Niin tässähän on yhtä vähän tai yhtä paljon järkeä, kuin silloin nollakoroilla. Hinta on käytännössä sama tai jopa halvempi, mutta korot on toki muuten ihan eri lukemissa ja marginaalit on muutenkin nousemaan päin.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Jos sinut liitetään avopuolison ASP-tiliin ja teette yhden yhteisen talletuksen (max 3k€/kvartaali), niin teillä on yhteinen ASP-tili ja saatte ASP-lainan. (Näin ainakin vuosia sitten toimi.) Sitten velkakirjat/maksusuunnitelmat on hyvä olla. (verottajan varalta)
Toisaalta jos löysää löytyy ja saatte tuolla tavalla yhteisen lainan (pieni talletus ASP-tilille), niin kenties mahdollista asp lisälainaa voit maksaa omilla säästöilläsi pois ja ”kuitata velan”.
Siihen mikä on järkevää - en ota kantaa.
Ei se nyt ihan noin mene. Jos tässä tilanteessa ottaisi korkosuojan, silloinhan oletetaan että ne nousevat vielä paljon lisää ja moneksi vuodeksi, jolloin siitä hyötyisi. Tällä skenaariolla kuitenkin korkosuojan ottamatta jättäminen olisi pienin murhe, koska asuntomarkkinat romahtaisi hyvin nopeasti.
Niin asianhan voi toki ajatella monella tavalla, mutta silti kyseessä on vakuutus! Eli voithan jättää kotiisi kaikki vakuutukset ottamatta ja korvata kaiken itse jos asunto vaikka sattuu palamaan.
Edit: eli jokainen vakuutus on rahan haaskausta, jos mitään ei koskaan satu.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 881
Mihin hintaan vakuutuksen saa jos asunto on jo tulessa?
Nii-in se on hyvä kysymys. Asuntolainaan se vakuutus voi olla tosiaan, vaikka reilu prosentti lisää, mutta jos vaikka venäjä vetäisi sotaan uusia maita, niin tilanne voisi taas muuttua. Ja kyllä kaikki on jossittelua, mutta moni ihmetteli nollakoroilla, että miksi kukaan maksaa lainastaan melkein 2%, kun saman saa 0,35%:lla. No nyt jossitellaan, että olisinpa ottanut jos olisin ottanut jne. Silti kukaan ei voi vieläkään sanoa, että oliko se siltikään kannattavaa 10 vuodeksi hinnan puolesta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
Jonkinasteinen "vakuutus" kannattaa tietysti olla. Itse olen varmaan useammankin kerran kertonut kolme eri vaihtoehtoa mitä itse suosittelen:
1) ottaa korkokaton
2) säästää itse puskuria (esim. 50% enemmän kuin tarvisi lyhennystä maksaa siirtää sille tilille mistä lyhennys menee)
3) JOS korot joskus nousevat (kuten ne nyt nousivat) ja varallisuus antaa myöden "maksaa kerralla koko paskan pois"
Eli missään tilanteessa ei ole toivottavaa tai järkevää vetää sitä lainaa niin tiukille että se ensimmäinen hajoava kodinkone, yllättäen tuleva äkillinen meno, mahdollinen asuntoon liittyvä korjaus tai nouseva korko (seuraavien 25 vuoden aikana) kaataa koko korttitalon. Koska tälläisiä aivan takuuvarmasti tulee.
Eli kyse ei ole siitä etteikö JOSKUS seuraavien (yleensä 25 vuoden) lainan kestoajan määrän vuosia aikana JOTAIN yllättävää tapahtuisi. Kun taas esim. palo, tapaturma, varkaus jne jne. vakuutukset voivat ehkä joskus tapahtua tai sitten ei, mutta 100% varmuutta ei ole että seuraavien esim. 25 vuoden aikana sellaista tapahtuisi.
Juurikin näin. Oma pointti olikin enemmän se, että jokaisen pitää miettiä itse se "vakuutuksen" tarve. Se, että jonkun mielestä korot menee seuraavaksi alas on täysin arvailua. Toki näissä suojauksissa kannattaa myös tarkistaa se, että miten helposti näistä pääsee eroon jos tarve vaatii.
4) Ottaa lainan lyhennystavaksi "kiinteä tasaerä" eli korko+vastike pysyy kuukausittain samana ja ainoastaan laina-aika muuttuu koron muutosten mukana.
Tämä on ainoa "vakuutus", jonka tarvitsee. Kuukausittainen lainan hoitokulu pysyy koko ajan samana. Ja jos jostain syystä laina-ajan pidentyminen korkojen noustessa alkaa närästämään, niin aina voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä halutessaan. Mutta pakotettu siihen ei ole.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
Käsittääkseni tuossa voi tulla jotain yllätyksiä tai ongelmia. Esim. korot on AINA pakko maksaa. Eli se hinta voi nousta. Lisäksi tuossa taitaa oikeasti olla jokin maksimi määrä eli et voi testamentata tuota lainaa tuleville sukupolville jolloin se viimeinen erä voikin olla kohtuu suuri?
Eli:
"
Kiinteä tasaerä on lyhennystapa, jossa takaisinmaksuerät (lyhennys + korko) ovat laina-aikana yhtä suuria. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen, eli jos sovittu erä ei riitä kattamaan korkoja, maksuerä nousee. Jos viitekorko nousee laina-aikana, kasvaa viimeisen erän määrä.
"
Käytännössä siis voi ollakin että jos nyt teoriassa tosi huonosti käy maksat korkoja todella pitkään ja sitten sinua odottaa viimeinen erä onkin kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja. Eli jos ottaa vaikka rapean 500 000€ lainan (PK seudulla ei niin suuri edes) ja siinä on 25 vuoden laina-aika voikin tulla aika yllätys jos nyt makselee pidemmän aikaa korkoja.
Ei siis ole "ilmaisia lounaita" kuten sanonta kuuluu.
"
Kun laina-aika on X vuotta, viimeinen eli . tasa-erä maksetaan tämän ajan kuluttua.
"
Tosin esim. Nordea kirjoittaa kauniisti omilla sivuillaan:
"
Jos lainan korko on kovin alhaalla lainaa nostettaessa, korkojen nousu laina-aikana voi pidentää laina-ajan tarpeettoman pitkäksi eikä laina lyhene. Ota silloin yhteys pankkiin ja sovi uudesta lyhennyssuunnitelmasta.
"
Mutta jotenkin epäilen että vaikka et ota yhteyttä he eivät suostu Ruotsin tyyppisiin "ikuisiin" lainoihin missä maksat vain korkoja kunnes kuolet pois ja perikunta päättää mitä tapahtuu omaisuudelle.
Viimeksi muokattu:
Tiesitkö, että alle 3%:lla Suomen kotitalouksista on lainaa yli 300k€? Joten niitä esimerkkitapauksia kannattaa poimia ennemmin sellaisista keskimääräisistä lainasummista. Toki kaikkiin asioihin löytyy aina joku poikkeustapaus, mutta niistä ei ole oikein kovin hedelmällistä keskustella kun keskustellaan yleisellä tasolla.
Lasketaampa sitten esimerkki: Nostetaan nyt lainaa 200k€, laina-aika 20v, korko 4%, kiinteä tasaerä 1212€/kk.. Korko pitäisi nousta yli 7,3%, että laina ei lyhenisi enää yhtään. Ja kun lainaa on jäljellä 150k, niin korko pitäisi nousta yli 9,7% että laina ei lyhenisi yhtään... Ja kuten sanottua, ylimääräisiä lyhennyksiä voi aina halutessaan tehdä. Vaikka joka kuukausi.
Toi vaan ei oikeasti toimi jos laina on kovin pitkä, koska pankeilla on lainalle joku maksimikesto ja jos näyttää siltä että laina ei määräajassa lyhenny niin sitten joko korko+vastike kasvaa isommaksi tai koko laina erääntyy kerralla maksettavaksi. Kiinteä tasaerälainojahan ei edes myönnetä pankin maksimipituuteen, jotta niissä olisi vähän venymävaraa, mutta joskus se venymävarakin loppuu.
Ja ainakaan OP:ssa tasalyhennys ei toimi noin, vaan laina-aika ihan konkreettisesti pitenee.. Eli viimeinen erä ei kasva.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 627
Tämä ei ole vakuutus (tai edes suojautumista koron nousua vastaan).
Ainoastaan erilainen lyhennysmuoto, joka penni mitä koronnousu aiheuttaa lainaan on maksettava pankille.
Ja vielä korkojen kera kun koron nousussa lyhennysmäärä pienenee -> Maksat pankille entistä enemmän.
Tällä hetkellä pitkä laina-aika + kiinteä tasaerä -yhdistelmän saattaisi hyvinkin saada pankeilta aika kivuttomasti. Nollakorkojen aikaan siitä on saattanut joutua keskustelemaan, jos laina-aikaa on yrittänyt venyttää heti maksimiin. Itse en saanut sijoitusasuntolainoihin kuin annuiteettia.
Viime keväänä saatiin OP:lta 20v ajalle kiinteä tasaerä ihan vain kysymällä kun vaihdettiin asiakkuuttaa pankista toiseen.
Toimii juuri kuten edellä mainittu, että korkojen noustessa laina-aika kasvaa eikä kasvata viimeistä erää.
20 vuotta ei ole vielä pisin mahdollinen laina-aika mitä on saanut OP:lta. 25 tai 30 vuotta olisi jo voinut herättää keskustelua kun nollakorkoaikana otetun lainan laina-aika ei voi enää lyhentyä (paitsi marginaalia tarkistamalla).
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 360
En ihan ymmärrä kysymystä.
Koronnostot aiheuttaa EKP:lle tappioita, koska sen omistamien velkakirjojen arvo laskee.
Keskuspankit | Euroopan keskuspankki varoittaa tappioista
Myös Euroopan keskuspankki on uudessa tilanteessa, kun korot nousevat ja sen velkakirjaomistusten arvo laskee.
www.hs.fi
latee77
RTX ON
- Liittynyt
- 18.02.2017
- Viestejä
- 5 710
En ihan ymmärrä kysymystä.
Koronnostot aiheuttaa EKP:lle tappioita, koska sen omistamien velkakirjojen arvo laskee.
Keskuspankit | Euroopan keskuspankki varoittaa tappioista
Myös Euroopan keskuspankki on uudessa tilanteessa, kun korot nousevat ja sen velkakirjaomistusten arvo laskee.
Tietämyspohja pitäis näemmä olla paremmalla tolalla itsellä, tuo linkki nyt ei oikein enempää valaise mutta velkakirjojen arvo laskee joka tekee tietty hallaa. Mutta tuli vaan mieleen että mihin euriboreilla kerätyt rahat päätyvät? Aika iso potti lainan maksuista kertyy. Inflaation hallintaan työkalu.
Jos nimenomaan euribor mietityttää, niin suosittelen lukemaan ihan mitä euribor tarkoittaa, mutta käytännössä se on viitekorko, jota pankit käyttävät keskinäisessä rahaliikenteessään lainatessaan toisilleen rahaa. Keskuspankki ei tästä suoranaisesti hyödy taloudellisesti. Keskuspankin tavoite on mm. rahan arvon säilyttäminen ja yksi keino sillä on tähän ohjauskoron muutokset, jotka vaikuttavat suoraan euriboreihin. Euriborien liikehdintä ei kuitenkaan ole lukitussa suhteessa ohjauskorkoon, vaan se voi elää osittain omaa elämäänsä, koska pankkien välinen luotonanto ja luottamus toisiinsa määrittää euriborien suuruutta. Jos halutaan miettiä, kuka tästä korkojen nostosta erityisesti hyötyy, niin esimerkiksi ihan suomalaiset pankit saanevat jatkossa aika tervettä korkokatetta ja väittäisin, että ne tekevät tänä vuonna aika vahvaa tulosta ja uutisia on jo tullutkin, että korkokatteet ovat alkaneet nousta voimakkaasti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
"Käytännössä euribor on korko, jolla pankki saa lainattua muilta pankeilta varoja ilman vakuuksia omaan luotonantoonsa pankkien välisiltä rahamarkkinoilta. Näitä varoja pankki lainaa eteenpäin euriboria korkeammalla korolla (euribor + marginaali) halukkaille lainanottajille. Pankkien ottolainauksen volyymit pankkienväliseltä rahamarkkinalta ovat suuria, ja tuo toiminta voidaan mieltää rahan tukkukaupaksi. Pankit antolainaavat rahan halukkaille lainanottajille pienissä erissä ja korkeammalla korolla, ja tämä voidaan mieltää rahan vähittäiskaupaksi. Pankit voivat myös luonnollisesti antolainata rahaa pankkienvälisellä markkinalla ottolainauksen sijaan – näin voidaan menetellä pankin vastaanottamien talletusten kanssa. Pankkien on periaatteessa harvoin kovinkaan taloudellisesti kannattavaa ottolainata pankkien väliseltä markkinalta ja antolainata nämä rahat takaisin pankkien välisellä markkinalla, mutta todellisuudessa tällainen jatkuva pankkien välisellä markkinalla tapahtuva edestakainen kaupankäynti muodostaa euriborkoron. "
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 360
Koron nosto on keino kerätä rahaa pois markkinoilta. EKP toki saa enemmän korkotuloja kun se nostaa ohjauskorkoja, mutta koska taseessa on niin julmettu määrä vanhoja velkakirjoja pienemmillä koroilla, pitää näitä alaskirjata. Korkojen nousu hyödyttää myös liikepankkeja, kuten esim. Nordean tuloksesta nähtiin. Eli osa kertyy myös pankeille ja niiden omistajille.
Tässä pitää myös muistaa ero:
euriborit = markkinakorkoja, jotka määräytyy markkinoilla
ohjauskorot = niitä EKP:n määrittämiä korkoja, joilla se mm. lainaa rahaa liikepankeille => näiden taso vaikuttaa tietysti suoraan euriboreihin
Käytännössä keskuspankin tavoitteena on kuten aiemmin sanoin, rahan arvon ja erityisesti valuutan luottamuksen säilyttäminen. Ohjauskorkojen nostojen tavoite ei ole ihmisten talouden romuttaminen, mutta lyhyellä aikavälillä tilanen toki näyttää siltä, että sillä aiheutetaan kotitalouksille vaikeuksia ja näin tapahtuukin. Hyvin yksinkertaistettu tavoite tässä on kuitenkin se, että "ylimääräistä" valuuttaa kerätään pois markkinoilta, koska se ruokkii inflaatiota. Ihmisllä on rahaa millä kuluttaa ja kun sitä on tarpeeksi monella ja riittävän paljon, se aiheuttaa kysyntäinflaatiota, joka nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja. Jos tähän vastataan palkkoja korottamalla, voi tuloksena olla entistä kovempi inflaatio. Äärimmillään mennään hyperinflaatioon, jolloin oikeastaan mikään määrä rahaa ei riitä enää mihinkään ja talousjärjestelmä romahtaa, koska raha on menettänyt arvonsa ja luottamuksen markkinoilla.
Ongelmallisen nykytilanne tekee EKP:lle se, että markkinoilla on paljon myös siitä riippumatonta inflaatiota, kuten energiakriisistä johtuva voimakas hintojen nousu. Jos energia maksaa paljon, se heijastuu väistämättä lähestulkoon kaikkeen. Tähän keskuspankki ei voi vaikuttaa. Mutta jos tarkastellaan aihetta laajemminkin, tässä on kärsitty samalla kysyntäinflaatiosta, joka alkoi 2020/2021 vaihteessa jo selvästi ennen Ukrainan sotaa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ei edes sodita, on niin ikään kärsitty yhtä aikaa sekä kovasta kysyntäinflaatiosta, kuin myös hyvin tiukasta työmarkkinatilanteesta, jossa palkat ovat joustaneet voimakkaasti ylöspäin.
Ongelmallisen nykytilanne tekee EKP:lle se, että markkinoilla on paljon myös siitä riippumatonta inflaatiota, kuten energiakriisistä johtuva voimakas hintojen nousu. Jos energia maksaa paljon, se heijastuu väistämättä lähestulkoon kaikkeen. Tähän keskuspankki ei voi vaikuttaa. Mutta jos tarkastellaan aihetta laajemminkin, tässä on kärsitty samalla kysyntäinflaatiosta, joka alkoi 2020/2021 vaihteessa jo selvästi ennen Ukrainan sotaa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ei edes sodita, on niin ikään kärsitty yhtä aikaa sekä kovasta kysyntäinflaatiosta, kuin myös hyvin tiukasta työmarkkinatilanteesta, jossa palkat ovat joustaneet voimakkaasti ylöspäin.
latee77
RTX ON
- Liittynyt
- 18.02.2017
- Viestejä
- 5 710
Jep, tuli hyviä tiivistyksiä asiasta 
Harmina tuon euriborin rinnalla on tosiaan energiasta johtuva hintojen nousu joka ei oikein kotitalouksien tilanteeseen ole hyvä hetki nostaa lainakuluja.
Näytönohjainmarkkinat lienee hyvä malliesimerkki miten kysynnän suhteen kävi hinnoille, ja saannille kun korona teki vielä piiripulaa siihen lisäksi.
Harmina tuon euriborin rinnalla on tosiaan energiasta johtuva hintojen nousu joka ei oikein kotitalouksien tilanteeseen ole hyvä hetki nostaa lainakuluja.
Näytönohjainmarkkinat lienee hyvä malliesimerkki miten kysynnän suhteen kävi hinnoille, ja saannille kun korona teki vielä piiripulaa siihen lisäksi.
Tuossa tuli muutaman viestin myötä myös hyvä selitys siihen, miksi korkorahastojen arvot muuttuvat äkkiseltään ajateltuna väärään suuntaan (eli laskevat) kun korot nousevat.
Nyt jos luottotappioiden määrä pysyy hallinnassa, tulevat kotimaiset pankit tekemään kovaa tulosta ainakin tänä ja ensi vuonna. Rahaa on ehditty jakaa ulos aivan tolkuttomia määriä monta vuotta putkeen ja korkotulot moninkertaistuvat todella nopeasti.
Nyt jos luottotappioiden määrä pysyy hallinnassa, tulevat kotimaiset pankit tekemään kovaa tulosta ainakin tänä ja ensi vuonna. Rahaa on ehditty jakaa ulos aivan tolkuttomia määriä monta vuotta putkeen ja korkotulot moninkertaistuvat todella nopeasti.
Kai korkojen nousu vaikuttaa myös niihin pankkien itse ottamiin lainoihin, eli sisääntulevan/-tulleen rahan hintaan? Ei ne mistään kassakaapista sitä rahaa pois jakele.
Onhan noilla talletettuja varoja ties kuinka. Taitaa suurin osa tuotosta tulla talletuksille maksettavan koron ja ulos lainattavan rahan koron erotuksena (em. korkokate).
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 360
Nykyisessä rahajärjestelmässä liikepankit käytännössä luovat rahaa tyhjästä (tietyin keskuspankin asettamien rajojen puitteissa), joten kyllä siihen ihan hyvän tuoton silloin saa. Karkea esimerkki: nostat pankista 100e lainaa, pankki maksaa sinulle 0% korkoa kun se 100e on pankin tilillä, mutta itse maksat pankille samasta rahasta esim. 3kk euribor+marginaali.
Mihinkäs tässä karkeassa esimerkissä sijoittuvat pankkien toisilleen lainaamat rahat, joihin se Euribor nimenomaisesti liittyy, kuten yllä osoitettiin aiemmin?
Valtaosalle asuntovelallisista tärkeintä on suoriutuminen kuukausittaista lainan hoitokuluista.. Erilaiset korkokatot ja vakuutuksetkin otetaan pääsääntöisesti siitä syystä, että kuukausittainen lainan hoitokulu ei kasvaisi mahdottoman suureksi. Tutkimusten ja kyselyjen mukaankinm tämä on se pääsyy miksi noita vakuutuksia otetaan. Tuskin kukaan ottaa näitä vakuutuksia siitä syystä, että laina-aika ei kasvaisi 25 vuodesta 27 vuoteen.
Joten miksi ottaa noita vakuutuksia tai korkokattoja, kun valtaosalle asuntovelallisista "kiinteä tasaerä" tarjoaa saman suojan eli kuukausittainen lainan hoitokulu ei karkaa liian suureksi.
Juuri näin.
Viimeksi sain OP:lta 25 vuoden laina-aikaan kiinteän tasaerälyhennyksen, vaikka tuolloin elettiin nollakorkoaikaa. Itse olen aina pyrkinyt alussa sopimaan mahdollisimman pienen kuukausierän. Ja mahdollisia ylimääräisiä rahoja sitten säästöön rahastoihin/etf:iin. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi sitten kuitenkin aina tehdä, josa alkaa liikaa laina närästää.
- Liittynyt
- 27.01.2017
- Viestejä
- 1 470
Katellut yhtä rivitalo kämppää mutta kun pyysin lisätietoja niin rasituksissa oli näin:
Mitä toi vapaa niin kun tarkoittaa.
Yhtiö on kolmen asunnon OY
| Rasitukset | 50 000 € Yhtiöllä yksi sähköinen panttikirja, toimintakertomuksen mukaan panttikirja on vapaana. |
|---|
Mitä toi vapaa niin kun tarkoittaa.
Yhtiö on kolmen asunnon OY
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
Käytännössä tulevaisuudessa kun tarvitsee ottaa esim. remontti tai muista syistä lainaa niin yhtiöllä on jo valmiiksi 50 000€ kirja valmiina minkä voivat pantata. Muuten siihen menee hieman aikaa, rahaa eikä tulos ole teoriassa varma (eli et voi olla varma että saatte esim. 200 000€ panttikirjaa tehtyä mutta jos se on jo tehty voitte olla varmoja että 200k asti saatte lainaa "aina")
Se että se on vapaana tarkoittaa että nyt ei ole lainaa.
Ei se olemassa oleva panttikirja lainansaantia takaa. Panttikirjoja voi luoda mielivaltaiselle summalle, eikä summalla tarvitse olla mitään oikeaa tekemistä asunnon oikean kauppa-arvon kanssa.
Pankit arvottaa pantin kohteen omien arvioidensa mukaisesti, ja joko ottavat sen vakuudeksi tai eivät ota. Se valmis panttikirja toki nopeuttaa prosessia hieman.
Ei mitään.
Siis ei se panttikirja yhtiölle ole rasite, vaan sille yksittäiselle osakkeelle. Se että panttikirja ei ole osakkeenomistajan omassa hallussa, on rasite ko. osakkeella, koska se panttikirja ei ole silloin vapaasti omistajan käytettävissä.
Haittaa tuosta tuskin kuitenkaan on yhtiölle tai osakkaalle.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 143
Minuakin maallikkona kiinnostaisi oppia enemmän tästä. Pankkitoiminta kuulostaa erittäin tuottavalta bisnekseltä kun voi jonkun pyytäessä lainaa luoda tyhjästä asiakkaan tilille vaikka 200t€ ja sen jälkeen ottaa siitä viitekoron verran korkoa tulevat 25 vuotta. Missä kohti pankki "kärsii" korkeista koroista? Nähtävästi lainatessaan rahaa toiselta pankilta omiin tarkoituksiinsa mutta miksi pankki lainaa rahaa jos se luodaan kuitenkin tyhjästä niin kuin sanotaan asiakkaalle lainaa antaessa?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
Esim. silloin kun se asiakas ei voikaan maksaa velkojaan ja sitten pankki joutuu pitämään sähköjä ja huolehtimaan vastikkeesta ja siitä osakkeesta kunnes saa huutokauppattua sen. Minkä jälkeen voi jäädä vielä tappiolle ja pahimmillaan se asiakas tekee itsemurhan (mitä tapahtui aika paljon 90-luvun laman aikana) ja pankin työntekijät ja johtajat saavat tappouhkauksia ja perikunta voi kieltäytyä perinnöstä (jos se koostuu enempi velasta) jolloin pankki ja muut velkojat jäävät tappiolle.
Yksityishenkilöitä isompi ongelma luottotappiomielessä ovat yritykset. Niillä on yleensä ihan eri kokoluokan lainoja ja yritys on helpompi laittaa nurin ilman merkittäviä jälkiseurauksia kuin henkilökohtainen talous kun varsinaista yksityishenkilön konkurssia ei samaan tapaan tunneta kuten vaikka Yhdysvalloissa.
Perinteisesti tosiaan pankit hyötyvät korkojen noususta silloin, kun pankit lainaavat itse lyhyempää rahaa (esim. talletukset) kuin mitä ne myöntävät lainoina ulos asiakkailleen. Pitkät korot ovat käytännössä aina lyhyitä korkeammalla, joten pankki rahoittaa toimintaansa edullisemmalla rahalla kuin mitä se lainaa eteenpäin.
Vastapuolella sitten on ongelmana se, että saako talletuskantaa hankittua edullisesti, vai joudutaanko pääomaa hankkimaan markkinalta, miten terve lainaportfolio on(default riski) ym. Lisäksi sijoitusliiketoiminta kärsii, lisätiedot vaikkapa Sammon tulosraportista.
Henkilöasiakasliiketoiminta perustuu käytännössä pelkkään volyymiin ja siitä on melko hankalaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Etenkin kun toimialan vahva säätely asettaa melko paljon rajoituksia. Yritysasiakasliiketoiminnalla pärjää paljon paremmin.
No toisaalta eipä yritykset kovin helposti saa pankista lainaa ilman vakuuksia tai muuten yrittäjä joutuu henkilökohtaisesti takaamaan lainoja. Toki pankilla on riski siinä että arvioivat vakuudet pieleen.
- Liittynyt
- 15.01.2017
- Viestejä
- 1 756
OP:lle laitoin kyselyä ASP-lainan viitekoron vaihtamisesta 12kk->3kk. Tarkistus on elokuussa ja vihreätä valoa näytettiin 200e maksulla. Tietysti ennustuslaseja ei ole, mutta eikö tuo ole aika nobrainer diili, jos tästä alkaa laskemaan/pysyy samassa korot?
- Liittynyt
- 13.01.2017
- Viestejä
- 2 137
Häviät jos 3kk lukittua korot alkaa nousemaan kohti suoraa ylös.
Parhaiten voitat tietysti jos korot alkaa laskemaan kohti suoraa alas, jos 3kk lukittuna.
12kk antaa varmuutta jos epäilee varsinkin tuota ylempää skenaariota.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 776
Jotenkin koin tämän FB mokat jutun sopivaksi tähän ketjuun:
sketsi.net
Eli Jukka huomaa joutuneensa huijauksen uhriksi. Hän on laittanut suurimman osan rahoistaan asuntoon jossa asuvat vuokralla. Hänelle selvisi että se tyyppi jolle on maksanut sai lainan kyseiseen kämppään ja hän on maksanut sen lainaa ja antanut vielä extraakin.. ..ja se saa kaiken päälle vielä "pitää tämän talon".
Monikohan vuokralla asuva herää jossain vaiheessa tähän todellisuuteen tai ei edes tajua sitä miettiä?
Toki löytyy myös asuntoja joissa esim. se 10 vuoden vuokra ei todellakaan riittäisi sen asunnon ostamiseen. Mutta suurimmassa osassa tapauksia riittää. Asia minkä allekirjoitan kun katson omia aiempia vuokrasopimuksiani ja mitä hintaa niistä kerrostalokämpistä pyydettäisiin jos joku sellaisen tahtoisi ostaa.
Feissarimokat: Onko väärin vuokrata asuntoa, josta maksaa lainaa?
Jukka on vihainen, koska on huomannut, että hänen vuokraamansa asunto ei olekaan vuokranantajan, vaan pankin. Hänen mielestään on väärin, että voi hankkia asunnon asuntolainalla ja maksattaa asuntoa vuokralaisella. Millähän vuokranantajat maksaisivat asunnon, jos laina pitäisi ensin maksaa...
sketsi.net
Eli Jukka huomaa joutuneensa huijauksen uhriksi. Hän on laittanut suurimman osan rahoistaan asuntoon jossa asuvat vuokralla. Hänelle selvisi että se tyyppi jolle on maksanut sai lainan kyseiseen kämppään ja hän on maksanut sen lainaa ja antanut vielä extraakin.. ..ja se saa kaiken päälle vielä "pitää tämän talon".
Monikohan vuokralla asuva herää jossain vaiheessa tähän todellisuuteen tai ei edes tajua sitä miettiä?
Toki löytyy myös asuntoja joissa esim. se 10 vuoden vuokra ei todellakaan riittäisi sen asunnon ostamiseen. Mutta suurimmassa osassa tapauksia riittää. Asia minkä allekirjoitan kun katson omia aiempia vuokrasopimuksiani ja mitä hintaa niistä kerrostalokämpistä pyydettäisiin jos joku sellaisen tahtoisi ostaa.
Ehkä jossain syrjäseudulla näin. Esimerkiksi 20e per neliö vuokralla ja 4e hoitovastikeella jää lainan hoitoon 16e per neliö eli 10 vuodelta yhteensä 1920e per neliö. Tämä ei ole vielä asunnon neliöhinta, vaan pitää huomioida rahan hinta 10 vuodelle. Asuntolainalaskurin kautta kun pyöräyttää laskelman 50 neliöiselle asunnolle, saa se maksaa n. 80000e. Korkoineen maksetaan pankille takaisin n. 96000e eli se 1920e per neliö.
Tämä nyt on todella kaukana todellisuudesta vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Yhtäkään asuntoa et osta 10 vuoden vuokralla, ellei asunnossa ole todella pahasti jotain vialla.
Uutiset
-
AMD julkaisi AMD Software 25.9.1-ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
8.9.2025 23:55
-
Motorola esitteli IFA:ssa uudet edge 60 neo-, moto g06- ja moto g06 power -älypuhelimet
5.9.2025 13:02
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (36/2025)
5.9.2025 10:42
-
Intelin Nova Lake tulee yli kaksinkertaistamaan ydinten määrän
5.9.2025 08:15
-
Philips tuo markkinoille 5K-tarkkuuteen yltävän Brilliance 27E3U7903 -näytön
5.9.2025 08:08
Uusimmat viestit
-
-
-
-
Mikä näyttö minulle? Näyttösuositukset ja kyselyt- Viimeisin: Benedictus