Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Nämä uudiskohteiden ongelmat riippuu ihan millainen kohde kyseessä. Omassa yhtiössä yhtiölainaa vain 1/13 asunnoista eli ei muodosta huomattavaa riskiä missään tilanteessa. Summa taitaa olla 100 k€ luokkaa. Kerrostaloissa pääkaupunkiseudulla varmasti aivan eri tilanne, mutta maakuntakeskuksien rivi- tai erillistaloyhtiöissä ei varmasti ole huomattavan suuria yhtiölainoja uusissa kohteissa. Yleensä kaikki maksavat velattoman hinnan asunnosta.
 
Palkat ja asuntojen arvo harmillisesti ei vain ole kehittynyt yhtä tahtia 2007 vuoden jälkeen. Monelle nuorelle aikuiselle asunnonostajalle tai miksei vanhemmallekin väelle, jotka ottivat lainan viimeisen parin vuoden sisällä ennen nykyistä kehitystä varmaan käy huonosti kun euribor korot nousee tuonne 5% tuntumaan ja kokonaiskorot marginaalin kanssa yli 2023/2024.

Asunnon arvoista hupenee useita kymmeniä tuhansia ja lainojen lyhennyserien kasvunopeus on tällä hetkellä hallitsematonta. Vaikka muista menoista asuntovelalliset karsii, niin kasvukeskuksien uudet sekä vanhat remonttivelkaiset taloyhtiöt on matkalla kohti konkurssia suojaamattomien taloyhtiölainojen takia.

Moni huutaa tappiin nostetun velan määrästä, mikä on varmasti totta, mutta ei huomioi tuossa menevän sivulliset hyvälläkin talouden pidolla olevat asuntovelalliset tai velattomatkin pesuveden mukana.

Lisäksi 2007 taisi saada vielä 100% vähennyksen asuntolainojen koroista.
 
Sinänsä ymmärrän logiikan mutta Suomessa on kyllä näin yleisesti opetettu ihmiset milloin mistäkin vaatia valtiolta rahaa. Aina sitä voi kokeilla jos jotain hiluja heruisi, "ilmaista" rahaa kun näyttää menevän milloin mihinkäkin.
 
Mitäköhän tähänkin taas sanoisi, pitikö ostaa niin kallis asunto ettei ole varaa asua siinä? Ja sitten vielä avautumaan asiasta lehteen, no ovat sentään tajunneet jättää nimen pois.
Viimeisen kolmen asunnon kohdalla pankki on tyrkyttänyt valtavia lainoja. Aina ihmetellyt miten kukaan selviäisi moisesta. Vielä syyskuussa olisi annettu 450k€ lainaa sähkölämmitteiseen kämppään, kun otimme marraskuussa kämpän johon tarvitsi ”vain” 150k€ lainaa ehdotettiin että ottaisin kuitenkin 400k ja laittaisin ylimääräiset sijoituksiin.

Ihmiset eivät ehkä pääosin ymmärrä että ”lainaneuvoja” ja ”sijoitus/varallisuusneuvoja” ovat myyjiä joiden tehtävä on tuottaa työnantajalleen voittoa. Sen vuoksi saatetaan ottaa heidän ”sinulla on varaa tähän” neutraalina suosituksena.

Joka tapauksessa, eikö toi sama nyt pätis ihan mihin vaan? Pitikö tehdä lapsia jos ei ole niihin varaa? Pitikö perustaa laivavarustamo jos se ei ilman tukia kannata? Pitikö ostaa sähkölämmitteinen kämppä jos ei ole varaa sähköön? Muiden virheille on helppo ilkkua, mutta vaikka vastustaisi tämmöistä tuki-yhteiskuntaa ärsyttää useimpia silti kun omia tukia viedään pois.
 
Joka tapauksessa, eikö toi sama nyt pätis ihan mihin vaan? Pitikö tehdä lapsia jos ei ole niihin varaa? Pitikö perustaa laivavarustamo jos se ei ilman tukia kannata? Pitikö ostaa sähkölämmitteinen kämppä jos ei ole varaa sähköön? Muiden virheille on helppo ilkkua, mutta vaikka vastustaisi tämmöistä tuki-yhteiskuntaa ärsyttää useimpia silti kun omia tukia viedään pois.

Pankkien on ollut silti pakko tehdä ne stressitestit sillä Fivan vaatimalla 6% tasolla, eli lainalyhennys+korko ei saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista tuolla korkotasolla. Onko nyt sitten tuossa onnistuttu valehtelemaan omat menot ja/tai tulot niin virheellisesti, että stressitestistä on päästy läpi, jos jo noin 3% korkotasolla tulee vastaan se, ettei rahat riitä?

Lastenhankintaan, yritysten perustamiseen, lämmitysmuodon valintaan ja muihin ei vastaavia stressitestejä ole. Eikä taida koskaan tullakaan.
 
Pankkien on ollut silti pakko tehdä ne stressitestit sillä Fivan vaatimalla 6% tasolla, eli lainalyhennys+korko ei saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista tuolla korkotasolla. Onko nyt sitten tuossa onnistuttu valehtelemaan omat menot ja/tai tulot niin virheellisesti, että stressitestistä on päästy läpi, jos jo noin 3% korkotasolla tulee vastaan se, ettei rahat riitä?

Lastenhankintaan, yritysten perustamiseen, lämmitysmuodon valintaan ja muihin ei vastaavia stressitestejä ole. Eikä taida koskaan tullakaan.

Tuo Fivan vaatima 6% lienee monella tehty 0.5% Inflaatiolla mitä se oli vuonna 2017.
Tilanne on ihan eri jos nyt ne samat henkilöt joutuisivat tekemään 9% Inflaatiolla tekemään tuon 6% stressitestin, varsinkin jos tulomeno -laskuria ei yhtään kaunistella(koska eihän tätä ketään tee, eihän?)
 
Viimeisen kolmen asunnon kohdalla pankki on tyrkyttänyt valtavia lainoja. Aina ihmetellyt miten kukaan selviäisi moisesta. Vielä syyskuussa olisi annettu 450k€ lainaa sähkölämmitteiseen kämppään, kun otimme marraskuussa kämpän johon tarvitsi ”vain” 150k€ lainaa ehdotettiin että ottaisin kuitenkin 400k ja laittaisin ylimääräiset sijoituksiin.

Ihmiset eivät ehkä pääosin ymmärrä että ”lainaneuvoja” ja ”sijoitus/varallisuusneuvoja” ovat myyjiä joiden tehtävä on tuottaa työnantajalleen voittoa. Sen vuoksi saatetaan ottaa heidän ”sinulla on varaa tähän” neutraalina suosituksena.

Joka tapauksessa, eikö toi sama nyt pätis ihan mihin vaan? Pitikö tehdä lapsia jos ei ole niihin varaa? Pitikö perustaa laivavarustamo jos se ei ilman tukia kannata? Pitikö ostaa sähkölämmitteinen kämppä jos ei ole varaa sähköön? Muiden virheille on helppo ilkkua, mutta vaikka vastustaisi tämmöistä tuki-yhteiskuntaa ärsyttää useimpia silti kun omia tukia viedään pois.
Mikä pankki tyrkyttää 250k ylimääräistä asuntolainaa? Juuri ja juuri 14k sai autopaikan ostoon asuntolainana, eikä yhtään enempää.

edup ehtikin jo vastaamaan muuhun pitkälti, mutta oletko sitä mieltä, että oman talouden mitoitus on mennyt ihan putkeen, jos tällä korkotasolla pitää ottaa toinen työ, selvitäkseen nousseista kuluista?
 
Pankkien on ollut silti pakko tehdä ne stressitestit sillä Fivan vaatimalla 6% tasolla, eli lainalyhennys+korko ei saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista tuolla korkotasolla. Onko nyt sitten tuossa onnistuttu valehtelemaan omat menot ja/tai tulot niin virheellisesti, että stressitestistä on päästy läpi, jos jo noin 3% korkotasolla tulee vastaan se, ettei rahat riitä?

Lastenhankintaan, yritysten perustamiseen, lämmitysmuodon valintaan ja muihin ei vastaavia stressitestejä ole. Eikä taida koskaan tullakaan.

Saakos tuota stressitestiä "huijattua" ostamalla uusi asunto ns. myyntihinnalla eikä velattomalla hinnalla? Eli tällöin 250 000€ asunto hankitaan 150 000€ myyntihinnalla ja loput lyhennellään vastikkeen kautta?

En siis tiedä mitenkä pankki tuossa tapauksessa tarkastelee kokonaisuutta.
 
Stressitesti taitaa perustua aika pitkälti hakijan omaan rehellisyyteen? Pankki ottaa huomioon tietyt todistettavat kulut, kuten vaikkapa sen haettavan lainan lainanhoitokulut, mutta pääosa muista kuluista on hakijan ilmoituksen varassa.
 
Ei sinänsä että olisin kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mutta aina on pitänytkin kysyä, että miksi sijoitusasunnon korot saa vähennettyä verotuksessa? Millä perusteella sen verran rikkaita ihmisiä tuetaan joilla tähän lystiin ylipäätään on varaa?
Sijoitusasunnon osalta veroja maksetaan voitosta ja asuntoa varten otetun lainan korko vähentää luonnollisesti voittoa - tässä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä muuhun sijoittamiseen verrattuna. Jos jostain pitäisi narista, niin uudiskohteiden valtavat taloyhtiölainat, jotka tuloutetaan yhtiön kirjanpidossa ja sijoittajat voivat vähentää koko rahoitusvastikkeen osuuden vuokratuotosta, siis myös ns. pääoman lyhentämisen - tähän voidaan jatkossa jopa puuttuakin, koska verotusta aikoinaan sorvattaessa rahoitusvastike oli lähinnä korjauslainaa eikä tällöin ajateltu, että kapitalisti kyllä keksii keinon rahastaa taloyhtiölainan avulla uudiskohteissa ;) Menee muuten monella asuntosijoittajalla laskelmat uusiksi, jos tähän puututaan.
 
Viimeksi muokattu:
Saakos tuota stressitestiä "huijattua" ostamalla uusi asunto ns. myyntihinnalla eikä velattomalla hinnalla? Eli tällöin 250 000€ asunto hankitaan 150 000€ myyntihinnalla ja loput lyhennellään vastikkeen kautta?

En siis tiedä mitenkä pankki tuossa tapauksessa tarkastelee kokonaisuutta.
Finanssivalvonta edellyttää yhtiölainan huomioimista stressitestissä - ja yhtiölainahan näkyy mm. isännöitsijäntodistuksessa (joka tarvitaan asunto-osakkeen rahoittamisessa).
 
Stressitesti taitaa perustua aika pitkälti hakijan omaan rehellisyyteen? Pankki ottaa huomioon tietyt todistettavat kulut, kuten vaikkapa sen haettavan lainan lainanhoitokulut, mutta pääosa muista kuluista on hakijan ilmoituksen varassa.

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Stressitestissä ei oteta huomioon kunkin yksilöllisiä menoja. Stressitesti menee kaavalla talouden nettotulot (johon ei lasketa mukaan kuin säännölliset palkka- ja pääomatulot ja tuista lähinnä lapsilisät), joista max 45 % saa mennä lainanhoitomenoihin kuukaudessa. Kuukausierä muodostuu siten, että siinä lasketaan se suurin mahdollinen lyhennys ja korko, jonka pystyy tuolla 45 % maksamaan. Laina-aika on 25v. ja korko 6%. Talouden menoilla ei tässä testissä ole merkitystä.

Mutta luottojen myönnössä tämä ei ole ainoa asia mitä asiakkaissa mitataan. Talouden tuloja ja erityisesti menoja arvioidaan maksuvaralaskelmalla, jossa huomioidaan yksilölliset tulot ja menot. Eli vaikka läpäisisi stressitestin, mutta elää tuhlailevaa elämää, ei välttämättä saa stressitestin sallimaa maksimilainaa. Yleensähän jos kyseessä ei ole oma pankki, niin monesti pyydetään tiliotteita ja muita tositteita useammalta kuukaudelta, jotta voivat hieman tarkastella, ovatko ne asiakkaan ilmoittamat kulut edes oikealla hehtaarilla. Pankeilla yleensä on myös tiettyjä olettamia tiettyihin kuluihin, eli vaikka ilmoittaisi vaikka harrastuskulut nollaksi, niin pankin omalla laskelmalla siihen voi olla oletuksellisesti silti varattu vaikka 50e/kk.

Toisin sanoen en voi allekirjoittaa sitä, että ainakaan nykyään tarjottaisiin asiakkaille ylisuuria lainoja, kun ne eivät mene pankin sisäisissä prosesseissa läpi.
 
Euriborit alkaa olla samoilla paikkeilla mitä joskus 2007 asuntolainaa ottaessani ja taisi korkeimmillaan käydä yli viidessä prosentissa. Tasaerällä menty nollakorkovuodetkin, niin ei vielä tarvitse stressata korkojen noususta. No, maailma on erilainen, mutta omaan päähän on jäänyt, että 3 prosentin korko olisi semmoinen "normaali".

Tämäpä onkin mielenkiintoista kun suht moni on varmaan ainakin osittain "tuudittautunut" ajatusmaailmaan että korot pyörii nollassa tai maksimissaan 0-1% välillä, ja osa ei ole maksanut asuntolainasta / sijoitusasuntojen lainasta korkoa lanttiakaan negatiivisen euriborin myötä.

Itsellänikin oli ensimmäinen asuntolaina tasaerällä (=kuukausittainen summa aina sama, mahdollinen korkojen nousu pidentää laina-aikaa), mutta sellaista ei käsittääkseni nykyään enää tarjota kuin ehkä joissain (en tiedä millaisissa) poikkeustapauksissa. Nykyinen laina otettu männä kesänä, jolloin korkojen nousu oli tiedossa ja sitä myöten pankkien tarjoamat korkokatot ja vasvaavat suojaukset hinnoiteltu sen mukaan. En tarttunut, joten tarvitsee varautua siihen että seuraavan korontarkistuksen jälkeen kuukausierä nousee huomattavasti. Eli "säästetään" korkojen nousua varten ja rahastot ym vedetty minimiin...
 
Itsellänikin oli ensimmäinen asuntolaina tasaerällä (=kuukausittainen summa aina sama, mahdollinen korkojen nousu pidentää laina-aikaa), mutta sellaista ei käsittääkseni nykyään enää tarjota kuin ehkä joissain (en tiedä millaisissa) poikkeustapauksissa.
Itse luulen, että kyllä tarjotaan, jos laina-ajassa on joustoa, eli toisin sanoen jos haet lainaa vaikkapa 15v takaisinmaksuajalla, niin siihen kyllä saa tasaerän helposti, mutta jos lähtökohtaisesti haetaan jo 30v lainaa, niin siihen tuskin saa, kun joustoa ei enää käytännössä ole.
 
edup ehtikin jo vastaamaan muuhun pitkälti, mutta oletko sitä mieltä, että oman talouden mitoitus on mennyt ihan putkeen, jos tällä korkotasolla pitää ottaa toinen työ, selvitäkseen nousseista kuluista?

Metsään on kyllä menty jos pelkkä koronnousu kolmeen prosenttiin kaataa talouden, mutta nyt on toki samalla sitten inflaatio laukalla, kaiken hinta nousee ja sähkö maksaa "halpanakin" päivänä suunnilleen 4x sen mitä aikaisemmin, tyynenä pakkaspäivänä 10x entisen hinnan.

HS:n mielipiteen kirjoittaja toki asui hesessä kaksiossa, mutta jos tuon miettii vaikka tällaisen tavanomaisen sähkölämmitteisen ok-talon omistajan kohdalle, että ensin lainan korot nousee 200-500 eur/kk ja sitten tulee päälle energian hinnannousu joka nostaa sähkölaskut talvikuukausilta aikaisemmasta parista satasesta tonniin tai kahteen niin kyllä siinä alkaa useammalla jo korttitalo huojumaan.

Itsellänikin oli ensimmäinen asuntolaina tasaerällä (=kuukausittainen summa aina sama, mahdollinen korkojen nousu pidentää laina-aikaa), mutta sellaista ei käsittääkseni nykyään enää tarjota kuin ehkä joissain (en tiedä millaisissa) poikkeustapauksissa.

Tärkeimmät kriteerit tällaisen saamiselle on riittäävän pieni laina ja riittävän lyhyt laina-aika ettei nouseva korko syö lyhennyksiä ja takaksinmaksuaika veny yli 25 vuoden. Näin ainakin jokin aika sitten kiinteän tasaerän saamista jostain pankista kommentoitiin. Muistaakseni mainitsivat että maks. 20v voi olla takaisinmaksuaika lainaa nostaessa ja jousto-oletus koronnousun varalle sen +5 vuotta.
 
Moni tuntuu unohtavan näissä "mitäpä ottivat niin paljon asuntolainaa" huuteluissa sen tosiasian, että viime vuosina ainakin pääkaupunkiseudulla on ollut pakko maksaa melkoisia hintoja, jos esimerkiksi haluaa perheelle soveltuvan asunnon sellaiselta alueelta, missä haluaa lastaan kasvattaa. Nollakorot ja pankkien myöntämä löysä raha toki syynä tähän kehitykseen. Hyvillä alueilla ei saa kovin kummoista lukaalia puolella miljoonalla, eli kyse ei ole pelkästään pröystäilystä. Itsekin olin vajaa pari vuotta sitten ostamassa tällaista asuntoa, mutta havahduin tilanteen järjettömyyteen, kun valmiiksi korkeisiin pyyntihintoihin piti tarjota kymmeniä tuhansia lisää, jos halusi voittaa kilpailun. Päädyimme sitten kehyskuntaan ja toistaiseksi erittäin tyytyväinen ratkaisuun.

Nykytilanne on kyllä erittäin huolestuttava, kun se nopeasti rapauttaa suurimpien veronmaksajien, eli keskituloisten talouden. Tässä osuu nyt kerralla todella monta asiaa, jotka rokottavat merkittävästi etenkin perheellisten asuntovelallisten taloutta. Korkeat korot, korkojen verovähennysten poistuminen, sähkö, polttoaine, ruoka, ylipäätään kaikki esineet ja palvelut...miltei kaikki kustannukset nousevat kerralla paljon ja samalla hoetaan palkkamalttia. Kohta on nuoret perheet ulosotossa, kämppä lähtee alta ja varmaan todella kova motivaatio sen jälkeen enää kantaa korteaan kekoon yhteiskunnan hyväksi.

En nyt sano sitäkään, että valtion pitäisi kaikissa tilanteissa tulla pelastamaan, mutta sanotaanko näin, että ainakin yhdelle sukupolvelle on jäämässä tässä pelissä mustapekka käteen. Ja jos verrataan ysärin tilanteeseen korkeine korkoineen, niin silloin kuitenkin lainamäärät taisivat olla melkoisesti pienempiä suhteutettuna tuloihin. Ei ollut 25v asuntolainoja saati sitten pidempiä.
 
Moni tuntuu unohtavan näissä "mitäpä ottivat niin paljon asuntolainaa" huuteluissa sen tosiasian, että viime vuosina ainakin pääkaupunkiseudulla on ollut pakko maksaa melkoisia hintoja, jos esimerkiksi haluaa perheelle soveltuvan asunnon sellaiselta alueelta, missä haluaa lastaan kasvattaa. Nollakorot ja pankkien myöntämä löysä raha toki syynä tähän kehitykseen. Hyvillä alueilla ei saa kovin kummoista lukaalia puolella miljoonalla, eli kyse ei ole pelkästään pröystäilystä.

Ihmisillä on myös ihan naurettavan suppea käsitys siitä, mille alueille pääkaupunkiseudulla muka voi muuttaa lapsiperheenä. Puolella miljoonalla saa ihan jokaisesta pääkaupunkiseudun kunnasta oikein mainion asunnon isommallekin lapsiperheelle. Mutta eihän se toki riitä jos pitää asua kantakaupungissa, tai ostaa uudiskohdetta jostain vasta rakenteilla olevasta kaupunginosasta (missä ei sitten välttämättä edes ole niitä päiväkoteja ja kouluja lapsille riittävästi).
 
Ihmisillä on myös ihan naurettavan suppea käsitys siitä, mille alueille pääkaupunkiseudulla muka voi muuttaa lapsiperheenä. Puolella miljoonalla saa ihan jokaisesta pääkaupunkiseudun kunnasta oikein mainion asunnon isommallekin lapsiperheelle. Mutta eihän se toki riitä jos pitää asua kantakaupungissa, tai ostaa uudiskohdetta jostain vasta rakenteilla olevasta kaupunginosasta (missä ei sitten välttämättä edes ole niitä päiväkoteja ja kouluja lapsille riittävästi).
Niin. Kyllähän sitä hengissä pysyy vaikka Myyrmäessä, mutta jos etsii aluetta missä mm. hyvät ja rauhalliset koulut ja turvallinen asuinympäristö, niin ei niitä alueita ihan hirvittävästi ole ainakaan omaan makuuni.

Enkä edes puhu nyt mistään Helsingin kantakaupungista. Alue, mistä itse asuntoja katsoin oli hinnoittelultaan sellainen, että ne puolen millin kämpät omalla tontilla eivät todellakaan olleet mitään uudiskohteita. 70-luvun 90m2 huonokuntoinen rivarinpätkä valesokkelilla maksoi yli 400k ja sitä rataa...
 
Niin. Kyllähän sitä hengissä pysyy vaikka Myyrmäessä, mutta jos etsii aluetta missä mm. hyvät ja rauhalliset koulut ja turvallinen asuinympäristö, niin ei niitä alueita ihan hirvittävästi ole ainakaan omaan makuuni.

Enkä edes puhu nyt mistään Helsingin kantakaupungista. Alue, mistä itse asuntoja katsoin oli hinnoittelultaan sellainen, että ne puolen millin kämpät omalla tontilla eivät todellakaan olleet mitään uudiskohteita. 70-luvun 90m2 huonokuntoinen rivarinpätkä valesokkelilla maksoi yli 400k ja sitä rataa...

Niin, minkälaiseen dataan perustit tämän "hyvät ja rauhalliset koulut" ja "turvallinen asuinympäristö" rajauksen? Siihenhän se useimmiten tuntuu kosahtavan, että niitä perusteettomia pelkoja siitä turvattomuudesta ja rauhattomuudesta tuntuu löytyvän ihan joka lähtöön.

Enkä nyt sitten tiedä, pitäisikö siitä itsekään sitten valittaa että muut rajaa esimerkiksi Helsingin erinomaisia asuinalueita pois omilta listoiltaan perusteettomasti. Parempihan se näin on esim. itselleni, niin pysyy jatkossakin hintataso fiksumpana tietyillä alueilla.
 
Viimeksi muokattu:
Salossahan on juuri kampanja, kun mainostavat, että 300ke Salosta saa omakotitalon kun vastavaasti Helsingistä saa sillä rahalla yksiön.
Vähän ehkä kaunisteltu, mutta kyllä Salosta ja jopa Paimiosta, käy paljon Helsingissä töissä juurikin tuon asuntojen hintojen takia.

Kyllä monelle on ihan oma valinta ottaa maksimilaina, kuten meidänkin perheessä.

Meilläkin se paremmin tienaava on nyt lapsivapaalla kun nuorin täytti 3kk eikä meillä ollut 4v sitten ajatusta, että meitä olisi neljä, mutta joskus elämä menee kuten menee.
Nyt yritetään vuosi setviä, että pärjätään tämä tilanne, toinen on kotona.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Niin, minkälaiseen dataan perustit tämän "hyvät ja rauhalliset koulut" ja "turvallinen asuinympäristö" rajauksen? Siihenhän se useimmiten tuntuu kosahtavan, että niitä perusteettomia pelkoja siitä turvattomuudesta ja rauhattomuudesta tuntuu löytyvän ihan joka lähtöön.
No eiköhän kaikilla tällaiset asiat perustu osaltaan perstuntumaan ja totuudenmukaisen kuvan saisi ainoastaan asumalla jokaisella alueella, mikä on käytännössä mahdotonta. Ihan kuitenkin omilla silmilläni on havaittavissa tietynlaisia muutoksia katukuvassa jo ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tunnen myös opettajia, joilta kuullut "vähän juttua" minkälaiseksi tilanne on mennyt. Lienee siihenkin joku syy, että esimerkiksi Espoo kärsii isosta suomenkielisten muuttotappiosta.

Olen asunut pitkään Helsingissä ns. huonolla alueella ilman suurempia ongelmia. Tilannetta katsoo kuitenkin vähän eri näkökulmasta, kun on lapsia. En todellakaan olisi halunnut kasvattaa lapsiani kyseisellä alueella. Mikrosijainti on toki tärkeää ja huonollakin alueella voi olla hyviä asuinympäristöjä, mutta viimeistään kouluiässä samaan kouluun eksyy isommalta alueelta moniongelmaisia lapsia, jotka voivat tehdä oppimisympäristöstä epäoptimaalisen. En sano, että aina on näin, mutta tietyillä alueilla ongelma on varsin todellinen, vaikka kuinka haluaisi ummistaa silmänsä ja korvansa.
 
En nyt sano sitäkään, että valtion pitäisi kaikissa tilanteissa tulla pelastamaan, mutta sanotaanko näin, että ainakin yhdelle sukupolvelle on jäämässä tässä pelissä mustapekka käteen. Ja jos verrataan ysärin tilanteeseen korkeine korkoineen, niin silloin kuitenkin lainamäärät taisivat olla melkoisesti pienempiä suhteutettuna tuloihin. Ei ollut 25v asuntolainoja saati sitten pidempiä.

Ysärillä asuntojen hinnat karkeastiottaen puolittuivat samalla kun korko kävi jossain kaksinumeroisissa lukemissa. Vielä ei olla lähelläkään sellaista ja vaikka lainasummat ovat absoluuttisesti kovempia, niin inflaation takia ero on pienempi kuin miltä se näyttää. Maksukykyyn nähden lainasummat on suomessa pääosin vielä aika maltilliset. Toki monet muut nousevat hinnat syövät lompakon täytettä samaan aikaan, mikä on varmasti kova paikka monelle jo ilman korontarkistusta.

Nykytilanteessa uutena riskinä on juuri nuo taloyhtiöt. Sekä uudet taloyhtiölainalla kuormatut vuokratontille rakennetut, että vanhat "velattomat", mutta huonossa kunnossa olevat. Ensimmäisissä monelle voi langeta iso maksutaakka takavasemmalta kun lyhennysvapaat loppuu ja indeksikorotukset isketään paperille. Jälkimmäisissä arvo lähenee nollaa, etenkin jos torppa on vähänkään syrjemmällä - lainaa ei välttämättä saa vaikka haluaisi.
 
Enkä edes puhu nyt mistään Helsingin kantakaupungista. Alue, mistä itse asuntoja katsoin oli hinnoittelultaan sellainen, että ne puolen millin kämpät omalla tontilla eivät todellakaan olleet mitään uudiskohteita. 70-luvun 90m2 huonokuntoinen rivarinpätkä valesokkelilla maksoi yli 400k ja sitä rataa...

Tästä päästään siihen miksi kannattaa katsoa myös ympäröiviä kaupunkeja. Itselle hinnat olivat vähintään jonkun 100k halvempia ja kämpät parempia sekä ihan keskustan alueella (postinumeron jne. perusteella, alle 10min kävely keskustaan). Enkä edes puhu Helsingin alueesta. Eli täysin samaa mieltä, itselleni jo joku 250k olisi aika suuri summa ottaa lainaa, puhumattakaan jostain 500k (mikä monesti otetaan kumppanin kanssa eli kumpikin sen 250k).

Nykyisin vaan monesti hypätään niitä vaiheita ylitse, toki itsekin tein sitä hieman enkä aloittanut jonkun yksiön ostolla mutta jos katsoo että keskimääräinen Suomalaisen asuntolaina on noin 100 000€ Helsingissä ne ovat ihan omaa luokkaansa (ensiasunnon ostajilla vuonna 2019: 110 000€, vuonna 2021: 120 000€ tästä voi katsoa tilastoja: Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous


Uusien asuntolainojen mediaanikoko
Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.
201920202021
Ensiasuntolainat110 000 euroa115 000 euroa120 000 euroa
Asunnonvaihtolainat81 000 euroa90 000 euroa99 000 euroa
Sijoitusasuntolainat68 000 euroa70 000 euroa70 000 euroa
Kaikki uudet asuntolainat88 000 euroa96 000 euroa100 000 euroa
 
Niin, minkälaiseen dataan perustit tämän "hyvät ja rauhalliset koulut" ja "turvallinen asuinympäristö" rajauksen? Siihenhän se useimmiten tuntuu kosahtavan, että niitä perusteettomia pelkoja siitä turvattomuudesta ja rauhattomuudesta tuntuu löytyvän ihan joka lähtöön.

Enkä nyt sitten tiedä, pitäisikö siitä itsekään sitten valittaa että muut rajaa esimerkiksi Helsingin erinomaisia asuinalueita pois omilta listoiltaan perusteettomasti. Parempihan se näin on esim. itselleni, niin pysyy jatkossakin hintataso fiksumpana tietyillä alueilla.
Ihan mielenkiinnosta, olisitko halunnut kertoa mitä nämä hyvät ja halvat alueet mielestäsi ovat? Enkä kysy haastaakseni riitaa, vaan ihan puhtaasti peilatakseni omiin mielikuviin ja mahdollisesti muuttaakseni niitä. Kerro myös niistä hyvistä kouluista alueella, usein kun niistä juuri pelotellaan niin paljon.
 
Ihan mielenkiinnosta, olisitko halunnut kertoa mitä nämä hyvät ja halvat alueet mielestäsi ovat? Enkä kysy haastaakseni riitaa, vaan ihan puhtaasti peilatakseni omiin mielikuviin ja mahdollisesti muuttaakseni niitä. Kerro myös niistä hyvistä kouluista alueella, usein kun niistä juuri pelotellaan niin paljon.

Siinä nyt tuskin on hirmuisesti järkeä että listaan suurimman osan pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä tai lähes koko läntisemmän Espoon? Vantaan alueet vähän enempi pimennossa itselleni, mutta siellä nuo kämpät nyt varsinkin on halpoja, ja lääniä varmasti riittää lapsiperheelle kun sen puhutun puoli miljoonaa laittaa tiskiin.
 
Siinä nyt tuskin on hirmuisesti järkeä että listaan suurimman osan pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä tai lähes koko läntisemmän Espoon? Vantaan alueet vähän enempi pimennossa itselleni, mutta siellä nuo kämpät nyt varsinkin on halpoja, ja lääniä varmasti riittää lapsiperheelle kun sen puhutun puoli miljoonaa laittaa tiskiin.
No laita nyt pari esimerkkiä Helsingistä edullisesta ja hyvästä alueesta, missä on kivaa ja turvallista lasten temmeltää ulkona ja koulut rauhallisia ja toimivia? Ei liene vaikeaa, kun kerran suurin osa pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä menee tämän piiriin?
 
Siinä nyt tuskin on hirmuisesti järkeä että listaan suurimman osan pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä tai lähes koko läntisemmän Espoon? Vantaan alueet vähän enempi pimennossa itselleni, mutta siellä nuo kämpät nyt varsinkin on halpoja, ja lääniä varmasti riittää lapsiperheelle kun sen puhutun puoli miljoonaa laittaa tiskiin.
Kyllä tuokin on ihan hyvä kuvaus alueista. Minkälaiseen dataan perustat tämän listauksen, että nämä olisivat hyviä alueita tai, että alueilla ei olisi merkittäviä eroja?
 
Lisäksi näissä hyvät vs. huonot alueet keskusteluissa on sellainenkin twisti, että pelkkä alueen mielikuva voi suuresti vaikuttaa asunnon arvon kehitykseen, vaikka sillä ei olisi vankkaa totuuspohjaa. Joillain alueilla asiasta tulee todellinen kierre ja tapahtuu ns. white flight, milloin pahimmillaan ostetun asunnon arvo romahtaa. Toisaalta jotkut alueet voivat olla aliarvostettuja, eli huonomaineisia, mutta menossa parempaan suuntaan, jolloin näissä voi taasen tehdä huippuvoitot. Malliesimerkkinä vaikka Kallio tai Maunula, jotka aikanaan olivat niitä alueita, joille äiti kielsi menemästä, mutta nykyään varsin arvokkaita.
 
Kyllä tuokin on ihan hyvä kuvaus alueista. Minkälaiseen dataan perustat tämän listauksen, että nämä olisivat hyviä alueita tai, että alueilla ei olisi merkittäviä eroja?

Niin siis alunperinhän tässä puhuttiin alueista joille voisi lapsiperheenä muuttaa, ja että kun puoli miljoonaa ei riitä. Missään vaiheessa en väittänyt ettäkö alueilla ei olisi eroja, vaan pelkästään että monilla on naurettavan suppea näkemys siitä minne lapsiperheenä voisi muuttaa, että mukamas olisi turvallista ja hyvät koulut.

No laita nyt pari esimerkkiä Helsingistä edullisesta ja hyvästä alueesta, missä on kivaa ja turvallista lasten temmeltää ulkona ja koulut rauhallisia ja toimivia? Ei liene vaikeaa, kun kerran suurin osa pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä menee tämän piiriin?
No esimerkiksi Roihuvuori, Latokartano ja Vuosaari sopii mainiosti tähän kategoriaan, plus että ovat vielä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Vähän lähempää keskustaa esimerkiksi Herttoniemi, mutta alkaa nykyään olla hinnoissaan eikä välttämättä sovellu enää isommalle perheelle kun neliöitä ei välttämättä saa riittävästi puolella miljoonalla.
 
Niin siis alunperinhän tässä puhuttiin alueista joille voisi lapsiperheenä muuttaa, ja että kun puoli miljoonaa ei riitä. Missään vaiheessa en väittänyt ettäkö alueilla ei olisi eroja, vaan pelkästään että monilla on naurettavan suppea näkemys siitä minne lapsiperheenä voisi muuttaa, että mukamas olisi turvallista ja hyvät koulut.


No esimerkiksi Roihuvuori, Latokartano ja Vuosaari sopii mainiosti tähän kategoriaan, plus että ovat vielä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Vähän lähempää keskustaa esimerkiksi Herttoniemi, mutta alkaa nykyään olla hinnoissaan eikä välttämättä sovellu enää isommalle perheelle kun neliöitä ei välttämättä saa riittävästi puolella miljoonalla.
Voin olla ennakkoluuloinen, mutta etenkään Herttoniemestä ja Vuosaaresta ei tule ensimmäisenä mieleen lapsiperheiden unelma-alue. Ja tuo puoli milliä oli kyllä esimerkkinä mielestäni korkeasta asuntolainasta, jolla olettaisi saavansa jo hienon omakotitalon rauhalliselta alueelta. Jos sillä ei saa edes perhekämppää Hertsikasta, niin mielummin muutan kehyskuntaan (kuten teinkin).
 
Aika hiljaista taitaa olla koko pk-seudulla noiden lapsiperheiden unelma-alueiden kanssa. Kehyskunnissakin paljon paskaa ympärillä vaikka se oma läntti olisi suht ok.
 
Aika hiljaista taitaa olla koko pk-seudulla noiden lapsiperheiden unelma-alueiden kanssa. Kehyskunnissakin paljon paskaa ympärillä vaikka se oma läntti olisi suht ok.
On niitä muutamia. Jos nyt ei täyttä unelmaa, niin ainakin vähemmän pilalla kuin muut alueet. Hintakin sitten valitettavasti sen mukainen. Esimerkkinä nyt vaikka Paloheinä, Pakila ym. Rauhallisia rivi- ja omakotitaloalueita. Ei juuri lainkaan kerrostaloja tai vuokrakämppiä, vaikka kovasti kaupunki yrittää näitäkin alueita tykittää täyteen. Rauhalliset koulut.

Kehyskunnissa varmasti oma ongelmansa, mutta kyllä vajaan parin vuoden kokemuksella aika paljon siistimmän asunnon ja rauhallisemman ympäristön sai kohtuubudjetilla. Palvelutkin ovat erinomaiset ja julkisilla 30min Helsingin keskustaan.
 
Mikä pankki tyrkyttää 250k ylimääräistä asuntolainaa? Juuri ja juuri 14k sai autopaikan ostoon asuntolainana, eikä yhtään enempää.

edup ehtikin jo vastaamaan muuhun pitkälti, mutta oletko sitä mieltä, että oman talouden mitoitus on mennyt ihan putkeen, jos tällä korkotasolla pitää ottaa toinen työ, selvitäkseen nousseista kuluista?
Nordea, eli oma pankki. Kuvio on siis semmoinen, että nykyinen kämppä on käytännössä velaton ja uudiskohde ostetaan. Ostamisen aikana otetaan isompi laina josta valtaosa maksetaan pois vanhan asunnon myynnin jälkeen. Pankin mielestä ei kannattaisi laittaa kaikkea vanhan asunnon myynnistä tulevaa rahaa lyhennyksiin vaan ~60% sijoituksiin. Eivät kyllä hirveän kovasti tyrkyttäneet, mutta useampi kuitenkin ehdotti.
 
Voin olla ennakkoluuloinen, mutta etenkään Herttoniemestä ja Vuosaaresta ei tule ensimmäisenä mieleen lapsiperheiden unelma-alue. Ja tuo puoli milliä oli kyllä esimerkkinä mielestäni korkeasta asuntolainasta, jolla olettaisi saavansa jo hienon omakotitalon rauhalliselta alueelta. Jos sillä ei saa edes perhekämppää Hertsikasta, niin mielummin muutan kehyskuntaan (kuten teinkin).
Siis miten ei ole? Vanhassa Herttoniemessä taloyhtiöillä pihat ja usein metsä vieressä. Herttoniemenranta saattaa autolla kruisaillessa vaikuttaa tiiviisti rakennetulta, mutta talojen takana onkin valtavat kentät ja puistot joiden myötä voi kävellä lähes alueen päästä päähän ylittäen yhden tien.
 
Siis miten ei ole? Vanhassa Herttoniemessä taloyhtiöillä pihat ja usein metsä vieressä. Herttoniemenranta saattaa autolla kruisaillessa vaikuttaa tiiviisti rakennetulta, mutta talojen takana onkin valtavat kentät ja puistot joiden myötä voi kävellä lähes alueen päästä päähän ylittäen yhden tien.
Kokemusta lähinnä Herttoniemen aseman seudusta. Meno vaikutti aika villiltä ja kansainväliseltä ;) Kuten todettua, niin ennakkoluulojen varassa mennään ja voihan se olla mitä mainioin alue kasvattaa pikku pilttejään hyvässä seurassa. Varmasti alueella on hyviäkin paikkoja, mutta minkälaista porukkaa esimerkiksi alueen kouluissa on, sitä en tiedä. Syystä tai toisesta Itä-Helsinki ei ole ihan ensimmäisenä ihmisten mielessä, kun puhutaan lapsiperheille hyvistä alueista (joitain poikkeuksia lukuunottamatta).
 
Monien asemien ympäristöt ovat levottomia, mutta harvemmin ne lapset siellä pyörivät vaikka alueella asuiskin. Lisäksi pitäisin Herttoniemen asemaa suht rauhallisena (myönnän etten käytä sitä kuin pari kertaa kuukaudessa).

Myös oikeasti huonomaineiset alueet saattavat olla ikäviä lähinnä metron ympärillä tai paikoittain. Maastopyöräilijänä olen monesti eksynyt upeille asuinalueille ja yllättynyt kun kyseessä onkin ollut joku pahamaineinen alue (Myllypuro, Kontuja jne).

Itäisen Helsingin merelliset (joitakin Vuosaaren kohtia lukuunottamatta) alueet ovat pääkaupunkiseudun upeampien alueiden joukossa, ja esim. espoo keskimäärin on paljon ankeampi.
 
Nordea, eli oma pankki. Kuvio on siis semmoinen, että nykyinen kämppä on käytännössä velaton ja uudiskohde ostetaan. Ostamisen aikana otetaan isompi laina josta valtaosa maksetaan pois vanhan asunnon myynnin jälkeen. Pankin mielestä ei kannattaisi laittaa kaikkea vanhan asunnon myynnistä tulevaa rahaa lyhennyksiin vaan ~60% sijoituksiin. Eivät kyllä hirveän kovasti tyrkyttäneet, mutta useampi kuitenkin ehdotti.
Niin siis en nyt tuota kuviota yhtään ihmettele, kun puhutaan siitä ns. omasta rahasta, jotenkin aikaisemmasta sai kuvan, että koittivat tyrkyttää ekstra asuntolainaa minkä laittaisi sijoituksiin.
 
On niitä muutamia. Jos nyt ei täyttä unelmaa, niin ainakin vähemmän pilalla kuin muut alueet. Hintakin sitten valitettavasti sen mukainen. Esimerkkinä nyt vaikka Paloheinä, Pakila ym. Rauhallisia rivi- ja omakotitaloalueita. Ei juuri lainkaan kerrostaloja tai vuokrakämppiä, vaikka kovasti kaupunki yrittää näitäkin alueita tykittää täyteen. Rauhalliset koulut.

Kehyskunnissa varmasti oma ongelmansa, mutta kyllä vajaan parin vuoden kokemuksella aika paljon siistimmän asunnon ja rauhallisemman ympäristön sai kohtuubudjetilla. Palvelutkin ovat erinomaiset ja julkisilla 30min Helsingin keskustaan.
No aikamoista omakotiasumisen larppaamista noi kaikki on postimerkkitonteilla ja vilkkaalla liikenteellä. Vois sanoa, että kyse on enemmän hajautetusta kerrostalosta maksimihaitoilla. Paska julkinen liikenne vaikka muka menee paljon ja läheltä. Lopputuloksena asutaan olevinaan paljojen palvelujen lähellä, mutta joka paikkaan ajetaan pitkään autolla ja lapsille ei löydy kerrostalon pihaa kummempaa tilaa olla ja leikkiä. Kaupan päälle niiden palveluiden vieressä ja julkisissa aina kaikkea kivaa lieveilmiötä. Kehyskunnasta saattaa jo saada tontin, jota muuallakin Suomessa tontiksi voisi kutsua, hintaa toki edelleen poskettomasti ja silti kaikki pk-seudun haitat ruuhka-ajoineen päivineen. 30 minuuttia julkisilla Helsingin keskustaan vaatii jo pienen ihmeen, kun hyvänkin liikenneyhteyden paikasta Espoosta ottaa jo enemmän.
 
No aikamoista omakotiasumisen larppaamista noi kaikki on postimerkkitonteilla ja vilkkaalla liikenteellä. Vois sanoa, että kyse on enemmän hajautetusta kerrostalosta maksimihaitoilla. Paska julkinen liikenne vaikka muka menee paljon ja läheltä. Lopputuloksena asutaan olevinaan paljojen palvelujen lähellä, mutta joka paikkaan ajetaan pitkään autolla ja lapsille ei löydy kerrostalon pihaa kummempaa tilaa olla ja leikkiä. Kaupan päälle niiden palveluiden vieressä ja julkisissa aina kaikkea kivaa lieveilmiötä. Kehyskunnasta saattaa jo saada tontin, jota muuallakin Suomessa tontiksi voisi kutsua, hintaa toki edelleen poskettomasti ja silti kaikki pk-seudun haitat ruuhka-ajoineen päivineen. 30 minuuttia julkisilla Helsingin keskustaan vaatii jo pienen ihmeen, kun hyvänkin liikenneyhteyden paikasta Espoosta ottaa jo enemmän.

No makunsa kullakin. Noista sun mainitsemista tekijöistä päätellen pitäisi olla samaan aikaan isot tontit, hyvät palvelut, halvat hinnat, lähellä keskustaa, hyvät julkiset, ei ruuhkia, mutta samalla korpea missä lapset voi leikkiä eikä taajaan asuttujen alueiden lieveilmiöitä. Ei kovin realistinen skenaario mielestäni.

Monella se työpaikka on kuitenkin pääkaupunkiseudulla, mikä aika paljon rajaa vaihtoehtoja. Olisin mielelläni pysynyt Helsingissä, jos omasta mielestäni hyvillä alueilla olisi ollut vähän järkevämpi hinta-laatu-suhde. Asuntolaina yli puolen millin kämppään ei houkutellut, vaikka sellaisen olisin saanut. Varsinkaan, kun sillä rahalla ei saanut edes mitään luksusta lähimainkaan. Nykytilanteessa olen varsin tyytyväinen päätökseen.
 
No ei kaikki voi tietysti toteutua, mutta jos lapsiperheestä on puhe, niin kyllähän se elämänlaatu ihan eri on siinä kohtaa, kun on poissa postimerkin kokoisilta tonteilta. Julkisesta liikenteestä joutuu karsimaan, mutta muuten alkaa lista olla kasassa. Hyvät palvelutkin on sellainen juttu, että niitä muka tarvitsee pk-seudulla, mutta aika harvoin sitä niiden palvelujen ääreen jaksaa oikeasti lähteä. Lähimpään isoon kauppaan ja kotiin. Tatti otsassa ruuhkasta. Kyllähän tuota pk-seudun tyylistä perseilyä rakentamisessa on muihinkin isoihin kaupunkeihin jo pesiytynyt, mutta lähtökohtaisesti pääsee ihan eri luokan laatuun käsiksi "puoleen hintaan" tai alle. Varsinkin jos ns. tusinatyötä pk-seudulla tekisi, niin aika hankala kuvitella miksei muualle muuttaisi. Ja erityisemmissä hommissa etätyö toimii myös. Espoosta olis saanut sadalla tonnilla ostettua 400 neliötä tonttia, 6 km Turun keskustasta 2000 neliötä. Jälkimmäisessä tuli talokin kaupan päälle, mutta se nyt ei varsinaisesti ollut meriitti :D
 
No ei kaikki voi tietysti toteutua, mutta jos lapsiperheestä on puhe, niin kyllähän se elämänlaatu ihan eri on siinä kohtaa, kun on poissa postimerkin kokoisilta tonteilta. Julkisesta liikenteestä joutuu karsimaan, mutta muuten alkaa lista olla kasassa. Hyvät palvelutkin on sellainen juttu, että niitä muka tarvitsee pk-seudulla, mutta aika harvoin sitä niiden palvelujen ääreen jaksaa oikeasti lähteä. Lähimpään isoon kauppaan ja kotiin. Tatti otsassa ruuhkasta. Kyllähän tuota pk-seudun tyylistä perseilyä rakentamisessa on muihinkin isoihin kaupunkeihin jo pesiytynyt, mutta lähtökohtaisesti pääsee ihan eri luokan laatuun käsiksi "puoleen hintaan" tai alle. Varsinkin jos ns. tusinatyötä pk-seudulla tekisi, niin aika hankala kuvitella miksei muualle muuttaisi. Ja erityisemmissä hommissa etätyö toimii myös. Espoosta olis saanut sadalla tonnilla ostettua 400 neliötä tonttia, 6 km Turun keskustasta 2000 neliötä. Jälkimmäisessä tuli talokin kaupan päälle, mutta se nyt ei varsinaisesti ollut meriitti :D
Eihän näistä tarvitse kinastella kun voi nojata tosielämän näyttöön. Paloheinän hinnat osoittaa että ihmiset asuvat mieluummin siellä kuin tuolla 6km turun keskustasta. Eikö se kysyntä ja tarjonta niin toimi?

Mitä tontteihin tulee niin 400 neliötä on oikein sopiva. Siihen se mahtuu energiatehokas sadan neliön tönö ja autotalli, eikä jää turhaa pihaa hoidettavaksi kuin sen verran missä pienet lapset mahtuu temmeltämään. Isommat temmeltää jo ihan muualla kuin omalla pihalla.

Nojoo, voisin asua itsekin muualla jos toimisto, jossa edelleen joutuu välillä asioimaan ei sijaitsisi Helsingin kupeessä. Omalla autolla sellainen 20 minuuttia on minun kipuraja työmatkan kestossa.

Mitä tulee langan aiheeseen niin näen painetta näissä Helsingin n. puolen miljoonan asunnoissa. Noin korkeat nimellishinnat on kuitenkin suurelle ostajamassalle nykyisillä koroilla yhä vaikeampia hankkia.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän näistä tarvitse kinastella kun voi nojata tosielämän näyttöön. Paloheinän hinnat osoittaa että ihmiset asuvat mieluummin siellä kuin tuolla 6km turun keskustasta. Eikö se kysyntä ja tarjonta niin toimi?

Mitä tontteihin tulee niin 400 neliötä on oikein sopiva. Siihen se mahtuu energiatehokas sadan neliön tönö ja autotalli, eikä jää turhaa pihaa hoidettavaksi kuin sen verran missä pienet lapset mahtuu temmeltämään. Isommat temmeltää jo ihan muualla kuin omalla pihalla.

Nojoo, voisin asua itsekin muualla jos toimisto, jossa edelleen joutuu välillä asioimaan ei sijaitsisi Helsingin kupeessä. Omalla autolla sellainen 20 minuuttia on minun kipuraja työmatkan kestossa.

No tuosta 400m2 tontti koon sopivuudesta voi olla montaa mieltä kyllä :D Eipä noista auta väitellä, omanlaisensa persereikä kullakin.
 
Eihän näistä tarvitse kinastella kun voi nojata tosielämän näyttöön. Paloheinän hinnat osoittaa että ihmiset asuvat mieluummin siellä kuin tuolla 6km turun keskustasta. Eikö se kysyntä ja tarjonta niin toimi?
Kyllä tälläkin alueella puoleen milliin uusissa taloissa pääsee, laatutaso vaan muutaman kertaluokan Paloheinää kovempi. Minusta tämä osoittaa vain, että ihmiset haluavat keskimäärin asua työpaikansa lähellä, lähes hinnalla millä hyvänsä. Vaikka sitten joutuisi tuijottamaan naapurin jormaa parin metrin päästä "takapihalla". Siinäpä sitä lapsiperheen unelmaa :D
 
Ysärillä asuntojen hinnat karkeastiottaen puolittuivat samalla kun korko kävi jossain kaksinumeroisissa lukemissa. Vielä ei olla lähelläkään sellaista ja vaikka lainasummat ovat absoluuttisesti kovempia, niin inflaation takia ero on pienempi kuin miltä se näyttää. Maksukykyyn nähden lainasummat on suomessa pääosin vielä aika maltilliset. Toki monet muut nousevat hinnat syövät lompakon täytettä samaan aikaan, mikä on varmasti kova paikka monelle jo ilman korontarkistusta.

Nykytilanteessa uutena riskinä on juuri nuo taloyhtiöt. Sekä uudet taloyhtiölainalla kuormatut vuokratontille rakennetut, että vanhat "velattomat", mutta huonossa kunnossa olevat. Ensimmäisissä monelle voi langeta iso maksutaakka takavasemmalta kun lyhennysvapaat loppuu ja indeksikorotukset isketään paperille. Jälkimmäisissä arvo lähenee nollaa, etenkin jos torppa on vähänkään syrjemmällä - lainaa ei välttämättä saa vaikka haluaisi.

Kyllä ne asuntovelat ovat aika paljon kasvaneet myös suhteutettuna tuloihin:

asuntovelka.jpg


Tuosta kaaviosta puuttuu vielä kaikkein villeimmät nousuvuodet. Todistin koronavuosina omin silmin tilannetta, jossa parissa vuodessa 300k rivarinpätkä muuttui 400k hintaiseksi suositulla alueella ja silti näytöt olivat tupaten täynnä ja ostajat tarjosivat kymmeniä tuhansia yli pyyntihinnan.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä se, että koko Suomen tasolla asuntojen hinnat ovat aika edullisia ja velat pieniä, mutta pääkaupunkiseudulla jotain aivan muuta. Käppyrä voisi näyttää aika hurjalta, jos siinä olisi vain isojen kaupunkien velalliset. Kyllä tästä voi vielä melkoinen tilanne kehkeytyä, jos inflaatio jatkuu, korot nousevat edelleen, palkat laahaavat perässä ja bonarina tulee lama työttömyyksineen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 624
Viestejä
4 493 975
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
Oranta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom