Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[kestlerify]

Tuli tässä mieleen, että usein verrataan vuokralla asumista ja oman asunnon ostamista. Näissä laskuissa tunnutaan aina huomioivan tämän hetkinen vuokrataso ja vastaavan asunnon lainanlyhennys. Onko itseltä jäänyt kuitenkin jotain nyt oivaltamatta? Pitkällä aikavälillä ajateltuna (10-15v) lainanlyhennys pysyy teoriassa samassa, toki korot voivat elää. Vuokralla asuessa kuitenkin tuntuu vuokra nousevan joka vuosi sen 1-2% joka tilanteessa. 10-15v kuluttua siis vuokra-asunto voi ollakin jo huomattavasti kalliimpi asua?

 

[Taneli-]

Tuli tässä mieleen, että usein verrataan vuokralla asumista ja oman asunnon ostamista. Näissä laskuissa tunnutaan aina huomioivan tämän hetkinen vuokrataso ja vastaavan asunnon lainanlyhennys. Onko itseltä jäänyt kuitenkin jotain nyt oivaltamatta? Pitkällä aikavälillä ajateltuna (10-15v) lainanlyhennys pysyy teoriassa samassa, toki korot voivat elää. Vuokralla asuessa kuitenkin tuntuu vuokra nousevan joka vuosi sen 1-2% joka tilanteessa. 10-15v kuluttua siis vuokra-asunto voi ollakin jo huomattavasti kalliimpi asua?

Niin no, muutama asia:
- Yleensä se laina on sen 25v (eli ns. maksimit)
- Vuokra yleensä nousee juu, mutta siinä 25v aikana yleensä tulee jotain korjattavaa (mikä asukkaan täytyy maksaa, jos olisit vuokralla vuokran antaja hoitaisi sen) oli se sitten ihan jääkaappi/pakastin/suihkun hana tms.. puhumattakaan isommista (yhtiö tai talon remontointi)

JOS vuokra (saman kokoisessa paikassa) vs lainan lyhentämiset + vastike ovat olleet about samaa luokkaa NIIN
Kun laina on maksettu pois se asuminen on HUOMATTAVASTI (tai toki riippuu lainasta, mutta jos maksoit jonkun 20k tjsp. kämpästä tuskin otit 25v lainaa...) halvempaa JA yleensä kun muutat pois saat edes jotain siitä asunnosta = pidemmällä aikavälillä omassa asunnossa (tai osakkeessa) asuminen tulee halvemmaksi / se on monella (Suomessa) "se ainoa tapa" säästää / kerryttää omaisuutta.

Tietysti jos oikeasti pitkällä aikavälillä pääsee asiaa tarkastelemaan niin (monesti ja onnella) sitä on joko saanut "naurettavan halvalla" paikan minkä lähinnä maan arvo on raketoinut (esim. 80-luvulla Pispalanharjulta ostettiin ns. "paska kämppä" tontin kera, paikka vedettiin sileäksi ja uusi asunto siihen, maksettiin 100 000mk) tai sitten siitä ei pääse millään eroon ja jälkipolvet jättävät jopa testamentattia ottamatta vastaan koska joutuisivat ottamaan sen kämpän "keskellä ei mitään" missä ei ole asuttu vuosiin mutta kustannukset juoksevat koska vanhemmat siellä joskus asuivat ja vielä hoitokodissakin sähköt jne. maksoivat...

 

[kestlerify]

Niin no, muutama asia:
- Yleensä se laina on sen 25v (eli ns. maksimit)
- Vuokra yleensä nousee juu, mutta siinä 25v aikana yleensä tulee jotain korjattavaa (mikä asukkaan täytyy maksaa, jos olisit vuokralla vuokran antaja hoitaisi sen) oli se sitten ihan jääkaappi/pakastin/suihkun hana tms.. puhumattakaan isommista (yhtiö tai talon remontointi)

JOS vuokra (saman kokoisessa paikassa) vs lainan lyhentämiset + vastike ovat olleet about samaa luokkaa NIIN
Kun laina on maksettu pois se asuminen on HUOMATTAVASTI (tai toki riippuu lainasta, mutta jos maksoit jonkun 20k tjsp. kämpästä tuskin otit 25v lainaa...) halvempaa JA yleensä kun muutat pois saat edes jotain siitä asunnosta = pidemmällä aikavälillä omassa asunnossa (tai osakkeessa) asuminen tulee halvemmaksi / se on monella (Suomessa) "se ainoa tapa" säästää / kerryttää omaisuutta.

Joo, tottahan nuo molemmat. Ihmetyttänyt vaan, ettei tuota potentiaalista indeksikorotusta huomioida ollenkaan. Kyllähän se kuukausittain kulu kuitenkin jollain prosentinkin korotuksella tuppaa muutamassa vuodessa jo kasvamaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

Joo, tottahan nuo molemmat. Ihmetyttänyt vaan, ettei tuota potentiaalista indeksikorotusta huomioida ollenkaan. Kyllähän se kuukausittain kulu kuitenkin jollain prosentinkin korotuksella tuppaa muutamassa vuodessa jo kasvamaan.

Toki voit muuttaa parin vuoden välein.
Näillä isoilla kiinteistöfirmoilla on tapana laskea vuokraa, kun joutuvat etsimään uuden. Kai se on se hyvän vuokralaisen saaminen tilalle tai "koukkuun". Sitten alkaa taas heti sama rumba eli viiden prosentin korotus vuokraan joka tammikuussa kuin Manulle illallinen. <- meille itseasiassa kävi noin. Mielestämme halpa alle tonnin kaksio Satolta hienolla paikalla Helsingissä ja asumiskulut pieneni molemmilla. Kuusi vuotta myöhemmin ja oltiin jo lähellä 1400€. Se olisi tosta varmaan ollut kuin ikiliikkuja maailmanloppuun asti, jos ei oltaisi nostettu kytkintä.

 

[elmo]

Korven määritelmä lienee myös vähän yksilöllinen, itelle 70 kilsaa turkuun ja 80 kilsaa tampereelle kuulostaa kyllä todella korvelta vaikka oliskin joku taajama kyseessä, mutta en tietenkään edellytä että oma mielipide olis se oikea. Tuo taitaa vaan aika usein olla se näkökantaero, kun perustellaan esim pk-seudulla asumista vs muut alueet. Tuossa havaitaan myös hyvin se, että toisessa kämppä on hankintahinnaltaan edullisempi ja korkokuluihin ei upoteta satoja tonneja rahaa, mutta se raha kuluu sitten siihen että kaikki kämppään upotettu remppakustannus tulee kuitenkin käytettyä ja vähän päälle kun kämpän arvo mahdollisesti laskee ja siihen lisäksi arjen asiointiin kuluu aikaa ja rahaa enemmän. Toisessa tapauksessa kämpän hinta todennäköisemmin nousee kiinteistöjen arvonnousun takia mutta rahat palavat sitten lainakuluihin mitä kalliista lainasta aiheutuu.

Valintakysymyksiä siis ja siitä hyvä keskusteluketju kyllä kaikinpuolin, että tällaisetkin näkökannat avautuvat puolin ja toisin. Jos omat duunit ja uramahdollisuudet ei olisi niin sidottuja ison kaupungin alueelle (voisi toki olla esim turku tai tamperekin yhtä hyvin) ja fiksu työ löytyisi pienemmältä paikkakunnalta (ja toki vaimon osalta myös) niin en kyllä näkisi sellaistakaan ratkaisua poissuljettuna ja voihan se olla, että lasten kasvettua tulee sitten otettua tollanen pääomien vapautus ja muutettua vähän syrjempään.

No joo korven määritelmä riipuu aika pitkälti ihmisestä. Eikös se susiraja mennyt kehäkolmosesta (e: vailiko se kehäykkönen ) tai postinumerossa saa olla numeroita korkeintaan tyyliin kuin 001XX jne. Mulle sitten ei asu ihan korvessa jos ei tarvitse autoa normaaliin elämään (kaupat, koulut, työt yms.).

 

[Taneli-]

Mulle sitten ei asu ihan korvessa jos ei tarvitse autoa normaaliin elämään (kaupat, koulut, työt yms.).

Tämähän sen varmaan aika hyvin tiivistää ja sanelee. En tarkoita etteikö joskus (ei nyt joka viikko mutta kuitenkin) voisi käyttää sen 20-40min että kulkee junalla / bussilla tai vaikka (gasp) sillä autolla jonnekin mutta jos pääsee töihin, kauppoihin, kouluihin, kirjastoihin, terveysasemille, neuvoloihin, sairaalaan, baariin, ravintolaan ja mitä nyt laskee että normaalissa elämässä tarvitsee kävellen laskisin että asuu ihan sivistyksen parissa.

Mutta jos se menee siihen että "tunnin juna, noh pari tuntia menee" että pääsee töihin, kauppaan tms. on se minusta aika korvessa asumista ja käytännössä varmaan vaatii sen oman auton. Tämä siis jopa vaikka asuisi "isossa kaupungissa" esim. Vuoreksessa ja kävisi töissä vaikkapa Ikurissa (eli Tampere). Bussilla pääsee joo mutta eipä tuota voisi kävelymatkaksi sanoa ja elämä käytännössä vaatisi sitä autoa jos se välimatka varovaisestikin sanoen olisi ~20km saati enempi.

 

[taski]

No joo korven määritelmä riipuu aika pitkälti ihmisestä. Eikös se susiraja mennyt kehäkolmosesta (e: vailiko se kehäykkönen ) tai postinumerossa saa olla numeroita korkeintaan tyyliin kuin 001XX jne. Mulle sitten ei asu ihan korvessa jos ei tarvitse autoa normaaliin elämään (kaupat, koulut, työt yms.).

On tosiaan aika venyvä käsite. Omat naapurit yhtä lukuunottamatta on kilometrien päässä. Silti Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin on matkaa noin 20min. En osaa millään pitää tätä "ihan korvessa" asumisena, vaikka tietysti PK seudun vilskeessä asuvalle tämä on varmaan kamala paikka. Itselleni "ihan korvessa" asuminen tarkoittaa jossain lapin perukoilla tai itäsuomen synkissä metsissä asuvaa.

 

[pokkus]

On tosiaan aika venyvä käsite. Omat naapurit yhtä lukuunottamatta on kilometrien päässä. Silti Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin on matkaa noin 20min. En osaa millään pitää tätä "ihan korvessa" asumisena, vaikka tietysti PK seudun vilskeessä asuvalle tämä on varmaan kamala paikka. Itselleni "ihan korvessa" asuminen tarkoittaa jossain lapin perukoilla tai itäsuomen synkissä metsissä asuvaa.

Espoosta kyllä 20 minuutissa pääsee jo melko kauas skutsiin, kun sopivan tien valitsee.

 

[taski]

Tätä juuri tarkoitin.

 

[Kvarkki]

Eniten tuossa ahdistaa se, että 20 minuuttia on helposti 60 minuuttia jos työajat ei jousta ja pakko ajaa possujonossa aamuin-illoin.

 

[taski]

Kyllä ne PK seudun ruuhkat taitaa olla siellä kehällä ja niiden sisällä. Jos kehälle ajaa vaikka 10min, niin onko sillä mitään merkitystä...? Joka tapauksessa joudut sitten siihen samaan ruuhkaan.

 

[jonesky12345]

Joo siis oma tarkoitukseni ei ollut ainakaan kenekään kokemuksia vähätellä vaan kunhan totesin, että konteksti vaikuttaa. Esim 20 minsaa espoosta alueelle missä naapureihin on kilsoja on omassa kontekstissa "korpea" ja samalla tavalla jonkun pikkutaajaman voisi laskea sinne kategoriaan vaikla kylältä löytyisikin peruspalvelut läheltä. Riippuu mihin tottuu.

Kyllä sitä voisi hyvin asua jossain ruovedellä tai joutsassa jos työ ja sosiaaliset suhteet ei sanelisi asuinpaikkaa.

 

[Taneli-]

Eniten tuossa ahdistaa se, että 20 minuuttia on helposti 60 minuuttia jos työajat ei jousta ja pakko ajaa possujonossa aamuin-illoin.

Juuri siksi määrityksessä onkin se että pitäisi päästä ns. kävellen jopa paikkaan mihin viikottain / päivittäin pitää päästä. Koska muuten se helposti venyy "kaikki palvelut lähellä, hieman ehkä ruuhkaa mutta kyllä jo tunnissa ajaa perille" <= tosi moni Suomalainen voi todeta "kyllä mää taksilla / junalla / autolla / lentäen / bussilla / metrolla / veneellä ehdin tunnissa palveluun / työhön joten asun lähellä palveluita / työtä" mikä (mielestäni) vääristää taas todella paljon tuota määritelmää onko ne palvelut ja työpaikka oikeasti lähellä vai ei.

Koska silloin ihan oikeasti voi jo sanoa että "noo, asun Mänttä-Vilppulassa mutta lentäen (pienlentokone) se on vain noin 10-20min eli tuollainen noin 70-80km Tampereelle" => tyyppi asuu "lähellä työpaikkaa ja kauppoja Tampereella jne..."

 

[eGe]

Kyllä ne PK seudun ruuhkat taitaa olla siellä kehällä ja niiden sisällä. Jos kehälle ajaa vaikka 10min, niin onko sillä mitään merkitystä...? Joka tapauksessa joudut sitten siihen samaan ruuhkaan.

Ainakin koronaa edeltävänä aikana Turun motari oli aivan jumissa Kehä1:lle saakka, kun kaikki liikenne Lohjalta, Vihdistä yms. käytti sitä yhtä ja samaa väylää. Kolareitakin siellä sattui tasaiseen tahtiin. Itselläni olisi ainakin mennyt maku siitä leppoisasta maaseutuasumisesta, jos se olisi pakottanut noihin samoihin ruuhkajonoihin kököttämään.

 

[taski]

Eli sen sijaan että vapaa-aika on leppoisaa maaseutuasumista, on mukavampi sen jonottamisen lisäksi myös asua sen hälinän ja melskeen keskellä

 

[Juncker]

Toki voit muuttaa parin vuoden välein.
Näillä isoilla kiinteistöfirmoilla on tapana laskea vuokraa, kun joutuvat etsimään uuden. Kai se on se hyvän vuokralaisen saaminen tilalle tai "koukkuun". Sitten alkaa taas heti sama rumba eli viiden prosentin korotus vuokraan joka tammikuussa kuin Manulle illallinen. <- meille itseasiassa kävi noin. Mielestämme halpa alle tonnin kaksio Satolta hienolla paikalla Helsingissä ja asumiskulut pieneni molemmilla. Kuusi vuotta myöhemmin ja oltiin jo lähellä 1400€. Se olisi tosta varmaan ollut kuin ikiliikkuja maailmanloppuun asti, jos ei oltaisi nostettu kytkintä.

Viimeiset 5v on muuttamalla voinut saada vuokraa alemmas, oli myös ajanjakso kun muutto olisi nostanut vuokraa koska elintaso indeksit (0%inflaatio) ei sallinut niin isoa korotusta kuin pk seutujen vuokrien nousu.

Oma näkemys vuokra vs omistaminen keskusteluun kilpistyy asumisen kestoon. Ostamisen kulut ovat isot, kuten lainan nosto, varainsiirtovero, huono remontin ajoitus, jne. Pidemmän päälle prosentit ovat usein omistajan puolella: vuokran nousu, nimellisansioiden nousu vs laina, korkokulut loppuu, rempat tasoittuu keskiarvoon.

Vuokra/osto laskurit piirtää aikajanoja joissa näkee että totuus on todella herkkä käytetyille oletuksille Rent vs Buy Calculator | Zillow
Oletus luvut kannattaa muuttaa suomalaisemmiksi.

 

[kestlerify]

Toki voit muuttaa parin vuoden välein.
Näillä isoilla kiinteistöfirmoilla on tapana laskea vuokraa, kun joutuvat etsimään uuden. Kai se on se hyvän vuokralaisen saaminen tilalle tai "koukkuun". Sitten alkaa taas heti sama rumba eli viiden prosentin korotus vuokraan joka tammikuussa kuin Manulle illallinen. <- meille itseasiassa kävi noin. Mielestämme halpa alle tonnin kaksio Satolta hienolla paikalla Helsingissä ja asumiskulut pieneni molemmilla. Kuusi vuotta myöhemmin ja oltiin jo lähellä 1400€. Se olisi tosta varmaan ollut kuin ikiliikkuja maailmanloppuun asti, jos ei oltaisi nostettu kytkintä.

En tiedä johtuuko vaan asuinalueesta, mutta piruuttain kävin katsomassa vanhojen vuokra-asuntojen nykyisiä hintoja. Pirkanmaalla toki vetovoima aika kova, mikä varmaan selittää osittain tota jatkuvaa vuokratason nousua. Pirkkala ja Tampere taisi olla harvoja alueita, joissa asuntojen hinnatkaan eivät olleet nyt pudonneet?

