Asunnon ostaminen ja asuntolaina

@brond
Ei näyttöön päästy, koska vaimon kummitytön synttärit :facepalm:

Kuvissa siis värimaailma oli omaan makuun vaihtoehdoista (esim. olohuone), huonoa laatua epäilinkin koska hinta halvahko. Samaan aikaan olisi ollut tuo B) vaihtoehtokin näytillä.

asuntohan oli siis tuo Ei ole rakkaampaa paikkaa kuin oma koti. Tänne voit muuttaa vaikka heti!Kahden makuuhuoneen kaksitasoinen kaunis rivitalokoti, valoisa olohuone, erillinen keittiö ja alakerrassa sauna- ja pesutilojen

Sitten taas mitä ottaa huomioon. Esim tuossa asunnossa ei ole oven edessä mitään varastoa/pihaa/katosta, suoraan pihatieltä sisään. Rattaiden ja 2 polkupyörän vuoksi olisi hyvä olla varasto heti asunnon edessä.

Noh eilen hain lainalupausta jos joku sopiva tulee niin voi ainakin nopeahkon mietinnän järkeen jotain tarjota jos tulee sellainen joka voisi mennä nopeastikin. Sitten lainojen kilpailutus.

edit: no laitetaan tarina tänne
Katsottiin yhtä asuntoa johon meinasin että menisimme näyttöön, mutta asunto myytiin kolmessa päivässä. Olikohan että maanantaina ilmoitus netissä, näyttö olisi ollut perjantaina. Oli halpa sijaintiin ja kuntoon nähden, siksipä varmaan menikin äkisti.
Kyllä niitä kokoajan tulee myyntiin, seuraava ehkä juuri teidän, eli ei kannata masentua.

Viikonloppuna vietin ensimmäisen yön ensiasunnossani. Aika hyvä fiilis. Etenkin tunne siitä miten sen voi suunnitella juuri omanlaiseksi miettimättä vuokraisännän suhtautumista tuntuu varsin palkitsevalta.
 
Onko mitään helppoa tai kätevää tapaa laskea kuinka paljon pitäisi saada asp-lainatalletuksille lisäkorkona kun 4% korkoehdot täyttyvät.
Olen käsityksessä että se 4% pitää maksaa korkoa korolle periaatteella.

Olen tehnyt talletuksia kuukausittain niin pitääkö tässä jotenkin ottaa jokainen talletus erikseen tarkasteltavaksi ja lopuksi lasekttava kaikki yhteen vai lasketaanko se niin että kaikki yhden vuoden talletuksen lasketaan kerralla?
 
Sanotaanhan tuo aika selvästi nettiesitteessä:
Lämmitys: huoneistokoht.lämpösop.

Miksi ihmeessä ihmiset ostavat tuon kokoisia 2-kerrosratkaisuja, tuollaisten rakentaminen olisi pitänyt kieltää jollakin lakipykälällä. Tuossa on ihan väkisin kaikki huoneet aivan helvetin pieniä. Ittellä on 116m^2 ja 3mh+khh ja perus olkkari,köökki,saunat (ja pieni parin nelion tekn. tila) ja siltikin makkarit on aina pieniä 10m^2+kaapistot päälle ja tämä yhdessä kerroksessa. Jos tuosta pitäisi raapaista 30 neliötä pois ja nostaa talo kahteen kerrokseen niin ei ymmärrä, vaikka kodinhoitohuoneen ja tekn.tilan antaisikin pois (ovat yhteensä joku 12m^2)...

Kahdella makkarilla (ilman tuota takkahuonetta) tuo 88m^2 kahdessa tasossa alkaisi kuulostamaan jollakin tapaa järkevältä kokoluokalta. Ja kuten täälläkin jo mainuttu niin onhan tuokin ihan perseestä että molemmissa kerroksissa ei ole vessaa, kätevää lähteä kesken ohjelman alakertaan kuselle...

Lahdessa noita kaksikerroksia on paljon koska täällä paljon rinteitä. Itsellä ei mitään pakottavaa tarvetta kaksikerroksiseen ole, mutta tarjonta on 95% sellaisia alueilta josta haluamme asunnon. Lisäksi kolmion neliöt ovat aikalailla 80-90 ja harvoissa tapauksissa 100. Rivarit rakennettu 70-80luvuilla ja kaikki melkein pohjaltaan samanlaisia. Sen ajan tarpeet huomioiden, 1wc varmaan riitti, eikä ollut avokeittiötä. Ei mitään käsitystä miksi joku takkahuone on, mutta kai se oli sen ajan luksusta ja haluttua tavaraa.

sitten jos isompaa kaipaa niin hinta pomppaa railakkaasti tuplat
Ainutlaatuinen ja tyylikäs arvoasunto. Nykyinen omistaja on remontoinut keittiön, kph:t, wc-tilat, kodinhoitohuoneen ja pintoja hyvällä maulla v. 2009. Olohuoneessa eritasoratkaisu ja vino sisäkatto.

Jossain sivummalla on halvempaa tonttimaata niin ehkä siksi yhteen kerrokseen rakennettu rivarit ?
 
Onko mitään helppoa tai kätevää tapaa laskea kuinka paljon pitäisi saada asp-lainatalletuksille lisäkorkona kun 4% korkoehdot täyttyvät.
Olen käsityksessä että se 4% pitää maksaa korkoa korolle periaatteella.

Olen tehnyt talletuksia kuukausittain niin pitääkö tässä jotenkin ottaa jokainen talletus erikseen tarkasteltavaksi ja lopuksi lasekttava kaikki yhteen vai lasketaanko se niin että kaikki yhden vuoden talletuksen lasketaan kerralla?

Olet väärässä käsityksessä. Vain se 1% peruskorko kasvaa korkoa korolle, 2-4% lisäkorko maksetaan lainan noston yhteydessä ja sekin maksimissaan 5v ajalta. Se pitää laskea juurikin niin, että jokainen talletus erikseen ja korko maksetaan päivän tarkkuudella. Peruskorko tilitetään tammikuun 1. päivä, jonka jälkeen se kasvaa korkoa korolle.
 
Olet väärässä käsityksessä. Vain se 1% peruskorko kasvaa korkoa korolle, 2-4% lisäkorko maksetaan lainan noston yhteydessä ja sekin maksimissaan 5v ajalta. Se pitää laskea juurikin niin, että jokainen talletus erikseen ja korko maksetaan päivän tarkkuudella. Peruskorko tilitetään tammikuun 1. päivä, jonka jälkeen se kasvaa korkoa korolle.

Jos minulla on sovittu 3% lisäkorko niin maksetaanko 24kk sitten talletetulle erälle 6% korkoa?
 
Lahdessa noita kaksikerroksia on paljon koska täällä paljon rinteitä. Itsellä ei mitään pakottavaa tarvetta kaksikerroksiseen ole, mutta tarjonta on 95% sellaisia alueilta josta haluamme asunnon. Lisäksi kolmion neliöt ovat aikalailla 80-90 ja harvoissa tapauksissa 100. Rivarit rakennettu 70-80luvuilla ja kaikki melkein pohjaltaan samanlaisia. Sen ajan tarpeet huomioiden, 1wc varmaan riitti, eikä ollut avokeittiötä. Ei mitään käsitystä miksi joku takkahuone on, mutta kai se oli sen ajan luksusta ja haluttua tavaraa.
Niin, kolmiolle 2-tasoon tuo 88m^2 olisikin kohtuullinen, mutta tuo linkkaamasi onkin käytännössä neliö joten neliöitä onkin yhden "huoneen" verran liian vähän. Se että joskus on rakennettu on "paskaa" ei tarkoita sitä että nykypäivänä sellaista kannattaisi ostaa, ellei sitten tosiaan ole valmis tinkimään niistä tiloista.

Itse etsin kämppää reilut 3v (ei ollut lahdessa) ja aika nopeasti sitä tajusi että ko. kokoluokan kämppää ei kannattanut käydä edes katsomassa. Tein hetken päästä kylmän filtterin, jos 1-taso niin neliöitä min 100, 2-taso min 100+10, tällä säästä aivan hitosti omaa vaivaa kun sai käytännössä neliöiden pohjalta karsittua kaikki tuollaiset hirvitykset heti pois (harmi vaan että tuollaista kerrosmäärään perustuvaan erilaista filtteriä ei vieläkään yksikään sivusto tarjoa). Joka tapauksessa 2-taso ratkaisu vaatii min 10 neliötä lisää jotta se on edes etäisesti yhtä käyttökelpoinen kuin vastaava 1-taso. Ja tuo linkkaamasi 3 "makkarin" kämppä ei edes yksitasoisena ole 88m^2 kokoisena järkevän kokoinen, niin eihän se voi toimia 2-tasossa ollenkaan...
 
@brond
Ei näyttöön päästy, koska vaimon kummitytön synttärit :facepalm:

Kuvissa siis värimaailma oli omaan makuun vaihtoehdoista (esim. olohuone), huonoa laatua epäilinkin koska hinta halvahko. Samaan aikaan olisi ollut tuo B) vaihtoehtokin näytillä.

asuntohan oli siis tuo Ei ole rakkaampaa paikkaa kuin oma koti. Tänne voit muuttaa vaikka heti!Kahden makuuhuoneen kaksitasoinen kaunis rivitalokoti, valoisa olohuone, erillinen keittiö ja alakerrassa sauna- ja pesutilojen

Sitten taas mitä ottaa huomioon. Esim tuossa asunnossa ei ole oven edessä mitään varastoa/pihaa/katosta, suoraan pihatieltä sisään. Rattaiden ja 2 polkupyörän vuoksi olisi hyvä olla varasto heti asunnon edessä.

Noh eilen hain lainalupausta jos joku sopiva tulee niin voi ainakin nopeahkon mietinnän järkeen jotain tarjota jos tulee sellainen joka voisi mennä nopeastikin. Sitten lainojen kilpailutus.

edit: no laitetaan tarina tänne
Katsottiin yhtä asuntoa johon meinasin että menisimme näyttöön, mutta asunto myytiin kolmessa päivässä. Olikohan että maanantaina ilmoitus netissä, näyttö olisi ollut perjantaina. Oli halpa sijaintiin ja kuntoon nähden, siksipä varmaan menikin äkisti.

Tuntuu että täällä Lahdessa hyväkuntoiset asunnot tekee melko hyvin kauppansa. Itse olen tuolta Kilpiäisistä katsonut rivitaloja. Kaksi kiinnostavaa kohdetta tullut vastaa, mutta molemmat menneet noin viikossa. Toisessa kerkesin näytössä käymään ja olisin tarjonnutkin, mutta joku oli nopeampi :(
 
Tuntuu että täällä Lahdessa hyväkuntoiset asunnot tekee melko hyvin kauppansa. Itse olen tuolta Kilpiäisistä katsonut rivitaloja. Kaksi kiinnostavaa kohdetta tullut vastaa, mutta molemmat menneet noin viikossa. Toisessa kerkesin näytössä käymään ja olisin tarjonnutkin, mutta joku oli nopeampi :(
Siinä puron vieressä kirkosta eteenpäin Kilpiäistentiellä oli muutama rivari, mutta meidän makuun ehkä liian kaukana työpaikoista. Sisko asuu siellä Kilpiäistentiellä rivarissa. Kilpiäinen on vehreää aluetta, lyhyt matka fillaroida Vesijärvelle ja Merrasjärvelle. Päiväkoti lähellä, mutta sitä koulua ehkä vähän vierastan. Homekoulu mikä menossa remonttiin 2018. Tosin sitten se olisi uusi myöhemmin.
 
Siinä puron vieressä kirkosta eteenpäin Kilpiäistentiellä oli muutama rivari, mutta meidän makuun ehkä liian kaukana työpaikoista. Sisko asuu siellä Kilpiäistentiellä rivarissa. Kilpiäinen on vehreää aluetta, lyhyt matka fillaroida Vesijärvelle ja Merrasjärvelle. Päiväkoti lähellä, mutta sitä koulua ehkä vähän vierastan. Homekoulu mikä menossa remonttiin 2018. Tosin sitten se olisi uusi myöhemmin.

Työmatkan lyhyys melkeinpä suurin syy miksi sieltä katsonut, noin kolme kilometria tulisi Tiedepuistolle matkaa. Vehreys ja lyhyt matka järvelle ym plussaa :tup:
 
Onko kukaan muuten pyytänyt asunto-osakeyhtiön osakeluetteloa ennen asunnon ostamista välittäjältä tai asunto-osakeyhtiön hallitukselta suoraan? Tuli tänään taas surffailtua etuovessa ja selailtua halpoja asuntoja vähän kyseenalaisista kaupunginosista. Harmittelin sitä, kun mietin että tämäkin talo voisi olla ns. helmi, joka ympäröivien vuokrakämppien takia on aliarvostettu, mutta kauhean vaikeaksi menee selvittää se, millaista porukkaa ko. talossa asuu. Itse olen aina vuokrakämppää katsoessa hoitanut asian siten, että on tullut katsottua rapun nimitaulusta millaista porukkaa talossa asuu, soiteltua rapun ovet läpi ja juteltua hieman asukkaiden kanssa jotka oven avaavat, että tietää nyt ainakin vähän että millaista porukkaa talossa asuu. Toki omistusasuntoa ostaessa haluaisi olla hieman varmempi, eikä tietoa varmaan voi olla liikaa.

Aloin sitten selaamaan asunto-osakeyhtiölakia, ja tajusin että osakeluettelo on julkinen tieto. Taloyhtiö antaa osakeluettelon jäljennöksen pyynnöstä kohtalaisia kustannuksia vastaan.

AsOYL 2:12 sanoi:
Osakeluettelo
Hallituksen on ylläpidettävä yhtiön osakkeista osakeluetteloa. Siihen merkitään:

1) kaikki osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä;

2) osakehuoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden;

3) osakekirjojen antamispäivä;

4) osakkeenomistajan nimi ja osoite, luonnollisesta henkilöstä syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty;

5) muualla laissa osakeluetteloon merkittäväksi säädetyt tiedot; sekä

6) huoneiston hallintaoikeuteen muun lain nojalla kohdistuva rajoitus, jos sen merkitsemistä erikseen vaaditaan.

Osakeluettelo on laadittava viivytyksettä yhtiön perustamisen jälkeen. Luetteloa on pidettävä luotettavalla tavalla.

AsOYL 2:15.2 sanoi:
Jokaisella on oikeus yhtiön kulut korvattuaan saada jäljennös osakeluettelosta tai sen osasta.

AsOYL 2:15.4 sanoi:
Luonnollisen henkilön osoitteen tai syntymäajan saa luovuttaa vain osakkeenomistajalle tai sille, joka osoittaa oikeutensa sitä vaativan.

Tuosta nyt näkee ainakin sen, kuinka monta SATO:n, Päihdehenkilöiden tuki ry:n, Vantaan kaupungin, Jehovan todistajien, tms. omistamaa osaketta talosta löytyy. Verotoimistossa voi vielä stalkata henkilön nimellä ja syntymäajalla (syntymäaika ei välttämätön tieto jos on yhtään harvinaisempi nimi) tämän tulotiedot, eli voi katsoa ovatko osakkeenomistajat normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, vai saavatko he pääomatuloja sen verran että heidän omistamansa osake on vuokralla.

Samalla myös näkee vähän kuinka hyvin hallitus on perillä asunto-osakeyhtiölaista, tuleeko sieltä käteen se versio mistä näkee osakkaiden syntymäajat (mikä olisi periaatteessa plussaa, koska helpottaa stalkkaamista) vai riisuttu versio (josta on vaikeampi stalkata naapureita, mutta silloin hallitus toimii lain mukaan, eli sinänsä plussaa) :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän tuossa väännössä mahtaa olla lopulta tulos:
...Kanteen jättänyt henkilö oli ostanut Rehneiltä asunnon Helsingin Kruununhaassa sijaitsevalta Maneesikadulta vuoden 2015 huhtikuussa.

Ostaja oli maksanut asunnosta 823 000 euroa, joka sisälsi huoneiston osuuden asunto-osakeyhtiön lainoista.

Kauppojen tekemisen jälkeen ostaja oli kuitenkin saanut laskun, jossa taloyhtiö ilmoitti, että huoneistoon kohdistuu myös noin 12 000 euron suuruinen velka talossa tehdystä ikkunaremontista.

Helsingin käräjäoikeudelle jätetyn kanteen mukaan huoneistosta tehdystä kauppakirjasta ilmenee, että kauppahinta on velaton. Sen lisäksi kauppakirjassa mainitaan erikseen, että ostaja ottaa vastatakseen noin 6 500 euron suuruisen lainaosuuden.
Kiistaa aiheuttaa se, ettei talossa aiemmin tehtyä ikkunaremonttia koskevaa lainaa mainita kaupan ehdoissa.
...
Elinkeinoministeri Olli Rehn käräjille asuntokaupoista – kiistää vaatimukset

Jos tuossa olisi kyseessä ihan suht selvä peli, eihän mitään syytä olisi mennä käräjöimään kun siitä ei yleensä hyödy varmasti kuin lakimiehet.
 
No jos siitä 12k ei oo mustaa valkosella eikä missään mainintaa niin eiköhän se oo aika selvä homma.
 
Mikähän tuossa väännössä mahtaa olla lopulta tulos:

Elinkeinoministeri Olli Rehn käräjille asuntokaupoista – kiistää vaatimukset

Jos tuossa olisi kyseessä ihan suht selvä peli, eihän mitään syytä olisi mennä käräjöimään kun siitä ei yleensä hyödy varmasti kuin lakimiehet.

Mitähän on isännöitsijäntodistuksessa per kaupantekopäivä mahtanut lukea osakkeisiin kohdistuvasta lainaosuudesta? Taloyhtiöllä voi kuitenkin olla lainaa, jota ei ole vielä jyvitetty osakkeille. Usein siitä on kauppakirjassa maininta, tähän tyyliin: "Velaton kauppahinta on 100 000 euroa. Selvyyden vuoksi todetaan, että taloyhtiö on teettänyt ikkunaremontin, jonka kustannuksia ei ole vielä jyvitetty osakkeille. Ikkunaremontin oletettu tuleva yhtiölainaosuus kaupan kohteena oleviin osakkeisiin on noin 5 000 euroa."

Muutenhan kauppakirjassa ostaja yleensä vakuuttaa saaneensa tietoon taloyhtiön taseen, ynnä muut asiakirjat, joista kyllä pitäisi käydä ilmi paljon yhtiöllä on lainaa. Kahden yksityishenkilön välinen kauppa, ja ns. perävalotakuu.
 
No jos siitä 12k ei oo mustaa valkosella eikä missään mainintaa niin eiköhän se oo aika selvä homma.
No sano nyt sitten että kumman velvollisuus on tuoda tai kaivaa esille se fakta että huoneistoon kohdistuu myös noin 12 000 euron suuruinen velka ikkunarempan takia jos se velka itse ei itsestään meteliä pidä.

Nimittäin ehkä ostaja olisi asian varmaan saanut selville jos olisi paranoid-modessa ryhtynyt kaupantekoon ja käynyt asiaa joka paikasta kunnolla penkomassa. Luotti ilmeisesti vaan siihen että myyjä ei yritä peitellä kaupantekoon ikävästi vaikuttavaa koiraa joka on haudattuna.
 
No sano nyt sitten että kumman velvollisuus on tuoda tai kaivaa esille se fakta että huoneistoon kohdistuu myös noin 12 000 euron suuruinen velka ikkunarempan takia jos se velka itse ei itsestään meteliä pidä.

Nimittäin ehkä ostaja olisi asian varmaan saanut selville jos olisi paranoid-modessa ryhtynyt kaupantekoon ja käynyt asiaa joka paikasta kunnolla penkomassa. Luotti ilmeisesti vaan siihen että myyjä ei yritä peitellä kaupantekoon ikävästi vaikuttavaa koiraa joka on haudattuna.

Myyjän.
 
Oli miten oli (tuon ikkunaremppa-tapauksen suhteen), kun se 12 donaa kuitenkin on pikaisen laskutoimituksen mukaan kuitenkin alle 1.5% kauppahinnasta, aika hyttysen pierustahan tuossa tapellaan käräjillä kun hinnan perusteella tosiaan ei ole kyse esim. mistään yksiöstä Jakomäessä.
 
Ei välttämättä, jos kauppakirjassa lukee että ostaja on saanut nähtäväkseen tietyn aineiston ja hyväksyy osakkeet velvoitteineen siinä kunnossa kun ne ovat.

Voisi olettaa että ei ole nähnyt jos tälläne ylläri lasku on päässyt tulemaan.
 
Oli miten oli (tuon ikkunaremppa-tapauksen suhteen), kun se 12 donaa kuitenkin on pikaisen laskutoimituksen mukaan kuitenkin alle 1.5% kauppahinnasta, aika hyttysen pierustahan tuossa tapellaan käräjillä kun hinnan perusteella tosiaan ei ole kyse esim. mistään yksiöstä Jakomäessä.

Velkavipu jo niin tapissa että ei kestä enää.
 
Voisi olettaa että ei ole nähnyt jos tälläne ylläri lasku on päässyt tulemaan.
Se on toki mahdollista. On kuitenkin mahdollista että kaupantekohetkellä ostetuilla osakkeilla ei ollut lainaa, vaan laina oli kaupantekopäivän jälkeen yhtiökokouksessa kohdistettu osakkeille. Yleensä noista on se selvennysklausuuli kauppakirjassa, mutta sopimus olisi juridisesti oikein myös ilman sitä.

Itse uskoisin tähän teoriaan, koska kauppakirjan liitteenä on lähes aina isännöitsijäntodistus, josta käy ilmi osakkeiden vastuut.

Toki isännöitsijäntodistus on voinut kuvata tilannetta viikko ennen kaupantekoa, ja laina olisi kohdistettu osakkeille ennen kaupan täytäntöönpanoa. Tällöin Olli voi olla lirissä, jos kauppakirjan mukaan myyjälle esitetyt liitteet kuvaavat kaupan kohteen oikein.

Kolmas vaihtoehto on se että isännöitsijälle on käynyt kämmi ja annettu todistus on ollut virheellinen. Tällöin isännöitsijä voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi.

Ja tietty neljäs, Ollin aseman kannalta epätodennäköinen vaihtoehto, on se että kauppakirjat on laadittu väärin, ilman tyypillisiä muotoseikkoja ja ostaja on jättänyt antamatta oikeita tietoja.
 
Nyt olisi taas asunnon osto ajankohtainen ja sainkin omasta pankista tarjouksen 1,25% + 12 kk euribor. Vaikuttaa aika kalliilta verrattuna mitä muut on täällä saaneet. Pitänee vähän kysellä muistakin pankeista. Kyseessä kuitenkin alle 100 k€ summa.

Vieläkö jostain saa 3 kk euriborin?

Hypo antoi 6kk euriboriin, muilla 12kk. Ei kyllä tällä hetkellä merkitystä, koska kaikki alle nollan, ja uusissa lainasopimuksissa sääntö jonka mukaan viitekorko ei voi olla alle nollan. Ja pankin täti sanoi, että "12kk ainoa vaihtoehto, mutta vaihdat sitten kun korot nousee".. Njoo.

0.6% oma paras marginaalitarjous 1/2017 (>150k€).
 
Viime sunnuntaina laittelin netissä täyttäen asuntolainasta/lainalupauksesta viestiä Nordeaan (oma pankki) Danskeen ja Osuuspankkiin.
Maanantaina oltiin sovittu jo Dansken ja Osuuspankin kanssa tapaamiset viikon sisään yhteydenotosta, nopeiten olisi saanu Danskeen jo keskiviikoksi muttei aika sopinut kun lapsi jne.

Nordeasta ei vieläkään mitään.. . . Heillä toki lukee että kolmen pankkipäivän sisälle jne eli iltaan asti aikaa, mutta fiilis silti jo valmiiksi negatiivinen.
 
Ja jos haluaa niin voi tehdä vielä toisen kierroksen kun kaupat on sovittu ja ennen kuin laina nostetaan

Miten tämä asunnon osto käytännössä menee? Miten paljon tuossa on aikaa puljailla pankkien kanssa talokauppojen jälkeen?
 
Haet lainalupauksen, tai kilpailutat etukäteen pari pankkia. Tarjoukset yleensä voimassa 2kk. Jos tarjous ehtii umpeutua, niin pankkiin h-hetkellä uusi yhteys ja pyytää lainatarjousta joko samoilla ehdoilla, tai sitten uusilla jos lainasumma esim. muuttui. Tarjous tulee kyllä todella nopeasti, päivässä tai parissa, ellei lainasummat tai muut lainan speksti ole tyystin erilaiset kuin mitä aiemmin olet kilpailuttanut. Puhut talokaupoista, meinaatko sopimusta siitä milloin raha vaihtaa omistajaa vai tilannetta jossa raha oikeasti vaihtaa omistajaa?
 
Miten tämä asunnon osto käytännössä menee? Miten paljon tuossa on aikaa puljailla pankkien kanssa talokauppojen jälkeen?
Tuo koska kaupat tehdään on kokonaan sovittavissa. Ainakin omalla kohdalla sovittiin sellainen päivä joka sattui itselleni sopimaan. Taisi olla lähes kaksi viikkoa tarjouksen hyväksymisestä.
 
Puhut talokaupoista, meinaatko sopimusta siitä milloin raha vaihtaa omistajaa

Tätä tarkoitin mutta taitaa olla sopimuskohtaisia nuo milloin rahaa pitää olla toisen tilillä. Eli siinä välissä on aikaa kiristää pankkeja kertaalleen.

Edit. Tuossahan tuo yllä jo mainittiikin sama
 
Tätä tarkoitin mutta taitaa olla sopimuskohtaisia nuo milloin rahaa pitää olla toisen tilillä. Eli siinä välissä on aikaa kiristää pankkeja kertaalleen.

Raha siirretään tyypillisesti ostajan tililtä myyjän tilille kaupantekohetkellä, yleensä jommankumman osapuolen pankissa. Itse en ainakaan suostuisi mihinkään muuhun maksutapaan jos olisin myyjä, eli ostajalla pitää olla laina nostettuna kaupantekohetkellä ja rahoitus kunnossa.

Se mahdollisuus kiristää pankkeja vielä kertaalleen on silloin, kun myyjä on hyväksynyt tekemäsi tarjouksen ja kaupantekohetki on sovittu. Tarjouksen hyväksymisen ja kaupantekohetken välillä sumplitaan laina-asia lopullisesti kuntoon pankin kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että asunto-osakkeen kaupassa tarjous on sitova, ja jos kämmennät rahoituksesi ja joudut perumaan kaupat niin saat maksella sopimussakkoa myyjälle, ja nämä voi kämpän arvosta ja tarjouksen sanamuodoista riippuen olla tonneissa tai kymppitonneissa...
 
Niinhän se käytännössä menee, että on sitova, mutta..
Joku tekee tarjouksen suullisesti tai spostilla. Tarjoan 150000e osakkeista x kohteesta y.
Vastaat meiliin hyväksytty.

Nyt tässä vaiheessa kannattaa sitten ottaa esisopimus työn alle ja määritellä ne käsirahat ja ajankohdat milloin lopullinen kauppakirja kirjoitellaan. Jos esisopimusta ei ole, niin on aika turha keikka yrittää vedota että lain mukaan tarjous on sitova.
Eli sitovuus osakekauppaan on käytännössä sitova sen esisopimuksen myötä, vaikka periaatteessa tarjouksen myötä :)
 
Niinhän se käytännössä menee, että on sitova, mutta..
Joku tekee tarjouksen suullisesti tai spostilla. Tarjoan 150000e osakkeista x kohteesta y.
Vastaat meiliin hyväksytty.

Nyt tässä vaiheessa kannattaa sitten ottaa esisopimus työn alle ja määritellä ne käsirahat ja ajankohdat milloin lopullinen kauppakirja kirjoitellaan. Jos esisopimusta ei ole, niin on aika turha keikka yrittää vedota että lain mukaan tarjous on sitova.
Eli sitovuus osakekauppaan on käytännössä sitova sen esisopimuksen myötä, vaikka periaatteessa tarjouksen myötä :)

Tää sun kertoma täsmää melko tarkasti kiinteistökauppaan. Siellä ostotarjous ei ole sitova, kun taas osakekaupassa tarjous on ihan täysin ja 100% laillisesti sitova, jopa suullinen sellainen, mutta sen todistaminen ja todentaminen taas on oma haasteensa. Esisopimusta ei tarvitse muualla kuin kiinteistökaupassa, mutta eipä sitä siellä paljoa taideta (talokaupoissa) käyttää kun sen pitää olla kaupanvahvistajan vahvistama (maksaa rahaa) jotta olisi pätevä. Osakekaupassa "esisopimus" syntyy kun myyjäosapuoli on hyväksynyt ostajan tarjouksen.

Itse en ainakaan osakkeesta tarjouksia ottaisi vastaan muuta kuin paperilla ja allekirjoitettuna, sellaisen dokumentin kanssa saat varmasti rahat pois vetäytyvältä ostajalta loppuviimeksi vaikka lakiteitse, koska (toistan itseäni) osakekaupassa tarjous on sitova. Oikeastaan ainoa tilanne, missä tarjouksesta voi luistella irti ilman sopimussakkoa on se, jos myytävästä kohteesta löytyy kauppaan vaikuttava virhe jota ei ole tuotu ajoissa ostajan tietoon, tai ostajalle on annettu puutteellisia tai virheellisiä tietoja kohteesta.

Jos haluat tarkistella pykäliä niin lukaise vaikka tuo sivusto
kiinteistölakimiehet.fi - Asunto-osakkeen ja kiinteistön ostotarjousmenettely
 
Viime sunnuntaina laittelin netissä täyttäen asuntolainasta/lainalupauksesta viestiä Nordeaan (oma pankki) Danskeen ja Osuuspankkiin.
Maanantaina oltiin sovittu jo Dansken ja Osuuspankin kanssa tapaamiset viikon sisään yhteydenotosta, nopeiten olisi saanu Danskeen jo keskiviikoksi muttei aika sopinut kun lapsi jne.

Nordeasta ei vieläkään mitään.. . . Heillä toki lukee että kolmen pankkipäivän sisälle jne eli iltaan asti aikaa, mutta fiilis silti jo valmiiksi negatiivinen.

No nordeasta soiteltiin 13:30 aikoihin, soitin takaisin klo 14:00 aikoihin. Tuuttasi pari kertaa kunnes meni automaattiseen vastaajaan. Odottelin puhelua takaisin mutten enää jaksanut niin soitin takaisin, klo 17:00 aikaan, meni suoraan automaattiin ja sitten odottelin että yhdisti asiakaspalveluun. Ruvettiin nettipalaveria varaamaan koska helpompi minulle järjestää. Koitin siinä udella että mitens onko tarkoitus nyt sitten vaan koroista yms neuvotella elikkäs onko jo siis tiedossa mitä summaa ollaan tarjoamassa tai saadaanko mitä pyydetään. Vasta nettineuvottelussa kuulemma sitten summia laskeskellaan ja sitten sovitaan lainasta ja vaimolle voi soittaa siinä samalla ja kysyä hänen mielipidettä.

Jotenkin jäi sellainen kuva siitä että sitten sen palaverin lopuksi pyritään jo saamaan jotenkin hyväksymään se heidän ehdotus. Ymmärrän toki ettei pankille ole mieluisaa että asiakas heti perään kilpailuttaa muita pankkeja. Tuli vain sellainen painostava olo, mietin miten joku kiltimpi ihminen sitten lopuksi sopii mitä ekaksi ehdotetaan. Ihan mielikuva vain tuli, en tiedä todellisuuuta.
Ärsyttää myös koska jotenkin oli se mielikuva että nettipankkiin tai soittaen tulee selkeä ehdotus kun on käsitelty.

Nordeasta saat juuri sinulle sopivan asuntolainan. Lähetettyäsi asuntolainahakemuksen saat nopeasti alustavan lainaehdotuksen. Alustavasta lainaehdotuksesta selviää, millainen asuntolaina näyttäisi mahdolliselta antamillasi tiedoilla: kuinka paljon lainaa voit saada ja millä korolla. Pääset etenemään suunnitelmassasi ja kartoittamaan sinulle sopivia kohteita.

Alustava lainaehdotus ei sido sinua eikä pankkia.




edit:
toinen aihe:
eikö sen tarjouksen voi tehdä osakkeesta esim sillä ehdolla mikäli rahoitus järjestyy?
 
Tää sun kertoma täsmää melko tarkasti kiinteistökauppaan. Siellä ostotarjous ei ole sitova, kun taas osakekaupassa tarjous on ihan täysin ja 100% laillisesti sitova, jopa suullinen sellainen, mutta sen todistaminen ja todentaminen taas on oma haasteensa. Esisopimusta ei tarvitse muualla kuin kiinteistökaupassa, mutta eipä sitä siellä paljoa taideta (talokaupoissa) käyttää kun sen pitää olla kaupanvahvistajan vahvistama (maksaa rahaa) jotta olisi pätevä. Osakekaupassa "esisopimus" syntyy kun myyjäosapuoli on hyväksynyt ostajan tarjouksen.

Itse en ainakaan osakkeesta tarjouksia ottaisi vastaan muuta kuin paperilla ja allekirjoitettuna, sellaisen dokumentin kanssa saat varmasti rahat pois vetäytyvältä ostajalta loppuviimeksi vaikka lakiteitse, koska (toistan itseäni) osakekaupassa tarjous on sitova. Oikeastaan ainoa tilanne, missä tarjouksesta voi luistella irti ilman sopimussakkoa on se, jos myytävästä kohteesta löytyy kauppaan vaikuttava virhe jota ei ole tuotu ajoissa ostajan tietoon, tai ostajalle on annettu puutteellisia tai virheellisiä tietoja kohteesta.

Jos haluat tarkistella pykäliä niin lukaise vaikka tuo sivusto
kiinteistölakimiehet.fi - Asunto-osakkeen ja kiinteistön ostotarjousmenettely

Okei, en kuvannut lainkaan sitä vaivaa mikä siitä seuraisi jos rosikseen asti mentäisiin asiaa käsittelemään vs se että etsii uuden ostajan. Ja kyllä se lopulta tosiaan lakiteitse niin päätettäisiin, että ostajan pitää ostaa koska annettu tarjous on sitova. Voi pojat, tuo vaan vie aikaa ja vaikuttaa omaan jo kenties suunniteltuun muuttoaikatauluun heikentävästi. Tuosta osakekaupan (ei pakollisesta) esisopimuksesta vaan sen verran, että sen avulla voi määritellä hieman kevyemmän sanktion käsirahan muodossa. Toisaalta antaa myös ostajalla kuvan, että jos myyjä peruu kaupat niin sanktio hyvässä hengesä ja luottamuksessa velvoittaa myös myyjää ja on x tuhatta euroa. No juu, tapoja on monia.
 
Jotenkin jäi sellainen kuva siitä että sitten sen palaverin lopuksi pyritään jo saamaan jotenkin hyväksymään se heidän ehdotus. Ymmärrän toki ettei pankille ole mieluisaa että asiakas heti perään kilpailuttaa muita pankkeja. Tuli vain sellainen painostava olo, mietin miten joku kiltimpi ihminen sitten lopuksi sopii mitä ekaksi ehdotetaan. Ihan mielikuva vain tuli, en tiedä todellisuuuta.
Ärsyttää myös koska jotenkin oli se mielikuva että nettipankkiin tai soittaen tulee selkeä ehdotus kun on käsitelty.

Lainalupauksen saaminen vaatii käytännössä aina lainaneuvottelun, koska ennen lupauksen antamista pankin pitää tehdä varallisuuskartoitus, jotta selviää millaisen lainan teille voi myöntää. Tässä neuvottelussa myös selviää se, mikä se "teidän" marginaalinne on, koska siihen vaikuttaa juurikin lainan suuruus ja sen suhde maksukykyyn, riskipainot jne yms. Jos joku pankki antaa lainalupauksen ilman lainaneuvottelua, niin siinä on varmaan sitten jonkinlainen takaportti sille, että laina voidaankin olla myöntämättä jos jotain uutta tietoa ilmenee itse neuvottelussa.

Nordean systeemissä lainalupauksella kyllä sitten saat satavarmasti sen lainan siinä vaiheessa kun sen tarvitset. Tuossa keväällä kun asuntolainaa kilpailutettiin, niin sapluuna oli jokaisella pankilla sama. Yhteydenoton jälkeen sovittiin tapaaminen, lainahakemus joko etukäteen netissä tai neuvottelun aikana pankkitoimihenkilön kanssa ja sen asiat käydään tarkemmin läpi ja katsotaan mikä sen lainan hinta olisi.

Sen hetkisen asuntolainapankin (Säästöpankki) kanssa tietenkään neuvotteluja ei tarvinnut kummemmin käydä, kunhan selvitettiin nykyiset tulot pankille ja laitettiin nettipankissa uusi lainahakemus menemään. Lainalupaus tuli seuraavana päivänä tiedoksi. Nordealta lainalupaus saatiin saman tien neuvottelun jälkeen, ja OP:lla lainahakemus meni tapaamisen jälkeen johonkin konttorin luottotiimin tms käsittelyyn ja sieltä tuli lainalupaus vasta parin päivän perästä.

Sinänsä tuo sun pelkosi on turha, koska laina "lyödään lukkoon" vasta siinä vaiheessa kun se nostetaan ja vedät vekseliin nimen alle. Siinä vaiheessa pitää olla jo kauppa ihan oikeasti tiedossa ennen kuin pankki lainarahat antaa. Nuo neuvottelut on aika samansisältöiset joka pankissa oman kokemuksen mukaan, ja saat kyllä rauhassa kilpailuttaa niitä useammankin kerran ennen päätöksen tekemistä. Kun lainahakemus ja varallisuusselvitys on tehty, voit huudattaa marginaaleja ilman uusia varsinaisia neuvotteluja. Itse laitoin ensimmäisen kierroksen ja lainalupausten jälkeen jokaiselle pankille viestiä mikä muilla oli paremmin kuin heillä, ja pyysin tarkistamaan tarjousta. Päätös tehtiin toisen kierroksen tulosten perusteella, ja asiakkuus meni silloin Nordeaan. OP:lta tuli vielä kolmaskin tarjous mutta liian myöhään, se olisi kyllä ollut marginaaliltaan vähän edullisempi, mutta erot oli aika pieniä joka tapauksessa.
 
Lainalupauksen saaminen vaatii käytännössä aina lainaneuvottelun, koska ennen lupauksen antamista pankin pitää tehdä varallisuuskartoitus, jotta selviää millaisen lainan teille voi myöntää. Tässä neuvottelussa myös selviää se, mikä se "teidän" marginaalinne on, koska siihen vaikuttaa juurikin lainan suuruus ja sen suhde maksukykyyn, riskipainot jne yms. Jos joku pankki antaa lainalupauksen ilman lainaneuvottelua, niin siinä on varmaan sitten jonkinlainen takaportti sille, että laina voidaankin olla myöntämättä jos jotain uutta tietoa ilmenee itse neuvottelussa.
Nordean systeemissä lainalupauksella kyllä sitten saat satavarmasti sen lainan siinä vaiheessa kun sen tarvitset. Tuossa keväällä kun asuntolainaa kilpailutettiin, niin sapluuna oli jokaisella pankilla sama. Yhteydenoton jälkeen sovittiin tapaaminen, lainahakemus joko etukäteen netissä tai neuvottelun aikana pankkitoimihenkilön kanssa ja sen asiat käydään tarkemmin läpi ja katsotaan mikä sen lainan hinta olisi.

Sen hetkisen asuntolainapankin (Säästöpankki) kanssa tietenkään neuvotteluja ei tarvinnut kummemmin käydä, kunhan selvitettiin nykyiset tulot pankille ja laitettiin nettipankissa uusi lainahakemus menemään. Lainalupaus tuli seuraavana päivänä tiedoksi. Nordealta lainalupaus saatiin saman tien neuvottelun jälkeen, ja OP:lla lainahakemus meni tapaamisen jälkeen johonkin konttorin luottotiimin tms käsittelyyn ja sieltä tuli lainalupaus vasta parin päivän perästä.

Sinänsä tuo sun pelkosi on turha, koska laina "lyödään lukkoon" vasta siinä vaiheessa kun se nostetaan ja vedät vekseliin nimen alle. Siinä vaiheessa pitää olla jo kauppa ihan oikeasti tiedossa ennen kuin pankki lainarahat antaa. Nuo neuvottelut on aika samansisältöiset joka pankissa oman kokemuksen mukaan, ja saat kyllä rauhassa kilpailuttaa niitä useammankin kerran ennen päätöksen tekemistä. Kun lainahakemus ja varallisuusselvitys on tehty, voit huudattaa marginaaleja ilman uusia varsinaisia neuvotteluja. Itse laitoin ensimmäisen kierroksen ja lainalupausten jälkeen jokaiselle pankille viestiä mikä muilla oli paremmin kuin heillä, ja pyysin tarkistamaan tarjousta. Päätös tehtiin toisen kierroksen tulosten perusteella, ja asiakkuus meni silloin Nordeaan. OP:lta tuli vielä kolmaskin tarjous mutta liian myöhään, se olisi kyllä ollut marginaaliltaan vähän edullisempi, mutta erot oli aika pieniä joka tapauksessa.
Kiitos infosta. Muistelen vain että lukenut "sieltä vanhalta" keskustelualueelta kuinka vain laitettiin viestiä pankkiin ja tarjous tuli spostilla joka sitten forwardointii kilpailevaan pankkiin jos oli paremmat ehdot/korot. Selkiytty paljon. Kuten varmaan huomattu, että ensimmäistä asuntolainaa ollaan hakemassa eikä tietoa käytännöistä ole. Korot yms selkeämpiä kuin nuo toimintatavat.

Etukäteen Nordealle ja Osuuspankille selvitetty tulot, menot, perhetilanne, autot, omaisuus, säästöt, velat, luottokortit, nykyinen asunto ja muuttoaika siihen jne. mitä näitä nyt on. Mietin että mitä muuta oleellista vielä tarvitsee tietää. Toki ihan ok mennä ja selitellä että autoa ei ole koska ei kortteja eikä tarvetta hankkia koska asunto katsottu niin että palvelut ja linkut lähellä. Luottokorttia ei ole eikä tarvitse koska tottunut että aina tilillä muutama tuhat ylimääräistä, eikä oikein edes keksi mihin hätätilanteeseen esim pari tonnia tarvitsee kun ei ole esim. sitä autoa.
 
Okei, en kuvannut lainkaan sitä vaivaa mikä siitä seuraisi jos rosikseen asti mentäisiin asiaa käsittelemään vs se että etsii uuden ostajan. Ja kyllä se lopulta tosiaan lakiteitse niin päätettäisiin, että ostajan pitää ostaa koska annettu tarjous on sitova. Voi pojat, tuo vaan vie aikaa ja vaikuttaa omaan jo kenties suunniteltuun muuttoaikatauluun heikentävästi. Tuosta osakekaupan (ei pakollisesta) esisopimuksesta vaan sen verran, että sen avulla voi määritellä hieman kevyemmän sanktion käsirahan muodossa. Toisaalta antaa myös ostajalla kuvan, että jos myyjä peruu kaupat niin sanktio hyvässä hengesä ja luottamuksessa velvoittaa myös myyjää ja on x tuhatta euroa. No juu, tapoja on monia.

Kaupastahan saa aina vetäytyä, mutta siitä joutuu maksamaan sopimussakon/menettää käsirahan. Täm sitoo sekä ostajaa, että myyjää molempia ihan yhtä lailla. Mikäli hyväksyt jonkun tekemän tarjouksen ja vetäydytkin kaupasta, joudut sinä myyjänä maksamaan sopimussakon ostajalle kaupan peruuntumisesta. Poikkeuksen muodostaa luonnollisesti ehdollisena tehty tarjous, jossa tarjous tehdään esimerkiksi rahoitusehdolla, eli jos ostaja ei saakaan jostain syystä lainaa niin hän voi vetäytyä kaupasta ilman sopimussakkoa.

Mikäli sopimussakosta ei ole muuta sovittu, on se vakiokorvauksen mukainen 4% kauppahinnasta. Tietysti tuo raastupa on aina hankalin reitti sopia riita-asia, mutta en itse ainakaan antaisi vetäytyvän ostajan tai sen enempää myyjän selvitä seurauksitta. Sopimuksesta vetäytyminen vapauttaa toisen osapuolen velvoitteista sopimusta kohtaan, mutta jättää vetäytyvälle osapuolelle sopimussakon maksuvelvoitteen. Siinä vaiheessa kun ostaja ilmoittaa kieltäytyvänsä kaupasta, on myyjä jälleen vapaa myymään asunnon toiselle ostajalle, mutta vetäytyjä on kuitenkin velvollinen maksamaan sopimussakon siitäkin huolimatta, eli voit kyllä myydä kämpän ja periä sen jälkeen sopimussakon raastuvan kautta jos mieli tekee. Samoin ostaja jolle asuntoa ei olekaan myyty on vapaa ostamaan toisen kohteen ja on kuitenkin oikeutettu sopimussakkoon sopimuksen rikkoneelta myyjältä.

Maltillisemmasta sopimussakosta voi sopia ihan tarjouksessakin, tuo 4% on maksimimäärä, joten esisopimuksen käyttöön ei osakkeen kohdalla ole edelleenkään mitään syytä, koska kaikki voidaan sitovasti sopia jo tarjousvaiheessa. Samoin tarjouksessa voidaan sopia myös muista mahdollisista korvauksista jotka voivat tulla kyseeseen, kuten viivätyskorvauksesta tilanteessa, jossa myyjä ei saakaan asuntoa vapaaksi ostajalle sovittuna ajankohtana. Tyypillisesti tällaisesta maksetaan kiinteä kertakorvaus ja sen jälkeen X euroa per alkava viivästyspäivä tai viikko.
 
Puhut paljon, ja asiaa. Tuohon vielä sen verran sanoisin, että välittäjien kautta tehtävä tarjous on omien kokemusten mukaan ollut "kirjoita minulle sähköposti että tarjoat tällaisena summan näistä osakkeista, jotka oikeuttaa tämän hallintaan". Ei näissä tarjouksissa ole itsellä ikinä tarkennettu mitään muita ehtoja. Eli jos kauppa ei olisi toteutunut, niin sitten rosiksen kautta ja siellä sitten tuo 4% olettamus korvauksista tai mitä ikinä soveltavatkaan. Jos toki tarjoukset pyytäisi oikein laadukkaasti, niin lähettäisi lomakepohjan ostajalla ja sanoisi että lue tuo läpi, täytä puuttuvat kohdat ja lähetä minulle. Kuitenkin kevyempää pyytää tuo välittäjän käyttämä lyhyt lauselma sen tarjouksen saamiseksi.
 
Puhut paljon, ja asiaa. Tuohon vielä sen verran sanoisin, että välittäjien kautta tehtävä tarjous on omien kokemusten mukaan ollut "kirjoita minulle sähköposti että tarjoat tällaisena summan näistä osakkeista, jotka oikeuttaa tämän hallintaan". Ei näissä tarjouksissa ole itsellä ikinä tarkennettu mitään muita ehtoja. Eli jos kauppa ei olisi toteutunut, niin sitten rosiksen kautta ja siellä sitten tuo 4% olettamus korvauksista tai mitä ikinä soveltavatkaan. Jos toki tarjoukset pyytäisi oikein laadukkaasti, niin lähettäisi lomakepohjan ostajalla ja sanoisi että lue tuo läpi, täytä puuttuvat kohdat ja lähetä minulle. Kuitenkin kevyempää pyytää tuo välittäjän käyttämä lyhyt lauselma sen tarjouksen saamiseksi.

Me tehtiin ensin tajous s-postilla. Johon tuli sitten välittäjältä puhelimella myyjien vastatarjous. Pohdimme muutaman päivän ja soitimme välittäjälle että tämä myyjien ehdottama summa hyväksytään. Välittäjä pyyti käymään toimistolla niin tehtiin kirjallinen ns "virallinen" tarjous (myyjien ehdottamalla hinnalla) missä oli nuo kaikki 4% korvaukset ja vapautumis pvm kirjattu yms yms. Seuraavana päivänä tuli myyjien allekirjoituksilla vahvistettuna nuo luiskat s-postiin.
 
Onko kenelläkään kokemuksia vähän vanhemmista (20-luku tjsp) puutalo-osakkeista ja mitä ottaa huomioon ostettaessa? Nuo yleensä isosti remontoituja jo, niin kannattaako katsastaa ammattilaisella että minkälaista jälkeä ko. reiska tehnyt? Mietityttää myös lämmityskustannukset, ilmanvaihto, äänieristys, tulevien remppojen kustannuksien jakautuminen yms.
 
Mielenkiintoista kuinka tässäkin on vaihtelua välittäjien kesken.
Omissa asuntokaupoissa välittäjät ovat aina tehneet tarjoukset kirjallisena ja allekirjoituttaneet tarjoajalla ennen toimittamista myyjälle. Hintaa on saatettu haarukoida vielä vastatarjouksen jälkeen sähköpostilla tai puhelimella, mutta siellä on aina ollut takana ainakin se yksi kirjallinen tarjous. Sitten kun yhteisymmärrys on saavutettu niin se on vielä laitettu tarjoukseen jonka molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet.

Onhan tuo paperilla tekeminen toki hidasta, mutta ainakin kaikesta on sitten mustaa valkoisella mahdollisien kiistatilanteiden varalta.
 
Tähän asti on ollut helppo hymyillä, kun kaikki on mennyt hyvin. On tuossa muutamalla tutulla ollut myös kevennetty tapa toimia. Tarjous on tehty muutamalla lauseella paperilla tai sähköpostilla ja loput on sitten sovittu suullisesti ja kirjattu kauppakirjaan. Sitä en tiedä, että miten käsiraha tai sanktiot näissä sitten toimii jos niitä ei ole missään mainittu. Voihan toki olla, ettei käsirahaa käytetä lainkaan.
 
Mutuilen sen verran, että uskon sopimussakkopykälän olevan tänä päivänä yleisempi ratkaisu kuin käsiraha.
Asuntokauppaa rahoitetaan tällä hetkellä sen verran lainapainotteisesti, ettei monilla välttämättä ole heittää sitä kymppitonnia tai paria toisen ihmisen tilille odottelemaan kauppokirjojen tekemistä. Ainakaan omalla kohdalla käsiraha on tuotu edes mahdollisuutena esiin kerran kaikista niistä paristakymmenestä kerrasta kun asuntoa/taloa on oltu katsomassa ja tarjouksen tekemistä mietitty, joten ei tuota mahdollisuutta tunnu välittäjätkään usein tarjoavan. Tuollainen etupainotteisesti tehtävä suuri maksu tuntemattoman ihmisen tilille voi myös tuntua tämän päivän ihmisistä vähän vieraalta toimintatavalta. Ainakaan itse en ihan äkkiä käsirahaa lähtisi maksamaan, koska olen vähän vainoharhainen tällaisissa asioissa, ja huijarit pystyvät upeisiin suorituksiin tänä päivänä. Mieluummin otan sen sanktiopykälän sinne kuin maksan oikeaa rahaa jollekin etukäteen.

Parashan se olisi, jos nämä kaupat aina menisi "reilulla meiningillä" ja hyvässä hengessä ilman sakkopykäliä ja muuta, mutta näitä taidetaan käyttää sen takia, että noita hupitarjoajia jotka vetäytyvät kaupoista ilman sanktiopykälää taitaa olla liikkeellä enemmän kuin äkkiarvaamalta uskoisi. Tuollainen kymppitonnin perumismaksu laittaa kummasti miettimään että tekeekö sittenkään tarjousta asunnosta jos sitä ei sitten ehkä kuitenkaan oikeasti ole ostamassa. Tuollainen hupitarjoaminen ovi aiheuttaa myyjälle sen, että asuntokauppa jonkun toisen oikean ostajan kanssa saattaa mennä sivuun samalla kun aikaa palaa turhaan hupitarjoajan kanssa kun kämppä on poistettu myynnistä hyväksytyn tarjouksen jälkeen.
 
Mielenkiintoista kuinka tässäkin on vaihtelua välittäjien kesken.
Omissa asuntokaupoissa välittäjät ovat aina tehneet tarjoukset kirjallisena ja allekirjoituttaneet tarjoajalla ennen toimittamista myyjälle. Hintaa on saatettu haarukoida vielä vastatarjouksen jälkeen sähköpostilla tai puhelimella, mutta siellä on aina ollut takana ainakin se yksi kirjallinen tarjous. Sitten kun yhteisymmärrys on saavutettu niin se on vielä laitettu tarjoukseen jonka molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet.

Onhan tuo paperilla tekeminen toki hidasta, mutta ainakin kaikesta on sitten mustaa valkoisella mahdollisien kiistatilanteiden varalta.

Itsekään en käsirahaan ole vielä törmännyt ja yleensä tuntuu siltä että välittäjä ottaa noita suullisia tarjouksia suuntaan sekä toiseen ja sitten kun aletaan olla samoilla aaltopituuksilla hän vasta tekee kirjallista paperia mihin pyrkii saamaan molempien osapuolien nimet alle. Samalla kysellen päivämäärät ja paikat missä sopimus sitten kirjoitetaan puhtaaksi (sekä raha vaihtaa omistajaa) ja koska muuttaminen tapahtuisi + tehdään mahdolliset sakko/rangaistuspykälät myös. Eli paljonko maksetaan jos sopimusta ei synnykään puolin / toisin sekä paljonko maksetaan per viikko jos asunto ei ole vapaana sovittuna ajankohtana.

Jättää tuo tietysti teoriassa jotain kohtia avoimeksi (kuten mistä ja koska ne avaimet saa, jos on kettumainen myyjä voi vetkutella ja todeta että kämppä on kyllä tyhjä mutta ei ehdi esim. ulkomaalla olevan työkeikan takia tuoda avaimia...) mutta yleensä ei ongelmia. Yleensä myös ne avaimet saa jo aiemmin ja pääsee hieman käyttelemään toisten sähköä jne.. eli jos on sovittu vaikka 1.1.2017 muuttopäiväksi viimeistään niin viikkoa tai paria aiemmin saattaa ja yleensä saakin sen kämpän avaimet.
Otaksuen että itsekin on antanut tarpeeksi siimaa (esim. kauppa tehty 15.11 ja todettu että 1.1 on ihan OK eikä yritetty saada kämppää heti samalla/ seuraavana viikkona itselle). Myös pankit joista lainaa otetaan yleensä kirjaavat että laina on otettu esim. 15.11.2016 mutta astuu voimaan (korot, maksut jne) 1.1.2017 jos pyytää. Mikäli ei pankille mitään kerro toki he mieluusti alkavat ottaa samantien lainanlyhennyksiä korkoineen.

En sitten tiedä miten oikeasti pitkässä siirtoajassa kävisi, tuskin pankki suostuisi että 1.1.2017 on kaupat tehty ja laina otettu mutta virallisesti aletaan maksaa lainaa sekä korkoja vasta esim. 1.1.2018 minkä ajan kumpikin osapuoli asuisi tyytyväisenä vielä vanhoissa asunnoissaan vaikka rahat olisivat jo vaihtaneet omistajaa.
 
Me tehtiin ensin tarjous s-postilla ja sitten veivattiin puhelimessa loppuun asti (kun kyse oli enää hinnasta ja muut ehdot oli saatu sovittua). Tämän jälkeen välittäjä pyysi tekemään heidän jonkun yhteistyökumppanin tarjoaman palvelun kautta sähköisen allekirjoituksen, vaati siis vahvan tunnistautumisen. Ei tarvinnut juosta toimistolle..
 
Meilläkin muistaakseni sovittiin suullisesti summaa ja muuta, joiden pohjalta välittäjä teki sitten Etuoven palveluun tarjouspohjan joka sitten pankkitunnuksilla vahvistettiin.
 
Me tehtiin ensin tarjous s-postilla ja sitten veivattiin puhelimessa loppuun asti (kun kyse oli enää hinnasta ja muut ehdot oli saatu sovittua). Tämän jälkeen välittäjä pyysi tekemään heidän jonkun yhteistyökumppanin tarjoaman palvelun kautta sähköisen allekirjoituksen, vaati siis vahvan tunnistautumisen. Ei tarvinnut juosta toimistolle..
Mitä nämä muut ehdot ovat? Kysyn vain koska saattaa jäädä itseltä jotain huomaamatta/ajattelematta.
 
Jättää tuo tietysti teoriassa jotain kohtia avoimeksi (kuten mistä ja koska ne avaimet saa, jos on kettumainen myyjä voi vetkutella ja todeta että kämppä on kyllä tyhjä mutta ei ehdi esim. ulkomaalla olevan työkeikan takia tuoda avaimia...)

Pykälä muotoillaan sopimukseen suunnilleen sanoilla "asunto on ostajan käytettävissä xx.xx.2017 klo 12", joka tarkoittaa sitä, että vanha asukas on raivannut kamansa veke ja toimittanut avaimet ostajalle ko. hetkeen mennessä. Mikäli avaimia ei ole, ei ostaja pääse asuntoon sisään ja viivästyspykälä astuu voimaan koska asunto ei ole ostajan käytettävissä.

Myös pankit joista lainaa otetaan yleensä kirjaavat että laina on otettu esim. 15.11.2016 mutta astuu voimaan (korot, maksut jne) 1.1.2017 jos pyytää. Mikäli ei pankille mitään kerro toki he mieluusti alkavat ottaa samantien lainanlyhennyksiä korkoineen.

Henk.koht. en ole kyllä tällaisesta koskaan kuullutkaan. Pankki alkaa veloittamaan vähintään korkoja siitä hetkestä kun laina on nostettu ja raha asiakkaan tilille siirtynyt. Lyhennysvapaa (myöhäisempi lyhennysten maksu) on sitten asia erikseen ja sovittavissa pankin kanssa, mutta korko juoksee koko ajalta. Muutenhan se olisi ns. ilmaista rahaa sinulle ja pankki menettäisi korkotuottonsa koko tuolta ajalta mikä menee kauppojen tekemisen ja muuttamisen välillä.

Aika normaaliahan on sopia jonkin pituinen lyhennysvapaa tuohon alkuun ja alkaa lyhentämään lainaa vasta muuttamisen jälkeen, mutta korkoja ne pankit eivät kyllä ole perimättä siltä ajalta.
 
Mitä nämä muut ehdot ovat? Kysyn vain koska saattaa jäädä itseltä jotain huomaamatta/ajattelematta.

Ainakin nämä olis hyvä olla mainittuna tarjouksella jotta asioista on mustaa valkoisella ja ei tule tulkinnasta epäselvyyttä

Kaupan kohde (kiinteistön tiedot / osakenumerot, osoitteet)
Kauppahinta (euroina, velaton/myynti, jäävät rahoitusvastikkeet jne)
Maksuehdot (yleensä kaupantekohetkellä, mahd. käsiraha)
Omistusoikeus (yleensä siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä kun kauppahinta maksettu)
Hallintaoikeus ("muuttopäivä", milloin kohde on ostajan käytettävissä
Hoitokulut, verot, vastikkeet muut kulut ja maksut (kuka maksaa vastikkeet, vedet, sähköt sun muut ja mihin asti)
Kaupan toteutumisen ehdot (esim. rahoitus/vanhan asunno myyntiehto)
Tarjouksen voimassaoloaika (ei kannata laittaa turhan montaa päivää)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 600
Viestejä
4 501 817
Jäsenet
74 234
Uusin jäsen
Theun

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom