Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Tämä on se tärkein kyllä. Sekä (oma) arvio siitä koska tulee (kalliita) remontteja kuten putkiremontti että siihen ehtii hyvin varautua jos asunnon päättää ostaa.
Katsoisin myös energiatodistusta koska jos nyt oikeasti toimitaan tuon uuden EU:n päätöksen mukaan voi tulla nopealla tahdilla (2030 vuoteen mennessä) uusia turhia remontteja jos energialuvut eivät riitä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 390
Jos yhtiö on vuokratontilla niin kannattaa myös vilkasta kuka vuokraa: jos on kaupunki niin varmaan ihan ok, mutta jos on joku firma vuokraajana, niin tarkistaisin millä ehdoin saavat vuokraa nostaa. (ja näillä yleensä paljon, paljon korkeammat vuokrat kuin kaupungilla)
- Liittynyt
- 27.02.2023
- Viestejä
- 101
Vesikaton kunto, itse suosisin hyvin tehtyä julkisivumuuraus kohdetta missä ulkoseinärakenne tuulettuu hyvin, välttäisin kohteita missä käännettyjä kattoja ne on aina riskirakenteita, onko kehittyvä alue tulevaisuudessa esim. rakennetaanko läheisyyteen uusia kulkuyhteyksiä yms? oma vai vuokratontti, onko talo rakennettu 1994 vuoden jälkeen? Jos ennen vuotta 1994 joutuu tekemään kalliita asbestikartoituksia rempatessa ja remppaa joutuu tekemään kalliit ukot....
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Yhtiövastikkeen määrästä varmaan voi jo päätellä näitä tonttien vuokraustilanteita? Huomannut että muutamissa kohteissa vastike oli tolkuttoman suuri suhteessa asunnon hintaan.
Tämä on ainakin ihan toivoton urakka ja lisäksi tilanne voi olla huomenna toinen kuin tänään. Vaikka nyt olisi joka kämpässä omistusasuja niin huomenna joka kämppä voi olla airbnb:ssä. Muutenkin on tuossa hommaa ensin pyytää listaa omistajista ja sitten mennä kiertämään jokaisen asunnon ovelta nimeä ja katsoa että täsmääkö omistajaan ja sen perusteella lähteä arvioimaan vuokralaisastetta. Jos joku Sato omistaa 50 asunnon yhtiöistä 3 kämppää niin se lienee helpoin indikaatio, mutta toisaalta nuo 3 varmaa vuokra-asuntoa on pyöritysvirhe eikä noilla yleensä montaa kämppää ole per talo (yleensä se on koko talo).
Ja jos tuolle linjalle lähtee niin melkein yhtä taloa olennaisempaa olisi se että myöskään niissä viereisissä asunnoissa ei ole vuokralaisaste jokaisessa 90% (ja vielä kaupungin tukemana) -> selvittämistyö paisuu kuin pullataikina.
Vastikkeista (hoito- ja rahoitusvastike) ei voi päätellä kovinkaan paljoa. Niihin voi olla miljoona syytä miksi ovat korkeat. Kannattaa tutustua taloyhtiön tilinpäätökseen, sieltä näkyy, mihin ne rahat menevät.
Jos on mainittu tontinvuokravastike tonttiosuus kannattaa lunastaa pois jos sellainen on. Tontivuokravastike pitää siis laskea asunnon hinnan päälle ja tonttiosuus kannattaa lunastaa samalla kun tekee kaupat. Jos sen tekee myöhemmin, on maksanut turhaa vastiketta ja lunastuksesta menee varainsiirtovero.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 251
Ei välttämättä. Asuntoilmotuksessa kuitenki pitäs näkyä onko tontti vuokralla ja keneltä ja millon uusi tarkistus. Yleensä kaupungilla melko pitkiä nuo tarkistusajankohdat.
Jos et pysyvää asuntoa hanki niin kannatta myös katella onko siellä jotain "kerätään puskuria taloyhtiölle" tyyppisiä ratkaisuja, jotka asunnon myyjä yleensä sit menettää.
Jos yhtiössä kerätään rahoitusvastikevakuuksia niin ne saa kyllä myydessä takaisin. Jos taas on yhtiökokouksen päätöksellä kerätty ylimääräisiä hoitovastikkeita niin niitä ei saa.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Eikös isännöitsijältä saa kysymällä dataa omistajuusasioista ja vuokralaisprosentista? Ei mua naapuritalojen asiat kiinnosta.
Alinpaan, onneksi tiedän kaupungin sen verran hyvin että tiedän millä hoodeilla on/ei ole kaupungin vuokrataloja melko hyvin. Lähinnä tuo AirBnB juttu ahistaa kun niistä on ollut paljon juttua viime aikoina tässäkin kaupungissa. Jotkut taloyhtiöt ovat olleet pulassa noiden kanssa.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 251
Oulussa tähän on puututtu aika tiukasti.
Tässä kohtaa kannattaa unohtaa ko. kohde. Olen itse vähän vastaavanlaisen taloyhtiön hpj, ja noissa tahtoo tulla esiin kaikkea muutakin shittiä kun on eletty lähes kädestä suuhun. Omassa tapauksessa rakennus itsessään on sen verran vanha (osin yli 100v), että kunnollinen saneeraus on hyvin vaikeaa tai vähintään tulee kalliiksi. Jos taloyhtiön talous ei ole kunnossa niin liikkumavara on todella pieni ja kiinteät kulut ei ainakaan ole pienenemässä.
Sä et saa sieltä mitään muuta kuin osakkeiden numerot, minkä asunnon hallintaan ne oikeuttavat ja omistajan nimen.
"Osakeluettelo on siis kaikille julkinen osakkaiden nimien osalta, mutta tarkemmat tiedot kuten osakkeenomistajien osoitteet ja syntymäajat ovat rajoitetusti saatavilla."
Isännöitsijä ei taas kerro sinulle kuka missäkin asunnossa oikeasti asuu, sen saat selvittää itse.
Juurikin tämä. Laina on pakollinen paha, jotta saan elää haluamassani asunnossa. En yritä sitä maksakkaan pois, koska se on parhaimillaankin asuntosäästämistä sijoittamisen sijaan (pl. helsinki). Se, että omakotitaloni on lainanmäärästä on maksettu 35 tai 75 prosenttia on yhdentekevää ja sijoitan säästämisen sijaan itseeni.
Tämän tyyppiset nyt kannattaa kiertää suoraan todella kaukaa! Jos katto vuotanut, niin muutamassa vuodessa odotettavissa myös oikein mukavasti hometta. Eipä taida olla yksikään talo selvinnyt kattovuodoista ilman hometta. Homeelle altistuneet ihmiset reagoi näihin aina välittömästi. Itse ei tarvitse muuta kuin ottaa vaimo mukaan asuntonäytölle, niin lopputulos on parempi, kuin homekoiralla.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Talo on rakennettu vuonna 2009 ja katto korjattiin jo 2015, sen jälkeen kun ongelmat havaittiin. Kylpyhuoneet uusittiin monessa ylimmän kerroksen kämpästä jostain syystä vasta 2019 joka herättää myös pientä epäilystä. Mutta joo redflageja ehkä sen verran että ton vois unohtaa.
Tärkein pointti varmaan on se, että mitoittaa lainan määrän kohtuullisen laina-ajan mukaan. Esim enintään kolmannes kotitalouden nettotuloista 15 vuoden laina-ajalla. Varsinaisen lainan ottaa sitten pidemmällä maksuajalla joustavuuden parantamiseksi. Tällöin ei käy köpelösti jos jompikumpi perheen aikuisista jää työttömäksi tai kotiin lapsia hoitamaan. Ongelma syntyy siitä, jos lainanmaksukyvyn mitoittaa sen pitkän laina-ajan mukaan.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 064
Jep, tai vaan perinteisesti että katsoo että kuukausierä on sellainen että sen pystyy reilusti kohonneellakin korolla maksamaan.
Tuota voi ajatella tavallaan kahdesta suunnasta, toisaalta pitkän laina-ajan käyttäminen siihen että saa vedettyä lainan ihan tappiin niin että saa vielä kuukausierän juuri ja juuri maksettua on tavallaan tyhmää, mutta toisaalta niin on itsensä ajaminen kuseen kuukausierän kanssa siksi että on ollut pakkomielle lyhyestä lainasta.
Ja mitä yleisesti riskiin tulee, niin kapitalismi on siitä jännä peli että ottamalla taloudellisia riskejä voi hävitä, mutta ottamatta häviää varmasti.
EKP:n korkopäätös oli odotettu, eli ohjauskorkoja nostettiin 0,25 %-yks. Korkohuippu alkaa lähestyä, mutta 0,25 %-yks. nostoja on vielä odotettavissa, ehkä yksi-kaksi. Tämä ennakoinee, että EB 12kk pyörii nykylukemien tietämissä lähitulevaisuudessa ja lyhyemmät euriborit alkavat lähestyä sitä.
Kuulostaa kyllä roskalta noin uudeksi taloksi.
Kannattaa asia ehkä miettiä niin, että jos olisit itse myymässä tätä asuntoa 5 vuoden päästä eteenpäin ja kerrot tämän saman ostajalle, niin miltä se kuulostaisi hänen korvaansa?
Kai se riski niissä liittyy siihen miten vähän joustoa niissä on rakennettu sisään. Laina-aikaa vaikea venyttää jos on jo tapissa.
Elämänlaatua voi varmaan maksimoida monella tavalla. Ne joiden läheiset (esim. vanhemmat) ovat ajautuneet ongelmiin lainojen tai sijoitusten kanssa saattavat esim. suhtautua niihin ihan eri tavalla kuin ne jotka eivät ole seuranneet moista läheltä.
Heh. Samanlaista roskaa ne tuppaa lähes kaikki olemaan. Mutta sitä se on, kun rakennetaan muka energiatehokasta ja ympäristöystävällistä asumusta mahdollisimman halvalla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Tämä on muuten asia minkä toit hyvin esille. Eli varmaan omaan lainan ottoon ja mielipiteeseen vaikuttaa muistaako 90-luvun laman (onko tuttuja jopa tappanut itseään sen seurauksena) vai onko tiedot hankittu 0% korkojen aikaan jolloin pankki ihmettelee etkö oikeasti haluaisi vielä vähän lisää rahaa ja tehdä vaikka pintaremonttia ja autotallia samaan syssyyn asuntolainalla? (Tai sitten jotain siltä väliltä)
Näinhän se toki on. Itse ostin noin 10v sitten rakennetun hirsitalon reilu vuosi sitten ja olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen tähän. 260mm hirsi ilman mitään eristeitä on kyllä yllättänyt positiivisesti. Vaikka pakkastakin saattaa välillä olla ihan kunnolla ja tuuli tossa rannassa saattaa olla välillä hiton kova, niin silti ei kyllä tarvii palella. Ollut välillä jopa ollut vaikea saada vilpin käyrät sellaisiksi, että lämpötila ei nouse paljoa yli 24 asteen.
Asunnon sijainti on Oulussakin se tärkein tekijä. Mitä lähempänä keskustaa ja jokea tai merta ja mitä rauhallisempi paikka, niin sitä kalliimpi asunto.
Myös vuokratontti vs. omatontti kannattaa tarkistaa. Pahimpia on ne epämääräiset yksityiset Ålands bankenin ja muiden koijareiden ylihintaiset vuokratontit.
Myös vastike ja sen suuruus kertoo paljon taloyhtiöstä. Isommassa asunto-osakeyhtiössä ne ovat yleensä halvemmat kuin pienemmässä kun esimerkiksi siivous ja lumityöt ovat isommassa taloyhtiössä halvemmat per huoneisto verrattuna muutaman asunnon taloyhtiöön.
Kaikilla talon osilla on joku laskennallinnen käyttöikä. Kallein remontti taitaa olla (viemäri)putkiremontti. Valurautaputkiset 1960-luvun talojen viemärit taitaa alkaa olla kaikki jo uusittu kun niiden "tekninen elinikä" on loppunut joskus 25 vuotta sitten jo kun laskennallinen ikä niille on joku 30 vuotta mitä kestävät. Nyt taitaa olla menossa 1970- ja 1980-luvun muovisten viemäriputkien putkiremontit pinnoittamalla tai sukittamalla tai perinteiseen tyyliin. Niiden elinkaari on noin 50 vuotta. Voivat kestää pidempäänkin tai porsia jo aiemmin.
Hintaluokka taitaa olla noin 800 euroa per neliö asuntoa mitä perinteinen putkiremontti kustantaa. Eli 50 neliöisessä kaksiossa jo 40 tuhatta euroa. Samalla uusivat usein siihen rahaan ne kylpyhuoneet ja saunat ja sähköjä uusivat ja tietoliikenne- ja antennikaapelit.
Julkisivuremontti on sitten toinen kallis remontti. Sandwich-betonielementit kestää ulkoseinissä noin 50 vuotta kunhan saumat uusii aina 15 vuoden välein. Sen 50 vuoden jälkeen koko betoninen julkisivu pitää purkaa ja alta seinästä mahdollisesti paskaksi menneet villat vaihtaa ja rakentaa se sitten uudelleen se ulkopinta seinäelementteihin. Paikallaan muurattu tiilinen julkisivu kestää kenties satoja vuosia.
Paras avautumissuunta parvekkeelle ja asunnon oleskelutilojen ikkunoille on etelä tai länsi. Huonoin taas on pohjoinen kun aurinko ei paista silloin asuntoon koskaan.
Sehän on loppujen lopuksi aika pieni ja edullinen homma tehdä jonkinkin yksiöön tai kaksioon pintaremonttia ja pistää vaikka kaikki pinnat uusiksi ja tarvittaessa märkätilatkin. Paljon kalliimpi homma se on jos ne taloyhtiön isot remontit on tekemättä ja ne tulee eteen maksettavaksi. Talon sijaintia tai vaikka parvekkeen avautumissuuntaa ei taas voi muuttaa kerrostalossa käytännössä mitenkään vaan ne on ne mitkä sattuvat olemaan ja ovat sellaiset talon purkamiseen saakka.
Jos jostain taloyhtiöstä on paljon asuntoja myynnissä tai tai tulee paljon asuntoja yhtäkkiä myyntiin, niin yleensä siinä takana on joku syy miksi ihmisillä on kiire päästä niistä eroon. Kenties tulossa on joku yllättävä ja kallis remontti taloyhtiöön ja siitä alkanut huhut kiertää vaikka mitään päätöksiä ei vielä ole ja kuntotarkastajallakin tai tavarantarkastajallakin vielä raportit kirjoittamatta. Tai sitten voi olla pesiytynyt taloyhtiöön jotain hirviönaapureita.
Oulussa jos haluaa hassata asuntorahat Kankkulan kaivoon, niin suosittelen tsekkaamaan Sairaalarinteen vanhat sairaanhoitopiirin vanhat työsuhdeasunnot. Niissä on kaikki mahdolliset ja mahdottomat remontit tekemättä. Niiden talojen alla olevat tontit on myyty pankin tonttirahastolle, joka perii niistä monta kertaa käypää tasoa korkeampaa tonttivuokraa. Halvin parkkipaikkakin maksaa sähköttömänä "vain" viitisenkymmentä euroa kuussa siitä vierestä. Taloyhtiössä on myös useita vesivahinkoremontteja menossa nyt tai tehty jo taloyhtiön piikkiin eikä vakuutus maksa mitään kun putkien parasta ennen päivä on mennyt niin pahasti vanhaksi ja niin paljon ollut jo niitä vesivahinkoja että ne vuotovakuutukset on sanottu irti vakuutusyhtiön toimesta. Sairaanhoitopiiri myi ne talot grynderille joskus 6 vuotta sitten ja grynderi myi sitten niiden alta tontit tonttirahastolle ja myi esimerkiksi kaksiot kiinnostuneille hintaan 14 tuhatta euroa. Nyt niitä asuntovälittäjät yrittää myydä vajaan 40 tuhannen euron hintapyynneillä. Paino sanalla yrittää. Huutokauppasivustoilla niitä on yritetty myydä alle 20 tuhannen euronkin hintaan viime vuonnakin huonolla menestyksellä. En ymmärrä itse miksi kukaan niistä maksaisi euroakaan kun niiden talojen korjaaminen on kalliimpaa kuin mitä niiden purkaminen ja uuden tekeminen tilalle. Tosin siinä purkavassa "korjausrakentamisessa" taas ei ole mitään järkeä, kun ne talot sijaitsevat todella pahasti ylihintaisella vuokratontilla ja rakennusoikeuskin on käytetty viimeiseen neliöön saakka jo kun se myytiin grynderille ja grynderi sitten haki kaavamuutosta ja rakensi viereen samalle tontille niitä uusia taloja. Jos jotain positiivista hakee siitä kohteesta, niin aika ei tule pitkäksi kun niissä taloissa asuu monenlaista mielenterveyskuntoutujaa, perinteistä juoppoa ja nykyaikaisempaa narkkaria ja vankilasta vapautunutta. Viimeksi tänään poliisi eristänyt siitä kulmilta ulkoa alueen kun joku pistetty taas kylmäksi tai piesty teholle. Myös asuntojen pohjaratkaisut ansaitsevan peukun, kun niiden pohjakuva on sellainen soluasunto ja niihin asuinhuoneisiin voi sen vuoksi ottaa helposti jonkun narkkarin alivuokralaiseksi jos aika käy muuten pitkäksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Kannattaako tuota edes kysyä? Eli ilman muuta jos ainoa vaiva on kysyminen se kannattaa tehdä. Vaikka vastaus olisi kieltäväkin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 420
Onhan se näin.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Juu nykyisessä kämpässä(vuokra) on alkanut juuri julkisivuremppa. On iso ja pitkä remontti, siksi tuli tämä kämpän osto nyt ajankohtaiseksi kun kerrankin on oikea intensiivi muuttaa, joten nyt on mielestäni oikea aika. Ei jaksa enää uutta vuokrakämppää hommata. Itse tykkään näistä vanhemmista isoista kaksioista. Tuntuu että 2000-luvulla huoneistot ovat jatkuvasti pienentyneet, neliöhintojen noustessa.
Alueita jota olen nyt kartoittanut on Länsi-Tuira, Toppilansaari/salmi, Värttö, Lyötyt, Myllytulli. Eli semi lähellä keskustaa pyöritään, joten budjetilla jolla olen on kompromisseja tehtävä. Neliöhinta ehdoton max. 3500e joka ollee budjetillani kipurajalla n. 50-60 neliön kämpästä. Toki aluetta on laajennettava jos ei ala löytymään hyviä ehdokkaita.
Tänään on lainaneuvotteluaikakin, joten lainalupaus ainakin tullee.
Ei ole itsestäänselvyys.
Kerran Danske Bank kutsui neuvotteluun ihan vain kertoakseen etteivät myönnä lainaa. Hieman korpesi kun oli vain tuota varten ottanut töistä pari tuntia saldovapaata ja kammennut itsensä 20 km päähän konttorille. En tiedä odottivatko minun vetävän jonkin kanin hatusta kesken neuvottelun, kun eivät voineet vain suoraan vastata hakemukseen kieltävästi. Oli ensimmäinen ja viimeinen kokemus kyseisestä pankista.
Sain vanhasta pankista vastauksen, että tämän kuun maksuohjelmassa korontarkistus 29.4.2023 ei ollut täysmääräisenä, koska maksupäivä on 18.5, jolloin korko vaikuttaa vain puolelta kuukaudelta.
Toukokuun jälkeen maksu vanhassa pankissa muuttuisi:
Noin: Lyhennys 575 € - korko 1250 € - muut kulut 2,30 € - yhteensä 1827 €
Eli päivityksen jälkeen maksuohjelmat linja keskenään, ja epäselvyyden aiheittu kesken kuukauden päivittyvä korkoa ja 2 vk jälkeen ollut seuraava maksu.
Jatketaan pankin vaihto OP:lle kun saatiin 3 kk euribor kohtuullisen hintaan ja vuosittaiset bonukset voidaan käyttää jo Pohjolassa oleviin terveysvakuutuksiin.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 153
Sangen erikoista kyllä etteivät voineet vain ilmoittaa tietojen perusteella että no can do, mutta lainaneuvottelujen puolesta Danskessa onnistuu nykyään hoitaa ne sentään puhelimessa. Kertaakaan ei tarvinut käydä konttorilla jotta sai lainat nostettua ja systeemit hoidettua kuntoon. Netin ja puhelimen välityksellä onnistui kaikki jo tuossa loppuvuodesta 2019 kun siirrettiin laina sinne.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Tuloja ja varallisuutta on sen verran että tuskin tulee ongelmia.
Menot on tärkeä osa kokonaisuutta. Ja mihin menot kohdistuvat, jos kohdistuvat esim. kuukausisijoituksiin, niin hyvä, baareihin, niin huono
Siis pankin mielestä.Jos haet lainaa omasta pankista, niin sehän näkee menosi toki hyvinkin tarkkaan, eli eiköhän joku seula ole jo läpäisty, jos lainaneuvotteluihin tulee kutsu.
Yleisesti ottaen jos haluaa omasta pääpankista parhaan lainatarjouksen, niin kannattaa optimoida tilinkäyttöä useamman kuukauden ajan. Sellaista se on nykyaikana, kun kaikkea pääsee kyyläämään ja automatiikka tekee osittain päätöksiä.
Käsitykseni mukaan pankit ovat kiristäneet lainanantoa viime aikoina, eli hakijan spekseissä ei välttämättä ole mitään vikaa, vaikka enää ei saa samanlaisia lainamääriä hyvillä ehdoilla kuin pari vuotta sitten.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 093
Menot on tärkeä osa kokonaisuutta. Ja mihin menot kohdistuvat, jos kohdistuvat esim. kuukausisijoituksiin, niin hyvä, baareihin, niin huono
Jos haet lainaa omasta pankista, niin sehän näkee menosi toki hyvinkin tarkkaan, eli eiköhän joku seula ole jo läpäisty, jos lainaneuvotteluihin tulee kutsu.
Yleisesti ottaen jos haluaa omasta pääpankista parhaan lainatarjouksen, niin kannattaa optimoida tilinkäyttöä useamman kuukauden ajan. Sellaista se on nykyaikana, kun kaikkea pääsee kyyläämään ja automatiikka tekee osittain päätöksiä.
Käsitykseni mukaan pankit ovat kiristäneet lainanantoa viime aikoina, eli hakijan spekseissä ei välttämättä ole mitään vikaa, vaikka enää ei saa samanlaisia lainamääriä hyvillä ehdoilla kuin pari vuotta sitten.
Joo oma pankki tosiaan voi kahtella tilitietoja tarkemmin, mutta mullakin menee rahaa ristiin rastiin niin ei ne sieltä bonganntu kuin tyyliin: "Mitä nämä Svea maksut on?" Minä: "Säästötilille..."
Sen sijaan olisi ollut milenkiintoisempi keskustelu mitä nämä toistuvat ulkomaan maksut n.2k€/kk keskimäärin on mihin on merkattu teidät saajaksi. Maksan arjen menot cashback debit kortilla eli arjen menoja ei näy pääpankin tilinauhoilla. Ja noita debit kortteja tankaan tuolta palkkatililtä ulkomaan tilisiirroilla. Tästä ei kyselty mitään. Toki olen muuttanut sinne pankin tiedä asiakkaasi tietoihin, että noihin maihin menee rahaa kk tasolla. Muuten siellä joku automaatti jo red fläggäisi siirrot. Mutta tosiaan olisin odottanut, että olisi kyselty mitä rahaa sinne menee...
Että en usko, että kovin paljon vaivaa kannattaa nähdä tilitietojen puhtaana pitämiseksi.
Budjetti kuulostaa hyvältä. Eli 3000 euroa/m2 kertaa 50-60m2 = 150-180 tuhatta euroa.
Oulussa tuolla saanee noilta nurkilta sellaisen 2000-luvun taitteen tuntumassa rakennetun kaksion saunalla ja isolla lasitetulla parvekkeella.
Itse ehkä raakasti karsisin tuosta listalta pois nuo Oulujoen pohjoispuolella sijaitsevat alueet, kun ne tahtovat olla sellaista "lähiötä" ne jotka keräävät kaikanlaista ongelma asukasta ja etnistä värinää tahtoo olla melkoisesti.
Sitten laajentaisin joen etäpuolella mukaan myös Limingantullin, Heinäpään, Kuusiluodon, Peltolan, Karjasilta, Raksila, Höyhtyä ja sitten ottaisin mukaan etsintään keskustan reuna-alueet Vaara, Pokkitörmä yms.
Em. alueilla on myös tarjolla asuntoja himskatin kalliilla vuokratonteilla. Tyyliin uudenkarhea kaksio Myllytullista hintaan 180 tuhatta euroa ja tontinvuokravastike 200 euroa kuussa ikuisesti vailla lunastusmahdollisuutta ja autopaikka 100 euroa kuussa. Tuosta jos korjaa nuo ylihintaiset vuokratontit ja autopaikan pois, niin asunnon vertailukelpoinen hinta olisi kenties joku 280 tuhatta euroa. Tuolla hinnalla pitäisi Oulusta irrota jo meren rannasta kattohuoneisto merinäkymin ja kahden tai kolmen ilmansuunnan parvekkein ja oma tontti alle.
Kannattaa myös asuntoa Oulusta etsiessä tarkistaa nyt mitä kaavamuutoksia siihen naapurustoon on vireillä tai suunnitteilla. Aika paljon purettu viime vuosina vanhoja taloja ja esimerkiksi liikuntahalleja ja sitten tilalle tehdään jotain 10-16 kerroksista tornitaloa. Ei kait siinä muuten, mutta nehän naapuritalojen huoneistojen myynti-ilmoituksista "unohtavat" jostain syystä sen mainita, että ne asunnon parvekkeen puisto- ja merinäkymät on sitten pian vaihtumassa siihen viereen tulevan tornitalon varjoon.
Itse jos olisin nyt tuollaista asuntoa etsimässä Oulusta, niin miettisin vakavasti sitäkin vaihtoehtoa, että ostaisinkin 2-3 vuodeksi asumisoikeusasunnon ja asuisin siinä sen ajan ja odottelisin siinä että toivottavasti asuntojen hinnat romahtavat mahdollisimman paljon sinä aikana. Siitähän asumisoikeusasunnosta pääsee eroon parissa kuukaudessa itsestään kun ilmoittaa vain että siitä haluaa eroon ja joutuvat vielä maksamaan sen maksetun ASO-maksun takaisin rakennuskustannusindeksillä korjattuna.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 251
Ihtekki Oulussa asuntoa etin(joskin eri kokoluokassa) ja meidän kriteereillä ei asuntovahtiin montaa ilmotusta tule viikossa, välillä se yks, välillä useampi. Hiljaista on ollut ja hiljaisemmaks tuntuu menevän. Montaa ilmotusta mitä on katottu ei oo mennyt kaupaksi tässä parin kuukauden aikana vaikka hintojakin alenneltu jo 5-20k joissakin tapauksissa. Osa lähtenee vähin äänin pois myynnistä, osa mennee kaupaksi. Oulu vähän ollut ilmeisesti jälkijunassa tossa asuntojen hinnanlaskussa. Uudisrakennusta on suhteessa ihan helvetisti ja uusia kerrostaloja joka kulmalla.
Noissa asuinalueissa miettisin juurikin asuinalueen rauhallisuutta. Tuirasta en miellä kumpaakaan puolta semmoseks missä haluaisin asua ihan sen alueen yleisen rauhattomuuden vuoksi. Tuira on vielä semmonen läpikulkupaikka. Heinäpää on toinen hajuhaittojen vuoksi. väitetään kovasti ettei enää haise, mutta kyllä se haisee ihan tarpeeksi usein siellä suunnalla. Ei välttämättä enää sisälle asti, mutta ulkona kuitenkin.
Noissa asuinalueissa miettisin juurikin asuinalueen rauhallisuutta. Tuirasta en miellä kumpaakaan puolta semmoseks missä haluaisin asua ihan sen alueen yleisen rauhattomuuden vuoksi. Tuira on vielä semmonen läpikulkupaikka. Heinäpää on toinen hajuhaittojen vuoksi. väitetään kovasti ettei enää haise, mutta kyllä se haisee ihan tarpeeksi usein siellä suunnalla. Ei välttämättä enää sisälle asti, mutta ulkona kuitenkin.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 797
Tuira on läpikotaisin tuttu alue jossa tottunut asumaan. Siksi se on luonnollisesti vaihtoehto. Koskitien ympäristö erityisesti kiinnostaisi, siellä ne arvonnousutkin tulee olemaan isoja tulevaisuudessa.
Heinäpään voisi lisätä vaihtoehdoksi. Höyhtyä/Karjasilta onkin jo vahdissa mukana. Limingantulli ei ole missään nimessä vaihtoehto. Ahdistava teollisuusfiilis koko alueella. Mutta joo, valikoima tuntuisi nihkeältä. Uusia myydään paljon mutta kuka niitä ostaa niillä hinnoilla muutakuin grynderit.
Heinäpään voisi lisätä vaihtoehdoksi. Höyhtyä/Karjasilta onkin jo vahdissa mukana. Limingantulli ei ole missään nimessä vaihtoehto. Ahdistava teollisuusfiilis koko alueella. Mutta joo, valikoima tuntuisi nihkeältä. Uusia myydään paljon mutta kuka niitä ostaa niillä hinnoilla muutakuin grynderit.
Heinäpään kaupunginosa Oulussa on hauskan niminen. Se Heinäpää taitaa olla vähän epävirallinen nimi ja epävirallisia ovat sen rajatkin. Ilmeisesti yleensä sen rajana pidetään keskustan suuntaan Nummikatua. Siitä Nummikadulta on matkaa Oulun keskustan keskelle ehkä noin 250-300 metriä. Ei siellä laidalla Heinäpäätä sen enempää haise paska kuin muuallakaan keskustassa. Sitten taas reilu kilometri siitä lounaan suuntaan Heinpäässä alkaa olla se paperitehdas lähellä ja sieltä tulee melua ja pölyä. Ei se tehdas niin pahasti haise kuin aikoinaan vuosikymmeniä sitten, mutta ilmeisesti sieltä välillä pöllähtelee se sellupaskan haju mitä lehdestä välillä lukee. Noin kerran vuodessa tai parissa se paperitehdas pölläyttää ihan kunnolla hajuja ja Oulun keskustakin haisee kuin lokakaivossa olisi jossa haisee mädännyt kananmunapieru. Isompi ongelma kuin haju on tuo melu ja pöly Heinäpään paperitehtaan puoleisella laidalla tai ainakin oli mitä siellä joskus vuosituhannen taitteessa asuin.
Kyllä niitä asuntoja myyntiin tulee kun päivittäin jaksaa tsekata uudet asunnot mitkä tulee myyntiin ja ja jotka sopivat omiin hakuehtoihin. Yleensä ne hyvin hinnoitellut hyvät asunnot tahtoo hävitä myynnistä alle viikossa. Joskus niitä tulee jopa "tarjouskauppaan" ja ne häviää silloinkin yleensä alle viikossa listoilta.
Paljon on sitten niitä ylihinnoiteltuja tai muuten ongelmaisia asuntoja, jotka roikkuvat myynnissä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Saattaa olla myyntikuvat esimerkiksi viime kesältä niissä. Kohtahan ne viime tai toissa kesänä otetut myyntikuvat näyttävät taas tuoreilta kun on kesä taas.
Säälittävimpiä on ne ikivanhat tarjouskauppa-ilmoitukset, joissa on lähtöhinnassakin useampi kymmenen prosenttia ilmaa ja ilmoituksessa lukee että siitä voi tarjota vain ylöspäin eikä niistä kukaan ole halunnut tarjota mitään eikä taatusti tarjoakkaan ennen kuin lähtöhinta esimerkiksi puolitetaan. Karkottaa vain tuollainen lähtöhinnaltaan törkeästi ylihintainen tarjouskauppa kaikki potentiaalisestikkin kiinnostuneet ostajat.Korot ovat nousussa, lama alkamassa ja verotus kiristymässä, niin eiköhän se ala näkyä kohta myös niiden myytävien asuntojen hinnoissakin se ja niiden hintapyynneissäkin. Myös mukavasti on valmitumassa Ouluun uusia kerrostaloja jotka ovat myymättä, niin eiköhän niissäkin uusissakin asunnoissa ole pakko tiputtaa myyntihintaa kun muuten se jää rakennuttajalle vuosikymmeniksi kenties käsiin tyhjillään eikä niiden taseet taida sellaista kestää.
Jos itse olisin nyt ostamassa Oulusta kaksiota ja vanha asunto olisi menossa alta, niin miettisin kyllä vakavasti sitä että muuttaisin kahdeksi vuodeksi asumisoikeusasuntoon ja odottelisin asuntojen hintojen alenemista. Sillähän voisi samalla testata jonkun asuinalueen josta asunnon ostoa miettii. Eli vaikka sen Heinäpään jos miettii haiseeko siellä se sellutehtaan paska tai onko pöly- tai meluongelmaa.
Noin 15-20 prosenttia ne uusien kalliiden asuntojen hinnat ovat tulleet alas Helsingissäkin niistä 2021 vuoden huippuhinnoista. Esimerkiksi Lauttasaaren alueelta kuullut sellaista kokemusta ihan viime ajoilta. Enkä yhtään edes epäile etteivätkö voisi tulla alas vielä saman verran tai enemmänkin.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 251
Eikö nämä mene juurikin sijoitusyhtiöille joilla tase sen jonku aikaa kestää. En kyl jäis odottaan mitään massiivialennusta uusista asunnoista. Muutenki vähän hirvittää nuo taloyhtiöt joissa muutaman vuoden päästä pomppaa rahotusvastikkeet 5-6 kertasiksi ja ostajia ei kuulu eikä näy.
Nehän vuokra-asuntofirmat on vivuttaneet ihan urakalla viime vuosina hommata velkarahalla asuntoja. Niiden kaikenlaisten Kojamojen ja muiden koijareiden kurssit ovat suunnilleen puolittuneet vuodessa. Suunnilleen velkaa ottaneet osingonmaksujakin varten.
En tiedä oikein miten niiden asuntojen osto velkarahalla niille olisi nyt hyvää pisnestä kun velan korko marginaaleineen taitaa olla niille yrityksille jo nyt viiden prosentin luokkaa ja ylöspäin vauhdilla vielä on korot menossa. Sitten taas asunnoista saa vuokrattaessa kenties 3 prosenttia tuottoa. Edellyttäen sekin että vuokralaisia löytyy.
Kyllä se varmaan ahdistaa monissa uusissa taloyhtiöissä, kun talo voi olla joku Vantaan takamailta oleva kerrostalo ja lyhennysvapaiden päättyessä pian vastike ja rahoitusvastike ja tonttivuokra voi olla esimerkiksi kaksiosta 1800 euroa kuussa ja moisen asunnon vuokra vapailla markkinoilla olisi noin 1200 euroa. Niitä viimeisiä rakentajalla käsiin jääneitä huoneistoja on näkynyt myynnissä jossakin huutokauppa sivustoilla ei tarvi sitä 20 prosentin "käsirahaa" "OVH hinnasta" maksaa kunhan ottaa kannettavakseen vain sen yhtiölainan siitä samalla joka on 80 prosenttia "OVH hinnasta".
Varmaan tukkuostajalle joka ostaa vaikka kokonaisia kerrostaloja esimerkiksi vuokra-asunnoiksi, niin ne alennusprosentit ovat huomattavasti paljon tuota parempiakin.
En oikein tiedä miten osalle suomalaisista se tahtoo olla niin vaikeaa uskoa, että asuntojen hinnat voivat romahtaa ihan kunnolla. Muuttotappioalueilla se romahdus on jo kaikille selvää kun asunnon arvo myytäessä voi olla jo nyt vaikka kolmasosa siitä mitä itse maksanut siitä vuosituhannen vaihteessa. En tiedä mikä se estää etteivät hinnat voi tippua vaikka puoleen myös Helsingissä ja muissa isoimmissa kaupungeissa. Näin kävi Suomessa 1991-1992 ja maailmallakin Lehman Brothersin 2008 vuonna liikkeelle pistämän finanssikriisin myötä.
Koska asunnot eivät ole mikään homogeeninen tuoteryhmä, vaan niiden arvoon vaikuttavien parametrien määrä on niin suuri, että on aivan älytöntä puhua jostain yleisestä "asuntojen hinnoista". Alkaen jo siitä kuinka pieni osa asunnoista ylipäätään vaihtaa omistajaa vaikkapa viiden vuoden aikana ja kuinka paljon erilaiset suhdanteet vaikuttavat markkinoilla olevien asuntojen tarjontaan.
Muutenkin on melko harhaista odottaa jonkinlaista megaromahdusta Suomessa, jossa asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet lähinnä yleisen palkka/kustannustason mukana eivätkä siitä irrallaan. Esim. asuntojenhinnat.fi sivuston mukaan viimeisen 5v aikana neliöhinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla keskimäärin 10%, eli huimat 2% vuodessa. Hirveää kuplaantumista?
2010-luvulla 10 vuoden aikana Helsingin niemellä vanhojen asuntojen hinnat nousivat "keskineliöhinta on noussut kymmenessä vuodessa eniten myös kalleusalueella 1, jossa se nousi 34,1 prosenttia."
( Vanhojen osakeasuntojen hinnat | Asuminen ja rakentaminen Helsingissä )
Uusien asuntojen hinta on noussut varmaan vielä tuotakin nopeammin.
Samaan aikaan bruttokansantuote on kasvanut 2010-luvulla keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Lähde Bkt:n vaisu kasvu 2010-luvulla kotimaisen kysynnän varassa – maksettujen eläkkeiden nousu ruokki yksityistä kulutusta | Tieto&trendit
Jos asuntojen hinnat nousevat kovempaa kyytiä kuin bruttokansantuote ja palkat, niin kyllä siinä silloin on kuplaa.
Kuplaa on vahvistanut se, että valtio on elvyttänyt kymmenillä miljardeilla euroilla. Ja samaan aikaan korot marginaaleineen ovat olleet negatiivisia.
Korot ovat vieläkin naurettavan halpoja kun esimerkiksi 12 kuukauden euribor korko on 3,84 prosenttia. Jotta inflaatioa saataisiin kuriin, niin korot pitäisi nostaa tasolle inflaatio plus 0,5 prosenttia. Eli nyt noin 7,5-8 prosenttiin. Sitä en ymmärrä miksei keskuspankki nosta sitä korkoa sinne. Vähän vaikea minun ymmärtää miten se meinaa muuten saada inflaation kuriin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Ei varmaan megaromahdusta mutta en itse näkisi suurinta osaa uudisrakentamisesta kovin vakaalla pohjalla. Jos siis yhtiölainaa voi olla päälle 70% kämpästä ja uudiskohteiden hinnat ovat HUOMATTAVASTI normaalia asuntolainaa suurempia (täällä on puhuttu että se olisi keskimäärin luokkaa 100k, Helsingissä 230k) ja tuo olisi siis asuntokohtainen asuntolaina. Ei henkilökohtainen kuten itsekin ensin luulin.
Eli jos ei vaan ostajia riitä ja kun sitä yhtiölainaa tarvitsee alkaa maksamaan joko rakentaja, pankki tai sitten ne osakkaat jotka ovat onnettomuudekseen asunnon sieltä ostaneet joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt on tapauksia missä jotkut tahot ovat ostaneet kerralla useita asuntoja ja eivät pysty maksamaan vastikkeita jolloin taloyhtiöt ovat ongelmissa.
Sitten kun nämä tapahtumat alkavat kohtaamaan uusia vasta valmistuneita taloyhtiöitä se alkaa varmasti vaikuttamaan myös ihmisten ostohaluihin vielä enemmän kuin (normaaliksi) nousseet euriborin korot.
Teoriassahan ostaja ottaa tämän huomioon. Käytännössä voi olla vain tyhmä ostaja tai sellainen joka oikeasti ajattelee että saa sen kämpän myytyä parin vuoden sisällä eikä osaa ollenkaan miettiä tätä puolta:
"
Rahoitusvastike voi nostaa asumiskustannuksia tuhansilla euroilla
Lähes kaikissa asunnoissa myyntihinnan päälle tulee huoneistokohtainen yhtiölainaosuus, jonka suuruus voi asunnon kokonaishinnasta olla jopa 70 prosenttia. Usein näiden lainojen lyhennykset alkavat vasta muutaman vuoden kuluttua muutosta, jolloin asumiskustannukset voivat nousta jopa tuhansilla euroilla kuukaudessa.
Tarkista rahoitusvastike rakennusfirman esitteestä
– Monille rahoitusvastikkeen suuruus tulee yllätyksenä. Toisin kuin tänä päivänä pääsääntöisesti, aiemmin rakennusliikkeiden esitteistä ei välttämättä tullut selvästi esiin asunnon todellinen asumiskustannus lyhennysvapaan jälkeen.
"
www.saastopankki.fi
www.is.fi
Eli jos ei vaan ostajia riitä ja kun sitä yhtiölainaa tarvitsee alkaa maksamaan joko rakentaja, pankki tai sitten ne osakkaat jotka ovat onnettomuudekseen asunnon sieltä ostaneet joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt on tapauksia missä jotkut tahot ovat ostaneet kerralla useita asuntoja ja eivät pysty maksamaan vastikkeita jolloin taloyhtiöt ovat ongelmissa.
Sitten kun nämä tapahtumat alkavat kohtaamaan uusia vasta valmistuneita taloyhtiöitä se alkaa varmasti vaikuttamaan myös ihmisten ostohaluihin vielä enemmän kuin (normaaliksi) nousseet euriborin korot.
Teoriassahan ostaja ottaa tämän huomioon. Käytännössä voi olla vain tyhmä ostaja tai sellainen joka oikeasti ajattelee että saa sen kämpän myytyä parin vuoden sisällä eikä osaa ollenkaan miettiä tätä puolta:
"
Rahoitusvastike voi nostaa asumiskustannuksia tuhansilla euroilla
Lähes kaikissa asunnoissa myyntihinnan päälle tulee huoneistokohtainen yhtiölainaosuus, jonka suuruus voi asunnon kokonaishinnasta olla jopa 70 prosenttia. Usein näiden lainojen lyhennykset alkavat vasta muutaman vuoden kuluttua muutosta, jolloin asumiskustannukset voivat nousta jopa tuhansilla euroilla kuukaudessa.
Tarkista rahoitusvastike rakennusfirman esitteestä
– Monille rahoitusvastikkeen suuruus tulee yllätyksenä. Toisin kuin tänä päivänä pääsääntöisesti, aiemmin rakennusliikkeiden esitteistä ei välttämättä tullut selvästi esiin asunnon todellinen asumiskustannus lyhennysvapaan jälkeen.
"
Rahoitusvastike – mitä huomioida uudiskohteissa? - Säästöpankki
Monia vetovoimaisilla asuinalueilla kasvukeskuksissa sijaitsevia uudisasuntokohteita markkinoidaan houkuttelevan alhaisilla ostohinnoilla. Uudiskohteiden yhtiölainoissa ja asukkaiden maksettavaksi tulevissa rahoitusvastikkeissa piilee kuitenkin riskejä, jotka kannattaa muistaa.
Pieni myyntihinta houkutti monet ostamaan asunnon – pian edessä voi olla shokki
Taloyhtiölainat haluttaisiin rajata lähinnä korjausrakentamiseen. Käsittelyssä oleva lakimuutos tuo vain pieniä tiukennuksia.
www.is.fi
Miksi olisi? Kuinka paljon hintojen noususta on sidoksissa yleiseen hintakehitykseen, kuinka paljon yleiseen asuntopolitiikkaan, kuinka paljon korjausvelan maksamiseen jne? Ei se, että asunto A maksoi vuonna 2010 300 000 € ja vuonna 2020 400 000 € tarkoita, että se asunto olisi edelleen samanlainen, mutta nyt vaan 33 % kalliimpi. Tai että sen ympäristö olisi samanlainen. Voi olla että kuplaa on tai voi olla ettei sitä ole, mutta noin yksinkertaisilla vedoilla on aika turha yrittää esittää asiaa ehdottomana totuutena, kun se näyttäisi olevan enemmänkin mielipide.
Kyseinen tilastohan oli vanhojen kerrostaloasuntojen hintatilasto. Eli siinä on mukana suunnilleen kaikki asuntokaupat Helsingistä.
Tuskin se asuntokanta on Helsingissä sen 10 vuoden tarkasteluaikana hirveästi muuttunut. Jotain pahimpia pommeja purettu ja jotain uusia asuntoja valahtanut sinä tarkasteluaikana uusien asuntojen kauppahintasarakkeesta sinne vanhojen kerrostaloasuntojen kauppatyyppeihin.
Parin vuoden päästä sitä ollaan paljon viisaampia kuin nyt siinä kysymyksessä, että oliko Helsingissä vuonna 2021 asunnoissa hintakuplaa vai ei. Jos 2025 vanhojen asuntojen keskihinta on pienempi Helsingissä kuin 2021, niin kuplaa on ollut. Halutessaan noita hintoja voidaan korjata vaikka elinkustannusindeksillä, niin saadaan inflaation vaikutus korjattua siitä pois.
Karuja tarinoita voi olla tulossa erityisesti noiden yhtiölainojen kanssa. Yllättävän iso osa ihmisistä ei edes ymmärrä mitä se yhtiölaina tarkoittaa vaan ostaneet asuntoja taloyhtiöistä ymmärtämättä edes sitä koko yhtiölainaa. Sitten lienee paljon myös niitä ihmisiä joita autokaupoissa on nykyään paljon, eli ihmisiä jotka eivät ymmärrä ja hahmota edes koko auton arvoa ja lainan osuutta siitä vaan ovat kiinnostuneita vain siitä että millä "kuukausimaksulla" sen auton saavat ostettua. Jos samanlaisia kuukausimaksutomppeleita on ollut paljon asuntokaupoilla, niin jälki voi olla rumaa jos ovat luulleet että asunnon saavat sillä käsiraha plus lyhennysvapaat plus korot summalla kuussa tai luulleet että se korko yhtiölainassa olisi jotenkin kiinteä eivätkä ole laskeneet sitä maksuvaraansa sen mukaan että mitä se asuminen kustantaa jos korot ovatkin jatkossa vaikka 7 prosenttia siinä yhtiölainassa ja omissa muissa lainoissa.
Uusissa pikkuyksiöissä, eli ns. sijoitusasunnoissa, voisi sanoa olevan kuplaa Helsingissä. Kaikkein halvimmat neliöhinnat ovat yli 5 000 e/neliö ja näiden sijainti on ns. huono. Keskitason alueilla puhutaan yli 7 000 e/m2 ja ns. hyvillä alueilla 10 000 per neliö menee heittämällä rikki. Nämä hinnat ovat tolkuttomat, jos ne suhteuttaa Helsingin mediaanituloihin. Ja kirsikkana kakun päällä rakentamisen laatu on huonoa
Tämä ei ole läppä, vaan se on oikeasti huonoa.Yksiöt ovat siinä mielessä helppo vertailukohta mediaanituloihin, että yksiöt ovat käytännössä yhden ihmisen asumiseen tarkoitettuja. Helsingissä mediaanitulot ovat n. 25 000 e/vuosi (ei siis keskipalkka tai kokoaikaisen työntekijän keskipalkka, jos luvun pienuus ihmetyttää). Siihen suhteutettuna yksiöiden hinnat ovat mielestäni kuplassa. Suomessahan on sellainen hauskuus, että palkat tai muut tulot eivät juuri poikkea asuinpaikan mukaan, asuntojen hinnat kyllä.
Jos helsinkiläinen sinkku haluaa ostaa uuden 30-neliöisen yksiön, niin siihen tarvitaan 150 000 e laina minimissään ns. siedettävältä alueelta, koska käytännössä asunnon hinta on 200 ke tai enemmän, eli 50 ke löytyy omaa rahaa. Sellainen laina maksaa nykyisellä - historian perusteella normaalihkolla - 4,5% korkotasolla (sis. marginaali) pelkästään 560e korkokuluja kuukaudessa, vaikka laina ei lyhenisi lainkaan. Tähän päälle räknätään lyhennys (vähintään 500 e/kk) ja yhtiövastike (150e/kk voi olla alakanttiin) ja tarkan markan mies tai nainen jyvittää myös remppakustannukset kuukausimenoihin, vaikka asunto on uusi (sanotaan nyt vaikka 50 e/kk). Se asumisen hinta uudiskohdeyksiössä on (mielestäni) aivan tolkuton mediaanituloihin suhteutettuna. Eli kuplaa noissa kyllä on, se on oma tulkintani. Ja kuplan on muodostanut sijoitusasuntobuumi, jonka ajurina on toiminut nollakorko sekä osin antelias verokohtelu. Ja toki asumistukijärjestelmällä on oma osuutensa kuviossa.
Viimeksi muokattu:
Siis tosissasi et ymmärrä miksi ei nosta, vai trollaat vaan?
Kukaan ei kai vielä tiedä mihin asti keskuspankit korkoa nostavat kun sitä on ollut tapana tehdä pikkuhiljaa. Syy tuohon varovaisuuteen lienee aika selvä, se vaikuttaa velallisten kykyyn lyhentää lainaa, yritysten kykyyn investoida, mahdollisuuteen realisoida velkakirjoja jne.
Korkojahan nostetaan pitkälti kysynnän vähentämiseksi koska historiallisesti se on ollut yksi tehokkaimmista tavoista hillitä nopeutta. Se kuitenkin luo sivuvaikutuksia kuten konkursseja ja työttömyyttä ja nopeasti tehtynä voisi synnyttää dominoefektejä joita on vaikea hallita. Nyt ollaan vielä hanskattu yksittäiset kaatuvat pankit, mutta liian monta kerrallaan olisi vaikeampaa…
Uusissa pikkuyksiöissä, eli ns. sijoitusasunnoissa, voisi sanoa olevan kuplaa Helsingissä. Kaikkein halvimmat neliöhinnat ovat yli 5 000 e/neliö ja näiden sijainti on ns. huono. Keskitason alueilla puhutaan yli 7 000 e/m2 ja ns. hyvillä alueilla 10 000 per neliö menee heittämällä rikki. Nämä hinnat ovat tolkuttomat, jos ne suhteuttaa Helsingin mediaanituloihin. Ja kirsikkana kakun päällä rakentamisen laatu on huonoa
Yksiöt ovat siinä mielessä helppo vertailukohta mediaanituloihin, että yksiöt ovat käytännössä yhden ihmisen asumiseen tarkoitettuja. Helsingissä mediaanitulot ovat n. 25 000 e/vuosi (ei siis keskipalkka tai kokoaikaisen työntekijän keskipalkka, jos luvun pienuus ihmetyttää). Siihen suhteutettuna yksiöiden hinnat ovat mielestäni kuplassa. Suomessahan on sellainen hauskuus, että palkat tai muut tulot eivät juuri poikkea asuinpaikan mukaan, asuntojen hinnat kyllä.
Jos helsinkiläinen sinkku haluaa ostaa uuden 30-neliöisen yksiön, niin siihen tarvitaan 150 000 e laina minimissään ns. siedettävältä alueelta, koska käytännössä asunnon hinta on 200 ke tai enemmän, eli 50 ke löytyy omaa rahaa. Sellainen laina maksaa nykyisellä - historian perusteella normaalihkolla - 4,5% korkotasolla (sis. marginaali) pelkästään 560e korkokuluja kuukaudessa, vaikka laina ei lyhenisi lainkaan. Tähän päälle räknätään lyhennys (vähintään 500 e/kk) ja yhtiövastike (150e/kk voi olla alakanttiin) ja tarkan markan mies tai nainen jyvittää myös remppakustannukset kuukausimenoihin, vaikka asunto on uusi (sanotaan nyt vaikka 50 e/kk). Se asumisen hinta uudiskohdeyksiössä on (mielestäni) aivan tolkuton mediaanituloihin suhteutettuna. Eli kuplaa noissa kyllä on, se on oma tulkintani. Ja kuplan on muodostanut sijoitusasuntobuumi, jonka ajurina on toiminut nollakorko sekä osin antelias verokohtelu. Ja toki asumistukijärjestelmällä on oma osuutensa kuviossa.
Uudiskohteiden hintakehitystä määrittää nyt enemmän rakennuskustannukset kuin muut tekijät. Pari kuukautta sitten uutisoitiin että uusia ARA-kohteita ei pystytä enää aloittamaan, koska rakennuskustannukset ylittävät kohteille määritetyt rajat. Eli kohtuuhintaista uudisrakentamista ei pystytä enää tekemään, ainakaan tavalla joka täyttää nykyiset rakennusmääräykset. Voidaan siis joko rakentaa kallista tai olla rakentamatta mitään. En sanoisi että on mikään helppo ratkaisu, varsinkaan kaupunkien/kuntien näkökulmasta.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
