- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 998
Omaisuutta takaa toki.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Niin että mitä?Jaa... tässä teille palautetta minä miettisin jos ostaisin asunnon ja tarvitsen 0 euroa omaa rahaa siihen ja takuuta kyllä riittää...
Te tiedätte se esim 15% oma raha?
Jos käytän 0% oma rahaa niin pankki myöntää minulle lainaa.
Jos laina siirtää toiseen pankkiin X-ajan kuluttua, tuleeko tästä kuinka paljon kustannuksia. (Jos ei huomioida muuttunutta korkoa)
Kannattaako pankkeja ylipäätään kilpailuttaa kesken lainakauden?
Jos ostat asunnon pankki tavallisesti haluaa että käytät oma rahaa jonkun verran ja et ota kaikkea lainana.Niin että mitä?
Kivat sulle, mutta miten teikäläisen varallisuus liittyy aiheeseen millään tavalla?Jos käytän 0% oma rahaa niin pankki myöntää minulle lainaa ja takuuta on riittävästi.
En minäkään saa sinun murteesta "teikäläisen" paljon selvää. Jospa itse katsot peiliin. Tänne ei kirjoiteta ruotsiksi.Kivat sulle, mutta miten teikäläisen varallisuus liittyy aiheeseen millään tavalla?
Muutenkin suosittelisin, että kirjoittaisit sitten vaikka ruotsiksi, jos suomi ei onnistu. Teikäläisen viesteistä ei lähtökohtaisesti kukaan ymmärrä mitään.
En ole ostanut omakotitaloja ja en ole ostamasa omakotitaloa. Sinun budjettisi mistä hintaluokasta etsit asuntoa on kivenkova ja antaa oikein kunnon selkäsaunan minun asunto budjetille (ihan toista luokkaa). Yhden ystäväni vanhemmilla on hieno omakotitalo Vantalla, mutta se ei ole myynnissä.Meillä on hakusessa max 500k€ omakotitalo omalla tontilla ja pk-seudulta on erittäin hankala löytää mitään sopivaa, joka menee omiin spekseihin. Ne omat speksit on tosin aika vaativat eivätkä helpota hakemista yhtään. On tosin ihan naurettavaa huomata kuinka vuokratontillisista yritetään pyytää samaa kuin omalla tontilla olevista ja joku +10vee vanhoista asunnoista huudetaan jopa korkeampaa hintaa kuin uudiskohteista.
Kukaan ottanut Nordean tarjoamaa korkoputkea? Nyt matalien korkojen aikaan tuosta tietysti maksaisi vähän enemmän, mutta korkojen noustessa tuosta kyllä hyötyisi. Marginaali oli kyllä Nallepankin tarjouksessa huomattavasti OP:n tarjoamaa matalampi.
Kukaan ottanut Nordean tarjoamaa korkoputkea? Nyt matalien korkojen aikaan tuosta tietysti maksaisi vähän enemmän, mutta korkojen noustessa tuosta kyllä hyötyisi. Marginaali oli kyllä Nallepankin tarjouksessa huomattavasti OP:n tarjoamaa matalampi.
Mulle laittoivat lainan ehdoksi korkoputken, jonka ehdot tietty vielä huononivat neuvotteluiden kuluessa "kun nyt korot ovat nousemassa" (ja paskat olivat). Oli pakko niellä tätä, sillä lopulta vain Nordea suostui lainoittamaan. Onneksi tekivät pahemman kämmin neuvotteluiden aikana ja sain siitä vipua kun soitin neuvottelijan esimiehelle. Saatiin laina ilman korkoputkea. Mielummin säästän ne rahat omaan taskuun ja makselen säästöillä sitten JOS ja KUN korot nousevat. Muistaakseni tarjolla oli 5v. ja 7v. putkia.
Danskeen saat laskea vielä sikahintaiset kortit/tilit päälle eli se ei mitenkään pärjänne OP:n tarjoukselle numero 2 vaikka paperilla marginaali onkin pienempi, lisäksi tuolla avauskulullakin maksat 6 vuotta tuota pelkkää marginaalieroa.
Mielestäni 6kk vs 12kk erotus on ollut keskimäärin luokassa ~0,1%-~0,2% kun historiaa katsoo eli ottaisin vaihtoehdon 1, koska nyt kuitenkin jonkin aikaa teet "tiliä" tuolla negatiivisella korolla varmaan vielä vuoden/kaksi, joten sillä säästöllä kompensoinet sitten tuota marginaalieroa kun ne joskus plussalle nousee, mikäli näyttää siltä että korkojen todellinen erotus jää pitkässä juoksussa alle tuon 0,15% (ja lainanhan voi sitten kilpailuttaa taas uusiksi jos siltä tuntuu, saanet säästöä nyt negatiivisilla koroilla avausmaksun verran riipuen vähän lainasummasta)...
Veikkaan että joka tapauksessa erot 1&2 kanssa on pitkässä juoksussa pieniä, negatiivisilla koroilla se lienee vielä +100e/100ke/vuosi, mutta korkojen noustessa plussalla puhuttaneen pitkässä juoksussa parista kympistä/100ke/vuosi eli sitä kautta melko sama kumman ottaa.
Et saa tingattua tuota 6kk esim. 3kk?
Vastaavaa olen miettinyt vaimoni kanssa. Tosin asunto asunnon hinta tulee olemaan reilusti alle 100 k€ ja omaa rahaa ASP-tilillä noin 20 k€. Omat bruttotuloni tulevat olemaan reilu 3000 €/kk, joten uskon saavani lainan yksinkin. Eli siis ensimmäisen asunnon ostaisin kokonaan yksin ja seuraavasta vaimoni omistaisi vaikka 70 %.Hieman ennakointia mutta kysytäänpä kuitenkin kun olen tässä hiljalleen alkanut asuntokaupoista lukemaan.
Tarkoitus on ostaa avovaimon kanssa ~150 000€ asunto (kolmio rivitalo/paritalo) ensi vuoden aikana, varmaan alkusyksystä. Itselläni on ollut ASP-tili jo pari vuotta, jonne saan säästettyä maksimisumman kesään mennessä. Avovaimo avasi oman ASP-tilin tänä vuonna, joten summa/vuosineljännekset täyttyisivät hänellä vasta 2019. Kumpikin meistä on ensiostajia, joten miten olette pariskuntina yleensä toimineet asuntolainojen suhteen?
- Ostan asunnon ASP-lainalla (max 115 00€ Oulun alueella)+lisälainalla omiin nimiini, jolloin oma ensiostajan etuni tulee käytettyä ja yhdessä maksamme avovaimon kanssa vastikkeet sekä itse hoidan lainani lyhennyksen. Kun tulee tarve ostaa isompi/seuraava asunto, otamme yhteisen lainan, johon avovaimo käyttää ASP:nsa ja omistus jaetaan 51:49 avovaimolle, jolloin hänen ensiostajan etunsa tulee käytettyä. Tähän mennessä olen jo lyhentänyt edellistä lainaani, joka yhdistetään uuteen yhteiseen lainaan kun edellinen asunto on myyty (mitkä nyt ovatkaan oikeat käytännöt tälle).
- Ostamme asunnon yhteisellä lainalla (51:49) ja lainaneuvoitteluista riippuen käytän ASP:ni tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Seuraavaa asuntoa ostaessa ja lainaa hakiessa vaihdamme omistuksen (49:51) ja avovaimo käyttää ASP:na tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Tällöin kummankin ensiostajan edut tulevat käytettyä, ja lainat ovat yhteiset.
edit: muokattu
Eikö tuo nyt ole hiukan tyhmä syy ottaa korkoputki, kun tasaerälaina hoitaisi saman asian.Meillä myös tuossa uudessa lainassa 5v korkoputki. Ihan vain sen takia että pystymme varmuudella suunnittelemaan seuraavan 5v lainanlyhennyksen menot. Katsotaan sitten 5v jälkeen paljonko ollaan saatu säästeltyä ja onko tarvetta enään uudelle korkoputkelle.
No mutta kun tuossa sanottiin, että ainoa syy oli se, että pystyy arvioimaan lainamenot seuraavan 5 vuoden aikana. Tasaerässä ne pystyy arvioimaan todella hyvin.No eikös tasaerälainassa laina aika pitene jos korot kasvaa? Putkellahan näin ei käy.
No jos sinulla on puoliso ja molemmilla on hyvä työpaikka on epätodennäköistä että molemille menee huonosti työpaikan suhteen 5 vuoden aikana uskon näin yleisesti.Pystyykö palkkatulot jne sitten muka arvioimaan 5 vuoden päähän? Varsinkin jos puoliksi jonkun kanssa ottaa asuntolainan niin ei nykyajan työelämässä voi ajatella että "100% varmasti olemme 5v päästä samoissa paikoissa töissä samoilla palkoilla"
Ottaa mieluummin sen verran maltillisen lainan että siitä selviytyy vaikka korot nousee tai hetkellinen työttömyys iskee...
Riippuu elämäntilanteesta. Nuoren vastavalmistuneen kannattaa hyvinkin vivuttaa aivan maksimiin, sillä progressio pienistä työttömyysjaksoista huolimatta on lähes aina reilusti plussan puolella. +40-vuotiaalla IT-insinöörillä taas tulotason nousu alkaa olla kiinni enemmän senhetkisen työpaikan korotuksista, jotka oletusarvoisesti ovat nekin vastavalmistunutta vähäisempiä. Suhteellisesti laskien siis.Pystyykö palkkatulot jne sitten muka arvioimaan 5 vuoden päähän? Varsinkin jos puoliksi jonkun kanssa ottaa asuntolainan niin ei nykyajan työelämässä voi ajatella että "100% varmasti olemme 5v päästä samoissa paikoissa töissä samoilla palkoilla"
Ottaa mieluummin sen verran maltillisen lainan että siitä selviytyy vaikka korot nousee tai hetkellinen työttömyys iskee...
Riippuu myös julmetun paljon mitä tekee. Lääkäri on yksi halutumpia Suomessa ja aina löytyy työtä jos on pätevä lääkäri. Minä olen nähnyt muita jotka on niin täynnä uskoaan itseäänsä ja sitten ovat saaneet lopettaa että se siitä varsinkin IT alalla asia on näin.Riippuu elämäntilanteesta. Nuoren vastavalmistuneen kannattaa hyvinkin vivuttaa aivan maksimiin, sillä progressio pienistä työttömyysjaksoista huolimatta on lähes aina reilusti plussan puolella. +40-vuotiaalla IT-insinöörillä taas tulotason nousu alkaa olla kiinni enemmän senhetkisen työpaikan korotuksista, jotka oletusarvoisesti ovat nekin vastavalmistunutta vähäisempiä. Suhteellisesti laskien siis.
Noin pääsääntöisesti kannattaa luottaa siihen, että palkkakehitys on aina positiivinen, sillä se luo samalla hyvää draivia ja motivaation kehittymiseen. Niin kornilta kuin se kuulostaakin. Ei pidä pohjamaalata epätoivolla, sillä siihen ei oikein mikään väri tartu.
Ymmärsinkö nyt oikein että OP:n 3 == OP:n1, mutta eri marginaalilla ja eri lyhennystavalla eli -korko syö marginaalia?Pankki tarjosi vielä kolmattakin vaihtoehtoa:
Marginaali 0,55%, euribor 6kk ilman korkolattiaa ja lyhennystapa muuttuva annuiteetti. Nyt ollut tasaerä. Muuttuva annuiteetti toki on epävarmempi, mutta mitä mielipiteitä siitä ja onko 0,15% pienemmän marginaalin arvoinen "riski"?
Ymmärsinkö nyt oikein että OP:n 3 == OP:n1, mutta eri marginaalilla ja eri lyhennystavalla eli -korko syö marginaalia?
Paljonko olet ottamassa lainaa, mikä on kk-erän suuruus nykyisin tuolla (kiinteällä)tasaerällä ja kuinka paljon löysää rahaa jää kuussa eli kuinka piukka tuo nykyinen kk-erä on ja/tai sijoitatko tuon ylimääräisen rahan jotenkin tuottavasti? 100ke lainalla tuo marginaali ero on kuitenkin 150e/vuosi.
Saatko tuohon (kiinteään)tasaerään saman tai pienemmän kk-summan kuin anuitteettiin vai lasketaanko siihen lähdössä nopeampi lyhenystahti ja siten anuitetttia kovempi kk-erä?
Korothan tullevat nousemaan se on varma, eli jos lähdössä eräkoot on samat niin tasaerällä laina-aika tulee pitenemään ja anuiteetilla kk-erä tulee nousemaan.
Muutama vuosi takaperin tuttu vaihtoi pienemmän kylän OP:lle lainat kun sai sen verran kovemman tarjouksen. Välimatkaa noin 50km, eli ei suurta haittaa vaikka siellä kerran 5 vuoden sisään joutuisikin käväsemään paikan päällä, joskin epätodennäköistä että nykyään täytyy paikan päällä käydä.Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
Noissa ei keskenään sinänsä ole mitään muita eroja kuin vähimmäismäärä rahaa joka pitää kuukaudessa maksaa. Ylimääräisillä lyhennyksillä voit kikkailla jos haluat eli esim. alussa maksaa sen anuiteetin päälle ylimääräistä, jolloin laina-aika pysyy samana kuin kiinteässä tasaerässä, ja näin ollen korkokulut laina-ajalta ovat samat tässä pisteessä tarkasteltuna. Tietysti jos tämän jälkeen korot jatkavat nousua niin anuiteettisi kk-erä voi koron nousun takia nousta kovemmaksi kuin tuon tasaerän ja sille et mitään voi eli kuvetta on kaivettava täysimääräisesti tai saatava lyhennysvapaata (esim nordeassa lainajuostoa on 15ke? ja sen käytöstä ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa). Vastaavasti kun korot nousevat niin voit kiinteään tasaerään tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ja näin pitää laina-ajan samassa kuin anuiteetissa, mutta näitäkään työnnettyjä rahoja et takaisiin saa kuin lyhennysvapaan kautta.Jos annuiteetti ei muuten ole huono vaihtoehto, niin varmaan tuo pienempi marginaali kannattaa ottaa?
Neuvottelee pankin kanssa. Kuten useimmat muut asiat ehkä neuvoteltavissa tapauskohtaisesti. Tavallisesti on joku syy siihen esim putkiremontti, mutta vaikka olisi kuinka pätevä syy niin pankin ei tarvitse suostua mihinkään. Pankki sen päättää. En ole itse sellaista tehnyt niin en puhu nyt mistään omasta kokemuksesta.Kertokaapas fiksummat onko näin mahdollista menetellä: Kyseessä olisi 10k lisälainan otto sijoituksena olevaa asuntoa vastaan, josta lainaa lyhennetty tällä hetkellä puolet asunnon arvosta. Eli onko mahdollista pitää sijoituslaina edelleen yhtenä lainana, vai joutuuko tuota lisälainaa varten ottamaan erillisen lainan, jolla on sitten omat erilliset lyhennykset?
Ei ole mistään pikku kunta kokemuksia. Minä tiedän tämän. Maksimi lainaaika Turku Osuuspankki keskuskonttori ei ole sama maksimi lainaika kun Helsinki keskuskonttori.Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
Tilanne on eskaloitunut oman ensiasunnon oston osalta siihen pisteeseen, että kauppakirja pitäisi tehdä tiistaina.
Asunnossahan asuu siis tällä hetkellä joku omistajien sukulainen nimellisesti "vuokralla" ja myyjien ja välittäjän mukaan asunto vapautuu 31.12. mennessä.
Tarkoitus on maksaa nyt kaupantekotilaisuudessa pieni käsiraha ja loppukauppahinta 31.12. mennessä.
Sain eilen kauppakirjaluonnoksen ihmeteltäväkseni ja nyt haluaisin vielä muilta mielipiteitä että tuo vapautuminen on tarpeeksi selvästi kauppakirjassa ilmoitettu.
Huoneiston hallinta -kohdassa sanotaan siis seuraavaa:
Huoneisto myydään vuokrattuna. Myyjä saa vuokratuoton 31.12.2017 saakka.
Huoneisto vapautuu 31.12.2017 mennessä.
Vapautumisen viivästyessä maksaa myyjä ostajalle viivästyskorvauksena 500 euroa kultakin alkavalta viikolta.
Ainakaan omasta mielestäni tuossa ei oikein mitään epäselvää ole, mutta haluaisin vielä mahdollisilta "ammattilaisilta" mielipiteitä, että riittääkö tuo siihen että voin hyvillä mielin olettaa asunnon olevan 31.12 tyhjä?
Omistusoikeudesta sanotaan seuraavaa:Siinähän se seisoo. Siirtyykö omistusoikeus myös ja kauppahinta maksetaan 31.12.?
Voisithan myös vaatia klausuulin missä todetaan että ostajalla on oikeus purkkaa kauppa mikäli asunto ei ole ostajan käytössä 31.12. Tällä muotoilulla tehtyjä kauppakirjoja olen myös nähnyt.
Muista kuitenkin että varainsiirtovero tulee maksaa ensi tiistaina + 2 kuukautta, vaikka omistusoikeus ja kauppa olisivat ehdollinen sille että asunto on tyhjänä 31.12.
Huoneiston hallinta -kohdassa sanotaan siis seuraavaa:
Huoneisto myydään vuokrattuna. Myyjä saa vuokratuoton 31.12.2017 saakka.
Huoneisto vapautuu 31.12.2017 mennessä.
Vapautumisen viivästyessä maksaa myyjä ostajalle viivästyskorvauksena 500 euroa kultakin alkavalta viikolta.
Ainakaan omasta mielestäni tuossa ei oikein mitään epäselvää ole, mutta haluaisin vielä mahdollisilta "ammattilaisilta" mielipiteitä, että riittääkö tuo siihen että voin hyvillä mielin olettaa asunnon olevan 31.12 tyhjä?
Onhan tuossa kauppakirjassa toki myös kohta "Ostaja on tutustunut huoneistoon ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se viimeksi ennen kaupantekoa oli", ovia ei silloin ollut potkittuna eikä mitään muutakaanSitä mietin että mitä jos, tämä siis kutakuinkin pahin kauhuskenario en väitä että juuri sinulle tapahtuisi, tuo vuokralainen ei haluakaan muuttaa ja esim. laittaa paikat niin huonoon kuntoon kuin mahdollista. Tupakoi sisällä, antaa lemmikkien tehdä mitä tekevät ja ruokien mädäntyä lattialle, poraa reikiä, potkii ovet sisälle jne.
Toki noin 6kk päästä saatte asukkaan häädettyä mutta lohduttaako se oikeasti sitten jos käteen jää kämppä mitä on tahallaan paskottu ja korvausta siitä saa sen 500€/kk eli 3000€? Sekä teoriassa jotain vuokralaiselta (mikään vakuutus ei korvaa jos tahallaan on kaiken rikkonut ja vesijohdot tuhonnut jne) jos ulosmittauksen tuloksena niitä saa tulevaisuudessa.
Eli miten hyvin tunnet sen vuokralaisen joka teoriassa pitää asuntoa kuin kukkaa kämmenellään mutta...
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.