Toi vaan ei oikeasti toimi jos laina on kovin pitkä, koska pankeilla on lainalle joku maksimikesto ja jos näyttää siltä että laina ei määräajassa lyhenny niin sitten joko korko+vastike kasvaa isommaksi tai koko laina erääntyy kerralla maksettavaksi. Kiinteä tasaerälainojahan ei edes myönnetä pankin maksimipituuteen, jotta niissä olisi vähän venymävaraa, mutta joskus se venymävarakin loppuu.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Ja ainakaan OP:ssa tasalyhennys ei toimi noin, vaan laina-aika ihan konkreettisesti pitenee.. Eli viimeinen erä ei kasva.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 081
Tämä ei ole vakuutus (tai edes suojautumista koron nousua vastaan).
Ainoastaan erilainen lyhennysmuoto, joka penni mitä koronnousu aiheuttaa lainaan on maksettava pankille.
Ja vielä korkojen kera kun koron nousussa lyhennysmäärä pienenee -> Maksat pankille entistä enemmän.
Tällä hetkellä pitkä laina-aika + kiinteä tasaerä -yhdistelmän saattaisi hyvinkin saada pankeilta aika kivuttomasti. Nollakorkojen aikaan siitä on saattanut joutua keskustelemaan, jos laina-aikaa on yrittänyt venyttää heti maksimiin. Itse en saanut sijoitusasuntolainoihin kuin annuiteettia.
Viime keväänä saatiin OP:lta 20v ajalle kiinteä tasaerä ihan vain kysymällä kun vaihdettiin asiakkuuttaa pankista toiseen.
Toimii juuri kuten edellä mainittu, että korkojen noustessa laina-aika kasvaa eikä kasvata viimeistä erää.
20 vuotta ei ole vielä pisin mahdollinen laina-aika mitä on saanut OP:lta. 25 tai 30 vuotta olisi jo voinut herättää keskustelua kun nollakorkoaikana otetun lainan laina-aika ei voi enää lyhentyä (paitsi marginaalia tarkistamalla).
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 401
En ihan ymmärrä kysymystä.
Koronnostot aiheuttaa EKP:lle tappioita, koska sen omistamien velkakirjojen arvo laskee.
Keskuspankit | Euroopan keskuspankki varoittaa tappioista
Myös Euroopan keskuspankki on uudessa tilanteessa, kun korot nousevat ja sen velkakirjaomistusten arvo laskee.
www.hs.fi
latee77
RTX ON
- Liittynyt
- 18.02.2017
- Viestejä
- 5 846
En ihan ymmärrä kysymystä.
Koronnostot aiheuttaa EKP:lle tappioita, koska sen omistamien velkakirjojen arvo laskee.
Keskuspankit | Euroopan keskuspankki varoittaa tappioista
Myös Euroopan keskuspankki on uudessa tilanteessa, kun korot nousevat ja sen velkakirjaomistusten arvo laskee.
Tietämyspohja pitäis näemmä olla paremmalla tolalla itsellä, tuo linkki nyt ei oikein enempää valaise mutta velkakirjojen arvo laskee joka tekee tietty hallaa. Mutta tuli vaan mieleen että mihin euriboreilla kerätyt rahat päätyvät? Aika iso potti lainan maksuista kertyy. Inflaation hallintaan työkalu.
