Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[shams]

En kyllä toivoisi että asuntosijoittajat häviävät kokonaan markkinoilta, toimivat vuokra-asuntomarkkinat kun edellyttävät että löytyy myös reilusti yksityisiä vuokranantajia. Ei tarvitse kuin katsoa Ruotsiin nähdäkseen mitä tapahtuu kun vuokra-asuntoja ei saa vapailta markkinoilta. Oma lukunsa on toki nuo kymmeniä tai jopa satoja sijoitusasuntoja yhtiö- ja sijoituslainoilla ketjuttaneet, ihan oikein jos joutuvat pakkomyymään osan pois.

 

[Taneli-]

En kyllä toivoisi että asuntosijoittajat häviävät kokonaan markkinoilta, toimivat vuokra-asuntomarkkinat kun edellyttävät että löytyy myös reilusti yksityisiä vuokranantajia

Samaa mieltä sinänsä. Uskoisin että "aina" löytyy henkilöitä jotka esim. perivät asunnon ja laittavat sen vuokralle tai eivät saa ylimääräistä (kakkos)asuntoaan myytyä ja laittavat sen vuokralle. Mutta kuten sanoit se että vivutaan velkaa velalle ja saadaan koreita "Mikko 20v omistaa satojen miljoonien asunnot eikä nöyränä miehen halua edes mainita paljonko hänellä on velkaa" otsikoita toivottavasti loppuu nyt.

 

[chrisekh]

No kenelta se nyt on pois jos Mikko vivuttaa?

 

[Taneli-]

No kenelta se nyt on pois jos Mikko vivuttaa?

Mitä tapahtuu vuokralaisille tai niille taloyhtiöille joiden osakkeita Mikko on ostanut "satojen mijoonien edestä" jos Mikko "yllättyy" kun korot nousevat ja menee henkilökohtaiseen konkurssiin?

Eli päteekö sitten vielä mahdollisesti vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi tehty vuokrasopimus jos pankki ottaa asunnon ja laittaa sen pakkohuutokauppaan? Entä miten taloyhtiö reagoi, voi reagoida jos Mikko omistaa vaikkapa hulppeat 25% taloyhtiöstä ja yllättäen pankki kertookin että Mikko ei niitä enää omista, hän on konkurssissa eikä voi maksaa edes vastikkeita.. ..maksaako pankki ne, samaten kuin mahdolliset korjaus jne. velat mitä yhtiö ehkä ehtii, sillä aikaa kun pankki alkaa myymään näitä osakkeita mahdollisesti vuosien ajan, hankkimaan?

 

[Raaka]

Aika yllätyksenä on tullut tässä mitä olen asuntoa / taloa metsästäviä tuttuja jututtanut niin aika moni on laittanut homman jäihin, koska odottelevat takaisin 0% euribor-kautta.
"Eihän kukaan hullu nyt ala maksaa jotain 3-4% korkoja, jos vielä reilu vuosi sitten oli pelkkä marginaali"

Vaikka itsekkin olen ollut velallisena ainoastaan 0-euribor kaudella, niin kyllähän tuo tiedossa on ollut tämän olevan pelkkää poikkeusaikaa. Tosin itselleni tuli yllätyksenä että näin nopeasti homma kääntyi korkojen nousuun.

 

[Köntsä-Ana]

Aika yllätyksenä on tullut tässä mitä olen asuntoa / taloa metsästäviä tuttuja jututtanut niin aika moni on laittanut homman jäihin, koska odottelevat takaisin 0% euribor-kautta.
"Eihän kukaan hullu nyt ala maksaa jotain 3-4% korkoja, jos vielä reilu vuosi sitten oli pelkkä marginaali"

Vaikka itsekkin olen ollut velallisena ainoastaan 0-euribor kaudella, niin kyllähän tuo tiedossa on ollut tämän olevan pelkkää poikkeusaikaa. Tosin itselleni tuli yllätyksenä että näin nopeasti homma kääntyi korkojen nousuun.

Aika hassulta kuulostaa. Onhan noita paljon joilla on isot kämpät ja Teslat pihalla kolmikymppisenä. Talous on mitoitettu varmaan siten että kaikki mitä tulee menee.

 

[B12]

Mitä tapahtuu vuokralaisille tai niille taloyhtiöille joiden osakkeita Mikko on ostanut "satojen mijoonien edestä" jos Mikko "yllättyy" kun korot nousevat ja menee henkilökohtaiseen konkurssiin?

Mitenhän käy (tai kaikkihan sen tietää) esim tälle turun "kiinteistöveijarille" Jethrolle, jolla ilmeisesti koko omaisuus on käytännössä velkaa? Näiden veijareiden jäljiltä sitten jää kaikenlaista selvitettävää.

Aika hassulta kuulostaa. Onhan noita paljon joilla on isot kämpät ja Teslat pihalla kolmikymppisenä. Talous on mitoitettu varmaan siten että kaikki mitä tulee menee.

No jos ei ole muuta aikaa sijoittajan/asuntovelallisen urallaan nähnyt, kuin nollakoron ajan, niin ei ole muusta oikein tietoa. Vanhemmaat sitten muistelevat 80-luvun 16-18% korkoja ja nykyinen nuorempi polvi naureskelee koron nousulla varoittelijoille. Jos joku historiallisesti suht matala 3% korko lyö polvilleen, silloin ollut ihan väärät olettamukset ja lähtökohdat koko touhuun.

 

[Anagonda]

Ei sitä nyt niin vanha tarvitse olla. Itse hankin omistusasunnon 18v iässä joten 00-lukuakin on nähty. Tällöin kovin korko marginaaleineen oli 6,5%. Ai sitä ilon juhlaa kun korko tippui 4,5% tasoon seuraavassa tarkistuksssa. Velkaa ei paljoa ollut(50keur kahteen henkilöön?), mutta ei ollut tulojakaan.

 

[renee]

Aika yllätyksenä on tullut tässä mitä olen asuntoa / taloa metsästäviä tuttuja jututtanut niin aika moni on laittanut homman jäihin, koska odottelevat takaisin 0% euribor-kautta.
"Eihän kukaan hullu nyt ala maksaa jotain 3-4% korkoja, jos vielä reilu vuosi sitten oli pelkkä marginaali"

Vaikka itsekkin olen ollut velallisena ainoastaan 0-euribor kaudella, niin kyllähän tuo tiedossa on ollut tämän olevan pelkkää poikkeusaikaa. Tosin itselleni tuli yllätyksenä että näin nopeasti homma kääntyi korkojen nousuun.

Kyllähän 3-4% korko on ihan ok ja kauppa käy varmasti, mutta silloin lainamäärä pitää mitoittaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen pitää joko laskea tai ostajien tyytyä halvempaan.

Korkotason nosto on ongelma lähinnä niille, joilla jo on lainaa, ensiostaja voi jopa hyötyä asiasta.

 

[samsungaaja]

Huomaan, että osa täällä kommentoi vailla parempaa tietoa, koska esim. aiemmin mainittu hissiremontti taikka sellaisen asennus kohdistettaisiin rahoitusvastikkeissa siten, että suurimman maksutaakan suhteellisesti kantaisivat ne, jotka siitä eniten hyötyvät. Jos oma asunto on esim. 1-kerroksessa, joihin hissin olemassaolo ei juurikaan tuo mitään lisäarvoa, ei niihin silloin kohdisteta myöskään välttämättä osuutta remontin aiheuttamasta rahoitusvastikkeesta. Tämä on ihan suoraan asunto-osakeyhtiölain 6. luvun 32 §:stä. Nämä osakkeenomistajien yhdenvertaisuusasiat näkyvät monessa muussakin asiassa, joten niiden suhteen ei kannata yöuniaan menettää.

Jaa meillä kyllä sekä alimmassa että ylimmässä kerroksessa maksatettiin samansuuruiset osuudet hissirempasta. Periaatteessa esim. kattorempastakaan ei alimmassa kerroksessa asuva niin hyötyisi, rempattava vaan on..

 

[Köntsä-Ana]

Kyllähän 3-4% korko on ihan ok ja kauppa käy varmasti, mutta silloin lainamäärä pitää mitoittaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen pitää joko laskea tai ostajien tyytyä halvempaan.

Korkotason nosto on ongelma lähinnä niille, joilla jo on sittä lainaa, ensiostaja voi jopa hyötyä asiasta.

Näinhän se juuri on, käytettävissä oleva rahamäärä pysyy aikalailla samana lyhyellä aikavälillä.

 

[samsungaaja]

Kyllähän 3-4% korko on ihan ok ja kauppa käy varmasti, mutta silloin lainamäärä pitää mitoittaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen pitää joko laskea tai ostajien tyytyä halvempaan.

Korkotason nosto on ongelma lähinnä niille, joilla jo on lainaa, ensiostaja voi jopa hyötyä asiasta.

Ongelma on siinä että kaikki muu kallistuu myös samaan aikaan, korkovähennystä ei ole jne.. ei suoraan verrattavissa aiempaan 3-4 % korkoaikaan välttämättä.

Edit. ja palkat eivät nouse, oli huono tai hyvä aika

 

[Taneli-]

Aika yllätyksenä on tullut tässä mitä olen asuntoa / taloa metsästäviä tuttuja jututtanut niin aika moni on laittanut homman jäihin, koska odottelevat takaisin 0% euribor-kautta.
"Eihän kukaan hullu nyt ala maksaa jotain 3-4% korkoja, jos vielä reilu vuosi sitten oli pelkkä marginaali"

Tämä on aika mielenkiintoinen näkökanta. Itse EN usko että ihan heti palataan takaisin miinuskorkoihin. Sitä en sano etteikö "koskaan" sinne voisi mennä, koska aikaa siihen että aurinko laajenee ja imaisee esim. tämän planeetan sisälleen vielä on...

Toki olen tyytyväinen että oma lainani (ainakin suurin osa alkuajasta) sijoittui sille ajanjaksolle. Mutta ei se nolla tai miinuskorko mitenkään normaalia ole saati että se jatkuisi "lähes" vuosikymmenen.

Edit. ja palkat eivät nouse, oli huono tai hyvä aika

Kyllä aika monella (itseni mukaanlukien) palkka on muuttunut keskimääräisen 25 vuoden aikana (sama mille se laina yleensä otetaan). Toki voi olla henkilöitä joille se palkka on ns. kiveen kirjoitettu (talonmies tms. mikä saa ilmaisen asunnon ja tietyn minimipalkan kunnes uutta tarvitaan) mutta se on TODELLA harvinaista Suomessa.

Edit: tilanne taitaa olla sen verran harvinainen että en nopealla etsimisellä löytänyt kuin yhden ihmisen maailmasta joka on saanut samaa "palkkaa" 25 vuotta putkeen, hän on ehkä hieman tunnetumpi henkilö Warren Buffett joka on saanut / nostanut 100 000$ vuodessa Berkshire Hathaway:sta (sijoitusyhtiö).

 

[jarmojs]

Tämä on aika mielenkiintoinen näkökanta. Itse EN usko että ihan heti palataan takaisin miinuskorkoihin. Sitä en sano etteikö "koskaan" sinne voisi mennä, koska aikaa siihen että aurinko laajenee ja imaisee esim. tämän planeetan sisälleen vielä on...

Toki olen tyytyväinen että oma lainani (ainakin suurin osa alkuajasta) sijoittui sille ajanjaksolle. Mutta ei se nolla tai miinuskorko mitenkään normaalia ole saati että se jatkuisi "lähes" vuosikymmenen.

Jep. Ja helposti menee odotellessa se 10-15 k€ vuodessa vuokriin, etenkin jos on ekaa omaa kämppää hommaamassa.

 

[jarmojs]

Meidän ensiasunto oli vanha 145+70 neliön OKT, johon otettiin 25 vuoden laina. Sitä ennen asuttiin 81,5 neliön vuokrarivarissa, jonka vuokra oli poismuuttaessa 970 €/kk ja tänä päivänä 1438 €/kk. Jos tuosta ottaisi vuokran keskiarvon 1204 €/kk ja olisimme tähän päivään saakka asuneet ko. kämpässä vuokralla, olisi vuokriin tähän mennessä kulunut 233574 €. Eli aika tarkkaan se summa, mikä syksyllä 2006 otettiin lainaa. Toki lainaa on vielä jäljellä ja uutta remonttilainaakin on otettu ja remontteja tehty, mutta kyllä pelkän tontin arvokin 200 rakennusoikeusneliömetrillä on jo ihan merkittävä.

 

[Mikkos]

Mitenhän käy (tai kaikkihan sen tietää) esim tälle turun "kiinteistöveijarille" Jethrolle, jolla ilmeisesti koko omaisuus on käytännössä velkaa? Näiden veijareiden jäljiltä sitten jää kaikenlaista selvitettävää.


No jos ei ole muuta aikaa sijoittajan/asuntovelallisen urallaan nähnyt, kuin nollakoron ajan, niin ei ole muusta oikein tietoa. Vanhemmaat sitten muistelevat 80-luvun 16-18% korkoja ja nykyinen nuorempi polvi naureskelee koron nousulla varoittelijoille. Jos joku historiallisesti suht matala 3% korko lyö polvilleen, silloin ollut ihan väärät olettamukset ja lähtökohdat koko touhuun.

Veikkaan että nää kunnon sijoittajat sun muut on kyllä suojanneet omaisuutensa sellaisten himmelien ja systeemien taakse että jos joku kaatuu niin kulut tulevat veronmaksajille tavalla tai toisella.

 

[qtba]

Ongelma on siinä että kaikki muu kallistuu myös samaan aikaan, korkovähennystä ei ole jne.. ei suoraan verrattavissa aiempaan 3-4 % korkoaikaan välttämättä.

Edit. ja palkat eivät nouse, oli huono tai hyvä aika

Tänä vuonna mennään kansantalouden tasolla siten, että ostovoima heikkenee. Korotuksia tulee kyllä kautta linjan, mutta aika harva pystyy pitämään palkan ostovoiman edes ennallaan. Tuo väistämättä heikentää näkymään lyhyellä aikavälillä, mutta ei sitä kannata liikaa murehtia.

Kun energiakriisistä saadaan nenää pinnalle, niin palkat ja sitä myöten myös ostovoima lähtee taas nousuun. Ongelma voi toki olla pahempi Keski-Euroopassa ja sieltä heijastua myös täkäläiseen teollisuuteen ja työllisyyteen.

 

[Fortucry]

Leikitään tilanne, että vuosi sitten ostanut uuden vasta suunnitteilla olevan asunnon Helsingistä kerrostalosta, jonka velaton myyntihinta ollut vaikka 500 000€. Valmistuminen 05/2023.
Nyt kun lainojen korot nousseet paljon ja asuntojen hinnat tippuneet, niin eikö kauppa kannattaisi perua ja maksaa tästä sopimuksessa mainittu 2% sakko?
10 000€ aika pieni raha lopulta, kun se menee jo puolessa vuodessa pelkästään lainan korkoihin.

 

[chrisekh]

Aika yllätyksenä on tullut tässä mitä olen asuntoa / taloa metsästäviä tuttuja jututtanut niin aika moni on laittanut homman jäihin, koska odottelevat takaisin 0% euribor-kautta.

Itse laitan jaihin koska tiedan etta nollakorot ovat aiheuttaneet asuntojen hintaan kuplaa. Pystyi ostamaan ihan mita vaan sijoitusasunnuksi koska vuokralainen maksoi lyhennykset. Tai ihmisilla oli tahtoa maksaa paljon enemman asunnosta koska lyhennykset jaivat kuitenkin alle nykyisen vuokran. Nyt on ihan jarkevaa odottaa etta nollakorkojen aiheuttama keulinta rauhoittuu.

 

[chrisekh]

Nyt kun lainojen korot nousseet paljon ja asuntojen hinnat tippuneet, niin eikö kauppa kannattaisi perua ja maksaa tästä sopimuksessa mainittu 2% sakko?

Mita oletat asunnon hinnan olevan 2024/5? Se voi olla 510000e tai voi olla 450. Mutta kuitenkin 2044 se on 1 miljoona.

 

[edup]

Leikitään tilanne, että vuosi sitten ostanut uuden vasta suunnitteilla olevan asunnon Helsingistä kerrostalosta, jonka velaton myyntihinta ollut vaikka 500 000€. Valmistuminen 05/2023.
Nyt kun lainojen korot nousseet paljon ja asuntojen hinnat tippuneet, niin eikö kauppa kannattaisi perua ja maksaa tästä sopimuksessa mainittu 2% sakko?
10 000€ aika pieni raha lopulta, kun se menee jo puolessa vuodessa pelkästään lainan korkoihin.

Jos saat vastaavan kohteen ostettua halvemmalla toiselta toimijalta (se sama tuskin myy sulle asuntoa enää jos perut kaupat) halvemmalla kuin se myyntihinta miinus sopimussakko, niin mikä ettei.

Muussa tapauksessa ei ole ollenkaan niin selvää että kannattaako. Jos vaihtoehto on jatkaa vaikka vuokralla asumista, niin nopeasti siinäkin rahat tuhraantuu. En kuitenkaan näe että parin prosentin korkotason nousun pitäisi muutoin merkittävästi vaikuttaa siihen, kannattaako ko. asuntoa ostaa vai ei. Samaa korkotasoa kun tulet kuitenkin maksamaan, vaikka sitten ostaisit jonkun toisen kohteen.

 

[Fortucry]

Jos saat vastaavan kohteen ostettua halvemmalla toiselta toimijalta (se sama tuskin myy sulle asuntoa enää jos perut kaupat) halvemmalla kuin se myyntihinta miinus sopimussakko, niin mikä ettei.

Muussa tapauksessa ei ole ollenkaan niin selvää että kannattaako. Jos vaihtoehto on jatkaa vaikka vuokralla asumista, niin nopeasti siinäkin rahat tuhraantuu. En kuitenkaan näe että parin prosentin korkotason nousun pitäisi muutoin merkittävästi vaikuttaa siihen, kannattaako ko. asuntoa ostaa vai ei. Samaa korkotasoa kun tulet kuitenkin maksamaan, vaikka sitten ostaisit jonkun toisen kohteen.

Totta unohtui laittaa viestiin, että vaihtoehto olisi jäädä vanhaan asuntoon, josta melkein kokonaan maksettu laina.
Mahdollisuus olisi hyvin pari vuotta seurata asuntojen hintoja ja korkojen kehitystä.

 

[Fortucry]

Mita oletat asunnon hinnan olevan 2024/5? Se voi olla 510000e tai voi olla 450. Mutta kuitenkin 2044 se on 1 miljoona.

Oma oletus on, että asuntojen hinnat laskee vielä ainakin kaksi vuotta. Ja tosiaan vanhassa pystyisi hyvin asumaan tämän ajan ja seuraamaan kehitystä.

 

[edup]

Totta unohtui laittaa viestiin, että vaihtoehto olisi jäädä vanhaan asuntoon, josta melkein kokonaan maksettu laina.
Mahdollisuus olisi hyvin pari vuotta seurata asuntojen hintoja ja korkojen kehitystä.

Oma oletus on, että asuntojen hinnat laskee vielä ainakin kaksi vuotta. Ja tosiaan vanhassa pystyisi hyvin asumaan tämän ajan ja seuraamaan kehitystä.

Muista että se hintakehitys todennäköisesti pätee myös siihen jo omistamaasi asuntoon. Toki jos se on isompien kaupunkien ulkopuolella, niin ehkä se selviää isommilta pudotuksilta. Samoin se hintakehitys on vähän erilaista eri kokoisissa asunnoissa. Näillä lähtötiedoilla on vaikeaa sanoa juuta tai jaata, ja vaikka tarkat speksit olisikin sekä ostettavasta kohteesta että vanhasta kohteesta, niin kristallipallohommiksi menee silti.

 

[Taneli-]

Totta unohtui laittaa viestiin, että vaihtoehto olisi jäädä vanhaan asuntoon, josta melkein kokonaan maksettu laina.
Mahdollisuus olisi hyvin pari vuotta seurata asuntojen hintoja ja korkojen kehitystä.

Jos tuo on optio (ja otaksun että vanhaa asuntoa ei ole vielä laitettu myyntiin/ ei ole varmaa saatko sitä edes myytyä) niin itse odottelisin. Eli turha hötkyillä jos asiat ovat nyt hyvin miksi ottaa "turhaan" lisävelkaa epävarmana aikana. Tietysti jos se kohde mistä olet kiinnostunut on ns. "täydellinen kohde" juuri sinulle niin eipä siinä paljoa miettimistä ole. Mutta jos nyt olet jo tullut hieman katumapäälle en näkisi järkeväksi ostaa jotain ja katua sitä seuraavaa 25 vuotta samalla kun lyhentelet lainaa...

 

[mustajoki]

Kyllähän 3-4% korko on ihan ok ja kauppa käy varmasti, mutta silloin lainamäärä pitää mitoittaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen pitää joko laskea tai ostajien tyytyä halvempaan.

Korkotason nosto on ongelma lähinnä niille, joilla jo on lainaa, ensiostaja voi jopa hyötyä asiasta.

Jep, tuommoinen 25% asuntojen hinnoista pois ja tilanne lainan kuukausierän suhteen on suht ennallaan.

Siis esim alkuperäisellä 15% omarahoitusosuudella Nordean asuntolainalaskurissa 100t asunto, 85t laina, 0.4% korko, 25v laina-aika -> kuukausierä 301€/kk.
Kun taas 75 t asunto, 60t laina (joka säästetty 15 tonnia riittää siis nyt jo 20% omarahoitusosuudeksi), 3.7% korko, 25v laina-aika -> 312€/kk.

Kun todellisuudessa asuntojen hinnat eivät jousta läheskään yhtä nopeasti kuin korkoja on nostettu, asuntokaupat pysähtyvät muutamaksi vuodeksi kunnes hiljalleen laskevat asuntojen hinnat ja palkkainflaatio kohtaavat siinä kohtaa mihin ihmisten korko-*odotukset*(huom!) asettuvat.

Paitsi tietenkin kantakaupungin Hitaksien suhteen, ne lienevät edelleen likvidiä kauppatavaraa tänäkin talvena. Luulen että jokunen jopa laittaa "arvo-Hitaksensa" myyntiin ennen kuin hintaindeksit ehtivät kääntyä kaakkoon.

 

[Boulder]

Olen ymmärtänyt myös, että kerrostalojen rakentaminen on kohtuullisen kannattamatonta hommaa. Sijainti tosin ratkaisee tässäkin ja se tontin hinta. Monesta hankkeesta on viimeaikoina luovuttu kun rakennuttaja on todennut, ettei asunnoista saa riittävää tuottoa.

Samanlainen käsitys on itsellänikin. Ns. suuruuden etua niistä ei tunnu saavan, ja suunnitelmat hautautuu nopeasti pöytälaatikkoon kun huoneistoja ei saada myytyä riittävästi ennakkoon.

OIen tässä kotikulmilla seuraillut tilannetta kun uudisrakentaminen on ollut hyvin vähäistä jo vuosia. Suurin osa kerrostaloista on 70-90-luvuilla rakennettua ja siitä huolimatta eivät tahdo saada aloitettua uusia kohteita, vaikka on useampikin tontti varattuna palveluiden vierestä. Kysyntää ei tahdo löytyä tarpeeksi, vaikka pientaloalueilla on varmasti paljon alkuperäisasukkaita, joilla voisi olla halu tai tarve helpottaa omaa elämistään.

 

[Anagonda]

Tämä toteutuu vain silloin jos asuntoja on pakko myydä. Ihmiset harvemmin alkavat myymään asuntojaan tappiolla ellei ole pakko. Voi käydä niin, että tarjonta kutistuu pian olemattomaksi jos järkevällä hintajoustolla ei synny kauppoja. Työllisyys on hyvä ja suurimmalla osalla pitäisi koronan takia olla puskuriakin jemmassa.

Harva, paitsi ne jotka on kusessa, vaihtaa kämppää alle 1v välein. Jos nyt muutaman vuoden on asunut ja koronahuuman nousut taustalla niin uskallan väittää että on vielä matkaa siihen että ostohintaan verrattuna kämppä myydään tappiolla?

 

[elmo]

Samanlainen käsitys on itsellänikin. Ns. suuruuden etua niistä ei tunnu saavan, ja suunnitelmat hautautuu nopeasti pöytälaatikkoon kun huoneistoja ei saada myytyä riittävästi ennakkoon.

OIen tässä kotikulmilla seuraillut tilannetta kun uudisrakentaminen on ollut hyvin vähäistä jo vuosia. Suurin osa kerrostaloista on 70-90-luvuilla rakennettua ja siitä huolimatta eivät tahdo saada aloitettua uusia kohteita, vaikka on useampikin tontti varattuna palveluiden vierestä. Kysyntää ei tahdo löytyä tarpeeksi, vaikka pientaloalueilla on varmasti paljon alkuperäisasukkaita, joilla voisi olla halu tai tarve helpottaa omaa elämistään.

Hintatasostahan se on kiinni. Jos kämppien hinnat on alhaalla niin ei paljon kannata rakentaa uusia kun ei kukaan osta 2-3x kalliimpaa uutta kuin vanhaa.

 

[Boulder]

Täällä on vanhojen kerrostaloasuntojen hintataso pysynyt melko vakaana, johtuen ehkä juuri tuosta uuden tarjonnan vähäisyydestä. Ehkä siinä on vain se, että sitä kriittistä massaa ei aivan riitä. Onhan nuo uudet kämpät neliöhinnaltaan aivan poskettomia verrattuna vaikka pariin 70-luvulla rakennettuun, täysin remontoituun, energiatehokkaaseen kerrostaloon, joissa on vastikekin luokkaa 3 €/m2.

 

[ntkt]

Nordeasta saamani tarjous jäljellä olevan lainan koronmuutokselle 12 kuukauden euriborista oli seuraavanlainen: 6kk marginaali 0,85, 3kk marginaali 0,95.

 

[Ihmemies]

Vanhoissa kämpissä kannattaa tontin tilanne tarkastaa. Meillä on 1971 rakennetussa oma tontti ja vastike reilu 3€/neliö. Kilsa eri suuuntaan toinen kämppä, 1961 rakennettu, vuokratontilla. Siinä nousi tonttivuokra ja nyt on vastike about sama 3€/neliö, mut tonttivuokra maksaa lisäksi reilu 3€/neliö, yht yli 6€/neliö. Toki 60v meni edullisella vuokralla.

 

[Talkkari]

Nordeasta saamani tarjous jäljellä olevan lainan koronmuutokselle 12 kuukauden euriborista oli seuraavanlainen: 6kk marginaali 0,85, 3kk marginaali 0,95.

Mikä on nykyisen 12 kk:n lainan marginaali?

 

[null0]

Kyllähän 3-4% korko on ihan ok ja kauppa käy varmasti, mutta silloin lainamäärä pitää mitoittaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen pitää joko laskea tai ostajien tyytyä halvempaan.

Korkotason nosto on ongelma lähinnä niille, joilla jo on lainaa, ensiostaja voi jopa hyötyä asiasta.

Jep, tuommoinen 25% asuntojen hinnoista pois ja tilanne lainan kuukausierän suhteen on suht ennallaan.

Siis esim alkuperäisellä 15% omarahoitusosuudella Nordean asuntolainalaskurissa 100t asunto, 85t laina, 0.4% korko, 25v laina-aika -> kuukausierä 301€/kk.
Kun taas 75 t asunto, 60t laina (joka säästetty 15 tonnia riittää siis nyt jo 20% omarahoitusosuudeksi), 3.7% korko, 25v laina-aika -> 312€/kk.

Kun todellisuudessa asuntojen hinnat eivät jousta läheskään yhtä nopeasti kuin korkoja on nostettu, asuntokaupat pysähtyvät muutamaksi vuodeksi kunnes hiljalleen laskevat asuntojen hinnat ja palkkainflaatio kohtaavat siinä kohtaa mihin ihmisten korko-*odotukset*(huom!) asettuvat.

Paitsi, että ei niiden asuntojen hintojen tarvitse mihinkään laskea. 0-korkomaailma on ollut väliaikainen ilmiö vaikka se on pitkään jo jatkunutkin. Ne lainat kuitenkin ainakin teoriassa testataan 6% korolla ja nykyisiä korkoja isommillakin koroilla omistusasuminen suurimmassa osassa tapauksia on edullisempaa kuin vastaavassa asunnossa vuokralla asuminen. 0-korkojen aikana se omistusasuminen on vaan ollut aivan poskettoman halpaa, varsinkin siellä missä asunnot pitävät arvonsa tai jopa nostavat arvoaan.

Toki jonkinlainen dyykkaus hinnoissa nähdään ja myyminen varsinkin nyt on hitaampaa kuin se oli vuosi sitten. Viime vuosi oli muunmuassa siitä poikkeuksellinen vuosi, että jopa pk-seudulla oli vuokrissa laskupainetta. Se on kuitenkin kasvavien kustannusten myötä nopeasti muuttunut nousupaineeksi ja vuokrat tulevat nyt jonkun verran nousemaan. Ja vaikka palkat nousevatkin inflaatiossa aina hieman jäljessä, tullaan keski pitkällä aikavälillä näkemään inflaation asuntojenkin arvoa nostava vaikutus.

Eli dyykkaus nähdään hinnoissa, mutta jo 4 tai viimeistään 5 vuoden päästä pk-seudulla asutojen hinnat on korkeammat kuin korkeimmillaan. Poislukien uudet yksiöt ja kaksiot, joiden hinnoissa on ollut valtavasti ilmaa. Niiden hinnat voi dyykata alemmas ja toipuminen voi olla hitaampaa. Pidemmällä aikavälillä asuntojen arvot kasvukeskittymissä joka tapauksessa nousee.

 

[Taneli-]

Olen aika yllättynyt äsken tehdyistä kyselyiden tuloksista Asuntolainan ottajien kesken:

Moni asuntovelallinen voi kokea pian inhottavan yllätyksen – nämä kolme asiaa jokaisen pitäisi lainastaan tietää: "Ensimmäinen askel hyviin yöuniin"

Alle 30-vuotiaat tuntevat asuntolainansa huonosti, selviää Danske Bankin teettämästä kyselystä.

www.mtvuutiset.fi

"
Kaikista kyselyyn vastanneista 35 prosenttia, eli useampi kuin joka kolmas, ei tiedä oman asuntolainansa korontarkistuspäivää. 18–29-vuotiaissa tietämättömiä on peräti 47 prosenttia. Asuntolainansa viitekorkoa ei tiennyt 27 prosenttia vastaajista, kun taas nuorissa osuus oli 43 prosenttia.
Asuntolainan kuukausilyhennys tiedettiin parhaiten, sillä 88 prosenttia kaikista vastaajista tiesi, kuinka paljon tililtä lähtee joka kuukausi. Silti jopa 38 prosenttia alle kolmekymppisistä asuntovelallisista ei tiennyt lainastaan edes tätä.
"
Öh, otetaan laina, ei tiedetä korontarkituspäivää (noh, jos on asiat kunnossa eipä sillä normaalisti ole paljoa väliä tosin nyt kun korot ovat nousseet plussalle luulisi että kiinnostaisi), ei tiedetä viitekorkoa (mahdollista, tosin luulisi että tuon muistaisi ulkoa, ehkä eivät tiedä mitä tuo tarkoittaa ja jos olisi kysytty millä Euriborilla laina on...) mutta se että jopa 38% alle 30v ei tiedä edes paljonko joka kuukausi menee lainan lyhentämiseen? Olisi täysin ymmärrettävää että jos laina on otettu vuosia sitten ei osattaisi vastata paljonko sitä on tällä hetkellä jäljellä (eurolleen) mutta tälläiset vastaukset ovat liiallista suurpiirteisyyttä.

Alan oikeasti uskoa että lainoja on myönnetty henkilöille joilla ei ole mitään kykyä niistä suoriutua tai tajua miten hoitaa talouttaan. Pyörittääkö vaimo sitten taloutta ja hoitaa kaikki laskut vai miten tämä on selitetävissä.. ..en tiedä.

Itse olen erikseen luonut useampia tilejä, yhdelle tulee palkka (päätili, missä myös pankkikortti, yleensä siellä noin 200-500€), toinen on maksupalvelu nimellä ja sinne ei ole korttia tms. sieltä hoidan kaikki laskut keskitetysti ja siirrän päätililtä rahaa kuukausittain (useampia tuhansia jos sattuu tulemaan tarvetta), sitten on tietysti osakkeita varten omat tilinsä, myös erillinen tili mikä keskittyy ainoastaan asuntolainan hoitamiseen (sekä on eri pankissa, sinne kertyy myös puskuria ihan vain kyseistä lainaa varten) + muutamissa eri pankeissa tilejä mitä tulee hieman harvemmin käytettyä mutta esim. tietyt verkkokauppa jne. tilaukset on kätevä hoitaa sellaisilta tileiltä.

Tajuan että tuo menee ehkä liian pitkälle mutta pelkkä ajatus siitä että löytyy ihmisiä joilla on tuloja sekä menoja (sekä yksi pankkitili) mutta ei mitään tietoa siitä paljonko niitä on ja jotka vain höyläävät korttia "koska raha tulee seinästä" on vaikea hyväksyä.

 

[dropadrop]

No meillä ainakin vaimo on maksanut lyhennykset enkä olisi osannut vastata korontarkastuspäivään (tosin kuukauden euriborilla sillä ei niin väliä) tai lyhennysten suuruuteen.

Syynä tuolle on, että lyhennys on meidän taloudessa suht pieni kulu ja ollaan jaettu vaan silleen ”mä maksan nää ja maksa sä noi”.

Eli olis kuitenkin hyvä että tommosessa kyselyssä olisi myös otettu mukaan myös joku ulottuvuus joka liittyisi lainan määrä vs tulot suhteeseen. Riskiryhmässä ei kuitenkaan liene kuin 10-20% velallisista, ehkä he tietävät kuitenkin tilanteensa tarkemmin?

 

[Anagonda]

Milläköhän tarkkuudella tuossa kysyttiin? Vaikka, ainakin omasta mielestä, olen hyvin kärryillä niin en kyllä ulkoa muista tarkkaa päivämäärää. Toukokuussa 23 osaan sanoa, eikä kyllä edes 5kk etukäteen tarkalla päivällä ole mun mielestä mitään väliä.

 

[brainsurgery]

Joo, joillain ihmisillä saattaa olla muutakin elämää kuin asuntolainan maksaminen

 

[Taneli-]

Milläköhän tarkkuudella tuossa kysyttiin? Vaikka, ainakin omasta mielestä, olen hyvin kärryillä niin en kyllä ulkoa muista tarkkaa päivämäärää. Toukokuussa 23 osaan sanoa, eikä kyllä edes 5kk etukäteen tarkalla päivällä ole mun mielestä mitään väliä.

Uskoisin että tuolla tarkoitetaan niitä jotka kuten Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta) ketjussa ovat todenneet että 500€ menoa varten (esim. hajonnut pesukone) tarvii osamaksua, kaikki säästöt on menneet elämiseen (ei se ole mitään säästämistä jos joka kuukausi kuluttaa sen mitä "säästää") ja nyt kun on hinnat nousseet ei ole "enää" säästöjä.

Eli henkilöt joilla se talous on oikeasti tiukalla olisi hyvä tietää noita asioita ettei sitten tule yllätyksenä kun korot omassa asuntolainassa nousevat. En minä itsekään muista koska se korontarkistuspäivä on, mutta tiedä kyllä viitekoron, paljonko (suunnilleen) menee kuukaudessa lainan lyhentämiseen jne. Tämä vaikka olin etukäteen valveutunut ja tein hieman suuremman ylimääräisen lyhennyksen ennenkuin koron tarkistus tuli omalle kohdalleni (6kk Euribor).

 

[Porsashyeena]

Onko juuri väliä hakeeko asuntolainaa yksin vai avopuolison kanssa? Uskoisin saavani helposti sen verran lainaa mitä tarvitsen. Avopuoliso opiskelee tällä hetkellä ja tuloja hänellä ei ole. Eikö se ole sama jos hän sitten minulle siirtää tulevaisuudessa rahaa kun on töissä?

 

[latzka]

Onko juuri väliä hakeeko asuntolainaa yksin vai avopuolison kanssa? Uskoisin saavani helposti sen verran lainaa mitä tarvitsen. Avopuoliso opiskelee tällä hetkellä ja tuloja hänellä ei ole. Eikö se ole sama jos hän sitten minulle siirtää tulevaisuudessa rahaa kun on töissä?

En tiedä, miten olet kuvion miettinyt, mutta ei kai sitä asuntoa kannata avokin nimiin laittaa kuin siltä osin, minkä tämä maksaa. Jos lainan otat omiin nimiisi, niin vastaat siitä avoliitossa ja sen mahdollisesti päättyessä yksin, vaikka asunto olisi papereissa 50/50.

 

[Taneli-]

Onko juuri väliä hakeeko asuntolainaa yksin vai avopuolison kanssa? Uskoisin saavani helposti sen verran lainaa mitä tarvitsen. Avopuoliso opiskelee tällä hetkellä ja tuloja hänellä ei ole. Eikö se ole sama jos hän sitten minulle siirtää tulevaisuudessa rahaa kun on töissä?

Siinä on todella suuri ero. Muutamia juttuja mitä kannattaa miettiä:
- Ensiasunnon ostajan edut (moni ostaa ensin toinen, sitten kun hankitaan uusi asunto toinen ostaa sen jolloin kumpikin saa edun)
- Mitä tapahtuu jos/kun tulee ero (avioliitoista noin 40% päätyy eroon, avoliitoista tietysti vielä useampi, moniko täällä seurustee yhä ja vain sen ensimmäisen ja ainoan kanssa?)

TOISAALTA jos hän koskaan aikoo osallistua em. kaupan rahoittamiseen hänen nimensä olisi hyvä olla myös kauppakirjassa sekä rekisteröitäessä myös rekisterissä omistajana.

Tässä hieman (lakimiehen) pohdintaa asiasta, kannattaa lukaista:

Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

Lakimies Katariina Kuusiluoma kehottaa pariskuntia pohtimaan avoimesti ennen alttarille tai asuntokaupoille ryntäämistä omistus- ja sopimuskuvioita. Hän tietää, että elämä saattaa yllättää.

www.is.fi

 

[Vellu1979]

Kannattaa olla tarkkana ennen kuin laittaa näihin nimensä. Alkuunhan tämä vaikuttaa hyvältä diililtä, mutta luettaessa toiseen kertaan, niin aikamoista ryöstöä.

Tarjous tuli ns. kysymättä, että kovaa on kalastelu OPn puolelta.

 

[Boulder]

Kannattaa olla tarkkana ennen kuin laittaa näihin nimensä. Alkuunhan tämä vaikuttaa hyvältä diililtä, mutta luettaessa toiseen kertaan, niin aikamoista ryöstöä.

Tarjous tuli ns. kysymättä, että kovaa on kalastelu OPn puolelta.

Jep, samanlaista tarjosi minullekin aiemmin. Soitteli vielä seuraavalla viikolla perään ja kyseli kiinnostusta.

 

[qtba]

Kannattaa olla tarkkana ennen kuin laittaa näihin nimensä. Alkuunhan tämä vaikuttaa hyvältä diililtä, mutta luettaessa toiseen kertaan, niin aikamoista ryöstöä.

Tarjous tuli ns. kysymättä, että kovaa on kalastelu OPn puolelta.

Kieltämättä ovelasti muotoiltu. Käytännössä tuo kuulostaa 4,55% kiinteältä korolta näissä olosuhteissa.

 

[Vellu1979]

Kieltämättä ovelasti muotoiltu. Käytännössä tuo kuulostaa 4,55% kiinteältä korolta näissä olosuhteissa.

Samaan lopputulokseen päädyin, liian hyvä ollakseen totta ei yleensä ole totta.

Pisteet paikalliselle OPlle noin kk sitten, missä suoraan kysyttiin , että onko korkosuojasta ja ettei enää kannata siirtää lainoja, jos sellaisen on aiemmin ottanut (H1/2021 tai ennen).

 

[Exc]

Meillä ollut Nordeassa laina viimeisen 6 vuotta, 6kk Euribor ja 0.65% marginaali.

Soittamalla asiakaspalveluun sain tiputettua Euribor 6kk -> Euribor 3kk ilman marginaalin muutosta. Operaatio maksoi kuitenkin 200e.

Virkailijan piti esimieheltä kysyä, oli meillekin tyrkyttämässä 0,91% marginaalia 3kk kanssa. Mutta kannattaa tivata vaan. Heillä ei ole valtuuksia antaa 3kk kanssa alempia marginaaleja ”hyllyltä”, sanoi suoraan.

Lainaa jäljellä 280 000e.

Mutta joo, en ole tyytyväinen, on neuvotteluja tulossa muiden pankkien kanssa josko saisi alempia marginaaleja 3kk Euriborin kera.

Ei tässä mikään hätä ole, lähinnä haistan vain, että nyt irtoaa asiakkuuksia alemmilla hinnoilla.

Katsotaan.

 

[Kvarkki]

Korko ilmeisesti tarkistettiin samalla kohtaa, kun 12->3 kk, vai tuleeko muutos voimaan vasta seuraavasta tarkistuksesta?

 

[Vaateri]

Olen nyt käynyt läpi Dansken, Nordean, OP:n ja Säästöpankin ja tällä viikolla olisi vielä Aktia ja ehkä Hypo, mikäli vaan vastaavat jotain. Laina on tällä hetkellä Danskessa, 12 euribor ja 0,4 % marginaali. Danske ei viitekorkoa suostu vaihtamaan. Nordea tarjosi 3 kk euribor + 0,75 tai heidän oma prime + 0,49 %. Säästöpankilta tuli 6 kk euribor + 0,4 % ja OP:lta 3 kk euribor + 0,4 %. Eli tällä hetkellä OP olisi kärjessä, sillä bonukset ja muu hömppä siivittää vielä. Säästöpankki tosin ei ottaisi järjestelypalkkiota, kun taas OP haluaa 300 €. Nordea olisi tuonkin osalta kallein, sillä siellä haluttaisiin 440 €. Lainaa jäljellä reilu 200 k.

 

[Exc]

Korko ilmeisesti tarkistettiin samalla kohtaa, kun 12->3 kk, vai tuleeko muutos voimaan vasta seuraavasta tarkistuksesta?

Jos minua tarkoitit niin koron tarkistus oli meillä 20.12.2022, sillä vaihdon halusinkin tehdä kun 3kk on ollut jo kuukausikaupalla n. 0.5% yks. halvempi kuin 6kk joka meillä oli.