Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Verity]

Johonkinhan se vastike menee, niin tosiaan varmaan riippuu siitä, että mihin. Meillä esim. piti vastiketta nostaa ihan reilusti todella nopeasti, kun alkuun ei oltu ollenkaan järkevästi arvioitu todellisia käyttökustannuksia. Lisäksi meni samointein rakennuttajan valitsema isännöitsijä vaihtoon, kun tämä tuuhio ei osannut edes arvioida kiinteistöveron määrää oikein talousarvioon, vaikka se oli tosiallisesti tiedossa. Eikä kyseessä edes ollut mikään pieni heitto vaan useampi tuhat euroa. Heti näkyy vastikkeessa tämmöiset.

 

[Persojet]

Laskelmassa oletin, että molemmissa vastike kattaa kustannukset, mutta toinen on syystä tai toisesta (esim. vanhempi) kalliimpi kustannuksiltaan. Tarkoituksena on vertailla kahta eri ikäluokan asuntoa, joissa uudemmassa on luonnollisesti pienempi tarve huoltoihin.

Tässä arviossa tosiaan nyt kannattaa selvittää mihin se raha menee. Aina sille vastikkeen keräämiselle pitää joku syy olla kun voittoa ei saa tuottaa. Siitä sitten lähtee setvimään onko sille itselle arvoa.

 

[pokkus]

Ei noissa vastikkeissa ihan hirveästi ainakaan pk-seuduilla ole eroa kun katsoo hinnoittelua per neliö ja ottaa huomioon mitä vastike oikeasti sisältää. Lisäksi ostohetken vastike ei kerro mitään tulevasta. seuraavana vuonna vastike saattaa olla jopa satasen korkeampi kuin ostohetkellä. Isommat remontit kun kuitenkin lähes aina rahoitetaan vastikkeen ulkopuolelta ja vain pienemmät huoltotyöt on sisällytetty vastikkeeseen.

 

[svk]

Ei noissa vastikkeissa ihan hirveästi ainakaan pk-seuduilla ole eroa kun katsoo hinnoittelua per neliö ja ottaa huomioon mitä vastike oikeasti sisältää. Lisäksi ostohetken vastike ei kerro mitään tulevasta. seuraavana vuonna vastike saattaa olla jopa satasen korkeampi kuin ostohetkellä. Isommat remontit kun kuitenkin lähes aina rahoitetaan vastikkeen ulkopuolelta ja vain pienemmät huoltotyöt on sisällytetty vastikkeeseen.

Juuri näin. Omassa tapauksessa oli 45€/kk rahoitusvastike, kun ne remppaa kylpyhuoneita.

 

[demas]

Tottakai vastike kannattaa huomioida ja miettiä kun laskee asumisen kokonaiskustannuksia. Nuo kiinnostaa itseäkin kun on mietinnässä jossain vaiheessa ehkä asunnon vaihto.

Mutta, kuten tuossa jo yllä parissa viestissä tuli esille niin siihen liittyy monia asioita. Ei siis kannata vetää isoja johtopäätöksiä jos toinen vastike on 100€/kk pienempi/isompi. Meillä oli mun mielestä laskettu vastike jotenkin väärin (useampi vuosi sitten), joten jouduimme maksamaan ylimääräisen vastikkeen ja muutenkin se nousi muutaman kympin seuraavalle vuodelle..eli piene erot voi olla merkityksettömiä koska tuo yleensä on vaan sen vuoden verran saman kokoinen.

 

[muronsyöjä]

Onko kukaan pohdiskellut paljonko pienemmällä vastikkeella on arvoa? Oletaan, että toisessa kämpässä on satkun isompi vastike kuussa niin paljonko hinnan pitäisi olla halvempi. Itse laskeskelin kaavalla 12kk * 100€ = 1200€ vuodessa. Olettaen rahalle vaikka 5% vuosituoton, niin 24 000€ olisi arvoa tällä satkun halvemmalla vastikkeella. Meneekö porukan mielestä metsään laskelma?

Satasen pienemmän vastikkeen taloudellinen arvo tulee suoraan rahoituksen nykyarvon kaavasta.

Present value - Wikipedia

Esim. laita taulukkolaskimeen =pv(0.05,50,-1200). Eli viiskyt vuotta saat 1200 vuodessa ja korko on 5%. Tulee 21,907€. Korko vaikuttaa huimasti. Eli 1%:lla tulee yli 47,000€. Tästä syystä kaikki hinnat kuplii nollakorolla.

 

[Nomber]

Riippuu tosiaan ihan siitä miksi vastike on pienempi, eli onko kulut pienemmät vai onko muita tuloja. Jos nuo muut tulot tulevat vaikka siitä että taloyhtiö omistaa kivijalassa paljon liiketilaa ja vuokraa sitä ulos tai omistaa monta asuntoa niin tuon arvioiminen on sitten oma juttunsa myös. On taloja joissa ei makseta vastiketta kun taloyhtiö omistaakin puolet asunnoista ja paljon liiketilaa. Hinnassa pitää sitten huomioida, että periaatteessa et osta yhtä asuntoa vaan tavallaan 2 asuntoa ja vielä liiketiloista osan jne.

Ja jos vastike noin muuten vaan on samankaltaisissa kohteissa vaikka 100€/kk eroavainen niin halvemman vastikkeen asunto ei välttämättä ole yhtään sen arvokkaampi, vaan voi olla, että vastike on ihan pielessä eikä riitä kattamaan kuluja. Ja toisaalta kalliimmassa voi olla, että kerätäänkin liikaa vastiketta jne. Joten vaikea laskea pelkän vastikkeen suuruudella mitään eroja asunnon arvosta tuntematta perusteita miksi vastike on sellainen kun se on.

 

[laine]

Riippuu tosiaan ihan siitä miksi vastike on pienempi, eli onko kulut pienemmät vai onko muita tuloja. Jos nuo muut tulot tulevat vaikka siitä että taloyhtiö omistaa kivijalassa paljon liiketilaa ja vuokraa sitä ulos tai omistaa monta asuntoa niin tuon arvioiminen on sitten oma juttunsa myös. On taloja joissa ei makseta vastiketta kun taloyhtiö omistaakin puolet asunnoista ja paljon liiketilaa. Hinnassa pitää sitten huomioida, että periaatteessa et osta yhtä asuntoa vaan tavallaan 2 asuntoa ja vielä liiketiloista osan jne.

Ja jos vastike noin muuten vaan on samankaltaisissa kohteissa vaikka 100€/kk eroavainen niin halvemman vastikkeen asunto ei välttämättä ole yhtään sen arvokkaampi, vaan voi olla, että vastike on ihan pielessä eikä riitä kattamaan kuluja. Ja toisaalta kalliimmassa voi olla, että kerätäänkin liikaa vastiketta jne. Joten vaikea laskea pelkän vastikkeen suuruudella mitään eroja asunnon arvosta tuntematta perusteita miksi vastike on sellainen kun se on.

Tosiaan ehkä vähän huonosti tuossa muotoilin asian, mutta tarkoituksena oli vertailla karkeasti kahta eri ikäluokan asuntoa ja miettiä millaisen arvon tuolle uudemman asunnon pienemmälle vastikkeelle antaa. Syyt vastikkeen pienuudelle on selkeästi erilaisessa vaiheessa oleva talo, erilaiset lämmönkulutukset yms.

 

[muronsyöjä]

Kahden asunnon vastikkeita vertaillessa ne pitää ensin muuttaa samanlaisiksi. Esim. jos toisessa on satanen rahoitusvastiketta hissiremontista, mutta se loppuu helmikuussa, ja toisessa on hissiremontti tulossa ensi vuonna. Näistä lasketaan arvioidut kassavirrat ja heitetään ne nykyarvolaskuriin. Samoin perataan kaikki potentiaaliset remppakohteet. Näin saadaan piilevät korjausvelat mukaan.
Lisäksi pitää huomioida juoksevat menot. Monet hokevat, että iso vastike on hyvä, paikat tulee kuntoon, mut näihän ei ole. Kaikki juoksevat kulut ovat rahaa, joka katoaa kuin pieru tuuleen. Näissäkin on ihan helvetin isoja eroja jos vertailee kahta taloyhtiötä. Niistä taloyhtiön tilinpäätöksistä näkee nämä juoksevat menot. Helposti voi tulla satasen ero vastikkeeseen pelkästään näistä juoksevista menoista. Ne voivat olla turhan kalliita palveluita, taloyhtiön omien tilojen kalliita lämmityskuluja/vesimaksuja tms. Ihan mitä hyvänsä.
Sitten on vielä kolmas kohta,eli se mitä vastikkeeseen sisältyy, vaihtelee. Toisessa asuinhuoneiston lämmitys sisältyy vastikkeeseen, erillistä vesimaksua ei peritä, parkkipaikka on ilmainen, varastokoppi on ilmainen, nettiliittymäkin on mukana vastikkeessa. Sitten toisessa näistä tulee kymppejä jokaisesta vastikkeen päälle. Sijoittajalle jälkimmäinen on parempi, koska ihmiset ovat urpoja, ja vuokraavat asunnon pelkän absoluuttisen vuokran perusteella. Vastike vähentää kokonaisuudessaan sijoittajan tuottoa. Omistusasujalle ensimmäinen on parempi, koska näihin maksuihin tulevat verot ja omistajan kate päälle.

 

[Taneli-]

Kuten mainittua kannattaa katsoa paitsi sitä hintaa myös mitä se sisältää ja mitä itse haluaa tehdä / mitä niistä palveluista tarvitsee.

Yhdelle esim. 100€ isompi vastike on todella halpa kun se sisältää oman suojaisan autopaikan sekä siinä käytetyn sähkön ja 10mb netin. Toiselle joka ei käytä nettiä eikä autoa tuo olisi turha kulu. Kolmas ihmettee kallista hintaa kun itse tottunut lumet kolaamaan ja nurmikot sekä puut/pensaat hoitamaan ja hiekoittamaankin sekä lehdet haravoimaan. Neljäs (vuokralainen) valittaa kun hänellä on ylimääräisiä sähköpattereita ja saisi sossusta sähkölaskut muuten ilmaiseksi mutta kun lämmitys kuuluu vastikkeeseen jne jne.

Tässäkin voimme puhua täysin samasta kohteesta neljän eri henkilön kesken.

 

[Zvona]

Call me stupid, mutta menin ja ostin sen putkiremppakämpän (josta täällä aiemmin puhuin). Remppa parin vuoden sisään, joten ostopäätöstä evaluoidaan sitten uudemman kerran.

Laskin putkirempan 850€/m2 hinnalla ja tarjosin sen mukaan hieman alakanttiin. Ostohinta + putkirempan hinta, niin kokonaishinnaksi tulee sen jälkeen ~3150€/m2. On mielestäni melko maltillinen neliöhinta Helsingissä, etenkin pääosin kantasuomalaisten mummojen kansoittamalla alueella. Toki vastike pomppaa tonttivuokran nousun myötä, mutta sekin on silloin oikeastaan kohtuullinen (nyt alle keskiarvon) kuluerä.

Silloin, kun olen yksin, niin hukkaneliöitä on se ~50 liikaa. Mutta sitten kun kaikki muksut tulevat kylään, niin oikein passeli ratkaisu. Olen kuitenkin henkilö, joka ottaa mieluummin 82m2 luonnonhelmasta kuin 33m2 Kalliosta.

 

[pokkus]

Yhdelle esim. 100€ isompi vastike on todella halpa kun se sisältää oman suojaisan autopaikan sekä siinä käytetyn sähkön ja 10mb netin.

Tuosta autopaikasta tuli mieleen, että ainakin pk-seudulla on paikoitellen todella hankala löytää asuntoa, jossa olisi ollut tilaa 3 autolle samaan aikaan, jopa omakotitaloissa tietyissä paikoin. Kaksi autoakin teki todella monessa paikassa tiukkaa ja yleensä ainoastaan sille yhdelle autolle oli varmasti varattu paikka taloyhtiössä.

 

[Dr. Who]

Tuosta autopaikasta tuli mieleen, että ainakin pk-seudulla on paikoitellen todella hankala löytää asuntoa, jossa olisi ollut tilaa 3 autolle samaan aikaan, jopa omakotitaloissa tietyissä paikoin. Kaksi autoakin teki todella monessa paikassa tiukkaa ja yleensä ainoastaan sille yhdelle autolle oli varmasti varattu paikka taloyhtiössä.

Meillä talonyhtiössä vapaita paikkoja, kyselin että josko sais toisen niin ei kuulemma saa, seisottavat sitten mielummin tyhjänä niitä.

Selitys oli että joku voi tarvita sellaisen nopeasti, vastasin että voin luopua siitä paikasta heti kun sille on jollain muulla tarvetta, ei auttanut.

 

[kjns]

Meillä talonyhtiössä vapaita paikkoja, kyselin että josko sais toisen niin ei kuulemma saa, seisottavat sitten mielummin tyhjänä niitä.

Selitys oli että joku voi tarvita sellaisen nopeasti, vastasin että voin luopua siitä paikasta heti kun sille on jollain muulla tarvetta, ei auttanut.

Mulla oli vuokrataloyhtiön (YH Länsi) asunnossa joskus sama tilanne, meillä oli taloudessa kaksi autoa, ja pihan parkkiksella jatkuvasti paikkoja tyhjänä, taloyhtiön läheisyydessä ei ollut kuin muutama hassu vapaan käytön paikka joihin neljän kerrostalon vieraat parkkeerasivat. Kämppään ei dedaultina tullut paikkaa mukana, vaan se oli jonkun 10 eur/kk tms lisämaksu jos sen ottaa niin tietenkään kaikki ei niitä sitten ottaneet.

Millään eivät meinanneet vuokrata toista paikkaa koska "niitä on varattu vain yksi per asunto" , "pitää olla saatavilla jos joku tarvitsee" jne peruslässytykset. Suostuivat kuitenkin lopulta kun väänsin riittävän kauan asiaa niiden kanssa, että on ihan vammaista joutua pitämään autoa niillä vähillä vieraspaikoilla kun taloyhtiössä on puolenkymmentä vapaata paikkaa omalla parkkipaikalla. Lupasin luopua paikasta heti jos se tarvitaan, ja kun valittivat ettei tällaiseen ole prosessia niin sanoin, että sopimukseen voi vaikka tussilla kirjoittaa että suostuu luovuttamaan paikan heti jos se tarvitaan jollekin ainoaksi paikaksi. Lopulta saivat sen tapahtumaan ja vuokralaskuun ilmeistyi uusi rivi oikein kapitaaleilla kirjoitettuna YLIMÄÄRÄINEN PARKKIPAIKKA

Vaikea käsittää miksi tuokin on ongelma. Tottakai mä sen annan pois jos talon kaikki paikat menee kaupaksi, mutta helvetti että mieluummin pidetään niitä paikkoja tyhjänä kuin vuokrataan asukkaille joilla on useampi auto en kyllä pysty tajuamaan.

 

[paasi]

Meidän taloyhtiössä saa toisen paikan jos niitä on vapaana, jos taas joku tulee jonoon jolla ei ole vielä yhtään autopaikkaa. On tuplapaikoilla riski menettää toinen.

 

[Mechanical Man]

Jos minä laatisin taloyhtiön säännöt, kaikki autopaikat huutokaupattaisiin huhtikuussa seuraavalle vuoden kaudelle joka alkaa kesäkuussa.

Näin autopaikan todellinen hinta tulisi kaikkien osakkaiden hyödyksi, ei vain sen joka sattui tämän ensimmäisenä saamaan.

 

[Nurffe]

Jos minä laatisin taloyhtiön säännöt, kaikki autopaikat huutokaupattaisiin huhtikuussa seuraavalle vuoden kaudelle joka alkaa kesäkuussa.

Näin autopaikan todellinen hinta tulisi kaikkien osakkaiden hyödyksi, ei vain sen joka sattui tämän ensimmäisenä saamaan.

en ymmärrä miksi näin ei tehdä..

 

[kilroy1]

mikä on Nordean ja muiden pankkien tilanne vakuuksellisissa kulutusluotoissa ? Mainostavat sivuillaankin vain vaakudetonta joustoluottoa.. koska se tuottaa parhaiten.

Asunnosta maksettu lähes puolet ja olisi tarvetta n. 10keur lainalle.. joustoluotto ei iske koron takia. Koska asuntolaina on Nordeassa ei luottoa saa ilmeisestikkään muualta haettua ? Kokemuksia ja mielipiteitä ?

 

[Grazer]

Jos minä laatisin taloyhtiön säännöt, kaikki autopaikat huutokaupattaisiin huhtikuussa seuraavalle vuoden kaudelle joka alkaa kesäkuussa.

Näin autopaikan todellinen hinta tulisi kaikkien osakkaiden hyödyksi, ei vain sen joka sattui tämän ensimmäisenä saamaan.

Auton omistavana ei tulisi mieleenkään muuttaa tällaiseen kolhoosiin.

Jossain 50-60-luvun taloissa ja sitä vanhemmissa autopaikkojen vähäisen määrän ymmärtää, kun pysäköintialueet lienee mitoitettu keskimääräisen hevosen koon perusteella, mutta nykyään tuo mitoitusperiaate on vähän jäänyt ajastaan jälkeen.

Suomessa on Helsinki poislukien lääniä, mihin plaania tehdä, niin miksi kitsastellaan? Katselin tuossa juuri tämän korttelin kaavaa ja vaatimus on vain 1 autopaikka/75 neliötä. Sijainti kuitenkin maaseudulla (Klaukkalassa). Tässäkin talossa karkeasti ottaen autopaikkoja riittää vain joka toiseen asuntoon. Noh, pääasia että itse sain paikan ostettua. Sain vielä tingittyä tuon tonnilla, listahinta oli 2000EUR. Katospaikkojen hinta olikin sitten törkeät 6000EUR.

Tässäkin talossa ilmeisesti moni ilman parkkipaikkaa jäänyt laski sen varaan että naapuritontilla (Monikon parkkipaikka) voi huoletta parkkeerata. Meni muistaakseni kuukausi talon vastaanotosta kun jokaiseen asuntoon jaettiin nootti, jossa huomautettiin että ko. pysäköintialue on vain asiakaskäyttöön ja että pysäköintia aletaan valvoa. Tosin tässäkin kohtaa olisi Nurmijärven kunta voinut tehdä peliliikkeen ja vuokrata noita paikkoja, mutta ei. Ilmeisesti ne on tyhjänä tuottavampia.

 

[kjns]

mikä on Nordean ja muiden pankkien tilanne vakuuksellisissa kulutusluotoissa ? Mainostavat sivuillaankin vain vaakudetonta joustoluottoa.. koska se tuottaa parhaiten.

Asunnosta maksettu lähes puolet ja olisi tarvetta n. 10keur lainalle.. joustoluotto ei iske koron takia. Koska asuntolaina on Nordeassa ei luottoa saa ilmeisestikkään muualta haettua ? Kokemuksia ja mielipiteitä ?

Pitäis onnistua kun vakuuskin on siellä. Muussa pankissa et voi käyttää osaketta vakuutena koska se on jo asuntolainan vakuutena Nordeassa. Ota pankkiin yhteyttä ja kysy millä ehdoin onnistuu.

 

[Zigh]

Koska asuntolaina on Nordeassa ei luottoa saa ilmeisestikkään muualta haettua ?

Jälkipanttauksella teoriassa mahdollista saada vakuudellista lainaa muualtakin, mutta siitä miten onnistuu käytännössä ei mitään käsitystä.

 

[Mechanical Man]

Auton omistavana ei tulisi mieleenkään muuttaa tällaiseen kolhoosiin.

Jossain 50-60-luvun taloissa ja sitä vanhemmissa autopaikkojen vähäisen määrän ymmärtää, kun pysäköintialueet lienee mitoitettu keskimääräisen hevosen koon perusteella, mutta nykyään tuo mitoitusperiaate on vähän jäänyt ajastaan jälkeen.

Suomessa on Helsinki poislukien lääniä, mihin plaania tehdä, niin miksi kitsastellaan? Katselin tuossa juuri tämän korttelin kaavaa ja vaatimus on vain 1 autopaikka/75 neliötä. Sijainti kuitenkin maaseudulla (Klaukkalassa). Tässäkin talossa karkeasti ottaen autopaikkoja riittää vain joka toiseen asuntoon. Noh, pääasia että itse sain paikan ostettua. Sain vielä tingittyä tuon tonnilla, listahinta oli 2000EUR. Katospaikkojen hinta olikin sitten törkeät 6000EUR.

Tässäkin talossa ilmeisesti moni ilman parkkipaikkaa jäänyt laski sen varaan että naapuritontilla (Monikon parkkipaikka) voi huoletta parkkeerata. Meni muistaakseni kuukausi talon vastaanotosta kun jokaiseen asuntoon jaettiin nootti, jossa huomautettiin että ko. pysäköintialue on vain asiakaskäyttöön ja että pysäköintia aletaan valvoa. Tosin tässäkin kohtaa olisi Nurmijärven kunta voinut tehdä peliliikkeen ja vuokrata noita paikkoja, mutta ei. Ilmeisesti ne on tyhjänä tuottavampia.

Sulla menee ristiin. Markkinahinta maksamalla autopaikasta vain sen oikeat tarvitsijat sen saavat ja maksavat siitä asiaan kuuluvan korvauksen.

Se normaali tapa on juurikin se kolhoosi, jossa muut asukkaat maksavat autopaikan saavan tukea menetettyinä tuloina jota autopaikasta olisi voinut saada.

Jossain landella käytännössä autopaikan hinta olisi hyvin pieni kun taas siellä hesan keskustassa se maksaisi paljon.

 

[muronsyöjä]

mikä on Nordean ja muiden pankkien tilanne vakuuksellisissa kulutusluotoissa ? Mainostavat sivuillaankin vain vaakudetonta joustoluottoa.. koska se tuottaa parhaiten.

Asunnosta maksettu lähes puolet ja olisi tarvetta n. 10keur lainalle.. joustoluotto ei iske koron takia. Koska asuntolaina on Nordeassa ei luottoa saa ilmeisestikkään muualta haettua ? Kokemuksia ja mielipiteitä ?

Laita asuntolaina lyhenysvapaalle ja kerää se kymppi puolessa vuodessa/vuodessa.

 

[muronsyöjä]

Auton omistavana ei tulisi mieleenkään muuttaa tällaiseen kolhoosiin.

Jossain 50-60-luvun taloissa ja sitä vanhemmissa autopaikkojen vähäisen määrän ymmärtää, kun pysäköintialueet lienee mitoitettu keskimääräisen hevosen koon perusteella, mutta nykyään tuo mitoitusperiaate on vähän jäänyt ajastaan jälkeen.

Suomessa on Helsinki poislukien lääniä, mihin plaania tehdä, niin miksi kitsastellaan? Katselin tuossa juuri tämän korttelin kaavaa ja vaatimus on vain 1 autopaikka/75 neliötä. Sijainti kuitenkin maaseudulla (Klaukkalassa). Tässäkin talossa karkeasti ottaen autopaikkoja riittää vain joka toiseen asuntoon. Noh, pääasia että itse sain paikan ostettua. Sain vielä tingittyä tuon tonnilla, listahinta oli 2000EUR. Katospaikkojen hinta olikin sitten törkeät 6000EUR.

Tässäkin talossa ilmeisesti moni ilman parkkipaikkaa jäänyt laski sen varaan että naapuritontilla (Monikon parkkipaikka) voi huoletta parkkeerata. Meni muistaakseni kuukausi talon vastaanotosta kun jokaiseen asuntoon jaettiin nootti, jossa huomautettiin että ko. pysäköintialue on vain asiakaskäyttöön ja että pysäköintia aletaan valvoa. Tosin tässäkin kohtaa olisi Nurmijärven kunta voinut tehdä peliliikkeen ja vuokrata noita paikkoja, mutta ei. Ilmeisesti ne on tyhjänä tuottavampia.

Kaikki uudet lähitöt Vantaan perukoillakin rakennetaan nyt niin,ettei ilmaisia parkkipaikkoja ole. Näin kaikki autonomistajat pääsevät maksamaan. Varmaan olisi hyvä bisnes, jos omistaisi okt:n isolla tontilla jostain sopivasta paikasta kasarmin nurkalta ja tekisi pihalleen parkkipaikan. Vuokraisi siitä ruutuja tolpalla kymppi kuussa.

 

[elmo]

Sulla menee ristiin. Markkinahinta maksamalla autopaikasta vain sen oikeat tarvitsijat sen saavat ja maksavat siitä asiaan kuuluvan korvauksen.

Se normaali tapa on juurikin se kolhoosi, jossa muut asukkaat maksavat autopaikan saavan tukea menetettyinä tuloina jota autopaikasta olisi voinut saada.

Jossain landella käytännössä autopaikan hinta olisi hyvin pieni kun taas siellä hesan keskustassa se maksaisi paljon.

Kerrostalohan on tietynasteinen kolhoosi joten kolhoosimainen toiminta sopii niihin hyvin. Miksi autopaikan pitäisi erota mistään muusta asiasta mistä maksetaan kerrostalosta jota ei itse tarvitse lainkaan ja muut käyttävät. Oli se sitten yhteinen pesutupa tai huoltoyhtiön nurmikon leikkuuväli.

 

[Nomber]

Kerrostalohan on tietynasteinen kolhoosi joten kolhoosimainen toiminta sopii niihin hyvin. Miksi autopaikan pitäisi erota mistään muusta asiasta mistä maksetaan kerrostalosta jota ei itse tarvitse lainkaan ja muut käyttävät. Oli se sitten yhteinen pesutupa tai huoltoyhtiön nurmikon leikkuuväli.

Samaa mieltä. Taloyhtiöissä on paljon kalliita juttuja joita käyttää vain osa. Esim. pyöräkellarista saisi tuloja kun vuokraisi tilaa jollekkin sen sijaan että se vaan on. Tuossahan pyörätön tekee vain ”tappiota” pyörällisten kustannuksella. Saunavuorojakaan ei huutokaupata ja pihan grillistä ovat kaikki maksaneet vaikkei kaikki käytäkkään jne. Ja pitäisikö hissin käyttäjiä veloittaa erikseen ja portaita saisi kulkea ilmaiseksi?

 

[Ano123]

Liekkö vähän offtopikkia mutta täällä löytynee tietoa kun kaverilla tuli vesivahinko.

Kerrostalo. Omistettu kämppä 10v, ei omia remontteja. Keittiössä nousi vesi lattiasta. Epäillään että kylppärin seinänvälissä joku vuoto. Kuka maksaa lystin?

 

[vatanen]

Liekkö vähän offtopikkia mutta täällä löytynee tietoa kun kaverilla tuli vesivahinko.

Kerrostalo. Omistettu kämppä 10v, ei omia remontteja. Keittiössä nousi vesi lattiasta. Epäillään että kylppärin seinänvälissä joku vuoto. Kuka maksaa lystin?

Vakuutusyhtiö maksaa. Jos ei omasta huolimattomuudesta johdu, niin taloyhtiön vakuutusyhtiö.

 

[Ano123]

Vakuutusyhtiö maksaa. Jos ei omasta huolimattomuudesta johdu, niin taloyhtiön vakuutusyhtiö.

Niin eihän tuollaiseen voi oikein itse vaikuttaa jos jossain seinänvälissä on ollut reikä. Yhtiö oli tässä vaiheessa luvannut maksaa purkamisen ja uudet pinnat mutta muu olisi omistajan vastuulla. Jotenkin omaan korvaan kuulostaa kusetukselta. Varsinkin kun ei vielä edes tiedetä varmuudella vuodon syytä.

 

[kjns]

Ja pitäisikö hissin käyttäjiä veloittaa erikseen ja portaita saisi kulkea ilmaiseksi?

Mutta kun maantasolla asuvat ei tarvitse portaitakaan, niin eihän niiden kustannuksia voida sälyttää koko yhtiölle, vaan käyttöoikeudet pitäis huutokaupata niin saadaan portaiden tarvitsijoilta markkinahinta niiden käyttämisestä.

Kerrostalo. Omistettu kämppä 10v, ei omia remontteja. Keittiössä nousi vesi lattiasta. Epäillään että kylppärin seinänvälissä joku vuoto. Kuka maksaa lystin?

Lähtökohtaisesti taloyhtiö, mikäli rikko ei johdu osakkaan huolimattomuudesta. Kaikki seinän sisällä oleva/kulkeva on taloyhtiön vastuulla, ja jos sieltä putki rikkoutuu ja aiheuttaa vesivahingon asuntoon niin taloyhtiö maksaa korjauksen. Vakuutusyhtiöthän ovat pääsääntöisesti rajanneet "hitaat vuotovahingot" pois korvattavien listalta ja vain yllättävät ja äkkinäiset vahingot korvataan. Tarkoittaa karkeasti, että hissuksiin tihkuneen putken aiheuttamaa vahinkoa ei korvata, mutta yllättäen tussahtaneen putken vahinko korvataan.

Osakasta ei voida velvoittaa maksamaan vahinkoa jota ei itse ole aiheuttanut. Kannattaa kuitenkin huomata, että taloyhtiön korvausvastuu rajoittuu korjaamaan vahingon ns. taloyhtiön perustason mukaiseksi, ei asunnon omistajan halun mukaiseksi. Asia voidaan yleensä hoitaa myös niinkin, että osakas kattaa osan kustannuksista jos haluaa "parempaa" kuin yhtiön perustaso on (muovimaton sijaan laattaa tms, paremmat materiaalit tasoihin)

Aika hyvä esimerkki kiinteistölehdessä vesivahingosta kylpyhuoneessa: Kosteusvaurio kylpyhuoneessa ja sen korjaaminen | Kiinteistölehti

 

[PornReindeer]

Osakasta ei voida velvoittaa maksamaan vahinkoa jota ei itse ole aiheuttanut. Kannattaa kuitenkin huomata, että taloyhtiön korvausvastuu rajoittuu korjaamaan vahingon ns. taloyhtiön perustason mukaiseksi, ei asunnon omistajan halun mukaiseksi. Asia voidaan yleensä hoitaa myös niinkin, että osakas kattaa osan kustannuksista jos haluaa "parempaa" kuin yhtiön perustaso on (muovimaton sijaan laattaa tms, paremmat materiaalit tasoihin)

Aika hyvä esimerkki kiinteistölehdessä vesivahingosta kylpyhuoneessa: Kosteusvaurio kylpyhuoneessa ja sen korjaaminen | Kiinteistölehti

Kotivakuutuksesta voi saada nuo pintojen parannukset, kannattaa lukaista ehdot.

Edit: jos siis on ennen vahinkoa rempannut kämppää taloyhtiön perustasoa paremmaksi, parannusta aikaisempaan tasoon ei saa vakuutusyhtiön piikkiin

 

[Teräsmiäs]

Minkä ikäinen talo? Oliko tämä hiljattain ostettu ja tutkittiinko sitä esimerkiksi kuntotarkastuksessa havaittujen seikkojen takia? Tai oliko muuten viitteitä?


Osaako sanoa myyjän vastuista kuntotarkastuksen jälkeen? Jos esimerkiksi havaittu, että patolevyä ei näy seinustalla, mutta muualla se löytyy ja rakennepiirustuksissa on, niin vapautuuko myyjä kaikista vastuista liittyen patolevyjen väärään asennukseen ja siitä aiheutuneisiin vaurioihin?

Kuntotarkistuksessa ei oltu huomattu mitään. Myyjä siis maksoi 1/6 rempasta, mutta ehkä kuitenkin laiha lohtu.
Nyt talo on tietenkin hyvä, eikä sinänsä tuossa 60ke on uusi sauna, mut pieni murusia kun evakossa ollaan 6kk kun alakerta tehdään uusiksi.

Myyjä kiersi toisen vastuulle joka kiersi toisen vastuulle yms. eli siellä oli omistajan vaihdoksia jonkin verran ollut eikä loppujen lopuksi kukaan tiennyt mitään tai ainakin väitti näin. Vakuutusyhtiö toki nosti kätensä pystyyn, että asennusvirhe.

Eli mun vinkki on jos omistaja on ollut omakotitalossa vaikka 4-5vuoden välein vaihtunut niin ehkä kiertäisin tämän yksilön

 

[puik]

Onko kukaan pohdiskellut paljonko pienemmällä vastikkeella on arvoa? Oletaan, että toisessa kämpässä on satkun isompi vastike kuussa niin paljonko hinnan pitäisi olla halvempi. Itse laskeskelin kaavalla 12kk * 100€ = 1200€ vuodessa. Olettaen rahalle vaikka 5% vuosituoton, niin 24 000€ olisi arvoa tällä satkun halvemmalla vastikkeella. Meneekö porukan mielestä metsään laskelma?

Asunnon koko, lämmitysmuoto( Onko esim. kaukolämpö käytössä, vai lämmitetääkö sähköllä), onko taloyhtiöllä millasta huoltoa tontilla, kuten esim. lumityöt, jätehuolto jne. taitaa olla ne oleellisimmat mistä vastike koostuu. Ei taida paljoa ilmaa olla siinä, siis keskimäärin. Vastike harvemmin on, mitä itse myynti-ilmoja katsonut kohtuuttoman suuri, ellei rahoitusvastiketapauksia lasketa.

Olen seurannut rivitaloneliöiden vastikehintoja lähialueellani ja huomannut omasta mielestäni varsin suuria eroja hoitovastikkeessa. Isännöintipapereihin en ole tutustunut, mutta kaikki talot rakennettu '90-'93, kaukolämmössä ja neliöitä 93-97 m^2. Hoitovastike neliötä kohden ovat välillä 2,7-3,2 e/m^2. Yhtiökoot 15-20 asuntoa. 5h/110m^2 ääritapauksessa 4 e/m^2. Käytännössä halvimmassa vastike 251e/kk ja kallein 330e/kk. Korjaustarpeissa kaikki aika samalla viivalla, lämmönsiirrin vaihdettu jne. Talvikunnossapito kaikissa. Edullisimmankin vastikkeen taloakin on pidetty ymmärtääkseni hyvin, kuluja on kai pitänyt kurissa yhtiön väen oma panos yksinkertaisissa toimissa ja mm. nurmialueen kunnossapidossa. Ja edullinen isännöitsijä.

Kerrostaloissa ehkä hajontaa tulee vähemmän.

 

[Oravamedian käpy]

Onko 70-luvun alkupuolella valmistunut pienkerrostalon huoneisto enää paskankaan arvoinen?

Oletuksena sijainti kasvukeskuksessa, hyvin hoidettu taloyhtiö ja kaikki oleelliset remontit jo tehty.

 

[vatanen]

Onko 70-luvun alkupuolella valmistunut pienkerrostalon huoneisto enää paskankaan arvoinen?

Oletuksena sijainti kasvukeskuksessa, hyvin hoidettu taloyhtiö ja kaikki oleelliset remontit jo tehty.

Kai siihen jonkun aina vuokralle saa? Jos yhtiö, sijainti ja rakennus jotakuinkin kunnossa, niin miksi ei olisi?

 

[zepi]

Miksi se ei omaan asumiseen kelpaisi?

 

[mikkox9x]

Onko semmosia asunto-osakeyhtiöitä olemassa paljonki, missä esim. rivari osakkeen sähkölämmitys maksettaisiin vastikkeessa? Eräs välittäjä näytöllä kehui, että noissa kaukolämpö osakkeissa vastikkeet olis aina(useimmiten) halvemmat, kuin sähkölämmityksellä olevat, koska sähkölämmitys kallis ja maksetaan vastikkeessa. Itsellä aina ollu käsitys, että sähkölämmitys aina melkein menisi oman mittarin kautta.

Puhuiko välittäjä siis täyttä paskaa, vai onko tosi, että sähkölämmitykset menisikin usein(miten) taloyhtiön mittarin kautta?

Kerroin oman käsityksen asiasta ja tuntui olevan ihan uusi asia, että misään menisi oman mittarin kautta.

Ei ollu kyllä LKV tai mitä näitä nyt on. Mitä mieltä olette välittäjien kanssa asioidessa, että kannattaako näille tutkinnon omaaville antaa heti lähtökohtaisesti paljon enemmän arvoa?

 

[Grazer]

Onko semmosia asunto-osakeyhtiöitä olemassa paljonki, missä esim. rivari osakkeen sähkölämmitys maksettaisiin vastikkeessa? Eräs välittäjä näytöllä kehui, että noissa kaukolämpö osakkeissa vastikkeet olis aina(useimmiten) halvemmat, kuin sähkölämmityksellä olevat, koska sähkölämmitys kallis ja maksetaan vastikkeessa. Itsellä aina ollu käsitys, että sähkölämmitys aina melkein menisi oman mittarin kautta.

Puhuiko välittäjä siis täyttä paskaa, vai onko tosi, että sähkölämmitykset menisikin usein(miten) taloyhtiön mittarin kautta?

Kerroin oman käsityksen asiasta ja tuntui olevan ihan uusi asia, että misään menisi oman mittarin kautta.

Ei ollu kyllä LKV tai mitä näitä nyt on. Mitä mieltä olette välittäjien kanssa asioidessa, että kannattaako näille tutkinnon omaaville antaa heti lähtökohtaisesti paljon enemmän arvoa?

Katsoitko, millaiset lämmityspatterit tuolla oli. Tulee lähinnä mieleen, että olisiko kohteessa sähkölämmityksellä toteutettu vesikeskuslämmitys? Tällöin lämmitys maksetaan vastikkeessa kuten kauko/maalämpökohteissakin.

Jos lämmitys on suoraan sähköpattereilla, sitten kyllä nuo lienee huoneiston oman liittymän takana.

 

[agreskap]

Asuin rivarissa missä sähköpatterit seinillä ja taloyhtiöllä yhteinen liittymä mikä kilpailutettiin parin vuoden välein. Vastikkeessa kerättiin sähköennakkoa mikä sitten tasattiin vuoden lopussa.

 

[puik]

Onko semmosia asunto-osakeyhtiöitä olemassa paljonki, missä esim. rivari osakkeen sähkölämmitys maksettaisiin vastikkeessa? Eräs välittäjä näytöllä kehui, että noissa kaukolämpö osakkeissa vastikkeet olis aina(useimmiten) halvemmat, kuin sähkölämmityksellä olevat, koska sähkölämmitys kallis ja maksetaan vastikkeessa. Itsellä aina ollu käsitys, että sähkölämmitys aina melkein menisi oman mittarin kautta.

Puhuiko välittäjä siis täyttä paskaa, vai onko tosi, että sähkölämmitykset menisikin usein(miten) taloyhtiön mittarin kautta?

Kerroin oman käsityksen asiasta ja tuntui olevan ihan uusi asia, että misään menisi oman mittarin kautta.

Ei ollu kyllä LKV tai mitä näitä nyt on. Mitä mieltä olette välittäjien kanssa asioidessa, että kannattaako näille tutkinnon omaaville antaa heti lähtökohtaisesti paljon enemmän arvoa?

Itsellle tullut vastaan vain asuntoja, joissa lämmityssähkö menee oman mittarin kautta. Mutta kuten @agreskap mainitsi, löytyy yhtiöitä joissa yhteinen sähköliittymä. Mutta niissäkin taloyhtiö voi laskuttaa asuntokohtaisten mittarien kautta kulutuksesta kuten vedestäkin.

Kriittisesti kannattaa suhtautua mihin tahansa välittäjään. Asunnot ne haluaa kaupaksi ja puhelevat melkein mitä ikinä se vaatiikaan.

Omalla kohdalla välittäjästä kuoriutui aikamoinen korjaustietäjä kauppoja tehdessä.

 

[Taneli-]

Katsoitko, millaiset lämmityspatterit tuolla oli. Tulee lähinnä mieleen, että olisiko kohteessa sähkölämmityksellä toteutettu vesikeskuslämmitys? Tällöin lämmitys maksetaan vastikkeessa kuten kauko/maalämpökohteissakin.

Jos lämmitys on suoraan sähköpattereilla, sitten kyllä nuo lienee huoneiston oman liittymän takana.

Samaa itsekin epäilisin. Kyseessä voi myös olla ns. vanhempi kohde missä esim. aiemmin on ollut käytössä öljylämmitys ja sitten siirrytty joko kauko tai maalämpöön mutta lämmitys edelleen joko lattia tai keskitetty patterilämmitys tavalla. Otaksuen että putkiremontti on tehty jolloin luultavimmin tuo siirtymä olisi toteutettu samalla.

 

[Lumimies]

Itse asun taloyhtiössä (sähkö-radiaattorit) jossa kaikki sähkö kuuluu vastikkeeseen koska asunnoissa ei edes ole mittareita. Näitä samanlaisia taloja on lähes koko kaupunginosa täynnä johtuen siitä että paikallisella sahalla oli aikoinaan oma sähkölaitos.

 

[laine]

Oottekos miten uuteen kämppään muuttaessa vanhan asunnon kanssa toimineet? Kerrostalokolmiosta isompaan olisi tarkoitus muuttaa ja vaihtoehtoja kartoitetaan. Yliopistokaupunki, joten vuokralle varmaan tarvittaessa saa, mutta tarkoitus olisi vanha myydä kuitenkin. Kovin montaa kertaa ei muuttaa viitsisi, joten hetkellisesti joutuisi ehkä kahta asuntoa pitää. Olisiko esim. lyhennysvapaa yksi vaihtoehto siksi aikaa että vanha asunto menee kaupaksi?

 

[zepi]

Oottekos miten uuteen kämppään muuttaessa vanhan asunnon kanssa toimineet? Kerrostalokolmiosta isompaan olisi tarkoitus muuttaa ja vaihtoehtoja kartoitetaan. Yliopistokaupunki, joten vuokralle varmaan tarvittaessa saa, mutta tarkoitus olisi vanha myydä kuitenkin. Kovin montaa kertaa ei muuttaa viitsisi, joten hetkellisesti joutuisi ehkä kahta asuntoa pitää. Olisiko esim. lyhennysvapaa yksi vaihtoehto siksi aikaa että vanha asunto menee kaupaksi?

Voit myös koittaa myydä kämppää sillä ehdolla, että luovutus on jossain X-kuukauden päässä. Silloin on helppo neuvotella pankista joku ”bridge-loan” / bulletti, joka erääntyy maksuun sitten kun vanha kämppä on vaihtanut omistajaa ja rahat on saatu siitä tilille.

 

[KoessiKenguru]

Oottekos miten uuteen kämppään muuttaessa vanhan asunnon kanssa toimineet? Kerrostalokolmiosta isompaan olisi tarkoitus muuttaa ja vaihtoehtoja kartoitetaan. Yliopistokaupunki, joten vuokralle varmaan tarvittaessa saa, mutta tarkoitus olisi vanha myydä kuitenkin. Kovin montaa kertaa ei muuttaa viitsisi, joten hetkellisesti joutuisi ehkä kahta asuntoa pitää. Olisiko esim. lyhennysvapaa yksi vaihtoehto siksi aikaa että vanha asunto menee kaupaksi?

Muutettiin vuokralta omakotitaloon, mutta siinäkin tapauksessa pankilta ehdottivat suoraan lyhennysvapaata vuokran irtisanomisajan ajaksi, jotta ei tarvitse maksaa päällekkäin vuokraa ja lyhennystä. Ei ollu ainakaan OP:llä sopimisen suhteen ongelmaa.

 

[laine]

Muutettiin vuokralta omakotitaloon, mutta siinäkin tapauksessa pankilta ehdottivat suoraan lyhennysvapaata vuokran irtisanomisajan ajaksi, jotta ei tarvitse maksaa päällekkäin vuokraa ja lyhennystä. Ei ollu ainakaan OP:llä sopimisen suhteen ongelmaa.

Vuokralta muuttaminen on toki pankin riskien kannalta erilainen tapaus kuin kahden asunnon omistaminen, kun vuokrasuhde kuitenkin päättyy sovitun ajan päästä.

 

[KoessiKenguru]

Vuokralta muuttaminen on toki pankin riskien kannalta erilainen tapaus kuin kahden asunnon omistaminen, kun vuokrasuhde kuitenkin päättyy sovitun ajan päästä.

No näinhän se tietysti on, eipä tullut mieleenkään.

 

[MuumiPappa]

Omalla kohdalla pankin kanssa sovittiin lyhennysvapaasta vanhaan kämppään kunnes sain sen myytyä. Tästä aikaa tosin jo 8 vuotta.

 

[DerBesserwisser]

Kyllä ihmettelee näiden kämppien nykyhintoja. Joku rupunen 37m2 koirankoppi betonikuutio niin 200 000€ ja yhtiövastikkeet päälle. Miettii, että mikä helvetti noissa voi maksaa?

Välittäjät jättäisin pois laskuista. Nehän vetäisee liiveihinsä 5 000€ jostain pienestä somettamisesta.

 

[Taneli-]

Kyllä ihmettelee näiden kämppien nykyhintoja. Joku rupunen 37m2 koirankoppi betonikuutio niin 200 000€ ja yhtiövastikkeet päälle. Miettii, että mikä helvetti noissa voi maksaa?

Välittäjät jättäisin pois laskuista. Nehän vetäisee liiveihinsä 5 000€ jostain pienestä somettamisesta.

Se on se sijainti, sijainti, sijainti. Jos vertaat esim:
40m2 hinta 7000€ vs 38m2 462 000€ eroa toki syntyy... Ei sillä, toki myös hieman eroa syntyy jos katsoo rakentamisvuotta mutta uskallan silti väittää ettei Helsingin keskustasta saa alle 10 000€ edes vanhaa asuntoa...

Edit: väittäisin myös että välittäjä ei tuosta ekasta kämpästä ole 5000€ ottamasta väliä mutta toisesta kämpästä varmaan enemmän kuin 5000€...