Ei riipu kuun asennosta, vaan siitä että tilanne voi mennä mihin suuntaan hyvänsä ja silloin pankkien ennusteet vaihtelevat. Lainanottajan kannattaa mielestäni tehdä word case scenario -analyysi. Siis mitä tapahtuu, jos huono vaihtoehto toteutuu?
No ei se nyt ihan noin mustavalkoista tietenkään ole edes nousevalla korolla. Jos lähdetään kuitenkin siitä, miten historiassa on mennyt eli nousevalla korollakin todella harvoin 3kk eb on yli 12kk eb:n esimerkiksi yhden vuoden tarkastelujaksolla, puhumattakaan, vaikka koko euriborin historiasta. Tämä perustuu täysin siihen, että 3kk euriborissa on 3kk riski sisässä, kun taas 12kk euriborissa on se koko vuoden riski lisättynä ihan jokainen päivä. Eli yleensä jyrkät korkojen nousut on paikkoja joissa voi tuntua, että pitkä euribori olisi parempi, mutta todellisuudessa nämäkin tasoittuu muutamassa vuodessa.
Se on ihan noin mustavalkoista tässä nykytilanteessa, sillä alaspäin on matkaa n. 2 prosenttiyksikköä ja ylöspäin teoriassa rajattomasti, mutta käytännössäkin paljon yli kahden.
www.aamulehti.fi
Niin tämä oli juurikin oma pointti, eli se hetkellinen ero ehtii tasoittua monta kertaa esimerkiksi 20 vuoden laina-ajalla, jolloin se lyhyt korko on silti aina edullisempi. Ja olisi uskomatonta, että esimerkiksi se 20 vuotta mentäisiin koroissa ylöspäin, mitä se vaatisi, että pitkä korko tulee halvemmaksi. Nämä nousut pitäisi ajoittua vielä sillein, että 3kk eb nousee aina vuoden aikana reilusti, kun 12kk eb on lukittu. Monestihan se 3kk eb on kuitenkin alempana sen koko vuoden normaalissa maailman tilanteessa.
Ole sitten tarkkana näiden työkyvyttömys ja työttömyysturvien kanssa koska niissä on niitä pienellä präntättyjä enemmän kuin uskoisikaan. Työttömuusturvakin taitaa olla tyyliin vuosi minkä ne korvaa jos kenkää tulee.
Juuri näin ja jos tällaista oikeasti tarvit, niin joku ulkopuolinen diili saattaa olla oikeasti parempi ja kattavampi, kuin se pankin. Kuuluu samaan kategoriaan tuotteena, kuin pankkien myymät eläkevakuutukset. Lukitset rahat "johonkin" ja saat ne takaisin vasta, kun jäät eläkkeelle. Helppoja tuotteita myydä pelottelemalla, mutta se todellisuus voi olla aika karu, kun pitäisi lunastaa näitä lupauksia, jotka ne sopimuspaperit on kumonnut tai rajannut olemattomiin.
Olisi muuten mielenkiinnosta hauska tietää, mikä on oikeasti asuntolainojen keskipituus. Aika harvalla varmaan tuo 25v laina tulee oikeasti maksettua loppuun saakka, ettei välissä esimerkiksi vaihda isompaan tai muista syistä johtuen neuvotellaan uusi laina. Toki on sellaisia jotka jo nuorena löytävät loppuelämän kodin jota sitten makselevat sen 20-25v mutta ei noita varmaan enemmistö ole. Suurin osa päätynee valitsemaan niin pitkän lainan kuin mahdollista, ihan siitä syystä että maksuerät ovat maltillisempia kun sitä rahaa menee muuhunkin. Toki voi enemmänkin aina lyhennellä mitä minimi on.
Korot ja inflaatio eivät ole missään suorassa kytköksessä toisiinsa siten, että inflaatioprosentista voisi jotenkin päätellä "tarvittavaa" korkoprosenttia.
Ja tuossa taas voi miettiä/laskeskella henkivakuutusta vaihtoehtona.
Näin maallikkona kuvittelen, että eiköhän korkopäätöksissä käytetä jotain inflaatiomittaria josta korkojen nousu on karsittu pois. Muuten tulisi hitusen sirkulaarinen päätelmä: korkoja pitää nostaa, koska korot ovat nousseet.
Eikö korkojen nostamisen pitänyt alentaa inflaatiota, ei nostaa..
Korkojen nousu kiihdyttää odotetusti inflaatiota aluksi, koska inflaatiota laskeva vaikutus tulee viiveellä, kun taas kasvavat korkomenot alkavat näkyä hyvinkin nopeasti sekä suoraan lainanhoitokuluissa että välillisesti yritysten pyrkiessä siirtämään kohonneita lainanhoitokuluja hintoihin. Korkojen nousu kuitenkin lopulta vähentää tulevia investointeja ja hintatason nousulta katoaa pohja kysynnän vähentyessä.Eikö korkojen nostamisen pitänyt alentaa inflaatiota, ei nostaa..
