Näistä on hirveää vinkumista samoin kuin taloyhtiöiden vuokratonteista, joissa ollaan siirtymässä todellisten neliöiden huomioimiseen kaavaan merkkityjen sijasta. Aivan oikein, että tuollaiset etuoikeudet poistuvat ja kaikille tulee samat vuokrat. Toki tuossa jutussa mainittiin yksittäistapaus, jossa kylpyhuoneen rakennusvuosi 1980 vs nyt aiheuttaa 80-luvlla rakennetulle isomman verorasituksen, koska siihen on vaadittu rakennuslupa ja se näkyy neliöissä. Pieniä ongelmia voi siis olla mutta pääasia on että lähtökohtaisesti saadaan vanhat ja uudemmat samalle viivalle.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Näistä on hirveää vinkumista samoin kuin taloyhtiöiden vuokratonteista, joissa ollaan siirtymässä todellisten neliöiden huomioimiseen kaavaan merkkityjen sijasta. Aivan oikein, että tuollaiset etuoikeudet poistuvat ja kaikille tulee samat vuokrat. Toki tuossa jutussa mainittiin yksittäistapaus, jossa kylpyhuoneen rakennusvuosi 1980 vs nyt aiheuttaa 80-luvlla rakennetulle isomman verorasituksen, koska siihen on vaadittu rakennuslupa ja se näkyy neliöissä. Pieniä ongelmia voi siis olla mutta pääasia on että lähtökohtaisesti saadaan vanhat ja uudemmat samalle viivalle.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 278
Sain siis muutama päivä sitten lainalupauksen ja olen tässä katsellut kahta varsin varteenotettavaa kohdetta:
1. isompi (82m2) on 30k€ halvempi kuin
2. huonompikuntoinen vaihtoehto (79m2), joka vaatii vähintään keittiörempan ja seinät + ovet uusiksi
Molemmat sijaitsevat käytännössä samojen palveluiden päässä, joka on minun ja lasten kannalta tärkeä edellytys.
Isommassa on yksi iso mutta: eli putkiremontti tulossa 5v haitarilla. Siihen mennessä pitäisi siis keksiä jostain se noin 60-80k€, mitä ikinä tuo tulee pahimmillaan kustantamaan.
Molemmissa on alhainen vastike, mutta ovat vuokratontilla ja vastike tulee nousemaan sen ~80€/kk (ajanjaksolla 10v?). Ei ole mielestäni ollenkaan niin paha kuluerä kuin annetaan ymmärtää.
Nyt vain pitäisi pallotella, että kumpaan koriin laittaa munat - vai laittaako kumpaakaan. Tässä on nyt reilut puoli vuotta tihrustettu varteenotettavaa kämppää ja alkaa kärsivällisyys jo loppua.
1. isompi (82m2) on 30k€ halvempi kuin
2. huonompikuntoinen vaihtoehto (79m2), joka vaatii vähintään keittiörempan ja seinät + ovet uusiksi
Molemmat sijaitsevat käytännössä samojen palveluiden päässä, joka on minun ja lasten kannalta tärkeä edellytys.
Isommassa on yksi iso mutta: eli putkiremontti tulossa 5v haitarilla. Siihen mennessä pitäisi siis keksiä jostain se noin 60-80k€, mitä ikinä tuo tulee pahimmillaan kustantamaan.
Molemmissa on alhainen vastike, mutta ovat vuokratontilla ja vastike tulee nousemaan sen ~80€/kk (ajanjaksolla 10v?). Ei ole mielestäni ollenkaan niin paha kuluerä kuin annetaan ymmärtää.
Nyt vain pitäisi pallotella, että kumpaan koriin laittaa munat - vai laittaako kumpaakaan. Tässä on nyt reilut puoli vuotta tihrustettu varteenotettavaa kämppää ja alkaa kärsivällisyys jo loppua.
Seinät on varmaan pienin murheista, maali ei maksa maltaita kuitenkaan ja kun ite maalaa, niin säästää pitkän pennin siinäkin. Keittiönkin osalta voinee vähän kikkailla, jos runkoja ei tarvitse vaihtaa, vaan pelkät ovet ja/tai vetimet ja/tai saranat sekä ehkä liesi tms. Ovista en itse osaa sanoa, mutta eiköhän niihinkin löydy joku "hionta ja uusi maali päälle" -ratkaisu. Kaikkihan toki riippuu siitä, että miten paljon on valmis panostamaan ja maksamaan. 
Mutta mites tuon huonompikuntoisemman putkiremontti? Onko se tehty? Jos keittiötä ei ole rempattu, viittaisi se vähän siihen, että siinäkin olisi (putki)remppa tulossa. Pieni pintaremontti on aina pienempi paha kuin putki-/julkisivu-/viemäriremontti.
Mutta mites tuon huonompikuntoisemman putkiremontti? Onko se tehty? Jos keittiötä ei ole rempattu, viittaisi se vähän siihen, että siinäkin olisi (putki)remppa tulossa. Pieni pintaremontti on aina pienempi paha kuin putki-/julkisivu-/viemäriremontti.
- Liittynyt
- 13.01.2017
- Viestejä
- 2 137
Frendillä oli vastaava ongelma, mutta oli patolevyt ladottu limittäin väärin, eli vesi pääsi nousemaan patolevyn ylitse. Salaojat oli liian korkealla ja rinnetontti.
About 60ke meni remppaan kun salaojat,patolevyt korjattiin, kosteusvahingot korjattiin.
Eli suosittelen lämpivästi heti kaivamaan ne seinät auki ja salaojat kuntoon.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 223
Minkä ikäinen talo? Oliko tämä hiljattain ostettu ja tutkittiinko sitä esimerkiksi kuntotarkastuksessa havaittujen seikkojen takia? Tai oliko muuten viitteitä?
Osaako sanoa myyjän vastuista kuntotarkastuksen jälkeen? Jos esimerkiksi havaittu, että patolevyä ei näy seinustalla, mutta muualla se löytyy ja rakennepiirustuksissa on, niin vapautuuko myyjä kaikista vastuista liittyen patolevyjen väärään asennukseen ja siitä aiheutuneisiin vaurioihin?
Ollaan nyt saatu ensimmäiset tarjoukset kahdesta pankista. OP:sta 0,62 ja ja Danskesta 0,54. Tällä viikolla vielä Nordeassa käynti, mutta siellä käsittääkseni voi toiminta olla tähdistä riippuen hidasta. Huomenna on OP:n kanssa puhelinneuvottelu, minkälaisia tipsejä olisi, miten tuota voisi kilpailuttaa jo huomisessa puhelinneuvottelussa? Noin 0,5 olisi tavoitteena, jos laina OP:sta.
Op tosin sanoi jo lainaneuvottelussa etteivät pärjää marginaalivertailussa ja heillä on tämä bonusjärjestelmä. Onko tämä millaista peliä? Kannattaako esim paljastaa kaikki kortit, että ollaan danskesta saatu tuo tarjous tai että jos pystytte tarjoamaan marginaalin xxx tai ihan kysyä parempaa tarjousta ja kertoa, että jos se on sillä välillä mitä olemme tavoittelemassa. niin ollaan homma päätetty ja jos tarjous ei miellytä niin palataan asiaan kun loputkin lainatarjoukset on saatu.
Op tosin sanoi jo lainaneuvottelussa etteivät pärjää marginaalivertailussa ja heillä on tämä bonusjärjestelmä. Onko tämä millaista peliä? Kannattaako esim paljastaa kaikki kortit, että ollaan danskesta saatu tuo tarjous tai että jos pystytte tarjoamaan marginaalin xxx tai ihan kysyä parempaa tarjousta ja kertoa, että jos se on sillä välillä mitä olemme tavoittelemassa. niin ollaan homma päätetty ja jos tarjous ei miellytä niin palataan asiaan kun loputkin lainatarjoukset on saatu.
Millasia lisälainoja porukka on ottanut ASP-lainan päälle ja minkälaisia on kulut olleet?
OP:ssa joutuu maksamaan perustamismaksun ja hoitokulut lisälainasta vielä erikseen. Onko tämä ihan normi homma? Valtion takauksesta joutuu tietty maksamaan vielä 2,5%:n takausmaksun, siitä ei mitään mainintaa. Kulut tulee kaksinkertasena, nostaa pikkulainan kuluja aika selkeästi ja joutuu maksamaan samaa tahtia ison lainan kanssa.
Aika kalliit perustamismaksut OP:ssa... Ensin 460€ ASP-lainassa ja sitten kun pyysi uuden tarjouksen, niin hilasivat vielä 496 €:n. Hinnat vaan nousee ku avaa suunsa, erikoista...
OP:ssa joutuu maksamaan perustamismaksun ja hoitokulut lisälainasta vielä erikseen. Onko tämä ihan normi homma? Valtion takauksesta joutuu tietty maksamaan vielä 2,5%:n takausmaksun, siitä ei mitään mainintaa. Kulut tulee kaksinkertasena, nostaa pikkulainan kuluja aika selkeästi ja joutuu maksamaan samaa tahtia ison lainan kanssa.
Aika kalliit perustamismaksut OP:ssa... Ensin 460€ ASP-lainassa ja sitten kun pyysi uuden tarjouksen, niin hilasivat vielä 496 €:n. Hinnat vaan nousee ku avaa suunsa, erikoista...
Viimeksi muokattu:
Danskessa avasivat eniten lainan koostumusta ja siellä 2,50e/kk hoitokulut maksetaan erikseen kummallekkin lainalle. Avausmaksu 150e sen sijaan vain kerran. OP:ssa ehdottivat avausmaksuksi 560e, huh
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 611
Mullakin OP aloitti jostain yli 500e avausmaksusta. Lopulta sain tiputettua sen 100 euroon, jonka pystyi maksamaan bonuksilla.Danskessa avasivat eniten lainan koostumusta ja siellä 2,50e/kk hoitokulut maksetaan erikseen kummallekkin lainalle. Avausmaksu 150e sen sijaan vain kerran. OP:ssa ehdottivat avausmaksuksi 560e, huh
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 516
Euribor 12kk lähti hivuttamaan ylöspäin viime viikon maanantaina. Tosi hitaasti tosin, mutta pikku steppejä joka päivä. Ei ole tapahtunut samaa vuosiin.
Euribor 12 months - 12 month Euribor interest rate
Euribor 12 months - 12 month Euribor interest rate
- Liittynyt
- 24.06.2017
- Viestejä
- 577
Mielenkiintoista kyllä, ei Danske turhaa kiirettä pidä tarjouksen kanssa. Nyt reilu 2 viikkoa mennyt ja mitään ei ole kuulunut. Ei tämä nosta luottamusta kyseistä pankkia kohtaan. Myös pari vuotta sitten kun haettiin asuntolainaa, niin muualta tuli saman tason tarjouksia ~0.7-0.8% 12kk euribor, niin Danske heitti vissiin 1.2%.
Huonoa asiakaspalvelua jos ei muuta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 311
ASP:n kanssa se lisälaina on aina erillinen laina, mistä jokainen pankki perii sen hoitokulun (2,3-2,9€?/kk riippuen pankista). Lisälainalle voi kyllä sopia eri laina-ajan kuin ASP-lainalle. Meille tuli joku 15k lisälaina ja molemmat (ASP ja lisä) 24v laina-ajalla. Kulujen takia lisälaina tullaan kyllä maksamaan aikaisemmin pois sitten kun korkojen puolesta se on järkevää.
Perustamiskulut taisi olla 150€ luokkaa yhteensä, niitä saa puhumalla ja kilpailija pankin tarjouksilla alaspäin.
Handelbankenissa kertoivat, että lisälaina olisi sidottu ASP-lainaa, eli olisi pakko maksaa samaa tahtia pois. Meinasivat siellä, että liittyisi ASP-lainan ehtoihin... Sitten tietysti vielä 10%:n säästöt myös siitäkin osasta, eli koko asunnon hinnasta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 311
Meillä laina OP:sta ja itse ainakin vielä varmistin (tosin suullisesti), että lisälainaa on mahdollista maksaa ennakkoon pois eri suhteessa kuin (pää)ASP-lainaa. Verkkopankissa nuo on myös kahtena eri lainana ja pystyn tekemään ylimääräisen lyhennyksen joka kohdistuu vain tuohon lisälainaan (valikko on olemassa, en ole tehnyt vielä ylimääräisiä lyhennyksiä kun reilun vuoden vanha laina vasta).
Ei suoraan liity aspiin mutta meillä Nordeasta asuntolaina kahdessa osassa taloon , 75% itse kohde vakuutena ja 25% osa jossa sitten muu vakuus. Pienempi laina saa 70% lyhennyksestä jolloin lyhenee aika vikkelään veke.
Tuntuu vaan kovin epäreilulta jos asp lainaaja joutuu lisälainaa maksa samat 20-25v takas.
Tuntuu vaan kovin epäreilulta jos asp lainaaja joutuu lisälainaa maksa samat 20-25v takas.
Meillä on myös asuntolaina kahdessa osassa Nordeasta juurikin samasta syystä kuin yllä. Suhde taitaa olla about 85% ja 15%, jossa isommassa osuudessa asunto vakuutena ja pienemmässä muita vakuuksia. Me lyhennämme lainaa samassa suhteessa molemmissa lainoissa ja neuvottelimme, että laina yhdistetään yhdeksi lainaksi kun lainasumma on pudonnut kokonaisuudessaan tuon pienemmän lainan verran. Tällöin tuo ylimääräinen muu vakuus vapautuu.
Kävin OPn kanssa neuvottelun sähköpostilla saamani tarjouksen jatkona ja lopputulemana 0,606 marginaali ja 250€ nostokulu. Jäi sellanen fiilis, että marginalaista voisi ehkä desimaalit ruuvata pois. Puhuivat bonusten vaikutuksista marginaaliin, eli "laskennallinen" olisi joku 0,5xx.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 318
Noniin, laina on nosteltu, lopulta päädyttiin Nordeaan noin 360 000 lainaa Helsingissä asuntoon ja 0.45 marginaali 12kk euriboriin. Hypo tarjosi 0.4 ja S-Pankki 0.43, mutta Nordealla saatiin muuten ehdot sovittua paremmin.
Ihan mielenkiinnosta, että jos ei ole asp-laina niin mikä idea tuollaisessa järjestelyssä on? Tuossahan ottaa lainanhoitokulut ihan turhaan tuplana. Kai marginaali edes on sama molemmissa lainoissa?
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 039
Ihan normijärjestely lainassa, jossa on erikseen lisävakuutta ostettavan asunnon päälle, siellä on nimellisesti kaksi erillistä lainaa. Jos ostetaan 100k€ kämppä minkä vakuusarvo on 70% ja sitten vaikka vanhempien kämppä vakuutena lopulle 30%:lle, tehdään yksi 70k€ laina jossa kämppä vakuutena, ja sen lisäksi erillinen 30k€ laina jossa vakuutena vanhempien kämppä. Näin lisävakuudenantajien vastuut rajoittuvat vain tuon takaamansa summan määrään. Jos siis hypoteettinen kakka osuu tuulettimeen, niin vanhempien asunto ei mene pakkohuutokauppaan ja sillä makseta koko 100k lainaa pois, vaan heidän vastuut ja velvoitteet rajoittuvat vain tuohon maks. 30k€ lainaosaan, eivätkä he ole takaajina/vakuuksien kautta vastuussa koko lainasummasta.
Käsittääkseni nämä yleensä hoidetaan pääsääntöisesti niin, että laina järjestellään uusiksi kun kokonaissumma on mennyt alle vakuusarvon jolloin toinen laina poistuu ja takaajat/vakuudet vapautuvat velvoitteistaan. Meidänkin lainassa on tämä sama kahden lainan järjestely kun siellä on henkilötakaajia paikkaamassa puuttuvaa vakuusarvoa. Nykyinen laina Nordealla meni vielä nimellisesti eri pankkeihin kun toinen laina on Nordea kiinnitysluottopankissa ja toinen sitten ihan Nordeassa.
Ideana on se että vakuus (isäni tila) ei ole mukana pitkään, Nordeasta ei saatu muuta mahdollisuutta rajata vakuuden kestoa / tai mitä osaa lainasta vakuus koskisi. Eli tässä vakuuden antajan turva toteutuu , ja vakuus saadaan nopeasti pois.
Yllä olikin tarkempi selostus jo
Toki takaajan riskiä tuo pienentää kun taattava laina on paljon pienempi. Ajallisestihan ne takaajat saa ihan yhtä nopeasti pois, vaikka olisi se yksi ainoa laina. Kun lainaa on sen verran lyhennetty, että pelkkä asunto riittää vakuudeksi voidaan ne takaajat siitä yhdestäkin lainasta vapauttaa.
Vaan kun sitä ei pankki suostu kirjaamaan mihinkään eikä sitä lainapapereissa lue niin ei kannata ottaa riskiä. Tästä olen nähny ihan hyviä esimerkkejä.
Pankki ajaa vain omaa asiaansa aina.
Puhutaan, että betonielementtitalojen käyttöikä lähenee pahimmillaan, jo 40 vuodessa loppuaan. Raudoitukset ruostuu, pullautta betonia ulos jne.
Katellut tuossa alueelta rivareita, jossa lähinnä 70-80 -luvun betonielementti rivareita. Samalla lailla rakennettu kaikki. Yhdessä taloyhtiössä tehty 5v sitten julkisivun kuntokartotus, jossa todettu, että raudoitukset ruostuu ja betoni rapautuu. Raudat korkkaa näkyviin selkeämmin lähivuosina jne. Päätetty käyttää pienin edullisin käyttöikää lisäävin toimenpitein rakenteet loppuun ja sitten remontti todennäkösesti joskus alle 5v päästä.
Saadaanko tällaisella julkisivuremontilla(raudoituksia ym. ilmeiseti uusitaan) talojen käyttöikää jatkettua taas saman verran? Miten ne muut runkorakenteet, tuleeko käyttöikä kuitenkin väistämättä vastaan muutamassa kymmenessä vuodessa? Joku reilu 400€/neliö oli kuntotutkimuksessa arviot remonttihinnalle.
Muissa alueen vastaavissa taloyhtiöissä ei ollut julkisivuremonteista tietoa. Saumattu vain betonielementtejä, mutta lienee sama homma kaikissa. Käyttövesiputkiremontteja vasta tehty. Tuossakin tulossa 5-10v sisään.
Katellut tuossa alueelta rivareita, jossa lähinnä 70-80 -luvun betonielementti rivareita. Samalla lailla rakennettu kaikki. Yhdessä taloyhtiössä tehty 5v sitten julkisivun kuntokartotus, jossa todettu, että raudoitukset ruostuu ja betoni rapautuu. Raudat korkkaa näkyviin selkeämmin lähivuosina jne. Päätetty käyttää pienin edullisin käyttöikää lisäävin toimenpitein rakenteet loppuun ja sitten remontti todennäkösesti joskus alle 5v päästä.
Saadaanko tällaisella julkisivuremontilla(raudoituksia ym. ilmeiseti uusitaan) talojen käyttöikää jatkettua taas saman verran? Miten ne muut runkorakenteet, tuleeko käyttöikä kuitenkin väistämättä vastaan muutamassa kymmenessä vuodessa? Joku reilu 400€/neliö oli kuntotutkimuksessa arviot remonttihinnalle.
Muissa alueen vastaavissa taloyhtiöissä ei ollut julkisivuremonteista tietoa. Saumattu vain betonielementtejä, mutta lienee sama homma kaikissa. Käyttövesiputkiremontteja vasta tehty. Tuossakin tulossa 5-10v sisään.
Ei saada, julkisivuremonttihan ei korjaa muita rakenteita talon sisällä (kyllä nekin happanevat vaikka eivät yhtä nopeasti), ei myöskään muuta vanhenevaa talotekniikkaa. Eli sieltä alkaa vanhenemaan niin IV-ratkaisut, johdotukset, putket, katto, tuon ikäisissä kenties alapohjakin, eristeet .. pian se onkin halvempaa rakentaa vain uusi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 335
Eikös 60-70 -lukujen taitteessa rakennettu aika paljon sellaista elementtipaskaa, jonka käyttöiäksi laskettiin ~40v? Kun käyttöikä tulee täyteen, rakennukset puretaan ja rakennetaan tilalle jotain uutta. Nyt vaan niihinkin sitten tehdään putkiremontteja ym.
Kyllähän kaiken voi remontoida. Julkisivuremppa ja putkiremppa, ja kämppä on taas ihan hyvä.
Jack Bauer
Merten Jack Bauer
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 236
Uudiskohteeseen olisi tarkoitus vaihtaa nykyisestä rivarista. Kierroksella oli Säästöpankki, Nordea, OP, Handelsbanken ja S-Pankki. Lainaa tarvittaisiin n. 230t.
Nordealta luvattiin tuo 230t 1,21 marginaalilla, Säästöpankki sama 0,8 ja S-Pankki löi ilman isompia neuvotteluja 0,5. OP sanoi ettei halua rahoittaa ja Handelsbankenista luvattiin tiistaiksi tarjous. Aika isot on heitot jo marginaaleissa.
Nordealta luvattiin tuo 230t 1,21 marginaalilla, Säästöpankki sama 0,8 ja S-Pankki löi ilman isompia neuvotteluja 0,5. OP sanoi ettei halua rahoittaa ja Handelsbankenista luvattiin tiistaiksi tarjous. Aika isot on heitot jo marginaaleissa.
Millaisilla tuloilla tuo laina irtosi?
Itsekkin menossa hakemaan saman kokoista lainaa..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 318
Normaalit tulot, 5000-5500€/kk netto yhteensä meillä. Aktia suorastaan tyrkytti paljon isompaakin lainaa. Tästäkin tarkoitus maksaa osa pois kun vanha on myyty. Uusi laina on 100% uuden asunnon velattomasta hinnasta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 997
Nuo on aika paljon isommat kuin normaalit. Kannattaa tutustua mediaani tuloihin, ettei vaikuta kusipäältä kun tienaa selvästi yli sen ja väittää tuloja normaaliksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 397
Täyden työajan mediaanipalkka on suomessa nykyisin yli 3000€/kk.
Ts. Puolet täyttä työpäivää tekevistä tienaa yli 3000€/kk bruttona. Siitä toki verot pois.
2500€ netto on täten merkki jonkin verran mediaaniliksaa paremmasta palkasta, mutta ei mistään megaliksasta.
Tilastokeskus:
”Normaali” täyden työajan nettopalkka on luokkaa 2250€/kk koko maassa ja pk-seudulla ja Tampereella käsittääkseni tuota enemmän. Kovin erikoinen tilanne ei tarvitse olla, että tienaa melkein 3000e nettona. Se on vielä täysin normaalia korkeakoulutetuille.
Minusta on turha ottaa nokkiinsa jos joku tunnustaa kuuluvansa ehkä siihen parhaiten tienaavaan kolmasosaan tai neljäsosaan kansasta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 318
Otathan huomioon että Helsingissä. Tulot on maan keskiarvoa isommat, mutta täällä on kaikki muukin paljon kalliimpaa, esim nämä asunnot.
Edit, kahden henkilön tulot yhteensä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 794
Kannattaa huomioida että tuloja erikseen kysyttiin, tuossa on useamman kuin yhden henkilön tulot (ei erityistä mainintaa onko kyseessä esim. moniaivoinen tai 10 hengen kommuuni vai esim. "vain" 3 henkilöä eli mies, vaimo ja aikuinen "lapsi" joka myö töissä) joten "Normaalit tulot, 5000-5500€/kk netto yhteensä meillä" <= ei tarkoita yhden henkilön tuloja vaan 2+ jolloin yksi henkilö saa maksimissaan 2500€ nettona tai minimissään kohtuullisen vähän jos esim. lapsilisät ja 10 lasta tjsp...
Ei siis kannata suuttua ja enemmän itseäni ärsyttäisi jos joku kertoisi esim. "Normaalia paljon isommat tulot, 5000-5500€/kk netto yhteensä meillä eikä esim. mitään 2500€/kk köyhäilyä minkä nyt saa työttömänäkin pari aikuista ja lapsi"...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 997
yli 2 ansaitsevaa ei ainakaan ole normaalia. Eikä 2500e/kk netto kertaa 2 sekään ole mitään normaalia vaan selvästi yli mediaanin. Kannattaa tulla sieltä kuplasta ulos. Juuri tuollainen sokeus aiheuttaa sen, että meillä on niin herkulliset kasvualustat vassaripuolueilla.
T: yhteiset netto tulot sen 5300e/kk ja ei ei ole normaalia.
Esim. Pk-seudulla on helppo ajautua kuplaan, ettei 5k€ netto/talous ole paljoa. Esimerkiksi uudehko ok-talo on Espoossa helposti 600k€ johon ei laina noilla tuloilla irtoa ilman mittavia säästöjä. Toisaalta taas sukulaiset pyörittelee päitään Kirkkonummen talojen hinnoille.. Kun 60-luvun remppataloista pyydetään 3-4x hinta ja uudiskohteetkin tuplahintaisia vrt suurehko kaupunki toisaalla Suomessa. Tässäkin helposti tulee fiilis, että maalla 3.5k€ netolla olisi "rikkaampi".
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 997
Täyden työajan mediaanipalkka on suomessa nykyisin yli 3000€/kk.
Ts. Puolet täyttä työpäivää tekevistä tienaa yli 3000€/kk bruttona. Siitä toki verot pois.
2500€ netto on täten merkki jonkin verran mediaaniliksaa paremmasta palkasta, mutta ei mistään megaliksasta.
Tilastokeskus:
”Normaali” täyden työajan nettopalkka on luokkaa 2250€/kk koko maassa ja pk-seudulla ja Tampereella käsittääkseni tuota enemmän. Kovin erikoinen tilanne ei tarvitse olla, että tienaa melkein 3000e nettona. Se on vielä täysin normaalia korkeakoulutetuille.
Minusta on turha ottaa nokkiinsa jos joku tunnustaa kuuluvansa ehkä siihen parhaiten tienaavaan kolmasosaan tai neljäsosaan kansasta.
jatketaan vielä hieman aiheesta, jos henkilöt tienaavat ~2700€/kk nettona, on heillä ~4200€/kk bruttotulot -> vuodessa luokkaa 52,5k€. (Palkansaajan veroprosentit 2017)
2016 tulojakojakauma yli 50k€ tinaavia on 12,2%
Tulot ja kulutus
Että sillain..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 397
Veronmaksajien taulukko valehtelee verotuksen kovuutta ylöspäin espoolaisen / helsinkiläisen näkökulmasta, koska kummassakin kunnallisvero on selvästi alle tuon maan keskiarvon.
5000e netto on toki enemmän kuin mediaanitalous, mutta pitäydyn edelleen siinä väitteessä, että 2500€/kk nettoa per henkilö ei ole mitään poikkeuksellista.
Ilman mitään verovähennyksiä Helsingissä (työmatkat, asuntolainat jne.) 2500€/kk netto tarkoittaa n. 41000€/bruttopalkkaa per vuosi, eli käsittääkseni 3280€/kk bruttopalkkaa+lomarahoja.
Käytännössä tuo on ehkä 200€/kk enemmän kuin koko maan mediaanibruttopalkka täyden työajan duunista.
Matalapalkkaisemmista se voi tuntua ihan huimalta, mutta luokkaa 40% täyden työajan duunia tekevistä tienaa enemmän...
5000e netto on toki enemmän kuin mediaanitalous, mutta pitäydyn edelleen siinä väitteessä, että 2500€/kk nettoa per henkilö ei ole mitään poikkeuksellista.
Ilman mitään verovähennyksiä Helsingissä (työmatkat, asuntolainat jne.) 2500€/kk netto tarkoittaa n. 41000€/bruttopalkkaa per vuosi, eli käsittääkseni 3280€/kk bruttopalkkaa+lomarahoja.
Käytännössä tuo on ehkä 200€/kk enemmän kuin koko maan mediaanibruttopalkka täyden työajan duunista.
Matalapalkkaisemmista se voi tuntua ihan huimalta, mutta luokkaa 40% täyden työajan duunia tekevistä tienaa enemmän...
Ja kuusamon mittareilla olette varmasti top20% kotitalous ja sikäläisillä asumiskustannuksilla elo on varmasti aika helppoa. Ei paljon 500 000€ asuntolainat paina mielessä.
Viimeksi muokattu:
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 365
Jep. Ei näitä pk-seudun perheasuntoja kukaan ostelisi jo tuollaiset yhteensä 5000-10000e/kk nettotulot olisi jotenkin erityisen harvinaisia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 397
Sehän se syy niiden perheasuntojen hintoihin on, että on paljon porukka jolla on niitä tuloja ja varallisuutta jolla ostaa ja maksaa.
Nyt kun lainaraha on melkein ilmaista, niin ainoa hintoja rajoittava tekijä on se, että pankit eivät myönnä pidempiä lainoja. 50v laina-ajoilla ylemmän keskiluokan tavoittelemat kämpät nousisivat vielä nykyisestäkin satkulla tai parilla.
”Kallista” on lainan takaisinmaksu, ei se korko.
Nyt kun lainaraha on melkein ilmaista, niin ainoa hintoja rajoittava tekijä on se, että pankit eivät myönnä pidempiä lainoja. 50v laina-ajoilla ylemmän keskiluokan tavoittelemat kämpät nousisivat vielä nykyisestäkin satkulla tai parilla.
”Kallista” on lainan takaisinmaksu, ei se korko.
Viimeksi muokattu:
Korot ovat olleet matalalla pitkään. Kuitenkin tällä hetkellä jenkit jo nostelee korkojaan ja sama meno on täälläkin edessä. Jos ottaa vaikkapa 25v mahtikokoisen lainan niin kannattaa huomioida että korot voi pikkasen nosta tässä aika piankin
Pankit myy 10v korkosuojauksia varsin edullisesti. Itse pistän kädet ristiin että seuraavat 10v pysytään max 1.5% tasolla. Sen jälkeen 300k lainasta onkin niin vähän jäljellä ettei isompikaan korko enää haittaa.
Sit jos mennään yli niin voipahan olla vahingoniloinen pankkien puolesta samalla kun itse puree hammasta.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 663
Otettiin 9v sitten 10v laina kiinteällä 3.012% korolla
Ei menny ihan nappiin. Onneksi se oli 37.5% lainasta ja loput 3kk EB + 0.5%. No eipä ole paljoa tosta kiinteästä hyötynyt Lainaakin oli vaivaiset 400te yhteensä, et ois tolla 3kk EB:llä lyhentynyt ihan kivasti nopeammin (muutama tonni vuodessa)Ja onneksi ollaan "vähän" ton mediaanitulojen yläpuolella, niin ei harmita niin paljoa, kun ei nyt tiukoilla olla kuitenkaan. Ja on lyhennetty ihan reippaaseen tahtiin lainaa.
- Liittynyt
- 02.08.2018
- Viestejä
- 670
Niinhän se on että kukaan ei voi tietää korkoja etukäteen tai että mitä maailmassa tapahtuu niin homman on oltava jonkinlainen "heitto".
Jos nyt näyttää siltä että korot nousee, ja otat sitten jonkun korkokaton niin kuitenkin siinä käy silleen että taas jatkuu matalat korot
Jos nyt näyttää siltä että korot nousee, ja otat sitten jonkun korkokaton niin kuitenkin siinä käy silleen että taas jatkuu matalat korot
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 836
Itselleni juuri kaupattiin 1% korkokattoa. En kysellyt tarkemmin kuinka kauan tuo olisi ollut voimassa ja paljonko maksanut, mutta oletan että pankki on minua viisaampi näissä korkoasioissa ja katsoo tienaavansa tuolla joten jätin väliin. Tästä voisi päätellä että ainakaan osuuspankki ei kauheasti usko että korot tulevat nousemaan, ainakaan yli prosenttiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 381
Näinähän se luultavasti on. Siellä on kuitenkin ihan palkattuja matemaatikkoja ynm. asiantuntijoita näitä miettimässä/laskemmassa ja tuskimpa ottavat isoa tietoista riskiä näissä korkokatto hommissa(?).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 397
Noissa pitäisi myös tietää se korkokaton hinta.
Jos 1% korkokatto 20v ajaksi maksaa euron kuussa 500k lainaan, niin ottaisin heti...
Todellisuudessa puhutaan jostain satasesta kuussa ja korkokatto on voimassa 5v tjsp. älyttömyydestä ja koko homman voi unohtaa suoriltaan.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (37/2025)
12.9.2025 11:07
-
Thermal Grizzly julkaisi ensimmäisen GPU-blokkinsa
11.9.2025 22:15
-
Katsaus Applen uusiin A19- ja A19 Pro -järjestelmäpiireihin
11.9.2025 21:54
-
Uusi artikkeli: Testissä Motorola Razr 60 Ultra
11.9.2025 17:47
-
Arm julkaisi C1-prosessori- ja G1-grafiikkaytimet sekä ensimmäisen Lumex CSS -alustan mobiililaitteille
10.9.2025 23:43
Uusimmat viestit
-
-
Poliittiset ja yhteiskunnalliset asiat videopeleissä- Viimeisin: P c L A Y E R
