkiremppaakin tehtyä.

Yhdessäkin oli kylppäri remontoitu pari vuotta ennen putkiremppaa, niin ei sitä oltu mitenkään purettu. Tulpat näky seinässä ja uudet putket vaan pintaan, osittain vähän rumasti kylläkin. Mutta varmaan kaikki vedetään noissa joka tapauksessa pintaan vaikka kylppäri remontoitas samalla, tulpat vaan jäis pois seinistä?
 
Ei oo kyllä putkiremppaa tehty, eikä kyllä vedetty uusia putkiakaan pintaan kylppärirempan yhteydessä

Missä tapauksessa kylppärit menee purkuun rivareissa putkirempan yhteydessä? Koskee varmaan lähinnä, kun tehdään perinteinen viemäriremontti, eli kaikki uusiksi? Välittäjät puhuu, ettei noihin tehtäs viemäriremontteja, kuin lähinnä sukittamalla, mutta skeptinen pitää tietysti olla.

Mitä oon näitä tän ikäluokan kämppiä kiertänyt niin ne missä on putkiremppa tehty (käyttövesi+lämmitys), niin uudet putket on vedetty vaan pintaan ja vanhat tulpattu. Osassa ihan alkuperäiskuntosta kylppäriä, osassa uutta ennen putkiremppaakin tehtyä.

Yhdessäkin oli kylppäri remontoitu pari vuotta ennen putkiremppaa, niin ei sitä oltu mitenkään purettu. Tulpat näky seinässä ja uudet putket vaan pintaan, osittain vähän rumasti kylläkin. Mutta varmaan kaikki vedetään noissa joka tapauksessa pintaan vaikka kylppäri remontoitas samalla, tulpat vaan jäis pois seinistä?
Niin no sukittaa voi vaan jos viemäri on siinä kunnossa että voi sukittaa, muutenhan se on pakko vaihtaa. Kyllä kai noita monesti siis sukitetaan jos voi, mutta siinä ei sitten paljoa paina joku juuri rempattu kylppäri jos viemäri on siinä kunnossa että pakko vaihtaa. Joten aika tarkkana kannattaa olla jos tommosesta rempatusta kylppäristä aikoo yhtään extraa maksaa. Ehkä mieluummin ostaisin tommosessa tapauksessa remppaamattomana ja teettäisin siihen erotusrahaan uuden kylppärin uusilla viemäreillä ja uusilla putkilla niin ei tarvitse murehtia.
 
Odottaminen on pitkässä juoksussa yhtä fiksua, kun pohjakosketuksen tähtääminen osakemarkkinoilla. Joku siinä tuurilla onnistuu ja muut häviää.

Jos olet ostamassa kohdetta hyvältä paikalta isossa (Suomen mittakaavassa) kaupungista, niin voi olla, että joudut odottamaan romahdusta lopun ikääsi. 90-luvun laman romahduksen mahdollisti oman valuutan devalvointi (vaikka luvattiin ja vannottiin, että näin ei tehdä), valuuttalainat ja pankin/velkojan/insert name here oikeus myydä omaisuus pilkkahintaan kavereille. Samanlaista tapahtumaa ei onneksi ole näkyvissä, siinä tuhottiin tuhansien loppuelämät kertaheitolla.
 
Asuntojen hintojen nousu ei ole mikään luonnonlaki, vaan se johtuu suurelta osin poliittisista valinnoista.

Niin kauan kuin kaavoittaja asettaa jotain rajoituksia maanomistajille, niin alueellinen tarjonta rajoittuu joskus paljonkin alle sen mitä olisi tilaa rakentaa. Ja tietysti kysyntää se tarjonnan vähentäminen ei vähennä yhtään, joten hinnat nousevat.

Samaten esim. yhteiskuntajärjestelmissä joissa verotus perustuu pitkälti kiinteistöveroon (esim. Texas) palkan verotuksen sijaan, se ehkäisee kiinteistöjen hintojen nousua kun maan arvon nousu valuu isommalta osin yhteiskunnalle maanomistajien sijaan.

Suomessakin asuntojen hinnat laskevat melkein koko maassa, paria muuttovoittokuntaa lukuunottamatta. Ja pk-seudullakin hinnat junnaavat metsälähiöissä paikoillaan kun ratikkaverkon alueella nousu on nopeahkoa.
 
