Toki näin.
Ja korkojen laskukaudella 3kk ottaisi jälleen etua. Muistaakseni on niin että pitkässä juoksussa 3kk lopulta kuitenkin tulee edullisimmaksi joten ottaisin ihan suosiolla tuon ja jossain kohden kilpailuttaisin marginaalin. 
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Ja korkojen laskukaudella 3kk ottaisi jälleen etua. Muistaakseni on niin että pitkässä juoksussa 3kk lopulta kuitenkin tulee edullisimmaksi joten ottaisin ihan suosiolla tuon ja jossain kohden kilpailuttaisin marginaalin. 
- Liittynyt
- 13.01.2017
- Viestejä
- 2 145
Katsoin vuodesta 2001 Suomen Pankin sivuilta korot. Joulukuu ja Kesäkuun kohdalla korot ylös.
6kk vs 12kk ja yhden kerran Joulukuussa 6kk oli korkeampi kuin 12kk. Tässäkin tapauksessa jos katsoin päivän suuntaan tai toiseen oli 6kk pienimpi marginaali.
Kyllä se on vaan fakta että aina lyhin Euribor voittaa pitkässä juoksussa.
Viimeksi muokattu:
Pitempi korko tulee euriborien korkohistorian perusteella kannattavammaksi vain kovan korkonousun aikana, koska korkoa tarkastateaan harvemmin. Esim. jos 1/2022 on korontarkastuspäivä, niin 12kk euriborilla koko vuosi 2022 menee -0,499 korolla, mutta 3kk euriborilla korot olisivat seuraavat:
1-3/2022: -0,570
4-6/2022: -0,461
7-9/2022: -0,176
10-12/2022: 1,185
Eli kuvitteellisessa esimerkissä 3kk euriborilla alkaisi hävitä jo keväästä eteenpäin (vuoden korkomenot kääntyisivät 12kk euriborin eduksi jossain heinä-elokuun korvilla riippuen lyhennyksistä). Jos korkonousu hidastuu tai päättyy - saati kääntyy laskuun - niin lyhyemmällä korolla on euriborien historiassa voittanut käytännössä aina. Korkojen laskiessa luonnollisesti koska tiheästä tarkastussyklistä hyöytyy, mutta tasaisemman korkovaiheen aikana myös siksi, että lyhyemmät korot ovat olleet lähes poikkeuksetta alle pitempien samana tarkastuspäivänä - tästä syystä myös lievässä korkojen nousussa saattaa lyhyempi korko tulla edullisemmaksi.
1-3/2022: -0,570
4-6/2022: -0,461
7-9/2022: -0,176
10-12/2022: 1,185
Eli kuvitteellisessa esimerkissä 3kk euriborilla alkaisi hävitä jo keväästä eteenpäin (vuoden korkomenot kääntyisivät 12kk euriborin eduksi jossain heinä-elokuun korvilla riippuen lyhennyksistä). Jos korkonousu hidastuu tai päättyy - saati kääntyy laskuun - niin lyhyemmällä korolla on euriborien historiassa voittanut käytännössä aina. Korkojen laskiessa luonnollisesti koska tiheästä tarkastussyklistä hyöytyy, mutta tasaisemman korkovaiheen aikana myös siksi, että lyhyemmät korot ovat olleet lähes poikkeuksetta alle pitempien samana tarkastuspäivänä - tästä syystä myös lievässä korkojen nousussa saattaa lyhyempi korko tulla edullisemmaksi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 117
Lyhyin tosiaaan voittaa aina, mutta itselleni vähän epäselvää paljonko lyhyemmästä korosta kannattaa maksaa lisää. Jossain vaiheessa ero katoaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Se täytyy itse laskea ja miettiä. Faktoja mitä tarvitaan tuohon laskemiseen on:
- Lainasi pituus (yleensä 25 vuotta)
- Lainan määrä
- Lainan nostamisen hinta
- Korko
- Euriborin arvo
- Arvio siitä miten pitkään kyseinen arvo pysyy
- Ottaako korkokattoa vai ei
- Lainan juoksevat kulut
(Tuleeko noihin eroja jos pyytää / saa lainan 3kk, 6kk tai 12kk euriborilla, yleensä lyhyempiä ei tahdo "normaali" ihminen saada)
Sitten hieman esimerkkiä nyt toki helpommin katsoen kun taaksepäin katsoo:
Kun otin 2013 lopulla (taisi olla marraskuu) 25 vuotta kestävän lainan sain sen 6kk euriborille se ensin nousi hieman (0.341 => 0.43) mutta alkoi kohtuullisen tasaisesti kuitenkin laskea kunnes tuollaisen 2 vuotta lainan nostamisen jälkeen korko meni miinukselle (marraskuu 2015) missä se säily aina vuoteen 2022 tapahtuneeseen tarkistukseen saakka.
Lainan nosto ei muistaakseni paljoa maksanut ja nyt jälkikäteen katsoen tuollainen "hyvin edullinen" euriborin korko ei oikeastaan tehnyt paljoa eroa 6-12kk koron välille. Joku voisi jopa sanoa että olin tyhmä kun en vain tyytynyt 12kk korkoon.
Kuitenkin kun 2022 korot alkoivat taas nousta ja lainaa on vielä jäljellä uskoisin että useamman vuosikymmenen mahdollisesti kestävä positiivisen koron aika taas helposti maksaa useampia satoja, tuhansia jos ei jopa kymmeniä tuhansia euroja riippuen tietysti ottamasi lainan määrästä.
Nyt jos katsoo niin 31.10.2022 6kk korko oli 2.030% kun taas 12kk oli 2.630 %. Tästä tulee eroa 0,5%. Siitä voi laskea miten paljon maksamalla vaikkapa 25 vuotta 0.5% enemmän lainanlyhennystä tulee maksamaan? Jos lainaa on vaikka 10 000€ ei se ole järisyttävän suuri ero mutta jos lainaa onkin 1 000 000€ se 0.5% onkin jo aika suuri summa 25 vuoden aikana.
Mikäli uskot että korot pysyvät pitkään plussan puolella voin nähdä että ero on helposti ainakin 0.5%, mistä tulee kohtuullisen suuri summa neljännes vuosisadassa. Mikäli uskot että korot menevät kohta taas miinukselle ja pysyvät siellä vuosikymmeniä.. ..noh, sitten ero ainakin pienenee vaikka ei välttämättä katoa kuitenkaan.
- Liittynyt
- 28.09.2022
- Viestejä
- 49
Aina sitä pankkia voi vaihtaa. Saattaa kannattaa vaihtaa nyt lyhempään euriboriin, vaikka marginaali nousisi, ja sitten jos korkoero kapenee vaihtaa vaikka vuoden kuluttua takaisin 12kk edullisemmalla marginaalilla. Lainan perustuskulut ratkaisee kannattaako.
Jos näillä tasoilla ollaan tuossa vuodenvaihteessa niin pomppaa kk-maksu 130e. Luulin että olisi paljon enemmän mutta ei kai se sitten. Jos lyhentäisi 15ke köntällä ennen tuota niin säästäisi 70e kuussa kk-maksussa josta oli 30-40e pelkän koron osuus. En tiedä onko moisessa järkeä. Kilpailuttaa ajattelin kuitenkin koska nyt 12kk euriboriin sidottu ja ottaisin mieluiten 3kk.
Tämä riippuu täysin lainan määrästä ja lainan tyypistä sekä viitekorosta+marginaalista. Jollain nousee vain esimerkiksi koron osuus ja samassa suhteessa pienenee lyhennys.
Eli jos haluaa vertailla niin varmaan kannattaa ilmoittaa myös lainan tiedot. Muuten vertailu on yhtä pätevä, kuin se, että kysyisi että paljon muilla menee rahaa maitoon kuukaudessa. Voihan tämä olla toki jollekin mielenkiintoinen tieto ihan summanakin, mutta ei toki vertailukelpoinen.
- Liittynyt
- 16.08.2022
- Viestejä
- 21
No jos korko nousee 3% niin tottakai?
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 904
Kuten mitä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 790
Monella muutos on mallia "hmm, tuntuu jäävän vähemmän säästöön kuin aikaisemmin".
