Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[latzka]

Normaali korkotaso vaihtelee vastaajan mukaan, mutta konsensus lienee jossain välillä 0-1 %-yks. yli inflaation, eli kun inflaatio on 2% tavoitelukemissa, niin silloin normaali korkotaso olisi 2-3%.

Mikä on talouden normaali korkotaso?

Suomeen on ehtinyt kasvaa asuntovelallisten sukupolvi, joka ei ole koskaan maksanut tuntuvaa viitekorkoa. Moni kysyykin, mikä on talouden normaali korkotaso finanssikriisin jälkeisessä maailmassa, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

danskebank.fi

Vaikuttaa siihen korkopolitiikkaan nyt pari muutakin muuttujaa kuin inflaatio. Esimerkiksi nollakasvu puhumattakaan nyt negatiivisesta.

 

[renee]

Vaikuttaa siihen korkopolitiikkaan nyt pari muutakin muuttujaa kuin inflaatio. Esimerkiksi nollakasvu puhumattakaan nyt negatiivisesta.

Tietysti näin. Tosin tämä juuri päättynyt 10 vuoden nollakorkoaika on jälkikäteen saanut melkoista kritiikkiä ja siihen ei haluta enää palata, eli jos taloutta yritetään kroonisesti piristää nollakoroilla, niin se johtaa lopulta siihen, että keskuspankit painavat rahaa ja jossain kohtaa tulee noutaja. Keskuspankit joutuvat painamaan rahaa, koska tosiasiallisesti mikään markkinavetoinen taho ei lainaa rahaa nollakorolla, joten käy niin, että keskuspankit joutuvat ostamaan "kaikki" lainat. Tämän seurauksia sitten maksellaan nyt

 

[Taneli-]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa. Muut elää ja lie järjestelee lainansa sille mallille että kerkeävät kuolla ennen isompia lainanmaksuja. Ns. Ruotsinmalli.

Suomalaisille on elämän suurimpia kunnia-asioita hoitaa asuntolaina pois, sitten voi kuolla kaiken saavuttaneena. "Enpähän jääny kellekkään velkaa".

Kyllä, on itselläkin lainaa vielä pitkästi päälle toistasataatuhatta.

Toisaalta onhan niitä ollut jo ennen nollakorkoja jotka lähes suoraan nauravat kun kuulevat että joku asuu pidempään kuin kolme vuotta asunnossa tai oikeasti lyhentää sitä lainaa yhtään. Eli moni on elänyt todella pitkään siten että on ottanut lainan, ostanut uuden osakkeen ja maksanut vain korkoja, sitten myynyt (voitolla) sen osakkeen, ottanut uuden vähän isomman lainan uuteen juuri valmistuvaan taloon ja toistanut tuota sykliä "hamaan tappiin saakka".

Tosin nyt tuo voi aiheuttaa sitten itkua ja hammasten kiristystä kun ei ehkä saakaan sitä asuntoa myytyä (ainakaan voitolla) ja pitääkin ehkä jäädä asumaan siihen ja oikeasti alkaa maksamaan ensin sitä lainaa ja sitten vielä yhtiölainaakin (tietysti ne kaikki lyhennysvapaat on jo käytetty). Mihin monella eivät ne tulot kertakaikkiaan riitä, eivät edes nollakorkojen aikana mutta varsinkaan nyt plussakoroilla. Koska talous on mitoitettu siten että maksetaan vaan niitä korkoja ja muutetaan viimeistään 3 vuoden, vähintään 2 vuoden välein.

 

[ZherlockHolm]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

 

[latzka]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

Pakko kysyä, että onko tämä pasta alun perin teikäläisen kynästä vai napattu vaan kiva teksti talteen jostain. Jos omaa, niin kiitettävää sinnikkyyttä kyllä tuutata sitä vuosikausia suunnilleen jokaiselle jäljellä olevalle keskustelupalstalle.

 

[pasi-ipa]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa.

Australialaiset vaihtuvakorkoisine lainoineen ovat samassa veneessä. Valitus näkyy vaikkapa monissa redditin aussitaloussubeissa.

 

[brainsurgery]

20 vuotta tullut maksettua asuntolainoja ja 25+ vuotta jäljellä, joten eipä jaksa stressata asuntolainan maksusta enää niin hirveästi.

Pointtina tuossa Hesarin kirjoituksessa on, että korkojen nousu alkaa Suomen taloudessa näkyä nopeammin kuin muualla johtuen noista muuttuvakorkoisista asuntolainoista. Tästä syystä (ainakin omasta mielestäni) on tässä tapauksessa huono asia, että ohjauskorko määräytyy koko EU-alueen laajuisesti vaikka olosuhteet esim. lainakorkojen kanssa ovat lähes ääripäissä.

 

[latzka]

Joutuvatko maksamaan "sakkoja" kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta? Tuskin, koska silloinhan vaihtoetu katoaisi. Suomessa kiinteät korot eivät koskaan ole saavuttaneet suurta suosiota, koska niihin on leivottu mukaan "sakkomaksu" lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mitenköhän lie Euroopassa ylipäätään?

Kyllähän tuo refinancing keskimäärin aika arvokkaaksi tulee erilaisten maksujen muodossa. Tuossa joku laskurikin näemmä:

Mortgage refinance cost calculator | How much does it cost | U.S. Bank

Our mortgage refinance cost calculator helps you determine the cost to refinance your mortgage. Learn how much it costs to refinance with U.S. Bank.

www.usbank.com

Tosin summan ilmeisesti voi nakata lainapääoman jatkoksi.

 

[null0]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

Nyt on ostajan markkinat.

 

[ZherlockHolm]

Nyt on ostajan markkinat.

2-3 vuoden päästä on.

Nythän korkojen nousu alkaa viimeistään vaikuttamaan kunnolla ja taantuma.

 

[null0]

2-3 vuoden päästä on.

Kerma kaavittu kakun päältä.

Nythän korkojen nousu alkaa viimeistään vaikuttamaan kunnolla ja taantuma.

Voi tässä vielä pudottelua tapahtua, mutta ostajat on jo pidemmän aikaa olleet varovaisia ja se varovaisuus väistyy nopeasti kun tilanne muuttuu. Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä on aivan liian myöhäistä.

 

[ZherlockHolm]

Kerma kaavittu kakun päältä.

Voi tässä vielä pudottelua tapahtua, mutta ostajat on jo pidemmän aikaa olleet varovaisia ja se varovaisuus väistyy nopeasti kun tilanne muuttuu. Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä on aivan liian myöhäistä.

Niin kukaan ei tiedä varmasti mitä 3 vuoden päästä tapahtuu ja kuinka korkealla korot on. Onko maailmassa maailmanlaajuinen sota yms..
Mitä jos sota laajenee ja kääntää inflaation vielä nousuun? EKP:n olisi pakko reagoida siihen viemällä korkoja ylemmäs tästäkin aika paljon..

 

[latzka]

Niin kukaan ei tiedä varmasti mitä 3 vuoden päästä tapahtuu ja kuinka korkealla korot on. Onko maailmassa maailmanlaajuinen sota yms..
Mitä jos sota laajenee ja kääntää inflaation vielä nousuun? EKP:n olisi pakko reagoida siihen viemällä korkoja ylemmäs tästäkin aika paljon..

Maailmanlaajuisen sodan tapauksessa ns. välttämättömien tarpeiden hintojen ohjailuun saatettaisiin käyttää hieman toisenlaisia mekanismeja kuin EKP:n ohjauskorkoa.

 

[shams]

Siinä vaiheessa kun ilmahälytykset soi ja miehet on rintamalla niin jollain lainakoroilla ei ole paskankaan merkitystä. Rahat käytetään ruokaan, jos sitä on edes saatavilla, ja muut laskut jää maksamatta.

 

[Boulder]

Itse näen asuntolainan pois maksamisen järkevyyden lähinnä siinä, että kassavirtaa vapautuu melkoinen määrä kaikkeen muuhun. Venyttämällä laina-aikaa maksimiin aina kun mahdollista, maksaa todella suuren määrän korkoja vuosien mittaan jos ei puhuta nollakorkoajasta, joka on aina poikkeustilanne. Mieluummin käytän tuon säästyvän rahan itseeni tai sijoitan siitä osan. Pitää kuitenkin huomioida, että elinkustannuksista suuri osa tulee asumisen kuluista ja aikanaan eläkkeelle siirtyessä, putoaa tulotaso luokkaan 50-60% palkkatulosta.

 

[Taneli-]

Itse näen asuntolainan pois maksamisen järkevyyden lähinnä siinä, että kassavirtaa vapautuu melkoinen määrä kaikkeen muuhun. Venyttämällä laina-aikaa maksimiin aina kun mahdollista, maksaa todella suuren määrän korkoja vuosien mittaan jos ei puhuta nollakorkoajasta, joka on aina poikkeustilanne. Mieluummin käytän tuon säästyvän rahan itseeni tai sijoitan siitä osan. Pitää kuitenkin huomioida, että elinkustannuksista suuri osa tulee asumisen kuluista ja aikanaan eläkkeelle siirtyessä, putoaa tulotaso luokkaan 50-60% palkkatulosta.

Yleisesti ottaen olen samaa mieltä, on kyse ollut autoista tai mistä tahansa muusta en ole koskaan elämäni aikana ottanut lainaa (tosin yhden kännykän hankin osamaksulla aikoinaan N73) mutta yleisellä tasolla miettien asunto maksaa vain niin paljon että koin asuntolainan ottamisen paitsi helpommaksi myös huomattavasti nopeammaksi kuin asua koko se aika vuokralla mikä olisi kulunut pääoman keräämiseen millä olisin asunnon ostanut ns. käteisellä.

Toki siitä olen samaa mieltä että jos vaikka "normaalisti" maksaisi vuoraa sen 1000€/kk tai vaihtoehtoisesti maksaisi lainaa ja lyhennystä sen 800€/kk ja 200 vastiketta (eli saman kuin vuokraakin) niin maksamalla tuon lainan loppuun jää itselle käytettäväksi se noin 800€ enemmän kuussa kaikkeen muuhun. Lisäksi tietysti kuten totesit koron määrä kasvaa suhteessa suureksi mitä pidemmän aikaa sitä lainaa makselee.

 

[renee]

Velattomuus vapauttaa, eli voi olla ainakin henkisesti hyvä asia, vaikka ei käytännön rahankäyttöön tai elämiseen ylipäätään juuri vaikuttaisikaan. Tämä toki paljon yksilöstä kiinni, kaikkia velka ei haittaa niin paljon kuin toisia.

Itsellä saattaisi olla melko lyhyellä tähtäimellä sellainen tilanne ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan, että velkaa ei olisi penniäkään (pois lukien jotain luottokortin limiittiä). Kyllähän se erittäin mahtavalta tuntuisi nyt ajateltuna, mutta yleensä on käynyt niin, että velattomuus ei kuitenkaan kauan kestä ja siihen velkarasitukseen on tavallaan tottunut. Juuri kun luulee olevansa velaton, niin melko varmasti maksettavaksi tulee jotain taloyhtiölainaa tms. tai sitten haluaa ehdottomasti tuhlata johonkin turhuuteen

 

[John Doe]

2-3 vuoden päästä on.

Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä kämpästä saa maksaa 5-10% enemmän kuin nyt. Inflaatio on jo rauhoittumaan päin ja ensi vuonna aletaan nähdä laskevia ohjauskorkoja.

 

[B12]

Velattomuus vapauttaa, eli voi olla ainakin henkisesti hyvä asia, vaikka ei käytännön rahankäyttöön tai elämiseen ylipäätään juuri vaikuttaisikaan. Tämä toki paljon yksilöstä kiinni, kaikkia velka ei haittaa niin paljon kuin toisia.

Velattomalla on vapautta eniten silloin, kun kakka osuu tuulettimeen. Velka ei haittaa, jos ne pystyy hoitamaan ja elämässä ei satu isoja katastrofeja.

Ero on siinä, että kakan osuessa tuulettimeen (työttömyys, sairastuminen, ero, ison lainan iso korkojen nousu tai muu vastaava iso mullistus) on paljon enemmän joustovaraa taloudessa. Jos lainat tapissa, osamaksut ja muut luotot painavat päälle, kuukausimenoissa on paljon "pohjakuormaa" jota et voi jättää maksamatta. Sitten tulee tilanne, että tulot eivät enää riitä pakollisten menojen maksuun ja on alettava realisoimaan joskus hyvinkin huonoilla ehdoilla. Monella velaksi elävällä plus "kaikki menee mitä tulee" on juuri tällainen tilanne.

 

[null0]

Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä kämpästä saa maksaa 5-10% enemmän kuin nyt. Inflaatio on jo rauhoittumaan päin ja ensi vuonna aletaan nähdä laskevia ohjauskorkoja.

Jep, ja kyllähän se inflaatio alkaa näkymään myös asuntojen hinnassa siinä vaiheessa kun ei ole enää koronnostopainetta. Rakennuskustannukset ovat nousseet aika reippaasti.

 

[ZherlockHolm]

Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä kämpästä saa maksaa 5-10% enemmän kuin nyt. Inflaatio on jo rauhoittumaan päin ja ensi vuonna aletaan nähdä laskevia ohjauskorkoja.

Seuraava hallitus lähes varmasti leikkaa asumistuesta ja se aiheuttaa etenkin pk seudulla niiden muuttamisen halvemman kämpän perässä muualle. Myös tutkimusryhmä on ehdottanut sijoittajien veroporkkanan poistoa...

Nuo uudistukset olisi aikaisintaan noin ennen vuoden vaihdetta tai ensi vuonna voimassa joka aiheuttaisi sen että sijoittajien tuotot vähenee ja moni mahdollisesti laittaisi asunnon myyntiin...

 

[qtba]

Myös tutkimusryhmä on ehdottanut sijoittajien veroporkkanan poistoa...

Korkojen vähentäminen tuloksesta ei ole mikään pelkästään asuntosijoittamista koskeva erityisoikeus. Sen poistaminen heijastuisi aika laajalle alueelle yhteiskunnassa. Lopputulos olisi tuskin plusmerkkinen.

 

[jinx1980]

Korkojen vähentäminen tuloksesta ei ole mikään pelkästään asuntosijoittamista koskeva erityisoikeus. Sen poistaminen heijastuisi aika laajalle alueelle yhteiskunnassa. Lopputulos olisi tuskin plusmerkkinen.

Kysymys ei ole koroista vaan yhtiölainan lyhennyksen vähennysoikeudesta vuokratuloista. Tuo muuttunee tulevaisuudessa niin että lainanlyhennys lasketaan osaksi hankintahintaa ja vähennyksen saa sitten sitä kautta joskus asunnon myydessä. Nythän on ihan timantti jos ostat 75% velkaisen kämpän, asut itse siinä 2 vuotta (jossain vaiheessa, vaikkapa alussa kun lyhennys on vielä tauolla) ja vuokraat niin pitkään että tuo laina on maksettu. Lopputuloksena vuokrasta et ole maksanut käytännössä/juurikaan veroja ja kun kämpän myyt niin kaikki taskuun koska 2v asuminen tuottaa verovapaan myynnin (hankintahinta olisi tuo orkkis 25% eli koko loppuosa on verotonta).

 

[qtba]

Kysymys ei ole koroista vaan yhtiölainan lyhennyksen vähennysoikeudesta vuokratuloista. Tuo muuttunee tulevaisuudessa niin että lainanlyhennys lasketaan osaksi hankintahintaa ja vähennyksen saa sitten sitä kautta joskus asunnon myydessä. Nythän on ihan timantti jos ostat 75% velkaisen kämpän, asut itse siinä 2 vuotta (jossain vaiheessa, vaikkapa alussa kun lyhennys on vielä tauolla) ja vuokraat niin pitkään että tuo laina on maksettu. Lopputuloksena vuokrasta et ole maksanut käytännössä/juurikaan veroja ja kun kämpän myyt niin kaikki taskuun koska 2v asuminen tuottaa verovapaan myynnin (hankintahinta olisi tuo orkkis 25% eli koko loppuosa on verotonta).

Ymmärsin väärin, näinhän tuo taitaa mennä.

 

[Parthenon]

Kysymys ei ole koroista vaan yhtiölainan lyhennyksen vähennysoikeudesta vuokratuloista. Tuo muuttunee tulevaisuudessa niin että lainanlyhennys lasketaan osaksi hankintahintaa ja vähennyksen saa sitten sitä kautta joskus asunnon myydessä. Nythän on ihan timantti jos ostat 75% velkaisen kämpän, asut itse siinä 2 vuotta (jossain vaiheessa, vaikkapa alussa kun lyhennys on vielä tauolla) ja vuokraat niin pitkään että tuo laina on maksettu. Lopputuloksena vuokrasta et ole maksanut käytännössä/juurikaan veroja ja kun kämpän myyt niin kaikki taskuun koska 2v asuminen tuottaa verovapaan myynnin (hankintahinta olisi tuo orkkis 25% eli koko loppuosa on verotonta).

Tuollaisessa 75% lainoitetussa uudiskohteessa toki noin, mutta yhtiölainoja otetaan myös vanhempiin kohteisiin remontteja jne varten. Yhtiön remonttien hinta harvoin näkyy ainakaan täysimääräisesti asunnon myyntihinnassa, joten mahtaisikohan vähennysoikeuden poisto vähentää asuntosijoittajien kiinnostusta vanhempiin kohteisiin?

 

[ChatGPT]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa. Muut elää ja lie järjestelee lainansa sille mallille että kerkeävät kuolla ennen isompia lainanmaksuja. Ns. Ruotsinmalli.

Suomalaisille on elämän suurimpia kunnia-asioita hoitaa asuntolaina pois, sitten voi kuolla kaiken saavuttaneena. "Enpähän jääny kellekkään velkaa".

Kyllä, on itselläkin lainaa vielä pitkästi päälle toistasataatuhatta.

Itse olen koittanut elää siihen malliin, että jos henki lähtee, niin omaiset on aidosti surullisia kun jätän perinnöksi vain pirusti velkaa.

 

[maustevoi]

Mikä tää juttu on, mihin nyt vasta olen törmännyt (Nordea ja Danske): "Ota taloyhtiölaina omiin nimiisi" ?

Onko joku kokeillut, toimiiko hyvin? MIhin tilanteisiin?

 

[Eldmor]

Mikä tää juttu on, mihin nyt vasta olen törmännyt (Nordea ja Danske): "Ota taloyhtiölaina omiin nimiisi" ?

Onko joku kokeillut, toimiiko hyvin? MIhin tilanteisiin?

Siis henkilökohtainen asuntolaina tai sitten joku kulutusluotto/remppalaina peruskorjaukseen? Vai mitä haet takaa.

 

[maustevoi]

Siis henkilökohtainen asuntolaina tai sitten joku kulutusluotto/remppalaina peruskorjaukseen? Vai mitä haet takaa.

Taloyhtiölainan siirtäminen omaksi lainaksi noh ihan tämmöistä meinasin, mitä nyt itselle on tullut uutena vastaan? En mielestäni ole näihin ennen vuotta 2023 törmännyt.

 

[phetu]

Taloyhtiölainan siirtäminen omaksi lainaksi noh ihan tämmöistä meinasin, mitä nyt itselle on tullut uutena vastaan? En mielestäni ole näihin ennen vuotta 2023 törmännyt.

Siis, eihän tuossa nyt ole mistään muusta kyse, kuin siitä, että maksat sen taloyhtiölainan pois toisella lainalla, näin mutkat suoraksi vedettynä.
Keksitty vaan joku älytön tapa kertoa siitä.

 

[Eldmor]

En mielestäni ole näihin ennen vuotta 2023 törmännyt.

Näinhän ne asuntolainat aina toimivat taloyhtiöissä? Jos pankista saa tarpeeksi lainaa, niin kannattaahan se nostaa ja maksaa sillä se kalliimpi taloyhtiölaina pois. Remonttien/peruskorjausten osalta en osaa sanoa, kuinka kilpailukykyistä lainaa pankista saa vrt. taloyhtiön laina.

 

[maustevoi]

Siis, eihän tuossa nyt ole mistään muusta kyse, kuin siitä, että maksat sen taloyhtiölainan pois toisella lainalla, näin mutkat suoraksi vedettynä.
Keksitty vaan joku älytön tapa kertoa siitä.

Aijjaa. MInä jotenkin oletin, että tuossa säilyy se veroetu tuloutetusta rahoitusvastikkeesta, vaikka ottaa lainan omaan nimiin "joustavammaksi". Mutta vissiin ei? Eihän nimittäin normilainassa ole sitä tuloutetun rahoitusvastikkeen etua.

 

[pasi-ipa]

Näinhän ne asuntolainat aina toimivat taloyhtiöissä? Jos pankista saa tarpeeksi lainaa, niin kannattaahan se nostaa ja maksaa sillä se kalliimpi taloyhtiölaina pois. Remonttien/peruskorjausten osalta en osaa sanoa, kuinka kilpailukykyistä lainaa pankista saa vrt. taloyhtiön laina.

Sillä varauksella, että rahoitusvastiketta varten saa kokonaisuudessaan asumistukea. Oman lainan kohdalla vain korkomenoihin. Taloyhtiölainan maksamista kannattaa funtsata tarkkaan, jos on matalapalkkaisessa työssä tai työttömyyden riski uhkaa.

 

[Ernomies]

Sillä varauksella, että rahoitusvastiketta varten saa kokonaisuudessaan asumistukea. Oman lainan kohdalla vain korkomenoihin. Taloyhtiölainan maksamista kannattaa funtsata tarkkaan, jos on matalapalkkaisessa työssä tai työttömyyden riski uhkaa.

Kokoomus lupasi vaaliohjelmassaan selvittää onko kyseinen asia "tarkoituksenmukaista".

 

[Ernomies]

Kysymys ei ole koroista vaan yhtiölainan lyhennyksen vähennysoikeudesta vuokratuloista. Tuo muuttunee tulevaisuudessa niin että lainanlyhennys lasketaan osaksi hankintahintaa ja vähennyksen saa sitten sitä kautta joskus asunnon myydessä. Nythän on ihan timantti jos ostat 75% velkaisen kämpän, asut itse siinä 2 vuotta (jossain vaiheessa, vaikkapa alussa kun lyhennys on vielä tauolla) ja vuokraat niin pitkään että tuo laina on maksettu. Lopputuloksena vuokrasta et ole maksanut käytännössä/juurikaan veroja ja kun kämpän myyt niin kaikki taskuun koska 2v asuminen tuottaa verovapaan myynnin (hankintahinta olisi tuo orkkis 25% eli koko loppuosa on verotonta).

Tätä yritettiin viime hallituksen aikana. Silloin oli hallitusohjelma/VM:n raportti taustalla. Silti vasemmistolaisin hallitus koskaan jätti tuon muutoksen tekemättä.

Nyt heti vaalien jälkeen tuli taas uusi VM:n raportti jossa käärmettä yritetään työntää pyssyyn jälleen kerran. Myöntävät kuitenkin että nostaisi mahdollisesti(=varmasti) vuokria ja voi aiheuttaa rakennusliikkeille seuraamuksia.

Nyt on puolestaan tulossa oikeistohallitus. Olisi hassua jos Kokoomus leikkaisi omilta äänestäjiltään verotukia(tai oikeammin siirrettyä verotusta) pois mutta nykymaailmassahan kaikki on mahdollista.

Mitään lakia ei ole olemassa vähennysoikeudesta vaan tuo perustuu vakiintuneeseen oikeus- ja verotuskäytäntöön. Pitäisi siis säätää erikseen uusi laki jolla vähennys estettäisiin.

 

[renee]

Tänään tuli kahdenlaista viestiä lähitulevaisuuden korkosuuntaa ajatellen. Toisaalta Ranskasta tuli inflaation kannalta huonoja uutisia, eli inflaatio oli ennakkotietojen mukaan hieman kiihtynyt. Toisaalta taas euroalueen talouskasvu on hieman laskenut odotuksista. EKP:n korkopäätös ja tulevaisuuspuhe ensi viikolla on lähiajan kannalta merkittävä. EB 12kk:n noteeraus on tänään 3,880 %.

 

[shams]

Tuskin tulee mitään yllättävää. 12kk Euriboriin on jo hinnoiteltu 0,5% ja 0,25% korotukset, eli jos EKP:n toimet vastaa noita odotuksia niin koron ei pitäisi liikkua mihinkään. Toki puheet pidemmän ajan suunnasta voivat muuttaa odotuksia.

 

[JRan]

Taloyhtiölainan siirtäminen omaksi lainaksi noh ihan tämmöistä meinasin, mitä nyt itselle on tullut uutena vastaan? En mielestäni ole näihin ennen vuotta 2023 törmännyt.

Pitää muistaa, että tässä piilee vielä toisenlainenkin riski. Tällä hetkellä, kun taloyhtiössä asuminen on muuttunut täysin huolettomasti jopa hyvinkin riskialttiiksi, niin kannattaa todella harkita, että haluaako tähän mukaan vielä erillisellä henkilökohtaisella lainalla.

Pankin kannaltahan tämä on unelmadiili ja marginaalin voi puristaa jopa alemmaksi, jos mukaan vakuudeksi saadaan vedettyä esimerkiksi lainanottajan lähisukulaisen omakotitalo tai mökki.

Eli kyllä tässä taasen nämä pankit myyvät tavallista lainaa korulauseilla ja yrittää todennäköisesti turvata vain omaa selustaansa. Jos koko taloyhtiö menee nurin, niin näissä tapauksissa kuitenkin juuri Nordea ja Danske saattavat kirjata ne isoimmat luottotappiot, koska ne taloyhtiölainat on todennäköisesti heiltä.

 

[maustevoi]

Jos muuten rakentaa asunnon itselleen, ja myy sen 1.5v kuluttua, niin mikä katsotaan asunnon valmistumishinnaksi? 2v kun asuu niin on verotonta, mutta entä 1,5v ? Mistä hinnasta verollinen myyntivoitto tai tappio lasketaan?

 

[brainsurgery]

Jos muuten rakentaa asunnon itselleen, ja myy sen 1.5v kuluttua, niin mikä katsotaan asunnon valmistumishinnaksi? 2v kun asuu niin on verotonta, mutta entä 1,5v ? Mistä hinnasta verollinen myyntivoitto tai tappio lasketaan?

Rakentamiskustannuksista

 

[Mittubisi]

Miten näkisitte helpoimmaksi, kun pitäisi ostaa vanhempi ulos omasta asunnosta. Faija omistaa siis 10% (joka on n. 16 000e) asunnosta. Pystyykö myymään 10 000 eurolla mulle osuudensa vai onko verottaja heti kimpussa. Pystyykö siis tätä jotenkin ”kikkailemaan” ettei tarvitsisi maksaa isoja lahjaveroja.

Laitoin kysymyksen pankkiinkin, mutta pitkät pyhät niin ajattelin jos täältä saa fiksuja vastauksia. Olen arvioimassa asunnon hintaa kolmannella osapuolella ja katson siitä tuon 10% osuuden. Faija on osuutensa maksanut pankille, joten se on täysin hänen omistuksessa. Pystyykö siis hän antamaan minulle tuon 10%, että omistaisin 100%. Tätä vastaan tehtäisiin kirjallinen sopimus, että maksan 500€ kuussa, niin pitkään kun 10% osuus on maksettu. Vai pitääkö alkaa ottamaan lainaa ja maksamaan sitä kautta korkoja yms.

Voisin siis mielellään maksaa, mutta en haluaisi ottaa lainaa = korkoja/ylimääräisiä kuluja.

 

[taski]

Ei mielestäni mikään taho edellytä että lainassa pitäisi olla korko.
Fiksummat voi varmaan vielä kuitata, mutta itse hoitaisin sen juuri noin.

 

[rahvaan_omainen]

Laitoin kysymyksen pankkiinkin, mutta pitkät pyhät niin ajattelin jos täältä saa fiksuja vastauksia. Olen arvioimassa asunnon hintaa kolmannella osapuolella ja katson siitä tuon 10% osuuden. Faija on osuutensa maksanut pankille, joten se on täysin hänen omistuksessa. Pystyykö siis hän antamaan minulle tuon 10%, että omistaisin 100%. Tätä vastaan tehtäisiin kirjallinen sopimus, että maksan 500€ kuussa, niin pitkään kun 10% osuus on maksettu. Vai pitääkö alkaa ottamaan lainaa ja maksamaan sitä kautta korkoja yms.

Voisin siis mielellään maksaa, mutta en haluaisi ottaa lainaa = korkoja/ylimääräisiä kuluja.

Pikainen ohje ilman vastuuta:
- 75% käyvästä hinnasta kelpaa vielä ettei lasketa lahjaksi eli 12000e kauppahinta suoraan jos isä haluaa täyden hinnan
- sen lisäksi kukaan ei tietysti estä antamasta verovapaata lahjaa summien puitteissa 4999e / 3v

Joten paperilla kannattanee tehdä niin että ensin isäsi luovuttaa ~4900e arvoisen lahjan jolloin jäljelle jäävän omaisuuden arvo on 11100e ja sen osuuden voi myydä 8325e hinnalla. Osamaksusopimus kirjallisena kuten olit ajatellutkin ja lainalle voi pistää jonkin nimellisen koron (0,5% tms) mutta en muista onko pakollista.

EDIT: niin vastasin vähän ohikin vissiin, jos isäsi haluaa täyden 16te hinnan niin sen saa suoraan tosiaan tehdä osamaksurahoituksella ilman mitään kikkailuja.

 

[JRan]

Laitoin kysymyksen pankkiinkin, mutta pitkät pyhät niin ajattelin jos täältä saa fiksuja vastauksia. Olen arvioimassa asunnon hintaa kolmannella osapuolella ja katson siitä tuon 10% osuuden. Faija on osuutensa maksanut pankille, joten se on täysin hänen omistuksessa. Pystyykö siis hän antamaan minulle tuon 10%, että omistaisin 100%. Tätä vastaan tehtäisiin kirjallinen sopimus, että maksan 500€ kuussa, niin pitkään kun 10% osuus on maksettu. Vai pitääkö alkaa ottamaan lainaa ja maksamaan sitä kautta korkoja yms.

Voisin siis mielellään maksaa, mutta en haluaisi ottaa lainaa = korkoja/ylimääräisiä kuluja.

Jos saat pankista vastauksen, niin ihmettelen todella. Ehkä joku pankin lakimies voisi tähän suullisesti tapaamisessa vastata, mutta olisi erittäin epäammattimaista jos joku pankin random virkailija alkaisi neuvoa veroasioissa (että miten kierrät verot mahdollisimman helposti). Eli koko kysymyksellähän ei ole mitään tekemistä pankin kanssa. Tätä voisi verrata siihen, että kysyisit pankista, että mistä materiaalista kannattaa rakentaa talo, johon olet lainaa ottamassa. Tätä pitäisi kysyä verottajalta, eikä missään nimessä pankista.

Niin siis velkakirja toimii kyllä, eli maksat jollain aikataululla tämän takaisin (ilman korkoa). Todellisuudessa isäsi voisi jopa antaa nämä rahat sinulle käteisenä tai sen puitteissa mitä toiselle voi lahjoittaa ilman lahjaveroa.

Vero miltä et voi mitenkään välttyä on varainsiirtovero. Eli kun ostat 10% asunnosta, niin maksat tästä kymmenestä prosentista varainsiirtoveron oli myyjä kuka tahansa. Ja tämän joudut myös ilmoittamaan ihan itse verottajalle.

Eli pankkiasioissa pankki on oikea taho, jolta voi kysyä ja veroasioissa taas ihan verottajan palvelunumerot palvelee oikein hyvin. Itse tuli vuosia sitten tehtyä niin, että tein uudisasunnosta kaupan yksin. Sitten kuitenkin halusimme muuttaa asian niin, että tähän asuntoon tulee myös toinen omistaja. Soitin verottajalle ja kysyin asiaa, että miten tämä on mahdollista ja mahdollisimman pienellä kululla. Vastaus meni näin, että lupasi selvittää vielä asiaa, mutta jos tästä olisi tehty kauppa, niin ostaja olisi maksanut varainsiirtoveron ostamastaan osuudesta. Parin päivän päästä sain soiton ja tiedon, että asiasta löytyy korkeimman oikeuden päätös ja jos myyjä suostuu purkamaan kaupan ja tekemään sen uusiksi, niin silloin voimme välttyä kokonaan varainsiirtoverolta. Tämä sopi myyjälle, joten sillä mentiin.

Eli verottaja ei ole missään nimessä taho mitä pitää jotenkin pelätä, vaan heiltä saa oikein loistavat (ja oikeat) vastaukset jos haluaa kysyä veroasioista.

 

[Mittubisi]

Ajattelin vain, että kysyn sen takia pankista, että selviää pitääkö tähän toimenpiteeseen ottaa lainaa. Siihen taas pankki osaa ottaa kantaa.

Mutta ymmärtääkseni nyt isäni voi luovuttaa minulle tuon 10% hinnalla 11250€ (15 000€*0.75 = 11250€). Tämän summan sitten maksan tuolla kahdenkeskisellä sopimuksella/osamaksurahoituksella + tuo 10% varainsiirtovero.

 

[JRan]

Ajattelin vain, että kysyn sen takia pankista, että selviää pitääkö tähän toimenpiteeseen ottaa lainaa. Siihen taas pankki osaa ottaa kantaa.

Mutta ymmärtääkseni nyt isäni voi luovuttaa minulle tuon 10% hinnalla 11250€ (15 000€*0.75 = 11250€). Tämän summan sitten maksan tuolla kahdenkeskisellä sopimuksella/osamaksurahoituksella + tuo 10% varainsiirtovero.

Näköjään verosivuilla 15 000€ lahjan antaminen maksaisi "vain" 900€ veroja.

Varainsiirtovero maksetaan siis kauppasummasta ja osakkeesta se on 2% ja kiinteistöstä 4%.

Eli 11250*0,02 tai 11250*0,04.

Mutta toi 900 kannattaa myös väistää sillä yhdellä paperilla ja maksuaika voi olla vaikka vuosi isäsi antaa sinulle maksimi lahjan jolla voit lyhentää lainaa ja käteisenä loput, jolla voit myös lyhentää lainaa. Toki jos isälläsi on puoliso niin myös hän voi antaa maksimi lahjan tai jos sinulla on puoliso, niin lahjan voi antaa myös hänelle. Lahjan antajaksi kelpaa toki kuka vaan, eli nämä rahat voi kierrättää ihan miten vaan tilillesi, kunhan ne ei tule samalta henkilöltä sinulle.

 

[oongee]

Ei mielestäni mikään taho edellytä että lainassa pitäisi olla korko.
Fiksummat voi varmaan vielä kuitata, mutta itse hoitaisin sen juuri noin.

Pitää paikkaansa. Lainassa ei tarvitse olla korkoa. Pari lähdettä:

• Verottajan omat sivut: Milloin lainaa voidaan pitää lahjana?
• Verojuristi Taloustaito-lehden artikkelissa: Koroton laina pojalle – voiko verottaja pitää lainaa verotettavana lahjana?

Itse en myöskään ymmärrä alkuperäisen kysyjän "pitääkö ottaa lainaa"-kysymystä ja miksi sitä pankilta kyselee. Jos olisin pankkitoimihenkilö niin suosittelisin toki lainan ottamista pankista. Muutenhan asia riippuu siitä, onko pätäkkää omasta takaa tai suostuuko isä myymään velaksi.

 

[Mittubisi]

Varainsiirtovero maksetaan siis kauppasummasta ja osakkeesta se on 2% ja kiinteistöstä 4%.

Eli 11250*0,02 tai 11250*0,04.

Mutta toi 900 kannattaa myös väistää sillä yhdellä paperilla ja maksuaika voi olla vaikka vuosi isäsi antaa sinulle maksimi lahjan jolla voit lyhentää lainaa ja käteisenä loput, jolla voit myös lyhentää lainaa. Toki jos isälläsi on puoliso niin myös hän voi antaa maksimi lahjan tai jos sinulla on puoliso, niin lahjan voi antaa myös hänelle.

Joo kiitoksia selvennyksestä! Ei ihan niin hyvin mene kuitenkaan,että suoraan tuon 15 000€ voisi antaa, niin otin pois kohdan

Pitää paikkaansa. Lainassa ei tarvitse olla korkoa. Pari lähdettä:

• Verottajan omat sivut: Milloin lainaa voidaan pitää lahjana?
• Verojuristi Taloustaito-lehden artikkelissa: Koroton laina pojalle – voiko verottaja pitää lainaa verotettavana lahjana?

Itse en myöskään ymmärrä alkuperäisen kysyjän "pitääkö ottaa lainaa"-kysymystä ja miksi sitä pankilta kyselee. Jos olisin pankkitoimihenkilö niin suosittelisin toki lainan ottamista pankista. Muutenhan asia riippuu siitä, onko pätäkkää omasta takaa tai suostuuko isä myymään velaksi.

Ja joo oli vähän tyhmä kyssäri. Jotenkin ajattelin, että pankki omistaa tuon 10% mutta eihän se niin mene. Ja ne varmasti suosittelee jotain lainan ottamista, jotta saa rahaa tietysti

 

[JRan]

Pitää paikkaansa. Lainassa ei tarvitse olla korkoa. Pari lähdettä:

• Verottajan omat sivut: Milloin lainaa voidaan pitää lahjana?
• Verojuristi Taloustaito-lehden artikkelissa: Koroton laina pojalle – voiko verottaja pitää lainaa verotettavana lahjana?

Itse en myöskään ymmärrä alkuperäisen kysyjän "pitääkö ottaa lainaa"-kysymystä ja miksi sitä pankilta kyselee. Jos olisin pankkitoimihenkilö niin suosittelisin toki lainan ottamista pankista. Muutenhan asia riippuu siitä, onko pätäkkää omasta takaa tai suostuuko isä myymään velaksi.

Juuri näin, pankki haluaa varmasti myydä lainan, mutta se ei toki liity siihen mitenkään, että tarviiko kukaan lainaa.

Eli se pitäisi jokaisen tietää kai itse. Jos tosiaan isä lainaa, niin silloin laina on edes kuluton. Jos isä haluaa antaa rahat, niin silti velkakirja lyhennyssuunnitelmalla ja rahat jotain muuta kautta tilille, kuin yhtenä koko summan lahjoituksena. Lainan lyhennys, vaikka kahdessa erässä, kunhan vaan nämä siirrot tapahtuu oikeasti. Näillä pystyy siis myöhemmin osoittamaan, että on toimittu velkakirjan mukaisesti ja tätä ei ole saatu lahjana!

 

[JRan]

Lisättäköön vielä, että verottaja ei siis saa näitä tietoja mistään. Ainoa keino millä he saavat nämä tiedot on se, että he pyytää asiasta selvitystä. Eli he saa tiedon varainsiirtoveron kautta tapahtuneesta kaupasta ja sen arvosta. Jos he kiinnostuvat asiasta, niin sieltä saattaa tulla selvityspyyntö, että millä tämä kauppahinta on maksettu. Tässä kohtaa velkakirja lyhennyssuunnitelmalla on riittävä ja toki jos lyhennyksiä on ehditty tehdä, niin näistä myös tapahtumat selvitykseen mukaan.

Sitten taas jos verottaja epäilee että nämä on saatu lahjana ja pyytää toimittamaan tiliotteet nähtäväksi niin on ihan kiva, että siellä ei komeile 11250 suuruista summaa isältä, josta tosiaan olisi pitänyt maksaa lahjavero.