Jos nimenomaan euribor mietityttää, niin suosittelen lukemaan ihan mitä euribor tarkoittaa, mutta käytännössä se on viitekorko, jota pankit käyttävät keskinäisessä rahaliikenteessään lainatessaan toisilleen rahaa. Keskuspankki ei tästä suoranaisesti hyödy taloudellisesti. Keskuspankin tavoite on mm. rahan arvon säilyttäminen ja yksi keino sillä on tähän ohjauskoron muutokset, jotka vaikuttavat suoraan euriboreihin. Euriborien liikehdintä ei kuitenkaan ole lukitussa suhteessa ohjauskorkoon, vaan se voi elää osittain omaa elämäänsä, koska pankkien välinen luotonanto ja luottamus toisiinsa määrittää euriborien suuruutta. Jos halutaan miettiä, kuka tästä korkojen nostosta erityisesti hyötyy, niin esimerkiksi ihan suomalaiset pankit saanevat jatkossa aika tervettä korkokatetta ja väittäisin, että ne tekevät tänä vuonna aika vahvaa tulosta ja uutisia on jo tullutkin, että korkokatteet ovat alkaneet nousta voimakkaasti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
"Käytännössä euribor on korko, jolla pankki saa lainattua muilta pankeilta varoja ilman vakuuksia omaan luotonantoonsa pankkien välisiltä rahamarkkinoilta. Näitä varoja pankki lainaa eteenpäin euriboria korkeammalla korolla (euribor + marginaali) halukkaille lainanottajille. Pankkien ottolainauksen volyymit pankkienväliseltä rahamarkkinalta ovat suuria, ja tuo toiminta voidaan mieltää rahan tukkukaupaksi. Pankit antolainaavat rahan halukkaille lainanottajille pienissä erissä ja korkeammalla korolla, ja tämä voidaan mieltää rahan vähittäiskaupaksi. Pankit voivat myös luonnollisesti antolainata rahaa pankkienvälisellä markkinalla ottolainauksen sijaan – näin voidaan menetellä pankin vastaanottamien talletusten kanssa. Pankkien on periaatteessa harvoin kovinkaan taloudellisesti kannattavaa ottolainata pankkien väliseltä markkinalta ja antolainata nämä rahat takaisin pankkien välisellä markkinalla, mutta todellisuudessa tällainen jatkuva pankkien välisellä markkinalla tapahtuva edestakainen kaupankäynti muodostaa euriborkoron. "
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 401
Koron nosto on keino kerätä rahaa pois markkinoilta. EKP toki saa enemmän korkotuloja kun se nostaa ohjauskorkoja, mutta koska taseessa on niin julmettu määrä vanhoja velkakirjoja pienemmillä koroilla, pitää näitä alaskirjata. Korkojen nousu hyödyttää myös liikepankkeja, kuten esim. Nordean tuloksesta nähtiin. Eli osa kertyy myös pankeille ja niiden omistajille.
Tässä pitää myös muistaa ero:
euriborit = markkinakorkoja, jotka määräytyy markkinoilla
ohjauskorot = niitä EKP:n määrittämiä korkoja, joilla se mm. lainaa rahaa liikepankeille => näiden taso vaikuttaa tietysti suoraan euriboreihin
Käytännössä keskuspankin tavoitteena on kuten aiemmin sanoin, rahan arvon ja erityisesti valuutan luottamuksen säilyttäminen. Ohjauskorkojen nostojen tavoite ei ole ihmisten talouden romuttaminen, mutta lyhyellä aikavälillä tilanen toki näyttää siltä, että sillä aiheutetaan kotitalouksille vaikeuksia ja näin tapahtuukin. Hyvin yksinkertaistettu tavoite tässä on kuitenkin se, että "ylimääräistä" valuuttaa kerätään pois markkinoilta, koska se ruokkii inflaatiota. Ihmisllä on rahaa millä kuluttaa ja kun sitä on tarpeeksi monella ja riittävän paljon, se aiheuttaa kysyntäinflaatiota, joka nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja. Jos tähän vastataan palkkoja korottamalla, voi tuloksena olla entistä kovempi inflaatio. Äärimmillään mennään hyperinflaatioon, jolloin oikeastaan mikään määrä rahaa ei riitä enää mihinkään ja talousjärjestelmä romahtaa, koska raha on menettänyt arvonsa ja luottamuksen markkinoilla.
Ongelmallisen nykytilanne tekee EKP:lle se, että markkinoilla on paljon myös siitä riippumatonta inflaatiota, kuten energiakriisistä johtuva voimakas hintojen nousu. Jos energia maksaa paljon, se heijastuu väistämättä lähestulkoon kaikkeen. Tähän keskuspankki ei voi vaikuttaa. Mutta jos tarkastellaan aihetta laajemminkin, tässä on kärsitty samalla kysyntäinflaatiosta, joka alkoi 2020/2021 vaihteessa jo selvästi ennen Ukrainan sotaa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ei edes sodita, on niin ikään kärsitty yhtä aikaa sekä kovasta kysyntäinflaatiosta, kuin myös hyvin tiukasta työmarkkinatilanteesta, jossa palkat ovat joustaneet voimakkaasti ylöspäin.
