Näinpä, elämähän ne puitteet määrittelee mikä on mitäkin "järkevää".
Asuttiin ennen kaksiossa ja meni luokkaa 20% nettotuloista pakollisiin asumiskuluihin (laina + vastike pelkästään). Olihan se kiva kun käytännössä joka kuukausi oli aika hyvä summa ylimmääräistä rahaa tilillä vaikka laittoi useamman satasen suoraan sukanvarteen ja tuli laiskuuksissa wolttisirkusta pyöriteltyä ja tehtyä pitkiä ulkomaanreissuja jonnekin... kodin miesleluja ja rättikaappiakin oli varaa päivitellä miten halusi jollain muullakin kuin prismalla ja henkkamaukalla.
Sitten alkoi tulemaan sitä perheenlisäystä ja piti pohtia miten tästä eteenpäin. Se sitten olikin haastavampaa kun ei voinnut vain valita itselle kivaa kämppää, vaan piti olla tarpeeksi tilaa ja piti alkaa pohtia sellaisia asioita kuten koulupiirejä ja koulumatkoja. Niin, ja tietenkin piti myös että kohde miellyttää vaimon esteettistä silmää
.
Aika monta muuten itselle mieluisaa kohdetta jouduttiin skippaamaan noiden karsivien kriteerien takia, tai sitten muuten mieluisia kohteista jouduttiin luopumaan koska ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet silloiseen budjettiin - PK-seutu ei keskituloiselle wannabe-OK asujalle ole erityisen otollinen operointialue.
Lopulta löytyi hyväksyttävä kompromissi - mutta se tarkoitti että sen entisen 20% sijaan suoriin asumiskuluihin menikin ~35% niistä nettotuloista.
Ja kun on OK-talo ja perhe, tarkoittaa se että se pieni ripe mikä iskän lelubudjeteista jäi jäljelle talomenojen ja muiden uusien muksukulujen jälkeen ei enää mene miesleluihin, harraste-autoon, tai aasianmatkoihin, vaan ennemmin kaikenmaailman Makita-koneisiin, rakennusmateriaaleihon ja apustaviin työukko-kuluihin, kun se Valittu Theseuksen Talo vaatii vaatii uhrilahjansa pysyäkseen asuttavana.Ei sen puoleen että olisi kauheasti aikaa harrastella mitään tässä ruuhkavuosien keskellä
.
Onneksi sentään taloudellinen tilanne sen verran kohentunut että enää menee vain 30% netosta suoriin asumismenoihin..... (no, siihen asti että tulee tarve ottaa jokin isompi remppalaina
).
Mutta onpahan vaivallisuudesta ja kädestä-suuhun menosta huolimatta ihan mieluisa paikka asua, jossa tilaa on enemmän kuin riittävästi (ainakin sitten joskus(tm) kun ne kaikki rempat valmiita), ihan mieluisalla alueella, ja muksut pääaevät aikanaan omatoimisesti lähikouluun, jjoka ei ole ylitäytetty ulkomaanlahjakkuuksilla. Lisäbonuksina vielä loistavat naapurit ja mäihä sen suhteen että vanhemmilla työmatkat varsin kohtuulisten matkojen päässä, vaikka ne ei varsinaisina valintakriteerinä painanutkaan.
. Usein kustannustehokkain korkokatto onkin laittaa vastaava summa jemmaan korkojen nousun varalta, no moniko tähän pystyy käytännössä.... Henk koht harkitsisin korkokattoa vain jos laina on jo valmiiksi ns. äärirajoilla omaan maksukykyyn nähden eli poikkeuksellisen suuri laina tuloihin nähden joka korkojen nousun ansiosta voisi kaataa koko korttitalon.