Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[sahtimonni]

Olisko kuitenkin niin, että taitaa mennä enemmän sinne toiselle osapuolelle tunteisiin, kun edelleenkin täytyy moisia märehtiä? Minusta kyse (kritiikissä) on ollut ennen kaikkea tuotteista, jotka eivät varsinaisesti ole olleet reiluja asiakkaan suuntaan. Jos oltais puhuttu jostain 0,52% ja 10 vuotta tasosta tai 1 prossa ja 25 v. keskeytysmahdollisuudella, niin aika monella homma olisi täysin nobrainer ottaa tuollainen. Sattuneista syistä tuollaisia ehtoja ei tietysti ole tarjolla kuin harvoille ja valituille.

Mutta hyvä niille, jotka nyt ottivat noita riistosoppareita, saavat edes jotain takaisin. Eri asia tietysti edelleen, että jäävätkö plussalle eli pysyvätkö korot tarpeeksi kauan korkealla. Tälläkin hetkellä esim. mun laina on edelleen 12 kk korossa marginaaleineen vähän puolentoista prossan päälle eli suurinpiirtein samoissa, missä hyvin kalliit korkoputket yms. vasta alkaisi vaikuttaa. Lyhyen riistoputken jos on mennyt ottamaan, niin hyvässä tapauksessa puolet ajasta on jo mennyt ennen kuin pääsee edes "tienaamaan".

En ole varmaan ikinä nähnyt kuittailua niille jotka eivät ottaneet korkosuojaa. Toisin päin paljonkin. Ja nyt tämä on sitten märehtimistä, kun näyttää siltä, että korkosuoja ei ollutkaan hölmömpi investointi

Kannattaa edelleen muistaa se rinnastus vakuutuksiin. Korkosuojan idea ei ole taata takuuvarmaa voittoa, vaan estää isommat vahingot kakkelin lentäessä tuulettimeen. Jotkut ovat valmiita maksamaan ekstraa siitä, kuten vakuutuksienkin tapauksessa. Tietty, kuten vakuutuksienkin tapauksessa, silloin on liian myöhäistä ottaa, kun talo on jo tulessa.

Onko kaikki vakuutukset riistoa, kun keskimäärin asiakkaat maksavat enemmän, kuin hyötyvät?

 

[Kvarkki]

En ole varmaan ikinä nähnyt kuittailua niille jotka eivät ottaneet korkosuojaa. Toisin päin paljonkin. Ja nyt tämä on sitten märehtimistä, kun näyttää siltä, että korkosuoja ei ollutkaan hölmömpi investointi

Kannattaa edelleen muistaa se rinnastus vakuutuksiin. Korkosuojan idea ei ole taata takuuvarmaa voittoa, vaan estää isommat vahingot kakkelin lentäessä tuulettimeen. Jotkut ovat valmiita maksamaan ekstraa siitä, kuten vakuutuksienkin tapauksessa. Tietty, kuten vakuutuksienkin tapauksessa, silloin on liian myöhäistä ottaa, kun talo on jo tulessa.

Onko kaikki vakuutukset riistoa, kun keskimäärin asiakkaat maksavat enemmän, kuin hyötyvät?

Mutta ei edelleenkään se korkosuojaus ole se ongelma vaan sen suojauksen ehdot. Vakuutuksiin rinnastettuna jotkut tarjoukset oli tyyliin kolmen tonnin vakuutus max. tonnin vahinkoa vastaan. Kyllä moiseen saa ja pitää sanoa, että älä nyt ainakaan noilla ehdoilla lähde ottamaan.

Korot ovat nyt nousseet alle vuoden, ei vielä kannata ilakoida noiden suojauksien hyödyn kanssa. Vasta kun on suojaukset maalissa, niin voi arvioida kannattiko vai ei. Toki kuten sanoit, persaukiselle se suojan lisäturva voi olla jonkun rahan arvoinen vaikka tulos jäiskin lopulta laskennallisesti miinukselle.

 

[Dzeeta]

Itse en ymmärrä miten nuo korkosuojat tuntuvat menevän jengillä niin tunteisiin. Täälläkin vuosia about vittuiltu ja haukuttu tyhmäksi, jos on ottanut korkosuojan. Käytännössähän se on vakuutus. Kuinka usein haukutaan vakuutuksen ottajia, vaikka useimmiten heillekin tuote on taloudellisessa mielessä negatiivinen?

Ihan samoin kuin vakuutusyhtiöidenkin tapauksessa, pankki toki laskelmoi jäävänsä niissä voitolle, mutta jotkut asiakkaat voivat hyötyä suurestikin. Itse oikeastaan ihmettelen miten halvalla pankit antoivat korkosuojia vielä vuosi sitten, vaikka korkojen nousuun johtavat tekijät olivat aika selkeitä. On myös syytä muistaa, että nollakorot ovat historiallisesti hyvin poikkeuksellinen asia, vaikka niitä on nyt alettu pitämään normaalina.

Taisi siinä olla sen 9v negatiiviset korot ja moni ekonomisti povaili ehkä maltillisia nousuja. Sotahan tähän inflaatioon ja korkojen nousuun nyt on pääsyynä, ei kenelllään varmaa sellaista kristallipalloa ollut, joka tuon olisi ennustanut.

 

[vermont]

Ainakin itsellä meni laskutoimitukset suunnilleen niin, että korkosuojaus 10 vuodeksi leikkaamaan kohtuuttoman suuret korot. Tekijöinä siis korkosuojan hankintahinta T0 hetkellä, korkosuojan pituus ja korko. Ainahan näiden järkevyys selviää jälkikäteen ja tuurilla on iso rooli. Riskiä kaihtavana toki todennäköisemmin ottaa vakuutuksia millä hetkellä tahansa kuin toisenlainen tyyppi.

 

[Joukahaine]

Onkos tällä hetkellä mitä suojauksia korkojen suojia vastaan? 5 ja puoli vuotta sitten oli korkokatto ja korkoputki nimiset tuotteet Nordealla, sillon en ottanut ja pienellä reilun nollan korolla menty nämä vuodet. Nyt nousee vuoden alussa reiluun kolmeen prosenttiin oma korko. Lainaa sellainen 40t jäljellä /15v.

Pohdin kannattaako tuohon koittaa löytää jotain. Missähän hinnoissa/koroissa kiinteät korot tai korkokatot menee?

 

[Eldmor]

Lainaa sellainen 40t jäljellä /15v.

Ellei tulot ole jossain pullonjenkeräystasolla, niin ei kai tuolla summalla kauheesti kannata murehtia?

 

[Joukahaine]

Ellei tulot ole jossain pullonjenkeräystasolla, niin ei kai tuolla summalla kauheesti kannata murehtia?

Joo eivät onneksi ole. Keskituloinen olen. Pohdein että säästö se pienikin säästö ja 15v pitkähkö aika

 

[sahtimonni]

Mutta ei edelleenkään se korkosuojaus ole se ongelma vaan sen suojauksen ehdot. Vakuutuksiin rinnastettuna jotkut tarjoukset oli tyyliin kolmen tonnin vakuutus max. tonnin vahinkoa vastaan. Kyllä moiseen saa ja pitää sanoa, että älä nyt ainakaan noilla ehdoilla lähde ottamaan.

Korot ovat nyt nousseet alle vuoden, ei vielä kannata ilakoida noiden suojauksien hyödyn kanssa. Vasta kun on suojaukset maalissa, niin voi arvioida kannattiko vai ei. Toki kuten sanoit, persaukiselle se suojan lisäturva voi olla jonkun rahan arvoinen vaikka tulos jäiskin lopulta laskennallisesti miinukselle.

Kiitos. Todistit juuri pointtini tästä asenneongelmasta korkosuojan ottajia vastaan. Sen lisäksi, että olemme hölmöjä, olemme myös persaukisia

BTW. nykyisellä korkotasolla korkosuojani hinta on kuitattu alle 16 kuukauden aikana ja epäilen, että mennään vielä korkeammalle ennen seuraavaa korontarkastusjaksoa. Ei nyt ihan hirveän riistodiililtä mielestäni kuulosta, mutta minähän olenkin köyhä ja tyhmä .

Taisi siinä olla sen 9v negatiiviset korot ja moni ekonomisti povaili ehkä maltillisia nousuja. Sotahan tähän inflaatioon ja korkojen nousuun nyt on pääsyynä, ei kenelllään varmaa sellaista kristallipalloa ollut, joka tuon olisi ennustanut.

Sotahan ei todellakaan tätä inflaatiota ja sen myötä korkojen nousua aiheuttanut. Korkeintaan toimi kiihdyttävänä tekijänä nopeuttaen väistämätöntä. Suurin syy on etenekin koronavuosina harrastettu hillitön rahanpainaminen ja elvytyspolitiikka. Kysykää vaikka Mugabelta mitä tapahtuu, jos rahaa aletaan suoltamaan jakeluun älyttömiä määriä. Näkyihän se jo ihan pörssissäkin, kun lähes kaikki laput raketoivat, vaikka oikeasti ei niin hyvin mennytkään. Juuri tämän vuoksi ihmettelen, että pankit edelleen uskoivat nollakorkojen jatkuvan ikuisesti.

 

[Dzeeta]

Sotahan ei todellakaan tätä inflaatiota ja sen myötä korkojen nousua aiheuttanut. Korkeintaan toimi kiihdyttävänä tekijänä nopeuttaen väistämätöntä. Suurin syy on etenekin koronavuosina harrastettu hillitön rahanpainaminen ja elvytyspolitiikka. Kysykää vaikka Mugabelta mitä tapahtuu, jos rahaa aletaan suoltamaan jakeluun älyttömiä määriä. Näkyihän se jo ihan pörssissäkin, kun lähes kaikki laput raketoivat, vaikka oikeasti ei niin hyvin mennytkään. Juuri tämän vuoksi ihmettelen, että pankit edelleen uskoivat nollakorkojen jatkuvan ikuisesti.

Piti tuossa mainita vielä korona ja rahanpainaminen, jäi epähuomiossa. Mutta joo, sota vielä viimeinen naula arkkuun.

 

[sahtimonni]

Piti tuossa mainita vielä korona ja rahanpainaminen, jäi epähuomiossa. Mutta joo, sota vielä viimeinen naula arkkuun.

Jolloin varmaan itsekin ymmärrät, että ei se niin kummoista kristallipalloa vaatinut, että osasi ennustaa nollakorkojen ajan olevan ohi. Toki nousu tapahtui yllättävän jyrkästi.

Kuvasta näkyy euroalueen rahavaranto. Tosi yllättävää, että inflaatiota pukkaa, kun M0 money supply lähes tuplaantui muutamassa vuodessa...

" The monetary base (or M0) is the total amount of a currency that is either in general circulation in the hands of the public or in the form of commercial bank deposits held in the central bank's reserves. "

 

[Kvarkki]

Kiitos. Todistit juuri pointtini tästä asenneongelmasta korkosuojan ottajia vastaan. Sen lisäksi, että olemme hölmöjä, olemme myös persaukisia

Eihän tuossa siitä kyse ollut. Jos on *pakko* suojata, niin kyllä siinä aika persaukinen on. Joko sitten lainan määrän kautta itseaiheutettuna tai pienten tulojen takia. Tällöin kuten kirjoitin, korkosuojauksesta voi olla "rahanarvoista" hyötyä jo ihan sitäkin kautta, että lainaa ei muuten olisi saanut. Jos lyhennykset taasen ovat vaikka 10% kuukauden netosta tai säästössä rutkasti lainan takaisinmaksuun, niin riskiä voi ottaa ihan eri tavalla.

e: Mulla ei ole hajauakaan sun korkosuojauksen laadusta, mutta hyvä jos saat siitä hyötyä. Ei mitään tarvetta uhriutua.

 

[Dzeeta]

Jolloin varmaan itsekin ymmärrät, että ei se niin kummoista kristallipalloa vaatinut, että osasi ennustaa nollakorkojen ajan olevan ohi. Toki nousu tapahtui yllättävän jyrkästi.

Kuvasta näkyy euroalueen rahavaranto. Tosi yllättävää, että inflaatiota pukkaa, kun M0 money supply lähes tuplaantui muutamassa vuodessa...

" The monetary base (or M0) is the total amount of a currency that is either in general circulation in the hands of the public or in the form of commercial bank deposits held in the central bank's reserves. "

No en tiedä mikä on "M0 money supply" ja väitän, ettei kovin moni muukaan tavallinen pulliainen. Lähinnä menty lehtien otsikoilla ja artikkeleilla. Kyllä siellä korkojen noususta oli ennustuksia, mutta niitähän on aina. Ja onhan noista EKP:n ohjauskoronnostoistakin ollut juttua, että aika kovaa mennään ja isoja nostoja. Hyvä, jos sinä osasit ennustaa, että nyt on n. 9kk:ssa menty yli 3% 12kk euriborissa. Tuollaiseesta vauhdista ei varmasti ollut juuri kenelläkään käsitystä ja siihen on ihan olennaisesti sotakin vaikuttanut.

 

[Taneli-]

Eihän tuossa siitä kyse ollut. Jos on *pakko* suojata, niin kyllä siinä aika persaukinen on. Joko sitten lainan määrän kautta itseaiheutettuna tai pienten tulojen takia. Tällöin kuten kirjoitin, korkosuojauksesta voi olla "rahanarvoista" hyötyä jo ihan sitäkin kautta, että lainaa ei muuten olisi saanut. Jos lyhennykset taasen ovat vaikka 10% kuukauden netosta tai säästössä rutkasti lainan takaisinmaksuun, niin riskiä voi ottaa ihan eri tavalla.

e: Mulla ei ole hajauakaan sun korkosuojauksen laadusta, mutta hyvä jos saat siitä hyötyä. Ei mitään tarvetta uhriutua.

Tämä. Kuten ketjussa todettu jälkikäteen vasta näkee sen mahdollisen hyödyn tai hävityn summan. Uskoisin ja muistelisin että lähes kaikki tässäkin ketjussa ovat antaneet kolme-neljä vaihtoehtoa kun henkilöt ovat kyselleet uuden lainan perään ja miettineet korkoja:

1) pitää välivuoden, ottaa maksimi lainat ja sijoittaa niin paljon kuin pystyy pörssiin (kyllä, niitä neuvoja näkyy aina)
2) kerää "jatkuvasti" puskuria (itse olen suositellut 50-100% enemmän kuin mitä lainaa lyhentää siirtää lainanhoitotilille, olen myös itse näin toiminut)
3) ottaa sen korkokaton
4) jos pystyy maksamaan lainan tarvittaessa ei turhaan huolehdi vaan elää elämäänsä, "jos korot joskus nousevat maksaa sitten kerralla kaiken".

Itse otin lainan 2013 lopulla. Jos olisin ottanut vaikka 10 vuoden korkosuojan se olisi:
a) maksanut todella paljon
b) ollut suurimman osan ajasta "täysin" hyödytön minulle

Eli näin jälkikäteen ajatellen toimin oikein. Toki oli myös täysin mahdollista että korot olisivat nousseet vuonna 2014 3+% ja pysyneet siinä tähän saakka. Onneksi ei niin käynyt.

 

[sahtimonni]

Eihän tuossa siitä kyse ollut. Jos on *pakko* suojata, niin kyllä siinä aika persaukinen on. Joko sitten lainan määrän kautta itseaiheutettuna tai pienten tulojen takia. Tällöin kuten kirjoitin, korkosuojauksesta voi olla "rahanarvoista" hyötyä jo ihan sitäkin kautta, että lainaa ei muuten olisi saanut. Jos lyhennykset taasen ovat vaikka 10% kuukauden netosta tai säästössä rutkasti lainan takaisinmaksuun, niin riskiä voi ottaa ihan eri tavalla.

e: Mulla ei ole hajauakaan sun korkosuojauksen laadusta, mutta hyvä jos saat siitä hyötyä. Ei mitään tarvetta uhriutua.

No tästä tuskin on tarpeen vääntää sen enempää. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama onko joku ottanut korkosuojauksen vai ei, enkä koe tarvetta arvostella muiden päätöksiä. Minun karvani nosti pystyyn se, että tässä on nyt vuosia kuunneltu kuittailua kuinka vain idiootit ottavat korkosuojia ja nyt kun näyttää varsin todennäköiseltä, että korkosuojista on hyötyä, niin edelleen vedellään ihme whataboutismia, puhutaan pankin riistotuotteista ja maalataan korkosuojien ottajat köyhiksi. Pankki ei muuten yrittänyt edes myydä minulle korkosuojaa, vaan pyysin sitä itse.

No en tiedä mikä on "M0 money supply" ja väitän, ettei kovin moni muukaan tavallinen pulliainen. Lähinnä menty lehtien otsikoilla ja artikkeleilla. Kyllä siellä korkojen noususta oli ennustuksia, mutta niitähän on aina. Ja onhan noista EKP:n ohjauskoronnostoistakin ollut juttua, että aika kovaa mennään ja isoja nostoja. Hyvä, jos sinä osasit ennustaa, että nyt on n. 9kk:ssa menty yli 3% 12kk euriborissa. Tuollaiseesta vauhdista ei varmasti ollut juuri kenelläkään käsitystä ja siihen on ihan olennaisesti sotakin vaikuttanut.

Kuvan alla on selitetty M0 money supply. En ihmettele lainkaan, ettei "tavalliset pulliaiset" ole kiinnittänyt huomiota tähän. Ihmettelen sitä, etteivät pankit ole kovin aikaisin reagoineet tähän (päätellen edullisesti myydyistä korkosuojista ja löysästi myönnetyistä lainoista), vaikka noin isosta rahan generoinnista seuraa lähes väistämättä kova inflaatio.

Sodalla oli tosiaan vaikutusta tilanteen kärjistymisessä, mutta ei se ollut mikään juurisyy. Väitän, että sama olisi seurannut ilman sotaakin, mutta viiveellä ja astetta hitaammin.

 

[Kvarkki]

No tästä tuskin on tarpeen vääntää sen enempää. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama onko joku ottanut korkosuojauksen vai ei, enkä koe tarvetta arvostella muiden päätöksiä. Minun karvani nosti pystyyn se, että tässä on nyt vuosia kuunneltu kuittailua kuinka vain idiootit ottavat korkosuojia ja nyt kun näyttää varsin todennäköiseltä, että korkosuojista on hyötyä, niin edelleen vedellään ihme whataboutismia, puhutaan pankin riistotuotteista ja maalataan korkosuojien ottajat köyhiksi. Pankki ei muuten yrittänyt edes myydä minulle korkosuojaa, vaan pyysin sitä itse.

Ole huoleti, kyllä idiootit ottaa tänä päivänäkin ehdoiltaan kamalia korkosuojauksia. Siinä on sit voittajaolo, kun 20 k€ korkosuojaus, 24 kk 50 snt/kWh sähkösopimus ja piilosokkeli-suorasähkötalo muuttotappiokunnasta juuri hankittuna, kun vaimolla kaksoset uunissa.

 

[JPKainulainen]

No tästä tuskin on tarpeen vääntää sen enempää. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama onko joku ottanut korkosuojauksen vai ei, enkä koe tarvetta arvostella muiden päätöksiä. Minun karvani nosti pystyyn se, että tässä on nyt vuosia kuunneltu kuittailua kuinka vain idiootit ottavat korkosuojia ja nyt kun näyttää varsin todennäköiseltä, että korkosuojista on hyötyä, niin edelleen vedellään ihme whataboutismia, puhutaan pankin riistotuotteista ja maalataan korkosuojien ottajat köyhiksi. Pankki ei muuten yrittänyt edes myydä minulle korkosuojaa, vaan pyysin sitä itse.



Kuvan alla on selitetty M0 money supply. En ihmettele lainkaan, ettei "tavalliset pulliaiset" ole kiinnittänyt huomiota tähän. Ihmettelen sitä, etteivät pankit ole kovin aikaisin reagoineet tähän (päätellen edullisesti myydyistä korkosuojista ja löysästi myönnetyistä lainoista), vaikka noin isosta rahan generoinnista seuraa lähes väistämättä kova inflaatio.

Sodalla oli tosiaan vaikutusta tilanteen kärjistymisessä, mutta ei se ollut mikään juurisyy. Väitän, että sama olisi seurannut ilman sotaakin, mutta viiveellä ja astetta hitaammin.

Näin. Kuvassa US inflation rate. Nousu alkoi hyvissä ajoin ennen sotaa.

Pankkihan ei itselleen ota tuota korkoriskiä myydessä asuntolaina-asiakkaalle kiinteää korkoa tai muuta korkosuojausta, vaan suojaa sen markkinalla. 10 vuoden kiinteän koron hintaa voikin haarukoida katsomalla missä 10y euroswap liikkuu. Tuohon päälle vielä pankin oma kate. Kuten kuvaajasta alla näkyy, ei ole ihme että 2020-2021 sai halpaa kiinteää lainaa, kun swap hinta oli negatiivinen.

Eikä tosiaan tarvinnut olla mikään pankin unelma-asiakas. Riitti monelle kun osasi kysyä oikeaa tuotetta oikeaan aikaan. Jos swapin nimelliskorko oli 0% ja pankin kate halutulle asiakkaalle 0,5% ja vähemmän halutulle 1%, sai molemmat kyllä aika edullisen kiinteän koron.

Kovin hanakasti ei pankit kyllä tuolloinkaan tuotteitaan mainostaneet eikä ne toki ostajiakaan niin kiinnostaneet, kun narratiivina oli etteivät korot nouse pitkään aikaan. Harva tavallinen asunnonostaja myöskään seuraa kovin tarkasti markkinaennusteita.

Niistäkin jotka seuraa, kokemukseni mukaan harva ymmärtää todennäköisyyden käsitettä ja miten sitä tulisi arvottaa. Vaikkei korkojen nousua pidetty kovin todennäköisenä, kyllä sille jokin todennäköisyys ennusteisiin oli myös 2020-2021 välillä hinnoiteltu. Kuluttaja ajattelee, ettei 10% todennäköisyys sille, että euribor on vuoden päästä prosenttiyksikön lainan nostohetkeä korkeammalla, ole kovin korkea eikä hän tarvitse korkosuojaa. Samalla hän kuitenkin maksaa saman summan vuodessa auton kaskovakuutuksesta vaikka arvioi, että on alle 10% todennäköisyys että hän kolaroi autonsa. Karkea esimerkki, mutta vakuutuksestahan korkosuojassakin on kyse. Se vakuutus oli aikaisemmin tarjouksessa, ei enää.

Täytyy toki myöntää etten mikään guru ole itsekään. Nappasin tuon halvan kiinteän kun kuulin tuohon aikaan rahapodista, että sellaisia on tarjolla ja pyysin pankista samanlaista.

 

[sahtimonni]

Ole huoleti, kyllä idiootit ottaa tänä päivänäkin ehdoiltaan kamalia korkosuojauksia. Siinä on sit voittajaolo, kun 20 k€ korkosuojaus, 24 kk 50 snt/kWh sähkösopimus ja piilosokkeli-suorasähkötalo muuttotappiokunnasta juuri hankittuna, kun vaimolla kaksoset uunissa.

Kyllä mä näen lähtökohtaisesti isompana riskinä sen ihan tappiin asti vedetyn asuntolainan ilman korkosuojia. Saattaa alkaa tuntumaan, kun pariskunnalla joku 600k laina, kaikki kulut nousee, korot vetää rakettina ylös ja pahimmillaan vaikka puolisolta lähtee duunit alta.

Korkosuojan ei pitäisi aiheuttaa mitään yllätyksiä kenellekään, kun sen hinta on tiedossa. Itse maksoin korkokaton lainan noston yhteydessä kertamaksulla. En tiedä mistä revit tuon "20k€ korkosuojauksen". Omani ei maksanut edes kymmenesosaa tuosta (2% katto 10v).

Ja korostettakoon, että tuskin enää kannattaa edes ottaa mitään suojauksia, kun tilanne on mikä on. Kuten vakuutuksissa yleensäkin, niin nämä pitää ottaa silloin, kun kaikki on näennäisesti ok.

 

[PornReindeer]

Jolloin varmaan itsekin ymmärrät, että ei se niin kummoista kristallipalloa vaatinut, että osasi ennustaa nollakorkojen ajan olevan ohi. Toki nousu tapahtui yllättävän jyrkästi.

Itse otin viime vuonna 10v korkosuojan (korkoputki) hintaan 0,55% (ja "lisäalennuksena" -0,1% pois marginaalista putken jälkeen). Taisin tarkempia lukemia kirjoitella ketjuun joskus...
En omaa kristallipalloa, mutta silti minun oli vaikea kuvitella seuraavat 10 vuotta menevän miinuskoroilla ja pidin tuota 0.55%:sta ihan hyvä tarjouksena ajatuksella "enpä nyt ehkä tee voittoa tällä, mutta tuskin tästä ihan hirveitä maksettavaksi jää". Yllätti tosiaan tuo korkojen raketoiminen (kuten varmaan suurimman osan ihmisistä), mutta sinänsä minuahan se ei kirpaise

 

[Kvarkki]

En tiedä mistä revit tuon "20k€ korkosuojauksen".

Jonkun pankin "edukas" tarjous se aikanaan oli, kun laskettiin täällä auki todellinen kulu suojaukselle. Kyllä se varmaan ketjua taaksepäin hakemalla löytyisi, jos tosissaan kiinnostaa.

Ja korostettakoon, että tuskin enää kannattaa edes ottaa mitään suojauksia, kun tilanne on mikä on. Kuten vakuutuksissa yleensäkin, niin nämä pitää ottaa silloin, kun kaikki on näennäisesti ok.

Ei se nyt noin yksioikoisesti toimi. JOS uskoo tällä hetkellä, että korkotaso vielä nousee reippaasti ja pysyy koholla (väh. suojauksen ajan), niin suojaus voi edelleen hyvin kannattaa. Toki ne ehdot kannattaa katsoa - kuten aiemminkin.

 

[JerryKannu]

Kauhulla katselen, kun korot vaan nousevat ja isoja lainoja otettu ilman korkosuojia. Meilläkin tosin lainaa puolison kanssa yhteensä vielä n. 300t€, mutta korkosuoja ja maksimi kokonaiskorko 2,15% jos en väärin muista. Tähän kun vielä lisätään nousseet ruoka ja sähkökustannukset yms. niin on kyllä moni talous vaikeuksissa, jos ei mitään puskuria ole.

Harvoin niistä suojauksista pankki tappiolle jää. Eipä se itselle mikään ongelma ole maksaa muutama satku/kk enemmän korkoa. Onhan halvoista koroista nautittu jo pitkään. Jos se muutama satku on jostain elämisestä pois niin voi voi, liian iso laina ja liian tiukalle vedetty. Sitten on vaihtoehdot tinkiä menoista tai myydä pois.

Onkos tällä hetkellä mitä suojauksia korkojen suojia vastaan? 5 ja puoli vuotta sitten oli korkokatto ja korkoputki nimiset tuotteet Nordealla, sillon en ottanut ja pienellä reilun nollan korolla menty nämä vuodet. Nyt nousee vuoden alussa reiluun kolmeen prosenttiin oma korko. Lainaa sellainen 40t jäljellä /15v.

Pohdin kannattaako tuohon koittaa löytää jotain. Missähän hinnoissa/koroissa kiinteät korot tai korkokatot menee?

Tuolla yhtälöllä nyt ei mitään järkeä edes miettiä mitään suojia. Ota laskin käteen niin luulisi asian aukeavan, aika halvalla saisi sen suojan myydä että hyödyttäisi. 40k on ihan mitätön määrä, monilla pelkkä autolaina on tuota luokkaa. Oliko joku trolli vai noin pihalla numeroista muuten?

 

[Joukahaine]

Harvoin niistä suojauksista pankki tappiolle jää. Eipä se itselle mikään ongelma ole maksaa muutama satku/kk enemmän korkoa. Onhan halvoista koroista nautittu jo pitkään. Jos se muutama satku on jostain elämisestä pois niin voi voi, liian iso laina ja liian tiukalle vedetty. Sitten on vaihtoehdot tinkiä menoista tai myydä pois.

Tuolla yhtälöllä nyt ei mitään järkeä edes miettiä mitään suojia. Ota laskin käteen niin luulisi asian aukeavan, aika halvalla saisi sen suojan myydä että hyödyttäisi. 40k on ihan mitätön määrä, monilla pelkkä autolaina on tuota luokkaa. Oliko joku trolli vai noin pihalla numeroista muuten?

Pyrin minimoimaan kulut elämisessä, varsinkin jos puhutaan melkein 15v ajanjaksosta (lainan määrässä, toiv elää pidempään) . Paras varmaan kysyä pankilta noita hintoja. Tarkoitus oli kysyä missä hinnoissa nuo putket ja suojat menee tai millaisia tarjouksia porukka saanut vaikka tänä vuonna?

Mun taloudessa ei ole ok jos "muutama" satku/kk enemmän korkoa. Onhan tuo silloin hölmöä maksaa jos tuolta voisi välttyä suojauksilla (hinta) . Mitä tulee 40t autolainaan tai "mitättömään" summaan niin tuo riippuu tuloista ja lainan määrästä. On varmaan mitätön satoihin tuhansiin tai miljooniin verrattuna. Mun mielestä 40t autolainalla olisi pihalla numeroista aika monelle suomalaiselle.

 

[Pete88]

Nyt kun täällä puhutaan korkosuojauksista, niin kaikki varmaan myös muistavat, että lainoja ei myönnetä samoilla kriteereillä kaikille, vaan kunkin lainanottajan kohdalla yksilölliset seikat vaikuttavat lainan ehtoihin ja edullisuuteen. Se vaikuttaa myös korkosuojauksen hintaan. Lisäksi ajankohta milloin suojausta on sattunut kysymään, vaikuttaa merkittävästi sen hinnoitteluun. Esim. 0,3 marginaalia ei ole helposti saanut ja iso osa luotoista on annettu paljon isommilla marginaaleilla. Jos marginaali on jo korkeahko, on se vaikuttanut myös suojauksen hintaan ja sitä kautta myös todennäköisesti halukkuuteen ottaa se. Sama pätee korkosuojauksen ajoitukseen. Korkosuojauksen hinta alkoi välittömästi nousta, kun ajat alkoivat muuttua, joten mitään isoa ennakointia ei kukaan pystynyt tekemään ja varhaisten merkkien perusteella voisi melkein sanoa, että olisi sama ollut heittää kolikkoa, että ottaako suojauksen vai ei. Ja edelleenkin, ajasta huolimatta, suojaus ei ole saman hintainen kaikille. Oikeastaan ainoa keino yhteismitallistaa näitä, olisi samalla kertoa lainanottoajankohta, sen suuruus, riskiluokka ja maksukyky. Toki tällaisia nyt harva lähtisi avaamaan, mutta ilman niitä ei voida oikein puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

 

[kjns]

Pientä kuplautumista taas havaittavissa kun ei muisteta että säännöt on kaikille samat vaikka pelikenttä on eri kokoinen. Siinä missä yhdelle 40k on autolaina asuntolaina sitten 400+, on ne toiselle 4k ja 40k. Ihan samanlaiset ongelmat se koronnousu aiheuttaa pienen lainan kanssa kuin isonkin, jos tulot on pienet ja pelivaraa taloudessa vähän. Sitten vielä tämä muu inflaatiolaukka päälle niin kyllä pienempituloinen ihmettelee miten raha riittää jos korot nousee.

Paras varmaan kysyä pankilta noita hintoja

Kannattaa, noiden hinnathan sitten elää päivittäin. Jos tänään saat hinnan ja ens viikon torstaina menet tekemään sopimusta niin hinta voi olla (ja tod.näk. onkin) eri.

 

[PornReindeer]

Pyrin minimoimaan kulut elämisessä, varsinkin jos puhutaan melkein 15v ajanjaksosta (lainan määrässä, toiv elää pidempään) . Paras varmaan kysyä pankilta noita hintoja. Tarkoitus oli kysyä missä hinnoissa nuo putket ja suojat menee tai millaisia tarjouksia porukka saanut vaikka tänä vuonna?

Mun taloudessa ei ole ok jos "muutama" satku/kk enemmän korkoa. Onhan tuo silloin hölmöä maksaa jos tuolta voisi välttyä suojauksilla (hinta) . Mitä tulee 40t autolainaan tai "mitättömään" summaan niin tuo riippuu tuloista ja lainan määrästä. On varmaan mitätön satoihin tuhansiin tai miljooniin verrattuna. Mun mielestä 40t autolainalla olisi pihalla numeroista aika monelle suomalaiselle.

Mutta 40t€ ja 15v on ~230€/kk 0,5% korolla. Koron pitää nousta yli 4 prossan että kuukausimaksu nousee yli 300 euron. 10% korolla alkaa vasta olla se 200€/kk enemmän...
Sinänsä samalla tavalla korkosuojaus toimii oli iso tai pieni laina, mutta epäilen että hirveän hyvää tarjousta tulee ja mahdollinen hyöty jää pieneksi kun pienistä summista puhutaan.

 

[sahtimonni]

Nyt kun täällä puhutaan korkosuojauksista, niin kaikki varmaan myös muistavat, että lainoja ei myönnetä samoilla kriteereillä kaikille, vaan kunkin lainanottajan kohdalla yksilölliset seikat vaikuttavat lainan ehtoihin ja edullisuuteen. Se vaikuttaa myös korkosuojauksen hintaan. Lisäksi ajankohta milloin suojausta on sattunut kysymään, vaikuttaa merkittävästi sen hinnoitteluun. Esim. 0,3 marginaalia ei ole helposti saanut ja iso osa luotoista on annettu paljon isommilla marginaaleilla. Jos marginaali on jo korkeahko, on se vaikuttanut myös suojauksen hintaan ja sitä kautta myös todennäköisesti halukkuuteen ottaa se. Sama pätee korkosuojauksen ajoitukseen. Korkosuojauksen hinta alkoi välittömästi nousta, kun ajat alkoivat muuttua, joten mitään isoa ennakointia ei kukaan pystynyt tekemään ja varhaisten merkkien perusteella voisi melkein sanoa, että olisi sama ollut heittää kolikkoa, että ottaako suojauksen vai ei. Ja edelleenkin, ajasta huolimatta, suojaus ei ole saman hintainen kaikille. Oikeastaan ainoa keino yhteismitallistaa näitä, olisi samalla kertoa lainanottoajankohta, sen suuruus, riskiluokka ja maksukyky. Toki tällaisia nyt harva lähtisi avaamaan, mutta ilman niitä ei voida oikein puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Olen eri mieltä tuosta ennakoimisen mahdottomuudesta. Koronavuosina varoiteltiin vähän väliä löysästä rahapolitiikasta ja avokätisestä elvytyksestä ja sehän ei ole mikään salaisuus mihin liiallinen kierrossa oleva raha johtaa.

Tuossa onkin pääasiallinen syy siihen, miksi halusin korkokaton n. 1,5 sitten. Hinta oli varsin edullinen, joten maksoin sen mielellään jo ihan mielenrauhasta mahdollista äärimmäistä koronnousua vastaan. Kuten joku tuossa pari viestiä sitten totesi, onhan se jännä, kun miltei kaikilla on kasko autossaan, mutta korkokatto asuntolainaan on ihan kamala ajatus. Meidänkin auton kaskoihin on mennyt paljon enemmän rahaa kuin asuntolainamme korkokattoon ja kyseessä on ihan peruskiesi.

Ja edelleen, ei se korkokatto aina tietenkään ole kannattava hankinta, mutta vielä hyvin hiljattain niitä sai todella edullisesti pinnan alla muhiviin riskeihin nähden.

 

[Köntsä-Ana]

Kyllä ne asuntovelat ovat aika paljon kasvaneet myös suhteutettuna tuloihin:

Tuosta kaaviosta puuttuu vielä kaikkein villeimmät nousuvuodet. Todistin koronavuosina omin silmin tilannetta, jossa parissa vuodessa 300k rivarinpätkä muuttui 400k hintaiseksi suositulla alueella ja silti näytöt olivat tupaten täynnä ja ostajat tarjosivat kymmeniä tuhansia yli pyyntihinnan.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä se, että koko Suomen tasolla asuntojen hinnat ovat aika edullisia ja velat pieniä, mutta pääkaupunkiseudulla jotain aivan muuta. Käppyrä voisi näyttää aika hurjalta, jos siinä olisi vain isojen kaupunkien velalliset. Kyllä tästä voi vielä melkoinen tilanne kehkeytyä, jos inflaatio jatkuu, korot nousevat edelleen, palkat laahaavat perässä ja bonarina tulee lama työttömyyksineen.

Kyllähän tämä data kertoo juuri siitä mitä olen ajatellut eli hieman on alkanut lähtemään ns. käsistä. Kämppien hinnat on nousseet viime vuosina todella paljon ja näin myös velat nousseet. Lähialueilla on vuokratonteilla peruspuutaloja ja hintapyynnöt jotain 500 k euroa. Rakennuskustannukset on viisi vuotta sitten ollut varmaan puolet tuosta. Katsellaan miten tuosta hinnat lähtee putoamaan.

 

[mattix]

Korkokatto on nimenomaan vakuutus.

Vuosikymmen sitten ottamaani lainaan se ei olisi kannattanut millään tavalla. Taas reipas vuosi sitten se olisi kannattanut ottaa, vaikka suojauskustannusten trendi oli jo nouseva. Ei sen takia, että talous ei kestä korkojen nousua vaan säästön takia. Muistaakseni korkoputkea olisi saanut 1.4% paikkeille 1% preemiolla vs. muuttuvakorkoinen laina.

Itse oletin vajaa kaksi vuotta sitten, että korot lähtevät rahapumppauksen takia nousuun, koska 0% korot ei vain ole millään tavalla terve tilanne. Samoin asuntojen ja pörssiyhtiöiden arvostustasot eivät vaikuttaneet järkeville. Itseni nousutahti (ja sota) yllätti ja veikkaan yllättäneen lähes kaikki muutkin.

Toisaalta tulee mieleen, että kun talous tällä tavoin jäähtyy nopeasti ja taantumaa tai lamaa pukkaa, niin noinkohan 12kk korkotaso tulisi alaspäin johonkin 1-2% paikkeille? Tuntuu, että kaikki talouden ilmiöt tapahtuvat tällä hetkellä hyvin nopeasti.

 

[antti-x]

Jos puhutaan siitä että mitä tehdä juuri nyt jos on vaikka 100k€ tai vähemmän 12kk euribor velkaa jäljellä, niin se on vähän sama kuin miettiä, mitä kannatti tehdä pari kuukautta sitten jos oli katkolla kohtuuhintainen sähkösopimus.

Monelle tarjottiin / tarjotaan 40 sentin sähkösopimuksia 2 vuodeksi ja joku varmaan sellaisen ottikin, mutta se ei varmaankaan ollut kovin hyvä idea. Fiksumpaa oli esim siirtyä pörssisähköön ja jäädä seuraamaan tilannetta.

Samalta pohjalta lähtisin siitä että juuri nyt ei kannata ehkä hakea ainakaan sitä korkosuojaa. Jos on kyse siitä että talous ei kestä lyhennystä + korkoa, kannattaa selvittää lyhennysten lykkäämistä väliakaisena vaihtoehtona, mutta se että tekee 10v sopimuksen 4% koroista nyt on samaa luokkaa idea kuin tehdä 40sentin sähköistä 2 vuoden sopimus. Luultavasti tulee aika vahvasti takkiin siinä diilissä.

Jos jollakulla on viimeisen parin viikon ajalta saatu hyvä tarjous korkosuojasta vanhaan lainaan niin voi toki todistaa minun olevan väärässä, mutta noin muuten korkeintaan lyhyempään korkoon siirtymistä kannattaa tällä hetkellä selvittää jos olettaa että korot eivät enää kovin paljoa nouse.

 

[B12]

Korkokatto on nimenomaan vakuutus.

Vuosikymmen sitten ottamaani lainaan se ei olisi kannattanut millään tavalla. Taas reipas vuosi sitten se olisi kannattanut ottaa, vaikka suojauskustannusten trendi oli jo nouseva. Ei sen takia, että talous ei kestä korkojen nousua vaan säästön takia. Muistaakseni korkoputkea olisi saanut 1.4% paikkeille 1% preemiolla vs. muuttuvakorkoinen laina.

Itse oletin vajaa kaksi vuotta sitten, että korot lähtevät rahapumppauksen takia nousuun, koska 0% korot ei vain ole millään tavalla terve tilanne. Samoin asuntojen ja pörssiyhtiöiden arvostustasot eivät vaikuttaneet järkeville. Itseni nousutahti (ja sota) yllätti ja veikkaan yllättäneen lähes kaikki muutkin.

Toisaalta tulee mieleen, että kun talous tällä tavoin jäähtyy nopeasti ja taantumaa tai lamaa pukkaa, niin noinkohan 12kk korkotaso tulisi alaspäin johonkin 1-2% paikkeille? Tuntuu, että kaikki talouden ilmiöt tapahtuvat tällä hetkellä hyvin nopeasti.

Nollakorot olivat hyvin poikkeuksellinen tilanne. Paluuta siihen ei ole näköpiirissä eikä ennusteissa. Viimeiset ennusteet ovat, että jämähtää siihen 3% suuruusluokkaan määräämättömäksi ajaksi. Itse maksoin 2000- luvun alkupuolella tuota n. 3% korkoa ja se tuntui minusta hyvin edulliselle, koska vanhemmat ihmiset muistelivat 80-luvun 18% asuntolainoja. Lainaa tosin oli minulla vain muutamia kymppejä ja maksoin sen muutamaan vuoteen pois. Tämä meidän asuttama talo oli uutena kutsumanimeltään "miljoonatalo", koska sen rakentaminen oli maksanut miljoona markkaa vuosituhannen taitteessa. Oli ollut kallis tällä kadulla. Nyt vastaavan tekeminen olisi ehkä puoli miljoonaa euroa, eli lainasummat ja kustannusten nousu ovat ihan järkyttäviä tänä päivänä ja 3% korko alkaa pistää keskituloisiakin kyykkyyn.

Toinen pommi ovat uudisasuntojen osakeyhtiölainat, jotka maskeeranneet asunnon hinnan ymmärtämättömän ulottumattomiin. Asunnon "myyntihinta" 200k€ ja yhtiöllä lainaa 300k€. Nollakorolla ja lyhennysvapailla herkuteltu pari vuotta ja nyt jysähtääkin koko 500k€ 3+% korolla lyhennettäväksi. 15000€/v pelkkiin korkoihin alkaa olla aika napakka maksella.

Keskuspankkiirilta hyytävä vihje asuntovelallisille – Näin paljon euriborien odotetaan nyt nousevan

”Korkohuippu on noussut nyt selvemmin 3,5 prosentin päälle”, Nordea kommentoi markkinaodotuksia.

www.uusisuomi.fi

 

[Taneli-]

Kyllähän tämä data kertoo juuri siitä mitä olen ajatellut eli hieman on alkanut lähtemään ns. käsistä. Kämppien hinnat on nousseet viime vuosina todella paljon ja näin myös velat nousseet. Lähialueilla on vuokratonteilla peruspuutaloja ja hintapyynnöt jotain 500 k euroa. Rakennuskustannukset on viisi vuotta sitten ollut varmaan puolet tuosta. Katsellaan miten tuosta hinnat lähtee putoamaan.

Tuo hintojen nousu tai lasku taitaa olla aika pitkälle myös aluekohtaista. Pitkällä aikajänteellä toki mitä sanot pitää paikkansa. Esim. muistan miten 80-luvun loppupuolella yksi henkilö myi 100 000mk pienen omakotitalon sekä tontin Tampereen Pispalasta. Nyt vastaavalla summalla (eli noin 17 000€) tai edes suoraan markat euroiksi eli 100 000€ ei varmasti saisi omaa tonttia saati asuntoa Pispalasta.

Toisaalta sitten tietyt paikat ovat sellaisia että niissä ei tahdo millään saada asuntoa myytyä eikä edes lahjoitettua. Yleisimmin tätä on nähty aiemmin niin arvostetuissa golf tai tennis osakkeissa.

Kun koti muuttuukin "ongelmajätteeksi"

Palveluja tuottavien yhtiöiden osakkeista voi koitua hankaluuksia omistajilleen. Kauppaoikeuden professorin mukaan esimerkiksi golf-, tennis-, hevostalli- tai jopa asunto-osakeyhtiön osakkeesta voi tulla arvoton rahaimuri. Pahimmillaan arvoton osake voi nakertaa esimerkiksi perinnön.

www.is.fi

"
– Kuvitellaan, että vaikkapa hometaloyhtiön korjaaminen maksaisi miljoonia. Jos tiedetään, että vastike kahden vuoden päästä esimerkiksi satakertaistuu, teoriassa tulevat kulut huomioon ottaen osakkeen arvo voi muuttua negatiiviseksi, Mähönen sanoo.

Hän ei tiedä, onko asunto-osakkeenomistajalle käynyt näin. Professorin mukaan tilanne voi olla aivan mahdollinen esimerkiksi hiipuvalla metsäteollisuuspaikkakunnalla, jossa asuntojen hinnat ovat romahtaneet eikä asunnoille ei ole kysyntää.
"
+

Asunto-osaketta ei voi hylätä

Mikäli joku taloyhtiön osakkaista ei selviä maksuistaan, muut osakkaat joutuvat viime kädessä kattamaan hänen osuutensa.

www.kiinteistolehti.fi

"
Sitten siellä onkin joku asunto-osake paikassa, jossa siitä ei pääse eroon, kukaan ei osta etkä saa vuokralaista. Sinähän et pääse siitä eroon, vaan joudut maksamaan vastikkeita pahimmillaan loppuelämäsi. Tai ainakin siihen asti, kunnes asunto-osakeyhtiö puretaan.
"

Se mitä sitten oikeasti tulee tapahtumaan on vielä ennustusta, tässä esim. todetaan että "Iso osa Suomalaista joutuu hyväksymään ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljoakaan rahallista arvoa. – Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys, ja voi luoda Suomeen uudentyyppisen luokkajaon. Jos nykyisten keskisuurten kaupunkien asukkaiden asunnoilla ei tulevaisuudessa ole juurikaan arvoa, käytännössä heillä ei ole myöskään juuri omaisuutta. "

Asiantuntijat: Asuntojen arvon lasku uhkaa myös keskisuurissa kaupungeissa – ”Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys”

”Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa.”

www.is.fi

"
Vanhojen omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Kasvukolmion ulkopuolelle jäävät esimerkiksi monet yliopistokaupungit, kuten Joensuu ja Oulu, sekä työvoimapulasta kärsivät Vaasa ja Kokkola.
"

Toisaalta ainakin itse olen laskenut asian ihan siten että jossain sitä kuitenkin täytyy asua. Kun kuolee ei sitä rahaa saa mukaansa ja kun ostin osakkeen/asunnon se tulee pitkällä tähtäimellä ja JO NYT halvemmaksi (laskien asuntolainan lyhentämisestä ja vastikkeesta sekä asumisesta tulevat kulut vs vuokra ja asumisen kustannuksen kulut) kuin jos asuisin vuokralla saman kokoisessa asunnossa (mikä olisi vuokralla asuen myös vanhempi ja huonommassa kunnossa). Luonnollisesti tuo hintaero tulee kasvamaan moninkertaiseksi kun asuntolainan saa täysin maksettua.

Lisäksi ainakin vielä (Pirkanmaan alueella kun asustan) asunnon arvo on paitsi pysynyt myös noussut jonkun verran tässä asumisen aikana, mihin varmaan voi vaikuttaa siirtyminen maalämpöön sekä tehty ikkunaremontti. Mutta suurimpana syynä kuitenkin se että tämä on kasvukeskus ja sijaitsee kaupungin keskustassa hyvällä paikalla kuitenkin kohtuullisen suojassa liikenteen melulta eikä lähellä ole vuokra-asuntoja.

EDIT: jos katsoo naapurista Ruotsista mitä siellä on tapahtunut niin:
"
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat kääntyneet kovaan laskuun. Tukholmassa hinnat ovat pudonneet kolmessa kuukaudessa 10,6 prosenttia. Asuntojen hintojen arvioidaan laskevan 11–20 prosenttia seuraavan parin vuoden aikana.
Hinnat ovat laskeneet, koska korot ovat nousseet. Ruotsin keskuspankki nosti kesäkuussa ohjauskorkoa puolella prosenttiyksiköllä 0,75 prosenttiin, mikä on selvästi enemmän kuin euroalueella. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti heinäkuun lopulla ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä tasan nollaan.
Suomessakin asuntojen hinnat laskevat, mutta paljon maltillisemmin. Jos Ruotsin tilanne kriisiytyy, sillä voi olla ikäviä vaikutuksia myös Suomeen.
"
Sanoisin että Osuuspankin 1-3% arvio on aika varovainen, vaikka Ruotsissa onkin ollut noita "ikuisuuslainoja".

 

[jarmojs]

Joo, näin minäkin olen pähkäillyt, kuin mitä @Taneli ylempänä kirjoitti. Eli vaikka asunnon hinta olisi laina-ajan jälkeen 0€, niin tilanne ei oleellisesti eroaisi vastaavasta ajasta vuokra-asumisen jälkeen. Ainakaan meidän tapauksessamme, koska vuokraan menisi pitkälti toista tonnia, eikä siltikään olisi isoa omakotitaloa ja omaa pihaa.

 

[jarmojs]

Ja vaikka vanha talo olisi arvoton tai sen arvo negatiivinen (purkukuntoinen), niin rakennusoikeusneliömetri täällä Kehä III:n sisällä maksaa >1000 €, joten pelkkä tontti on helposti jo 200 k€ arvoinen. Tänne se muuttotappio tuskin ensimmäiseksi tulee.

 

[aqery]

Mun pitäis nyt tässä lähiaikoina päättää rakennanko uuden 154 m2 omakotitalon vai en. Kustannukset tontteineen olis n. 370 000. Omarahoitusta joku 50 000. Tarkoitus olis asua tässä talossa kuolemaan saakka. Ei helvetti kun ei tiedä mitä tässä nyt tekis

 

[chrisekh]

Mun pitäis nyt tässä lähiaikoina päättää rakennanko uuden 154 m2 omakotitalon vai en. Kustannukset tontteineen olis n. 370 000. Omarahoitusta joku 50 000. Tarkoitus olis asua tässä talossa kuolemaan saakka. Ei helvetti kun ei tiedä mitä tässä nyt tekis

Itse otaisin 150t kampan ja maksaisin sen 10 vuodessa pois. Ja sitten vasta hyppaisin tuohon 400t taloon. Joko myy sen 150t kampan tai laittaa vuokralle riippuen siita minkalainen kohde.

 

[sahtimonni]

Mun pitäis nyt tässä lähiaikoina päättää rakennanko uuden 154 m2 omakotitalon vai en. Kustannukset tontteineen olis n. 370 000. Omarahoitusta joku 50 000. Tarkoitus olis asua tässä talossa kuolemaan saakka. Ei helvetti kun ei tiedä mitä tässä nyt tekis

Kohta voi olla ainakin pitkästä aikaa ylitarjontaa raksaukoista. Mitenköhän pankki suhtautuu tässä tilanteessa rakennuslainoihin.

 

[Pete88]

Kohta voi olla ainakin pitkästä aikaa ylitarjontaa raksaukoista. Mitenköhän pankki suhtautuu tässä tilanteessa rakennuslainoihin.

Danske ei ainakaan tällä hetkellä mielellään rahoita rakennushankkeita. Esimerkin tapauksessa vaatisivat 20 % ylitysvaraa kustannusarvion päälle, eli jos kustannusarvio olisi tuon 370te, niin siihen päälle pitäisi varata 74te ihan vaan varmuuden vuoksi, eli budjetin pitäisi riittää aina 444te asti. Erotus pitää kattaa joko takataskusta taikka sitten lainalla, mutta siinä voi asiakkaan maksukyky tulla vastaan taikka vakuudet eivät riitä. Joka tapauksessa kokemuksesta tiedän, että kaikki pankit eivät noin mahdottomia tälläkään hetkellä vaadi.

 

[Paolo Pastarino]

Mun pitäis nyt tässä lähiaikoina päättää rakennanko uuden 154 m2 omakotitalon vai en. Kustannukset tontteineen olis n. 370 000. Omarahoitusta joku 50 000. Tarkoitus olis asua tässä talossa kuolemaan saakka. Ei helvetti kun ei tiedä mitä tässä nyt tekis

Jos on varaa maksaa lainaa pois, vaikka korot nousisivat edelleen, niin miksipä ei.

 

[B12]

Danske ei ainakaan tällä hetkellä mielellään rahoita rakennushankkeita. Esimerkin tapauksessa vaatisivat 20 % ylitysvaraa kustannusarvion päälle, eli jos kustannusarvio olisi tuon 370te, niin siihen päälle pitäisi varata 74te ihan vaan varmuuden vuoksi, eli budjetin pitäisi riittää aina 444te asti. Erotus pitää kattaa joko takataskusta taikka sitten lainalla, mutta siinä voi asiakkaan maksukyky tulla vastaan taikka vakuudet eivät riitä. Joka tapauksessa kokemuksesta tiedän, että kaikki pankit eivät noin mahdottomia tälläkään hetkellä vaadi.

Ei se käytännössä ole pahakaan 20% vara. Pitkäksihän budjeteilla on tapana mennä. Omaa taloa olin aikoinaan ostamassa, niin välittäjä kertoi käyneensä arvioimassa nuoren parin rakennusprojektia, miten se riittää vakuudeksi. Lainat oli jo tapissa ja talo kesken.

kaveri aikoinaan sai avaimet käteen tarjouksen Omatalolta 180k€. Alan miehenä meinasi itse tehdä 150k€. 210k€ siihen sitten meni.

Töissä käytämme 15% muutostyövaraa kaikissa investointibudjeteissa, joihin liittyy raksahommia. Kyllä se vain on itsensä pettämistä laskea budjetti tiukille ja sitten joutua kuseen sen kanssa. Katsoo vaikka Grand Designia telkasta, niin 95% taloista ylittää reippaasti budjetin. Itse en tällä hetkellä uskaltaisi kyllä alkaa taloa rakentamaan. Tuttu vasta pisti projektin jäihin, kun alkoi kysellä urakkatarjouksia. Ihan holtittomia hintoja olivat heittäneet lvis-urakoille. Tontti jäi odottamaan parempia aikoja.

 

[qtba]

”Meillä on vaimon kanssa ollut asuntolainassa 4,5 vuoden ajan yhteensä noin 1,3 prosentin kokonaispaketti, johon on sisältynyt korko, korkokatto sekä suojat työttömyyden ja sairastumisen tai kuoleman varalle. Suoraan sanottuna hieman kaduin vuosien ajan ’ylisuojattua’ diiliämme, kunnes saapui vuosi 2022. Nyt korkokatto laukesi päälle loppukesästä korkojen noustua prosenttiin. Nyt sitten mennään 2,3 prosentilla eteenpäin. Vaikka tilanteemme on kohtuullisen hyvä, niin joudumme etenkin sähkölaskujen puristuksessa tinkimään aiempaa enemmän. Myimme esimerkiksi pois vanhan perintösitikkamme.” 49-vuotias mies, Mikkeli

Velka | Korkojen nousu kohtelee suomalaisia lukuisin eri tavoin: ”Huvittaa lukea näitä juttuja”

Asuntovelkaa maksavien HS:n lukijoiden kokemukset kertovat, että korkojen nousun vaikutukset ovat hyvin erilaisia riippuen tuloista ja menoista sekä lainan määrästä ja lyhennystavasta.

www.hs.fi

Tämä kuulostaa jo siltä kategorialta mistä @Kvarkki päivitteli. Toki tuosta on vähän hankala sanoa, mikä on työttömyys/sairastuminen/kuolema -vakuutusten osuus tuossa 1,3%:ssa, mutta silti kuulostaa paljolta, etenkin kun katto on noinkin korkealla (2,3%).

Omaa kattotuotetta ei tarvinnut katua ottaessa ja nyt sen olemassaolo lämmittää mieltä oikein kivasti.

 

[Taneli-]

Itselle pisti silmään lähinnä tämä:
"
”Meillä on tavallinen kerrostaloasunto lähiössä, mutta Helsingissä asuminen on kallista. Lainaa on niin paljon, että korkojen nousu vaikuttaa tilanteeseemme merkittävästi. Ensimmäiseksi irtisanoimme siivoojan. Olemme aiemminkin eläneet säästäväisesti, mutta nyt kaikki kulut pidetään aivan minimissä.” 42-vuotias nainen, Helsinki
"

Itse koen eläväni kohtuullisen normaalisti, ehkä jopa säästäväisesti mutta en ole silti koskaan pitänyt omaa kuljettajaa, kokkia tai siivoojaa... eli ilmeisesti eri ihmisille tuo "olen elänyt säästäväisesti" tarkoittaa eri asioita. Jos minä karsisin kuluja minimiin ei olisi todellakaan tuollaisia palkattuja työntekijöitä jotka voisin irtisanoa. Mutta ehkä tuo on enempi sitten normaalia "tavallisessa kerrostaloasunnossa lähiössä Helsingissä".

 

[B12]

No tuohan on ollut jokin ”Tmi Katrin Kotisiivous”, joka käy vaikka kerran kuussa. Maksaa esim 50€ kerta ja saa kotitalousvähennyksen. Tuskin missään kerrostaloasunnossa on mitään kokopäivätoimista siivoojaa. Eikä siinä ole irtisanottu ketään työntekijää, vaan ostettu palvelu.

Kyllähän tämä tilanne varmasti vie monelta siivoojaltakin tai muulta itsensä työllistäjältä leivän.

 

[Jonees]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa korontarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?
Tällä hetkellä tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% paikkeilla, ja 3 kk eb 2,1%.

 

[Nipa]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa koron tarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?

Tällä hetkellähän tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% kohdalla, ja 3 kk 2,1%. Pitääköhän yhä paikkansa että 3 kk on pitkässä juoksussa aina edullisin vaihtoehto?

Pikainen laskelma: 3.2% ja 2.4% välillä (oletettavasti marginaali nousisi 0.3 prosenttiyksikköä) kuukausimaksuero olisi 70e (1120e vs 1050e, laskettu 20v laina-ajalla), eli noin 850e vuoteen. Jos oletetaan, että muutos maksaa 200e, niin kolmessa kuukaudessa ero olisi maksettu, ja puolessa vuodessa olisi edestakaisen veivaamisen kustannukset hoidettu, jos joskus tultaisiin katumapäälle tai olosuhteet muuttuisivat (mihin pitää tietenkin varautua).

Isommalla lainalla muutos maksaa nopeammin itsensä takaisin ja tulee kannattavaksi, mutta itse tarttuisin tuollakin lainalla tuohon 3kk euriboriin. Pienemmällä en välttämättä, 150k olisi jo vähän siinä ja siinä ja 100k lainalla en tosiaankaan alkaisi kikkailemaan.

 

[uggeli]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa korontarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?
Tällä hetkellä tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% paikkeilla, ja 3 kk eb 2,1%.

Jatkokysymys tähän samaan asiaan. Korontarkistus on vasta kesällä, mutta mitä luulette ihmiset, olisiko järkevämpää marginaalin kannalta kysyä jo nyt 3kk perään vai vasta lähempänä?
Pohdin vaan että onko marginaaleissa nousupainetta.

 

[atomij0mmi]

Parin päivän päästä olisi korontarkistus ja mahdollisuus vaihtaa euribor 12kk -> 6kk. Lainaa 270000e. Marginaali pysyisi 0,4 ja kertamaksu 400e. Mitähän tekisi?

 

[antti-x]

Parin päivän päästä olisi korontarkistus ja mahdollisuus vaihtaa euribor 12kk -> 6kk. Lainaa 270000e. Marginaali pysyisi 0,4 ja kertamaksu 400e. Mitähän tekisi?

Itse vaihtaisin mutta saattaa olla väärä valinta. Tämän päivän hinnoin ekaan 6kk säästää yli 700€, ja aika tuntuvasti saa 6kk euribor nousta että seuraavan 6kk aikana joutuisi maksamaan sen takaisin.


Jenkkien korkoja vilkaisin ja esim Bank of American tarjous 30 vuoden asuntolainalle on 6,375% kiinteä korko. Esim. 400 000$ jos lainaisi niin 933120$ pitäisi 30 vuoden aikana maksaa takaisin.

Aika suolaista kun on vähän ilmaisempaan rahaan ehtinyt tottua.

 

[Pete88]

Ei se käytännössä ole pahakaan 20% vara. Pitkäksihän budjeteilla on tapana mennä. Omaa taloa olin aikoinaan ostamassa, niin välittäjä kertoi käyneensä arvioimassa nuoren parin rakennusprojektia, miten se riittää vakuudeksi. Lainat oli jo tapissa ja talo kesken.

kaveri aikoinaan sai avaimet käteen tarjouksen Omatalolta 180k€. Alan miehenä meinasi itse tehdä 150k€. 210k€ siihen sitten meni.

Töissä käytämme 15% muutostyövaraa kaikissa investointibudjeteissa, joihin liittyy raksahommia. Kyllä se vain on itsensä pettämistä laskea budjetti tiukille ja sitten joutua kuseen sen kanssa. Katsoo vaikka Grand Designia telkasta, niin 95% taloista ylittää reippaasti budjetin. Itse en tällä hetkellä uskaltaisi kyllä alkaa taloa rakentamaan. Tuttu vasta pisti projektin jäihin, kun alkoi kysellä urakkatarjouksia. Ihan holtittomia hintoja olivat heittäneet lvis-urakoille. Tontti jäi odottamaan parempia aikoja.

Tässä on nyt parin vuoden ajan suunniteltu talon rakentamista ja homma venyi oikeastaan vain koronainflaation myötä kun hinnat raketoivat. Nyt suunta on ollut täysin toinen ja talotoimittajat ovat alati laskeneet hintojaan. Nyt on myös yhden hirsitalotoimittajan kanssa lyöty kaupat lukkoon. Kesästä hinta putosi yli 50te. Yleensä rakentamisessa pääsee halvimmalla silloin kun muut eivät uskalla rakentaa. Oikeastaan vain maalämpöurakka hieman jännittää, koska kaikki muutkin ovat nyt sillä remontilla liikenteessä. Sen sijaan monet muut urakat ovat koko ajan halventuneet.

Sen on tässä oppinut, että monilla rakentajilla on taipumusta suhtautua hirveän ylimalkaisesti ja optimistisesti kustannusten arviointiin sekä muutoksia suunnitelmiin tehdään paljon lennosta ja asioihin panostetaan sellaisissa kohdissa, jotka eivät ehkä suunnitteluvaiheessa olleet panostuksia taikka sitten syyllistytään siihen "että nyt kun rakennetaan, niin rakennetaan kunnolla" ja viittaan tällä siihen, että materiaalit vaihtuvat kalliimmiksi ja/tai varustelutasoa korotetaan, eikä huomioida sitä kokonaiskustannuksissa. Isoin luontainen epävarmuus rakentamisessa kohdistuu maatöihin ja perustukseen, muut asiat on otettavissa aika hyvin huomioon huolellisella suunnittelulla ja suunnitelmissa pysymällä.

Tuo 20 % ylitysvara normaaliolosuhteessa on aika melkoinen, koska kustannusarvion tulisi aina olla ammattilaisen laatima ja ei sen pitäisi noin iso hihan ravistus olla. Lisäksi budjetti ja kustannusarvio ovat kaksi eri asiaa. Budjetin tulisi aina olla kustannusarviota suurempi. Grand designs on huono esimerkki, koska siinä rakennetaan yksilöllisiä kohteita ja ohjelman teema tuntuu budjeteissa olevan ylioptimistinen.

 

[antti-x]

Tässä on nyt parin vuoden ajan suunniteltu talon rakentamista ja homma venyi oikeastaan vain koronainflaation myötä kun hinnat raketoivat. Nyt suunta on ollut täysin toinen ja talotoimittajat ovat alati laskeneet hintojaan. Nyt on myös yhden hirsitalotoimittajan kanssa lyöty kaupat lukkoon. Kesästä hinta putosi yli 50te. Yleensä rakentamisessa pääsee halvimmalla silloin kun muut eivät uskalla rakentaa. Oikeastaan vain maalämpöurakka hieman jännittää, koska kaikki muutkin ovat nyt sillä remontilla liikenteessä. Sen sijaan monet muut urakat ovat koko ajan halventuneet.

Sen on tässä oppinut, että monilla rakentajilla on taipumusta suhtautua hirveän ylimalkaisesti ja optimistisesti kustannusten arviointiin sekä muutoksia suunnitelmiin tehdään paljon lennosta ja asioihin panostetaan sellaisissa kohdissa, jotka eivät ehkä suunnitteluvaiheessa olleet panostuksia taikka sitten syyllistytään siihen "että nyt kun rakennetaan, niin rakennetaan kunnolla" ja viittaan tällä siihen, että materiaalit vaihtuvat kalliimmiksi ja/tai varustelutasoa korotetaan, eikä huomioida sitä kokonaiskustannuksissa. Isoin luontainen epävarmuus rakentamisessa kohdistuu maatöihin ja perustukseen, muut asiat on otettavissa aika hyvin huomioon huolellisella suunnittelulla ja suunnitelmissa pysymällä.

Tuo 20 % ylitysvara normaaliolosuhteessa on aika melkoinen, koska kustannusarvion tulisi aina olla ammattilaisen laatima ja ei sen pitäisi noin iso hihan ravistus olla. Lisäksi budjetti ja kustannusarvio ovat kaksi eri asiaa. Budjetin tulisi aina olla kustannusarviota suurempi. Grand designs on huono esimerkki, koska siinä aina rakennetaan yksilöllisiä kohteita ja ohjelman teema tuntuu budjeteissa olevan aina ylioptimistinen.

Talopakettien materiaalitoimitusten osalta on loogista että hinnat tippuu kysynnän heikentyessä, ja esim. puutavaran hinnat ovat muutenkin tippuneet. Toisaalta taas enemmän työvaltaisten urakoiden osalta (sähkö, lvi, maanrakennus) on mielenkiintoista jos on hintoja varaa paljon pudottaa, kun luulisi että kova inflaatio asettaisi työn hinnalle päinvastoin korotuspaineita.

 

[iltanen]

Tuo budjetin ylittyminen ei ehkä ole niin yksinkertainen asia kuin voisi kuvitella.

Onko budjettiin laskettu jo ne paremmat materiaalit ja ulkoporealtaat ym. vai onko budjetti laskettu perushintaisena ilman mitään ylimääräistä? Meillä kaikki oli kaikki laskettu valmiiksi ja esim. sähkötöihin varattu useampi tonni ylimääräistä jne. Budjetti repesi loppujen lopuksi ehkä prosentin...

Täysin toinen asia, jos esim. maatöistä tulee ihan puskista joku isompi kuluerä. Nämä onkin parempi arvioida aina yläkanttiin ja työvaiheiden mukaan korjata budjettia.

Maalämpökaivoa porattiin 66 metrin savikerroksen läpi ja tuosta tulikin sitten parin tonnin yllättävä lisäkulu...

 

[Pete88]

Talopakettien materiaalitoimitusten osalta on loogista että hinnat tippuu kysynnän heikentyessä, ja esim. puutavaran hinnat ovat muutenkin tippuneet. Toisaalta taas enemmän työvaltaisten urakoiden osalta (sähkö, lvi, maanrakennus) on mielenkiintoista jos on hintoja varaa paljon pudottaa, kun luulisi että kova inflaatio asettaisi työn hinnalle päinvastoin korotuspaineita.

Jos ei rakenneta taloja, niin kysynnän lasku heijastuu väistämättä myös muihin toimijoihin. Nythän lainatiskeillä on ollut hiljaista ja remontti-intokin on tilastojen perusteella laskusuuntaista. Inflaatio toki estää hintojen putoamista jyrkästi, mutta ylimääräinen kysyntäinflaatiosta johtuva hintojen nousu on takanapäin. Energiaremontit tässä vielä olleet poikkeuksena.

Mää en nyt näitä ihan heittoina täällä kommentoi, kun juuri on käynnissä eri kilpailutukset eri urakoista ja aika ajankohtainen näkymä markkinaan. Me ei siis rakenneta avaimet käteen periaatteella, vaan kaikki menee omien käsien läpi. Ei itse rakentaminen muuten kuin joidenkin aputöiden osalta, mutta kaikki kilpailutukset ja toimitukset menevät ns. tilaajan kautta. Talotoimittaja toimittaa lähinnä materiaalipaketin. Tällä tasolla kun rakentaa, pitää olla malttia asioissa ja aivan kaikkeen pitää perehtyä aivan toisella tavalla. Toisaalta tämä ainakin omalla kohdalla motivoi pitämään pakat hallussa, kun kaikki ylitykset ja alitukset menevät omien käsien ja valintojen kautta. Jos joku menee yli, voi miettiä, että voiko jostain muusta pihistää. Tontin lunastaminen on laitettu ehdolliseksi, eli lunastetaan jos siihen pelimerkit lopussa riittävät, samoin autokatos nousee vasta sitten, jos pelimerkkejä piisaa. Kaikki urakat erikseen kilpailuttamalla ja ns. välikädet pois pudottamalla on tuonut säästöjä. Kun sopimukset ovat sitovia, myös hinnat ovat olleet ennakoitavia ja etukäteen huomioitavissa.