Ongelmallisen nykytilanne tekee EKP:lle se, että markkinoilla on paljon myös siitä riippumatonta inflaatiota, kuten energiakriisistä johtuva voimakas hintojen nousu. Jos energia maksaa paljon, se heijastuu väistämättä lähestulkoon kaikkeen. Tähän keskuspankki ei voi vaikuttaa. Mutta jos tarkastellaan aihetta laajemminkin, tässä on kärsitty samalla kysyntäinflaatiosta, joka alkoi 2020/2021 vaihteessa jo selvästi ennen Ukrainan sotaa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ei edes sodita, on niin ikään kärsitty yhtä aikaa sekä kovasta kysyntäinflaatiosta, kuin myös hyvin tiukasta työmarkkinatilanteesta, jossa palkat ovat joustaneet voimakkaasti ylöspäin.
latee77
RTX ON
- Liittynyt
- 18.02.2017
- Viestejä
- 5 846
Jep, tuli hyviä tiivistyksiä asiasta 
Harmina tuon euriborin rinnalla on tosiaan energiasta johtuva hintojen nousu joka ei oikein kotitalouksien tilanteeseen ole hyvä hetki nostaa lainakuluja.
Näytönohjainmarkkinat lienee hyvä malliesimerkki miten kysynnän suhteen kävi hinnoille, ja saannille kun korona teki vielä piiripulaa siihen lisäksi.
Harmina tuon euriborin rinnalla on tosiaan energiasta johtuva hintojen nousu joka ei oikein kotitalouksien tilanteeseen ole hyvä hetki nostaa lainakuluja.
Näytönohjainmarkkinat lienee hyvä malliesimerkki miten kysynnän suhteen kävi hinnoille, ja saannille kun korona teki vielä piiripulaa siihen lisäksi.
Tuossa tuli muutaman viestin myötä myös hyvä selitys siihen, miksi korkorahastojen arvot muuttuvat äkkiseltään ajateltuna väärään suuntaan (eli laskevat) kun korot nousevat.
Nyt jos luottotappioiden määrä pysyy hallinnassa, tulevat kotimaiset pankit tekemään kovaa tulosta ainakin tänä ja ensi vuonna. Rahaa on ehditty jakaa ulos aivan tolkuttomia määriä monta vuotta putkeen ja korkotulot moninkertaistuvat todella nopeasti.
Nyt jos luottotappioiden määrä pysyy hallinnassa, tulevat kotimaiset pankit tekemään kovaa tulosta ainakin tänä ja ensi vuonna. Rahaa on ehditty jakaa ulos aivan tolkuttomia määriä monta vuotta putkeen ja korkotulot moninkertaistuvat todella nopeasti.
Kai korkojen nousu vaikuttaa myös niihin pankkien itse ottamiin lainoihin, eli sisääntulevan/-tulleen rahan hintaan? Ei ne mistään kassakaapista sitä rahaa pois jakele.
Onhan noilla talletettuja varoja ties kuinka. Taitaa suurin osa tuotosta tulla talletuksille maksettavan koron ja ulos lainattavan rahan koron erotuksena (em. korkokate).
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 401
Nykyisessä rahajärjestelmässä liikepankit käytännössä luovat rahaa tyhjästä (tietyin keskuspankin asettamien rajojen puitteissa), joten kyllä siihen ihan hyvän tuoton silloin saa. Karkea esimerkki: nostat pankista 100e lainaa, pankki maksaa sinulle 0% korkoa kun se 100e on pankin tilillä, mutta itse maksat pankille samasta rahasta esim. 3kk euribor+marginaali.
Mihinkäs tässä karkeassa esimerkissä sijoittuvat pankkien toisilleen lainaamat rahat, joihin se Euribor nimenomaisesti liittyy, kuten yllä osoitettiin aiemmin?
Valtaosalle asuntovelallisista tärkeintä on suoriutuminen kuukausittaista lainan hoitokuluista.. Erilaiset korkokatot ja vakuutuksetkin otetaan pääsääntöisesti siitä syystä, että kuukausittainen lainan hoitokulu ei kasvaisi mahdottoman suureksi. Tutkimusten ja kyselyjen mukaankinm tämä on se pääsyy miksi noita vakuutuksia otetaan. Tuskin kukaan ottaa näitä vakuutuksia siitä syystä, että laina-aika ei kasvaisi 25 vuodesta 27 vuoteen.
Joten miksi ottaa noita vakuutuksia tai korkokattoja, kun valtaosalle asuntovelallisista "kiinteä tasaerä" tarjoaa saman suojan eli kuukausittainen lainan hoitokulu ei karkaa liian suureksi.
Juuri näin.
Viimeksi sain OP:lta 25 vuoden laina-aikaan kiinteän tasaerälyhennyksen, vaikka tuolloin elettiin nollakorkoaikaa. Itse olen aina pyrkinyt alussa sopimaan mahdollisimman pienen kuukausierän. Ja mahdollisia ylimääräisiä rahoja sitten säästöön rahastoihin/etf:iin. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi sitten kuitenkin aina tehdä, josa alkaa liikaa laina närästää.
- Liittynyt
- 27.01.2017
- Viestejä
- 1 546
Katellut yhtä rivitalo kämppää mutta kun pyysin lisätietoja niin rasituksissa oli näin:
Mitä toi vapaa niin kun tarkoittaa.
Yhtiö on kolmen asunnon OY
| Rasitukset | 50 000 € Yhtiöllä yksi sähköinen panttikirja, toimintakertomuksen mukaan panttikirja on vapaana. |
|---|
Mitä toi vapaa niin kun tarkoittaa.
Yhtiö on kolmen asunnon OY
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Käytännössä tulevaisuudessa kun tarvitsee ottaa esim. remontti tai muista syistä lainaa niin yhtiöllä on jo valmiiksi 50 000€ kirja valmiina minkä voivat pantata. Muuten siihen menee hieman aikaa, rahaa eikä tulos ole teoriassa varma (eli et voi olla varma että saatte esim. 200 000€ panttikirjaa tehtyä mutta jos se on jo tehty voitte olla varmoja että 200k asti saatte lainaa "aina")
Se että se on vapaana tarkoittaa että nyt ei ole lainaa.
Ei se olemassa oleva panttikirja lainansaantia takaa. Panttikirjoja voi luoda mielivaltaiselle summalle, eikä summalla tarvitse olla mitään oikeaa tekemistä asunnon oikean kauppa-arvon kanssa.
Pankit arvottaa pantin kohteen omien arvioidensa mukaisesti, ja joko ottavat sen vakuudeksi tai eivät ota. Se valmis panttikirja toki nopeuttaa prosessia hieman.
Ei mitään.
Siis ei se panttikirja yhtiölle ole rasite, vaan sille yksittäiselle osakkeelle. Se että panttikirja ei ole osakkeenomistajan omassa hallussa, on rasite ko. osakkeella, koska se panttikirja ei ole silloin vapaasti omistajan käytettävissä.
Haittaa tuosta tuskin kuitenkaan on yhtiölle tai osakkaalle.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 148
Minuakin maallikkona kiinnostaisi oppia enemmän tästä. Pankkitoiminta kuulostaa erittäin tuottavalta bisnekseltä kun voi jonkun pyytäessä lainaa luoda tyhjästä asiakkaan tilille vaikka 200t€ ja sen jälkeen ottaa siitä viitekoron verran korkoa tulevat 25 vuotta. Missä kohti pankki "kärsii" korkeista koroista? Nähtävästi lainatessaan rahaa toiselta pankilta omiin tarkoituksiinsa mutta miksi pankki lainaa rahaa jos se luodaan kuitenkin tyhjästä niin kuin sanotaan asiakkaalle lainaa antaessa?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Esim. silloin kun se asiakas ei voikaan maksaa velkojaan ja sitten pankki joutuu pitämään sähköjä ja huolehtimaan vastikkeesta ja siitä osakkeesta kunnes saa huutokauppattua sen. Minkä jälkeen voi jäädä vielä tappiolle ja pahimmillaan se asiakas tekee itsemurhan (mitä tapahtui aika paljon 90-luvun laman aikana) ja pankin työntekijät ja johtajat saavat tappouhkauksia ja perikunta voi kieltäytyä perinnöstä (jos se koostuu enempi velasta) jolloin pankki ja muut velkojat jäävät tappiolle.
Yksityishenkilöitä isompi ongelma luottotappiomielessä ovat yritykset. Niillä on yleensä ihan eri kokoluokan lainoja ja yritys on helpompi laittaa nurin ilman merkittäviä jälkiseurauksia kuin henkilökohtainen talous kun varsinaista yksityishenkilön konkurssia ei samaan tapaan tunneta kuten vaikka Yhdysvalloissa.
Perinteisesti tosiaan pankit hyötyvät korkojen noususta silloin, kun pankit lainaavat itse lyhyempää rahaa (esim. talletukset) kuin mitä ne myöntävät lainoina ulos asiakkailleen. Pitkät korot ovat käytännössä aina lyhyitä korkeammalla, joten pankki rahoittaa toimintaansa edullisemmalla rahalla kuin mitä se lainaa eteenpäin.
Vastapuolella sitten on ongelmana se, että saako talletuskantaa hankittua edullisesti, vai joudutaanko pääomaa hankkimaan markkinalta, miten terve lainaportfolio on(default riski) ym. Lisäksi sijoitusliiketoiminta kärsii, lisätiedot vaikkapa Sammon tulosraportista.
Henkilöasiakasliiketoiminta perustuu käytännössä pelkkään volyymiin ja siitä on melko hankalaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Etenkin kun toimialan vahva säätely asettaa melko paljon rajoituksia. Yritysasiakasliiketoiminnalla pärjää paljon paremmin.
No toisaalta eipä yritykset kovin helposti saa pankista lainaa ilman vakuuksia tai muuten yrittäjä joutuu henkilökohtaisesti takaamaan lainoja. Toki pankilla on riski siinä että arvioivat vakuudet pieleen.
- Liittynyt
- 15.01.2017
- Viestejä
- 1 790
OP:lle laitoin kyselyä ASP-lainan viitekoron vaihtamisesta 12kk->3kk. Tarkistus on elokuussa ja vihreätä valoa näytettiin 200e maksulla. Tietysti ennustuslaseja ei ole, mutta eikö tuo ole aika nobrainer diili, jos tästä alkaa laskemaan/pysyy samassa korot?
- Liittynyt
- 13.01.2017
- Viestejä
- 2 145
Häviät jos 3kk lukittua korot alkaa nousemaan kohti suoraa ylös.
Parhaiten voitat tietysti jos korot alkaa laskemaan kohti suoraa alas, jos 3kk lukittuna.
12kk antaa varmuutta jos epäilee varsinkin tuota ylempää skenaariota.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Jotenkin koin tämän FB mokat jutun sopivaksi tähän ketjuun:
sketsi.net
Eli Jukka huomaa joutuneensa huijauksen uhriksi. Hän on laittanut suurimman osan rahoistaan asuntoon jossa asuvat vuokralla. Hänelle selvisi että se tyyppi jolle on maksanut sai lainan kyseiseen kämppään ja hän on maksanut sen lainaa ja antanut vielä extraakin.. ..ja se saa kaiken päälle vielä "pitää tämän talon".
Monikohan vuokralla asuva herää jossain vaiheessa tähän todellisuuteen tai ei edes tajua sitä miettiä?
Toki löytyy myös asuntoja joissa esim. se 10 vuoden vuokra ei todellakaan riittäisi sen asunnon ostamiseen. Mutta suurimmassa osassa tapauksia riittää. Asia minkä allekirjoitan kun katson omia aiempia vuokrasopimuksiani ja mitä hintaa niistä kerrostalokämpistä pyydettäisiin jos joku sellaisen tahtoisi ostaa.
Feissarimokat: Onko väärin vuokrata asuntoa, josta maksaa lainaa?
Jukka on vihainen, koska on huomannut, että hänen vuokraamansa asunto ei olekaan vuokranantajan, vaan pankin. Hänen mielestään on väärin, että voi hankkia asunnon asuntolainalla ja maksattaa asuntoa vuokralaisella. Millähän vuokranantajat maksaisivat asunnon, jos laina pitäisi ensin maksaa...
sketsi.net
Eli Jukka huomaa joutuneensa huijauksen uhriksi. Hän on laittanut suurimman osan rahoistaan asuntoon jossa asuvat vuokralla. Hänelle selvisi että se tyyppi jolle on maksanut sai lainan kyseiseen kämppään ja hän on maksanut sen lainaa ja antanut vielä extraakin.. ..ja se saa kaiken päälle vielä "pitää tämän talon".
Monikohan vuokralla asuva herää jossain vaiheessa tähän todellisuuteen tai ei edes tajua sitä miettiä?
Toki löytyy myös asuntoja joissa esim. se 10 vuoden vuokra ei todellakaan riittäisi sen asunnon ostamiseen. Mutta suurimmassa osassa tapauksia riittää. Asia minkä allekirjoitan kun katson omia aiempia vuokrasopimuksiani ja mitä hintaa niistä kerrostalokämpistä pyydettäisiin jos joku sellaisen tahtoisi ostaa.
Ehkä jossain syrjäseudulla näin. Esimerkiksi 20e per neliö vuokralla ja 4e hoitovastikeella jää lainan hoitoon 16e per neliö eli 10 vuodelta yhteensä 1920e per neliö. Tämä ei ole vielä asunnon neliöhinta, vaan pitää huomioida rahan hinta 10 vuodelle. Asuntolainalaskurin kautta kun pyöräyttää laskelman 50 neliöiselle asunnolle, saa se maksaa n. 80000e. Korkoineen maksetaan pankille takaisin n. 96000e eli se 1920e per neliö.
Tämä nyt on todella kaukana todellisuudesta vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Yhtäkään asuntoa et osta 10 vuoden vuokralla, ellei asunnossa ole todella pahasti jotain vialla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Onhan niitä arvotaloja tai esim. Helsingin, Tampereen, Turun ydinkeskustat jne. Mutta jos katsoo vaikka Turun/Tampereen syrjäseutuja ja jotain 50-60 luvun vuokrakerrostaloja mistä maksat kuitenkin päälle 10€/m2 vuokraa ja sellaista saa kohtuu halvalla ostettua jos haluaa...
Eli ei mitenkään suurimmassa osassa tapauksia. Tosta 10e neliövuokrastakaan ei tosiaan jää 10 euroa jäljelle kun vähennetään se muutama euroa vastiketta. 50 neliön kämppä pitäisi saada johonkin 30 tonniin ostettua ja toivoa sormet ristissä, ettei taloyhtiö aloita remontteja sen 10 vuoden aikana.
No toki näin, mutta että suurimmassa osassa tapauksista riittäisi 10 vuoden vuokra, niin en nyt heti uskoisi. Varsinkin kun vuokrasta tulisi vielä vähentää asunnon omistamisesta syntyvät kulut. Ja vaikka otettaisiin huomioon vain puhdas ostohinta, niin vuokra-asunnon ja ostetun neliöhinnoissa olisi silti yli 120-kertainen ero.
Se että koko asunnon saisi maksettua 10 vuodessa pelkällä vuokratuotolla edellyttäisi yli 14% vuokratuottoa. Sellaisesta tuskin kukaan tosissaan edes haaveilee. Realistisempi vuokratuotto on ehkä 4%, jolla kestää hieman päälle 35 vuotta maksaa asunto.
No saattoi olla hieman parempi vuokratuotto tuossa kun oli nollakorot, muta vaikka se olisi 8% niin siltikin kestäisi 18 vuotta.
No saattoi olla hieman parempi vuokratuotto tuossa kun oli nollakorot, muta vaikka se olisi 8% niin siltikin kestäisi 18 vuotta.
Toisaalta vuokra nousee yleensä elinkustannusindeksin mukaisesti kun taas asuntolaina otetaan kerran ja maksetaan pois (korkojen kera). Kun reaalikorot ovat olleet jo pitkän aikaa negatiivisia, se 10 vuoden vuokran riittävyys alkaa olla jo suunnilleen realismia (jos käytännössä onkin 12-13 vuotta, ei muuttane perusargumenttia).
Jos mennään esim kehyskuntiin, ei tarvitse olla 60-70-luvun kerrostalo kyseessä vaan selvästi uudempaakin asuntokantaa löytyy "sopivalla" hinnalla - sanoisin että vuosi 2000 on jonkinlainen vedenjakaja tässä. Kehyskuntien asuntojen hinnat kun matoivat pitkään tasaista tasoa kun samaan aikaan ne Helsingissä raketoivat, kuten turhankin hyvin tiedän, nimim. kehyskunnasta Helsinkiin laajempien työmahdollisuuksien perässä muuttanut...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Uskallan väittää että tuossa FB keskustelussa mistä tuo on otettu tarkoitetaan oikeasti hieman eri asiaa. Eli "maksat vuoraa saman verran kuin millä ostaisit asunnon itsellesi 10 vuodessa".
Eli jos vaikka maksat sen 700€/kk vuokraa niin 10 vuodessa olet maksanut 84 000€ millä olisit ostanut sen asunnon itsellesi ja hieman päällekin ehkä riippuen asunnon hinnasta, sijainnista ja koosta. Tietysti tuo ei oikeasti toimi ihan yhden suhde yhteen noin. Jos vanhan kerrostalokämpän saisi sillä hintaa ostettua siinä olisi silti vastike ja melko varmasti myös jotain korjattavaa sen 10 vuoden sisällä.
Toki myös yleensä (lähes joka vuosi) tuota vuokraakin tarkistetaan ylöspäin vaikka (ainakin omalta osaltani voin tämän vahvistaa) läheskään joka vuosi ei silti vastike nouse ylöspäin, joskus jopa laskee (mikä yleensä tosin vaatii sitten muita korjauksia minkä takia se vastike laskee = lisää menoja sille asukkaalle joka tapauksessa joko korjausvastikkeen tai suoraan oman osuutensa remontin maksun suhteen jos sen maksaa könttänä)
Eli jos vaikka se sanotaan nyt vaikka 50m2 kerrostalokämppä maksaisi sen 70 000€ ja sen vastike eikä vuokra nousisi yhtään 10 vuoden aikana siinä kuitenkin olisi arviolta joku 250€ vastike+vesi joten jos joku maksaisi sen 700€/kk vuokraa se asunnon omistaja olisi saanut kuitenkin vain 450€/kk sitä hyötyä joten 10 vuodessa se olisi vasta 54 000€ eikä toisen maksama 84 000€, puhumattakaan sitten lainan koroista.
Edit: laitetaas nyt vaikka esimerkkiä:
Eli tästä 51m2 kerrostalo kaksio, 77 000€ useampia ollut myynnissä tuolla hintaan.
Samoja 51m2 kämppiä ollut vuokralla hintaan 569€-610€/kk katsoen infoa.
Mistä voidaan nopeasti laskea että vuokran ollessa vaikka tuon 600€/kk siitä tulee 10 vuodessa 72 000€. Tuo on 77 vuoden kerrostaloa, varmasti löytyy halvempia ja vanhempia jos viitsii etsiä.
Toki voisi katsoa samaa taulukkoa ja tehdä kirsikan poimintaa todeten että 60m2 kämppää olisi saanut 75 0000€ hintaan halvimmillaan ja vuokraa on pyydetty tuollaisesta 670€ maksimissaan. (Eli 80 400€ 10 vuodessa)
Mutta ainakin itselleni heräisi kysymys että kuka sitten viitsisi asua tuollaisessa sen 10 vuotta jos joutuisi maksamaan noin suurta vuokraa, vaikka se ei edes nousisi joka vuosi?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 717
Näissä kannattaa sitten huomioida sekin, ettei nämä ole pelkkiä matemaattisia laskelmia. Siinä missä varmahkon työpaikan ja kohtuullisen hyvät tulot omaava saa pankista helposti lainan ja todennäköisesti uskaltaa sen ottaa, pienituloinen pätkätöissä oleva ei samansuuruista lainaa välttämättä edes saa, ja vaikka saisi, ei ehkä uskalla sitä ottaa. Jos työ menee alta, vuokralla asuja saa asumistukea ja ehkä (???) myös muita sosiaalietuuksia helpommin kuin "varakas asunnonomistaja". Tässä mielessä yhteiskunnassa on epäreiluutta kun taloudellisesti parempi ratkaisu ei olekaan käytännössä mahdollinen kaikille. Kärjistäen voisi sanoa että rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 351
Tuo mitä sanoit on jossain mielessä jopa järkevää. Jos joku tekee pätkätöitä ja suurella mahdollisuudella on ehkä sen 6-12kk töissä, sitten saman verran tai pidempään työttömänä kunnes sama jatkuu miten hän pystyisi sitten maksamaan sitä lainaa? Kun siihen ei saa tukea, toisin kuin vuokraan.
Lisäksi vaikka ennen se oli lähes 100% varmaa että "aina" kannattaa se asunto hankkia ja sitten kun muuttaa siitä saa vähintään sen mitä on sijoittanut takaisin (yleensä enempi) asiat ovat muuttuneet. Eli nykyisin ei enää kannata vaikkapa opiskelun takia sitä "halpaa kämppää" hankkia ja monesti on olemassa muitakin syitä miksi vuokralla oleminen voi olla järkevämpää.
Nyt voisin jopa kärjistäen sanoa että se asunto kannattaa hankkia vasta kun on varma että siinä haluaa sen 25+ vuotta asua eikä se ehkä perinteinen "yksiö mistä muutetaan kaksioon kun aloitetaan eka seurustelu ja hieman parempi kun mennään avioon, sitten kolmio kun tulee se ensimmäinen lapsi ja omakotitalo kun lapsi kasvaa ja lisää tulee..." jolloin oikeasti se Suomalaisen keskimääräinen 7+ asuntoa läpi elämän (lähes) kaikki omia oikeasti pääsisi toteutumaan. (2016 tuo oli keskimäärin 6 kertaa elämänsä aikana, 2020 tulos oli jo 13 kertaa..)
Riippuen tietysti alueesta mutta nykyisin suuresta osasta asuntoja ei saa omiaan pois jos koko Suomen aluetta miettii ja tuollainen "perinteinen" asutaan ~5 vuotta kunnes muutetaan isompaan ei toimi jos lainan määrä aina kasvaa ja myydessä saa aina vähemmän takaisin.
No se nyt ei ole ylläri että FB keskustelut on paskaa jossa asiasta mitään ymmärtämättömät selittää puuta heinää.
- Liittynyt
- 14.02.2017
- Viestejä
- 1 907
Onko kukaan ostanut/myynyt asuntoa "etänä" ja/tai digitaalisin allekirjoituksein? Olen laatimassa kauppakirjaa ja mietin että pitääköhän kauppakirjassa ottaa jotain huomioon vai voiko vaan jättää perinteiset allekirjoitusviivat. En käytä välittäjää eikä varmaan oma pankki varsinaisesti liity tähän muuten kuin lähettämällä osakekirjan ostajan pankkiin, joten tuskin omaan pankkiin kannata tälläisestä olla yhteydessä.
Varmaan pitää ostajan pankin kanssa jutella miten tuo etänä/digiallekirjoituksin osto/myynti tapahtuisi.
Varmaan pitää ostajan pankin kanssa jutella miten tuo etänä/digiallekirjoituksin osto/myynti tapahtuisi.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
