Tuskin saa oikeusapua sillä listalla ei ole tollaset vapaaehtoiset puljaukset ja oudolta kyllä tuntuisi että valtio tommoista rahottaisi: Mihin asioihin oikeusapua saa
Ensimmäinen pyrkii mahdollisimman edulliseen verotukseen sallituin keinoin, jälkimmäisessä pyritään tulojen peittelyyn.
Alkaa olla varmaan aika vähissä normi sukankuluttajan keissit mistä ei olisi joko selkeää lakia tai sitten ennakkotapauksen kautta ponnistettu?
Joo, kaikki tavallisimmat tapaukset on varmaan puitu. Verottaja viittaakin ohjeissaan monesti ennakkotapauksiin.
Kryptot, NFC:t ja koko ajan lisääntyvä operointi kansainvälisesti myös muissa asioissa on varmaan sellaista aluetta jolla vakiintunut käytäntö ei aina riitä.
Tätä se on, kun yhteiskunta on opettanut julkisten palvelujen käyttäjäksi. Valitettavasti oikeus oikeusapuun tarkistetaan lahjan antajan, eikä lahjan saajan tuloista, joten tuohon ei ole oikeutta.Ei ole itselle tullut kyllä mieleen että yrittäisi hankkia julkisin varoin kustannettua oikeusapua oman verosuunnittelun tueksi
Verottajalle kelpaa helpoiten kävyäksi hinnaksi asiantuntijan lausunto, eli toisin sanoen kiinteistönvälittäjän hinta-arvio. Tämä on maksullinen palvelu. Voit myös itse yrittää perustella käypää hintaa, mutta se vaatii tietysti omaa työtä ja jonkin verran osaamista - ja ehkäpä riski verottajan suhtautumisen suhteen kasvaa.
Välittäjän arvio on hyvä olla koska se on sitten päivättyä mustaa valkoisella, hinnat voi muuttua nopeastikin nykyään. Ja jos tekee remppoja tms ennen kuin verottaja ehtii asian päälle niin sekin voi nostaa hintaa verotuksessa ellei ole aiempaa arviota. Ja toki välittäjä tietyssä raamissa voi arvioida sen hinnan asiakkaan toiveiden mukaan raamin ylä- tai alalaitaan. Verottaja tuskin lähtee kyseenalaistamaan edes sinne päin olevaa välittäjän arviota koska se on ylimääräistä työtä jota useimmat vieroksuvat.
Minun ymmärtääkseni nuo osuudet lasketaan erikseen eli se 50% asuttu osa on verotonta ja lopulle sitten normaali myyntivoittovero. Onhan sulla edelleen se sama 50% siitä kämpästä ilman että sitä on myyty/annettu välissä minnekään - tuo nimittäin nollaisi sen asumisen?Eli vähintään LKV:ltä kannattaa käypä hinta hommata. Olen asunut asunnossa taannoin 5v, 50% omistusosuuden aikana. Mitenkä sitten asia menee jos asunnon myy, 100% omistusosuuden kanssa, jos siellä on aiemmin asunut 50% omistuksen aikana. Ehkä verottaja osais vastata.
Onneksi verotus on selkeää ja suoraviivaista
Vanhan pankin lainassa on euribor koron tarkistushetki joku muu kuin uuden pankin lainassa joka on nykyhetki... Euribor on vanhassa karkeasti 2,8%-0,35 ==2,47%, koron tarkistuspäivä voisi olla siis esim 6.10.2022. Kyllä tuon vanhankin lainan laskelmat muuttuu kun tulee uusi tarkastus korkoon jolloin tuo koron osuus nousee uuden lainan tasolla (olettaen toki että korkotaso pysyy "samana").
Tottahan tuo. Mutta tosiaan marginaali vanhassa sen verran parempi, että kauheasti ei lyhyemmästä euriborista voita pitkällä aikavälillä (historian perusteella). 3kk ja 12kk euriborien ero on keskimäärin ollut pari kymmenystä 3kk eduksi (tarkemmin 0,25 %-yks.), joten hirveän suurta laskennallista hyötyä ei enää tule, jos marginaaliero on 0,17 %-yks. 12kk eduksi. Toki sen näkee vasta kun laina on maksettu kokonaan pois, eli jälkikäteen.
Kysyjä ei kysynyt mitään "viitekorkolotosta" vaan ihmetteli tuota lyhennyksen eroa.
En itsekään vaihtaisi ennen kuin on seuraava korontarkastus. Lisäksi marginaali vanhassa lainassa on niin matala, että jos ei OP:n bonuksia saa käytettyä hyväksi niin ei välttämättä kannata sittenkään.
Tässä tarkempaa uutisointia seuratessa voi todeta, että tämän myötä pankkien ongelmien osalta on tietyllä tapaa käännetty uusi sivu, vaikka puhuvien päiden mukaan "kaikki on edelleen kunnossa". First Republicin kohtaloksi vaikuttaa käyneen ensisijaisesti toimitilamarkkinoihin liittyvät lainat, joiden vuoksi JPMorgan oli lopulta ainoa "halukas" pankin pelastamaan. Tosin vasta sen jälkeen, kun FDIC tarjosi hyvin avokätistä tukea.First Republic kaatui viimein jenkkilässä.
US regulators seize First Republic and sell 'substantially all assets' to JPMorgan in largest bank failure since 2008 crisis
The San Francisco lender becomes the biggest casualty of the banking system turmoil that started in March.finance.yahoo.com
Kaikki on kunnossa niin kauan kunnes ei olekaan enää kunnossa. Ei kai ne voi sanoa että nyt rommaa vaikka sellaista tietoa olisikin..
Parin viimekuukauden kaatuneiden pankkien taseiden koko on ollut isompi kuin finanssikriisissä olleet. Heikossa hapessa pitkään ollut Credit Suisse meni Euroopassa ja Deutsche Bank on luultavasti seuraava. Tuo onkin sitten Euroopan ”Lehman Brothers”-hetki. Suomen Pankki jo huuteli Euro-tasoisen talletussuojan perään hätähuutona. Seuraavaksi kaatuvat pankit on liian isoja pelastettavaksi. Mielenkiintoisinta on nähdä miten UK:n pankki/palvelusektorin käy kun ei ole EU:n veronmaksajat takana vaan oma maa. Tosin meillä on Italia ja pari muuta huolena.
EKP ei oikein voi laskea korkoa sehän tässä on mielenkiintoista...
www.hs.fi
Se keskimääräinen asuntolainamäärä mistä tilastoa kerätään ja mitä yleensä uutisoidaan, on asuntokuntakohtainen lainamäärä, eli sitä ei kuulu enää tuplata kuten teit.
Tämä ei varmaankaan kerro miten paljon lainaa otetaan kun uusi asunto ostetaan, vai kuinka? Luku on keskiarvo velan määrästä joka kattaa myös vanhemmat ihmiset joilla velan maksu alkaa olla loppusuoralla.
Keskimääräinen uusi asuntolaina on toki suurempi kuin keskimääräinen lainamäärä. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa siitä, kuinka suuri osa asuntolainoista on sellaisia, että asuntokunnan henkilöillä on erilliset lainat, eikä yhteinen laina. Keskimääräinen uusi laina tosiaan kun liikkuu siellä 230 000e tienoilla Helsingissä. Sitä ei voi kuitenkaan tuplata, sillä siinä jää huomioimatta yksin asuntoa hankkivat ja kaikki joilla on yhteinen asuntolaina.
Eiköhän niitä ole ostettu suurella velkavivulla arvonnousun toivossa tai yrityksen nimissä sijoitusasunnoiksi. Toki erittäin pieni promille on varakas edelleen Suomessa. Itse en maksaisi eli 250k:ta kerrostalohuoneistosta missään nimessä iha sama missä se sijaitsisi, toki meitä on moneen junaan..
Jos katsoo uudiskohteita, vaikka Helsingin Kruunuvuorenrannasta (10-15km) keskustasta, niin 200k-250k saa 30 neliöisen yksiön.
Päästään tosiaan myös siihen kysymykseen pitäisikö olla itsestäänselvyys että "tavallisella pariskunnalla" on varaa ostaa uudisrakennus keskustasta?
Paras asunnon ostovoima suhteessa palkkoihin oli tilastokeskuksen mukaan 1995. Tästä kehityssuunta on vain heikentynyt korostuen tulevissa sukupolvissa, jotka eivät ole vielä "kerenneet" omistusasuntomarkkinoille. Hyvät pelimerkit tästä vain jatkuvat kun koulutuksen yleinen taso laskee, korot pysynevät korkealla, kaupungistumisen megatrendi pitää hintapainetta yllä ja epävarmuuden aikajakso on kynnyksellä (huoltosuhteen heikkeneminen, energiaepävarmuus, sodat, resurssit).Päästään tosiaan myös siihen kysymykseen pitäisikö olla itsestäänselvyys että "tavallisella pariskunnalla" on varaa ostaa uudisrakennus keskustasta?
Toki onhan vanhojen asuntojenkin hinnat karanneet "järjettömiksi", mutta sehän johtuu vain siitä että ihmisillä on sitä rahaa käyttää ja ollaan valmiita maksamaan siitä sijainnista. Toki varmaan nollakorot tehneet siinä tehtävänsä että sitä rahaa on käyttää
Itse ostin sivummalta halvemman, säästöön menee lainan lyhennyksen verran eli helposti olisi voinut ostaa lähempääkin. Jos laskee että säästö ja/tai lyhennys ovat samanarvoisia niin mikäs siinä; nollakoroilla helppo vetää yhtäsuuruusmerkki
Tähän täytyy kuitenkin huomauttaa, että 1995 olevat asunnot ei kiinnosta pätkääkään vs. uudet asunnot, eli on se vaatimustasokin noussut meillä "ns. nuorilla". Ok, jossain kerrostalossa ei ehkä ole niin iso heitto asumismukavuudessa edes, mutta varsinkin rivi- ja omakotitaloissa on.
Toisaalta kun lukee vaikka tätä:
www.salkunrakentaja.fi
Uudiskohteet ovat viimevuosina pääasiassa mennyt sijoittajille. Sijoitus bisnes asuntoihin pitäisi saada kuriin joka enemmän suosisi ensiasunnonostajia. Näin myös valtio menestyisi pidemmällä aikavälillä kun ihmiset vaurastuisi...
:watermark(https://img.ilcdn.fi/7Zvq_SIca_svyHpzMNqw9_r9Iis=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/958408d7ed4e91cf0c1e6477957befc839793d5706abc60c4793aae05095ab76.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/c1ca49d6f330301098cb27be01498de22304471a34e970a5b24122d5cbb26ce3.jpg)
www.iltalehti.fi
Niimpä niin. Lainaa ei toki saa enempää vaikka ottaisi 35v lainajalla vs 25v laina-ajalla. Stressitestit lasketaan aina 6% / 25v mukaan. Valtion säätely ei saa estettyä aina edesvastuuttomia laskutaidottomia hedonistisia pyrkyritalouksia ottamasta liian isoa lainaa - hyvä niin. Silti mahdollisimman pitkä asuntolainan olemassa olo lainatarjoomassa on hyvä asia, sillä se mahdollistaa joustavemman rahavirtojen ohjaamisen kotitalouksille, myös muualle kuin kiviseiniin jos niin haluaa.
Noh noh. Näytäppä yksikin joka täältä suositellut pitkää lainaikaa ja kehoittanu ylimääräiset eurot käytttää elämiseen?Täällä muuten osa on henkeen ja vereen kertonut miten päälle 25v laina olisi järkevä ottaa ja "mahdollisimman pitkä, jopa 45v laina" olisi se järkevin juttu.
Nyt kun lukee esim. tätä missä valitellaan miten keskiluokkaiset ovat ongelmissa kun otettu esim. 30 vuoden lainaa ja korko oli ~ -0,5% mutta nousi ~ +3,5%
"
Lainanhoitokulut pomppaavat niin rajusti, että se näkyy hyvätuloisenkin perheen kulutuksessa. Kun samaan aikaan sähkölaskut, ruoka ja muutkin kulut kallistuvat, perheen taloudellinen liikkumavara on syöty.
Suomen Pankki on ollut huolissaan pitkistä, yli 25 vuoden asuntolainoista jo pitkään. Tilastoista on mahdoton ennustaa, ketkä eivät selviä asuntolainoistaan. Tyypillisesti velkaan varovaisesti suhtautuvat suomalaiset ottavat asuntolainoissaan maksimimäärän riskiä sitomalla lainansa nopeasti vaihteleviin korkoihin.
Nollakorkojen aika kesti niin pitkään, että monelta ehti unohtua se tosiasia, että lainarahalla on hinta.
"
Kolumni: Keskiluokan korkoahdinko on todellista – Eikä nopeaa helpotusta näy
Suomalaiset maksavat yleensä asuntolainansa supersäntillisesti. Ongelmia ilmenee vasta sitten, jos elämään osuu kriisi: avioero, sairaus tai työttömyys, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Emilia Kullas.
Tietysti oma vika eikä kukaan täältä toivottavasti moiseen sortunut. Ei otettu maksimi pituudella maksimi lainaa ja heti kärkeen lainan lyhennyksiä käytetty että saatiin etelänmatkaa ja kämpän pintaremontteja sekä sisustusta tehtyä ja sitten kun korot nousivat tulikin "oho, milläs nyt maksetaan" efektiä.
Itsekin toki samaa mieltä että jos se keskimääräinen asuntovelka sitä ottaneilla 25% oli maksimissaan 10 000€ ja 50% korkeintaan 50 000€.
Niin "normaalin" hieman vähempituloisen pitäisi tyytyä moiseen eikä ottaa maksimia samalla kun yrittää kaupan kassana tai sairaanhoitajana maksella seuraavia ehkä 30+ vuotta sitä itselle ylisuurta lainaa jossain Helsingin ydinkeskustassa.
YIT’llä on ainakin 2 kohdetta aluillaan Helsingin Nihdissä eivätkä asunnot ole kovinkaan edullisia. Nuo muodostavat n. 10% niiden myymättömistä asunnoista eikä asuntoja ole oikein liikkunut kuukausiin. Tähän asti aikatauluja ei ole rukattu enkä tiedä kuinka helppoa se edes olisi kun tuonne tulee sitten ratikat yms joilla on omat aikataulunsa.
Harva pankki antaa 175k€ lainaa osakkeisiin vaikka laittaisitkin 75k€ itse kiinni, mutta asuntoihin onnistuu. Ja oikeastaan ei tarvitse edes laittaa 75k€ kiinni kun sulla on edellisistä asunnoista laittaa ne loput vakuudeksi. Vähän oikomista ja kärjistämistä, mutta saat sen kolme prossaa tuottoa pelkästään ottamalla lainaa. Ja vielä kun asunnot järkeviltä paikoilta niin arvo on koko ajan ollut nousussa...
Kohta näkyy, kun tulee positiivinen luottotietorekisteri, jonne käytännössä kaikki Suomessa toimivat rahoittajat ilmoittavat henkilöllä olevat velat ja toisaalta sieltä löytyy myös velallisen tulotiedot jo olemassa olevan tulorekisterin kautta. Tämän jälkeen todellisen velkaantumisen seuranta on helppoa.
Helsingissä kaava on mennyt suunnilleen niin, että vuosittainen vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 3,5%, eli asuntosijoitus on tarjonnut erittäin hyvää kokonaistuottoa. Nyt toki tilanne on muuttunut niin, että vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 0% (tai oikeastaan negatiivinen). Siitä voi helposti laskea, että jos korkotaso on 5% tietämillä (sis. marginaalin), niin kovin isoa vipua ei sijoitus enää kestä menemättä pakkaselle.
Noiden kohteiden aloituspäätökset on tehty kauan aikaa sitten ja YIT:llä on aika paljon vielä putkessa. Tappiolla tekee 1-2v ainakin. Moilanen vissiin teki päätöksen panostaa gryndaukseen ja nyt kun tilanne räjähti käsiin mitä kukaan ei olisi voinut aavistaa niin johti Moilasen potkuihin oletetusti....
Tuohon kun lisätään se että mahdollisen asumistuen leikkaus aiheuttaa tyhjiä vuokrakämppiä enemmän pk seudulla niin vaikea löytää vuokralaista + vuokran alentaminen, sekä mahdollinen asuntosijoittajan veroporkkanan poistaminen mitä VM on ehdottanut....
En tiedä, menikö pointti nyt ihan ohi, mutta eikö ne oman maksukyvyn rajat tule nopeammin vastaan lyhyellä lainalla? Jos siis lainasumma on kuitenkin sama.
