Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Andan]

Eikä tuossa (tv-shopin sanoin) kaikki, tuossa skenaariossa jää huomioimatta että niitä 12kk euriborin haltijoita on kuitenkin vuoden jokaiselle kuukaudelle, eli jos nyt tommoinen satutarina tapahtuisi niin vain x/12 12kk euriborin haltijoista tuosta hyötyisi, lopuille se tarkastus osuisi johonkin kohtaan tuota piikkiä ja sen minkä tuo kuvitteellinen x/12 osa säästää niin loput (12-x)/12maksaa eli kyseessä "täysi lotto" johon ei omalla euribor valinnalla voisi käytännössä vaikuttaa.

Tuntuu vähän että tässä pikkuhiljaa vaihtuu keskustelu puhtaaksi satuiluksi/tarinan kerronnaksi, joten itse jätän kommentoinnit tähän...

Joo, tuota lottovoiton osumisella monelle juuri tarkoitinkin eli napsahtaisi negatiivisesti monelle, piti vähän selventää omaa tekstiä. Selvästi vielä aamuterässä Ehkä tämä tosiaan riittää aiheesta, alkaa mennä jo huumorin puolelle

 

[Teräsmiäs]

Menee kyllä niin absurdiksi tää keskustelu.
Muutamat jantterit joko täällä trollaa tai sitten ovat pankissa töissä.

Veikkaan jälkimmäistä.


Lehdissä rummutetaan että asuntokaupat hyytyy mutten ainakaan itse ole huomannut että asuntojen hinnoissa laskua olisi tapahtunut.

 

[abish]

Muutamaan vuoteen ei oikein ole saanut lyhyempää euriboria asuntolainaan. Miksi niitä nyt sitten myönnetään? Olen laiska enkä googlaa.

Aiemmin kaikki nollassa eli ”ihan sama”. Toisaalta pankille on suurempi riski tarjota lyhyempää, koska joillakin on marginaali (=riski) noussut. Meillä on napsahtamassa 12kk:n tarkistus, joten pitänee koittaa vaihtaa lyhyempään. Riskihän on, että nousu jatkuu, mutta nykyisellään mennään varmasti vajaalla kolmella prossalla plus marginaali.

 

[mustajoki]

Mitä olen sivusilmällä katsellut historiallisia käyriä, 3kk vs 12kk euribor-ero on suurempi silloin kun korot vaihtelevat ja supistuu jopa lähes olemattomiin (tyyliin 0.1) kun ollaan tasaisissa koroissa. Asettuu sinne 0.3 prosenttiyksikön tienoille useimmiten.

3kk vs 12kk korkojen inversiotilannetta (jossa 12kk olisi alempi kuin 3kk) tahi äkillisiä edestakaisliikkeitä ei sattunut silmiin, mutta sellainen taitaisi indikoida äkillistä ja välitöntä megalamaa (pidemmissä koroissa tuollainen tilanne yleensä ennustaa taantumaa)

 

[edup]

Lehdissä rummutetaan että asuntokaupat hyytyy mutten ainakaan itse ole huomannut että asuntojen hinnoissa laskua olisi tapahtunut.

Ainakin niissä osissa Helsinkiä, mitä itse seuraan, on tilanne se, että myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi, joillain alueilla moninkertaistunut. Varsinainen hintojen lasku ei tavallaan ole vielä realisoitunut pyyntihintoihin, mutta hintojen lasku näkyy siinä että ne asunnot mitkä aiemmin tuolla hintatasolla on revitty käsistä, roikkuu nyt pitkään myymättä. Ja todennäköisesti lopulta myös myydään merkittävästi alle pyynnin.

EDIT: Ja niin kai se yleensä toimii yleisemminkin kun sijoitushyödykkeiden ym. hinnat kääntyy laskuun. Kukaan ei halua olla se joka ensimmäisenä myy tappiolla/"tappiolla"/pienemmällä voitolla. Mutta jossain kohtaa realiteetit tulee eteen, ja asuntomarkkinoilla se voi olla se että ei enää yksinkertaisesti kykene huolehtimaan ylisuuresta lainastaan (tai vaikka kohonneista lämmityskuluista), ja sitten on vaan pakko myydä. Ja niille jotka viimeisenä tunnustaa sen että hintataso on laskenut, saattaa jäädä musta pekka käteen.

 

[Keket1n]

Menee kyllä niin absurdiksi tää keskustelu.
Muutamat jantterit joko täällä trollaa tai sitten ovat pankissa töissä.

Veikkaan jälkimmäistä.


Lehdissä rummutetaan että asuntokaupat hyytyy mutten ainakaan itse ole huomannut että asuntojen hinnoissa laskua olisi tapahtunut.

Todennäköisestihän tämä ei näy suoraan asuntojen pyyntihinnoissa (ajatellaan, että minähän en pyynnistä tingi), mutta toteutuneet kauppahinnat ovatkin sitten toinen asia. Parina edellisenä vuotena ei välttämättä ole riittänyt, että maksat pyyntihinnan, vaan on syntynyt kilpailua ja tarjousten nokittelua. Tämänlaisen uskon nyt olevan enemmän tai vähemmän ohi ja nyt on mahdollista jopa saada kohde pyyntihintaa halvemmalla.

 

[lelfonso]

Lehdissä rummutetaan että asuntokaupat hyytyy mutten ainakaan itse ole huomannut että asuntojen hinnoissa laskua olisi tapahtunut.

Ei vielä, mutta kohta hintojen tiputus on edessä jos tilanne pysyy nykyisenlaisena. Kerrostalokämpät eivät ole mennyt kesän jälkeen kaupaksi lähellekkään samaan tahtiin kuin aikaisemmin ja nyt grynderit ovat vähän ihmeissään. Uusia ei tällä hetkellä aloiteta/edistetä ollenkaan, kun vanhatkin on myymättä. Nyt jo näkyy mitä erilaisempia kampanjoja "maksamme vuoden vastikkeet" "autopaikka kaupan päälle" ym. kampanjoja millä yrittävät saada kämppiä liikkeelle.

 

[Pete88]

Ainakin niissä osissa Helsinkiä, mitä itse seuraan, on tilanne se, että myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi, joillain alueilla moninkertaistunut. Varsinainen hintojen lasku ei tavallaan ole vielä realisoitunut pyyntihintoihin, mutta hintojen lasku näkyy siinä että ne asunnot mitkä aiemmin tuolla hintatasolla on revitty käsistä, roikkuu nyt pitkään myymättä. Ja todennäköisesti lopulta myös myydään merkittävästi alle pyynnin.

EDIT: Ja niin kai se yleensä toimii yleisemminkin kun sijoitushyödykkeiden ym. hinnat kääntyy laskuun. Kukaan ei halua olla se joka ensimmäisenä myy tappiolla/"tappiolla"/pienemmällä voitolla. Mutta jossain kohtaa realiteetit tulee eteen, ja asuntomarkkinoilla se voi olla se että ei enää yksinkertaisesti kykene huolehtimaan ylisuuresta lainastaan (tai vaikka kohonneista lämmityskuluista), ja sitten on vaan pakko myydä. Ja niille jotka viimeisenä tunnustaa sen että hintataso on laskenut, saattaa jäädä musta pekka käteen.

Tällä hetkellä riippuu myös paljon siitä, mitä on markkinalta etsimässä. Käsitykseni mukaan ensiasunnon ostajat ovat tällä hetkellä pääsemässä niskan päälle, kun hyviä yksiöitä ja kaksioita on alati enemmän tarjolla. Sen sijaan hyvillä sijainneilla olevat 2000-luvulla taikka tuoreemmat OKT:t menevät vielä hyvin kaupaksi. Mutta se on ihan selvää, että jos lainatiskeillä on hiljaista, niin se vääjäämättä heijastuu myös asuntomarkkinaan, koska aniharva ostaa yhtäänkään arvokkaampia kohteita takataskusta. Näin ollen kysyntä sitä kautta vähenee. Tiedän myös, että rakentajilla on tällä hetkellä hyvin tiukat ajat, kun pientalorakentaminenkin on monella jäissä.

 

[Raaka]

Ainakin niissä osissa Helsinkiä, mitä itse seuraan, on tilanne se, että myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi, joillain alueilla moninkertaistunut. Varsinainen hintojen lasku ei tavallaan ole vielä realisoitunut pyyntihintoihin, mutta hintojen lasku näkyy siinä että ne asunnot mitkä aiemmin tuolla hintatasolla on revitty käsistä, roikkuu nyt pitkään myymättä. Ja todennäköisesti lopulta myös myydään merkittävästi alle pyynnin.

EDIT: Ja niin kai se yleensä toimii yleisemminkin kun sijoitushyödykkeiden ym. hinnat kääntyy laskuun. Kukaan ei halua olla se joka ensimmäisenä myy tappiolla/"tappiolla"/pienemmällä voitolla. Mutta jossain kohtaa realiteetit tulee eteen, ja asuntomarkkinoilla se voi olla se että ei enää yksinkertaisesti kykene huolehtimaan ylisuuresta lainastaan (tai vaikka kohonneista lämmityskuluista), ja sitten on vaan pakko myydä. Ja niille jotka viimeisenä tunnustaa sen että hintataso on laskenut, saattaa jäädä musta pekka käteen.

Itse laitannut myös merkille omalla elopaikalla, että OKT-taloissakin näkyy tahdin hiljentyneen huomattavasti. Vuosi sitten kesällä 2000-luvun OKT taloja hävisi melkein samalla tahdilla kuin ilmestyikin ja hinnat paisuivat kuin pullataikina, mutta nyt tilanne näyttää enemmän seisahtuneen. Tosin hintataso on noussut vieläkin vuoden takaisestakin. Katsotaan alkaako hiljentynyt markkinatilanne alentamaan pyyntihintoja. Toivotaan.

 

[Rollerix]

Menee kyllä niin absurdiksi tää keskustelu.
Muutamat jantterit joko täällä trollaa tai sitten ovat pankissa töissä.

Veikkaan jälkimmäistä.

Jos minua tarkoitat, tarkoitukseni ei todellakaan ole ollut trollata, enkä myöskään ole pankissa töissä tai saa muuta etua siitä että joku ottaisi 12 kk koron. Kirjoitin mitä kirjoitin siksi, että en ole samaa mieltä sen täällä aikalailla "tosiasiana" esitetyn käsityksen kanssa että lyhyt korko kannattaisi ottaa pitkää mieluummin.

Se, joka sanoo että joku on tässä asiassa "oikeassa" tai "väärässä", luulee ymmärryksestään liikoja. Asia on monimutkainen ja riippuu täysin talouden kehityksestä (sekä oman että yhteiskunnan). Olen samaa mieltä siitä, että historialliseen dataan perustuen näin todennäköisesti käy että lyhyt korko on kannattavampi. Mutta sitä ei voi sanoa varmaksi, ja siksi lyhyen koron yksiselitteinen suosittelu on mielestäni vastuutonta.

Edellinen esimerkkini tilanteesta, jossa lyhyt korko voisi johtaa maksukyvyttömyyteen voi olla epätodennäköinen skenaario. Siinä tarkoitus oli vain osoittaa, ettei voi yksinkertaisesti väittää että pitkä laina-aika kumoaisi riskit. Parempiakin esimerkkejä varmaan löytyisi sellaisista skenaarioista.

Näyttää siltä, että monella vallitsee vahva usko siihen, että lyhyt korko on ylivertainen. Ihan vapaasti saa siihen uskoa ja usein se varmaan tuokin jonkinlaista etua.

Aika erikoista muuten huomata, että näinkin kompleksissa asiassa ei näytetä sallittavan vastakkaista mielipidettä. <sarcasm>Ja eikö ole ihanaa että nyt pankit ovat asiakkaiden puolella kun taas sallivat lyhyitä korkoja? Meillehän ne haluavat rahaa antaa.</sarcasm>

 

[JPKainulainen]

Varmaan enemmän opponoidaan mielipiteen tulokulmaa. Ei tarvitse penkoa historiaa tai miettiä lukuisia skenaarioita, mikä olisi edullisinta juuri nyt seuraavan vuoden tai kahden aikavälillä, voidakseen todeta että lyhyempi on halvempi. Lyhempi duraatio tarkoittaa pienempää riskiä. Riskillä on hinta. Siksi lyhyt pätkä on lähtökohtaisesti aina halvempi. Tämä on vähän kuin luonnonlaki, johon on aika vaikea väittää vastaan.

Toki 12kk voi olla parin vuoden aikavälillä halvempi. Se on myös pidempänä turvallisempi lainanottajalle ja riskisempi antajalle, ja siksi kalliimpi.

Pankit varmaan tarjoavat nyt lyhempiä siksi, että asuntolainoja nostetaan -30% viime vuodesta ja kilpailu on kovaa. Vielä pari kuukautta lyhyitä tarjosi vain pari pankkia, nyt lähes kaikki.

 

[Kasikaks]

Olisi kannattanut kuunnella pankkityöläisiä ja ottaa korkosuojaus lainaan. Näitä pankkien ”kusetuksia” täälläkin parjattu varmasti vaikka kuinka paljon. No ei mullakaan ole, koska en halunnut ”vakuutuksesta” maksaa, nyt on sit paskat ns. housuissa.

 

[Teräsmiäs]

Se, joka sanoo että joku on tässä asiassa "oikeassa" tai "väärässä", luulee ymmärryksestään liikoja. Asia on monimutkainen ja riippuu täysin talouden kehityksestä (sekä oman että yhteiskunnan). Olen samaa mieltä siitä, että historialliseen dataan perustuen näin todennäköisesti käy että lyhyt korko on kannattavampi. Mutta sitä ei voi sanoa varmaksi, ja siksi lyhyen koron yksiselitteinen suosittelu on mielestäni vastuutonta.

Perusteleppa millä ihmeen skenaariolla pääset päinvastaiseen vaikutelmaan?
12kk vs 3kk Euribor että 3kk Euribor voisi tulla kalliimmaksi?

3kk Euribor pitäisi olla 4kertaa kvartaalilla hitokseen kalliimpi? Tällästä ei tule ikinä tapahtumaan ja jos tulee, 12kk pomppaa tämän jälkeen taivaiseen, jolloin lopputulos on taas se, että 3kk laahaa perässä.

3kk Euribor ei ole tainnut ketään saada täältä ilman, että marginaali nousisi pankista? Pankki tekee marginaalilla rahan itselleen?

Jos mietit miksi noita lyhyitä annetaan, joku vaihtanut 3kk vs 12kk Euriboriin vaikka marginaali on melkein tulpannut itsensä.

 

[breez]

3kk Euribor ei ole tainnut ketään saada täältä ilman, että marginaali nousisi pankista? Pankki tekee marginaalilla rahan itselleen?

Kyllä niitä on jotkut kehuskelleet saaneensa lyhyemmän kuin 12 kk Euriborin ilman marginaalin nostoa tai samalla marginaalilla, jos kyse on ollut uudesta lainasta. Nyt kun asuntolainamarkkina on suorastaan romahtanut, niin pankit varmaan kilvoittelevat osaltaan näillä lyhyillä koroilla ja samoilla marginaaleilla.

 

[Teräsmiäs]

Kyllä niitä on jotkut kehuskelleet saaneensa lyhyemmän kuin 12 kk Euriborin ilman marginaalin nostoa tai samalla marginaalilla, jos kyse on ollut uudesta lainasta. Nyt kun asuntolainamarkkina on suorastaan romahtanut, niin pankit varmaan kilvoittelevat osaltaan näillä lyhyillä koroilla ja samoilla marginaaleilla.

Silti Suomessa on keskimääräinen marginaali 0.75%.

Itse saimme syyskuussa 12kk -> 6kk OP:lta muutettu ilman muutoksia.

Puhun ehkä nyt enemmänkin tosiaan vanhojen lainojen muutoksista lyhyempään Euriboriin.

Syyskuussa Pirkanmaa OP ei suostunut antamaan edes 6kk ettei tänä nyt mikään ole, että kaikki pankit suoltavat lyhyitä Euriboreja.

 

[Teräsmiäs]

Millaiseen tietoon perustat huomiosi ? Onko sinulla laaja pääsy toteutuneisiin kauppahintoihin useilta eri alueilta pitkältä aikaväliltä?

Mitä olen katsellut hintapyyntöjä.
Uusien asuntojen myynti on alkanut selkeästi hidastumaan.

Talopaketeissa on hinnat tullut alas.

Nordea epäilee, että ensi vuonna asuntojen hinnat laskee -5%.

 

[Grez]

Edit: poistettu turha viesti.

 

[dropadrop]

Ainakin niissä osissa Helsinkiä, mitä itse seuraan, on tilanne se, että myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi, joillain alueilla moninkertaistunut. Varsinainen hintojen lasku ei tavallaan ole vielä realisoitunut pyyntihintoihin, mutta hintojen lasku näkyy siinä että ne asunnot mitkä aiemmin tuolla hintatasolla on revitty käsistä, roikkuu nyt pitkään myymättä. Ja todennäköisesti lopulta myös myydään merkittävästi alle pyynnin.

EDIT: Ja niin kai se yleensä toimii yleisemminkin kun sijoitushyödykkeiden ym. hinnat kääntyy laskuun. Kukaan ei halua olla se joka ensimmäisenä myy tappiolla/"tappiolla"/pienemmällä voitolla. Mutta jossain kohtaa realiteetit tulee eteen, ja asuntomarkkinoilla se voi olla se että ei enää yksinkertaisesti kykene huolehtimaan ylisuuresta lainastaan (tai vaikka kohonneista lämmityskuluista), ja sitten on vaan pakko myydä. Ja niille jotka viimeisenä tunnustaa sen että hintataso on laskenut, saattaa jäädä musta pekka käteen.

Niillä alueilla mitä itse Helsingissä seuraan (4+ huonetta) on tilanne myös jumissa, mutta nyt on ollut ainakin yksi kämppä joka on varmaan 20% pienemmällä pyynnillä kuin olisi ollut vuosi sitten. Toki en tiedä mitääm toteutuneista hinnoista, ja vuosi sitten oli kyllä tosi korkeita pyyntöjä.

Pari viikkoa seurannut eikä ole silti mennyt, toki siinä voi olla jotain feelua joka ei aukea ilmoituksesta.

 

[kjns]

Olisi kannattanut kuunnella pankkityöläisiä ja ottaa korkosuojaus lainaan. Näitä pankkien ”kusetuksia” täälläkin parjattu varmasti vaikka kuinka paljon. No ei mullakaan ole, koska en halunnut ”vakuutuksesta” maksaa, nyt on sit paskat ns. housuissa.

Tai sit voi käydä niinku omassa tapauksessa olis käyny, että olis 7 vuotta maksanut lisähintaa korkoputkesta ja se olis loppunu just siinä vaiheessa kun korot raketoi.
Nää on näitä, toiset voittaa, toiset häviää, onneks siirsin lainan jo vuosia sitte toiseen pankkiin ja pääsin irti korkoputkesta niin säästy aika kasa euroja.

Täällähän on itse asiassa useimmiten ohjeistettu että pankin korkosuojaa ei tarvitse/kannata ottaa jos itse varautuu koronnousuun muutoin, mutta jos ei varaudu tai talous ei yksinkertaisesti kestä nousevia korkoja niin sitten se suojaaminen voi olla järkevää. Ts. se riski täytyy joko kantaa itse tai sitten maksaa pankille sen kantamisesta.

 

[Teräsmiäs]

Tää on todella hyvä ja selkeä teksti. Monella on tosiaan vaikea pistää "säästöön" kun ei ole pakkoa.

Tässä linkki:
Kotikutoinen korkosuoja - Akava

"Olen ihmetellyt, miksi pankit eivät tarjoa asuntolaina-asiakkailleen tämän tapaista lainan ja säästämisen pakettia. Asiakas voisi valita minkä tahansa mieleisensä (lainakorkoa korkeamman) koron ja sitoutuisi säästämään sen ja todellisen koron erotuksen. Hän varautuisi korkojen nousuun, pankki saisi lisää sijoitusasiakkaita ja jopa kotitalouksien velkaantumisesta huolissaan olevat viranomaiset olisivat luultavasti tyytyväisiä. Kaikki voittaisivat. "

 

[lelfonso]

Olisi kannattanut kuunnella pankkityöläisiä ja ottaa korkosuojaus lainaan. Näitä pankkien ”kusetuksia” täälläkin parjattu varmasti vaikka kuinka paljon. No ei mullakaan ole, koska en halunnut ”vakuutuksesta” maksaa, nyt on sit paskat ns. housuissa.

Korkojen nousulta suojautuminenhan on ihan henkilökohtainen päätös. Joko makselee matalien korkojen aikana korkosuojasta, tai sitten säästää rahaa matalan koron aikana mahdollisen korkeamman koron ajalle jotta on varaa maksaa korkeampaa lainanhoitokulua. Tai jotain näiden välistä.

Jos oltaisiin tiedetty korkojen noususta, niin pankki olisi hinnoitellut sen valmiiksi korkosuojausten kattoihin, jolloin ollaan taas lähtötilanteessa.

Se, että ei stressitestaa lainaa 5-6% korolla ja henkilökohtainen talous on korkojen noususta "paskat housussa" niin se on vain ihan omaa tyhmyyttä.

Pankkien aspat on tukossa asiakkaita jotka ihmettelee sitä, kun on tullut korontarkistus ja kuukausierä on noussut. Heillä ei ole siis ollut mitään hajua miten annuiteettilaina toimii, on vain nollakorkojen aikaan maksettu tiettyä summaa kuukausittain ja totuttu siihen. Näitä sitten vaihdetaan kiinteiksi tasaeriksi ja laina-aikaa venytetään loppupäästä pidemmäksi jos se vain asiakkaan tapauksessa on mahdollista.

 

[Grez]

3kk Euribor pitäisi olla 4kertaa kvartaalilla hitokseen kalliimpi? Tällästä ei tule ikinä tapahtumaan ja jos tulee, 12kk pomppaa tämän jälkeen taivaiseen, jolloin lopputulos on taas se, että 3kk laahaa perässä.

Noi euribor-korkokäppyrät on sikäli hämmentäviä, että ne menee noteerauspäivän mukaan, joka on siis korkojakson alkupäivä.

Eli siis jos katsotaan vaikka tämän vuoden Euribor 12kk vs Euribor 3kk niin jos ajatellaan että 1.1. olisi ollut koron tarkistuspäivä, niin lainasta (jota ei lyhennetä) olisi mennyt koko vuodelta keskimäärin
Euribor 12kk: -0,499 %
Euribor 3kk: -0,009 % eli keskiarvo ( -0,570 -0,461 -0,176 ja 1,173)

Eli Euribor3kk on ollut tämän vuoden ajan noin 0,5% korkeampi, vaikka 1.1. noteerauksen mukaan se on näyttänyt olleen 0,07% matalampi.

Jos laitetaan käppyrä korkojakson keskimmäisen päivän mukaan, niin nyt korkojen noustessa pidemmät korot on olleet edullisempia.

 

[edup]

Noi euribor-korkokäppyrät on sikäli hämmentäviä, että ne menee noteerauspäivän mukaan, joka on siis korkojakson alkupäivä.

Jos laitetaan käppyrä korkojakson keskimmäisen päivän mukaan, niin nyt korkojen noustessa pidemmät korot on olleet edullisempia.

Tuota, se korko kullekin korkojaksolle lukittuu korkojakson ensimmäisen päivän (tai tosiasiassa sitä edeltävä noteerauspäivä) tason mukaan, joten avaatko vähän mikä järki on vertailla jotain korkojakson keskimmäistä päivää?

Tosiasiassahan valinta tehdään sen välillä, alkaako samalta vuorokaudelta 3kk vai 12kk korkojakso. Sitten se simulaatio tehdään sen mukaan että korko päivittyy siitä joko 3kk tai 12kk (tai mikä se koron pituus onkaan) välein. Siten, että kunkin korkojakson korko on se korkojakson ensimmäinen päivä. Ja tätä sitten jatketaan se X monta vuotta, minkä nyt sitten haluaakaan laskea lainan takaisinmaksuajan pituudeksi.

 

[Grez]

Tuota, se korko kullekin korkojaksolle lukittuu korkojakson ensimmäisen päivän tason mukaan, joten avaatko vähän mikä järki on vertailla jotain korkojakson keskimmäistä päivää?

Se järki, että silloin ne on keskenään paremmin vertailukelpoisia. Eli siis graafista näkee suoraan mikä korkotyyppi on milloinkin ollut käytännössä edullisin. Tätähän ei alkupäivän mukaisesta graafista yhtä suoraan näe.

Eli 1.1.2022 noteerattua 12kk korkoa maksetaan 1.1.2022 - 31.2022. Vastaavalla välillä maksetaan 1.1.2022, 1.4.2022, 1.7.2022 ja 1.10.2022 noteerattuja 3kk korkoja. Eli 3kk koroista pitäisi tietenkin tarkalleen ottaen ottaa noiden 4 päivän noteerauksien keskiarvo, mutta tuohon graafiin otin vertailukohdaksi niiden päivien keskiarvopäivän koron.

 

[Teräsmiäs]

Suomen pankin sivuilta voinee katsoa faktaa niin pääsee helpommalla.

Tässä tämän vuoden tilastot:
Aggregointi: ensimmäinen

 

[edup]

Se järki, että silloin ne on keskenään paremmin vertailukelpoisia. Eli siis graafista näkee suoraan mikä korkotyyppi on milloinkin ollut käytännössä edullisin. Tätähän ei alkupäivän mukaisesta graafista yhtä suoraan näe.

Eli 1.1.2022 noteerattua 12kk korkoa maksetaan 1.1.2022 - 31.2022. Vastaavalla välillä maksetaan 1.1.2022, 1.4.2022, 1.7.2022 ja 1.10.2022 noteerattuja 3kk korkoja. Eli 3kk koroista pitäisi tietenkin tarkalleen ottaen ottaa noiden 4 päivän noteerauksien keskiarvo, mutta tuohon graafiin otin vertailukohdaksi niiden päivien keskiarvopäivän koron.

No kun ei. Se mikä on käytännössä edullisin, saadaan tuolla yllä kuvaamallani metodilla. Nyt jälleen mennään siihen harhaan että katsotaan käytännössä muutaman kuukauden ajanjaksoa koko siltä lainanmaksuajalta, eikä nähdä sitä metsää (eli koko laina-aikaa) niiltä puilta. Eikä ole mitään järkeä sekoittaa pakkaa jollain korkojaksojen keskimmäisillä päivillä, kun tuo "yksinkertaistus" pätee vain tilanteeseen missä koko 12kk jakson (mikä on täysin riittämätön vertailuaika) yli korko nousee/laskee täysin lineaarisesti.

 

[Grez]

No kun ei. Se mikä on käytännössä edullisin, saadaan tuolla yllä kuvaamallani metodilla.

Tiedän kyllä miten lainan korko lasketaan, ei sitä tarvitse minulle selittää.

Toin vain esille käppyrän joka kertoo saman asian kuin se laskeminen. Piirrä sinä se graafi, jossa on vertailukelpoinen lainakorko vuodelle eteenpäin kullekin korontarkistustiheydelle. En nyt itse jaksa, mutta voin spoilata että vaikka se ei täsmälleen samanlainen olekaan, niin iso kuva on sama kuin tuossa laittamassani käyrässä.

Ja siis pointti viestissäni oli, että alkupäivän mukaan piirretty graafi antaa harhaanjohtavampia mielikuvia kuin keskipäivän mukaan.

 

[edup]

Tiedän kyllä miten lainan korko lasketaan, ei sitä tarvitse minulle selittää.

Toin vain esille käppyrän joka kertoo saman asian kuin se laskeminen. Piirrä sinä se graafi, jossa on vertailukelpoinen lainakorko vuodelle eteenpäin kullekin korontarkistustiheydelle. En nyt itse jaksa, mutta voin spoilata että vaikka se ei täsmälleen samanlainen olekaan, niin lopputulema on sama kuin tuossa laittamassani käyrässä.

Ja siis pointti viestissäni oli, että alkupäivän mukaan piirretty graafi antaa harhaanjohtavampia mielikuvia kuin keskipäivän mukaan.

Suomen Pankki laskee nuo jo auki, ei niitä tarvitse itse laskea (väärin) ja tulla tänne esittelemään.

Mutta edelleen, se Suomen Pankinkaan julkaisema 360vrk yli vertailu on täysin riittämätön antamaan mitään kuvaa siitä, mikä on käytännössä edullisin koron pituus, vaikka sekin kertoo sen tarinan että lyhyempi korko on edullisempi. Se laskenta pitää tehdä koko sen oletettavan laina-ajan yli. Ja kun vertailu menee pidempiin ajanjaksoihin, sieltä silottuu nuo muutamien kuukausien vaihtelut pois, ja jäljelle jää se fakta että lyhyemmät korot tulevat pitkässä juoksussa edullisemmiksi, mikäli sinulla ei ole jotain todella erityisen lyhyttä laina-aikaa. Ja se johtuu ihan täysin siitä, että sinne 12kk korkoihin on ladattu paljon enemmän riskiä sisään kuin niihin lyhyisiin.

 

[Grez]

ei niitä tarvitse itse laskea (väärin)

Anteeksi nyt, mutta missä kohti oli laskettu jotain väärin? Tuossa laittamassani graafissa ei ainakaan ole laskettu yhtään mitään, joten vaikea laskea väärinkään.

jäljelle jää se fakta että lyhyemmät korot tulevat pitkässä juoksussa edullisemmiksi, mikäli sinulla ei ole jotain todella erityisen lyhyttä laina-aikaa. Ja se johtuu ihan täysin siitä, että sinne 12kk korkoihin on ladattu paljon enemmän riskiä sisään kuin niihin lyhyisiin.

Joo tottakai se on kaikilla tiedossa että lyhyissä koroissa pankilla on pienempi hinnoitteluvirheriski, josta syystä ne on yleisesti ottaen edullisempi. Halusin vaan todeta että nyt korkojen nousun aikaan hetkellisesti on tilanne että 12kk ajanjaksolla pidemmät korot onkin halvempia. Alkupäivän mukaan tehdyssä graafissa se ei näy. Eikä se alkupäivän mukaan tehty graafi ole mitenkään parempi tuossa että huomioisi kymmenien vuosien laina-ajan.

 

[edup]

Anteeksi nyt, mutta missä kohti oli laskettu jotain väärin? Tuossa laittamassani graafissa ei ainakaan ole laskettu yhtään mitään, joten vaikea laskea väärinkään.

Lähinnä meinasin siis tuota kun kehotit minua piirtelemään jotain mitä Suomen Pankki jo julkaisee. Itse kun laskee, siihen saattaa helposti tulla joku pikkufiba mukaan. Sen sijaan että käyttää esim. Suomen Pankin suoraan laskemia ja julkaisemia lukuja, niin voi olla aika varma että ne on tarkistettu moneen kertaan. Ja mitä tulee sinun piirtämääsi kuvaajaan, niin jos haluaa vertailla korkojaksojen keskimmäisten päivien suhteen korkoja niin ei se varmaan väärin ole. Se että onko siinä mitään järkeä, on sitten toinen juttu. Se on vähän kuin 25 vuoden lainalle katsoisi lainan vertailukelpoiseksi koroksi sen mikä se sattuu olemaan 12,5 vuoden kohdalla, mutta vain lyhyemmässä aikaskaalassa. Joissain tilanteissa saattaa osua yllättävän lähelle totuutta, joissain taas sitten ei.

Joo tottakai se on kaikilla tiedossa että lyhyissä koroissa pankilla on pienempi hinnoitteluvirheriski, josta syystä ne on yleisesti ottaen edullisempi. Halusin vaan todeta että nyt korkojen nousun aikaan hetkellisesti on tilanne että 12kk ajanjaksolla pidemmät korot onkin halvempia. Alkupäivän mukaan tehdyssä graafissa se ei näy. Eikä se alkupäivän mukaan tehty graafi ole mitenkään parempi tuossa että huomioisi kymmenien vuosien laina-ajan.

Valitettavasti tämä ei edes ole kaikilla tiedossa, kuten tämänkin ketjun muutamasta viimeisimmästä sivusta selviää. Mutta siis pitkät korot voivat olla hetkellisesti lyhyitä edullisempia, myös ihan ilman mitään korkojaksojen keskipäiväkikkailuja. Ja siis sinällään ihan samaa mieltä olen siitä, että ei nuo alkupäivänkään mukaan piirretyt käppyrät anna välttämättä (koko) oikeaa kuvaa, ja siksi onkin erikoista miten paljon monet niitä jaksaa tuijotella.

 

[Kasikaks]

Tai sit voi käydä niinku omassa tapauksessa olis käyny, että olis 7 vuotta maksanut lisähintaa korkoputkesta ja se olis loppunu just siinä vaiheessa kun korot raketoi.
Nää on näitä, toiset voittaa, toiset häviää, onneks siirsin lainan jo vuosia sitte toiseen pankkiin ja pääsin irti korkoputkesta niin säästy aika kasa euroja.

Täällähän on itse asiassa useimmiten ohjeistettu että pankin korkosuojaa ei tarvitse/kannata ottaa jos itse varautuu koronnousuun muutoin, mutta jos ei varaudu tai talous ei yksinkertaisesti kestä nousevia korkoja niin sitten se suojaaminen voi olla järkevää. Ts. se riski täytyy joko kantaa itse tai sitten maksaa pankille sen kantamisesta.

Totta tuokin mitä ylinnä sanot.

Koron nousuihin varautuminen itse säästämällä vs. korkosuojauksen ottaminen ei kuitenkaan ihan yks yhteen ole. Ajatellaan skenaario missä maksat korkosuojasta vaikka 125€ kuukaudessa 150000€ lainalla vrt. 3% noussut korko joka tekee kuukaudessa 375€. Jälkimmäisessä sulla hupenee kolmen kuukauden säästöt kuukaudessa nousseisiin korkoihin.

 

[Taneli-]

Olisi kannattanut kuunnella pankkityöläisiä ja ottaa korkosuojaus lainaan. Näitä pankkien ”kusetuksia” täälläkin parjattu varmasti vaikka kuinka paljon. No ei mullakaan ole, koska en halunnut ”vakuutuksesta” maksaa, nyt on sit paskat ns. housuissa.

Kyllä sitä toki tarjottiin kun 2013 lopulla otin sen lainan ja talon ostin. Käytännössä 2013 joulun jälkeen / 2014 ennen uuttavuotta muutin uuteen asuntoon. Nyt kun jälkikäteen katsoo saisi aika tiukkaan katsoa peiliin jos silloin olisin ottanut (sekä extraa varmaan maksanut) edes 10 vuoden korkokaton, saati sitten 25 vuoden mitä ei edes tarjottu mutta otaksun että iskemällä tarpeeksi lisää rahaa olisin sellaisen saanut esim. 4% korkokatolla tms?

Eli toki jos juuri nyt ottaa uuden lainan tai jos viimevuonna sen otti niin olisi kannattanut ottaa joku 1-2% korkokatto. Nyt on liian myöhäistä (otaksun että se katto on päälle 4%). Sain kuitenkin 6kk euriborilla sen lainani ja uskallan sanoa että nollakoroilla olen kuitenkin säästänyt melkoisesti vs se että olisin ottanut jonkun "vähintään 1½% korkoa, enintään 4% seuraavat 10v" korkokaton.

Toki toimin myös oman ehdotukseni mukaan ja säästin koko tuon ajan laittaen vähintään 50%, joskus 100% enemmän lainanlyhennystilille millä sitten tein hieman ylimääräistä lyhennystä kun korot alkoivat nousta (ennenkuin oma 6kk euriborini edes nousi). Nyt siis vaikka korko "nousi" lyhennän ja maksan vähemmän lainaa korkoineen kuin koron ottamispäivänä vaikka 25v lainaa on vielä jäljellä hetken aikaa.

 

[Kasikaks]

Korkojen nousulta suojautuminenhan on ihan henkilökohtainen päätös. Joko makselee matalien korkojen aikana korkosuojasta, tai sitten säästää rahaa matalan koron aikana mahdollisen korkeamman koron ajalle jotta on varaa maksaa korkeampaa lainanhoitokulua. Tai jotain näiden välistä.

Jos oltaisiin tiedetty korkojen noususta, niin pankki olisi hinnoitellut sen valmiiksi korkosuojausten kattoihin, jolloin ollaan taas lähtötilanteessa.

Se, että ei stressitestaa lainaa 5-6% korolla ja henkilökohtainen talous on korkojen noususta "paskat housussa" niin se on vain ihan omaa tyhmyyttä.

Pankkien aspat on tukossa asiakkaita jotka ihmettelee sitä, kun on tullut korontarkistus ja kuukausierä on noussut. Heillä ei ole siis ollut mitään hajua miten annuiteettilaina toimii, on vain nollakorkojen aikaan maksettu tiettyä summaa kuukausittain ja totuttu siihen. Näitä sitten vaihdetaan kiinteiksi tasaeriksi ja laina-aikaa venytetään loppupäästä pidemmäksi jos se vain asiakkaan tapauksessa on mahdollista.

Ei mulla oo paskat housussa kuin siinä mielessä, että harmittaa etten viime vuonna ottanut sitä 1% korkokattoa mihin oli mahdollisuus silloisessa hetkessä. Yritin siinä kohdassa säästää ja jättää ”vakuutuksen” ottamatta, mikä sitten jälkeenpäin katsottuna oli ehkä virhe. Ainakin mieli olisi rauhallisempi ja tyytyväisempi kuin tietäisi mikä korko ja samalla saisi naureskella muiden korkeille koroille. Tarpeeksi pitkällä tähtäimellä pankki voittaa korkokatoissa aina ja asiakkaat häviää, mutta niinhän se on kaikissa muissakin vakuutuksissa. Ehkä nytkin olisi järkevää ottaa joku 4% korkokatto, tulevaisuus näyttää…

 

[JaySon]

3kk Euribor ei ole tainnut ketään saada täältä ilman, että marginaali nousisi pankista? Pankki tekee marginaalilla rahan itselleen?

No siis itsellä kävi näin kun kilpailutin lainani - eli sain nimellisen pudotuksen marginaaliin samalla kun vaihdoin 12kk --> 3kk eri pankkiin. Marginaali siis 0,42% --> 0,4%. Enka jaksanut kuin yhden kerran kysyä joka pankilta tuota - ja ei, en ole mikään massikeisari.

 

[dropadrop]

Ei mulla oo paskat housussa kuin siinä mielessä, että harmittaa etten viime vuonna ottanut sitä 1% korkokattoa mihin oli mahdollisuus silloisessa hetkessä. Yritin siinä kohdassa säästää ja jättää ”vakuutuksen” ottamatta, mikä sitten jälkeenpäin katsottuna oli ehkä virhe. Ainakin mieli olisi rauhallisempi ja tyytyväisempi kuin tietäisi mikä korko ja samalla saisi naureskella muiden korkeille koroille. Tarpeeksi pitkällä tähtäimellä pankki voittaa korkokatoissa aina ja asiakkaat häviää, mutta niinhän se on kaikissa muissakin vakuutuksissa. Ehkä nytkin olisi järkevää ottaa joku 4% korkokatto, tulevaisuus näyttää…

Jälkikäteen on helppo viisastella. Me hankittiin nykyinen kämppä ehkä 2010 ja otettiin puolet lainasta 10v kiintällä korolla ja puolet 3kk euriborilla. Vähän oli eri kustannukset.

 

[samsungaaja]

Jännä kyllä nähdä mihin tasoon korko asettuu, mitä veikkaatte olisiko joku 4 % max ja sitten katsotaan pureeko inflaatioon? Nythän ollaan kohta 3 % ja eiköhän keskuspankkien koronnostot jatku keväälle vähintään.

 

[Kasikaks]

Jälkikäteen on helppo viisastella. Me hankittiin nykyinen kämppä ehkä 2010 ja otettiin puolet lainasta 10v kiintällä korolla ja puolet 3kk euriborilla. Vähän oli eri kustannukset.

Syytän kyllä myös nykyistä markkinatalousmallia missä rationaalinen toiminta tehdään erittäin vaikeaksi. Esim. ajatus siitä ettei korot voi nousta, koska Euromaiden velka, ei pitänytkään paikkaansa koska poliittisesti saatiin luotua himmeli, etteivät koronnostot juuri osuneetkaan velkaantuneiden valtioiden niskaan. Mun mielestä tää ”markkinatalous” missä me eletään on mätä ja läpeensä korruptoitunut systeemi. En tosin tiedä onko koskaan aiemmin mikään muukaan aikakausi tai systeemi ollut vähemmän mätä.

 

[Taneli-]

Syytän kyllä myös nykyistä markkinatalousmallia missä rationaalinen toiminta tehdään erittäin vaikeaksi. Esim. ajatus siitä ettei korot voi nousta, koska Euromaiden velka, ei pitänytkään paikkaansa koska poliittisesti saatiin luotua himmeli, etteivät koronnostot juuri osuneetkaan velkaantuneiden valtioiden niskaan. Mun mielestä tää ”markkinatalous” missä me eletään on mätä ja läpeensä korruptoitunut systeemi. En tosin tiedä onko koskaan aiemmin mikään muukaan aikakausi tai systeemi ollut vähemmän mätä.

Kyllähän sitä on todella pitkään ennustettu että jossain vaiheessa ne korot nousevat. Tämä Ukrainan sota tuli hieman yllätyksenä ja se vaikuttaa lähes kaikkeen nostaen hintoja.

Toisaalta nyt alkaa näyttää jo paremmalta kun korkoja katsoo:

Ennuste: Korkojen nousu tasoittuu

Korkojen nousu tasoittuu, ennustaa Danske Bank tuoreessa The Big Picture -raportissaan. Pankin ennusteen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP eivät enää nosta ohjauskorkojaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

aamuset.fi

Tosin tämä näkyy sitten paremmin / enempi 2023 loppupuolella / 2024 =>.

Toki voidaan myös kysyä onko taantuma tulossa, sekä mitä se tarkoittaa lyhyellä sekä pidemmällä tähtäimellä?:

Korkokäyrä huutaa punaisella, onko taantuma tulossa?

Luotettavana ennakoivana taantumamittarina pidetty korkokäyrän mittari on historiallisen alhaalla. Mitä se merkitsee?

www.salkunrakentaja.fi

JOS lainaa on maltillisesti / jos lainan on jo saanut ja aikoo asua pidempään asunnossaan (ja pystyy säilyttämään työpaikkansa / lainaa on ottanut maltillisesti eli selviää lainastaan vaikka joutuisi työttömäksi) en näkisi suurtakaan vaaraa, jopa mahdollisuuden mikä hinnat suuremmin tipahtavat ja haluaa vaihtaa isompaan asuntoon.

 

[kjns]

Totta tuokin mitä ylinnä sanot.

Koron nousuihin varautuminen itse säästämällä vs. korkosuojauksen ottaminen ei kuitenkaan ihan yks yhteen ole. Ajatellaan skenaario missä maksat korkosuojasta vaikka 125€ kuukaudessa 150000€ lainalla vrt. 3% noussut korko joka tekee kuukaudessa 375€. Jälkimmäisessä sulla hupenee kolmen kuukauden säästöt kuukaudessa nousseisiin korkoihin.

Eihän se ole ei. Tosin tuossakin se toinen puoli on että jos korkosuojaus maksaa 125 euroa kuussa 5-10 vuoden ajan eikä korot koskaan nousekaan sille tasolle että korkosuojasta olis hyötyä, tai ovat siellä vain lyhyen aikaa, niin sitten olet menettänyt x tuhatta euroa jotka puskuria säästämällä olis jääny itselle.

Kenelläkään kun kristallipalloa ei ole niin varmaksi ei voi tietää mikä on ollut paras ratkaisu vaikka 20 vuoden päästä. Riittävän halvalla jos olis saanu niin itsekin olis voinut korkosuojauksen jossain välissä ottaa, mutta eipä noita ole jaksanu olemassaolevaan lainaan kysellä kun hintojakaan ei mistään helposti näe…

 

[alikessu]

Jännä kyllä nähdä mihin tasoon korko asettuu, mitä veikkaatte olisiko joku 4 % max ja sitten katsotaan pureeko inflaatioon? Nythän ollaan kohta 3 % ja eiköhän keskuspankkien koronnostot jatku keväälle vähintään.

Historiallisesti länsimaissa liki 10:een prosenttiin karannut inflaatio ei ole talttunut ennen kuin ohjauskorko on käynyt CPI:n yli. Sanoisin siis että yli 7% lukemia tullaan näkemään.

 

[Taneli-]

Nyt kannattaa kuitenkin miettiä tätä peruslaskua:
Jos lainaa on 100 000 euroa sidottuna 12 kk euriboriin 0,5 % marginaalilla, maksaa tällä hetkellä korkoa 500 €/v. Jokainen prosenttiyksikkö lisää korkotasoon tarkoittaa 1000 € vuosittaista lisäkulua. Arjessa tämä näkyy 83 €/kk lisäkuluna.

Eli jos korko sattuisi nousemaan 2% se tarkoittaisi kuukaudessa 163€ lisää menoja.
Totta, jos korot nousevat vaikka 4% se tekee kuitenkin 326€/kk lisää menoja. Mutta nuo mainitut pelottelut että "mennään yli 7%" historian mukaan. En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?

Toki jos niin tapahtuu että mennään vaikka 10% se tarkoittaa tuollaisessa lainassa noin 830€ ylimääräistä menoa per kuukausia ja varmasti tarkoittaisi monia pakkohuutokauppaan tulevia asuntoja Suomen maassa. Jotenkin en vaan usko että tilanne pääsee näin pahaksi menemään.

 

[jarhu]

Nyt kannattaa kuitenkin miettiä tätä peruslaskua:
Jos lainaa on 100 000 euroa sidottuna 12 kk euriboriin 0,5 % marginaalilla, maksaa tällä hetkellä korkoa 500 €/v. Jokainen prosenttiyksikkö lisää korkotasoon tarkoittaa 1000 € vuosittaista lisäkulua. Arjessa tämä näkyy 83 €/kk lisäkuluna.

Eli jos korko sattuisi nousemaan 2% se tarkoittaisi kuukaudessa 163€ lisää menoja.
Totta, jos korot nousevat vaikka 4% se tekee kuitenkin 326€/kk lisää menoja. Mutta nuo mainitut pelottelut että "mennään yli 7%" historian mukaan. En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?

Toki jos niin tapahtuu että mennään vaikka 10% se tarkoittaa tuollaisessa lainassa noin 830€ ylimääräistä menoa per kuukausia ja varmasti tarkoittaisi monia pakkohuutokauppaan tulevia asuntoja Suomen maassa. Jotenkin en vaan usko että tilanne pääsee näin pahaksi menemään.

En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?
Tää on helppo: Ei koskaa. euribor on ollut pari kertaa hieman päälle 5% erittäin lyhyen hetken. Koko 23 vuoden aikana euribor on ollut ylipäätänsä yli 3% vain dotcomin ja finanssikriisin takia muutaman vuoden.

 

[JRan]

En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?
Tää on helppo: Ei koskaa. euribor on ollut pari kertaa hieman päälle 5% erittäin lyhyen hetken. Koko 23 vuoden aikana euribor on ollut ylipäätänsä yli 3% vain dotcomin ja finanssikriisin takia muutaman vuoden.

Nyt on muutenkin eri tilanne, kuin ysärillä. Pitää muistaa, että Suomi on viimeisimpiä euromaita joka kyykkää korkeisiin korkoihin. Turha varmaan edes pohtia Italian, Kreikan, Espanjan, Portugalin, Ranskan... tilannatte 7-10% euriboreilla. Kun inflaatio saadaan taitettu, niin alkaa varmaan jonkin tason elvytystoimet joka tarkoittaa taas maltillisia korkoja. No tämä on toki vain omaa pohdintaa.