Et taida ymmärtää cherrypickkaamisen ja havainnollistavan esimerkin eroa. Pointtina oli vain osoittaa, että vaikka lyhyt korko on koko ajan matalampi kuin pitkä korko, silti voi päätyä maksamaan enemmän kun käyttää lyhyttä korkoa. Jos abstraktin ajattelun taso ei siihen riitä, voit jäädä siihen uskomukseen, että kun yksi korkokäyrä on toista alempi, se on parempi. Todellisuudessa niin ei ole, vaan vertaat omenoita ja appelsiineja kun aikaskaala on niissä käyrien koroissa erilainen. Toki voi käydä niinkin, että lyhyellä korolla jää voitolle. Nykytilanteessa, kun korkotaso on edelleen alhainen, mahdollinen "voitto" jää suht vähäiseksi kun taas tappio voi olla isompikin.
Tähän nyt pitää sen verran kommentoida, kun tuntuu keskustelussa olevan outo oletus, että lyhyemmillä koroilla voi jäädä tappiolle pelkästään jatkuvassa nousussa. Tappiolle jäämiseen riittää huono tuuri pomppivan koronkin kanssa, jos osuu koronpäivityspäivät keskimäärin heikommin kohdalleen kuin pidemmän koron kanssa. Se on sitten toinen asia kuinka todennäköistä tuollainen on, kun lyhyemmät korot ovat yleensä matalampia, mutta ei se teoreettinen tappiolle jääminen tosiaan mitään jatkuvaa koronnousua vaadi.
Niin ja sama toiseen suuntaan, tappio voi olla myös pitkällä korolla silloin käsittämättömän iso, jos ne korot pomppii ikävästi juuri pidemmän koron tarkastuspäivinä.
Jep, mitä lyhyempi, niin sen parempi periaatteessa, koska mahdolliset pomput tasoittuvat plus korkokin pakkaa olemaan suhteessa sitä matalampi, mitä lyhyempi.
Esimerkin tarkoitus ei ollut osoittaa mitä koko laina-aikana tapahtuisi. Oli tarkoitus osoittaa, että vaikka tietyn ajanjakson aikana lyhyt korko on *koko tarkastelujakson ajan* käyrissä matalampi kuin pitkä korko, se johtaa silti suurempaan kustannukseen. Kun näyttää siltä, että jotkut lukevat Euribor-käyriä kovin vahvasti yksinkertaistaen.
Minkä ikäinen ja onko kerrostalo vai rivari? Lähinnä mietin remontteja, onko heti tulossa tai tehty jotain?
Kerrostalo ja 2010-> rakennettu. Ei ainakaan papereissa näkynyt mitään ihmeempiä remontteja tuloillaan.
Juu ei ole remontteja siis vielä luvassa, eli hyvä. Se miksi naapurista on kämppiä myynnissä voi olla ihan perus arkea, eli ton ikäisiä asuntoja aina vuosittain muutama liikkuu, jos nyt on joku 30-40 asunnon yhtiö. Nyt myyntiajat saattaa olla pitkiä ja siksi nämä myynnissä olevat siellä vielä pyörii. Eli ihmiset muuttaa omakotitaloihin tai rahat on loppu kassasta ja asunto on laitettu myyntiin. Ehkä joku tilasto toteutuneista kaupoista + ne myynnissä olevat voisi olla kiva tieto jos epäilet jotain joukkopakoa.
Etuovella on talosivut, jossa on listattu myydyt asunnot. Sieltä stalkkaamaan millaisesta joukopaosta on kyse.
Juurikin näin, toki se oikea myyntitilasto (siis se mihin ainakin välittäjät pääsee käsiksi) on pätevämpi, jos ei ole jostain syystä sattunut olemaan etuovella myynnissä.Etuovella on talosivut, jossa on listattu myydyt asunnot. Sieltä stalkkaamaan millaisesta joukopaosta on kyse.
Keski-Suomen OP totesi, että Eb3 ei ole tarjolla ollenkaan heillä ja Eb6 saa jos on perustelut. Lyhyen keskustelun jälkeen todettiin, että vaihdetaan Eb12 -> Eb6 kun korontarkistuksen ajankohta on keväällä aiheellinen. Komissiosta ei ollut mitään puhetta.
Kiitos monelle vastaajalle! Niinhän se kuitenkin menee, että vuokrakin on sidottu kuluttajaindeksiin eli arvioisin myös tuolle tulevan n. 10 % korotus.Vuokra siis kiinteä ~1200€ ja ostohinta nousee vuosittain.
Itse pudottanut useista lainoista vakuudet pois sillä, että pyytänyt uudelleen arviota, esim. 4 vuoden päästä. Eli ihan normi käytäntö ainakin omassa pankissa. Yleensä riittää pelkkä työntekijän arvio, mutta jos haluaa tarkan arvion, niin välittäjän kirjallinen arvio kelpaa kyllä pankille, kuin pankille. Näistä joutuu vaan ikävä kyllä yleensä maksamaan (taisi olla joku palvelu, josta saa kirjallisen arvion suht halvalla ihan netin kautta kuvilla ja tiedoilla).
