Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Paolo Pastarino]

Mun pitäis nyt tässä lähiaikoina päättää rakennanko uuden 154 m2 omakotitalon vai en. Kustannukset tontteineen olis n. 370 000. Omarahoitusta joku 50 000. Tarkoitus olis asua tässä talossa kuolemaan saakka. Ei helvetti kun ei tiedä mitä tässä nyt tekis

Jos on varaa maksaa lainaa pois, vaikka korot nousisivat edelleen, niin miksipä ei.

 

[B12]

Danske ei ainakaan tällä hetkellä mielellään rahoita rakennushankkeita. Esimerkin tapauksessa vaatisivat 20 % ylitysvaraa kustannusarvion päälle, eli jos kustannusarvio olisi tuon 370te, niin siihen päälle pitäisi varata 74te ihan vaan varmuuden vuoksi, eli budjetin pitäisi riittää aina 444te asti. Erotus pitää kattaa joko takataskusta taikka sitten lainalla, mutta siinä voi asiakkaan maksukyky tulla vastaan taikka vakuudet eivät riitä. Joka tapauksessa kokemuksesta tiedän, että kaikki pankit eivät noin mahdottomia tälläkään hetkellä vaadi.

Ei se käytännössä ole pahakaan 20% vara. Pitkäksihän budjeteilla on tapana mennä. Omaa taloa olin aikoinaan ostamassa, niin välittäjä kertoi käyneensä arvioimassa nuoren parin rakennusprojektia, miten se riittää vakuudeksi. Lainat oli jo tapissa ja talo kesken.

kaveri aikoinaan sai avaimet käteen tarjouksen Omatalolta 180k€. Alan miehenä meinasi itse tehdä 150k€. 210k€ siihen sitten meni.

Töissä käytämme 15% muutostyövaraa kaikissa investointibudjeteissa, joihin liittyy raksahommia. Kyllä se vain on itsensä pettämistä laskea budjetti tiukille ja sitten joutua kuseen sen kanssa. Katsoo vaikka Grand Designia telkasta, niin 95% taloista ylittää reippaasti budjetin. Itse en tällä hetkellä uskaltaisi kyllä alkaa taloa rakentamaan. Tuttu vasta pisti projektin jäihin, kun alkoi kysellä urakkatarjouksia. Ihan holtittomia hintoja olivat heittäneet lvis-urakoille. Tontti jäi odottamaan parempia aikoja.

 

[qtba]

”Meillä on vaimon kanssa ollut asuntolainassa 4,5 vuoden ajan yhteensä noin 1,3 prosentin kokonaispaketti, johon on sisältynyt korko, korkokatto sekä suojat työttömyyden ja sairastumisen tai kuoleman varalle. Suoraan sanottuna hieman kaduin vuosien ajan ’ylisuojattua’ diiliämme, kunnes saapui vuosi 2022. Nyt korkokatto laukesi päälle loppukesästä korkojen noustua prosenttiin. Nyt sitten mennään 2,3 prosentilla eteenpäin. Vaikka tilanteemme on kohtuullisen hyvä, niin joudumme etenkin sähkölaskujen puristuksessa tinkimään aiempaa enemmän. Myimme esimerkiksi pois vanhan perintösitikkamme.” 49-vuotias mies, Mikkeli

Velka | Korkojen nousu kohtelee suomalaisia lukuisin eri tavoin: ”Huvittaa lukea näitä juttuja”

Asuntovelkaa maksavien HS:n lukijoiden kokemukset kertovat, että korkojen nousun vaikutukset ovat hyvin erilaisia riippuen tuloista ja menoista sekä lainan määrästä ja lyhennystavasta.

www.hs.fi

Tämä kuulostaa jo siltä kategorialta mistä @Kvarkki päivitteli. Toki tuosta on vähän hankala sanoa, mikä on työttömyys/sairastuminen/kuolema -vakuutusten osuus tuossa 1,3%:ssa, mutta silti kuulostaa paljolta, etenkin kun katto on noinkin korkealla (2,3%).

Omaa kattotuotetta ei tarvinnut katua ottaessa ja nyt sen olemassaolo lämmittää mieltä oikein kivasti.

 

[Taneli-]

Itselle pisti silmään lähinnä tämä:
"
”Meillä on tavallinen kerrostaloasunto lähiössä, mutta Helsingissä asuminen on kallista. Lainaa on niin paljon, että korkojen nousu vaikuttaa tilanteeseemme merkittävästi. Ensimmäiseksi irtisanoimme siivoojan. Olemme aiemminkin eläneet säästäväisesti, mutta nyt kaikki kulut pidetään aivan minimissä.” 42-vuotias nainen, Helsinki
"

Itse koen eläväni kohtuullisen normaalisti, ehkä jopa säästäväisesti mutta en ole silti koskaan pitänyt omaa kuljettajaa, kokkia tai siivoojaa... eli ilmeisesti eri ihmisille tuo "olen elänyt säästäväisesti" tarkoittaa eri asioita. Jos minä karsisin kuluja minimiin ei olisi todellakaan tuollaisia palkattuja työntekijöitä jotka voisin irtisanoa. Mutta ehkä tuo on enempi sitten normaalia "tavallisessa kerrostaloasunnossa lähiössä Helsingissä".

 

[B12]

No tuohan on ollut jokin ”Tmi Katrin Kotisiivous”, joka käy vaikka kerran kuussa. Maksaa esim 50€ kerta ja saa kotitalousvähennyksen. Tuskin missään kerrostaloasunnossa on mitään kokopäivätoimista siivoojaa. Eikä siinä ole irtisanottu ketään työntekijää, vaan ostettu palvelu.

Kyllähän tämä tilanne varmasti vie monelta siivoojaltakin tai muulta itsensä työllistäjältä leivän.

 

[Jonees]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa korontarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?
Tällä hetkellä tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% paikkeilla, ja 3 kk eb 2,1%.

 

[Nipa]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa koron tarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?

Tällä hetkellähän tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% kohdalla, ja 3 kk 2,1%. Pitääköhän yhä paikkansa että 3 kk on pitkässä juoksussa aina edullisin vaihtoehto?

Pikainen laskelma: 3.2% ja 2.4% välillä (oletettavasti marginaali nousisi 0.3 prosenttiyksikköä) kuukausimaksuero olisi 70e (1120e vs 1050e, laskettu 20v laina-ajalla), eli noin 850e vuoteen. Jos oletetaan, että muutos maksaa 200e, niin kolmessa kuukaudessa ero olisi maksettu, ja puolessa vuodessa olisi edestakaisen veivaamisen kustannukset hoidettu, jos joskus tultaisiin katumapäälle tai olosuhteet muuttuisivat (mihin pitää tietenkin varautua).

Isommalla lainalla muutos maksaa nopeammin itsensä takaisin ja tulee kannattavaksi, mutta itse tarttuisin tuollakin lainalla tuohon 3kk euriboriin. Pienemmällä en välttämättä, 150k olisi jo vähän siinä ja siinä ja 100k lainalla en tosiaankaan alkaisi kikkailemaan.

 

[uggeli]

About 200k asuntolainaa jäljellä sidottuna 12 kk euriboriin. Tammikuussa tulossa korontarkistus, onkohan järkeä vaihtaa 3kk euriboriin vaikka marginaali vähän nousiskin?
Tällä hetkellä tuo näyttää että 12 kk euriborin liikkuu n. 3,2% paikkeilla, ja 3 kk eb 2,1%.

Jatkokysymys tähän samaan asiaan. Korontarkistus on vasta kesällä, mutta mitä luulette ihmiset, olisiko järkevämpää marginaalin kannalta kysyä jo nyt 3kk perään vai vasta lähempänä?
Pohdin vaan että onko marginaaleissa nousupainetta.

 

[atomij0mmi]

Parin päivän päästä olisi korontarkistus ja mahdollisuus vaihtaa euribor 12kk -> 6kk. Lainaa 270000e. Marginaali pysyisi 0,4 ja kertamaksu 400e. Mitähän tekisi?

 

[antti-x]

Parin päivän päästä olisi korontarkistus ja mahdollisuus vaihtaa euribor 12kk -> 6kk. Lainaa 270000e. Marginaali pysyisi 0,4 ja kertamaksu 400e. Mitähän tekisi?

Itse vaihtaisin mutta saattaa olla väärä valinta. Tämän päivän hinnoin ekaan 6kk säästää yli 700€, ja aika tuntuvasti saa 6kk euribor nousta että seuraavan 6kk aikana joutuisi maksamaan sen takaisin.


Jenkkien korkoja vilkaisin ja esim Bank of American tarjous 30 vuoden asuntolainalle on 6,375% kiinteä korko. Esim. 400 000$ jos lainaisi niin 933120$ pitäisi 30 vuoden aikana maksaa takaisin.

Aika suolaista kun on vähän ilmaisempaan rahaan ehtinyt tottua.

 

[Pete88]

Ei se käytännössä ole pahakaan 20% vara. Pitkäksihän budjeteilla on tapana mennä. Omaa taloa olin aikoinaan ostamassa, niin välittäjä kertoi käyneensä arvioimassa nuoren parin rakennusprojektia, miten se riittää vakuudeksi. Lainat oli jo tapissa ja talo kesken.

kaveri aikoinaan sai avaimet käteen tarjouksen Omatalolta 180k€. Alan miehenä meinasi itse tehdä 150k€. 210k€ siihen sitten meni.

Töissä käytämme 15% muutostyövaraa kaikissa investointibudjeteissa, joihin liittyy raksahommia. Kyllä se vain on itsensä pettämistä laskea budjetti tiukille ja sitten joutua kuseen sen kanssa. Katsoo vaikka Grand Designia telkasta, niin 95% taloista ylittää reippaasti budjetin. Itse en tällä hetkellä uskaltaisi kyllä alkaa taloa rakentamaan. Tuttu vasta pisti projektin jäihin, kun alkoi kysellä urakkatarjouksia. Ihan holtittomia hintoja olivat heittäneet lvis-urakoille. Tontti jäi odottamaan parempia aikoja.

Tässä on nyt parin vuoden ajan suunniteltu talon rakentamista ja homma venyi oikeastaan vain koronainflaation myötä kun hinnat raketoivat. Nyt suunta on ollut täysin toinen ja talotoimittajat ovat alati laskeneet hintojaan. Nyt on myös yhden hirsitalotoimittajan kanssa lyöty kaupat lukkoon. Kesästä hinta putosi yli 50te. Yleensä rakentamisessa pääsee halvimmalla silloin kun muut eivät uskalla rakentaa. Oikeastaan vain maalämpöurakka hieman jännittää, koska kaikki muutkin ovat nyt sillä remontilla liikenteessä. Sen sijaan monet muut urakat ovat koko ajan halventuneet.

Sen on tässä oppinut, että monilla rakentajilla on taipumusta suhtautua hirveän ylimalkaisesti ja optimistisesti kustannusten arviointiin sekä muutoksia suunnitelmiin tehdään paljon lennosta ja asioihin panostetaan sellaisissa kohdissa, jotka eivät ehkä suunnitteluvaiheessa olleet panostuksia taikka sitten syyllistytään siihen "että nyt kun rakennetaan, niin rakennetaan kunnolla" ja viittaan tällä siihen, että materiaalit vaihtuvat kalliimmiksi ja/tai varustelutasoa korotetaan, eikä huomioida sitä kokonaiskustannuksissa. Isoin luontainen epävarmuus rakentamisessa kohdistuu maatöihin ja perustukseen, muut asiat on otettavissa aika hyvin huomioon huolellisella suunnittelulla ja suunnitelmissa pysymällä.

Tuo 20 % ylitysvara normaaliolosuhteessa on aika melkoinen, koska kustannusarvion tulisi aina olla ammattilaisen laatima ja ei sen pitäisi noin iso hihan ravistus olla. Lisäksi budjetti ja kustannusarvio ovat kaksi eri asiaa. Budjetin tulisi aina olla kustannusarviota suurempi. Grand designs on huono esimerkki, koska siinä rakennetaan yksilöllisiä kohteita ja ohjelman teema tuntuu budjeteissa olevan ylioptimistinen.

 

[antti-x]

Tässä on nyt parin vuoden ajan suunniteltu talon rakentamista ja homma venyi oikeastaan vain koronainflaation myötä kun hinnat raketoivat. Nyt suunta on ollut täysin toinen ja talotoimittajat ovat alati laskeneet hintojaan. Nyt on myös yhden hirsitalotoimittajan kanssa lyöty kaupat lukkoon. Kesästä hinta putosi yli 50te. Yleensä rakentamisessa pääsee halvimmalla silloin kun muut eivät uskalla rakentaa. Oikeastaan vain maalämpöurakka hieman jännittää, koska kaikki muutkin ovat nyt sillä remontilla liikenteessä. Sen sijaan monet muut urakat ovat koko ajan halventuneet.

Sen on tässä oppinut, että monilla rakentajilla on taipumusta suhtautua hirveän ylimalkaisesti ja optimistisesti kustannusten arviointiin sekä muutoksia suunnitelmiin tehdään paljon lennosta ja asioihin panostetaan sellaisissa kohdissa, jotka eivät ehkä suunnitteluvaiheessa olleet panostuksia taikka sitten syyllistytään siihen "että nyt kun rakennetaan, niin rakennetaan kunnolla" ja viittaan tällä siihen, että materiaalit vaihtuvat kalliimmiksi ja/tai varustelutasoa korotetaan, eikä huomioida sitä kokonaiskustannuksissa. Isoin luontainen epävarmuus rakentamisessa kohdistuu maatöihin ja perustukseen, muut asiat on otettavissa aika hyvin huomioon huolellisella suunnittelulla ja suunnitelmissa pysymällä.

Tuo 20 % ylitysvara normaaliolosuhteessa on aika melkoinen, koska kustannusarvion tulisi aina olla ammattilaisen laatima ja ei sen pitäisi noin iso hihan ravistus olla. Lisäksi budjetti ja kustannusarvio ovat kaksi eri asiaa. Budjetin tulisi aina olla kustannusarviota suurempi. Grand designs on huono esimerkki, koska siinä aina rakennetaan yksilöllisiä kohteita ja ohjelman teema tuntuu budjeteissa olevan aina ylioptimistinen.

Talopakettien materiaalitoimitusten osalta on loogista että hinnat tippuu kysynnän heikentyessä, ja esim. puutavaran hinnat ovat muutenkin tippuneet. Toisaalta taas enemmän työvaltaisten urakoiden osalta (sähkö, lvi, maanrakennus) on mielenkiintoista jos on hintoja varaa paljon pudottaa, kun luulisi että kova inflaatio asettaisi työn hinnalle päinvastoin korotuspaineita.

 

[iltanen]

Tuo budjetin ylittyminen ei ehkä ole niin yksinkertainen asia kuin voisi kuvitella.

Onko budjettiin laskettu jo ne paremmat materiaalit ja ulkoporealtaat ym. vai onko budjetti laskettu perushintaisena ilman mitään ylimääräistä? Meillä kaikki oli kaikki laskettu valmiiksi ja esim. sähkötöihin varattu useampi tonni ylimääräistä jne. Budjetti repesi loppujen lopuksi ehkä prosentin...

Täysin toinen asia, jos esim. maatöistä tulee ihan puskista joku isompi kuluerä. Nämä onkin parempi arvioida aina yläkanttiin ja työvaiheiden mukaan korjata budjettia.

Maalämpökaivoa porattiin 66 metrin savikerroksen läpi ja tuosta tulikin sitten parin tonnin yllättävä lisäkulu...

 

[Pete88]

Talopakettien materiaalitoimitusten osalta on loogista että hinnat tippuu kysynnän heikentyessä, ja esim. puutavaran hinnat ovat muutenkin tippuneet. Toisaalta taas enemmän työvaltaisten urakoiden osalta (sähkö, lvi, maanrakennus) on mielenkiintoista jos on hintoja varaa paljon pudottaa, kun luulisi että kova inflaatio asettaisi työn hinnalle päinvastoin korotuspaineita.

Jos ei rakenneta taloja, niin kysynnän lasku heijastuu väistämättä myös muihin toimijoihin. Nythän lainatiskeillä on ollut hiljaista ja remontti-intokin on tilastojen perusteella laskusuuntaista. Inflaatio toki estää hintojen putoamista jyrkästi, mutta ylimääräinen kysyntäinflaatiosta johtuva hintojen nousu on takanapäin. Energiaremontit tässä vielä olleet poikkeuksena.

Mää en nyt näitä ihan heittoina täällä kommentoi, kun juuri on käynnissä eri kilpailutukset eri urakoista ja aika ajankohtainen näkymä markkinaan. Me ei siis rakenneta avaimet käteen periaatteella, vaan kaikki menee omien käsien läpi. Ei itse rakentaminen muuten kuin joidenkin aputöiden osalta, mutta kaikki kilpailutukset ja toimitukset menevät ns. tilaajan kautta. Talotoimittaja toimittaa lähinnä materiaalipaketin. Tällä tasolla kun rakentaa, pitää olla malttia asioissa ja aivan kaikkeen pitää perehtyä aivan toisella tavalla. Toisaalta tämä ainakin omalla kohdalla motivoi pitämään pakat hallussa, kun kaikki ylitykset ja alitukset menevät omien käsien ja valintojen kautta. Jos joku menee yli, voi miettiä, että voiko jostain muusta pihistää. Tontin lunastaminen on laitettu ehdolliseksi, eli lunastetaan jos siihen pelimerkit lopussa riittävät, samoin autokatos nousee vasta sitten, jos pelimerkkejä piisaa. Kaikki urakat erikseen kilpailuttamalla ja ns. välikädet pois pudottamalla on tuonut säästöjä. Kun sopimukset ovat sitovia, myös hinnat ovat olleet ennakoitavia ja etukäteen huomioitavissa.

 

[overcome]

Vauhti sen kun kiihtyy;

#Euríbor 28/12/2022: 3,325%

 

[Kaali]

Vauhti sen kun kiihtyy;

#Euríbor 28/12/2022: 3,325%

Ensiksi puhuttiin että loppuvuodesta 2022 menisi 0% raja rikki. Sitten puhuttiin, että 3% raja menisi rikki keväällä 2023 tyyliin. Musta kyllä tuntuu, että 5% menee vielä rikki kevääseen mennessä.

E: Salaa kyllä myhäilen tyytyväisenä, että otettiin nykyiseen lainaamme korkoturva alkuvuodesta. Sanokoon kuka vaan mitäkin ja puolustelkoon... Ilman korkoturvaa mentiin muutama vuosi, mutta markkinoita kun vähän seuraa ja maailmantilannetta, niin me ainakin onnistuttiin hyvään saumaaan tuo turva vielä ottamaan ja ei kyllä yhtään tullut ns. persnettoa tuosta turvasta. Päinvastoin nyt voi olla tosiaan tyytyväinen.

 

[antti-x]

Ensiksi puhuttiin että loppuvuodesta 2022 menisi 0% raja rikki. Sitten puhuttiin, että 3% raja menisi rikki keväällä 2023 tyyliin. Musta kyllä tuntuu, että 5% menee vielä rikki kevääseen mennessä.

E: Salaa kyllä myhäilen tyytyväisenä, että otettiin nykyiseen lainaamme korkoturva alkuvuodesta. Sanokoon kuka vaan mitäkin ja puolustelkoon... Ilman korkoturvaa mentiin muutama vuosi, mutta markkinoita kun vähän seuraa ja maailmantilannetta, niin me ainakin onnistuttiin hyvään saumaaan tuo turva vielä ottamaan ja ei kyllä yhtään tullut ns. persnettoa tuosta turvasta. Päinvastoin nyt voi olla tosiaan tyytyväinen.

Itse voisin pari sataa 1:1 lyödä vetoa tuota veikkausta vastaan, en usko että 12kk euribor on yli 5% kun kesäkuu alkaa, ja oikeastaan veikkasin että 12kk euribor alkaa kakkosella tai kolmosella tästä tasan vuoden päästä.

 

[shams]

Keväällä EKP joutuu käytännössä valitsemaan joko inflaation tai Italian euroeron, sillä Italian talous on aivan liian suuri pelastettavaksi millään pelastusvälinehimmeleillä. Ja tuo 2% inflaatiotavoite on jo täyttä fantasiaa, siihen ei enää päästä vaikka viitekorko olisi 20%. Veikkaan siis että kesään mennessä korot ovat nykytasoa alempana, mutta toki selvästi nollan yläpuolella.

 

[Kaali]

Itse voisin pari sataa 1:1 lyödä vetoa tuota veikkausta vastaan, en usko että 12kk euribor on yli 5% kun kesäkuu alkaa, ja oikeastaan veikkasin että 12kk euribor alkaa kakkosella tai kolmosella tästä tasan vuoden päästä.

Saas nähdä, toivottavasti näin kävisi. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmiset tottuivat jo ilmaiseen rahaan, mitä ei oikeasti ns. ole olemassa. Ennätysmatalilla koroilla menty jo monta vuotta. Niin kauan kun myös inflaatio laukkaa ja venäjän hyökkäyssota jatkuu, niin en usko, että ainakaan korot tulisivat laskemaan. Italia ainakin tulee vielä kohta olemaan pulassa ja moni muukin maa näiden korkojen suhteen ja sekä moni asunnonomistaja.

 

[renee]

Kyllähän taantuman merkit ovat näköpiirissä, mikä varmasti hidastaa inflaatiota ja koronnostopaine helpottaa. Lisäksi Italiat ja vastaavat pitää yrittää pitää hengissä, joten älyttömyyksiin ei voi korkoa nostella, niin kuin shams totesikin. Oikeastaan Kiinan koronarajoitteista luopuminen puhuu enää inflaation kiihtymisen puolesta.

Asuntovelalliselle lama on toki kokonaisuutena huonompi asia kuin maltillinen korkoralli, maltillinen taantuma lienee "optimi".

 

[sahtimonni]

Itse voisin pari sataa 1:1 lyödä vetoa tuota veikkausta vastaan, en usko että 12kk euribor on yli 5% kun kesäkuu alkaa, ja oikeastaan veikkasin että 12kk euribor alkaa kakkosella tai kolmosella tästä tasan vuoden päästä.

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös perustelut sille, miksi ajattelet näin. Kyllä viimeaikoina narratiivi on puhunut sen puolesta, että EKP aikoo ihan tosissaan pyrkiä rajoittamaan inflaatiota reippailla koronnostoilla. Tässä tuoreessa jutussa spekuloidaan, että nostot jatkuvat heinäkuuhun asti (valitettavasti sisältö maksumuurin takana):

Keskuspankkiiri vihjaa EKP:n jatkavan koronnostoja heinäkuulle – Näin paljon euriborien odotetaan nyt nousevan

Totta on kyllä sekin, että tämä EU korttitalo alkaa nitisemään liitoksissaan, kun useammankin euromaan talous oli kuralla jo nollakorkojen aikana saati nyt, jos korot nousevat reippaasti lisää. Itse pidän miltei todennäköisenä, että koko euro tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, mutta se onkin vaikeampi sanoa milloin ja mitä siitä seuraa tavalliselle pulliaiselle.

 

[antti-x]

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös perustelut sille, miksi ajattelet näin. Kyllä viimeaikoina narratiivi on puhunut sen puolesta, että EKP aikoo ihan tosissaan pyrkiä rajoittamaan inflaatiota reippailla koronnostoilla. Tässä tuoreessa jutussa spekuloidaan, että nostot jatkuvat heinäkuuhun asti (valitettavasti sisältö maksumuurin takana):

Keskuspankkiiri vihjaa EKP:n jatkavan koronnostoja heinäkuulle – Näin paljon euriborien odotetaan nyt nousevan

En siis ollut lyömässä vetoa siitä etteikö korko voisi käydä yli 4% vaan siitä ettei se nouse viiteen kesään mennessä ja veikkasin että se on alle 4 tasan vuoden päästä.

Jos nyt selkeimmän pointtinin lyhyesti sanoisin, niin se on se että inflaatio ja sen torjunta toteuttaan luonnollisesti nykyhetkestä eteenpäin. Mennyttä inflaatiota ei torjuta vaan tulevaa. Ja tuleva inflaatio on se minkä verran hinnat nousevat verrattuna siihen missä ne ovat 28.12.2022. Ja itse en usko hintojen dramaattisesti nousevan niin että kaikkien kuluttajahintojen keskiarvo olisi esim 7% noussut nykyhetkeen verrattuna 28.12.2023 vaikka korot eivät nykyisestä muuttuisi yhtään.

edit: Liikaa taloutta kuristamalla on jopa mahdollista saavuttaa 2023 deflaatiotilanne ottaen huomioon että juuri nyt hinnat ovat tosi korkealla ja joillakin sektoreilla on jo hinnat laskussa.

 

[Jonees]

Kysyin Nordealta viitekoron vaihdon vaikutuksista. Eipä tarvitse vaihtaa näillä lukemilla.. Olin siinä uskossa että marginaali olisi noussut 0.3% tms, mutta ei näköjään.

Lainan määrä: 212k
Nykyinen: 12kk euribor, marginaali 0.54%
Tarjous: 3kk euribor, marginaali 1.54% + 200€ muutosmaksu

 

[Andan]

Kysyin Nordealta viitekoron vaihdon vaikutuksista. Eipä tarvitse vaihtaa näillä lukemilla.. Olin siinä uskossa että marginaali olisi noussut 0.3% tms, mutta ei näköjään.

Lainan määrä: 212k
Nykyinen: 12kk euribor, marginaali 0.54%
Tarjous: 3kk euribor, marginaali 1.54% + 200€ muutosmaksu

Jahas, aika riistomeininki menossa. Itsekin miettinyt tuon vaihdon kysymistä, mutta arveluttanut paljonko lyövät omaa marginaalia lisää. Huonolta näyttää.

 

[Jonees]

Jahas, aika riistomeininki menossa. Itsekin miettinyt tuon vaihdon kysymistä, mutta arveluttanut paljonko lyövät omaa marginaalia lisää. Huonolta näyttää.

Juu ei kyllä noilla lukemilla tarvitse paljon miettiä. Olisi kiva tietää että onko muissa pankeissa sama homma..

 

[Tege]

Kysytte eri pankeista. Lainan saa aina kilpailuttaa.

 

[Revertti]

Puolison kanssa kyseltiin s-pankilta lainatarjousta 200k summalle, tarjous toki saatiin ja lainaprosenttina 4.2 Aika hurjalta kuullostaa mutta tiedossahan tuo toki on ollut että nousemaan päin ovat.

 

[Mikkos]

On se aika hullua touhua. Nythän on viimeiset 10v asunnot kallistuneet hullun lailla koska halpa raha ja nyt kun raha ei olekkaan enää halpaa niin ylisuuret velat alkaakin vähän ahdistaa.
Tulee kyllä ensvuonna melkoinen asuntomylly.. tosin veikkaan että hallitus kehittää siihenkin jonkun himmelin mistä hyötyvät ainostaan suurituloiset ja asuntosijoittajat.
Olisikohan taas aika asuntolainojen korkovähennyksille, mutta vain vakituisesti paikassa asuville eikä asuntosijoittajille. Sijoittajat sijoittakoon omat rahansa eikä veronmaksajien.

 

[antti-x]

Uutta pientä 60k€ lainaa kun otettiin 2 vk sitten niin OP:lla marginaalia tuli 3kk euriborilla 0,2% enemmän kuin 12kk euriborilla.

Täytyy sanoa että OP:n (euribor) lainojen erilaiset ylimääräiset lyhennykset onnistuu nykyään tosi näppärästi sovelluksella/verkkopankilla. Voi olla että muillakin sujuu mutta itse yllätyin että voi tosiaan ensin valita että maksaako nyt 1: seuraavan lyhennyksen, vai 2: ennakkolyhennyksenä vapaavalintaisen summan seuraavia lyhennyksiä (vaikka koko seuraavan vuoden lyhennykset jos niin haluaa) tai mieluummin 3: ylimääräisen lyhennyksen, jolloin lyhennetään viimeisien maksuerien päästä. Turvallisinta on tietty maksaa ennakkolyhennyksenä seuraavia eriä koska joka tapauksessa se vähentää lainan kokonaissummaa eli koronmaksutarvetta ja toisaalta turvaa taloutta kun voi kuukauden päästä taas maksaa ennakkoon seuraavia eriä jos haluaa.

Pankkipäivä mahdollisesti menee että homma rekisteröityy velkasaldoilla, mutta noin muuten hoituu minuutissa kunhan tilillä on katetta.

Voi olla että on muillakin pankeilla jo yhtä helppoa, toivottavasti on, mutta ei ollut vielä pari vuotta sitten ainakaan OP:lla.

 

[aqery]

Puolison kanssa kyseltiin s-pankilta lainatarjousta 200k summalle, tarjous toki saatiin ja lainaprosenttina 4.2 Aika hurjalta kuullostaa mutta tiedossahan tuo toki on ollut että nousemaan päin ovat.

Paljon siis marginaali?

 

[elmo]

On se aika hullua touhua. Nythän on viimeiset 10v asunnot kallistuneet hullun lailla koska halpa raha ja nyt kun raha ei olekkaan enää halpaa niin ylisuuret velat alkaakin vähän ahdistaa.
Tulee kyllä ensvuonna melkoinen asuntomylly.. tosin veikkaan että hallitus kehittää siihenkin jonkun himmelin mistä hyötyvät ainostaan suurituloiset ja asuntosijoittajat.
Olisikohan taas aika asuntolainojen korkovähennyksille, mutta vain vakituisesti paikassa asuville eikä asuntosijoittajille. Sijoittajat sijoittakoon omat rahansa eikä veronmaksajien.

Ei sijoittajien korkojen vähennystä ole mihinkään viety vain oman asunnon vähennys hävisi.

Kuka hullu sijoittaisi asuntoihin jos menoja ei saisi vähentää verotuksessa. Toki himmeli, että rakentamisaikaista lainaa leivotaan 30/70 jaolla ostohinta/rahoitusvastikkeeksi on härdelli minkä sietäisi purkaa. Eiköhän siihen päädytäkkin kunhan todetaan kuinka sekaisin sillä on saatu vuoden/parin päästä kohteet missä kulut leivottu tuonne.

 

[Hair]

On se aika hullua touhua. Nythän on viimeiset 10v asunnot kallistuneet hullun lailla koska halpa raha ja nyt kun raha ei olekkaan enää halpaa niin ylisuuret velat alkaakin vähän ahdistaa.
Tulee kyllä ensvuonna melkoinen asuntomylly.. tosin veikkaan että hallitus kehittää siihenkin jonkun himmelin mistä hyötyvät ainostaan suurituloiset ja asuntosijoittajat.
Olisikohan taas aika asuntolainojen korkovähennyksille, mutta vain vakituisesti paikassa asuville eikä asuntosijoittajille. Sijoittajat sijoittakoon omat rahansa eikä veronmaksajien.

Ottaen huomioon Suomen budjetin kroonisen alijäämän, ei taida olla varaa "himmeleihin".
Pitäisi muutenkin sopeuttaa, useilla miljardeilla vuosittain.
Siihen yhtälöön ei veronkevennykset, tai uudet tulonsiirrot oikein istu.

Osalla asuntovelkaisista loppuu pian lyhennysvapaat taloyhtiölainasta, siihen päälle uudet korko%, inflaatio ja taantuma.
Ensi vuonna asuntojen hinnoista puhalletaan 20-30% pois että heilahtaa.
Tulee sellainen murskalama™ ettei pojjaat uskokkaan.

 

[chrisekh]

Olisikohan taas aika asuntolainojen korkovähennyksille, mutta vain vakituisesti paikassa asuville eikä asuntosijoittajille. Sijoittajat sijoittakoon omat rahansa eikä veronmaksajien.

Ha? Verot maksetaan omista voitoista eika pankkien voitoista.

 

[Revertti]

Puolison kanssa kyseltiin s-pankilta lainatarjousta 200k summalle, tarjous toki saatiin ja lainaprosenttina 4.2 Aika hurjalta kuullostaa mutta tiedossahan tuo toki on ollut että nousemaan päin ovat.

Paljon siis marginaali?

+0.71%

 

[Kvarkki]

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös perustelut sille, miksi ajattelet näin. Kyllä viimeaikoina narratiivi on puhunut sen puolesta, että EKP aikoo ihan tosissaan pyrkiä rajoittamaan inflaatiota reippailla koronnostoilla. Tässä tuoreessa jutussa spekuloidaan, että nostot jatkuvat heinäkuuhun asti (valitettavasti sisältö maksumuurin takana):

Keskuspankkiiri vihjaa EKP:n jatkavan koronnostoja heinäkuulle – Näin paljon euriborien odotetaan nyt nousevan

Kannattaa muistaa, että markkina hinnoittelee näitä EKP nostoja jo etukäteen. Kun taloudessa osuu pelikaani turbiiniin ja EKP:n narratiivi muuttuu, niin suunta voi olla ripeästikin myös alaspäin.

 

[Ernomies]

Kannattaa muistaa, että markkina hinnoittelee näitä EKP nostoja jo etukäteen. Kun taloudessa osuu pelikaani turbiiniin ja EKP:n narratiivi muuttuu, niin suunta voi olla ripeästikin myös alaspäin.

Tällä hetkellä hinnat tippuu vauhdilla teollisuudessa. Toimitusajat alkaa olla jo normaaleissa lukemissa:

 

[Vaateri]

Mitäs mieltä olette pankkien omista prime-koroista asuntolainan viitekorkona? Näitähän ei kukaan käyttänyt n. 15 vuoteen, mutta nyt niistäkin on tullut ihan mahdollinen kilpailija. Tosin pankit ovat viimeisen puolen vuoden aikana nostaneet niitä tuntuvasti, mutta silti esim. Nordean prime on nyt 2,2 %, mikä taitaa olla korkein kaikista. Aktialla 1 % ja Handelsbankenilla 2 %.

 

[JaySon]

Mitäs mieltä olette pankkien omista prime-koroista asuntolainan viitekorkona? Näitähän ei kukaan käyttänyt n. 15 vuoteen, mutta nyt niistäkin on tullut ihan mahdollinen kilpailija. Tosin pankit ovat viimeisen puolen vuoden aikana nostaneet niitä tuntuvasti, mutta silti esim. Nordean prime on nyt 2,2 %, mikä taitaa olla korkein kaikista. Aktialla 1 % ja Handelsbankenilla 2 %.

Itse pitäisin tuota aivan liian ennustamattomana pelinä lähteä noihin.

 

[Tech_ananas]

Osalla asuntovelkaisista loppuu pian lyhennysvapaat taloyhtiölainasta, siihen päälle uudet korko%, inflaatio ja taantuma.
Ensi vuonna asuntojen hinnoista puhalletaan 20-30% pois että heilahtaa.
Tulee sellainen murskalama™ ettei pojjaat uskokkaan.

Samaa miettinyt..

 

[B12]

Kyllähän siinä osa kokee aika ison henkilökohtaisen inflaation…

nuo taloyhtiölainan keksijät pitäisi tuomita petoksesta.

 

[stabbulamus]

Kyllähän siinä osa kokee aika ison henkilökohtaisen inflaation…

nuo taloyhtiölainan keksijät pitäisi tuomita petoksesta.

Noh eiköhän sen taloyhtiölainan tulouttamisen ole aikoinaan rakennuttajat viritelleet niin saavat asunnot myytyä nopeammin ja pääseevät seuraavien projektien pariin.

 

[Köntsä-Ana]

Ikinä en ole tarkemmin noihin taloyhtiölainoihin tutustunut mutta onko tuossa ollut mitään kontrollia? Siis elikkä pienituloinen on ostanut 150 k kämpän johon sisältyy 400 k taloyhtiölaina?

 

[stabbulamus]

Ikinä en ole tarkemmin noihin taloyhtiölainoihin tutustunut mutta onko tuossa ollut mitään kontrollia? Siis elikkä pienituloinen on ostanut 150 k kämpän johon sisältyy 400 k taloyhtiölaina?

Muistelisin kyl kun 2015 ostettiin uudesta kerrostalosta osake niin pankki mitoitti homman niin et maksukyky katottiin koko summalle. Oma asia et jättikö taloyhtiölainan vai maksoiko sen kokonaan pois. Onko homma mennyt tästä villimmäksi?

 

[Taneli-]

Ongelmaksi varmaan nousee se että perinteisestihän taloyhtiöt toki nostavat lainoja ja niissä on sama periaate kuin tuollaisessa uudisrakennuksessakin. Mutta ne omistajat (asukkaat teoriassa elleivät ole vuokralla) itse äänestävät ja päättävät noista. Samaten heillä on etukäteen kohtuu hyväkin ídea siitä paljonko sitä maksettavaa tulee ja mahdollisuus maksaako sen kerralla vai esim. 10+ vuoden vastikkeen päälle tulevalla lainavastikkeella (mihin myös korot vaikuttavat).

Eli normaalisti tuo on tyyliä: maksa 150k asunnosta (osakkeesta) ja sitten seuraavien vuosikymmenien aikana tulee "tilaisuus" tehdä korjauksia ja ottaa niihin lainoja mistä tulee esim. päätös maksaako kerralla esim. 10k vai seuraavien 10 vuoden aikana sitä hiljakseen jolloin hinta nousee helposti 12+k € ja nousevat korot päälle tästä vuodesta eteenpäin.

Eli yleensä ikinä taloyhtiö ei vaan onnistu saamaan suurempia lainoja per osakas kuin mikä on osakkeiden arvo. Nyt näin on tavallaan käynyt uudisasutuksen kanssa, mistä seuraa se että jos muutama osakas pienemmässä tai useampi osakas isommassa yhtiössä ei pysty maksamaan kaikki kärsivät. Sillä aika harva paikka on sellainen että vaikka se otettaisiin väkisin haltuun ja vuokralle sinne saisi vuokralaisen joka maksaisi tarpeeksi paljon kattaakseen kaikki syntyneet kulut.

 

[shams]

Tuo että kämppä otetaan haltuun ja laitetaan vuokralle vastikerästien takia on aika puhtaasti teoreettinen skenaario, todellisuudessa lähes aina omistaja ymmärtää myydä liian kalliin asuntonsa. Eikä tuo haltuunotto ja vuokralle laitto ole muutenkaan mikään pitkäaikainen ratkaisu, sillä lähinnä annetaan omistajalle aikaa selvittää raha-asiansa ja maksaa rästinsä. Mikäli siinä ei onnistu niin rästissä olevia vastikkeita voidaan lähteä myös hakemaan ihan perinteisen perinnän ja ulosoton kautta, mikä voi johtaa lopulta asunnon pakkohuutokauppaan. Sillä aikaa muut osakkaat voivat siis joutua maksamaan haltuunotetun asunnon vuokratulojen ja vastikkeiden erotuksen, mikä voi olla ehkä joitain satasia jaettuna koko yhtiölle. Ei siis puhuta mistään katastrofista.

 

[GuntherPrien]

Tuo että kämppä otetaan haltuun ja laitetaan vuokralle vastikerästien takia on aika puhtaasti teoreettinen skenaario, todellisuudessa lähes aina omistaja ymmärtää myydä liian kalliin asuntonsa.

Kyllä tuo teoreettinen skenaario osui parin asunnon kohdalla omassa taloyhtiössä.

Parin/kolmen kuukauden vastikkeet rästissä, ja olikin edessä ylimääräinen yhtiökokous jossa kyseiset asunnot otettiin yhtiön haltuun ja vuokralaiset tilalle. Ei sitä muiden osakkaiden rahoilla pitkään ilmaiseksi asuta.

 

[Vaateri]

Itse pitäisin tuota aivan liian ennustamattomana pelinä lähteä noihin.

Euribor se vasta ennustettavaksi onkin osoittautunut Viitekorostahan pääsee aina irti toiseen, mikäli toinen maistuu paremmalta ja oma tilanne sallii vielä lainan hakemisen toisesta pankista. 200 000 euron lainassa 1 %-yksikön erolla kokonaiskorossa säästää lähes 170 €/kk, niin mahdolliset siirtokulutkaan eivät ole niin paha asia.

Oikeastaan siis kiinnosti tietää, että onko kukaan ottanut tai onko jokin pankki tuota tarjonnut. Nordean tiedän ainakin sitä tarjoavan.

 

[Kvarkki]

Ei tarvitse olla edes kovin kirkas kristallipallo, että arvaa mitä pankkien omille primekoroille kohta käy ja missä ne pysyy pitkään siinäkin kohtaa, kun euriborit ovat jo laskeneet. Pankin vaihtaminen ja kilpailuttaminen on aina sellaista lottoa ja vaivaa sisältävä operaatio, että ei välttämättä kannata ihan pienestä alkaa kikkailemaan.

 

[a-p]

Näin kahden omakotitalon omistajana taloyhtiölainat ja taloyhtiöt kuulostavat aika pelottaville. En myöskään näe järkeväksi maksaa satasia vastikkeita kuukaudessa.

Omakotitalojeni kk-erät ovat yhteensä reilusti alle 500e/kk ja kiinteistöveroihin menee yhteensä 35e/kk.

Taloyhtiöissä on aina riski, että hallitukseen tulee jäseniä joiden kanssa toiminta on hankalaa. Lisäksi joudut maksamaan turhista remonteista, kuten kentues hissistå jota et käytä ikinä.

 

[phetu]

Näin kahden omakotitalon omistajana taloyhtiölainat ja taloyhtiöt kuulostavat aika pelottaville. En myöskään näe järkeväksi maksaa satasia vastikkeita kuukaudessa.

Omakotitalojeni kk-erät ovat yhteensä reilusti alle 500e/kk ja kiinteistöveroihin menee yhteensä 35e/kk.

Taloyhtiöissä on aina riski, että hallitukseen tulee jäseniä joiden kanssa toiminta on hankalaa. Lisäksi joudut maksamaan turhista remonteista, kuten kentues hissistå jota et käytä ikinä.

Itselläänkö se omakotitalosi(talot) lämpeää ja pihat aurataan jne.? Vai onko vastikkeen tarkoituksen käsitys oikeasti noin hukassa? Tai sitten menin trolliin.