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Toivotaan että tuo pitää paikkansa. Galluppien ja lehtien otsikoiden sekä kirjoitusten mukaan se tuntuu olevan että kun kuukauden menot ovat kasvaneet noin sata euroa ei enää tultaisi toimeen. Mikä on ainakin itsestäni kohtuullisen vastuuton tapahtuma. Mitä on tehty kaikki nämä vuodet kun sähkö, ruoka sekä asuntolaina on ollut halvempaa?
Eli jos silloin on ns. eletty kädestä suuhun ja kulutusjuhlaa (osa tuntuu ajattelevan tuon synonyymina) voi olla hieman ikävä herätys nyt edessä.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 627
Nythän taitaa jopa pankkien omat viitekorot olla ihan houkuttelevia?
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 764
Mulla on nykyään annuiteetti mutta aiempaa kokemusta on myös tasalyhenteisestä että tasaeräistä ja on sitä bullettikin matkan varrella ollut.
Eniten tykkään tasalyhenteisestä, kun se painottuu alkuvaiheeseen ja kevenee siitä eteenpäin mutta riippuu tietysti elämäntilanteesta ja omista elintottumuksista että mikä toimii parhaiten.
Tasaeräinen toimii varmaan parhaiten tilanteessa jos on tiukka budjetti mutta tietää että tilanne tulee paranemaan tai muuten haluaa ennustettavuutta.
Bullet tietysti silloin jos tietää saavansa esimerkiksi vanhan asunnon myyntihinnan tiettynä ajankohtana.
Vaihdoin asuntolainat tasalyhenteisiksi muutama vuosi sitten, pidän sen loppuun asti eli yhteensä vajaat kuusi vuotta.
- Liittynyt
- 23.05.2018
- Viestejä
- 4 528
Nykyään myös Annuiteetti, ennen Tasaerä. Tasaerä on paras siinä, että tietää tasan mikä on se maksu per kuukausi (Tasalyhennys on toki aina edullisin), mutta alensin erää ensimmäisenä Korona-vuotena, kun kaikessa haisi lomautus/potkut.
Toki Osakesalkulla olisi voinut ostaa itsensä vapaaksi vaikka heti, mutta mikä järki, kun 0% korolla juoksee rahaa sisään 3-5%(Verojen jälkeen).
Vuonna 2008 korot olivat 5,5 %. Ei ollut ongelma silloin. Nollakorot olivat poikkeus sääntöön, josta vuosia puhuttiin ja johon ei pitänyt tuudittautua. Pankit ovat jo vuosikausia stressitestanneet kaikki uudet luotot 6 % korolla. Periaatteessa kaikki aivan viime aikoina lainaa ottaneet pitäisi siis selvitä nykyistä selvästi korkeammistakin koroista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 592
Vuonna 1984 rakennettu rivari ja ilmeisesti alkuperäinen kylppäri(meidän katsomassa asunnossa). Taloyhtiö on vissiin muuttanut vastuunjakoa vesieristeiden osalta, kun bongasin ilmoituksesta tekstin:
Vastuu märkätilojen vedeneristeistä on siirretty yhtiöltä osakkaan vastuulle. Yhtiöjärjestys 16§ Kunnossapitovastuu.
Ostajalle aiheutuvat kustannukset: Ei tiedossa, päätöksiä remonteista ei ole vielä tehty.
Mitä ajatuksia tämmöinen herättää? Onkohan tuossa ennustettavissa pommia ja vastuu on tuupattu osakkaille?
Sitten toinen kohde, kerrostalo. Asunnossa mistä ollaan kiinnostuneita on kylppäri rempattu 2011. Ilmeisesti pienessä osassa asuntoja on vielä alkuperäinen (1980).
Yhtiö on suunnitellut alkuperäisten pesuhuoneiden saneeraukset 5v suunnitelmaan. Ilmoitukseen on kirjoitettu siihen liittyen näin:
isännöitsijän antaman tiedon mukaan: Mainitut pesuhuonesaneeraukset käsittävät yksittäisiä pesuhuoneita, jotka ovat alkuperäisessä tilassa. Mikäli niissä todetaan vedeneristyksen pettäminen ja siten kosteusvaurio, niin taloyhtiö on velvollinen ne korjaamaan.
Jos on ongelmia jotain kuluja voisi siis tulla muille osakkaille. Miten tuo itse saneeraus, tuleeko siitä remontista kuluja muille osakkaille vai jaetaanko niiden lasku vain osakkaille joille remontti tehdään?
Vastuu märkätilojen vedeneristeistä on siirretty yhtiöltä osakkaan vastuulle. Yhtiöjärjestys 16§ Kunnossapitovastuu.
Ostajalle aiheutuvat kustannukset: Ei tiedossa, päätöksiä remonteista ei ole vielä tehty.
Mitä ajatuksia tämmöinen herättää? Onkohan tuossa ennustettavissa pommia ja vastuu on tuupattu osakkaille?
Sitten toinen kohde, kerrostalo. Asunnossa mistä ollaan kiinnostuneita on kylppäri rempattu 2011. Ilmeisesti pienessä osassa asuntoja on vielä alkuperäinen (1980).
Yhtiö on suunnitellut alkuperäisten pesuhuoneiden saneeraukset 5v suunnitelmaan. Ilmoitukseen on kirjoitettu siihen liittyen näin:
isännöitsijän antaman tiedon mukaan: Mainitut pesuhuonesaneeraukset käsittävät yksittäisiä pesuhuoneita, jotka ovat alkuperäisessä tilassa. Mikäli niissä todetaan vedeneristyksen pettäminen ja siten kosteusvaurio, niin taloyhtiö on velvollinen ne korjaamaan.
Jos on ongelmia jotain kuluja voisi siis tulla muille osakkaille. Miten tuo itse saneeraus, tuleeko siitä remontista kuluja muille osakkaille vai jaetaanko niiden lasku vain osakkaille joille remontti tehdään?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 36
Toki asuntolainan korot olivat tuolloin myös 100% vähennettäviä.
Toki todellinen hyöty ei tietenkään ollut 100% vaan se oli 28% tai vähän enemmän jos oli reippaasti pääomatuloja. Tämä sivu kuvaa hyvin sen miten vähennys lasketaan:
Asuntolainan korko
Vuonna 2022 maksettavista, oman vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan koroista 5 % on vähennyskelpoista. Vuonna 2021 vähennyskelpoista oli 10 %.
www.veronmaksajat.fi
Eli efektiivinen korko oli silti huomattavasti korkeampi, kuin millä tasolla nyt ollaan. Toki silloin lainat oli pienempiä, kuin tämän päivän lainat. Myös yhtiölainat yleensä maksettiin välittömästi pois, koska se verohyöty oli kuitenkin niin merkittävä. Myös juuri väärään aikaan otetuissa lainoissa hyväkin marginaali saattoi olla 1-1,5%, kun nyt se saattaa olla 0,3-0,4%.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 36
Eikä hyöty ollut kaikille edes tuota kun alijäämähyvityksen maksimi on rajattu. Ilmaisuni oli hieman epäselvä, mutta halusin vain tuoda asian esille koska se tyypillisesti jätetään mainitsematta historiallisista korkotasoista keskusteltaessa.
Taloyhtiölainat tosin hieman sekoittavat pakkaa, kun niiden osalta stressitestit jäävät ilmeisesti tekemättä. Lainaus uutisartikkelista: "Ensinnäkin olisi parempi, että summa olisi tavallisena pankkilainana, koska niihin pankki tekee maksuvaralaskelmat. Toisekseen tällaisena automaattilainana se jää pimentoon, kun on vaikeasti havainnoitavia osia, lyhennysvapaita, tonttivuokria, mikä on kokonaiskustannus nyt ja viiden vuoden päästä. " Ja kun lainoittajatkin ovat sitä mieltä, että stressitestit ovat turhia, niin lienee hyvinkin mahdollista, että noita taloyhtiölainoja "vaikeasti havainnoitavine osineen" ei ehkä kovin tarkasti ole syynätty lainoja antaessa. Pankkien stressitesteissä ei varmaankaan ole ennustettu nykyistä inflaatiota. Inflaatiota oli tietysti vuonna 2008, mutta melko maltillisella 4,1 % tasolla.
Lisänä sitten tuo jo mainittu korkovähennyksen puute. Vuonna 2008 12 kk Euribor oli keskimäärin n. 4.8 %. Jouluna 2007 keskimarginaali oli 0,44 % ja jouluna 2021 se oli 0,75 %. Tuollainen keskimäärin 5,24 % kokonaiskorko oli korkovähennyksellä efektiivisesti 3,77 % ellei laina ollut niin suuri että korkovähennyksen enimmäismäärä ylittyi. Pariskunta reilu 190ke lainalla sai vielä täyden hyvityksen. Tämän hetken luvuilla monen lainan kokonaiskorko on jo 3,4 % tasoa.
Näennäisesti korkotasot eivät näytä vielä kovilta, mutta kyllä tilanne on yksityiskohdat huomioiden paljon huonompi kuin tuolloin 2008 Euriborin huippulukemissa ainakin mitä tulee kotitalouksien kulutusvaroihin.
Tässä pohdiskelen, pitäisikö uuden omakotitalon tontti lunastaa kaupungilta jo ison lainan jatkeeksi.
Tontin hinta 26 000 € (sidottu elinkustannusindeksiin)(+hankintakulut satasia)
Tonttivuokra 1200 € / vuosi (5 % vuokraushetken ostohinnasta)
Tarkoitus on asua talossa vähintään 20v, mutta talo on rakennettu myös (pakotettua) myyntiä ajatellen. Tontin sijainti ja muut määreet suhteessa muihin kaupungin tontteihin hyvä. Kiinteistöveroa arvioisin tonttiosuudelle 150 € / vuosi.
Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?
Tontin hinta 26 000 € (sidottu elinkustannusindeksiin)(+hankintakulut satasia)
Tonttivuokra 1200 € / vuosi (5 % vuokraushetken ostohinnasta)
Tarkoitus on asua talossa vähintään 20v, mutta talo on rakennettu myös (pakotettua) myyntiä ajatellen. Tontin sijainti ja muut määreet suhteessa muihin kaupungin tontteihin hyvä. Kiinteistöveroa arvioisin tonttiosuudelle 150 € / vuosi.
Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Itse olen miettinyt asiaa seuraavasti:
- Jos hankkisin kohteen sijoitusta varten (joko vuokraisin sitä tai sitten aikoisin myydä eteenpäin noin parin vuoden jälkeen voitolla) vuokratontti ei haittaisi, voisi jopa olla hyväkin koska hinta olisi silloin teoriassa halvempi.
- Kun hankin (kuten sinäkin tai ainakin sellaisen käsityksen sain kirjoituksestasi) pidempiaikaista omaa asumista varten asuntoa minulle yksi tärkeä kriteeri oli oma tontti.
Toki teoriassa aina on mahdollista purkaa rakennus ja siirtää se muualle jos/kun vuokra jossain vaiheessa väistämättä kohoaa. Mutta se yleensä maksaa kohtuu suuria summia ja muistaakseni noissa on jokin säädös missä se tontti pitäisi jättää "alkuperäiseen" kuntoonsa mikäli näin tapahtuu = kait siinä täytyisi purkaa myös kaikki viemäröinti ja muukin mitä tontin sisäänkin on rakennettu mistä voi tulla kohtuu suuri lasku. Eli käytännössä nähdään sitten joukkopakoja tai niiden yrityksiä kun kunta/kaupunki jossain vaiheessa (ehkä 50 tai 100 vuoden jälkeen) päättää tarkistaa tuota vuokrahintaa ja se "yllättää" asukkaat. Näistä lukee aina välistä juttuja lehdissä.
Näille spekseillä itse kyllä ehdottomasti lunastaisin pois. Etenkin kun vuokra tulee nousemaan elinkustannusindeksin mukana vuosittain.
Vuokra siis kiinteä ~1200€ ja ostohinta nousee vuosittain.
ykii
Lizard of Oz
- Liittynyt
- 16.07.2017
- Viestejä
- 781
Meillä tontti 44ke, vuokrahinta 2800e/vuosi. Pidin melko nobrainerina maksaa tuo 2800e/vuosi lainana vs. maksaa se vuokranantajalle. Sulla tontin vuosivuokra on aika maltillinen, mutta tuskin sekään kiinteä kuitenkaan oikeasti on? Yleensä vuokria kyllä indeksitarkastellaan jos ei vuosittain niin parin vuoden välein.
Itse tekisin niin, että mikäli kyseessä on rakennuskohde, niin tekisin ensiksi talon valmiiksi ja sen jälkeen katsoisin, riittääkö rahat tontin lunastukseen. Nimittäin näin toimimalla sain itse paremman tarjouksen lainasta ja pankille tämä järjestely oli erittäin ok, koska tuolla saadaan lisää joustovaraa budjettiin tarvittaessa.
Itse en ole kanssa kuullut kiinteästä vuokrasta. Toki jos se on sopimukseen kirjattu, että hinta on kiinteä niin tokihan se silloin on.
- Liittynyt
- 13.01.2017
- Viestejä
- 2 145
Riippuu varmasti kohteesta ja ennenkaikkea sijainnista, mutta aina ei se oma tontti tuo mitään lisäarvoa myyntihintaan.
Turun seudulla valtaosa ketä tekee tiliä rakentamalla talon ja myymällä sen 2v päästä pois ei lunasta tonttia.
Naantalin asuntomessualueella taisi olla suurinosa vuokratontteja.
Yhdessä talossa 750ke hintapyyntö ja vuokratontti. Meni alle viikossa kaupaksi.
Turun seudulla valtaosa ketä tekee tiliä rakentamalla talon ja myymällä sen 2v päästä pois ei lunasta tonttia.
Naantalin asuntomessualueella taisi olla suurinosa vuokratontteja.
Yhdessä talossa 750ke hintapyyntö ja vuokratontti. Meni alle viikossa kaupaksi.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 737
En tiedä oliko jo täällä, mutta yksi hyvä syy lisää valita OP kahden muuten tasaisen lainatarjouksen väliltä:
www.op.fi
30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023
Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat vuoden 2023 aikana 30 % enemmän OP-bonuksia. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin erityisesti silloin, kun hyödynnät palveluitamme laajasti.
OP-bonusten uusi kerroin vuonna 2023 on 0,00325 (vuonna 2022 ja edeltävinä 0,0025).
Uutisartikkeli
Kirjautuneen henkilöasiakkaan päivittäiset uutiset 26.10.2022 KLO 10:50 Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat ensi vuonna ylimääräisiä OP-bonuksia Palkitsemme omistaja-asiakkaitamme...
www.op.fi
30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023
Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat vuoden 2023 aikana 30 % enemmän OP-bonuksia. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin erityisesti silloin, kun hyödynnät palveluitamme laajasti.
OP-bonusten uusi kerroin vuonna 2023 on 0,00325 (vuonna 2022 ja edeltävinä 0,0025).
Niin kyllähän tämä menee itsellä nopeasti samaan nippuun kuin vuokralle asuminenkin. Eli ostaminen (omistaminen)/rakentaminen kiinnostaa juuri siksi, että se on oma.
En myös itse usko, että nukkuisin yöni hyvin jos vuokraisin taloni seinät ja katon, vaikka tontti, perustukset ja pinnat olisivat omat.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 737
Ei ole ainakaan itsellä noussut mitkään palvelumaksut (verkkopankin käyttö + maksukortti ja asuntolainan palvelumaksu).
Itse otan mieluusti vastaan 30%:a enemmän bonuksia ensi vuonna. Nyt on taas bonuksia kertynyt yhden auton vakuutuksien vuosimaksun verran.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 413
Jos aikoo ostaa niin kannattaa kyllä ostaa äkkiä, koska ensi vuonna hinta on luultavasti ~10% korkeampi (ks. elinkustannusindeksi).Vuokra siis kiinteä ~1200€ ja ostohinta nousee vuosittain.
Sulla on vähän suuruusluokka hakusessa.
Palvelumaksut on perustapauksessa viisikymppiä vuodessa, bonuksia maksetaan näin asuntolainalliselle saman verran kuukaudessa (ja ensi vuonna vähän enemmän). Toki riippuu asiakkuudesta, mutta maksaahan tuolla jo jonkin vakuutuksen.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 566
Mikä on kansan mielipide?
12kk Euribor tulee aina mutta jos saisi vaikka 6kk tai 3kk niin lienee aina parempi? Koska tulevaisuudessa jos korot laskee niin pääsee nopeammin toki kiinni.
6kk Euriboria hakisin mutta sitten on vielä korkokatto. Olen ajatellut sen osalta että turha ottaa jos saa pienemmän Euriborin ja lisäksi luotto on että tilanne vakautuu tässä. Vai korkokatto the juttu 10v?
12kk Euribor tulee aina mutta jos saisi vaikka 6kk tai 3kk niin lienee aina parempi? Koska tulevaisuudessa jos korot laskee niin pääsee nopeammin toki kiinni.
6kk Euriboria hakisin mutta sitten on vielä korkokatto. Olen ajatellut sen osalta että turha ottaa jos saa pienemmän Euriborin ja lisäksi luotto on että tilanne vakautuu tässä. Vai korkokatto the juttu 10v?
Niin siis historian valossa lyhyet korot on aina alempana, koska niiden riski luotonmyöntäjälle on aina pienempi. Eli siksi lyhyempi on periaatteessa aina halvempi. Lainanottajan kohdalla silti tilanne voisi olla se, että pitkällä korolla säästää tuhansia siinä yhdessä vuodessa. Esimerkiksi omat korot on edelleen nollassa.
Korkosuojaus taas riippuu omasta riskinotto/-kanto kyvystä. Joku voisi sanoa että nyt ei ole hyvä aika ottaa korkosuojausta, mutta todellisuudessa tämän hetken hinta on varmaan ihan ok suhteessa niihin, jotka sen on ottanut nollakoroilla. Eli he hyötyvät toki siitä nyt huomattavasti, mutta maksoivat saman hinnan, kun korot oli matalalla. Sama tapahtuisi jos otat nyt suojauksen ja korot nousisivat 7% prosenttiin.
Joku joka haluaa turvaa niin korkosuojaus on varmasti hyvä valinta ja joku taas varautuu korkojen mahdolliseen nousuun muulla tavoin. Esimerkiksi käteisellä tai sijoittamalla sen mikä korkosuojaukseen menisi kuukausittain.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 566
Aika samaa ajattelen mitä kirjoitit mutta toit sen esiin paremmin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 642
Itse pyrkisin ottamaan lyhyemmän koron, jos mahdollista eikä siitä tulisi suurempia kuluja. Lisäksi jos kulut ovat "minimaalisia" sanotaan nyt vaikka että siellä sanotaan että 12kk korolla olevan lainan saisi ilman nostokuluja mutta 3kk lainasta joutuisit maksamaan 200€ ottaisin ilman muuta tuon 3kk koroilla olevan lainan. (Otaksuen että sitä lainaa meinaa maksaa sen 25v, jos tarkoitus on myydä paikka 2v päästä heti eteenpäin tuota tarvii laskea tarkemmin)
Korkokatto taas riippuu omasta riskinsietokyvystä.
Eli jos jo nyt ottaa "maksimit" lainaa ja on samassa porukassa kuin moni haastateltu jotka toteavat kutakuinkin että jos kuukaudessa tulee 100€ lisää kuluja ollaan ongelmissa (nyt kun porukkaa on haastateltu kun ruuan hinta, sähkö, bensa sekä lainojen korot ovat nousseet) niin ilman muuta korkokatto.
Jos taas aikomuksena on pistää hieman extraa / pitää puskuria millä käytännössä sitten korvaa sen korkokaton se on myös ihan toimiva vaihtoehto. Eli laskee vaikka paljonko sillä 5-6% korolla olisi lyhennys per/kk ja siirtää lainanhoitotilille sen verran aina rahaa. Toki jos on enemmän varallisuutta siirtää sitten vaikka 50% tai 100% enemmän kuin olisi tarpeen, jolloin voi myöhemmin tarvittaessa (esim. pesukone hajoaa) pitää yhden tai pari kuukautta vapaata ja antaa lyhennysten mennä tuosta puskurista.
Tuo korkokatto on monesti myös "sitova" eli et voi tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä tai maksaa tarvittaessa lainaa kerralla pois, tai ehkä voit (yleensä kun iskee tarpeeksi rahaa tiskiin lähes mikä tahansa onnistuu) mutta siitä tulee monesti lisäkuluja pankin suuntaan (he haluavat sen 10v rahan vaikka maksaisit lainan heti seuraavana päivänä sen ottamisesta pois).
Tietysti jos elää "kädestä suuhun" oli sitten miten paljon tai vähän se kuukaudessa "ylimääräiseksi" jäävä raha on korkokatto myös ihan hyvä vaihtoehto. Silloin voi kohtuu varmasti ennustaa 10v eteenpäin sen kuukausittain tapahtuvan maksimilyhennyksen ja tuhlata, kuten ennenkin, kaiken ylimenevän toivoen että saa uuden korkokaton otettua 10v päästä.
Korkokatto taas riippuu omasta riskinsietokyvystä.
Eli jos jo nyt ottaa "maksimit" lainaa ja on samassa porukassa kuin moni haastateltu jotka toteavat kutakuinkin että jos kuukaudessa tulee 100€ lisää kuluja ollaan ongelmissa (nyt kun porukkaa on haastateltu kun ruuan hinta, sähkö, bensa sekä lainojen korot ovat nousseet) niin ilman muuta korkokatto.
Jos taas aikomuksena on pistää hieman extraa / pitää puskuria millä käytännössä sitten korvaa sen korkokaton se on myös ihan toimiva vaihtoehto. Eli laskee vaikka paljonko sillä 5-6% korolla olisi lyhennys per/kk ja siirtää lainanhoitotilille sen verran aina rahaa. Toki jos on enemmän varallisuutta siirtää sitten vaikka 50% tai 100% enemmän kuin olisi tarpeen, jolloin voi myöhemmin tarvittaessa (esim. pesukone hajoaa) pitää yhden tai pari kuukautta vapaata ja antaa lyhennysten mennä tuosta puskurista.
Tuo korkokatto on monesti myös "sitova" eli et voi tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä tai maksaa tarvittaessa lainaa kerralla pois, tai ehkä voit (yleensä kun iskee tarpeeksi rahaa tiskiin lähes mikä tahansa onnistuu) mutta siitä tulee monesti lisäkuluja pankin suuntaan (he haluavat sen 10v rahan vaikka maksaisit lainan heti seuraavana päivänä sen ottamisesta pois).
Tietysti jos elää "kädestä suuhun" oli sitten miten paljon tai vähän se kuukaudessa "ylimääräiseksi" jäävä raha on korkokatto myös ihan hyvä vaihtoehto. Silloin voi kohtuu varmasti ennustaa 10v eteenpäin sen kuukausittain tapahtuvan maksimilyhennyksen ja tuhlata, kuten ennenkin, kaiken ylimenevän toivoen että saa uuden korkokaton otettua 10v päästä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 566
Joo ei tässä kädestä suuhun eletä. Vaikka kk maksu nousisi sen 300€ niin en silti joutuisi ahdinkoon.
Tarkoitus toki 25v maksella mutta eihän sitä koskaan tiedä mikä tilanne on 10v-15v päästä.
- Liittynyt
- 15.04.2022
- Viestejä
- 117
Otin sekä kiinteäkorkoisen että euribor-lainan.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 566
Onko S-pankki? Tuollaista ne ehdotti, että ottaa kaksi lainaa mutta myös kahdet kulut.
Uutiset
-
Windows Central: Microsoft miettii uudelleen Windowsin tekoälystrategiaa
5.2.2026 09:00
-
Kiinalaisen Loongsonin 3B6000-prosessori pääsi länsimaiseen testiin
5.2.2026 08:57
-
Intelin julkaisi uudet Xeon 600 -sarjan työasemaprosessorit
5.2.2026 08:45
-
Mozilla antaa käyttäjille täyden hallinnan Firefoxin tekoälyominaisuuksista
4.2.2026 22:12
-
AMD julkaisi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tuloksen
4.2.2026 22:00
