Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[SundeR]

Korot ovat olleet matalalla pitkään. Kuitenkin tällä hetkellä jenkit jo nostelee korkojaan ja sama meno on täälläkin edessä. Jos ottaa vaikkapa 25v mahtikokoisen lainan niin kannattaa huomioida että korot voi pikkasen nosta tässä aika piankin

 

[paasi]

Korot ovat olleet matalalla pitkään. Kuitenkin tällä hetkellä jenkit jo nostelee korkojaan ja sama meno on täälläkin edessä. Jos ottaa vaikkapa 25v mahtikokoisen lainan niin kannattaa huomioida että korot voi pikkasen nosta tässä aika piankin

Pankit myy 10v korkosuojauksia varsin edullisesti. Itse pistän kädet ristiin että seuraavat 10v pysytään max 1.5% tasolla. Sen jälkeen 300k lainasta onkin niin vähän jäljellä ettei isompikaan korko enää haittaa.

Sit jos mennään yli niin voipahan olla vahingoniloinen pankkien puolesta samalla kun itse puree hammasta.

 

[Honzo]

Pankit myy 10v korkosuojauksia varsin edullisesti. Itse pistän kädet ristiin että seuraavat 10v pysytään max 1.5% tasolla. Sen jälkeen 300k lainasta onkin niin vähän jäljellä ettei isompikaan korko enää haittaa.

Sit jos mennään yli niin voipahan olla vahingoniloinen pankkien puolesta samalla kun itse puree hammasta.

Otettiin 9v sitten 10v laina kiinteällä 3.012% korolla Ei menny ihan nappiin. Onneksi se oli 37.5% lainasta ja loput 3kk EB + 0.5%. No eipä ole paljoa tosta kiinteästä hyötynyt Lainaakin oli vaivaiset 400te yhteensä, et ois tolla 3kk EB:llä lyhentynyt ihan kivasti nopeammin (muutama tonni vuodessa)

Ja onneksi ollaan "vähän" ton mediaanitulojen yläpuolella, niin ei harmita niin paljoa, kun ei nyt tiukoilla olla kuitenkaan. Ja on lyhennetty ihan reippaaseen tahtiin lainaa.

 

[SundeR]

Niinhän se on että kukaan ei voi tietää korkoja etukäteen tai että mitä maailmassa tapahtuu niin homman on oltava jonkinlainen "heitto".

Jos nyt näyttää siltä että korot nousee, ja otat sitten jonkun korkokaton niin kuitenkin siinä käy silleen että taas jatkuu matalat korot

 

[Nomber]

Itselleni juuri kaupattiin 1% korkokattoa. En kysellyt tarkemmin kuinka kauan tuo olisi ollut voimassa ja paljonko maksanut, mutta oletan että pankki on minua viisaampi näissä korkoasioissa ja katsoo tienaavansa tuolla joten jätin väliin. Tästä voisi päätellä että ainakaan osuuspankki ei kauheasti usko että korot tulevat nousemaan, ainakaan yli prosenttiin.

 

[Antares_Ferox]

Itselleni juuri kaupattiin 1% korkokattoa. En kysellyt tarkemmin kuinka kauan tuo olisi ollut voimassa ja paljonko maksanut, mutta oletan että pankki on minua viisaampi näissä korkoasioissa ja katsoo tienaavansa tuolla joten jätin väliin. Tästä voisi päätellä että ainakaan osuuspankki ei kauheasti usko että korot tulevat nousemaan, ainakaan yli prosenttiin.

Näinähän se luultavasti on. Siellä on kuitenkin ihan palkattuja matemaatikkoja ynm. asiantuntijoita näitä miettimässä/laskemmassa ja tuskimpa ottavat isoa tietoista riskiä näissä korkokatto hommissa(?).

 

[zepi]

Itselleni juuri kaupattiin 1% korkokattoa. En kysellyt tarkemmin kuinka kauan tuo olisi ollut voimassa ja paljonko maksanut, mutta oletan että pankki on minua viisaampi näissä korkoasioissa ja katsoo tienaavansa tuolla joten jätin väliin. Tästä voisi päätellä että ainakaan osuuspankki ei kauheasti usko että korot tulevat nousemaan, ainakaan yli prosenttiin.

Noissa pitäisi myös tietää se korkokaton hinta.

Jos 1% korkokatto 20v ajaksi maksaa euron kuussa 500k lainaan, niin ottaisin heti...

Todellisuudessa puhutaan jostain satasesta kuussa ja korkokatto on voimassa 5v tjsp. älyttömyydestä ja koko homman voi unohtaa suoriltaan.

 

[muronsyöjä]

Noissa pitäisi myös tietää se korkokaton hinta.

Jos 1% korkokatto 20v ajaksi maksaa euron kuussa 500k lainaan, niin ottaisin heti...

Todellisuudessa puhutaan jostain satasesta kuussa ja korkokatto on voimassa 5v tjsp. älyttömyydestä ja koko homman voi unohtaa suoriltaan.

Joo, noi korkokatot on keskusteltu jo moneen kertaan. Eli ei niistä kauheasti suojaa saa pitkään lainaan. Ja meneehän siinä tovi, että hitaasti nouseva korko ylittää sen katon, jolloin vasta alkaa kertyä voittoa. Siihen asti vain maksaa, sitten voi hyötyä hetken ja viisi vuotta täynnä. Kyllä ne pankin parhaat kyvyt ovat laskeneet, että pankki voittaa. Sama kuin vakuutuksissa. Maksat todennäköisesti ainakin kaksi kertaa enemmän kuin saat korvauksia.

 

[janne]

Vaikka kristallipalloa ei löydy keltään voi koko EU:n taloutta seuraamalla tehdä varsin valistuneen arvauksen tulevasta.

Valtaosa asuntolainoista on sidottu Euriboriin. Ja vastaavasti Euriborit seuraavat EKP:n asettamaa ohjauskorkoa. Eli kun ohjauskorkoa on laskettu on Euriborit laskeneet ja vastaavasti nousevat jos ohjauskorkoa nostetaan.

Vaikka EU:n talous on hiljalleen parantunut ei se kestä silti mitään ohjauskoron äkillistä nousemista. Joku parin kolmen prosentin äkillinen korkonousu riittäisi esim. kaatamaan koko Italian sen valtionlainan korkojen räjähtäessä käsiin. En pidä tätä kovin todennäköisenä vaihtoehtona. Samoin EKP on itsekin ilmoittanut pitävän ohjauskoron nollissa ainakin ensi kesään asti. Senkin jälkeen mahdollinen nousu on hyvin varovaista. Eli ei asuntovelallisislla ole mitään hätää vielä vuosiin. Pankitkin luonnollisesti tietävät tämän ja siksi pyrkivätkin kauppaamaan noita korkokattoja tällä hetkellä varsin aktiivisesti. Valtaosa ihmisistä kun on ihan hukassa talouden perusrealiteeteista ja helposti noihin haksahtavat.

 

[pokkus]

Paras "korkosuoja" omaa lainaa varten on olla ottamatta liian suurta lainaa omaan maksukykyyn nähden. Eli ei siis oteta sitä maksimia mitä pankki tarjoaa vaan tiputetaan siitä esimerkiksi vajaa satku pienemmäksi lainamäärä. Ei siis yritetä haukata liian isoa palaa kerralla vaan tehdään nostoja kalliimpaan asuntoon vaiheittain.

 

[Grazer]

Vaikka kristallipalloa ei löydy keltään voi koko EU:n taloutta seuraamalla tehdä varsin valistuneen arvauksen tulevasta.

Valtaosa asuntolainoista on sidottu Euriboriin. Ja vastaavasti Euriborit seuraavat EKP:n asettamaa ohjauskorkoa. Eli kun ohjauskorkoa on laskettu on Euriborit laskeneet ja vastaavasti nousevat jos ohjauskorkoa nostetaan.

Vaikka EU:n talous on hiljalleen parantunut ei se kestä silti mitään ohjauskoron äkillistä nousemista. Joku parin kolmen prosentin äkillinen korkonousu riittäisi esim. kaatamaan koko Italian sen valtionlainan korkojen räjähtäessä käsiin. En pidä tätä kovin todennäköisenä vaihtoehtona. Samoin EKP on itsekin ilmoittanut pitävän ohjauskoron nollissa ainakin ensi kesään asti. Senkin jälkeen mahdollinen nousu on hyvin varovaista. Eli ei asuntovelallisislla ole mitään hätää vielä vuosiin. Pankitkin luonnollisesti tietävät tämän ja siksi pyrkivätkin kauppaamaan noita korkokattoja tällä hetkellä varsin aktiivisesti. Valtaosa ihmisistä kun on ihan hukassa talouden perusrealiteeteista ja helposti noihin haksahtavat.

Tämä. Ja myös, EKP on vuoden 2015 keväästä asti "painanut" lisää rahaa 60 miljardia euroa kuukaudessa ostamalla EU:n jäsenvaltioiden velkakirjoja. Tuo määrä tippui sentään (ilmeisesti) 30 miljardiin tämän vuoden alusta ja on tarkoitus loppua nyt syys-lokakuussa. Saa nähdä, loppuuko. Lyhyessä ajassa kun on pumpattu tuollainen määrä ylimääräistä rahaa markkinoille, niin kovin radikaaleja koronnostoja ei tulla hetkeen näkemään. Ja pitää tosiaan ottaa huomioon esim. tuo posetiivinsoittajien luvattu maa, jonka valtionlainat ei kovia koronnostoja kestäisi. Euroalueella ei ole varaa tehdä Italian (eikä minkään muunkaan maan kanssa) Lehman Brotherseja.

Tästä huolimatta en itse kuitenkaan lähde velkarahalla sijoittamaan. Velkaa saa olla se, mitä omistusasunnosta on. Sijoittaminen tapahtuu tulorahoituksella.

 

[mikkox9x]

Paras "korkosuoja" omaa lainaa varten on olla ottamatta liian suurta lainaa omaan maksukykyyn nähden. Eli ei siis oteta sitä maksimia mitä pankki tarjoaa vaan tiputetaan siitä esimerkiksi vajaa satku pienemmäksi lainamäärä. Ei siis yritetä haukata liian isoa palaa kerralla vaan tehdään nostoja kalliimpaan asuntoon vaiheittain.

Toikin lienee vähän kaks piippunen juttu...

Itsellä se järkevä lainan määrä olis se 115 000:n maksimi mitä täällä ASP lainaa saa, eli se asunnon hinta vajaa 128 000 säästöjen kans ilman lisälainaa

Ei vaan tunnu tuohon hintaluokkaan löytyvän semmosia, etteikö ois sitten niitä isompia remontteja tulossa. Kohta on se 40-60 k€ yhtiölainaa, kun on julkisivu ja putkirempat tehty. Asunnolla onkin hintaa uudemman, ellei uudenkin verran.

Maksimi mitä pankki myöntäs olis sitten lisälainan kans 135 000€, eli 150 000€:n asunnon sais 15k€:n säästöillä. Houkuttaa siinä mielessä, kun saisi paljon uudempia, ~10v vanhoja ja tuoreempiakin.. Kulut pitäisi olla paljon pienemmät, mutta onhan uudemmistakin kauhutarinoita kerrottu... Huonosti vain kaupan tässä kylässä sellaisia sopivia. Uudempia ei vissiin haluta tai ole tarve myydä niin.

Kait se pitäs ostaa vaan halpa pikkunen yksiö ja varautua suhteettoman suuriin remppalainoihin

 

[zepi]

Paras "korkosuoja" omaa lainaa varten on olla ottamatta liian suurta lainaa omaan maksukykyyn nähden. Eli ei siis oteta sitä maksimia mitä pankki tarjoaa vaan tiputetaan siitä esimerkiksi vajaa satku pienemmäksi lainamäärä. Ei siis yritetä haukata liian isoa palaa kerralla vaan tehdään nostoja kalliimpaan asuntoon vaiheittain.

Se on vähän niin ja näin.

Jos vaihtaa 200k asunnosta ensin 400k okt:hen matkalla 600k unelmien taloon, niin siinä pääsee maksamaan pelkästään varainsiirtoveroa 16000€ ja päälle vielä välittäjän palkkiot, eli helposti sen 25-30000€/extraa.

Sillä rahalla saanee kyllä pankiltakin jo jotain korkosuojauksia.

 

[pokkus]

Se on vähän niin ja näin.

Jos vaihtaa 200k asunnosta ensin 400k okt:hen matkalla 600k unelmien taloon, niin siinä pääsee maksamaan pelkästään varainsiirtoveroa 16000€ ja päälle vielä välittäjän palkkiot, eli helposti sen 25-30000€/extraa.

Sillä rahalla saanee kyllä pankiltakin jo jotain korkosuojauksia.

Aika kova saa olla tasonnousu ja riskinotto jos kerrasta ponkaisee 200 kilon asunnosta 600 kilon asuntoon, kun todennäköisesti siitä 200 kilon asunnostakin on vielä lainaa maksamatta. Tällä logiikalla kannattaisi suoraan ostaa ensiasuntona se 600 kilon asunto ja säästää siinä ensiasunnonostajana hirveästi. Tuo 200k --> 400k --> 600k saattaisi olla ihan järkeväkin jos ensimmäinen 200k on osake josta maksaa sen 4k€ veroa. Sitten "ensiasuntona" ostaa tuon 400k asunnon jonka myymisestä maksaa välittäjälle noin 10k€ ja siirtyy sitten sinne 600k asuntoon.

Tarkoitus nyt kuitenkin oli se, että pitää lainan kanssa järjen päässä eikä ota sitä maksimia mitä pankki tarjoaa.

 

[Honzo]

No me mentiin 150ke-300ke-600ke+ reitti 10 vuoden aikana. Viimeisin siis itse rakennettu/rakennutettu ok-talo pk-seudulla. Aika omi kyllä suosiollinen 2000-2011.

 

[pokkus]

No me mentiin 150ke-300ke-600ke+ reitti 10 vuoden aikana. Viimeisin siis itse rakennettu/rakennutettu ok-talo pk-seudulla. Aika omi kyllä suosiollinen 2000-2011.

Varmaan onnistuukin helposti kun perheen tulot on reilusti yli 200k€ vuodessa, mutta mikään normitilanne tuo ei todellakaan ole.

 

[Honzo]

Varmaan onnistuukin helposti kun perheen tulot on reilusti yli 200k€ vuodessa, mutta mikään normitilanne tuo ei todellakaan ole.

No ei kyllä olleet tulot tota luokkaa. Ekoina vuosina hyvä jos 100ke. Ja kaksi lastakin on tolle ajanjaksolle saatu ja vaimo reilut 3v kotona (tolla ajalla tulot ei todellakaan päätä huimanneet). Ekasta asunnosta sellainen 30te myyntivoittoa, tokasta n. 40-50te. Plus tietty mitä keretty lyhentämään (aika paljon). Ok-taloon 400te lainaa... no tosta on nyt kohta 8 vuotta, ja nyt tulot tota sun mainitsemaa 200te+, mutta ei todellakaan ollut 2009, kun rakentamisesta päätettiin. Jälkikäteen katsoen aika isolla riskilla mentiin, mutta hyvin on käynyt. Kaksi korkeakoulutettua teknisen alan ihmistä, niin varmaan todennäköisyyydet ihan hyvät tällaiselle kehitykselle.

 

[random5]

Asuntoprojekti on siinä vaiheessa, että eilen tehtiin tarjous n. 11 vuotta vanhasta okt:sta. Kohteesta oli toinenkin tarjous, joten kilpasille jouduttiin.

Jos myyjä nyt hyväksyy meidän tarjouksen, niin kohteesta maksetaan käsiraha (käsitykseni mukaan). Käsiraha on kymppitonni. Kysymys: miten muut ovat tämän käsirahan hoitaneet? Säästöistä, vai onko se jotenkin sisällytettävissä asuntolainaan? Vaikka likvidejä varoja onkin projektissa käytössä runsaasti, niin kymppitonnin irroittaminen käsirahaksi lohkaisee säästöistä ihan sievoisen summan.

 

[Persojet]

Asuntoprojekti on siinä vaiheessa, että eilen tehtiin tarjous n. 11 vuotta vanhasta okt:sta. Kohteesta oli toinenkin tarjous, joten kilpasille jouduttiin.

Jos myyjä nyt hyväksyy meidän tarjouksen, niin kohteesta maksetaan käsiraha (käsitykseni mukaan). Käsiraha on kymppitonni. Kysymys: miten muut ovat tämän käsirahan hoitaneet? Säästöistä, vai onko se jotenkin sisällytettävissä asuntolainaan? Vaikka likvidejä varoja onkin projektissa käytössä runsaasti, niin kymppitonnin irroittaminen käsirahaksi lohkaisee säästöistä ihan sievoisen summan.

Itse sanoin vain suoraan tarjousta tehdessä ettei käsiraha ole mahdollinen. Siihen jotain välittäjä kitisi ja kysyin jätänkö tarjouksen tekemättä, niin loppui kitinä äkkiä. Tehtiin me kaupat kämpästä tarjouksen hyväksymisen jälkeen eikä mitään käsirahaa lopulta ollut vaan pankki siirsi koko kauppasumman kerralla sitten lopuksi.

 

[vipe]

Käsiraha on nykyään ihan täysi muinaisjäänne. Harva semmoisia nykyään edes pyytää ja harva sellaista haluaa maksaa. Ehkä jotkut vanhukset lähinnä.

Nykyään on yleisesti sopimuksissa käsite vakiokorvaus, joka on käsirahan suuruinen eli yleensä 4% kauppahinnasta, mikäli tehty sopimus yksipuolisesti puretaan.

Toki saat sen käsirahan varmasti myös nostettua ennakkoon osana asuntolainaa, mutta kätevämpi tapa kirjata vakiokorvaus sopimukseen.

 

[kjns]

Asuntoprojekti on siinä vaiheessa, että eilen tehtiin tarjous n. 11 vuotta vanhasta okt:sta. Kohteesta oli toinenkin tarjous, joten kilpasille jouduttiin.

Jos myyjä nyt hyväksyy meidän tarjouksen, niin kohteesta maksetaan käsiraha (käsitykseni mukaan). Käsiraha on kymppitonni. Kysymys: miten muut ovat tämän käsirahan hoitaneet? Säästöistä, vai onko se jotenkin sisällytettävissä asuntolainaan? Vaikka likvidejä varoja onkin projektissa käytössä runsaasti, niin kymppitonnin irroittaminen käsirahaksi lohkaisee säästöistä ihan sievoisen summan.

Sovitteko tarjouksessa käsirahasta?

Ikinä en ole käsirahaa maksanut, enkä tule maksamaan. En myöskään ole kuullut kenenkään tuttavapiiristänikään maksaneen tai ottaneen vastaan käsirahaa. Vastaava asia hoidetaan tänä päivänä ihan yleisesti sopimussakkopykälillä, ja mikäli tämä ei myyjälle sovi niin minun osaltani kaupat jää tekemättä. Tietty teidän tilanteessa jos siellä on ihan oikeasti toinen tarjous niin käsiraha voi olla ratkaiseva ero teidän ja toisen ostajan välillä, mutta menneen maailman touhua tuo käsirahahomma on.

Muistakaa sitten, että kiinteistökaupassa tarjous ei ole sitova vaikka välittäjä mitä sanoisi ja maksaisitte käsirahan. Maakaaressa tunnetaan vain kaksi asiakirjaa kiinteistökauppoja tehdessä: Esisopimus (joka vastaa tarjousta) ja kauppakirja, jotka pitää olla kaupanvahvistajan vahvistamia ollakseen sitovia. Mikään asiakirja jonka otsikkona on tarjous ja joka ei ole kaupanvahvistajan vahvistama ei sido kumpaakaan osapuolta kuin ehkä yksityisoikeudellisena sopimuksena.

Asunto-osakkeita ostaessa ja myydessä tarjouksetkin ovat sitovia.

 

[random5]

Tämä olikin hyvä tieto, että käsirahaa ei tänä päivänä enää käytetä. Nyt kun katsoin tuota tarjouksen kopiota, niin itse asiassa siihen oli merkitty sopimussakko 10k eikä käsiraha. Joten tässäkään käsiraha ei siis ole.

 

[muronsyöjä]

EKP saattaa nostaa korkoa jo ensi kesäkuussa.

The European Central Bank could hike rates earlier than expected, El-Erian warns

 

[demas]

EKP saattaa nostaa korkoa jo ensi kesäkuussa.

The European Central Bank could hike rates earlier than expected, El-Erian warns

Alkaakohan talletuskorot yms myös nousemaan? Eikö tuosta helposti seuraisi sitä?

 

[muronsyöjä]

Alkaakohan talletuskorot yms myös nousemaan? Eikö tuosta helposti seuraisi sitä?

Ensin pitää päästä nollaan, sitten pitää päästä sen kynnyksen yli mitä pankki vetää välistä ja sitten vasta voi maksaa korkoa. Eli voi mennä tovi ennen kuin eurolle saa korkoa muualta kuin jostain big bankista.

 

[Gize]

Tulipa sovittua kaupat asunnosta, pari pankkia kyselty ja iltapäivällä kolmanteen tapaaminen. Marginaalit nyt 0,69% ja 0,6%, ensimmäisen tarjoaja sanoi soittavansa huomenna perään. Luulisin siis 0,5 paikkeille olevan mahdollinen? Järjestelypalkkio nyt 200e parhaassa tarjouksessa.

Oudoksuttaa se, että myyjä (tuleva entinen vuokranantaja siis) oli jo sopinut kauppatilaisuuden yhteen pankkiin, vaikka ei tiedä mistä me laina otetaan. Nyt parhaan (Nordea) pankin tarjouksessa lukeekin, että kauppa on tehtävä siellä. Eikös se myös yleisesti ostajan pankissa pitäisi /ole tapana tehdä?

 

[Maxwell]

Tulipa sovittua kaupat asunnosta, pari pankkia kyselty ja iltapäivällä kolmanteen tapaaminen. Marginaalit nyt 0,69% ja 0,6%, ensimmäisen tarjoaja sanoi soittavansa huomenna perään. Luulisin siis 0,5 paikkeille olevan mahdollinen? Järjestelypalkkio nyt 200e parhaassa tarjouksessa.

Oudoksuttaa se, että myyjä (tuleva entinen vuokranantaja siis) oli jo sopinut kauppatilaisuuden yhteen pankkiin, vaikka ei tiedä mistä me laina otetaan. Nyt parhaan (Nordea) pankin tarjouksessa lukeekin, että kauppa on tehtävä siellä. Eikös se myös yleisesti ostajan pankissa pitäisi /ole tapana tehdä?

Sen puoleen tuntuu melkein pakolliselta tehdä ostajan pankissa, että pankki tuskin antaa sinulle sitä lainaa etukäteen vaan vasta kaupantekotilaisuudessa saadessaan osakekirjat pantiksi.

 

[Valiopingviini]

Sen puoleen tuntuu melkein pakolliselta tehdä ostajan pankissa, että pankki tuskin antaa sinulle sitä lainaa etukäteen vaan vasta kaupantekotilaisuudessa saadessaan osakekirjat pantiksi.

Oulussa tein kahdet asuntokaupat ja molemmissa tehtiin myyjän pankissa. Näin oli kuulemma tapana ainakin isojen pankkien kanssa ja naapureissa ne sijaitsikin. Ensimmäisellä kerrala ostajapankin henkilö marssi naapuriin mukaan kauppoihin vekseli taskussa ja palatessa osakekirjojen kanssa. Eli molemmat pankit mukana kaupantekotilaisuudessa. Toisella kerralla kun mentiin myymään niin ostajapankki oli jo toimittanyt myyjäpankkiin vekselit ja osakekirja lähti kuulemma sinne sitten. Luotto on kova.

 

[Gize]

Oulussa tein kahdet asuntokaupat ja molemmissa tehtiin myyjän pankissa. Näin oli kuulemma tapana ainakin isojen pankkien kanssa ja naapureissa ne sijaitsikin. Ensimmäisellä kerrala ostajapankin henkilö marssi naapuriin mukaan kauppoihin vekseli taskussa ja palatessa osakekirjojen kanssa. Eli molemmat pankit mukana kaupantekotilaisuudessa. Toisella kerralla kun mentiin myymään niin ostajapankki oli jo toimittanyt myyjäpankkiin vekselit ja osakekirja lähti kuulemma sinne sitten. Luotto on kova.

Mites tuo kulupuoli, onko asuntokaupantekotilaisuus pankissa lähtökohtaisesti maksuton, vai onko tuokin pankkikohtaista?

Siis että koittaakohan myyjä pelata siksi omaan pankkiinsa kauppoja? Ensimmäiset asuntokaupat siis menossa

 

[kjns]

Mites tuo kulupuoli, onko asuntokaupantekotilaisuus pankissa lähtökohtaisesti maksuton, vai onko tuokin pankkikohtaista?

Siis että koittaakohan myyjä pelata siksi omaan pankkiinsa kauppoja? Ensimmäiset asuntokaupat siis menossa

Eipä ole koskaan kaupantekemisestä pankki rahaa veloittanut

Itse tehtiin ensimmäistä kämppää ostaessa kaupat myyjän pankissa, myöhemmin ko. kämppää myydessä vastaavasti meidän pankissa. OK-talo kun ostettiin niin siitäkin tehtiin kaupat myös meidän pankissa, koska itse olin kauppojen järjestelijänä tuossa kun välittäjää ei ollut ja oli helpompi tehdä kaikki tapaamiset samaan pankkiin saman henkilön kanssa.

Pankeilla on kyllä prosessit olemassa miten raha liikkuu viiveettä, ostajan pankki tekee pikamaksun myyjän pankkiin ja myyjän pankki vapauttaa osakkeet siirrettäväksi ostajan pankkiin pantiksi, mikä käytännössä yleensä tarkoittaa niiden postittamista uudelle pantinhaltijalle.

 

[Gize]

Pankeilla on kyllä prosessit olemassa miten raha liikkuu viiveettä, ostajan pankki tekee pikamaksun myyjän pankkiin ja myyjän pankki vapauttaa osakkeet siirrettäväksi ostajan pankkiin pantiksi, mikä käytännössä yleensä tarkoittaa niiden postittamista uudelle pantinhaltijalle.

Jep, tätä se myyjäkin höpötti kun kauppa-aikaa varasi.

Kumminkaan Nordea ei näyttäisi suostuvan tekemään kauppoja myyjän pankissa, katsotaan mitä oma nykyinen pankki tuohon tuumii kun sielä käyn iltapäivällä neuvottelemassa

 

[zepi]

Sen puoleen tuntuu melkein pakolliselta tehdä ostajan pankissa, että pankki tuskin antaa sinulle sitä lainaa etukäteen vaan vasta kaupantekotilaisuudessa saadessaan osakekirjat pantiksi.

Eikö näistä paperisista osakekirjoista ole ollut tarkoitus päästä eroon ja siirtyä arvo-osuustilipohjaiseen sähköiseen osakerekisteriin?

En tiedä yhtään miten tuo projekti on edennyt.

Sinänsä asia kiinnostaa minuakin hieman, sillä voisin ihan mielelläni käydä hakemassa oman asunto-osakkeeni (perustettu 1895) osakekirjan talteen ihan hienona historiallisena dokumenttina sen jälkeen kun pankkini ei sitä enää tarvitse pantiksi.

edit: itse tein kaupat omassa ostajan pankissa ja pankki olikin vähän hermona kun myyjä/myyjän pankki ei ollut järjestellyt osakekirjojen siirtoa ja siellä tilailtiinkin sitten taksikuljetuksia lopulta osakekirjoille.

 

[kjns]

Kumminkaan Nordea ei näyttäisi suostuvan tekemään kauppoja myyjän pankissa, katsotaan mitä oma nykyinen pankki tuohon tuumii kun sielä käyn iltapäivällä neuvottelemassa

Käytännön asiatkin näissä joskus ratkaisee, ekaa kämppää kun ostettiin niin meidän laina tuli Säästöpankista jonka lähin toimipiste oli noin kolmen vartin matkan päässä kummankaan osapuolen asuinpaikasta, joten oli luontevampaa tehdä kaupat myyjän pankissa samalla paikkakunnalla. Kummallekaan pankille asia ei ollut silloin ongelma, ja homma saatiin järjestymään ihan helposti. Samaten kun kämppä sitten myytiin, niin ostajien lainapankki oli joku alueellinen pankki jossain satojen kilometrien päässä eikä asiassa ollut mitään ongelmaa pankkien välillä. Ostajajien pankki maksoi kauppahinnan pikasiirtona meidän tilille Nordeaan joka siirsi osan rahoista Säästöpankkiin loppulainan kuittaamista varten, ja säästöpankki toimitti osakekirjat ostajien pankkiin Postilla.

Sitten kun kiinteistökauppoja alettiin tekemään, niin hoiti Nordea rahaliikenteen meidän tililtä myyjän pankkiin jälleen pikasiirrolla, eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa kummallakaan pankilla.

Eikö näistä paperisista osakekirjoista ole ollut tarkoitus päästä eroon ja siirtyä arvo-osuustilipohjaiseen sähköiseen osakerekisteriin?

Ensi vuodesta alkaen pitäisi uusien taloyhtiöiden siirtyä sähköiseen järjestelmään ja sitten pikkuhiljaa alettaisiin vanhojakin siirtää sen jälkeen. Tähtäin vuodessa 25 kun kaikki pitäisi olla sähköistä.
Asuntokauppa digitalisoituu – tulossa asunto-osakkeiden sähköinen rekisteri

 

[Taneli-]

Oudoksuttaa se, että myyjä (tuleva entinen vuokranantaja siis) oli jo sopinut kauppatilaisuuden yhteen pankkiin, vaikka ei tiedä mistä me laina otetaan. Nyt parhaan (Nordea) pankin tarjouksessa lukeekin, että kauppa on tehtävä siellä. Eikös se myös yleisesti ostajan pankissa pitäisi /ole tapana tehdä?

Itselläni oli välittäjä OP:sta ja siellä myös kaupat tehtiin. Oma lainani on HYPO:sta eikä sieltä ainakaan kukaan ehdottanut että täältä Pirkanmaan suunnalta pitäisi kaikkien matkustaa (varmaankin heidän rahoittamallaan taksilla?) Helsingin suuntaan (varmaan Espoo tjsp) kauppoja solmimaan.

Eli ei tuo pakollista ole ainakaan itselläni ollut. Myöskään tilejä, vakuutuksia tms. ei tarvinut siirtää HYPO:n.

 

[puik]

Omalla kohdalla on ostajan pankissa tehty kauppoja (Turku). Myyjänä tuli osakekirjan kuljetuksesta ostajan pankkiin vielä parinkympin kulu.

 

[paasi]

Tulipa sovittua kaupat asunnosta, pari pankkia kyselty ja iltapäivällä kolmanteen tapaaminen. Marginaalit nyt 0,69% ja 0,6%, ensimmäisen tarjoaja sanoi soittavansa huomenna perään. Luulisin siis 0,5 paikkeille olevan mahdollinen? Järjestelypalkkio nyt 200e parhaassa tarjouksessa.

Kyllä alle 0.4 on mahdollista, jopa 0.25. Mutta nämä on tapauskohtaisia ja tästä ei selvinnyt tuloja ja muita taustatietoja.

Hypo: Asuntolainojen marginaalit jo 0,25 % – syrjäseuduista on tullut kasvukeskusten asuntolainakilpailun rahoittajia

 

[muronsyöjä]

Pankeilla on kyllä prosessit olemassa miten raha liikkuu viiveettä, ostajan pankki tekee pikamaksun myyjän pankkiin ja myyjän pankki vapauttaa osakkeet siirrettäväksi ostajan pankkiin pantiksi, mikä käytännössä yleensä tarkoittaa niiden postittamista uudelle pantinhaltijalle.

Raha siirtyy pankista toiseen heti pankkivekselillä. Eli voit nostaa esim. satatonnia, pankki kirjoittaa pankkivekselin ja kiikutat sen toiseen pankkiin. Itse olen siirtänyt näin rahaa monta kertaa. Ostajan pankki kirjoittaa tietenkin pankkivekselin ostosummalle ja se annetaan myyjälle/myyjän pankille kaupantekotilaisuudessa.

 

[Gize]

Kyllä alle 0.4 on mahdollista, jopa 0.25. Mutta nämä on tapauskohtaisia ja tästä ei selvinnyt tuloja ja muita taustatietoja.

Hypo: Asuntolainojen marginaalit jo 0,25 % – syrjäseuduista on tullut kasvukeskusten asuntolainakilpailun rahoittajia

Joo, no ei mitään raharikkaita olla tulojen puolesta, mutta sanoisin että hyvin menee alueellisesti vertaillessa eikä asunto ole todellakaan ylimitoitettu. Laina ja tulot on siinä (mielestäni hyvässä) suhteessa, että 25% hoidetaan heti käteisellä, tarvittaessa 30% riippuen pankista. 15 vuoden maksuajalla talouden tuloista lainanlyhennys on 11% kuukaudessa. Sijoitusvaroihin ei kosketa, ja nopeampi lyhennys on aina optio

 

[paasi]

Joo, no ei mitään raharikkaita olla tulojen puolesta, mutta sanoisin että hyvin menee alueellisesti vertaillessa eikä asunto ole todellakaan ylimitoitettu. Laina ja tulot on siinä (mielestäni hyvässä) suhteessa, että 25% hoidetaan heti käteisellä, tarvittaessa 30% riippuen pankista. 15 vuoden maksuajalla talouden tuloista lainanlyhennys on 11% kuukaudessa. Sijoitusvaroihin ei kosketa, ja nopeampi lyhennys on aina optio

Kyllä näillä spekseillä pitäis 0.4 lähenevä tarjous saada, toki sijainti voi vaikuttaa. Pk-seudulla saa ainakin.

 

[laine]

Onko kukaan pohdiskellut paljonko pienemmällä vastikkeella on arvoa? Oletaan, että toisessa kämpässä on satkun isompi vastike kuussa niin paljonko hinnan pitäisi olla halvempi. Itse laskeskelin kaavalla 12kk * 100€ = 1200€ vuodessa. Olettaen rahalle vaikka 5% vuosituoton, niin 24 000€ olisi arvoa tällä satkun halvemmalla vastikkeella. Meneekö porukan mielestä metsään laskelma?

 

[Persojet]

Onko kukaan pohdiskellut paljonko pienemmällä vastikkeella on arvoa? Oletaan, että toisessa kämpässä on satkun isompi vastike kuussa niin paljonko hinnan pitäisi olla halvempi. Itse laskeskelin kaavalla 12kk * 100€ = 1200€ vuodessa. Olettaen rahalle vaikka 5% vuosituoton, niin 24 000€ olisi arvoa tällä satkun halvemmalla vastikkeella. Meneekö porukan mielestä metsään laskelma?

Sanoisin että riippuu paljon miksi vastike on isompi. Mitä sillä saavutetaan? Ei voi kyllä ihan noin karkeasti arvioida että hinnan pitäisi olla heti pienempi kun vastike isompi.

 

[Mikkos]

Plus että alhainen vastike voi joissan tapauksissa tarkottaa että kaikki suurimmat remontit on tekemättä.. ainakin kannattaa tarkistaa onko jotain tulossa.

 

[svk]

Asunnon koko, lämmitysmuoto( Onko esim. kaukolämpö käytössä, vai lämmitetääkö sähköllä), onko taloyhtiöllä millasta huoltoa tontilla, kuten esim. lumityöt, jätehuolto jne. taitaa olla ne oleellisimmat mistä vastike koostuu. Ei taida paljoa ilmaa olla siinä, siis keskimäärin. Vastike harvemmin on, mitä itse myynti-ilmoja katsonut kohtuuttoman suuri, ellei rahoitusvastiketapauksia lasketa.

 

[laine]

Sanoisin että riippuu paljon miksi vastike on isompi. Mitä sillä saavutetaan? Ei voi kyllä ihan noin karkeasti arvioida että hinnan pitäisi olla heti pienempi kun vastike isompi.

Laskelmassa oletin, että molemmissa vastike kattaa kustannukset, mutta toinen on syystä tai toisesta (esim. vanhempi) kalliimpi kustannuksiltaan. Tarkoituksena on vertailla kahta eri ikäluokan asuntoa, joissa uudemmassa on luonnollisesti pienempi tarve huoltoihin.

 

[Verity]

Johonkinhan se vastike menee, niin tosiaan varmaan riippuu siitä, että mihin. Meillä esim. piti vastiketta nostaa ihan reilusti todella nopeasti, kun alkuun ei oltu ollenkaan järkevästi arvioitu todellisia käyttökustannuksia. Lisäksi meni samointein rakennuttajan valitsema isännöitsijä vaihtoon, kun tämä tuuhio ei osannut edes arvioida kiinteistöveron määrää oikein talousarvioon, vaikka se oli tosiallisesti tiedossa. Eikä kyseessä edes ollut mikään pieni heitto vaan useampi tuhat euroa. Heti näkyy vastikkeessa tämmöiset.

 

[Persojet]

Laskelmassa oletin, että molemmissa vastike kattaa kustannukset, mutta toinen on syystä tai toisesta (esim. vanhempi) kalliimpi kustannuksiltaan. Tarkoituksena on vertailla kahta eri ikäluokan asuntoa, joissa uudemmassa on luonnollisesti pienempi tarve huoltoihin.

Tässä arviossa tosiaan nyt kannattaa selvittää mihin se raha menee. Aina sille vastikkeen keräämiselle pitää joku syy olla kun voittoa ei saa tuottaa. Siitä sitten lähtee setvimään onko sille itselle arvoa.

 

[pokkus]

Ei noissa vastikkeissa ihan hirveästi ainakaan pk-seuduilla ole eroa kun katsoo hinnoittelua per neliö ja ottaa huomioon mitä vastike oikeasti sisältää. Lisäksi ostohetken vastike ei kerro mitään tulevasta. seuraavana vuonna vastike saattaa olla jopa satasen korkeampi kuin ostohetkellä. Isommat remontit kun kuitenkin lähes aina rahoitetaan vastikkeen ulkopuolelta ja vain pienemmät huoltotyöt on sisällytetty vastikkeeseen.

 

[svk]

Ei noissa vastikkeissa ihan hirveästi ainakaan pk-seuduilla ole eroa kun katsoo hinnoittelua per neliö ja ottaa huomioon mitä vastike oikeasti sisältää. Lisäksi ostohetken vastike ei kerro mitään tulevasta. seuraavana vuonna vastike saattaa olla jopa satasen korkeampi kuin ostohetkellä. Isommat remontit kun kuitenkin lähes aina rahoitetaan vastikkeen ulkopuolelta ja vain pienemmät huoltotyöt on sisällytetty vastikkeeseen.

Juuri näin. Omassa tapauksessa oli 45€/kk rahoitusvastike, kun ne remppaa kylpyhuoneita.

 

[demas]

Tottakai vastike kannattaa huomioida ja miettiä kun laskee asumisen kokonaiskustannuksia. Nuo kiinnostaa itseäkin kun on mietinnässä jossain vaiheessa ehkä asunnon vaihto.

Mutta, kuten tuossa jo yllä parissa viestissä tuli esille niin siihen liittyy monia asioita. Ei siis kannata vetää isoja johtopäätöksiä jos toinen vastike on 100€/kk pienempi/isompi. Meillä oli mun mielestä laskettu vastike jotenkin väärin (useampi vuosi sitten), joten jouduimme maksamaan ylimääräisen vastikkeen ja muutenkin se nousi muutaman kympin seuraavalle vuodelle..eli piene erot voi olla merkityksettömiä koska tuo yleensä on vaan sen vuoden verran saman kokoinen.

 

[muronsyöjä]

Onko kukaan pohdiskellut paljonko pienemmällä vastikkeella on arvoa? Oletaan, että toisessa kämpässä on satkun isompi vastike kuussa niin paljonko hinnan pitäisi olla halvempi. Itse laskeskelin kaavalla 12kk * 100€ = 1200€ vuodessa. Olettaen rahalle vaikka 5% vuosituoton, niin 24 000€ olisi arvoa tällä satkun halvemmalla vastikkeella. Meneekö porukan mielestä metsään laskelma?

Satasen pienemmän vastikkeen taloudellinen arvo tulee suoraan rahoituksen nykyarvon kaavasta.

Present value - Wikipedia

Esim. laita taulukkolaskimeen =pv(0.05,50,-1200). Eli viiskyt vuotta saat 1200 vuodessa ja korko on 5%. Tulee 21,907€. Korko vaikuttaa huimasti. Eli 1%:lla tulee yli 47,000€. Tästä syystä kaikki hinnat kuplii nollakorolla.