2018 vuokrattu yksiö 533€ --> 630€ (ARA-asunto)
2020 vuokrattu kaksio 745€ --> 800€
2022 vuokrattu kolmio 931€ --> Ei löytynyt hintaa, mutta samasta talonyhtiöstä kuin edellinen, olettaisin että vuokra nykyisin ~980€
2023 vuokrattu kolmio 880€ --> 953€ (ARA-asunto)

Mutta se vuokrauksesta. Yksi kiinnostava kohde löytynyt ja haluaisin jättää tarjouksen. Ensimmäistä kertaa ostamassa asuntoa. Mitenhän tuo prosessi käytännössä menee? Laitan välittäjälle viestiä, että tarjoan X-summan ehdollisena? Ehtoina sitten pankin lopullinen myönteinen lainalupaus sekä kuntotarkastus, jossa ei ilmene mitään ikäisekseen poikkeavaa? Sovitaanko yleensä jo tarjouksessa asunnon vapautumisesta?

 

[Deussi]

Sovitaanko yleensä jo tarjouksessa asunnon vapautumisesta?

Yleensä välittäjällä on hyvä käry/tieto millä aikavälillä myyjä pystyy muuttamaan.

Hyvin pystyy kirjaamaan jo ensimmäiseen tarjoukseen tuollaisen asian.

Esim. 1-3kk kaupantekopäivästä tai miten haluatkin muotoilla jonkun kk vika päivä tms.

 

[allunteri]

En tiedä johtuuko vaan asuinalueesta, mutta piruuttain kävin katsomassa vanhojen vuokra-asuntojen nykyisiä hintoja. Pirkanmaalla toki vetovoima aika kova, mikä varmaan selittää osittain tota jatkuvaa vuokratason nousua. Pirkkala ja Tampere taisi olla harvoja alueita, joissa asuntojen hinnatkaan eivät olleet nyt pudonneet?

2018 vuokrattu yksiö 533€ --> 630€ (ARA-asunto)
2020 vuokrattu kaksio 745€ --> 800€
2022 vuokrattu kolmio 931€ --> Ei löytynyt hintaa, mutta samasta talonyhtiöstä kuin edellinen, olettaisin että vuokra nykyisin ~980€
2023 vuokrattu kolmio 880€ --> 953€ (ARA-asunto)

Mutta se vuokrauksesta. Yksi kiinnostava kohde löytynyt ja haluaisin jättää tarjouksen. Ensimmäistä kertaa ostamassa asuntoa. Mitenhän tuo prosessi käytännössä menee? Laitan välittäjälle viestiä, että tarjoan X-summan ehdollisena? Ehtoina sitten pankin lopullinen myönteinen lainalupaus sekä kuntotarkastus, jossa ei ilmene mitään ikäisekseen poikkeavaa? Sovitaanko yleensä jo tarjouksessa asunnon vapautumisesta?

Välittäjälle viestiä ja hän neuvoo kyllä miten tarjous jätetään. Joillain firmoilla kätevästi sähköinen lomake, toisissa pitää puhelimessa/sähköpostilla hoitaa. Mut välittäjä neuvoo kyllä, se on heidän työntänsä.

Pankkivirkailijaltakin kannattaa kysellä asiasta. Oma virkailija (tai no sattui olemaan joku osaston päällikkö tms) oli aivan huippu ja häntä sit vaivasin aika paljonkin. Eli heti kun mieluisa kohde löytyy, sähköpostilla linkki virkailijalle ja kysyä kelpaako kohde pankille. Soita perään, oma virkailija esim. katsoi alueella myytyjen muiden asuntojen hintatasoa ja auttoi ns. maksimihinnan määrittämisessä (oli tarjouskauppakohde). Selitti myös kädestä pitäen lainaan liittyviä asioita kun kyselin

Tässä tuntui olevan ihan toimiva taktiikka, että esitä tietämätöntä ja älä pelkää kysellä ns. tyhmiä. Ensiasunnon osto kuitenkin kyseessä, niin ei kaikkea voi tietää. Paljon sai hyviä vinkkejä eri välittäjältä (käytiin katsomassa tosi montaa kohdetta) ja pankkivirkailijoilta tällä tavalla.

 

[N1kkel]

Toivoisin keskustelua aiheesta remppa vs. muutto. Tämä sama kysymys on varmasti joskus ollut monella.

Eli nykyinen on 1999 rakennettu rivarin päätyasunto, jossa on paljon hyviä puolia. Kylpyhuone +sauna + khh-tila ovat kuitenkin alkuperäiset ja ne pitäisi rempata ennemmin tai myöhemmin. Toinen asia mikä hieman harmittaa on se, että ei ole autokatospaikkaa, joka oli alunperin minulla yksi kriteeri mutta joustin siitä ja nyt harmittaa.

Hyvät puolet
- Rauhallinen sijainti päättyvän tien varrella ja metsän vieressä. Myös palvelut lähellä.
- Päätyasunto
- Tilava ja avara, korkea viistokatto
- Yhtiössä ei isoja remppoja tiedossa viiteen, ehkä jopa n. 10 vuoteen

Miinukset
- kph+sauna + khh remppaan menisi 15-20 t€ joka ei varmastikaan siirry sellaisenaan asunnon arvoon
- ei autokatosta
- talon ikä?

Eli tässä olen miettinyt kuinka etenisin asian suhteen. Laittaakko kämppä lähitulevaisuudessa myyntiin vai alkaa remppahommiin. Esim. sijaintihan tässä on selkeä plussa, kun vaikkapa uudemmat rivarit on kaikki rakennettu vieri viereen tai isojen katujen varsille. Toisaalta jos tässä onnistuu vahingossa jonkun puolisoehdokkaan löytämään, niin omakotitalohan se ehkä olisi se seuraava unelma.

 

[Taneli-]

Toivoisin keskustelua aiheesta remppa vs. muutto. Tämä sama kysymys on varmasti joskus ollut monella.

Hyvät puolet
- Rauhallinen sijainti päättyvän tien varrella ja metsän vieressä. Myös palvelut lähellä.
- Päätyasunto
- Tilava ja avara, korkea viistokatto
- Yhtiössä ei isoja remppoja tiedossa viiteen, ehkä jopa n. 10 vuoteen

Miinukset
- kph+sauna + khh remppaan menisi 15-20 t€ joka ei varmastikaan siirry sellaisenaan asunnon arvoon
- ei autokatosta
- talon ikä?

Eli tässä olen miettinyt kuinka etenisin asian suhteen. Laittaakko kämppä lähitulevaisuudessa myyntiin vai alkaa remppahommiin.

Voit tietysti katsella parempaa (sekä isompaa) asuntoa samalla kun keräät rahaa mahdollista 5-10 vuoden kuluttua tulevaa remonttia varten. Otaksun että kyseessä on nyt pienehkö (60m2 tms) maksimissaan kaksio jos seurustelu aiheuttaisi automaattisesti omakotitaloon siirtymisen?

Eli jos löytyy sellainen isompi rivarin pätkä (kolmio+) mihin tarvittaessa saisit mahdutettua paitsi paremman puoliskon myös ehkä lapsen tai parikin kannattaa siirtyä siihen ellei väliraha ole liian korkea. Muuten voi rauhassa maksella lainan pois (mikä lämmitysmuoto, nouseeko hinta hiljakseen kunhan pidät kunnossa jne.?) ja muiden remonttien yhteydessä tehdä myös kosteiden tilojen remontteja...

 

[vemkki]

Toivoisin keskustelua aiheesta remppa vs. muutto. Tämä sama kysymys on varmasti joskus ollut monella.

Eli nykyinen on 1999 rakennettu rivarin päätyasunto, jossa on paljon hyviä puolia. Kylpyhuone +sauna + khh-tila ovat kuitenkin alkuperäiset ja ne pitäisi rempata ennemmin tai myöhemmin. Toinen asia mikä hieman harmittaa on se, että ei ole autokatospaikkaa, joka oli alunperin minulla yksi kriteeri mutta joustin siitä ja nyt harmittaa.

Hyvät puolet
- Rauhallinen sijainti päättyvän tien varrella ja metsän vieressä. Myös palvelut lähellä.
- Päätyasunto
- Tilava ja avara, korkea viistokatto
- Yhtiössä ei isoja remppoja tiedossa viiteen, ehkä jopa n. 10 vuoteen

Miinukset
- kph+sauna + khh remppaan menisi 15-20 t€ joka ei varmastikaan siirry sellaisenaan asunnon arvoon
- ei autokatosta
- talon ikä?

Eli tässä olen miettinyt kuinka etenisin asian suhteen. Laittaakko kämppä lähitulevaisuudessa myyntiin vai alkaa remppahommiin. Esim. sijaintihan tässä on selkeä plussa, kun vaikkapa uudemmat rivarit on kaikki rakennettu vieri viereen tai isojen katujen varsille. Toisaalta jos tässä onnistuu vahingossa jonkun puolisoehdokkaan löytämään, niin omakotitalohan se ehkä olisi se seuraava unelma.

En nyt 15-20 tonnin rempan takia lähtisi muuttamaan. Muutosta tulee joka tapauksessa kustannuksia (välityspalkkio, varainsiirtovero yms).

 

[vesiränni]

Toivoisin keskustelua aiheesta remppa vs. muutto. Tämä sama kysymys on varmasti joskus ollut monella.

Eli nykyinen on 1999 rakennettu rivarin päätyasunto, jossa on paljon hyviä puolia. Kylpyhuone +sauna + khh-tila ovat kuitenkin alkuperäiset ja ne pitäisi rempata ennemmin tai myöhemmin. Toinen asia mikä hieman harmittaa on se, että ei ole autokatospaikkaa, joka oli alunperin minulla yksi kriteeri mutta joustin siitä ja nyt harmittaa.

Hyvät puolet
- Rauhallinen sijainti päättyvän tien varrella ja metsän vieressä. Myös palvelut lähellä.
- Päätyasunto
- Tilava ja avara, korkea viistokatto
- Yhtiössä ei isoja remppoja tiedossa viiteen, ehkä jopa n. 10 vuoteen

Miinukset
- kph+sauna + khh remppaan menisi 15-20 t€ joka ei varmastikaan siirry sellaisenaan asunnon arvoon
- ei autokatosta
- talon ikä?

Eli tässä olen miettinyt kuinka etenisin asian suhteen. Laittaakko kämppä lähitulevaisuudessa myyntiin vai alkaa remppahommiin. Esim. sijaintihan tässä on selkeä plussa, kun vaikkapa uudemmat rivarit on kaikki rakennettu vieri viereen tai isojen katujen varsille. Toisaalta jos tässä onnistuu vahingossa jonkun puolisoehdokkaan löytämään, niin omakotitalohan se ehkä olisi se seuraava unelma.

Jos nyt rahallisesti mahdollista pitää niin pidät. Sen saa aikanaan vuokralle. Tuloa ja vakuuksia.
Suomalainen remontti kymppi ukon palkkaat järkevästi, työmiehet kosteuseristyksiä lukuunottamatta jostain puola akselilta vaikka facebook ryhmästä. Joku porukka kenellä Suomessa suositukset valmiina.

Tavarat remonttiin yhdellä ostolla viro/latvia akselilta vaikka itse noutaen jos kalenterissa tilaa. Ja maksut pieniin eriin setelirahalla, sopivasti tahdittaen remontin edistyessä.

 

[N1kkel]

Voit tietysti katsella parempaa (sekä isompaa) asuntoa samalla kun keräät rahaa mahdollista 5-10 vuoden kuluttua tulevaa remonttia varten. Otaksun että kyseessä on nyt pienehkö (60m2 tms) maksimissaan kaksio jos seurustelu aiheuttaisi automaattisesti omakotitaloon siirtymisen?

Eli jos löytyy sellainen isompi rivarin pätkä (kolmio+) mihin tarvittaessa saisit mahdutettua paitsi paremman puoliskon myös ehkä lapsen tai parikin kannattaa siirtyä siihen ellei väliraha ole liian korkea. Muuten voi rauhassa maksella lainan pois (mikä lämmitysmuoto, nouseeko hinta hiljakseen kunhan pidät kunnossa jne.?) ja muiden remonttien yhteydessä tehdä myös kosteiden tilojen remontteja...

Tämä on 76 m2 kolmio, joten ihan heti ei ahdasta tule, mutta autokatos/talli tästä puuttuu. Muuten kyllä ei juuri poikkea paritalosta/omakotitalosta, koska on päätyasunto.

Lämmitysmuotona on kaukolämpö. En osaa sanoa tuleeko asunnon arvo nousemaan, mutta ainakin rakennukset ja tekniikka ikääntyyvät joka vuosi lisää. Hyvällä tuurilla saadaan valokuitu ensi vuonna.

En nyt 15-20 tonnin rempan takia lähtisi muuttamaan. Muutosta tulee joka tapauksessa kustannuksia (välityspalkkio, varainsiirtovero yms).

Vaihtoehtoina onkin joko laittaa rahat remonttiin tai sitten säästää ne vaikka sitten niihin mainitsemiisi muuttokustannuksiin, jos seuraava asunto on parempi.

 

[kompa33]

Miinukset
- kph+sauna + khh remppaan menisi 15-20 t€ joka ei varmastikaan siirry sellaisenaan asunnon arvoon
- ei autokatosta
- talon ikä?

Autokatoksen puutteen korjasin laittamalla webaston puhelinohjauksella ja kuukausikortin autopesulaan.

 

[taski]

Itse en kyllä autokatokselle näe mitään lisäarvoa. Lämmin talli sitten jos on jotain harrasteautoja tmv.
Mulla ainakin tallissa kesäpirssit ja käyttikset taivasalla. Jos pihistellä haluaa niin jonkun binarin tmv. saa varmaan 1500e:llä asennettuna... Eikä siellä autokatoksessa voi talvisin kuitenkaan autoa pestä tai mitään remppaa tmv. tehdä.

 

[Taneli-]

Otaksun että tuossa ongelma on ehkä se että ei ole autopaikkaa => voi joutua jättämään auton todella pitkänkin matkan päähän tai jos tulee kavereita kylään heillä on sama ongelma. Jos on oma autopaikka (oli se sitten katoksessa tai tallissa) siinä on virallisesti se paikka eikä ole yleistä ongelmaa "meillä asuu taloyhtiössä 60 tyyppiä ja parkkipaikkoja on 10, lain mukaan kaikille on paikka mutta pysäköikää mihin haluatte.. ..BTW seuraava isompi remontti kun tulee niin saadaan sähköautopaikka mikä on sitten noista 10 paikasta pois...

 

[Aksjdjjk]

Itse en kyllä autokatokselle näe mitään lisäarvoa. Lämmin talli sitten jos on jotain harrasteautoja tmv.

Miten paljon nautit lumien putsaamisesta auton päältä ja lasien skrabaamisesta

 

[Ekaros]

Autokatos on näin talvisin mukava kun autoa ei tarvitse skrapata tai lumia siivota. Kesäisin tuolla ei ole mitään väliä.

 

[Proscribo]

Autokatos on näin talvisin mukava kun autoa ei tarvitse skrapata tai lumia siivota. Kesäisin tuolla ei ole mitään väliä.

On siitä kesälläkin vähän iloa, kun aurinko ei paahda ihan yhtä paljon eikä sateessa tarvi kastua autoon mennessä / autosta tullessa.

 

[m000]

Köyhän miehen autokatos; hankkii biltemasta tmv sellaisen foliopeitteen tuulilasille.

Ei se kaikkea pelasta, mutta kummasti vähentää silti hatutusta aamuisin niinä vuodenaikoina kun ikkunat voi olla aamuisin huurteessa.

Toinen vaihtoehto on se mainittu sisätilalämppäri jos budjetti on porvaritasoa, joskin kunnon lumimyräkkäyön jälkeen se muutaman euron tuulilasisuoja taitaa edelleen vetää pidemmän korren liikkeellelähdön nopeudessa.

 

[KiLLPaTRiCK]

On siitä kesälläkin vähän iloa, kun aurinko ei paahda ihan yhtä paljon eikä sateessa tarvi kastua autoon mennessä / autosta tullessa.

Meinasin just sanoa, että auto ei ole lähdettäessä sauna kesäisin. Sitten monissa paikoissa on puita, joista tippuu tahmeata skeidaa. Ikinä en autokatostani mihinkään vaihtaisi. Karmeinkaan lumimyrsky ei ole kuin vähän takalasiin kinostanut. Aina sula ja lähtövalmis tuulilasi.

 

[illusion]

Onhan autokatos talviaikaan helppoudessaan ihan lyömätön, varsinkin jos vielä päälle kunnollinen sisälämmitys autossa. Itseltä löytyy lämmin talli, mutta kaipailen silti katoksen perään sähköautoon siirryttyä.

 

[N1kkel]

Lähinnä ärsyttää, jos yön aikana on satanut 10 cm lunta auton päälle. Ja muutenkin auton joka kolo aina täynnä lunta ja jäätä.

Mutta lasien jäätyminen eikä kesähelteet eivät ole niin iso harmi, koska sisätilalämmitin ja ilmastointi auttavat niihin tehokkaasti.

 

[shotgun]

Omakotitalossa katostilaa ei voi koskaa olla liikaa. Talvi ja autoilu on tietysti itsestäänselvyys, mutta on siitä muulloinkin paljon hyötyä. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät, kelkat, ruohonleikkurit, Avantit, betonimyllyt ja muut vehkeet pysyvät paremmassa kunnossa kun eivät ole sään armoilla 24/7. Ja mukavampi lähteä liikkeelle kun ei ole lasit huurussa tai penkki märkänä.

 

[taski]

Miten paljon nautit lumien putsaamisesta auton päältä ja lasien skrabaamisesta

Käytän webastoa. Ei siinä tarvitse mitään skrabailla. Lumia nyt ei kyllä monena päivänä vuodessa tarvitse harjailla.

 

[kapo]

Käytän webastoa. Ei siinä tarvitse mitään skrabailla. Lumia nyt ei kyllä monena päivänä vuodessa tarvitse harjailla.

Kyllä tarvii harjailla aina jos on lunta tullut vaikka kuinka olisi webasto. Katos on paras.

 

[kolistelija]

Omakotitalossa katostilaa ei voi koskaa olla liikaa. Talvi ja autoilu on tietysti itsestäänselvyys, mutta on siitä muulloinkin paljon hyötyä. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät, kelkat, ruohonleikkurit, Avantit, betonimyllyt ja muut vehkeet pysyvät paremmassa kunnossa kun eivät ole sään armoilla 24/7. Ja mukavampi lähteä liikkeelle kun ei ole lasit huurussa tai penkki märkänä.

Meillä ainakin on liikaa. Kahden auton katoksesta on puolet tyhjillään noin 95 % ajasta.

Noh, ehkä se nostaa jälleenmyyntihintaa yhden auton katokseen verrattuna.

 

[Harb]

Mä oon kyllä tosi tyytyväinen katokseen, josta pääsee suoraan sisälle.

Vesisade, lumisade ja liukkaus eivät häiritse ja latauslaitteen käsittely on mukavampaa, kun siihen ei kerry lunta.

Huonona puolena voisi sanoa että mahdollinen auton palaminen sytyttäisi myös talon, joka on riskinä melko vaikuttava, vaikkakin epätodennäköinen.

 

[taski]

Kyllä tarvii harjailla aina jos on lunta tullut vaikka kuinka olisi webasto. Katos on paras.

Itse harvemmin ajoin edes lämpimään talliin autoa yöksi jos sattui tyhjänä olemaan, kun tuo suolalieju jämähtää niin totaalisesti siellä lämpimässä kylkiin.
Jotain pientä muutaman sentin lumihärmää en kyllä ala autosta pyyhkimään lumiharjalla vaan se lähtee kyllä tuossa kotitiellä ajaessa.

 

[Tech_ananas]

Itse kans arvostan katosta, mutta en toisaalta kaipaisi lämmintä tallia. Tai olisihan lämmin talli "ihan kiva" mutta siis suhteessa hintaansa en sitä arvosta. Itsellä on katos johon pääsen suoraan ovesta eli en kastu ja auto pysyy puhtaana eikä ikkunat ole niin jäässä kuin muuten olisi. Eli katokselle täältä ehdoton suositus.

 

[Harb]

Itse kans arvostan katosta, mutta en toisaalta kaipaisi lämmintä tallia. Tai olisihan lämmin talli "ihan kiva" mutta siis suhteessa hintaansa en sitä arvosta. Itsellä on katos johon pääsen suoraan ovesta eli en kastu ja auto pysyy puhtaana eikä ikkunat ole niin jäässä kuin muuten olisi. Eli katokselle täältä ehdoton suositus.

Mulla on ollut talli ja se on ihan kiva kaikkeen muuhun kuin käyttöauton säilyttämiseen

Tallin haasteita:
- Talli on liian kapea (varsinkin vanhemmissa taloissa)
- Huono eristys johtaa lämpövuotoihin sekä tallista että asunnosta talliin.
- Tallin ovi toimii huonosti / käsin
- Talliin kuljetaan ulkokautta ja tilaa on vähän (tää on varmaan joku paloturvajuttu Suomessa)
- Lumi pakkaantuu tallin oven "karmiin"
- Tallissa on huono ilmanvaihto ja auto ei tykkää kosteudesta (parempi että kuivuu pihalla)

Mutta kyllä mä toisaalta ottaisin tallin, jossa nuo kaikki on kunnossa

 

[kolistelija]

Lämmin talli vaatii tosiaan toimivan ilmanvaihdon, kosteudenhallinnan ja mielellään jonkun muun lämmitystavan kuin sähkön jos sinne haluaa ajaa kylmän suolasohjoisen auton lämpenemään joka päivä.

 

[elmo]

Omakotitalossa katostilaa ei voi koskaa olla liikaa. Talvi ja autoilu on tietysti itsestäänselvyys, mutta on siitä muulloinkin paljon hyötyä. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät, kelkat, ruohonleikkurit, Avantit, betonimyllyt ja muut vehkeet pysyvät paremmassa kunnossa kun eivät ole sään armoilla 24/7. Ja mukavampi lähteä liikkeelle kun ei ole lasit huurussa tai penkki märkänä.

Tämä. On painonsa arvossa kultaa kaikki katostila, varsinkin suhteessa siihen mitä ne maksaa vs. talli.

Jos rakentaisin niin ehdottomasti joku khh kulku tai vastaava saisi olla autokatoksesta eikä tallista. Tallille käy kuitenkin niin, että sinne ei autoa jossain vaiheessa mahdu ja sitten joutuisi jättämään ulos. Saa sataa rauhassa koiria ja kissoja taivaalta ja pääsee kuivana autoon, tavarat saa purettua ja lastattua suojassa. Sähköautojen paska äpit ei kuitenkaan aina toimi niin ei ole ikkunat koskaan jäässä. Lisäksi katos on aina mulla sellanen puuha paikka kesällä. Siinä on tullut maalattu, sirkkelöityä yms. lähes joka vuosi eikä tartte pelätä sadetta kun jää hommat kesken. Ja kaikki autofiksauksetkin kun talliin ei ole moneen vuoteen sopinut autoa . Ennemmin mä ne renkaatkin siinä vaihdan hyvässä valaistuksessa kuin pihalla otsalampun valossa räntäsateessa kun taas kerran jää viimetippaan.

Autotallin perälle tullut tehtyä katos puutarhavermeille ja toinen talon taakse fillareille ja päältäajettavalle. Etupihalle tekisin lisää katos tilaa jos siihen vaan saisi, mutta ei millään muotoa sovi.

 

[wertiy]

Ainakin PK-seudun hintoja maksaessa se autokatos on ihan kiva lisä mikä ei paljoa neliöhinnoissa näy. Itsellä autokatos oli todella iso plussa tai lähes välttämätön, kun olisi tuntunut pahalta maksaa näin kovia hintoja pelkällä taivasalla olevasta parkkiruudusta. Auto on kuitenkin asunnon jälkeen helposti toiseksi kallein hankinta, joten antaa osaltaan mielihyvää ettei autoa tarvitse kaivaa lumen alta ja antaa suojaa auringolta ja sateelta.

Vielä, kun olisi sen autokatoksen saanut asunnon yhteyteen ja siinä olisi ollut tilaa laajemminkin säilyttää fillareita ynm. Näitä ratkaisuja on harvemmin tarjolla 2000-luvun kohteissa näillä tonttihinnoilla.

 

[Sekundaattori]

Perheelle olemme pidemmän aikaa katselleet uutta kotia Turun alueelta. Kiikarissa on ensisijaisesti olleet ~2010 ja sitä uudemmat omakotitalot n. 400 t€ hintaluokassa.

Nyt kuitenkin olisi tarjolla hyvältä sijainnilta 1991 rakennettu täystiilitalo, jota on remontoitu melko kattavasti 2018. Tuolloin on tiilikatto aluskatteineen uusittu ja samalla rännit ja syöksyputket. Kaikki märkätilat on saneerattu ja käyttö- ja lämmitysvesiputket (patterilämmitys) uusittu. Keittiö myös uusittu ja koneellinen ilmanvaihto (tulo/poisto) LTO:lla lisätty koko asuntoon. Sähkökattila vaihdettu Niben VILPiin. Salaojitusta on parannettu asentamalla tukimuurin juureen lisäputki. Muuten salaojat kuitenkin alkuperäiset.

Kohteessa etukäteen tehdyn kuntoraportin mukaan mitään ikkunoiden huoltomaalausta kummempaa korjaustarvetta ei ole. Salaojien teknisen käyttöiän loppumisesta kylläkin maininta.

Kämppä tosiaan täystiilirunkoinen ja paaluille perustettu. Alapohja alapuolelta eristetty betonilaatta.

Miten suuri riski tällaisen kohteen hankkiminen olisi uudempaan (2010 ->) verrattuna?

 

[Mikkos]

Perheelle olemme pidemmän aikaa katselleet uutta kotia Turun alueelta. Kiikarissa on ensisijaisesti olleet ~2010 ja sitä uudemmat omakotitalot n. 400 t€ hintaluokassa.

Nyt kuitenkin olisi tarjolla hyvältä sijainnilta 1991 rakennettu täystiilitalo, jota on remontoitu melko kattavasti 2018. Tuolloin on tiilikatto aluskatteineen uusittu ja samalla rännit ja syöksyputket. Kaikki märkätilat on saneerattu ja käyttö- ja lämmitysvesiputket (patterilämmitys) uusittu. Keittiö myös uusittu ja koneellinen ilmanvaihto (tulo/poisto) LTO:lla lisätty koko asuntoon. Sähkökattila vaihdettu Niben VILPiin. Salaojitusta on parannettu asentamalla tukimuurin juureen lisäputki. Muuten salaojat kuitenkin alkuperäiset.

Kohteessa etukäteen tehdyn kuntoraportin mukaan mitään ikkunoiden huoltomaalausta kummempaa korjaustarvetta ei ole. Salaojien teknisen käyttöiän loppumisesta kylläkin maininta.

Kämppä tosiaan täystiilirunkoinen ja paaluille perustettu. Alapohja alapuolelta eristetty betonilaatta.

Miten suuri riski tällaisen kohteen hankkiminen olisi uudempaan (2010 ->) verrattuna?

Riskeistä en tiedä mutta energiaa menee varmaan enemmän mm. lämmitykseen. Eristeet tuohon aikaan on aika eri tasoa kuin 2010-luvulla.

 

[Sekundaattori]

Riskeistä en tiedä mutta energiaa menee varmaan enemmän mm. lämmitykseen. Eristeet tuohon aikaan on aika eri tasoa kuin 2010-luvulla.

Energialuokka tässä oli D, eli ei tosiaan ihan nykypäivää enää.

 

[taski]

Energialuokka tässä oli D, eli ei tosiaan ihan nykypäivää enää.

Ei tuotakaan oikein voi lukea kuin piru raamattua.
Meillä myös energialuokka D kun on sähkölämmitys, mutta sitten kuitenkin melkein 200 neliöisen kämpän+ 67 neliöisen lämpimän autotallin sähkölämmitys on tasaisesti ollut joka vuosi siellä 15-17 000kwh puitteissa. Tätä ostaessa stressasin vähän lämmitysmuotoa, mutta hetken asuttuani totesin ettei tähän ole mitään järkeä alkaa tekemään minkäänlaista energiaremonttia.

 

[wertiy]

Kämppä tosiaan täystiilirunkoinen ja paaluille perustettu.

Kiinnittäisin huomiota onko rakennuksessa tai pihassa havaittavissa minkäänlaisia painumisrakenteita. Turussa, kuten muuallakin rannikkoalueella 30-50 m tai jopa paksummat savikkoalueet on melko yleisiä. Toki paalut ihan yleisiä ja yleensä ei mitään ongelmia, mutta silti ne on itselle pieni redflag ja katsoisin tarkasti läpi.

Olikohan se Espoon Suurpellon alue (iso savikkoallas) mistä oli myynnissä isompi kivitalo, jonka piha oli kirjaimellisesti uppoamassa. Tälläkin foorumilla oli jossakin ketjussa pitkät ihmettelyt.