 

[alikessu]

Eli jos korko sattuisi nousemaan 2% se tarkoittaisi kuukaudessa 163€ lisää menoja.
Totta, jos korot nousevat vaikka 4% se tekee kuitenkin 326€/kk lisää menoja. Mutta nuo mainitut pelottelut että "mennään yli 7%" historian mukaan. En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?

Myöskään inflaatio ei ole ollut nykyisissä lukemissa euroaikana. 2008 käytiin päälle 4%, ja korot kävivät silloin päälle 5%. Tulevaa lainanmaksutaakkaa helpottaa jonkin verran se, että palkat seuraavat perässä inflaation nousua. Esille mahdollisesti nousee myös korkovähennyksen palautus, kenties määräaikaisesti.

Toki tällä kertaa kaikki voi olla toisin koska elämme uudessa taloudessa.

 

[mustajoki]

Nyt kannattaa kuitenkin miettiä tätä peruslaskua:
Jos lainaa on 100 000 euroa sidottuna 12 kk euriboriin 0,5 % marginaalilla, maksaa tällä hetkellä korkoa 500 €/v. Jokainen prosenttiyksikkö lisää korkotasoon tarkoittaa 1000 € vuosittaista lisäkulua. Arjessa tämä näkyy 83 €/kk lisäkuluna.

Eli jos korko sattuisi nousemaan 2% se tarkoittaisi kuukaudessa 163€ lisää menoja.
Totta, jos korot nousevat vaikka 4% se tekee kuitenkin 326€/kk lisää menoja. Mutta nuo mainitut pelottelut että "mennään yli 7%" historian mukaan. En nyt nopeasti muista koska euribor on ollut päälle 7% ja miten pitkään sitä jatkui?

Toki jos niin tapahtuu että mennään vaikka 10% se tarkoittaa tuollaisessa lainassa noin 830€ ylimääräistä menoa per kuukausia ja varmasti tarkoittaisi monia pakkohuutokauppaan tulevia asuntoja Suomen maassa. Jotenkin en vaan usko että tilanne pääsee näin pahaksi menemään.

Ihan ei pidä paikkaansa, että arjessa välttämäti näkyy noin. Tai siis vaatii pienen lisätarkennuksen.

Kiinteässä tasaerälainassahan kuukausittainen lainaerä nousee vain jos korot nousevat todella rankasti (pelkät korkomenot yli alkuperäisen kuukausierän).

Annuiteetissa (ei-kiinteässä tasaerälainassa) lainaerä lasketaan joka jaksolla uusiksi koko laina-ajalta, jolloin lainan loppupuolen maksuerät ovat edelleen samansuuruisia kuin alussa, ja silloin kun lainaa on vain vähän jäljellä, lyhennykset ovat suhteessa suurempia kuin matalammilla koroilla - korkeammilla koroilla annuiteettilainan lyhennyksiä aletaan kirimään kiinni vasta lainan loppupuolella.

Vain tasalyhenteisissä lainoissa koronnousu näkyy suoraan.

Esim. Dansken laskurissa 100 000 euron lainaerä, 20 laina-aika, tasaerä (joka on käsittääkseni heillä se miksi kutsuvat annuiteettia) 0.5% kokonaiskorkotasolla olisi 438€/kk kun taas 1.5% kokonaiskorkotasolla 483€/kk. Siis +55€/kk lisäkulu +83€/kk sijaan.

Huom. Ei tietenkään ole ilmaisia lounaita - jos annuiteettilainassa on aluksi se 0.5% korko, sitten vaikka pari vuotta 3.5 % korko, ja sitten palataan takaisin 0.5% korkoon, lainan kuukausierä ei kuitenkaan palaa ihan takaisin siihen alkuperäiseen, vaan olisi jonkin verran korkeampi koska laina on parin vuoden ajan lyhentynyt vähemmän kuin alkuperäisessä maksusuunnitelmassa (vaikka kuukausierä onkin kohonnut, se ei ole kohonnut yhtä paljon kuin lisäkorkoja on maksettu).

Eli pointtini (joka on tietenkin suurimmalle osalle selvä): lisäkuluja tulee korkojen nousuja vastaava määrä enemmän, ja se näkyy tosiaan arjen lisäkuluna, mutta kuukausittainen lainaerä ei muutu ihan noin yksinkertaisella logiikalla annuiteetti- tai kiinteissä tasaerälainoissa.

 

[Teräsmiäs]

Esimerkkejä? Ainakin talotehdas jota itse olen seuraillut on pitänyt hinnoittelunsa ihan ennallaan.

Oletko muilta kysellyt? Ei merkittävistä mutta puolitoista vuotta sitten sai ainakin kovempia hintoja täällä maksaa.

 

[Pete88]

Sama muuttovalmis maksaa nyt vajaa sata tuhatta enemmän kuin 1,5 sitten kun siitä pyysin tarjouksen. Ottaen huomioon kustannustason ja raaka-aineiden hintojen raketoimisen en usko, että yksikään talotehdas myy nyt halvemmalla kuin 1-2 vuotta sitten.

Nyt olet saanut poikkeuksellisen huonon tarjouksen taikka tarjouksesta on kulunut aikaa? Nimittäin itselläni asia on ajankohtainen ja esim. syyskuun tarjouksista on marraskuuhun mennessä sulanut +30te alaspäin. Ei tietenkään olla missään koronaa edeltävissä hinnoissa, mutta kovin terä on sulanut pois. Tiedän myös faktana, että toimittajien tilauskirjat ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen tyhjät ja esim. toimitus on mahdollista saada jopa kahdeksassa viikossa. Lisäksi pankkien lainatiskeillä ei hirveän ahkerasti nyt myönnetä ylipäätään lainoja, joten näkynee jatkossa entistä enemmän rakentamisessa, kun aika harva taloa rakentaa takataskusta. Myös lainaneuvottelut ovat onnistuneet lähes pankissa kuin pankissa lähes saman tien.

 

[JeesBoy]

Korkotarkistus osui vuoden korkeimmalle päivälle (2,89%/12kk euribor), miinuksella menty tähän saakka. Vajaa 300e/kk lisää korkokuluja kun kohtuu tuoreella asuntolainalla mennään. Lapsilisät ohjataan jatkossa lainan lyhennyksiin ja ylimääräiset hankinnat menee jäihin. Miten muilla vaikuttaa korkojen nousu?

 

[pokkus]

Miten muilla vaikuttaa korkojen nousu?

Tein asuntolainaan ylimääräisen lyhennyksen. Muuten ei mitenkään.

 

[pokkus]

Miten tuo ylimääräinen lyhennys näkyy käytännössä?

Pankkitililtä hävisi x määrä rahaa ja vastaavan verran pieneni asuntolaina. Kuukausittainen lyhennys pysyi about ennallaan ja laina-aika lyheni.