Helpompaahan se on toki näsäviisastella menneistä, kuin arvailla tulevaa.

Tottakai, pointti olikin juuri se sun arvaus. Moni arvaili 2008, että kannattaa muuttaa vuokralle ja myydä oma, jokunen täälläkin teki niin. Asunnon arvon kehitys on aika monesta asiasta kiinni kuten zepikin tuossa yllä mainitsee. Jos nyt ostat jostain hesen keskeltä kämpän niin todennäköistä että saa ainakin omat takaisin. Jos taas ostat jostain joensuusta, on asia aivan toinen.
 
Tottakai, pointti olikin juuri se sun arvaus. Moni arvaili 2008, että kannattaa muuttaa vuokralle ja myydä oma, jokunen täälläkin teki niin. Asunnon arvon kehitys on aika monesta asiasta kiinni kuten zepikin tuossa yllä mainitsee. Jos nyt ostat jostain hesen keskeltä kämpän niin todennäköistä että saa ainakin omat takaisin. Jos taas ostat jostain joensuusta, on asia aivan toinen.
Eiköhän se parin pinnan nousu koroissa vaikuta hintoihin jopa Helsingissä laskevasti. Ja korkojen nousu on lähempänä joka päivä. Jokainen asunnon ostaja tekee toki omat arviot omasta tilanteestaan. Enkä muuten puhunut asuntojen hintojen kehityksestä vaan ihmisten velanhoitokyvyn heikentymisestä korkojen noustessa ja eiköhän stadissa ne isoimmat velatkin ole.
 
Kannattaa tutustua Italian tilanteeseen noiden jopa kahden prosentin koron nousujen kanssa. Ei ole vuosiin tapahtumassa. Ehkä 0:n pintaan mennään, muta ei todellakaan paljoa yli.
 
Onhan tuo Italian tilanne päällisin puolin tuttu, mutta silti veikkaan, että ollaan ykkösessä vuoden päästä. Ei ehkä todennäköisin skenaario, mutta kai sitä silti saa veikkailla ;)
 
Jestas että mä oon onnellinen etten oo kaupunki-ihminen.. Ihan järkyttäviä noi hinnat jokaisessa kaupungissa.
Tälläsella pikkupaikkakunnalla on vaan jotenkin niin mahtava elää. Rauhallista, ei hirveetä häslinkiä joka paikassa, ei suuria ostoshelvettejä. Ääsmarket jossa Alko ja apteekki riittää. Suurimmat ostokset sitten työpäivän jälkeen isommista kaupoista.

En kyllä oikein keksi mitään muuta negatiivista kuin että jos tulee äkkitarve jollekkin erikoisemmalle jutulle niin lähemmälle isolle kaupalle on se puolen tunnin ajo. Mutta se nyt on pienin murheista.
Vaikka koko elämäni asunu keskisuuressa kaupungissa ja landella vasta vuoden ni ei kyllä mitään hinkua sinne enää. Pelkästään duunimatkojen ajo kaupungin kohdalla saa vererenpaineen nousemaan ku on tottunu landen rauhallisuuteen.
 
Jestas että mä oon onnellinen etten oo kaupunki-ihminen.. Ihan järkyttäviä noi hinnat jokaisessa kaupungissa.
Tälläsella pikkupaikkakunnalla on vaan jotenkin niin mahtava elää. Rauhallista, ei hirveetä häslinkiä joka paikassa, ei suuria ostoshelvettejä. Ääsmarket jossa Alko ja apteekki riittää. Suurimmat ostokset sitten työpäivän jälkeen isommista kaupoista.

En kyllä oikein keksi mitään muuta negatiivista kuin että jos tulee äkkitarve jollekkin erikoisemmalle jutulle niin lähemmälle isolle kaupalle on se puolen tunnin ajo. Mutta se nyt on pienin murheista.
Vaikka koko elämäni asunu keskisuuressa kaupungissa ja landella vasta vuoden ni ei kyllä mitään hinkua sinne enää. Pelkästään duunimatkojen ajo kaupungin kohdalla saa vererenpaineen nousemaan ku on tottunu landen rauhallisuuteen.
Hyvä että teitä maalle hinkujiakin on, niin me kaupungista tykkäävät joudumme kilpailemaan pienemmän ihmismäärän kanssa niistä meille parhaista paikoista.

Myös minulle autoilu aiheuttaa verenpaineen nousua, enkä haluaisi asua paikassa missä on pakko autoilla kaikkialle. Nyt parin minuutin kävelyn säteellä on juna-asema josta kahden pysäkin matka lentokentälle tai yksi pysäkki päärautatieasemalle, parin sadan metrin säteellä kolmen eri ratikan pysäkit joiden reitit risteilevät läpi kaupungin. Töihin ~12-13min kävely tai 7-8min yleensä n. 3min välein kulkevilla busseilla, kaikki kuviteltavat palvelut ~20min kävelymatkan tai parin ratikkapysäkin sisällä.

Bonuksena ei ole esim. pihaa. Hirveä työleiri joku muutamankin neliön takapihan kunnossapito kun kasvia puskee maasta ja jatkuvasti saa olla puutarhuroimassa.

Muuten elämän ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta yksi kaupungissa asumisen parhaista puolista on kuitenkin se, että erinomaista palkkaa maksavia potentiaalisia työnantajia on parinkymmenen minuutin työmatkan säteellä paljon. Käytännössä voin olla varma, että jos nykyisissä töissä alkaa ahdistaa, niin on helppo vaihtaa jollekin toiselle työnantajalle.

Jokaisella on selkeästi omat prioriteetit.
 
Jestas että mä oon onnellinen etten oo kaupunki-ihminen.. Ihan järkyttäviä noi hinnat jokaisessa kaupungissa.

Oletko nyt ihan tosissasi?
Kun katsoo esim. tämän suomalaisen kaupungin 18 000€ 76m2 hintapyyntöä ei se minusta nyt ihan järkyttävä ole kuitenkaan?

"
Kolmio kaksion hinnalla. Siisti, peruskuntoinen kolmio 2-kerroksisen kerrostalon 1. kerroksessa. Ei portaita, sopii hyvin myös liikuntarajoitteiselle. Kalusteetkin kuuluu tarvittaessa kauppaan. Heti vapaa. Hyvä, toimiva pohja. Yhtiössä hyvät yhteiset tilat mm. 2 saunaa, pesutupa, kuivaushuoneet, askartelutila, pyörävarastot ja irtaimistovarastot. Kuituliittymä. Laajakaistayhteyden perusnopeus 10/5 M sisältyy yhtiövastikkeeseen. Kaukolämpö. Talonmies.

+
Kalusteet kuuluu tarvittaessa kauppaan..

"

Totta, kyseessä 1976 vuoden kämppä mutta ei tuo minusta nyt IHAN hirmuisen kalliiksi tulisi.

Tai jos tahtoo omakotitaloa niin esim:
55 000€ yli 5 huonetta, lähellä merenrantaa ja ihan ydinkeskustassakin unohtamatta 660m2 tonttia!

"
Alakerrassa viisi huonetta ja keittiö. Yläkerrassa kylpyhuone ja kaksi makuuhuonetta ja alkovit sekä kylmävintti. Kellarissa autotalli/varasto, sauna.
"
 
Oletko nyt ihan tosissasi?
Kun katsoo esim. tämän suomalaisen kaupungin 18 000€ 76m2 hintapyyntöä ei se minusta nyt ihan järkyttävä ole kuitenkaan?

"
Kolmio kaksion hinnalla. Siisti, peruskuntoinen kolmio 2-kerroksisen kerrostalon 1. kerroksessa. Ei portaita, sopii hyvin myös liikuntarajoitteiselle. Kalusteetkin kuuluu tarvittaessa kauppaan. Heti vapaa. Hyvä, toimiva pohja. Yhtiössä hyvät yhteiset tilat mm. 2 saunaa, pesutupa, kuivaushuoneet, askartelutila, pyörävarastot ja irtaimistovarastot. Kuituliittymä. Laajakaistayhteyden perusnopeus 10/5 M sisältyy yhtiövastikkeeseen. Kaukolämpö. Talonmies.

+
Kalusteet kuuluu tarvittaessa kauppaan..

"

Totta, kyseessä 1976 vuoden kämppä mutta ei tuo minusta nyt IHAN hirmuisen kalliiksi tulisi.

Tai jos tahtoo omakotitaloa niin esim:
55 000€ yli 5 huonetta, lähellä merenrantaa ja ihan ydinkeskustassakin unohtamatta 660m2 tonttia!

"
Alakerrassa viisi huonetta ja keittiö. Yläkerrassa kylpyhuone ja kaksi makuuhuonetta ja alkovit sekä kylmävintti. Kellarissa autotalli/varasto, sauna.
"
No okei, ei ehkä joka kaupungissa ole niin kallista. Tarkoitinkin nyt lähinnä eteläsuomea sekä sen isompia kaupunkeja.
 
Esimerkkinä. työkaverin kanssa neuvoteltiin yale doormanin hinnasta. Vanha malli jossa ei etäohjausmahdollisuutta niin sanoin että olen valmis 100€ tarjoamaan. Perusteluina että uuden uudemman mallin jossa etäyhteysmahdollisuus ja uuden takuu hinta kaupassa vähän päälle 300€. Työkaveri sanoi että 250€ voi myydä. Totesin että näkemyksemme hinnasta ei kohtaa ja hän laittaa lukkonsa mielummin varaston oveen. Ok, kummallakaan ei paha mieli ja homma jatkuu, näkemyksemme hinnasta ei vain kohdannut.
Tämä on hyvä esimerkki vaikkei suoraan asuntokauppoihin liity. Ihmisillä on vaan eri käsitykset asioiden arvosta. Asuntokaupoissa sen huomaa niin että pyynti-/tarjoushinnat voi olla jotain muuta kuin itse olettaa. Toisaalta vaikka korkeaan pyyntihintaan voi vaikuttaa paljon se että jollakin ei ole mitään tarvetta myydä asuntoa nopeasti eli se voi olla vaikka parikin vuotta tyhjillään..tuollainen aika on jo aika hullua mutta tuttuni osti jokin aika sitten tuollaisen asunnon.

Muussa tavarassa asian huomaa helposti kun seurailee netin kauppapaikkoja, ihmisillä on aivan ihmeellisiä pyyntihintoja. Jos puhelin maksaa uutena kaupassa 400€ niin ainakaan minä en osta sitä avattuna ja pari viikkoa käytettynä yksityiseltä 380€ vaan mielummin sen ihan uuden kaupasta.
 
Viimeksi muokattu:
Näin juuri. Me tarjottiin 10% alle pyynnin ja saatiin vastatarjous, jossa oli alle 1% pudotettu. Selvisi, millä tasolla hinta oikeasti on. Tuosta vielä muutama tarjous edestakaisin, niin löytyi sopiva hinta.

Tutuntuttu myi isoa omakotitaloaan Helsingissä (en valitettavasti seutua muista, kun tuo kylä on mulle vieraampi). Hintapyyntinä 600k, mikä oli välittäjienkin ehdottama. Sai aika nopeasti tarjouksen 500k eikä laittanut vastatarjousta. Sitten heti 2v myöhemmin seuraava tarjous 420k ja joutui myymään, kun ei talous kestänyt muuten.

Niin, lämpimikseen on hyvä kirjoitella kun ei kylää tunne. Isompi omakotitalo Helsingissä, josta ei kahteen vuoteen tarjouksia välittäjien arvioiman hintatason mukaan? Ja siitä sitten 200 tonnia hinnasta pois. Just!

Tutullakin oli vanha mummonmökki myynnissä kuivalla maalla Kainuussa ja möivät sen miljoonalla, mutta kun en kylää tunne niin vaan kirjoittelen. Please...
 
Niin, lämpimikseen on hyvä kirjoitella kun ei kylää tunne. Isompi omakotitalo Helsingissä, josta ei kahteen vuoteen tarjouksia välittäjien arvioiman hintatason mukaan? Ja siitä sitten 200 tonnia hinnasta pois. Just!
Tuo nyt oli vaan esimerkki siitä, että se välittäjienkin tekemä arvio voi olla ihan helvetin pielessä. Enkä tunne Helsingin kaupunginosia, niin en lähde edes arvailemaan, mikä se oli.

Mutta mikäs siinä, jos on varma siitä asunnonsa arvosta, niin voihan niihin tarjouksiin jättää kokonaankin vastaamatta.
 
Vanhemmat myi tönöään Helsingissä olisko ollut 2010 kieppeillä ja välittäjä sanoi, että varma ~800k. Ensimmäinen tarjous tais olla 650-700k ja välittäjä sanoi, ettei kannata hyväksyä. Seuraava tarjous tuli toista vuotta myöhemmin 550k. Myymättä jäi. Tuolloin isojen asuntojen myyntiajat oli roimassa nousussa ja hinnat laskussa. Jostain kumman syystä kiinteistömaailman välittäjä ei tästä välittänyt (pun intended), vaan yritti pitää hinnasta kiinni.
 
Muistelen lukeneeni, että Helsingissä 400 tonnia on se raja, jonka yläpuolella myyntiajat pitenevät selvästi. Siksi tinkivaraakin voi löytyä helpommin.
 
Muistelen lukeneeni, että Helsingissä 400 tonnia on se raja, jonka yläpuolella myyntiajat pitenevät selvästi. Siksi tinkivaraakin voi löytyä helpommin.

Koskee kyllä ihan koko Suomea, tai siis varmaankin niin että muualla Suomessa menee 300ke raja, kun pk-seudulla se on varmasti sitten tuo 400ke.
Tämä 300ke pätee ainakin Turun seudulla.
 
Pariskunta ostaa yhdessä asunnon, mutta ainoastaan toinen heistä on ensiasunnon ostaja. Miten varainsiirtoveron voisi välttää helpoiten tässä tapauksessa?
 
Oletko nyt ihan tosissasi?
Kun katsoo esim. tämän suomalaisen kaupungin 18 000€ 76m2 hintapyyntöä ei se minusta nyt ihan järkyttävä ole kuitenkaan?

"
Kolmio kaksion hinnalla. Siisti, peruskuntoinen kolmio 2-kerroksisen kerrostalon 1. kerroksessa. Ei portaita, sopii hyvin myös liikuntarajoitteiselle. Kalusteetkin kuuluu tarvittaessa kauppaan. Heti vapaa. Hyvä, toimiva pohja. Yhtiössä hyvät yhteiset tilat mm. 2 saunaa, pesutupa, kuivaushuoneet, askartelutila, pyörävarastot ja irtaimistovarastot. Kuituliittymä. Laajakaistayhteyden perusnopeus 10/5 M sisältyy yhtiövastikkeeseen. Kaukolämpö. Talonmies.

+
Kalusteet kuuluu tarvittaessa kauppaan..

"

Totta, kyseessä 1976 vuoden kämppä mutta ei tuo minusta nyt IHAN hirmuisen kalliiksi tulisi.

Tai jos tahtoo omakotitaloa niin esim:
55 000€ yli 5 huonetta, lähellä merenrantaa ja ihan ydinkeskustassakin unohtamatta 660m2 tonttia!

"
Alakerrassa viisi huonetta ja keittiö. Yläkerrassa kylpyhuone ja kaksi makuuhuonetta ja alkovit sekä kylmävintti. Kellarissa autotalli/varasto, sauna.
"

Vaikka 1300 hengen kyläkin voi virallisesti esiintyä kaupungin nimellä, ehkä kukaan ei kuitenkaan tarkoita mitään Kaskista kun puhuu "kaupungista".
 
Mäkin elänyt uskossa että sitten maksaa 49%:sta varainsiirtoveroa.. tuohan on ihan mielenkiintoinen skenaario ja meilläkin edessä (itselle toinen asunto ja tyttöystävälle ensiasunto)
 

Kyse oli tosiaan varainsiirtoveron välttämisestä, ei veron minimoinnista jota linkittämäsi juttu käsittelee.

Olen pohtinut kuviota, jossa ensiasunnon ostaja hankkii uuden asunnon 100% omistusosuudella, jolloin varainsiirtoveroa ei tule. Samaan aikaan puoliso laittaa vanhan asuntonsa lainan vakuudeksi tai myyntiin, ja osallistuu yhtälailla asuntolainan lyhentämiseen, vaikkei nimellisesti omistakaan asuntoa. Avioehdolla sovitaan keskenään asunnon omistussuhteista esim. 40 ja 60% riippuen vanhan asunnon markkinahinnasta.
Ongelmaksi tulee verottajan mielivaltainen tulkinta, jonka mukaan vastaavassa skenaariossa kierretään varainsiirtoveroa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom