Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tuohon kun lisätään se että mahdollisen asumistuen leikkaus aiheuttaa tyhjiä vuokrakämppiä enemmän pk seudulla niin vaikea löytää vuokralaista + vuokran alentaminen, sekä mahdollinen asuntosijoittajan veroporkkanan poistaminen mitä VM on ehdottanut....
Niin, juuri tällä hetkellä asuntosijoittaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto ainakaan velkasijoittajalle. Jos on käteistä, niin tilanne toki muuttuu ja voi heitellä röyhkeitäkin tarjouksia eikä korkotaso kiusaa. Esim. Helsingin yksiöiden hinnat olivat tulleet reilu 10% alas vuoden takaisesta maaliskuussa. Se on aika paljon sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.
 
Niin, juuri tällä hetkellä asuntosijoittaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto ainakaan velkasijoittajalle. Jos on käteistä, niin tilanne toki muuttuu ja voi heitellä röyhkeitäkin tarjouksia eikä korkotaso kiusaa. Esim. Helsingin yksiöiden hinnat olivat tulleet reilu 10% alas vuoden takaisesta maaliskuussa. Se on aika paljon sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.

Täytyy sille käteisellekin laskea vaihtoehtoiskustannus eli esim. osakemarkkinan tuotto. Pitkällä tähtäimellä se velkavivun käyttö kuitenkin kannattaa, kun sellainen mahdollisuus asuntosijoittamisessa on.
 
Täytyy sille käteisellekin laskea vaihtoehtoiskustannus eli esim. osakemarkkinan tuotto. Pitkällä tähtäimellä se velkavivun käyttö kuitenkin kannattaa, kun sellainen mahdollisuus asuntosijoittamisessa on.
Jos on paljon käteistä, niin on yleensä erittäin paljon varallisuutta, jolloin on järkevää hajauttaa omaisuuttaan, eli tavallaan ei tarvitse laskea vaihtoehtoiskustannuksia, koska ihan kaikkia rahoja ei ole tarkoitus pitää siinä absoluuttisesti eniten tuottavassa omaisuuserässä.
 
En tiedä, menikö pointti nyt ihan ohi, mutta eikö ne oman maksukyvyn rajat tule nopeammin vastaan lyhyellä lainalla? Jos siis lainasumma on kuitenkin sama.

Tämähän siinä on että monella on muutakin velkaa joten on otettu se "maksimi" mitä vaan pankista saa ja ostettu kerralla se unelma asunto. Sitten on mietitty että edes nollakorkojen aikana se 25v ei millään riitä kun kaikkea muutakin velkaa ja pitäisi "elääkin" joten otetaan niin pitkä laina-aika kuin vaan saadaan jolloin se kertalyhennys on halvempi.

Siten ei tarvitse tinkiä elämäntyylistä ja voi ottaa kulutusluottoja kuten ennenkin ja tehdä etelänmatkoja "matka nyt, maksa myöhemmin" tyylillä. Sitten ollaan ihmeissään kun korot nousevat, niin asuntolainojen kuin muidenkin korot, myös sen pankkikortin luoton mitä on totuttu joka kuukausi vinguttamaan tappiin että selvitään seuraavaan palkkapäivään ja jos meinaa tehdä tiukkaa otetaan pikavippi tai ostetaan luotolla uusi kodinkone hajonneen tilalle.

Se ei vaan pidemmän päälle toimi koska eihän pankki tiedä (kun et kerro) miten yli varojen elät joten se 6% laskelma ei edes nyt hieman alle 4% korolla pidä paikkaansa, koska pienempiä lainoja on niin paljon jo pohjalla.
 
Itse kun on tottunut vain nollakorkojen maailmassa lainoja maksamaan niin jotenkin henkisesti on tosi vaikea asennoitua siihen että pitäisi jotain lähemmäs 5% kokonaiskorkoja maksaa asuntolainoista yms pitkistä lainoista. Niille joilla oli enemmän taloudellista aktiivisuutta jo ennen pankkikriisiä, tämä varmaan tuntuu normaalimmalta.

Ja kansantalouden tasolla kyseessä on tietysti kanssa aika merkittävä asia. Jos ajatellaan että kotitalouksilla on 137 miljardia velkaa, ja siitä varmaan valtaosa muuntuvakorkoista, niin tarkoittaa korkojen nousu 4% sitä että ainakin 5 miljardia vuodessa menee rahaa kulutuksen, säästämisen yms sijasta korkoihin. Tarkoittaa tonnin per suomalainen noin pyöreästi. Eli keskimäärin kaikilta menee yhden all inclusive kanarian viikon verran rahaa mille ei saa mitään vastinetta, kunhan saa olla velkaa kuten ennenkin.

Ja ymmärrän mekanismit taustalla, ei tarvitse selittää mitään tähän liittyen. Eikä itsellä tämä uhkaa maksukyvyn rajoja myöskään. Kunhan totean että kyse on asiasta joka vähän nyppii, ja nyppii varmaan monia muitakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän siinä on että monella on muutakin velkaa joten on otettu se "maksimi" mitä vaan pankista saa ja ostettu kerralla se unelma asunto. Sitten on mietitty että edes nollakorkojen aikana se 25v ei millään riitä kun kaikkea muutakin velkaa ja pitäisi "elääkin" joten otetaan niin pitkä laina-aika kuin vaan saadaan jolloin se kertalyhennys on halvempi.

Siten ei tarvitse tinkiä elämäntyylistä ja voi ottaa kulutusluottoja kuten ennenkin ja tehdä etelänmatkoja "matka nyt, maksa myöhemmin" tyylillä. Sitten ollaan ihmeissään kun korot nousevat, niin asuntolainojen kuin muidenkin korot, myös sen pankkikortin luoton mitä on totuttu joka kuukausi vinguttamaan tappiin että selvitään seuraavaan palkkapäivään ja jos meinaa tehdä tiukkaa otetaan pikavippi tai ostetaan luotolla uusi kodinkone hajonneen tilalle.

Se ei vaan pidemmän päälle toimi koska eihän pankki tiedä (kun et kerro) miten yli varojen elät joten se 6% laskelma ei edes nyt hieman alle 4% korolla pidä paikkaansa, koska pienempiä lainoja on niin paljon jo pohjalla.
Nyt puhut kuitenkin hieman eri asiasta kuin siitä, että pitkä laina-aika olisi automaattisesti hyvä tai huono. Ei se laina-aika estä elämästä yli varojen. Jos sen olisi painanut minimiin, niin helposti siinäkin sitten kaikki yllättävät kulut (tarpeellisia tai ei) olisi vingutettu luotolla, osarilla tai pikavipillä. Ja nyt hattu kourassa neuvoteltaisiin pankin kanssa pidempää maksuaikaa ja pidemmälle lainalle tyypillisesti myönnettävää matalampaa marginaalia, kun korkojen nousun myötä se kuukausierä olisi varmasti kestämätön, jos se olisi sitä pitkälläkin lainalla.

Jos rahankäyttö ei ole holtitonta, niin nollakoroilla ei ole mitään mieltä maksella lainaa takaisin kiireellä. Kannattaa kuitenkin pitää sen verran likvidiä varallisuutta, että tarvittaessa voi reagoida muutoksiin.
 
Onko ehdotuksia, mistä PK-seudulla kannattaisi ottaa lainatarjouksia? Tulee päälle tilanne, että taloyhtiön remppalaina lähtisi halvemmalla pankista, kuin taloyhtiön rahoitusvastikkeina. Lisäksi samalla saa sen samaan laina-aikaan, kun asuntolaina. Vakuutena asunto, josta on puolet maksettu. Katson nyt ainakin suuret pankit läpi, mutta jos on jotain vihjeitä tähän.
 
Itse kun on tottunut vain nollakorkojen maailmassa lainoja maksamaan niin jotenkin henkisesti on tosi vaikea asennoitua siihen että pitäisi jotain lähemmäs 5% kokonaiskorkoja maksaa asuntolainoista yms pitkistä lainoista. Niille joilla oli enemmän taloudellista aktiivisuutta jo ennen pankkikriisiä, tämä varmaan tuntuu normaalimmalta.

Ja kansantalouden tasolla kyseessä on tietysti kanssa aika merkittävä asia. Jos ajatellaan että kotitalouksilla on 137 miljardia velkaa, ja siitä varmaan valtaosa muuntuvakorkoista, niin tarkoittaa korkojen nousu 4% sitä että ainakin 5 miljardia vuodessa menee rahaa kulutuksen, säästämisen yms sijasta korkoihin. Tarkoittaa tonnin per suomalainen noin pyöreästi. Eli keskimäärin kaikilta menee yhden all inclusive kanarian viikon verran rahaa mille ei saa mitään vastinetta, kunhan saa olla velkaa kuten ennenkin.

Ja ymmärrän mekanismit taustalla, ei tarvitse selittää mitään tähän liittyen. Eikä itsellä tämä uhkaa maksukyvyn rajoja myöskään. Kunhan totean että kyse on asiasta joka vähän nyppii, ja nyppii varmaan monia muitakin.

Musta noi nollakorot ovat tuntuneet todella oudoilta ja koko ajan olettanut niiden loppuvan pian. :)
 
Kaikki on kunnossa niin kauan kunnes ei olekaan enää kunnossa. Ei kai ne voi sanoa että nyt rommaa vaikka sellaista tietoa olisikin..
Juu, kyllähän ne Solzhenitsynin viisaudet tulee näistä tämänhetkisistä totuuksista mieleen.

PacWest Bancorp rojahti eilen melkein 60 % jälkipörssissä, sillä pankin huhutaan etsivän ostajaa tai lisärahoitusta markkinoilta. Suomeksi siis maksukyvytön ja varmaan viikon sisällä FDIC:n huomassa.
 
Tänään tulee EKP:n korkopäätös. Ennakko-odotus on 0,25 %-yks. koronnosto, mutta 0,5 on mahdollinen sekin, koska euroalueen inflaatio ei näytä taittuneen. Yleisesti ottaen 0,5 prossan korotusta pidetään selvästi epätodennäköisempänä kuin 0,25.

Olikohan Nordean vai OP:n analyytikko, joka mainitsi, että jos tulee 0,25%-yks. korotus, niin puheet tulevista korotuksista ovat kovemmat, mutta jos tulee 0,5 %-yks. korotus, niin puheet ovat maltillisemmat, eli halutaan antaa sekä korkohaukoille että -kyyhkyille jotain ;)
 
Tänään tulee EKP:n korkopäätös. Ennakko-odotus on 0,25 %-yks. koronnosto, mutta 0,5 on mahdollinen sekin, koska euroalueen inflaatio ei näytä taittuneen. Yleisesti ottaen 0,5 prossan korotusta pidetään selvästi epätodennäköisempänä kuin 0,25.

Olikohan Nordean vai OP:n analyytikko, joka mainitsi, että jos tulee 0,25%-yks. korotus, niin puheet tulevista korotuksista ovat kovemmat, mutta jos tulee 0,5 %-yks. korotus, niin puheet ovat maltillisemmat ;)
Veikkaan 0,5% koronnostoa. Syksyllä/talvella 0,25% jos tilanne vaatii....
 
Veikkaan kyllä että seuraava finanssikriisi ei johdu asuntolainoista, vaan liiketiloista. Ainakin jenkeissä on jo käynnissä CRE (commercial real-estate) romahdus, todella monien toimistorakennusten ja liiketilojen arvo on romahtanut reilusti alle niiden vakuusarvon, jolloin pankit ei saa enää omiaan takaisin jos lainoitettu menee konkurssiin. Tuota on jo alettu vertaamaan subprime-kriisiin, eli pankeilla on taseissaan reilusti "huonoja" lainoja juurikin liiketiloista.
 
Veikkaan kyllä että seuraava finanssikriisi ei johdu asuntolainoista, vaan liiketiloista. Ainakin jenkeissä on jo käynnissä CRE (commercial real-estate) romahdus, todella monien toimistorakennusten ja liiketilojen arvo on romahtanut reilusti alle niiden vakuusarvon, jolloin pankit ei saa enää omiaan takaisin jos lainoitettu menee konkurssiin. Tuota on jo alettu vertaamaan subprime-kriisiin, eli pankeilla on taseissaan reilusti "huonoja" lainoja juurikin liiketiloista.

Tätähän on joskus mm. Rahapodissa käsitelty liittyen siihen kuinka keskustat tyhjenee.

Liiketilan arvo määräytyy pikemminkin aiemman vuokrasopimuksen arvon mukaan, eikä sitä kannata tuohon nähden alihintaan vuokrata tai muuten arvo sulaa niin sanotusti silmissä.
 
Musta noi nollakorot ovat tuntuneet todella oudoilta ja koko ajan olettanut niiden loppuvan pian. :)

Onhan nuo nolla tai oikeastaan miinus korot jaksaneet hämmästyttää vähintään kerran kuussa kun pankilta tullut asuntolainaan liittyvää viestiä.

Marginaali kun ollut 0,3 prosenttia ja 3 kuukauden euribor alla eikä kymmenen vuoden takaisissa lainaehdoissa mitään perälautaa siitä, että aina pitäisi maksaa minimissään marginaali vaikka korot olisivat miinuksella, niin sitähän on pankki maksanut minulle siitä ilosta että olen niille velkaa ja inflaatio syönyt paria prosenttia vuodessa sen päälle lainasta.

Ole miettinyt jo useamman vuoden, että talous on nyt äärimmäisen pahasti rikki kun tuollainen lopputulos ja nyt pumpataan kyllä sellaista kuplaa jota tuskin on nähty sitten vuoden 1636–1637 Hollannin tulppaanikuumeen.

Kohta muuten rytisee ja perusteellisesti rytiseekin kun kun kuplasta alkaa ilmat tyhjentyä.
 
Noista pitkistä laina-ajoista keuhkoamista mä en täysin ymmärrä, ne antaa enemmän joustovaraa talouteen niin hyvinä kuin huonoina aikointa. Lainan (vaihtuvakorkoisen) voi aina maksaa etukäteen pois, mutta laina-ajan pidentäminen on todella tuskaista. Jos käy köpsösti ja tulee se korkeamman koron patch just siihen saumaan kun laina on tuore ja pääoma suurimmillaan, niin paremmin niitä korkoja on varaa maksaa kun lyhennys on pienempi.

Tosin yli 25 vuoden tuo merkitys alkaa kohtuullisillakin keskikoroilla laskien olla aika mitätön, kun se lisävuoden vaikutus lyhennykseen alkaa olla pieni.

Tietenkin jos on massimäster, niin vähemmällähän sitä pääsee kun ottaa pienen lainan ja maksaa sen nopeasti pois.

Itse näen nuo lainahommat kuitenkin sellaisina, joilla on tarkoitus maksimoida elämänlaatu pitkällä aikavälillä, eikä siinä ole välttämättä tehokkainta se että makselee kaikenmaailman koirankoppeja nopeassa tahdissa pois jotta velkamäärä pysyisi mahdollisimman pienenä.
 
Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.
 
Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.
Putkien ja viemärien ja julkisivun kunto.
 
Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.

Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.
 
Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.

Tämä on se tärkein kyllä. Sekä (oma) arvio siitä koska tulee (kalliita) remontteja kuten putkiremontti että siihen ehtii hyvin varautua jos asunnon päättää ostaa.

Katsoisin myös energiatodistusta koska jos nyt oikeasti toimitaan tuon uuden EU:n päätöksen mukaan voi tulla nopealla tahdilla (2030 vuoteen mennessä) uusia turhia remontteja jos energialuvut eivät riitä.
 
Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta...

Jos yhtiö on vuokratontilla niin kannattaa myös vilkasta kuka vuokraa: jos on kaupunki niin varmaan ihan ok, mutta jos on joku firma vuokraajana, niin tarkistaisin millä ehdoin saavat vuokraa nostaa. (ja näillä yleensä paljon, paljon korkeammat vuokrat kuin kaupungilla)
 
Putkien ja viemärien ja julkisivun kunto.
Vesikaton kunto, itse suosisin hyvin tehtyä julkisivumuuraus kohdetta missä ulkoseinärakenne tuulettuu hyvin, välttäisin kohteita missä käännettyjä kattoja ne on aina riskirakenteita, onko kehittyvä alue tulevaisuudessa esim. rakennetaanko läheisyyteen uusia kulkuyhteyksiä yms? oma vai vuokratontti, onko talo rakennettu 1994 vuoden jälkeen? Jos ennen vuotta 1994 joutuu tekemään kalliita asbestikartoituksia rempatessa ja remppaa joutuu tekemään kalliit ukot....
 
Viimeksi muokattu:
Jos yhtiö on vuokratontilla niin kannattaa myös vilkasta kuka vuokraa: jos on kaupunki niin varmaan ihan ok, mutta jos on joku firma vuokraajana, niin tarkistaisin millä ehdoin saavat vuokraa nostaa. (ja näillä yleensä paljon, paljon korkeammat vuokrat kuin kaupungilla)

Yhtiövastikkeen määrästä varmaan voi jo päätellä näitä tonttien vuokraustilanteita? Huomannut että muutamissa kohteissa vastike oli tolkuttoman suuri suhteessa asunnon hintaan.
 
Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?
Tämä on ainakin ihan toivoton urakka ja lisäksi tilanne voi olla huomenna toinen kuin tänään. Vaikka nyt olisi joka kämpässä omistusasuja niin huomenna joka kämppä voi olla airbnb:ssä. Muutenkin on tuossa hommaa ensin pyytää listaa omistajista ja sitten mennä kiertämään jokaisen asunnon ovelta nimeä ja katsoa että täsmääkö omistajaan ja sen perusteella lähteä arvioimaan vuokralaisastetta. Jos joku Sato omistaa 50 asunnon yhtiöistä 3 kämppää niin se lienee helpoin indikaatio, mutta toisaalta nuo 3 varmaa vuokra-asuntoa on pyöritysvirhe eikä noilla yleensä montaa kämppää ole per talo (yleensä se on koko talo).

Ja jos tuolle linjalle lähtee niin melkein yhtä taloa olennaisempaa olisi se että myöskään niissä viereisissä asunnoissa ei ole vuokralaisaste jokaisessa 90% (ja vielä kaupungin tukemana) -> selvittämistyö paisuu kuin pullataikina.
 
Yhtiövastikkeen määrästä varmaan voi jo päätellä näitä tonttien vuokraustilanteita? Huomannut että muutamissa kohteissa vastike oli tolkuttoman suuri suhteessa asunnon hintaan.
Vastikkeista (hoito- ja rahoitusvastike) ei voi päätellä kovinkaan paljoa. Niihin voi olla miljoona syytä miksi ovat korkeat. Kannattaa tutustua taloyhtiön tilinpäätökseen, sieltä näkyy, mihin ne rahat menevät.

Jos on mainittu tontinvuokravastike tonttiosuus kannattaa lunastaa pois jos sellainen on. Tontivuokravastike pitää siis laskea asunnon hinnan päälle ja tonttiosuus kannattaa lunastaa samalla kun tekee kaupat. Jos sen tekee myöhemmin, on maksanut turhaa vastiketta ja lunastuksesta menee varainsiirtovero.
 
Yhtiövastikkeen määrästä varmaan voi jo päätellä näitä tonttien vuokraustilanteita? Huomannut että muutamissa kohteissa vastike oli tolkuttoman suuri suhteessa asunnon hintaan.
Ei välttämättä. Asuntoilmotuksessa kuitenki pitäs näkyä onko tontti vuokralla ja keneltä ja millon uusi tarkistus. Yleensä kaupungilla melko pitkiä nuo tarkistusajankohdat.

Jos et pysyvää asuntoa hanki niin kannatta myös katella onko siellä jotain "kerätään puskuria taloyhtiölle" tyyppisiä ratkaisuja, jotka asunnon myyjä yleensä sit menettää.
 
Jos et pysyvää asuntoa hanki niin kannatta myös katella onko siellä jotain "kerätään puskuria taloyhtiölle" tyyppisiä ratkaisuja, jotka asunnon myyjä yleensä sit menettää.

Jos yhtiössä kerätään rahoitusvastikevakuuksia niin ne saa kyllä myydessä takaisin. Jos taas on yhtiökokouksen päätöksellä kerätty ylimääräisiä hoitovastikkeita niin niitä ei saa.
 
Tämä on ainakin ihan toivoton urakka ja lisäksi tilanne voi olla huomenna toinen kuin tänään. Vaikka nyt olisi joka kämpässä omistusasuja niin huomenna joka kämppä voi olla airbnb:ssä. Muutenkin on tuossa hommaa ensin pyytää listaa omistajista ja sitten mennä kiertämään jokaisen asunnon ovelta nimeä ja katsoa että täsmääkö omistajaan ja sen perusteella lähteä arvioimaan vuokralaisastetta. Jos joku Sato omistaa 50 asunnon yhtiöistä 3 kämppää niin se lienee helpoin indikaatio, mutta toisaalta nuo 3 varmaa vuokra-asuntoa on pyöritysvirhe eikä noilla yleensä montaa kämppää ole per talo (yleensä se on koko talo).

Ja jos tuolle linjalle lähtee niin melkein yhtä taloa olennaisempaa olisi se että myöskään niissä viereisissä asunnoissa ei ole vuokralaisaste jokaisessa 90% (ja vielä kaupungin tukemana) -> selvittämistyö paisuu kuin pullataikina.

Eikös isännöitsijältä saa kysymällä dataa omistajuusasioista ja vuokralaisprosentista? Ei mua naapuritalojen asiat kiinnosta.
Alinpaan, onneksi tiedän kaupungin sen verran hyvin että tiedän millä hoodeilla on/ei ole kaupungin vuokrataloja melko hyvin. Lähinnä tuo AirBnB juttu ahistaa kun niistä on ollut paljon juttua viime aikoina tässäkin kaupungissa. Jotkut taloyhtiöt ovat olleet pulassa noiden kanssa.
 
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.
Tässä kohtaa kannattaa unohtaa ko. kohde. Olen itse vähän vastaavanlaisen taloyhtiön hpj, ja noissa tahtoo tulla esiin kaikkea muutakin shittiä kun on eletty lähes kädestä suuhun. Omassa tapauksessa rakennus itsessään on sen verran vanha (osin yli 100v), että kunnollinen saneeraus on hyvin vaikeaa tai vähintään tulee kalliiksi. Jos taloyhtiön talous ei ole kunnossa niin liikkumavara on todella pieni ja kiinteät kulut ei ainakaan ole pienenemässä.
 
Eikös isännöitsijältä saa kysymällä dataa omistajuusasioista ja vuokralaisprosentista? Ei mua naapuritalojen asiat kiinnosta.
Alinpaan, onneksi tiedän kaupungin sen verran hyvin että tiedän millä hoodeilla on/ei ole kaupungin vuokrataloja melko hyvin. Lähinnä tuo AirBnB juttu ahistaa kun niistä on ollut paljon juttua viime aikoina tässäkin kaupungissa. Jotkut taloyhtiöt ovat olleet pulassa noiden kanssa.
Sä et saa sieltä mitään muuta kuin osakkeiden numerot, minkä asunnon hallintaan ne oikeuttavat ja omistajan nimen.
"Osakeluettelo on siis kaikille julkinen osakkaiden nimien osalta, mutta tarkemmat tiedot kuten osakkeenomistajien osoitteet ja syntymäajat ovat rajoitetusti saatavilla."

Isännöitsijä ei taas kerro sinulle kuka missäkin asunnossa oikeasti asuu, sen saat selvittää itse.
 
Itse näen nuo lainahommat kuitenkin sellaisina, joilla on tarkoitus maksimoida elämänlaatu pitkällä aikavälillä, eikä siinä ole välttämättä tehokkainta se että makselee kaikenmaailman koirankoppeja nopeassa tahdissa pois jotta velkamäärä pysyisi mahdollisimman pienenä.

Juurikin tämä. Laina on pakollinen paha, jotta saan elää haluamassani asunnossa. En yritä sitä maksakkaan pois, koska se on parhaimillaankin asuntosäästämistä sijoittamisen sijaan (pl. helsinki). Se, että omakotitaloni on lainanmäärästä on maksettu 35 tai 75 prosenttia on yhdentekevää ja sijoitan säästämisen sijaan itseeni.
 
ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.
Tämän tyyppiset nyt kannattaa kiertää suoraan todella kaukaa! Jos katto vuotanut, niin muutamassa vuodessa odotettavissa myös oikein mukavasti hometta. Eipä taida olla yksikään talo selvinnyt kattovuodoista ilman hometta. Homeelle altistuneet ihmiset reagoi näihin aina välittömästi. Itse ei tarvitse muuta kuin ottaa vaimo mukaan asuntonäytölle, niin lopputulos on parempi, kuin homekoiralla.
 
Tämän tyyppiset nyt kannattaa kiertää suoraan todella kaukaa! Jos katto vuotanut, niin muutamassa vuodessa odotettavissa myös oikein mukavasti hometta. Eipä taida olla yksikään talo selvinnyt kattovuodoista ilman hometta. Homeelle altistuneet ihmiset reagoi näihin aina välittömästi. Itse ei tarvitse muuta kuin ottaa vaimo mukaan asuntonäytölle, niin lopputulos on parempi, kuin homekoiralla.

Talo on rakennettu vuonna 2009 ja katto korjattiin jo 2015, sen jälkeen kun ongelmat havaittiin. Kylpyhuoneet uusittiin monessa ylimmän kerroksen kämpästä jostain syystä vasta 2019 joka herättää myös pientä epäilystä. Mutta joo redflageja ehkä sen verran että ton vois unohtaa.
 
Noista pitkistä laina-ajoista keuhkoamista mä en täysin ymmärrä, ne antaa enemmän joustovaraa talouteen niin hyvinä kuin huonoina aikointa.

Tärkein pointti varmaan on se, että mitoittaa lainan määrän kohtuullisen laina-ajan mukaan. Esim enintään kolmannes kotitalouden nettotuloista 15 vuoden laina-ajalla. Varsinaisen lainan ottaa sitten pidemmällä maksuajalla joustavuuden parantamiseksi. Tällöin ei käy köpelösti jos jompikumpi perheen aikuisista jää työttömäksi tai kotiin lapsia hoitamaan. Ongelma syntyy siitä, jos lainanmaksukyvyn mitoittaa sen pitkän laina-ajan mukaan.
 
Tärkein pointti varmaan on se, että mitoittaa lainan määrän kohtuullisen laina-ajan mukaan. Esim enintään kolmannes kotitalouden nettotuloista 15 vuoden laina-ajalla. Varsinaisen lainan ottaa sitten pidemmällä maksuajalla joustavuuden parantamiseksi. Tällöin ei käy köpelösti jos jompikumpi perheen aikuisista jää työttömäksi tai kotiin lapsia hoitamaan. Ongelma syntyy siitä, jos lainanmaksukyvyn mitoittaa sen pitkän laina-ajan mukaan.

Jep, tai vaan perinteisesti että katsoo että kuukausierä on sellainen että sen pystyy reilusti kohonneellakin korolla maksamaan.

Tuota voi ajatella tavallaan kahdesta suunnasta, toisaalta pitkän laina-ajan käyttäminen siihen että saa vedettyä lainan ihan tappiin niin että saa vielä kuukausierän juuri ja juuri maksettua on tavallaan tyhmää, mutta toisaalta niin on itsensä ajaminen kuseen kuukausierän kanssa siksi että on ollut pakkomielle lyhyestä lainasta.

Ja mitä yleisesti riskiin tulee, niin kapitalismi on siitä jännä peli että ottamalla taloudellisia riskejä voi hävitä, mutta ottamatta häviää varmasti.
 
EKP:n korkopäätös oli odotettu, eli ohjauskorkoja nostettiin 0,25 %-yks. Korkohuippu alkaa lähestyä, mutta 0,25 %-yks. nostoja on vielä odotettavissa, ehkä yksi-kaksi. Tämä ennakoinee, että EB 12kk pyörii nykylukemien tietämissä lähitulevaisuudessa ja lyhyemmät euriborit alkavat lähestyä sitä.
 
Talo on rakennettu vuonna 2009 ja katto korjattiin jo 2015, sen jälkeen kun ongelmat havaittiin. Kylpyhuoneet uusittiin monessa ylimmän kerroksen kämpästä jostain syystä vasta 2019 joka herättää myös pientä epäilystä. Mutta joo redflageja ehkä sen verran että ton vois unohtaa.
Kuulostaa kyllä roskalta noin uudeksi taloksi.

Kannattaa asia ehkä miettiä niin, että jos olisit itse myymässä tätä asuntoa 5 vuoden päästä eteenpäin ja kerrot tämän saman ostajalle, niin miltä se kuulostaisi hänen korvaansa?
 
Noista pitkistä laina-ajoista keuhkoamista mä en täysin ymmärrä, ne antaa enemmän joustovaraa talouteen niin hyvinä kuin huonoina aikointa. Lainan (vaihtuvakorkoisen) voi aina maksaa etukäteen pois, mutta laina-ajan pidentäminen on todella tuskaista. Jos käy köpsösti ja tulee se korkeamman koron patch just siihen saumaan kun laina on tuore ja pääoma suurimmillaan, niin paremmin niitä korkoja on varaa maksaa kun lyhennys on pienempi.

Tosin yli 25 vuoden tuo merkitys alkaa kohtuullisillakin keskikoroilla laskien olla aika mitätön, kun se lisävuoden vaikutus lyhennykseen alkaa olla pieni.

Tietenkin jos on massimäster, niin vähemmällähän sitä pääsee kun ottaa pienen lainan ja maksaa sen nopeasti pois.

Itse näen nuo lainahommat kuitenkin sellaisina, joilla on tarkoitus maksimoida elämänlaatu pitkällä aikavälillä, eikä siinä ole välttämättä tehokkainta se että makselee kaikenmaailman koirankoppeja nopeassa tahdissa pois jotta velkamäärä pysyisi mahdollisimman pienenä.
Kai se riski niissä liittyy siihen miten vähän joustoa niissä on rakennettu sisään. Laina-aikaa vaikea venyttää jos on jo tapissa.

Elämänlaatua voi varmaan maksimoida monella tavalla. Ne joiden läheiset (esim. vanhemmat) ovat ajautuneet ongelmiin lainojen tai sijoitusten kanssa saattavat esim. suhtautua niihin ihan eri tavalla kuin ne jotka eivät ole seuranneet moista läheltä.
 
Kuulostaa kyllä roskalta noin uudeksi taloksi.

Kannattaa asia ehkä miettiä niin, että jos olisit itse myymässä tätä asuntoa 5 vuoden päästä eteenpäin ja kerrot tämän saman ostajalle, niin miltä se kuulostaisi hänen korvaansa?
Heh. Samanlaista roskaa ne tuppaa lähes kaikki olemaan. Mutta sitä se on, kun rakennetaan muka energiatehokasta ja ympäristöystävällistä asumusta mahdollisimman halvalla.
 
Kai se riski niissä liittyy siihen miten vähän joustoa niissä on rakennettu sisään. Laina-aikaa vaikea venyttää jos on jo tapissa.

Elämänlaatua voi varmaan maksimoida monella tavalla. Ne joiden läheiset (esim. vanhemmat) ovat ajautuneet ongelmiin lainojen tai sijoitusten kanssa saattavat esim. suhtautua niihin ihan eri tavalla kuin ne jotka eivät ole seuranneet moista läheltä.

Tämä on muuten asia minkä toit hyvin esille. Eli varmaan omaan lainan ottoon ja mielipiteeseen vaikuttaa muistaako 90-luvun laman (onko tuttuja jopa tappanut itseään sen seurauksena) vai onko tiedot hankittu 0% korkojen aikaan jolloin pankki ihmettelee etkö oikeasti haluaisi vielä vähän lisää rahaa ja tehdä vaikka pintaremonttia ja autotallia samaan syssyyn asuntolainalla? (Tai sitten jotain siltä väliltä)
 
Heh. Samanlaista roskaa ne tuppaa lähes kaikki olemaan. Mutta sitä se on, kun rakennetaan muka energiatehokasta ja ympäristöystävällistä asumusta mahdollisimman halvalla.
Näinhän se toki on. Itse ostin noin 10v sitten rakennetun hirsitalon reilu vuosi sitten ja olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen tähän. 260mm hirsi ilman mitään eristeitä on kyllä yllättänyt positiivisesti. Vaikka pakkastakin saattaa välillä olla ihan kunnolla ja tuuli tossa rannassa saattaa olla välillä hiton kova, niin silti ei kyllä tarvii palella. Ollut välillä jopa ollut vaikea saada vilpin käyrät sellaisiksi, että lämpötila ei nouse paljoa yli 24 asteen.
 
Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Asunnon sijainti on Oulussakin se tärkein tekijä. Mitä lähempänä keskustaa ja jokea tai merta ja mitä rauhallisempi paikka, niin sitä kalliimpi asunto.

Myös vuokratontti vs. omatontti kannattaa tarkistaa. Pahimpia on ne epämääräiset yksityiset Ålands bankenin ja muiden koijareiden ylihintaiset vuokratontit.

Myös vastike ja sen suuruus kertoo paljon taloyhtiöstä. Isommassa asunto-osakeyhtiössä ne ovat yleensä halvemmat kuin pienemmässä kun esimerkiksi siivous ja lumityöt ovat isommassa taloyhtiössä halvemmat per huoneisto verrattuna muutaman asunnon taloyhtiöön.

Kaikilla talon osilla on joku laskennallinnen käyttöikä. Kallein remontti taitaa olla (viemäri)putkiremontti. Valurautaputkiset 1960-luvun talojen viemärit taitaa alkaa olla kaikki jo uusittu kun niiden "tekninen elinikä" on loppunut joskus 25 vuotta sitten jo kun laskennallinen ikä niille on joku 30 vuotta mitä kestävät. Nyt taitaa olla menossa 1970- ja 1980-luvun muovisten viemäriputkien putkiremontit pinnoittamalla tai sukittamalla tai perinteiseen tyyliin. Niiden elinkaari on noin 50 vuotta. Voivat kestää pidempäänkin tai porsia jo aiemmin.

Hintaluokka taitaa olla noin 800 euroa per neliö asuntoa mitä perinteinen putkiremontti kustantaa. Eli 50 neliöisessä kaksiossa jo 40 tuhatta euroa. Samalla uusivat usein siihen rahaan ne kylpyhuoneet ja saunat ja sähköjä uusivat ja tietoliikenne- ja antennikaapelit.

Julkisivuremontti on sitten toinen kallis remontti. Sandwich-betonielementit kestää ulkoseinissä noin 50 vuotta kunhan saumat uusii aina 15 vuoden välein. Sen 50 vuoden jälkeen koko betoninen julkisivu pitää purkaa ja alta seinästä mahdollisesti paskaksi menneet villat vaihtaa ja rakentaa se sitten uudelleen se ulkopinta seinäelementteihin. Paikallaan muurattu tiilinen julkisivu kestää kenties satoja vuosia.

Paras avautumissuunta parvekkeelle ja asunnon oleskelutilojen ikkunoille on etelä tai länsi. Huonoin taas on pohjoinen kun aurinko ei paista silloin asuntoon koskaan.

Sehän on loppujen lopuksi aika pieni ja edullinen homma tehdä jonkinkin yksiöön tai kaksioon pintaremonttia ja pistää vaikka kaikki pinnat uusiksi ja tarvittaessa märkätilatkin. Paljon kalliimpi homma se on jos ne taloyhtiön isot remontit on tekemättä ja ne tulee eteen maksettavaksi. Talon sijaintia tai vaikka parvekkeen avautumissuuntaa ei taas voi muuttaa kerrostalossa käytännössä mitenkään vaan ne on ne mitkä sattuvat olemaan ja ovat sellaiset talon purkamiseen saakka.

Jos jostain taloyhtiöstä on paljon asuntoja myynnissä tai tai tulee paljon asuntoja yhtäkkiä myyntiin, niin yleensä siinä takana on joku syy miksi ihmisillä on kiire päästä niistä eroon. Kenties tulossa on joku yllättävä ja kallis remontti taloyhtiöön ja siitä alkanut huhut kiertää vaikka mitään päätöksiä ei vielä ole ja kuntotarkastajallakin tai tavarantarkastajallakin vielä raportit kirjoittamatta. Tai sitten voi olla pesiytynyt taloyhtiöön jotain hirviönaapureita.

Oulussa jos haluaa hassata asuntorahat Kankkulan kaivoon, niin suosittelen tsekkaamaan Sairaalarinteen vanhat sairaanhoitopiirin vanhat työsuhdeasunnot. Niissä on kaikki mahdolliset ja mahdottomat remontit tekemättä. Niiden talojen alla olevat tontit on myyty pankin tonttirahastolle, joka perii niistä monta kertaa käypää tasoa korkeampaa tonttivuokraa. Halvin parkkipaikkakin maksaa sähköttömänä "vain" viitisenkymmentä euroa kuussa siitä vierestä. Taloyhtiössä on myös useita vesivahinkoremontteja menossa nyt tai tehty jo taloyhtiön piikkiin eikä vakuutus maksa mitään kun putkien parasta ennen päivä on mennyt niin pahasti vanhaksi ja niin paljon ollut jo niitä vesivahinkoja että ne vuotovakuutukset on sanottu irti vakuutusyhtiön toimesta. Sairaanhoitopiiri myi ne talot grynderille joskus 6 vuotta sitten ja grynderi myi sitten niiden alta tontit tonttirahastolle ja myi esimerkiksi kaksiot kiinnostuneille hintaan 14 tuhatta euroa. Nyt niitä asuntovälittäjät yrittää myydä vajaan 40 tuhannen euron hintapyynneillä. Paino sanalla yrittää. Huutokauppasivustoilla niitä on yritetty myydä alle 20 tuhannen euronkin hintaan viime vuonnakin huonolla menestyksellä. En ymmärrä itse miksi kukaan niistä maksaisi euroakaan kun niiden talojen korjaaminen on kalliimpaa kuin mitä niiden purkaminen ja uuden tekeminen tilalle. Tosin siinä purkavassa "korjausrakentamisessa" taas ei ole mitään järkeä, kun ne talot sijaitsevat todella pahasti ylihintaisella vuokratontilla ja rakennusoikeuskin on käytetty viimeiseen neliöön saakka jo kun se myytiin grynderille ja grynderi sitten haki kaavamuutosta ja rakensi viereen samalle tontille niitä uusia taloja. Jos jotain positiivista hakee siitä kohteesta, niin aika ei tule pitkäksi kun niissä taloissa asuu monenlaista mielenterveyskuntoutujaa, perinteistä juoppoa ja nykyaikaisempaa narkkaria ja vankilasta vapautunutta. Viimeksi tänään poliisi eristänyt siitä kulmilta ulkoa alueen kun joku pistetty taas kylmäksi tai piesty teholle. Myös asuntojen pohjaratkaisut ansaitsevan peukun, kun niiden pohjakuva on sellainen soluasunto ja niihin asuinhuoneisiin voi sen vuoksi ottaa helposti jonkun narkkarin alivuokralaiseksi jos aika käy muuten pitkäksi.
 
Olisi tarkistus tulossa kk sisään. Nyt on 6kk mutta olisiko hyvä aika kokeilla saako 3kk samalla marginaalilla?
 
Olisi tarkistus tulossa kk sisään. Nyt on 6kk mutta olisiko hyvä aika kokeilla saako 3kk samalla marginaalilla?

Kannattaako tuota edes kysyä? Eli ilman muuta jos ainoa vaiva on kysyminen se kannattaa tehdä. Vaikka vastaus olisi kieltäväkin.
 
Asunnon sijainti on Oulussakin se tärkein tekijä. Mitä lähempänä keskustaa ja jokea tai merta ja mitä rauhallisempi paikka, niin sitä kalliimpi asunto.

Myös vuokratontti vs. omatontti kannattaa tarkistaa. Pahimpia on ne epämääräiset yksityiset Ålands bankenin ja muiden koijareiden ylihintaiset vuokratontit.

Myös vastike ja sen suuruus kertoo paljon taloyhtiöstä. Isommassa asunto-osakeyhtiössä ne ovat yleensä halvemmat kuin pienemmässä kun esimerkiksi siivous ja lumityöt ovat isommassa taloyhtiössä halvemmat per huoneisto verrattuna muutaman asunnon taloyhtiöön.

Kaikilla talon osilla on joku laskennallinnen käyttöikä. Kallein remontti taitaa olla (viemäri)putkiremontti. Valurautaputkiset 1960-luvun talojen viemärit taitaa alkaa olla kaikki jo uusittu kun niiden "tekninen elinikä" on loppunut joskus 25 vuotta sitten jo kun laskennallinen ikä niille on joku 30 vuotta mitä kestävät. Nyt taitaa olla menossa 1970- ja 1980-luvun muovisten viemäriputkien putkiremontit pinnoittamalla tai sukittamalla tai perinteiseen tyyliin. Niiden elinkaari on noin 50 vuotta. Voivat kestää pidempäänkin tai porsia jo aiemmin.

Hintaluokka taitaa olla noin 800 euroa per neliö asuntoa mitä perinteinen putkiremontti kustantaa. Eli 50 neliöisessä kaksiossa jo 40 tuhatta euroa. Samalla uusivat usein siihen rahaan ne kylpyhuoneet ja saunat ja sähköjä uusivat ja tietoliikenne- ja antennikaapelit.

Julkisivuremontti on sitten toinen kallis remontti. Sandwich-betonielementit kestää ulkoseinissä noin 50 vuotta kunhan saumat uusii aina 15 vuoden välein. Sen 50 vuoden jälkeen koko betoninen julkisivu pitää purkaa ja alta seinästä mahdollisesti paskaksi menneet villat vaihtaa ja rakentaa se sitten uudelleen se ulkopinta seinäelementteihin. Paikallaan muurattu tiilinen julkisivu kestää kenties satoja vuosia.

Paras avautumissuunta parvekkeelle ja asunnon oleskelutilojen ikkunoille on etelä tai länsi. Huonoin taas on pohjoinen kun aurinko ei paista silloin asuntoon koskaan.

Sehän on loppujen lopuksi aika pieni ja edullinen homma tehdä jonkinkin yksiöön tai kaksioon pintaremonttia ja pistää vaikka kaikki pinnat uusiksi ja tarvittaessa märkätilatkin. Paljon kalliimpi homma se on jos ne taloyhtiön isot remontit on tekemättä ja ne tulee eteen maksettavaksi. Talon sijaintia tai vaikka parvekkeen avautumissuuntaa ei taas voi muuttaa kerrostalossa käytännössä mitenkään vaan ne on ne mitkä sattuvat olemaan ja ovat sellaiset talon purkamiseen saakka.

Jos jostain taloyhtiöstä on paljon asuntoja myynnissä tai tai tulee paljon asuntoja yhtäkkiä myyntiin, niin yleensä siinä takana on joku syy miksi ihmisillä on kiire päästä niistä eroon. Kenties tulossa on joku yllättävä ja kallis remontti taloyhtiöön ja siitä alkanut huhut kiertää vaikka mitään päätöksiä ei vielä ole ja kuntotarkastajallakin tai tavarantarkastajallakin vielä raportit kirjoittamatta. Tai sitten voi olla pesiytynyt taloyhtiöön jotain hirviönaapureita.

Juu nykyisessä kämpässä(vuokra) on alkanut juuri julkisivuremppa. On iso ja pitkä remontti, siksi tuli tämä kämpän osto nyt ajankohtaiseksi kun kerrankin on oikea intensiivi muuttaa, joten nyt on mielestäni oikea aika. Ei jaksa enää uutta vuokrakämppää hommata. Itse tykkään näistä vanhemmista isoista kaksioista. Tuntuu että 2000-luvulla huoneistot ovat jatkuvasti pienentyneet, neliöhintojen noustessa.

Alueita jota olen nyt kartoittanut on Länsi-Tuira, Toppilansaari/salmi, Värttö, Lyötyt, Myllytulli. Eli semi lähellä keskustaa pyöritään, joten budjetilla jolla olen on kompromisseja tehtävä. Neliöhinta ehdoton max. 3500e joka ollee budjetillani kipurajalla n. 50-60 neliön kämpästä. Toki aluetta on laajennettava jos ei ala löytymään hyviä ehdokkaita.

Tänään on lainaneuvotteluaikakin, joten lainalupaus ainakin tullee.
 
Tänään on lainaneuvotteluaikakin, joten lainalupaus ainakin tullee.

Ei ole itsestäänselvyys.

Kerran Danske Bank kutsui neuvotteluun ihan vain kertoakseen etteivät myönnä lainaa. Hieman korpesi kun oli vain tuota varten ottanut töistä pari tuntia saldovapaata ja kammennut itsensä 20 km päähän konttorille. En tiedä odottivatko minun vetävän jonkin kanin hatusta kesken neuvottelun, kun eivät voineet vain suoraan vastata hakemukseen kieltävästi. Oli ensimmäinen ja viimeinen kokemus kyseisestä pankista.
 
Nyt olisi hyvät neuvot kalliit.

Olen kilpailuttanut asuntolainamme kevään aikana ja hyväksyin jo kilpailevan pankin tarjouksen, koska he tarjosivat 3kk euriborin parhaalla marginaalilla.
Nyt katselin maksuohjelmia tarkemmin ja heräsi epäilys onko siirto sittenkään järkevää, ja pitäisikö hyödyntää 14 pv peruutusoikeus?
Uudessa pankissa (OP) marginaalieroa kompensoisi bonukset.

Vanhassa pankissa oleva laina:
Lainapääoma alussa (23.4.2020): 380 000 €
Maksuerien lukumäärä: 354
Marginaali: 0,35 %
Viitekorko: 12 kk euribor
Maksuohjelma tarkistettu 29.4.2023 - pääomaa jäljellä 348 292,13 € ja maksuerien lukumäärä 319
- lyhennys 1003,51 € - korko 821,27 € - muut kulut 2,30 € - yhteensä 1827,08 €

Uuden pankin laina:
Lainapääoma alussa: 348 292,13 €
Maksuerien lukumäärä: 319
Marginaali: 0,52 %
Viitekorko: 3 kk euribor
Maksuohjelma 29.4.2023
- lyhennys 625,74 € - korko 1134,85 € - muut kulut 2,50 € - yhteensä 1760,60 €

Yllä olevien lukujen perusteella onko ylipäätään järkevää vaihtaa muuttuvaa annuiteettilainaa, jos lyhennyksen osuus muuttuu noin radikaalisti?
Nyt viedessäni vaihdon loppuun, maksaisimme korkoja koko lainan ajalta enemmän ?

Sain vanhasta pankista vastauksen, että tämän kuun maksuohjelmassa korontarkistus 29.4.2023 ei ollut täysmääräisenä, koska maksupäivä on 18.5, jolloin korko vaikuttaa vain puolelta kuukaudelta.
Toukokuun jälkeen maksu vanhassa pankissa muuttuisi:
Noin: Lyhennys 575 € - korko 1250 € - muut kulut 2,30 € - yhteensä 1827 €

Eli päivityksen jälkeen maksuohjelmat linja keskenään, ja epäselvyyden aiheittu kesken kuukauden päivittyvä korkoa ja 2 vk jälkeen ollut seuraava maksu.

Jatketaan pankin vaihto OP:lle kun saatiin 3 kk euribor kohtuullisen hintaan ja vuosittaiset bonukset voidaan käyttää jo Pohjolassa oleviin terveysvakuutuksiin.
 
Ei ole itsestäänselvyys.

Kerran Danske Bank kutsui neuvotteluun ihan vain kertoakseen etteivät myönnä lainaa. Hieman korpesi kun oli vain tuota varten ottanut töistä pari tuntia saldovapaata ja kammennut itsensä 20 km päähän konttorille. En tiedä odottivatko minun vetävän jonkin kanin hatusta kesken neuvottelun, kun eivät voineet vain suoraan vastata hakemukseen kieltävästi. Oli ensimmäinen ja viimeinen kokemus kyseisestä pankista.

Sangen erikoista kyllä etteivät voineet vain ilmoittaa tietojen perusteella että no can do, mutta lainaneuvottelujen puolesta Danskessa onnistuu nykyään hoitaa ne sentään puhelimessa. Kertaakaan ei tarvinut käydä konttorilla jotta sai lainat nostettua ja systeemit hoidettua kuntoon. Netin ja puhelimen välityksellä onnistui kaikki jo tuossa loppuvuodesta 2019 kun siirrettiin laina sinne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 511
Viestejä
4 498 548
Jäsenet
74 216
Uusin jäsen
TTeuras

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom