Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Minun on vaikea käsittää laskentaperustetta kun kauppahinta tuollaiselle olisi varmaan ainakin puoli miljoonaa nykyisellään.

No, tämä on vaan näitä suomen verottajan kummallisuuksia.

minun on vaikea ymmärtää miksi maapläntillä olevaa hökkelin arvoa tulisi edes verottaa, se on puhdas omaisuusvero. Maaplänttiä toki on oikein verottaa sijainnin perusteella.
 
Ok, aika jännä kun noi lainaehdot kiristyivät viime vuonna ja lainakatto pitäisi tuon . Ehkä sun pankki ei ole sitä tiennyt. Tai sitten sait ne takausten tms kautta?

Noh eikai siinä, itse oletin että tässä ollaan hankaluuksissa näiden lainojen kanssa, mutta näköjään kun ei ole maksuhäiriöitä taustalla, ihan innokkaasti pankit tarjoavat lainaa. Tosin takauksen hinta on aika kova ja henkilötakausta ei monessa paikassa hyväksytä helpollla.
 
Tässä kun on nyt eka kertaa tosiaan katsellut asunnon ostoa, niin ei tuota tarjontaa ole älyttömästi, jos pitää kriteereistään kiinni. PK- seudulla pitäisi melkein 100k olla enemmän laitettavaa asunnon hintaan, niin alkaisi saamaan jo enemmän vaihtoehtoja (eli 350k€ korvilla).

Eihän siinä metsästys jatkuu, onhan tämä kyllä oma hupikin kun yrittää asuntoa "metsästää". Onneksi ei ole vanhasta kodista hoppua pois, ettei ole mitään paniikkia sen suhteen. Mielummin vain maksaisi lainoja kuin aso-vastiketta "tyhjään".
 
Jaa... tässä teille palautetta minä miettisin jos ostaisin asunnon ja tarvitsen 0 euroa omaa rahaa siihen ja takuuta kyllä riittää...

Te tiedätte se esim 15% oma raha?

Jos käytän 0% oma rahaa niin pankki myöntää minulle lainaa.
 
Jos laina siirtää toiseen pankkiin X-ajan kuluttua, tuleeko tästä kuinka paljon kustannuksia. (Jos ei huomioida muuttunutta korkoa)
Kannattaako pankkeja ylipäätään kilpailuttaa kesken lainakauden?
 
Jos laina siirtää toiseen pankkiin X-ajan kuluttua, tuleeko tästä kuinka paljon kustannuksia. (Jos ei huomioida muuttunutta korkoa)
Kannattaako pankkeja ylipäätään kilpailuttaa kesken lainakauden?

Joskus tätä Hypolta tiedustelin ja heidän näkemys oli, että ainoa kulu olisi lainan perustamiskustannukset. Eri juttu tietysti jos on jokin määräaikainen korkokatto tai vastaava sopimus nykyisen pankin kanssa.
 
Lainan nostopalkkio on tosiaan varma kulu. Yleensä velallisena on saatu jonkinlainen etuus kuukausittaisista palvelumaksuista, joten lainapankkia vaihtamalla joko vaihdat asioinnin (uudet kortit, e-laskusopimukset jne.) sinne tai alat maksaa kovempia palvelumaksuja nykyiselle pankille.

Kilpailuttaminen kannattaa kyllä. Meillä oma pankki tiputti sen seurauksena marginaalia 1% -> 0,7%, kaksi vuotta lainan nostamisen jälkeen.
 
Joo könttä nostomaksu näyttää olevan 300-500€ pankista riippuen ja kuukausittainen hoitomaksu siinä 2€ pintaan /kk.

Nyt oikeastaan voiton on omalla kohdalla viemässä tarjous jossa hyväksytään (pieneen osaan lainasta) henkilötakaukset. Muuten joutuisi ostamaan takauksen vakuutusyhtiöltä ja se on useamman tonnin kertakulu sitten.
 
Niin että mitä?
Jos ostat asunnon pankki tavallisesti haluaa että käytät oma rahaa jonkun verran ja et ota kaikkea lainana.

Kyllä minä käyttäisin oma rahaa SLAM löisin rahat tiskiin 15% oma rahaa mutta kun on tulossa putkiremontti josta ei saa verovähennystä. Mieluiten en käytä oma rahaa jos ostan asunnon varsinkin kun se on sijoitusasuntolaina.

Jos käytän 0% oma rahaa niin pankki myöntää minulle lainaa ja takuuta on riittävästi.
 
Jos käytän 0% oma rahaa niin pankki myöntää minulle lainaa ja takuuta on riittävästi.
Kivat sulle, mutta miten teikäläisen varallisuus liittyy aiheeseen millään tavalla?
Muutenkin suosittelisin, että kirjoittaisit sitten vaikka ruotsiksi, jos suomi ei onnistu. Teikäläisen viesteistä ei lähtökohtaisesti kukaan ymmärrä mitään.
 
Kivat sulle, mutta miten teikäläisen varallisuus liittyy aiheeseen millään tavalla?
Muutenkin suosittelisin, että kirjoittaisit sitten vaikka ruotsiksi, jos suomi ei onnistu. Teikäläisen viesteistä ei lähtökohtaisesti kukaan ymmärrä mitään.
En minäkään saa sinun murteesta "teikäläisen" paljon selvää. Jospa itse katsot peiliin. Tänne ei kirjoiteta ruotsiksi.

Varallisuus ei liity mutta kun joku piti kysyä miksi niin selitin syyn miksi oman rahan käyttäminen asuntolainaan ei innosta. Tämä on asuntolaina keskustelu. Käsittelijäni pankissa on lomalla mutta tulee takaisin ja jos nyt otan sen lainan kerron korot tänne mutta ainakaan vielä sitä lainaa ei ole otettu. 100% varmaa ei ole että otan lainaa, mutta vakavasti harkitsen asiaa ja joka tapauksessa vaihdan pankkia.
 
Meillä on hakusessa max 500k€ omakotitalo omalla tontilla ja pk-seudulta on erittäin hankala löytää mitään sopivaa, joka menee omiin spekseihin. Ne omat speksit on tosin aika vaativat eivätkä helpota hakemista yhtään. On tosin ihan naurettavaa huomata kuinka vuokratontillisista yritetään pyytää samaa kuin omalla tontilla olevista ja joku +10vee vanhoista asunnoista huudetaan jopa korkeampaa hintaa kuin uudiskohteista.
En ole ostanut omakotitaloja ja en ole ostamasa omakotitaloa. Sinun budjettisi mistä hintaluokasta etsit asuntoa on kivenkova ja antaa oikein kunnon selkäsaunan minun asunto budjetille (ihan toista luokkaa). Yhden ystäväni vanhemmilla on hieno omakotitalo Vantalla, mutta se ei ole myynnissä.

500 000 euron budjetti on kyllä kivenkova:tup:. Espoossa ehkä irtoa hieno omakotitalo tuollaisella budjetilla tai Helsingistä. Westend Espoo siellä asuu miljonääreitä niin ei edes tuo budjetti riitä kaikkiin omakotitaloihin.

Westend Espoo siellä asuu Espoon miljonäärit ja monelle niille edes 500k ei ole iso summa.
 
Viimeksi muokattu:
Nättejä kämppiä saisi jos olisi vähän valmis tinkimään julkisista liikenneyhteyksistä. Tosin monelta osin voi laskeskella mitä kämpästä maksaa, jos asunto esim. Helsingistä (tai vyöhykeuudistuksen mukaan tuleva liikkuminen 2 vyöhykkeen alueella) säästäisi meidän perhe jo pelkästään liikkumiskustannuksissa 100€/kk.

Tämän lisäksi melkein rajauksena (jos ei muuten ole ihan älyttömän hyvä diili) on kaukolämpö. Sähkölämmitys kuin monessa kämpässä on laskettu aika reilun hintaiseksi vrt. kaukolämpö.

Meidän kohdalla yhtä asuntoa mietittiin pidempään, tehtiin jo tarkempia selvityksiäkin mutta liikaa "puuhaa" olisi ollut sen saattamiseksi "uudeksi kodiksi". Alue olisi kyllä ollut todella kiva ja kämppäkin muuten mukava.

Tällaista pohdintaa näin maanantaiaamulle. Eipä ole vähään aikaan tullut varteenotettavia kämppiä eteen. Noh "metsästys" jatkuu.
 
Tuli kilpailutettua muutama vuosi sitten otettu asuntolaina. Loppusuoralla 3 vaihtoehtoa ja nyt pitäisi päättää, minkä lukitsee.

1. Nykyinen pankki (OP) tarjoaa nykyisen lainan ehdoilla, euribor6kk ja ilman korkolattiaa, marginaalin 0,7%. Eli miinuksella oleva euribor laskee kokonaiskorkoa.

2. Nykyinen pankki (OP) tarjoaa marginaalin 0,55% 12kk euriborilla ja korkolattialla

3. Danske bank tarjoaa marginaalin 0,5% 12kk euriborilla. Uuden lainan avaus 300€.

OP:lta tulee vuodessa bonuksia n. 550€ eli siitä pientä hyötyä vielä. Varmaan tulee pidettyä OP:ssa laina, kun hyvän hintaiset vakuutuksetkin on siellä, mutta vaikea päättää olisiko 1 vai 2 vaihtoehto järkevämpi pitkällä tähtäimellä.
 
Danskeen saat laskea vielä sikahintaiset kortit/tilit päälle eli se ei mitenkään pärjänne OP:n tarjoukselle numero 2 vaikka paperilla marginaali onkin pienempi, lisäksi tuolla avauskulullakin maksat 6 vuotta tuota pelkkää marginaalieroa.

Mielestäni 6kk vs 12kk erotus on ollut keskimäärin luokassa ~0,1%-~0,2% kun historiaa katsoo eli ottaisin vaihtoehdon 1, koska nyt kuitenkin jonkin aikaa teet "tiliä" tuolla negatiivisella korolla varmaan vielä vuoden/kaksi, joten sillä säästöllä kompensoinet sitten tuota marginaalieroa kun ne joskus plussalle nousee, mikäli näyttää siltä että korkojen todellinen erotus jää pitkässä juoksussa alle tuon 0,15% (ja lainanhan voi sitten kilpailuttaa taas uusiksi jos siltä tuntuu, saanet säästöä nyt negatiivisilla koroilla avausmaksun verran riipuen vähän lainasummasta)...

Veikkaan että joka tapauksessa erot 1&2 kanssa on pitkässä juoksussa pieniä, negatiivisilla koroilla se lienee vielä +100e/100ke/vuosi, mutta korkojen noustessa plussalla puhuttaneen pitkässä juoksussa parista kympistä/100ke/vuosi eli sitä kautta melko sama kumman ottaa.

Et saa tingattua tuota 6kk esim. 3kk :)?
 
Kukaan ottanut Nordean tarjoamaa korkoputkea? Nyt matalien korkojen aikaan tuosta tietysti maksaisi vähän enemmän, mutta korkojen noustessa tuosta kyllä hyötyisi. Marginaali oli kyllä Nallepankin tarjouksessa huomattavasti OP:n tarjoamaa matalampi.
 
Kukaan ottanut Nordean tarjoamaa korkoputkea? Nyt matalien korkojen aikaan tuosta tietysti maksaisi vähän enemmän, mutta korkojen noustessa tuosta kyllä hyötyisi. Marginaali oli kyllä Nallepankin tarjouksessa huomattavasti OP:n tarjoamaa matalampi.

On varmasti ja hyviä tuotteitahan ne on! Ainakin pankille siis. Toisaalta aivan varmasti korkojen noustessa (lopulta sekin taas tapahtuu) löytyy taas väkeä, kenelle on myönnetty lainat aivan liian heppoisin taustatiedoin.

Onko tässä ketjussa jo keskusteltu vaihtoehtoisista "korkosuojauksista"?
 
Kukaan ottanut Nordean tarjoamaa korkoputkea? Nyt matalien korkojen aikaan tuosta tietysti maksaisi vähän enemmän, mutta korkojen noustessa tuosta kyllä hyötyisi. Marginaali oli kyllä Nallepankin tarjouksessa huomattavasti OP:n tarjoamaa matalampi.

Mulle laittoivat lainan ehdoksi korkoputken, jonka ehdot tietty vielä huononivat neuvotteluiden kuluessa "kun nyt korot ovat nousemassa" (ja paskat olivat). Oli pakko niellä tätä, sillä lopulta vain Nordea suostui lainoittamaan. Onneksi tekivät pahemman kämmin neuvotteluiden aikana ja sain siitä vipua kun soitin neuvottelijan esimiehelle. Saatiin laina ilman korkoputkea. Mielummin säästän ne rahat omaan taskuun ja makselen säästöillä sitten JOS ja KUN korot nousevat. Muistaakseni tarjolla oli 5v. ja 7v. putkia.
 
Mulle laittoivat lainan ehdoksi korkoputken, jonka ehdot tietty vielä huononivat neuvotteluiden kuluessa "kun nyt korot ovat nousemassa" (ja paskat olivat). Oli pakko niellä tätä, sillä lopulta vain Nordea suostui lainoittamaan. Onneksi tekivät pahemman kämmin neuvotteluiden aikana ja sain siitä vipua kun soitin neuvottelijan esimiehelle. Saatiin laina ilman korkoputkea. Mielummin säästän ne rahat omaan taskuun ja makselen säästöillä sitten JOS ja KUN korot nousevat. Muistaakseni tarjolla oli 5v. ja 7v. putkia.

Nyt ei kumma kyllä pankit ole tuota pakolla syöttäneet meille. Tosin vasta parista pankista nyt "lainalupaus" ehdoilla, Nordean kanssa tarkemmat neuvottelut vasta kun kohde löytyy mahdollisesti.

Mielummin ottaisin korkoputken vaikka alkamaan 5-v päästä :P
 
Danskeen saat laskea vielä sikahintaiset kortit/tilit päälle eli se ei mitenkään pärjänne OP:n tarjoukselle numero 2 vaikka paperilla marginaali onkin pienempi, lisäksi tuolla avauskulullakin maksat 6 vuotta tuota pelkkää marginaalieroa.

Mielestäni 6kk vs 12kk erotus on ollut keskimäärin luokassa ~0,1%-~0,2% kun historiaa katsoo eli ottaisin vaihtoehdon 1, koska nyt kuitenkin jonkin aikaa teet "tiliä" tuolla negatiivisella korolla varmaan vielä vuoden/kaksi, joten sillä säästöllä kompensoinet sitten tuota marginaalieroa kun ne joskus plussalle nousee, mikäli näyttää siltä että korkojen todellinen erotus jää pitkässä juoksussa alle tuon 0,15% (ja lainanhan voi sitten kilpailuttaa taas uusiksi jos siltä tuntuu, saanet säästöä nyt negatiivisilla koroilla avausmaksun verran riipuen vähän lainasummasta)...

Veikkaan että joka tapauksessa erot 1&2 kanssa on pitkässä juoksussa pieniä, negatiivisilla koroilla se lienee vielä +100e/100ke/vuosi, mutta korkojen noustessa plussalla puhuttaneen pitkässä juoksussa parista kympistä/100ke/vuosi eli sitä kautta melko sama kumman ottaa.

Et saa tingattua tuota 6kk esim. 3kk :)?

Kiitos vastauksesta! En saa tingattua 3kk euriboriin :D Tuo 6kk on vaihtoehtona tosiaan sen vuoksi, että 3 vuotta sitten lainaa ottaessa sitä vielä myönnettiin ja nyt marginaalin muutoksessa saa pitää saman euriborin.

Pankki tarjosi vielä kolmattakin vaihtoehtoa:

Marginaali 0,55%, euribor 6kk ilman korkolattiaa ja lyhennystapa muuttuva annuiteetti. Nyt ollut tasaerä. Muuttuva annuiteetti toki on epävarmempi, mutta mitä mielipiteitä siitä ja onko 0,15% pienemmän marginaalin arvoinen "riski"?
 
Hieman ennakointia mutta kysytäänpä kuitenkin kun olen tässä hiljalleen alkanut asuntokaupoista lukemaan.

Tarkoitus on ostaa avovaimon kanssa ~150 000€ asunto (kolmio rivitalo/paritalo) ensi vuoden aikana, varmaan alkusyksystä. Itselläni on ollut ASP-tili jo pari vuotta, jonne saan säästettyä maksimisumman kesään mennessä. Avovaimo avasi oman ASP-tilin tänä vuonna, joten summa/vuosineljännekset täyttyisivät hänellä vasta 2019. Kumpikin meistä on ensiostajia, joten miten olette pariskuntina yleensä toimineet asuntolainojen suhteen?

- Ostan asunnon ASP-lainalla (max 115 00€ Oulun alueella)+lisälainalla omiin nimiini, jolloin oma ensiostajan etuni tulee käytettyä ja yhdessä maksamme avovaimon kanssa vastikkeet sekä itse hoidan lainani lyhennyksen. Kun tulee tarve ostaa isompi/seuraava asunto, otamme yhteisen lainan, johon avovaimo käyttää ASP:nsa ja omistus jaetaan 51:49 avovaimolle, jolloin hänen ensiostajan etunsa tulee käytettyä. Tähän mennessä olen jo lyhentänyt edellistä lainaani, joka yhdistetään uuteen yhteiseen lainaan kun edellinen asunto on myyty (mitkä nyt ovatkaan oikeat käytännöt tälle).

- Ostamme asunnon yhteisellä lainalla (51:49) ja lainaneuvoitteluista riippuen käytän ASP:ni tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Seuraavaa asuntoa ostaessa ja lainaa hakiessa vaihdamme omistuksen (49:51) ja avovaimo käyttää ASP:na tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Tällöin kummankin ensiostajan edut tulevat käytettyä, ja lainat ovat yhteiset.

edit: muokattu
 
Tämän hetken omistusasunnossani (6v omistanut, Helsingissä 50 neliötä) tipahtaa kohta katto syliin. Asumme ylimmässä kerroksessa ja kattopellissä on löytynyt viiltoja ja reikiä joiden takia oma sisäkatto on noin 4 neliön kohdalta märkä. Tämähän nyt menee kaiken järjen mukaan taloyhtiön piikkiin, mutta sai lievästi pienen innostuksen miettimään muutto asioita.

Omaa pääomaa pitäisi olla noin 20-30 tonnia vanhan asunnon myynnin jälkeen.
Avopuolisolla on 4 tonnia ASP säästöä, mutta vuosineljännekset jo täynnä.

Tässä sitä vain pitäisi varmaan aloittaa pankkirumba, että selviäisi minkälaista lainaa sitä saisi.

Kiinnostus olisi johonkin 80 neliön rivariin itä-Helsingissä tai vaihtoehtoisesti samankokoiseen kerrostaloon.
 
Hieman ennakointia mutta kysytäänpä kuitenkin kun olen tässä hiljalleen alkanut asuntokaupoista lukemaan.

Tarkoitus on ostaa avovaimon kanssa ~150 000€ asunto (kolmio rivitalo/paritalo) ensi vuoden aikana, varmaan alkusyksystä. Itselläni on ollut ASP-tili jo pari vuotta, jonne saan säästettyä maksimisumman kesään mennessä. Avovaimo avasi oman ASP-tilin tänä vuonna, joten summa/vuosineljännekset täyttyisivät hänellä vasta 2019. Kumpikin meistä on ensiostajia, joten miten olette pariskuntina yleensä toimineet asuntolainojen suhteen?

- Ostan asunnon ASP-lainalla (max 115 00€ Oulun alueella)+lisälainalla omiin nimiini, jolloin oma ensiostajan etuni tulee käytettyä ja yhdessä maksamme avovaimon kanssa vastikkeet sekä itse hoidan lainani lyhennyksen. Kun tulee tarve ostaa isompi/seuraava asunto, otamme yhteisen lainan, johon avovaimo käyttää ASP:nsa ja omistus jaetaan 51:49 avovaimolle, jolloin hänen ensiostajan etunsa tulee käytettyä. Tähän mennessä olen jo lyhentänyt edellistä lainaani, joka yhdistetään uuteen yhteiseen lainaan kun edellinen asunto on myyty (mitkä nyt ovatkaan oikeat käytännöt tälle).

- Ostamme asunnon yhteisellä lainalla (51:49) ja lainaneuvoitteluista riippuen käytän ASP:ni tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Seuraavaa asuntoa ostaessa ja lainaa hakiessa vaihdamme omistuksen (49:51) ja avovaimo käyttää ASP:na tai siellä olevat rahat oston yhteydessä. Tällöin kummankin ensiostajan edut tulevat käytettyä, ja lainat ovat yhteiset.

edit: muokattu
Vastaavaa olen miettinyt vaimoni kanssa. Tosin asunto asunnon hinta tulee olemaan reilusti alle 100 k€ ja omaa rahaa ASP-tilillä noin 20 k€. Omat bruttotuloni tulevat olemaan reilu 3000 €/kk, joten uskon saavani lainan yksinkin. Eli siis ensimmäisen asunnon ostaisin kokonaan yksin ja seuraavasta vaimoni omistaisi vaikka 70 %.

Aloittaisin homman ihan ensimmäiseksi kysymällä pankin mielipidettä. Jos laina irtoaa kohtuullisilla ehdoilla yksinkin, ostaisin asunnon yksin.
 
Mites tuo valtiontakaus oikeasti toimii jos velallinen todetaan varattomaksi eikä pantatun asunnon myynnistä saada koko loppu velkaa kattavaa summaa? Ajatelleen vaikka, että asukas maksanut pelkästään korkoja pari vuotta ja äkillisesti menettää työkykynsä, tulonsa sekä asuntojen hinnat laskevat samanaikaisesti.

Ensiasunnon ostaja, asunto ostettu ASP-lainalla - Kauppahinta 110k€.

Takaukset alla olevan mukaan
  1. 10% käteistä, 11 000€
  2. 75% asuntoa panttina, 82 500€
  3. 15% valtiontakausta, 16 500€
Velkaa jäljellä 99k€. Asunto myydään huutokaupassa 85 000€ alehintaan. Velkaa jää 14 000€.

Hoitaako takaaja eli tässä tapauksessa valtio tuon loppusumman pankille vai miten toimitaan? Tässä kohtaa velallinen varmasti menettää luottotiedot kansalaisoikeudet yms, mutta on velaton? Vai myydäänkö velkapaperi jollekkin perintäfirmalle?

Jos henkilöllä olisi mitään muita säästöjä/omaisuutta tokihan ne realisoitaisiin ja varmasti henkilötakaajat kaluttaisiin puhtaaksi hyvin nopeasti jos pankki olisi vaarassa "menettää" rahansa.

edit. typo

edit.2 Käytännössä velkomista ja korkojen kertymistä harjoitetaan niin kauan kunnes velallinen häviää / menehtyy jonka jälkeen valtio maksaa?
 
Viimeksi muokattu:
Meillä myös tuossa uudessa lainassa 5v korkoputki. Ihan vain sen takia että pystymme varmuudella suunnittelemaan seuraavan 5v lainanlyhennyksen menot. Katsotaan sitten 5v jälkeen paljonko ollaan saatu säästeltyä ja onko tarvetta enään uudelle korkoputkelle.
 
Meillä myös tuossa uudessa lainassa 5v korkoputki. Ihan vain sen takia että pystymme varmuudella suunnittelemaan seuraavan 5v lainanlyhennyksen menot. Katsotaan sitten 5v jälkeen paljonko ollaan saatu säästeltyä ja onko tarvetta enään uudelle korkoputkelle.
Eikö tuo nyt ole hiukan tyhmä syy ottaa korkoputki, kun tasaerälaina hoitaisi saman asian.
 
No eikös tasaerälainassa laina aika pitene jos korot kasvaa? Putkellahan näin ei käy.
No mutta kun tuossa sanottiin, että ainoa syy oli se, että pystyy arvioimaan lainamenot seuraavan 5 vuoden aikana. Tasaerässä ne pystyy arvioimaan todella hyvin.
 
Ja ei niitä menoja pysty korkoputkenkaan kanssa täysin arvioimaan. Ainoastaan se pahin mahdollinen tilanne on tiedossa eli jos korot nousevat määritetyn korkokattotason yläpuolelle ei oma kuukausierä tästä enää kasva.
 
Pystyykö palkkatulot jne sitten muka arvioimaan 5 vuoden päähän? Varsinkin jos puoliksi jonkun kanssa ottaa asuntolainan niin ei nykyajan työelämässä voi ajatella että "100% varmasti olemme 5v päästä samoissa paikoissa töissä samoilla palkoilla"

Ottaa mieluummin sen verran maltillisen lainan että siitä selviytyy vaikka korot nousee tai hetkellinen työttömyys iskee...
 
Pystyykö palkkatulot jne sitten muka arvioimaan 5 vuoden päähän? Varsinkin jos puoliksi jonkun kanssa ottaa asuntolainan niin ei nykyajan työelämässä voi ajatella että "100% varmasti olemme 5v päästä samoissa paikoissa töissä samoilla palkoilla"

Ottaa mieluummin sen verran maltillisen lainan että siitä selviytyy vaikka korot nousee tai hetkellinen työttömyys iskee...
No jos sinulla on puoliso ja molemmilla on hyvä työpaikka on epätodennäköistä että molemille menee huonosti työpaikan suhteen 5 vuoden aikana uskon näin yleisesti.

Vaikka olisit hyvä työntekijä niin tuotannollista ja taloudellisista syistä iso työnantaja voi irtisanoa 1000+ henkilöä. Juuri niin kävi minulle. Silloin ei ole mitään merkitystä jos olet hyvä työntekijä jos kokonaisia osastoja lopetetaan pysyästi.

Jos taas ei ole puolisoa riski on olemassa ja on suhteellisen iso että jotain huonoa voi tapahtua 5 vuoden sisällä (silloinkin jotkut on esim 3kk työttömiä ja saavat sitten toisen työpaikan joka on huonompi tai sama palkka kun ennen) poikkeuksena tietysti jossa sinulla on super haluttu ammati kuten esim. lääkäri!!!

Tämä on minun kokemukseni myös sen perusteella mitä olen nähnyt muille tapahtuvan juuri minun ystäväpiirissä jne. Minulla ei ole mitään tilastotiedettä silloin saat kysyä muilta sellaista.

Luotanko mihinkään työnantajaan? Vastaus KYLLÄ! Luotaan minuun! Minä en anna potkuja itselleni vuokranantajana. Sama pätee esim muuhun ("passiviiseen" tuloihin osakkeet jne.)
 
Viimeksi muokattu:
Pystyykö palkkatulot jne sitten muka arvioimaan 5 vuoden päähän? Varsinkin jos puoliksi jonkun kanssa ottaa asuntolainan niin ei nykyajan työelämässä voi ajatella että "100% varmasti olemme 5v päästä samoissa paikoissa töissä samoilla palkoilla"

Ottaa mieluummin sen verran maltillisen lainan että siitä selviytyy vaikka korot nousee tai hetkellinen työttömyys iskee...
Riippuu elämäntilanteesta. Nuoren vastavalmistuneen kannattaa hyvinkin vivuttaa aivan maksimiin, sillä progressio pienistä työttömyysjaksoista huolimatta on lähes aina reilusti plussan puolella. +40-vuotiaalla IT-insinöörillä taas tulotason nousu alkaa olla kiinni enemmän senhetkisen työpaikan korotuksista, jotka oletusarvoisesti ovat nekin vastavalmistunutta vähäisempiä. Suhteellisesti laskien siis.

Noin pääsääntöisesti kannattaa luottaa siihen, että palkkakehitys on aina positiivinen, sillä se luo samalla hyvää draivia ja motivaation kehittymiseen. Niin kornilta kuin se kuulostaakin. Ei pidä pohjamaalata epätoivolla, sillä siihen ei oikein mikään väri tartu.
 
Riippuu elämäntilanteesta. Nuoren vastavalmistuneen kannattaa hyvinkin vivuttaa aivan maksimiin, sillä progressio pienistä työttömyysjaksoista huolimatta on lähes aina reilusti plussan puolella. +40-vuotiaalla IT-insinöörillä taas tulotason nousu alkaa olla kiinni enemmän senhetkisen työpaikan korotuksista, jotka oletusarvoisesti ovat nekin vastavalmistunutta vähäisempiä. Suhteellisesti laskien siis.

Noin pääsääntöisesti kannattaa luottaa siihen, että palkkakehitys on aina positiivinen, sillä se luo samalla hyvää draivia ja motivaation kehittymiseen. Niin kornilta kuin se kuulostaakin. Ei pidä pohjamaalata epätoivolla, sillä siihen ei oikein mikään väri tartu.
Riippuu myös julmetun paljon mitä tekee. Lääkäri on yksi halutumpia Suomessa ja aina löytyy työtä jos on pätevä lääkäri. Minä olen nähnyt muita jotka on niin täynnä uskoaan itseäänsä ja sitten ovat saaneet lopettaa että se siitä varsinkin IT alalla asia on näin.
 
[QUOTE="David ":DA" Imodium, post: 1678450, member: 3577"
Ei pidä pohjamaalata epätoivolla, sillä siihen ei oikein mikään väri tartu.[/QUOTE]
Joo noh ei pidä olla lian synkkä usein voi löytyä täysin saman palkkainen palkka työpaikka tai muuta kehnompaa työtä jos nykyinen loppuu. Minä en ole tyytyväinen työpaikkaani. Se on osa-aikainen ja sillä ei ole mitään tekemistä koulutukseni kanssa. Noh aina voin mennä ulkomaille taas töihin ja vuokrata asuntoja Suomessa jos kyllästyn nykyiseen työhöni.
 
Pankki tarjosi vielä kolmattakin vaihtoehtoa:

Marginaali 0,55%, euribor 6kk ilman korkolattiaa ja lyhennystapa muuttuva annuiteetti. Nyt ollut tasaerä. Muuttuva annuiteetti toki on epävarmempi, mutta mitä mielipiteitä siitä ja onko 0,15% pienemmän marginaalin arvoinen "riski"?
Ymmärsinkö nyt oikein että OP:n 3 == OP:n1, mutta eri marginaalilla ja eri lyhennystavalla eli -korko syö marginaalia?

Paljonko olet ottamassa lainaa, mikä on kk-erän suuruus nykyisin tuolla (kiinteällä)tasaerällä ja kuinka paljon löysää rahaa jää kuussa eli kuinka piukka tuo nykyinen kk-erä on ja/tai sijoitatko tuon ylimääräisen rahan jotenkin tuottavasti? 100ke lainalla tuo marginaali ero on kuitenkin 150e/vuosi.

Saatko tuohon (kiinteään)tasaerään saman tai pienemmän kk-summan kuin anuitteettiin vai lasketaanko siihen lähdössä nopeampi lyhenystahti ja siten anuitetttia kovempi kk-erä?

Korothan tullevat nousemaan se on varma, eli jos lähdössä eräkoot on samat niin tasaerällä laina-aika tulee pitenemään ja anuiteetilla kk-erä tulee nousemaan.
 
Löytyi mielenkiintoinen keissi kun myytäviä asuntoja selatessa. Samassa taloyhtiössä myynnissä pari kämppää, kokoerona n.20m2 ja toinen on (kuvista päätellen) ainakin pintarempattu nätiksi.

Jännä vain että neliöhinnan ero asuntojen välillä on yli 800€m2. Tietty isommissa kämpissä neliöhinta tippuu aina jonkinverran, mutta laskeskelin että vaikka ottaisi tuon neliöeron huomioon niin silti toinen on 30-40k€ kalliimpi kuin toinen. Joten jos hintaero tulee remppauksesta, käsitykseni mukaan 30-40k€ hinnalla saa melkoisesti tehtyä asunnossa.

Lähetin vähän kyselyjä myyjälle että mistäs hintaero nyt suoraan tulee, ei ole vielä vastaillut mitään :/
 
Ymmärsinkö nyt oikein että OP:n 3 == OP:n1, mutta eri marginaalilla ja eri lyhennystavalla eli -korko syö marginaalia?

Paljonko olet ottamassa lainaa, mikä on kk-erän suuruus nykyisin tuolla (kiinteällä)tasaerällä ja kuinka paljon löysää rahaa jää kuussa eli kuinka piukka tuo nykyinen kk-erä on ja/tai sijoitatko tuon ylimääräisen rahan jotenkin tuottavasti? 100ke lainalla tuo marginaali ero on kuitenkin 150e/vuosi.

Saatko tuohon (kiinteään)tasaerään saman tai pienemmän kk-summan kuin anuitteettiin vai lasketaanko siihen lähdössä nopeampi lyhenystahti ja siten anuitetttia kovempi kk-erä?

Korothan tullevat nousemaan se on varma, eli jos lähdössä eräkoot on samat niin tasaerällä laina-aika tulee pitenemään ja anuiteetilla kk-erä tulee nousemaan.

Kyllä eli paremman marginaalin saisi eri lyhennystavalla (annuiteetti).

Lainaa jäljellä vähän päälle 200 000€, nykyisin kk-erä noin 1200€. Löysää rahaa ei tällä hetkellä kovin hirveästi jää ja marginaalimuutoksen yhteydessä oli tarkoitus tiputtaa kk-erääkin hieman. Ylimääräistä en tällä hetkellä sijoita tuottavasti, mutta oli tarkoitus mennä siihen suuntaan, kun lainan kk-erää tiputetaan.

Menisi niin päin, että kiinteä tasaerä olisi isompi kuin annuiteetti näin alkuvaiheessa eli tuo jälkimmäinen skenaario.

Jos annuiteetti ei muuten ole huono vaihtoehto, niin varmaan tuo pienempi marginaali kannattaa ottaa?
 
Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
 
Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
Muutama vuosi takaperin tuttu vaihtoi pienemmän kylän OP:lle lainat kun sai sen verran kovemman tarjouksen. Välimatkaa noin 50km, eli ei suurta haittaa vaikka siellä kerran 5 vuoden sisään joutuisikin käväsemään paikan päällä, joskin epätodennäköistä että nykyään täytyy paikan päällä käydä.
 
Jos annuiteetti ei muuten ole huono vaihtoehto, niin varmaan tuo pienempi marginaali kannattaa ottaa?
Noissa ei keskenään sinänsä ole mitään muita eroja kuin vähimmäismäärä rahaa joka pitää kuukaudessa maksaa. Ylimääräisillä lyhennyksillä voit kikkailla jos haluat eli esim. alussa maksaa sen anuiteetin päälle ylimääräistä, jolloin laina-aika pysyy samana kuin kiinteässä tasaerässä, ja näin ollen korkokulut laina-ajalta ovat samat tässä pisteessä tarkasteltuna. Tietysti jos tämän jälkeen korot jatkavat nousua niin anuiteettisi kk-erä voi koron nousun takia nousta kovemmaksi kuin tuon tasaerän ja sille et mitään voi eli kuvetta on kaivettava täysimääräisesti tai saatava lyhennysvapaata (esim nordeassa lainajuostoa on 15ke? ja sen käytöstä ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa). Vastaavasti kun korot nousevat niin voit kiinteään tasaerään tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ja näin pitää laina-ajan samassa kuin anuiteetissa, mutta näitäkään työnnettyjä rahoja et takaisiin saa kuin lyhennysvapaan kautta.

Kun sulla kerran on 200ke+ lainaa niin tuolla anuitetilla säästät marginaalissa 300e/vuosi alussa, lisäksi kun kerran kk-erää pienentäisit joka tapauksessa niin anuiteetissa se lienee selvästi alle tuon 1,2ke/kk jos kerran kiinteän tasaneränkin kk-erää laskisit ja se kovempi kuin anuiteetin.

Tuosta voi laskea montako euroa alussa säästät -> nämä voit suoraan sijoittaa ja samalla voit arpoa että jos 3v päästä lainaa on tasan 200ke jälkellä niin mikä pitää koron olla että kk-ylittäisi nykyisen 1,2ke (tämänhän pystyt maksamaan helposti kun kerran pystyt sen tekemään nytkin) ja paljonko olet saanut rahaa säästöön jotka olettavasti olet sijoittanut ehkä ryypännyt -> näillä voit myös rahoittaa tulevaisuudessa kk-erästä osan jos erä lähtee keulimaan.

Nordealla tuo olisi mielestäni ihan no-brainer ottaa 0,15% pienempi marginaali ja kikkaillla lyhennysjoustolla jos sellainen tilanne joskus tulisi että pakollinen kk-erä ylittää talouden sietokyvyn. Säästät kuitenkin about lainan nostopalkkion verran vuodessa tuossa marginaalissa että sillä maksaa kyllä satasen / kaksi jos joskus tarvitsisi lainasuunnitelmaa oikein jopa maksullisesti muuttaa..
 
Kertokaapas fiksummat onko näin mahdollista menetellä: Kyseessä olisi 10k lisälainan otto sijoituksena olevaa asuntoa vastaan, josta lainaa lyhennetty tällä hetkellä puolet asunnon arvosta. Eli onko mahdollista pitää sijoituslaina edelleen yhtenä lainana, vai joutuuko tuota lisälainaa varten ottamaan erillisen lainan, jolla on sitten omat erilliset lyhennykset?
 
Kertokaapas fiksummat onko näin mahdollista menetellä: Kyseessä olisi 10k lisälainan otto sijoituksena olevaa asuntoa vastaan, josta lainaa lyhennetty tällä hetkellä puolet asunnon arvosta. Eli onko mahdollista pitää sijoituslaina edelleen yhtenä lainana, vai joutuuko tuota lisälainaa varten ottamaan erillisen lainan, jolla on sitten omat erilliset lyhennykset?
Neuvottelee pankin kanssa. Kuten useimmat muut asiat ehkä neuvoteltavissa tapauskohtaisesti. Tavallisesti on joku syy siihen esim putkiremontti, mutta vaikka olisi kuinka pätevä syy niin pankin ei tarvitse suostua mihinkään. Pankki sen päättää. En ole itse sellaista tehnyt niin en puhu nyt mistään omasta kokemuksesta.

Erikseen myös verotoimisto sen määrittelee miten verovähennyskelpoista. Saat kyllä nyt itse kysellä verotoimistosta ja pankista en halua vahingossa antaa värää tietoa.
 
Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.
Ei ole mistään pikku kunta kokemuksia. Minä tiedän tämän. Maksimi lainaaika Turku Osuuspankki keskuskonttori ei ole sama maksimi lainaika kun Helsinki keskuskonttori.

Mitä tulee marginaali kysele niin näet.

Helsinki OP älä unta näe että ovat kiinostuneita myötää lainaa johonkin pikku kuntaan mutta toki voit kysellä niin näet.

Kyselette asioita jota pankit itse vastaavat.
Pankki päättää tapauskohtaisesti jos edes myöntävät lainaa. Pankki voi sanoa me ei myönnetä lainaa sinulle.
 
Miten paljon lainatarjoukset eroavat Osuuspankkiryhmän sisällä eri konttorien kesken, onko porukalla kokemuksia? Jos verrataan hiipuvan paikkakunnan selviytymistaistelua käyvän ja kasvukeskuksen välillä.

En muista enää tarkkoja marginaaleja, mutta olisiko meidän tapauksessa ollut jopa 0,4 %-yksikköä ensimmäisessä kyselyssä kaupungin OP halvempi. Maaseutu-OP:n kanssa keskustelut loppuivat siis lähes kättelyssä.
 
Laina allekirjoitettu ja keskiviikkona tekemään paperit asunnosta. Nyt pitäisi vielä päättää ottaako vaiko eikö korkokatto tuohon lainaan vai ei.. Se, jolla on luotettavampi kristallipallo voisi antaa hieman vinkkejä. Excelillä pyöritelty erilaisia mahdollisia skenaarioita, mutta kun ei näistä korkojen noususta vaan pysty kai etukäteen muuta sanomaan, kuin että joskushan ne lähtevät nousemaan. Lainaa 230k marginaalilla 0,95 ja 12kk Euribor annuiteettilainana 24 vuotta ja 9kk ja molempien ensiasunto kyseessä. Korkokaton 2,45% (kokonaiskorko) saisi 10 vuodeksi 0,53% marginaalin kasvatuksella (marginaali 1,48%) eli noin 10 000e lisäkoroilla tuon 10 vuoden aikana.

Eipä tässä kai tarvitse päättää kuin se, että haluaako lukita lainan kuukausierän kymmeneksi vuodeksi max noin 1030 euroon vai mahdollisesti säästää tuon noin 50e kuukaudessa, jos korot eivät nouse yli tuon tarvittavan tason, että tuo korkokatto alkaisi tuottaa säästöä. Jotenkin omien pyörityksien valossa tuo voisi jopa olla jossain määrin järkevää, vaikka onhan se tiedossa, etät pankit noilla yrittävät vaan itselleen lisää rahaa tehdä. :bored:

Edit. Osaako joku sanoa, kun jäi tämä asia kysymättä pankissa, että laskeeko lainan marginaali tuon korkokaton päätyttyä 10 vuoden päästä tuohon 0,95% tasoon vai vaikuttaako tuo korkokaton marginaalia kasvattava osuus koko laina-ajan? Tämäkin asia täytyy toki vielä varmistaa pankista.
 
Tilanne on eskaloitunut oman ensiasunnon oston osalta siihen pisteeseen, että kauppakirja pitäisi tehdä tiistaina.

Asunnossahan asuu siis tällä hetkellä joku omistajien sukulainen nimellisesti "vuokralla" ja myyjien ja välittäjän mukaan asunto vapautuu 31.12. mennessä.

Tarkoitus on maksaa nyt kaupantekotilaisuudessa pieni käsiraha ja loppukauppahinta 31.12. mennessä.

Sain eilen kauppakirjaluonnoksen ihmeteltäväkseni ja nyt haluaisin vielä muilta mielipiteitä että tuo vapautuminen on tarpeeksi selvästi kauppakirjassa ilmoitettu.

Huoneiston hallinta -kohdassa sanotaan siis seuraavaa:
Huoneisto myydään vuokrattuna. Myyjä saa vuokratuoton 31.12.2017 saakka.
Huoneisto vapautuu 31.12.2017 mennessä.
Vapautumisen viivästyessä maksaa myyjä ostajalle viivästyskorvauksena 500 euroa kultakin alkavalta viikolta.

Ainakaan omasta mielestäni tuossa ei oikein mitään epäselvää ole, mutta haluaisin vielä mahdollisilta "ammattilaisilta" mielipiteitä, että riittääkö tuo siihen että voin hyvillä mielin olettaa asunnon olevan 31.12 tyhjä?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 470
Viestejä
4 497 476
Jäsenet
74 211
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom