Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Teräsmiäs]

Onko menneisyys tae tulevaisuudesta? Miten 20v aikajänteellä taakseppäin on näkynyt Ukrainan sota ja korona? Käytännössä viimeisestä 20 vuodesta 10v oli taantumaa ja oppien mukaan nyt pitäis olla nousukausi ja asuntolainojen korkojen pitäisi olla nollatasolla vielä useampi vuosi ja ainakin 10v menee ennekuin korot on edes pari prossaa plussalla.
No kuinka kävikään. Ennustuksia on aina mutta menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta.

Aina maailmassa ollut epidemiaa ja sotia.

Löysän rahapoliitikan takia nyt ollaan tässä tilanteessa kun vieläkin elvytetään.

Tiedätkö miten markkinat laskee tuon 6kk vs 12kk?

Korot oli jo lähdössä nousuun ennenkuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

 

[Teräsmiäs]

Ainoa tilanne, jossa lyhyt korko on huomattavasti parempi kuin pitkä, on se jos korot laskevat merkittävästi ja jyrkästi alaspäin. Sellaisessa tilanteessa toki pitkäkorkolainen voi kilpailuttaa lainansa uudelleen ja vaihtaa lyhyeen korkoon.

Ihan samalla tapaa voit sen lyhyemmän vaihtaa 12kk jos heittäisi häränpyllyä molemmat?

Aggressiivisessa nousussa myös häviät jos joku 1kk Euribor, mutta niitäkun ei tällä hetkellä myönnetä.

 

[elmo]

Samaa keskustelua oli täällä tai siis murossa 12v sitten kun olin ottamassa lainaa. 12kk uskovaisia ja sitten järjellä ajattelevia XD.

Otin pienimmän minkä sai. 1kk ei enää onnsitunut, mutta 3kk meni läpi. Olen säästänyt järjettömän kasan euroja vs. 12kk varsinkin kun negatiivinen erubor söi marginaalia.

Asia ei tosiaan ole mikään uskon asia vaan 12kk korkeampaan hintaan on laitettu isommat riskipreemiot kuin pienemmissä ja kun asuntolainoissa puhutaan kymmenistä vuosista niin aika syö riskin pois samaan tapaan kuin osakemarkkinoilla. Lyhyellä vuoden parin tähtäimellä 12kk voi tulla halvemmaksi jos onnistuu ajoituksessa, mutta ei muuten.

 

[Rollerix]

Samaa keskustelua oli täällä tai siis murossa 12v sitten kun olin ottamassa lainaa. 12kk uskovaisia ja sitten järjellä ajattelevia XD.

Otin pienimmän minkä sai. 1kk ei enää onnsitunut, mutta 3kk meni läpi. Olen säästänyt järjettömän kasan euroja vs. 12kk varsinkin kun negatiivinen erubor söi marginaalia.

Asia ei tosiaan ole mikään uskon asia vaan 12kk korkeampaan hintaan on laitettu isommat riskipreemiot kuin pienemmissä ja kun asuntolainoissa puhutaan kymmenistä vuosista niin aika syö riskin pois samaan tapaan kuin osakemarkkinoilla. Lyhyellä vuoden parin tähtäimellä 12kk voi tulla halvemmaksi jos onnistuu ajoituksessa, mutta ei muuten.

Kokemuksesi perustuu juuri kyseisenä aikana tapahtuneeseen korkokehitykseen, eikä siitä ole yleisperiaatteeksi. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Se on hyvä periaate, joka kannattaa ymmärtää. Samoin se, ettei tässä ole yhtä oikeaa totuutta kun voi mennä kummin päin vain.

 

[mustajoki]

Samaa keskustelua oli täällä tai siis murossa 12v sitten kun olin ottamassa lainaa. 12kk uskovaisia ja sitten järjellä ajattelevia XD.

Otin pienimmän minkä sai. 1kk ei enää onnsitunut, mutta 3kk meni läpi. Olen säästänyt järjettömän kasan euroja vs. 12kk varsinkin kun negatiivinen erubor söi marginaalia.

Asia ei tosiaan ole mikään uskon asia vaan 12kk korkeampaan hintaan on laitettu isommat riskipreemiot kuin pienemmissä ja kun asuntolainoissa puhutaan kymmenistä vuosista niin aika syö riskin pois samaan tapaan kuin osakemarkkinoilla. Lyhyellä vuoden parin tähtäimellä 12kk voi tulla halvemmaksi jos onnistuu ajoituksessa, mutta ei muuten.

Aika vähän niitä euroja loppujen lopuksi säästynyt, ellet saanut vielä tuolloin lainaa jossa viitekoron minimiä ei rajoitettu nollaan. Nyt kun ollaan taas koroissa positiivisella puolella, noilla 3kk vs 12kk eroilla voi jo jotain olla merkitystäkin.

 

[chrisekh]

Aika vähän niitä euroja loppujen lopuksi säästynyt, ellet saanut vielä tuolloin lainaa jossa viitekoron minimiä ei rajoitettu nollaan. Nyt kun ollaan taas koroissa positiivisella puolella, noilla 3kk vs 12kk eroilla voi jo jotain olla merkitystäkin.

Minun vanhin lainna on 7 vuotta vanha Danskesta ja se ei ollut rajoitettu nollaa.

Edit: tai siis ainakin se oli sellainen etta euribori soi marginaalin nollaan. Marginaali oli vaan niin korkea ettei 3kk mennyt koskaan sen ylitse.

 

[Teräsmiäs]

noilla 3kk vs 12kk eroilla voi jo jotain olla merkitystäkin.

Ei välttämättä ole järkevää jos kuuntelee muuutamia mielipiteitä täällä.

 

[Filindel]

Niin tämähän ei tietenkään päde avioliittoon, jos ei ole avioehtoa. Eli normaalisti kuitenkin kaikki on yhteistä kiinteä omaisuus, rahat ja velat. Toki asia muuttuu hiukan jos jotain on saatu perintönä tms. Yleisesti kuitenkin helpoin tapa saada siirrettyä puolisolle omaisuutta on se avioliiton solmiminen. Samalla muuttuu se, että 100% omistus paperilla onkin ihan erilainen omistus tosielämässä. Yleensä naimisiin mennessä tämä on aina kiva juttu ja erotessa vähemmän kiva juttu, jossa tilitapahtumat ja itku ei juurikaan auta.

Niin itse viittasin siis avio-oikeuteen, joka on kirjattu ihan avioliittolakiin ja astuu voimaan avioero tilanteessa. Eli tällöin "lainanhoitotilit" ei muuta sitä mikä on kenenkin, vaan lähtökohtaisesti kaikki on yhteistä ja jaetaan sillä ositussopimuksella.

Tämä ei pidä ihan paikkaansa. Suomessa nimenomaan on omaisuuden erillisyyden periaate avioliitossa. Eli jos omistat asunnon avioliittoon mennessä, omistat sen kokonaan myös avioliiton aikana eikä siitä siirry puolison omaisuudeksi minkäänlaista osaa. Samoin omistat kokonaan kaiken avioliiton aikana saamasi omaisuuden. Erotessakin omistat asuntosi kokonaan, mutta tilanteesta riippuen saatat joutua antamaan siitä 0–100 % ex-puolisolle tasinkona. Avioliitto itsessään ei kuitenkaan mitenkään vaikuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteisiin.

 

[Nik97]

Ja samalla täällä on niitä 3kk euribor uskovaisia jotka kilpailuttavat lainan miljoonaan kertaan ja monia vuosia eikä silti suostu ottamaan jos tarjotaan vain sitä 12kk

 

[dropadrop]

Tämä ei pidä ihan paikkaansa. Suomessa nimenomaan on omaisuuden erillisyyden periaate avioliitossa. Eli jos omistat asunnon avioliittoon mennessä, omistat sen kokonaan myös avioliiton aikana eikä siitä siirry puolison omaisuudeksi minkäänlaista osaa. Samoin omistat kokonaan kaiken avioliiton aikana saamasi omaisuuden. Erotessakin omistat asuntosi kokonaan, mutta tilanteesta riippuen saatat joutua antamaan siitä 0–100 % ex-puolisolle tasinkona. Avioliitto itsessään ei kuitenkaan mitenkään vaikuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteisiin.

Nyt kun tätä avioliittojauhantaa on ollut jo ihan liian pitkään niin osallistun minäkin.

Miten toi sitten toimii esim. omassa tapauksessa jossa tienaan 2 1/2 kertaa enemmän kuin vaimo, mutta käytännössä kaikki on kirjoilla puoliksi. Vaimo maksaa asunnon hoitovastikkeen ja lyhennyksen kokonaan, minä maksan kaiken muun. Esim. olen maksanut uuden auton kokonaan käteisellä, mutta kirjannut sen molemmille… Voiko tosta seurata jossakin vaiheessa ongelmaa, esim. kun vaimo on maksanut asunnon (vakuutuksia lukuunottamatta)?

 

[elmo]

Kokemuksesi perustuu juuri kyseisenä aikana tapahtuneeseen korkokehitykseen, eikä siitä ole yleisperiaatteeksi. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Se on hyvä periaate, joka kannattaa ymmärtää. Samoin se, ettei tässä ole yhtä oikeaa totuutta kun voi mennä kummin päin vain.

Kuten sanoin tästä puhuttiin murossa jo 12v sitten. Osa jaksoi kivenkovaan väittää että ei voi tietää ja historia ei välttämättä toista itseään. Riskipreemiolla ei oikein ole mitään tekemistä historian kanssa. Jotta 12kk tulisi jollain keskimääräisen asuntolainan 20v jaksolla halvemmaksi pitäisi olla aika hemmetin erikoisia taloudellisia skenaarioita joka vuosi ja niiden pitäisi vielä natsata koron tarkistus päiviin.

Kannattaa vaikka lukea tämä artikkeli ajatuksen kanssa. Mun on turha ite yrittää vääntää ratakiskoa.

Aika vähän niitä euroja loppujen lopuksi säästynyt, ellet saanut vielä tuolloin lainaa jossa viitekoron minimiä ei rajoitettu nollaan. Nyt kun ollaan taas koroissa positiivisella puolella, noilla 3kk vs 12kk eroilla voi jo jotain olla merkitystäkin.

Mulla luki siellä kyllä: " varsinkin kun negatiivinen euribor söi marginaalia. "

 

[Jupeli29]

Ainakaan OP asuntolainaa EN suosittele. Asukaa ennemmin vuokralla. Pankin vaihto edessä. On tää nykysin mennyt ihan perseelleen jos halua muutoksia noihin maksuerii niin otetaan 400-500€ jotain toimisto maksuja ja jos sulla on jotain lainoja (esim. remontti) tai jotain niin kaikki pitää ilmottaa (eli lyhyesti kahtovat kaikki tilitapahtumat läpi). Ymmärrän kyllä asian jos on jättänyt lyhennyksiä tai laskuja maksamatta mutta muuten en. Lisäksi vielä säästöjäkin on pahan päivän varalle.
Ennen riitti ihan vaan ilmoitus ja joku syy. Nykyään tosi tiukaksi tää lainojen kk erien pienentäminen mennyt ainakin OP osalta. Lisäksi joku asuntokartoitus pitäisi uusiksi tehä mikä tietenkin maksaa. On tää kummaksi nykysin mennyt. Se on vaan mentävä perus erillä en rupea monia satasia maksamaan muutoksista vaikka kirpasee semmonen summa aika pahasti kun kumminkin täällä syrjäseudulla on auto ihan pakollinen. Tuntuu että pankkivirkailijat eivät tiedä että eläminen kallistuu yhä vaan enempi.

 

[Taneli-]

Nyt kun tätä avioliittojauhantaa on ollut jo ihan liian pitkään niin osallistun minäkin.

Miten toi sitten toimii esim. omassa tapauksessa jossa tienaan 2 1/2 kertaa enemmän kuin vaimo, mutta käytännössä kaikki on kirjoilla puoliksi. Vaimo maksaa asunnon hoitovastikkeen ja lyhennyksen kokonaan, minä maksan kaiken muun. Esim. olen maksanut uuden auton kokonaan käteisellä, mutta kirjannut sen molemmille… Voiko tosta seurata jossakin vaiheessa ongelmaa, esim. kun vaimo on maksanut asunnon (vakuutuksia lukuunottamatta)?

Teoriassa jos kummallakaan ei ole ollut mitään omaisuutta kun on naimisiin menty ja kaikki on "yhteistä" kun ollaan naimisissa niin teoriassa sitten kaikki laitetaan 50/50 kun erotaan.

Käytännössä näin harvoin tapahtuu, esim. yleensä (ei aina) nainen "saa" lapset, vaikka niitä olisi 2kpl. Hyvin harvoin sovitaan niin että mies saa toisen ja nainen toisen lapsen. Yleensä yhdessä sovitaan kumpi saa esim. asunnon ja kumpi auton tms.

Ellei sitten olla riidoissa jolloin pahimmillaan kaikki on pakko myydä ja saatu rahasumma puolittaa ellei toinen suostu tiettyyn hintaan rahaa sitä ottamaan vastaan. Monesti kuitenkin järki voittaa ja esim. asuntoa ei ole pakko myydä tappiolla.

Pahimmillaan sitten riidellään jostain todella pienestä (vaikka WC pytyn "hienot" kannet tai suihkuverho) mutta ollaan tosi suurpiireisiä jostain asioista (pidä sinä tuo iso mersu jos minä saan pitää tämän näppärän pienen fiatin).

Nopeastihan tämä ei tapahdu, Suomessa avioeron saa kun on ensin asunut erillään keskeytyksettä 2 vuotta TAI kun on ollut 6 kuukauden harkinta-aika. Tosin avioero raukeaa jos jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta. (Eli ensin odotetaan se 6kk, minkä jälkeen on lähes 6kk aikaa kertoa että haluaa sen eron.)

Yleisiä avioeron yhteydessä käsiteltäviä kysymyksiä mitä käräjäoikeudessa voidaan käsitellä on mm:

• yhteiselämän lopettamisesta ja siitä, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin
• lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta
• elatusavun suorittamisesta lapselle tai puolisolle
• pesänjakajan määräämisestä osituksen toimittamiseksi

Otaksuen että kyseessä EI ole kansainvälinen avioliitto vaan ihan kahden Suomen kansalaisen välinen niin:
"
Miten omaisuuden ositus toimitetaan?
Puolisot voivat sopia omaisuutensa jaosta keskenään (sopimusositus). Kun ositus toimitetaan sopimusosituksena, osituksesta on laadittava asiakirja, joka on päivättävä ja allekirjoitettava sekä kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Jos puolisot eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen (toimitusositus). Pesänjakaja on tavallisesti asianajaja. Kun pesänjakaja toimittaa osituksen, laaditaan toimituksesta asiakirja, jonka pesänjakaja allekirjoittaa. Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan puolisoilta.

Puolisoiden omaisuussuhteita selvitettäessä ja omaisuuden ositusta suunniteltaessa on aina syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen. Tällöin on myös aiheellista tiedustella mahdollisuutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluista oikeusturvavakuutuksen (kotivakuutus) perusteella tai valtion varoin kustannettua oikeusapua.
"

 

[Andan]

Nyt kun tätä avioliittojauhantaa on ollut jo ihan liian pitkään niin osallistun minäkin.

Miten toi sitten toimii esim. omassa tapauksessa jossa tienaan 2 1/2 kertaa enemmän kuin vaimo, mutta käytännössä kaikki on kirjoilla puoliksi. Vaimo maksaa asunnon hoitovastikkeen ja lyhennyksen kokonaan, minä maksan kaiken muun. Esim. olen maksanut uuden auton kokonaan käteisellä, mutta kirjannut sen molemmille… Voiko tosta seurata jossakin vaiheessa ongelmaa, esim. kun vaimo on maksanut asunnon (vakuutuksia lukuunottamatta)?

Muistan joskus lukeneeni, että teoriassa, jos vain toinen maksaa lyhennystä talosta, autosta tai jostain muusta merkittävästä omaisuuserästä, mikä on merkitty 50/50, se voidaan katsoa lahjaksi, josta tulisi maksaa verot.

Tiedä sitten onko noita kukaan koskaan selvitellyt tai joutunut moisesta veronalaiseksi, kun veikkaan erinäisten epätasapuolisten maksujen olevan yleisiä.

Näköjään on ihan verottajan sivuilla: Milloin pitää maksaa lahjaveroa?

Ei parane ostaa vaimolle kalliita korujakaan tuon mukaan

 

[dropadrop]

Nyt tuli Nordeasta lainatarjous uudelle kämpälle, 0,49 marginaali 12kk Euriborilla.

Mielenkiintoinen aspekti tuossa on väliaikainen rahoitus kun uudiskohdetta rakennetaan, ja pienempi pitkäaikainen laina sen jälkeen. Pankki ei millään halua, että käyttäisimme vanhan asunnon myynnistä saadut rahat lainan lyhentämiseen, vaan yrittää suostutella laittamaan lähes 300k€ Nordean rahastoihin ja pitämään melkein puolen miljoonan velkaa asunnosta… Me kun pyydettiin reilun 150k lainaa.

 

[Kvarkki]

Ei varmasti yhtään ole pankkineidillä tuhmat mielessä Tuosta varmaan sais aika kivan joulubonuksen, jos jollekin saa uunotettua 300 k€ Nordean rahastoihin.

e: Pistä se hankalan paikan eteen ja sano, että voit toki ottaa isomman lainan, mutta pistän ne sitten itse valitsemiini osakkeisiin tms. mitä nyt keksit.

 

[stabbulamus]

Varmasti siellä pankissa pyöritellään et miten saadaan kaikki irti asiakkaiden rahoista.

 

[Rollerix]

Kuten sanoin tästä puhuttiin murossa jo 12v sitten. Osa jaksoi kivenkovaan väittää että ei voi tietää ja historia ei välttämättä toista itseään. Riskipreemiolla ei oikein ole mitään tekemistä historian kanssa. Jotta 12kk tulisi jollain keskimääräisen asuntolainan 20v jaksolla halvemmaksi pitäisi olla aika hemmetin erikoisia taloudellisia skenaarioita joka vuosi ja niiden pitäisi vielä natsata koron tarkistus päiviin.

Kannattaa vaikka lukea tämä artikkeli ajatuksen kanssa. Mun on turha ite yrittää vääntää ratakiskoa.



Mulla luki siellä kyllä: " varsinkin kun negatiivinen euribor söi marginaalia. "

Sillä ei ole mitään väliä mitä jossain murossa on puhuttu 12 v sitten. Asuntolainoja on annettu ja otettu paljon pidempään, ja esimerkiksi edellinen iso myrsky, eli 1990-luvun alun lama korkeine korkoineen tapahtui 30 vuotta sitten.

Tuossa artikkelissa ei todellakaan *millään tavalla* todisteta sitä, että lyhyt korko olisi parempi. Siinä sanotaan vekkulisti: "Parempi voi olla heittäytyä rohkeasti markkinoiden armoille ja ottaa lainaa päivän hintaan: asuntolaina kannattaa sitoa mahdollisimman lyhyeen korkoon, koska se on pitkällä aikavälillä halvempi. "
Siis kannattaa ottaa, koska se on halvempi. No kun ei noin voi sanoa.

Pidempi korko on usein lyhyttä korkeampi juuri epävarmuuden vuoksi (kutsutaan sitä vaikka riskipreemioksi). Korossa näkyy se epävarmuus, joka lainan myöntämiseen liittyy, se siis suojaa lainan antajaa. Mutta samalla lainan ottaja on lyhyttä korkoa paremmassa suojassa, koska korko ei nouse niin nopeasti, jos riski toteutuu.

Vertailukohta löytyy ehkä vakuutuksista. Vakuutuksen ottaja joutuu maksamaan vakuutusmaksua (vrt. isompi mutta pidempi korko), mikä on tavallaan turhaa menoa, jos mitään ei satu. Mutta jos isompaa sattuukin, oli se todella kannattava sijoitus. Vakuutuksen ottamatta jättänyt (vrt. pienempi ja lyhyempi korko) voi vuoden (tai n vuoden) päästä lällättää, että säästi paljon rahaa - näin siis jos mitään ei tapahtunut. Jos isompi vahinko sattui, jälkimmäinen kaveri menetti paljon enemmän kuin vakuutusmaksua maksanut.

Lopulta tuossa on kyse uhkapelistä, joka perustuu todennäköisyyksiin. Lyhyttä korkoa suosiva on enemmän peluri, joka uskoo voittavansa sillä että ei lukitse korkoaan pidemmäksi aikaa. Pitkän koron ottava on enemmän konservatiivinen ja on valmis maksamaan jonkin verran siitä ettei yllätyksiä tule seuraavaan 12 kuukauteen tai pidempään aikaan (kiinteät korot pidemmällä aikavälillä).

 

[Kasikaks]

Totta mutta meinasin vaan että kyllä asunto pitäisi olla maksettu jo ennen eläkeikää.

Mitä teet eläkkeellä omakotitalolla? Miksei eläkkeellä jäädessä myisi asuntoaan pois ja muuttaisi pienempään ja samalla velaton? Omakotitalo kait perinteisesti ostetaan perheasunnoksi, siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois katoaa pääasiallinen tarve koko omakotitalolta.

 

[Mikkos]

Mitä teet eläkkeellä omakotitalolla? Miksei eläkkeellä jäädessä myisi asuntoaan pois ja muuttaisi pienempään ja samalla velaton? Omakotitalo kait perinteisesti ostetaan perheasunnoksi, siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois katoaa pääasiallinen tarve koko omakotitalolta.

Höpö höpö. Moni muuttaa omakotitaloon kun lapset ovat lentäneet maailmalle.

 

[burmanm]

Mitä teet eläkkeellä omakotitalolla? Miksei eläkkeellä jäädessä myisi asuntoaan pois ja muuttaisi pienempään ja samalla velaton? Omakotitalo kait perinteisesti ostetaan perheasunnoksi, siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois katoaa pääasiallinen tarve koko omakotitalolta.

Ainakin meillä se pääasiallinen tarve oli muuttaa pois kaiken maailman taloyhtiöistä. Toki kiva se oli lapsille omat pihat sun muutkin saada, vaikka enemmän joskus tuntuu että minä niistä nautin. Niin ja omasta harrastetilastani ja ..

Eiköhän se ole OKT -> hauta. Välissä ehkä Florida.

 

[jinx1980]

Siitäkään en muuten ole aivan varma että miten tuo kahden vuoden sääntö ja mahdolliset myyntivoitot menevät, mulla on tulossa se kaksi vuotta samassa osoitteessa kuitenkin täyteen ensi kevään aikana. "Nollaantuko" se kahden vuoden ehto uusien kauppojen yhteydessä?

Jos tulevalla exällä ei ole myöskään 2v täynnä niin kun teette alihintaisen kaupan niin exälle tulee vähennyskelpoista tappiota myynnistä (rahanarvoinen ”etu”). Eli saatte ”alihintaisella” kaupalla etua tuotakin kautta kupattua yhteiskunnalta ja jos sovussa eroatte niin miksi (loput rahasta exälle käteisellä että saatte tilit tasan).

Tohon sun 2v kysymykseen vastaus kohdassa 4.1 ja kohdassa 4.4 avioliiton ositusta koskeva poikkeus

Verovapaa oman asunnon luovutus

www.vero.fi

”Jos verovelvollinen on hankkinut asunnon useammalla eri saannolla, verovapauden edellytykset ratkaistaan kullakin saannolla hankitun osuuden osalta erikseen. Esimerkiksi tapauksessa, jossa puoliso oli ostanut toisen puolison osuuden heidän yhdessä omistamastaan ja vakituisena asuntona käyttämästään asunnosta, myyntivoitto katsottiin puolisolta ostetun osuuden osalta veronalaiseksi, kun säädetty omistusaika ei siltä osin täyttynyt (KHO 1985-B-II-586).”

Ette ollut naimisissa tai saa tuota hoidettua sisäisellä rahalla? Eli 2v alkaa tolle ostetulle osalla juosta erikseen.

 

[jinx1980]

Sillä ei ole mitään väliä mitä jossain murossa on puhuttu 12 v sitten. Asuntolainoja on annettu ja otettu paljon pidempään, ja esimerkiksi edellinen iso myrsky, eli 1990-luvun alun lama korkeine korkoineen tapahtui 30 vuotta sitten.

Tuossa artikkelissa ei todellakaan *millään tavalla* todisteta sitä, että lyhyt korko olisi parempi. Siinä sanotaan vekkulisti: "Parempi voi olla heittäytyä rohkeasti markkinoiden armoille ja ottaa lainaa päivän hintaan: asuntolaina kannattaa sitoa mahdollisimman lyhyeen korkoon, koska se on pitkällä aikavälillä halvempi. "
Siis kannattaa ottaa, koska se on halvempi. No kun ei noin voi sanoa.

Pidempi korko on usein lyhyttä korkeampi juuri epävarmuuden vuoksi (kutsutaan sitä vaikka riskipreemioksi). Korossa näkyy se epävarmuus, joka lainan myöntämiseen liittyy, se siis suojaa lainan antajaa. Mutta samalla lainan ottaja on lyhyttä korkoa paremmassa suojassa, koska korko ei nouse niin nopeasti, jos riski toteutuu.

Vertailukohta löytyy ehkä vakuutuksista. Vakuutuksen ottaja joutuu maksamaan vakuutusmaksua (vrt. isompi mutta pidempi korko), mikä on tavallaan turhaa menoa, jos mitään ei satu. Mutta jos isompaa sattuukin, oli se todella kannattava sijoitus. Vakuutuksen ottamatta jättänyt (vrt. pienempi ja lyhyempi korko) voi vuoden (tai n vuoden) päästä lällättää, että säästi paljon rahaa - näin siis jos mitään ei tapahtunut. Jos isompi vahinko sattui, jälkimmäinen kaveri menetti paljon enemmän kuin vakuutusmaksua maksanut.

Lopulta tuossa on kyse uhkapelistä, joka perustuu todennäköisyyksiin. Lyhyttä korkoa suosiva on enemmän peluri, joka uskoo voittavansa sillä että ei lukitse korkoaan pidemmäksi aikaa. Pitkän koron ottava on enemmän konservatiivinen ja on valmis maksamaan jonkin verran siitä ettei yllätyksiä tule seuraavaan 12 kuukauteen tai pidempään aikaan (kiinteät korot pidemmällä aikavälillä).

Lyhyesti sanottuna olet väärässä.

Vähän pidemmin selittäen 1kk vs 12kk euriborissa on keskimäärin 1% yksikön ero koko ajan. Ero kasvaa korkojen noustessa ja pienenee laskiessa. Esim nyt ero on ~1,5% yksikköä.

Euriborkorot päivittäin

Euriborkorot päivittäin

www.suomenpankki.fi

Mitä tuo tarkoittaa käytännössä esim. 1kk euribor velallinen maksaa joulukuusta lähtien samaa korkoa kuin mikä 12kk velallinen on maksanut jo syyskuusta eli 3kk ajan. Karkeasti voidaan sanoa että tuon 3kk ajan on nousussakin 1kk euriborilla säästänyt 0,7%/kk eli 2,1% yhteensä ja se tekee 0,23% lopuille 9kk tasaisesti jaettuna. Eli jos 1kk euribor nousisi tasaisesti niin se saisi olla ~2% 9kk päästä (tällöin 12kk euribor olisi 3,5%) tuntumassa ja 1kk velallinen ei ole vielä edes tehnyt tappiota edes nousevassa korkoympäristössä.

Ei varmaan tarvitse erikseen kuvata millainen ”upside” 1kk:lla on laskevassa korossa, siellä kun tehdään tiliä useita prosenttiyksiköitä.

Toisin sanoen nousussa 1kk euriborilla otetaan (oikeastaan vain) marginaalisesti turpaan, tasaisessa menossa kääritään tasainen 1% taskuun ja laskussa tienataan helvetisti.

Tilastoja koroista löytyy vaikla kuinka pitkälle, siitä vaan pythonilla vääntämään koodia joka laskee vuoden jokaiselle päivälle otetun otetun lainojen toteutuman. Sieltä ei pitkiä jaksoja löydy mistään jossa 12kk euribor olisi ylipäänsä voitolla ja kun laina otetaan lähtökohtaisesti min 10v niin voin luvata ettei löydy yhtäkään. Ja nekin pätkät jotka on 12kk suosiollisia on säästetyn rahamäärän osalta ihan minimaalisia vs 1kk tuomat säästöt pitkässä juoksussa.

Karkeasti voi sanoa että tuosta ”vakuutuksesta” maksaa minimissään 1% yksikön, kun voittaa voi vain 0,1% onko se sitten sen arvoista on jokaisen itsensä päätettävissä.

 

[Rollerix]

Lyhyesti sanottuna olet väärässä.

Tämä lause yhdistettynä siihen, että sen jälkeen kirjoitat pitkät pätkät historiaan pohjautuvia asioita, osoittaa että tätä keskustelua on turha jatkaa. Et ole ymmärtänyt olennaista.

 

[JPKainulainen]

Tämä lause yhdistettynä siihen, että sen jälkeen kirjoitat pitkät pätkät historiaan pohjautuvia asioita, osoittaa että tätä keskustelua on turha jatkaa. Et ole ymmärtänyt olennaista.

Ei tämä pelkkään historiaan perustu. Jo ihan rahoituksen perusteorioiden mukaan pidemmän duraation pätkä sisältää suuremman riskin ja on siksi lähtökohtaisesti aina kalliimpi.

12kk euriborilla saa 12kk kiinteän koron, jolloin se on turvallisempi vaihtoehto ainakin sen vuoden verran. Se ei muuta sitä tosiasiaa että lähtökohtaisesti lyhempi korko tulee aina pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Toki jos pelaa korkojen nousua voi nyt lukita 12kk ja toivoa että sen saa vaihdettua lyhyempään joskus myöhemmin.

 

[JRan]

Ei tämä pelkkään historiaan perustu. Jo ihan rahoituksen perusteorioiden mukaan pidemmän duraation pätkä sisältää suuremman riskin ja on siksi lähtökohtaisesti aina kalliimpi.

Tämä on juurikin näin ja moneen kertaan tässä ketjussa sama keskustelu käyty. Tulevasta kukaan ei tiedä ja menneessä jos otetaan vaikka pidempi 20 vuoden sykli, niin lyhyempi korko olisi varmasti ollut aina halvempi. Eipä taida olla mitään tuotetta markkinoilla, jolla voi suojautua riskeiltä 35 vuoden ajan. 12kk eb se ei ainakaan ole, riski on täysin sama, kuin 1kk:n eb:ssa. Ainoat varmasti toimivat vaihtoehdot ovat käteinen ja vakuutus joka maksaa lainan pois/lyhentää sitä jos itse ei kykene.

 

[henkkahei]

Tilastoja koroista löytyy vaikla kuinka pitkälle, siitä vaan pythonilla vääntämään koodia joka laskee vuoden jokaiselle päivälle otetun otetun lainojen toteutuman. Sieltä ei pitkiä jaksoja löydy mistään jossa 12kk euribor olisi ylipäänsä voitolla ja kun laina otetaan lähtökohtaisesti min 10v niin voin luvata ettei löydy yhtäkään. Ja nekin pätkät jotka on 12kk suosiollisia on säästetyn rahamäärän osalta ihan minimaalisia vs 1kk tuomat säästöt pitkässä juoksussa.

Heh, juuri tuossa yhtenä projektina väänsin mainitsemasi kaltaista euribor-laskuria ja mitä nyt testaillut sitä (vertaan 12, 6 ja 3kk euriboreita) niin kyllä se vain niin on että 3kk euribor on halvempi, pitkällä aikavälillä. Yksittäisiä jaksoja (1-2 vuoden mittaisia nousevien korkojen aikoja) on, jossa 12kk euribor on ollut halvempi. Mutta siihenpä se sitten jää kun parametriksi asetetaankin vaikka 10 vuotta. Pitää katsoa saisinko tehtyä jonkunlaisen lopullisen tuotteen jota kaikki saisi testata.

 

[jinx1980]

Heh, juuri tuossa yhtenä projektina väänsin mainitsemasi kaltaista euribor-laskuria ja mitä nyt testaillut sitä (vertaan 12, 6 ja 3kk euriboreita) niin kyllä se vain niin on että 3kk euribor on halvempi, pitkällä aikavälillä. Yksittäisiä jaksoja (1-2 vuoden mittaisia nousevien korkojen aikoja) on, jossa 12kk euribor on ollut halvempi. Mutta siihenpä se sitten jää kun parametriksi asetetaankin vaikka 10 vuotta. Pitää katsoa saisinko tehtyä jonkunlaisen lopullisen tuotteen jota kaikki saisi testata.

Pistä se 1kk sinne samalla rahalla kanssa mukaan niin näkee kivasti niiden kaikkien eron toisiinsa. Mutta joo myös 3kk on myös selvästi halvempi vaikka 1kk onkin ihan omalla tasolla, 6kk ero alkaa olemaan melko kosmeettinen.

 

[Musashi]

Säännöllisesti tämä pulpahtaa esiin keskusteluun. Kuten yllä on todettu, niin pääsääntöisesti lyhyempi korko on halvempi kuin pitkä, koska siinä on vähemmän riskiä sisällä ja kun tarkastellaan vuosien ajanjaksolla pitkä korko voi olla hetkittäin harvoin edullisempi koronmääräytymispäivänä kuin lyhyt.

Lukuja eri euriboreista löytyypi netistä esim. Suomen pankin sivuilta ja näppärästi saa leikattua-liimattua datan myös taulukkolaskentaohjelmaan jos haluaa jatkojalostaa sitä.

 

[JRan]

Säännöllisesti tämä pulpahtaa esiin keskusteluun. Kuten yllä on todettu, niin pääsääntöisesti lyhyempi korko on halvempi kuin pitkä, koska siinä on vähemmän riskiä sisällä ja kun tarkastellaan vuosien ajanjaksolla pitkä korko voi olla hetkittäin harvoin edullisempi koronmääräytymispäivänä kuin lyhyt.

Lukuja eri euriboreista löytyypi netistä esim. Suomen pankin sivuilta ja näppärästi saa leikattua-liimattua datan myös taulukkolaskentaohjelmaan jos haluaa jatkojalostaa sitä.

Juu ja riskitaso viitekoron (lyhyen tai pitkän) valinnassa ei ole missään nimessä verrattavissa siihen että otin kotivakuutuksen tai en ottanut vakuutusta.

 

[samsungaaja]

Just nyt tuo 3kk ei kovin houkutteleva, korkeampi marginaali arvatenkin ja korot eivät ainakaan heti laskemassa. Korkovähennystäkään ei kohta enää ole, siitäkin voi laskea "pinnan" lisää koron päälle joten eiköhän aika pian olla siinä stressitestin 6 %:ssa.. Plus kaiken muun kallistuminen joten jos tarkistus lähellä niin lukitsisin 12 kk, nyt kerätään rahnua 3 kk:lla.

Edit. ehkä hieman liioittelin, 4 % realistinen ensi vuonna?

 

[JaySon]

Tuota eri euriborien hintaeroa voi miettiä tosiaan niiden riskien osalta ihan käytännön esimerkinkin avulla. Otetaan esimerkiksi sää ulkona. Esim jokaisen on helpompi arvioida mahdollinen säätila vuorokauden päähän tarkemmin kuin esim 4 vuorokauden päähän. Tuo pidempi ajanjakso tuossakin esimerkissä tuo huomattavan määrän lisää epävarmuustekijöitä (riskejä) ennustamiseen. Samalla tavalla riskejä leivotaan sisään niihin euribor-korkoihinkin - ja se näkyy niiden tasossa.

 

[chrisekh]

ja korot eivät ainakaan heti laskemassa.

Tiedatko enemman kuin markkinat?

 

[JaySon]

En ihan tiedä mistä tuo useaan otteeseen mainittu korkeampi marginaali lyhyemmällä euriborilla juontaa. Itse juuri kilpailutin 6 pankkia. Jokainen niistä tarjosi 6kk euriboria joista vain yksi tarjosi sitä 0,1 %-yksikkö korkeammalla korolla. 3kk euriboria tarjonneista pankeista (4 kpl) vain yksi pankki tarjosi korkeampaa korkoa 3kk:lle kuin 12kk:lle. Eli tuolla pikku otannalla (ei toki yleistettävissä), pankeista selvästi vain vähemmistö yritti tingata isompaa marginaalia lyhyemmällä korolla.

 

[BongisKhan]

En ihan tiedä mistä tuo useaan otteeseen mainittu korkeampi marginaali lyhyemmällä euriborilla juontaa. Itse juuri kilpailutin 6 pankkia. Jokainen niistä tarjosi 6kk euriboria joista vain yksi tarjosi sitä 0,1 %-yksikkö korkeammalla korolla. 3kk euriboria tarjonneista pankeista (4 kpl) vain yksi pankki tarjosi korkeampaa korkoa 3kk:lle kuin 12kk:lle. Eli tuolla pikku otannalla (ei toki yleistettävissä), pankeista selvästi vain vähemmistö yritti tingata isompaa marginaalia lyhyemmällä korolla.

Loppupeleissä tilanne on kuitenkin aina se, että korko == velan antajan "vakuutus" sen riskin varalta, että velallinen ei maksakaan velkasummaa osittain tai kokonaan takaisin. Mitä suurempi riski, että rahoja jää saamatta takaisin, sitä suurempi korko. Pankkien osalta vielä sekin ulottuvuus, että velanantamisen on tarkoitus olla tuottoisaa liiketoimintaa, joten kun otetaan näiden eri pituisten viitekorkojen historiallinen kehitys huomioon, heidän intressinsä saatta olla kompensoida matalampaa kokonaiskorkotuottoa korkeammalla marginaalikorolla. Jos viitekorot on pakkasella ja marginaali liian pieni, pankki ottaa lainasta persnettoa.

Toki nyt tällä hetkellä kun viitekorot nousevat, tilanne on siinä mielessä eri, että lyhyet viitekorot ovat itseasiassa pankin etu ja heillä ei ole välitöntä intressiä nostaa marginaalia, eli nyt voi tosiaan olla ihan hyvä aika neuvotella siirtymä lyhyempiin viitekorkoihin.

 

[chrisekh]

Loppupeleissä tilanne on kuitenkin aina se, että korko == velan antajan "vakuutus" sen riskin varalta, että velallinen ei maksakaan velkasummaa osittain tai kokonaan takaisin.

Ei pida paikkaansa. Korko on inflaation, kulujen, voiton ja riskien hallintaa.

 

[samsungaaja]

Tiedatko enemman kuin markkinat?

Tiedän että kaikki kallistuu nyt ja varmasti ensi vuonnakin?

 

[Rollerix]

Ei tämä pelkkään historiaan perustu. Jo ihan rahoituksen perusteorioiden mukaan pidemmän duraation pätkä sisältää suuremman riskin ja on siksi lähtökohtaisesti aina kalliimpi.

12kk euriborilla saa 12kk kiinteän koron, jolloin se on turvallisempi vaihtoehto ainakin sen vuoden verran. Se ei muuta sitä tosiasiaa että lähtökohtaisesti lyhempi korko tulee aina pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Toki jos pelaa korkojen nousua voi nyt lukita 12kk ja toivoa että sen saa vaihdettua lyhyempään joskus myöhemmin.

Varmaan onkin niin, että *todennäköisesti* lyhyellä korolla pääsee halvemmalla. Siihen vain liittyy enemmän riskejä, ja joskus ne riskit voivat johtaa siihen että maksukyky vaikeutuu pahasti tai loppuu kokonaan. Olen samaa mieltä siitä, että tällaiset tilanteet eivät ole kovin todennäköisiä. Mahdollisia kuitenkin ja siksi olen vastaan sellaista "yleistä totuutta", että lyhyt korko olisi aina halvempi ja kaikille parempi vaihtoehto. Turha tässä varmaan enempää jauhaa.

 

[pähk1nä]

Varmaan onkin niin, että *todennäköisesti* lyhyellä korolla pääsee halvemmalla. Siihen vain liittyy enemmän riskejä, ja joskus ne riskit voivat johtaa siihen että maksukyky vaikeutuu pahasti tai loppuu kokonaan. Olen samaa mieltä siitä, että tällaiset tilanteet eivät ole kovin todennäköisiä. Mahdollisia kuitenkin ja siksi olen vastaan sellaista "yleistä totuutta", että lyhyt korko olisi aina halvempi ja kaikille parempi vaihtoehto. Turha tässä varmaan enempää jauhaa.

20 vuoden laina-ajalla se riski on samaa luokkaa lyhyemmälläkin euriborilla. Muutaman vuoden laina-ajalla voidaan keksiä teoreettisia skenaarioita, joilla pitkä korko tulee halvemmaksi. Laina-ajan pidentyessä se kuitenkin vaatisi sen, että korko laskee aina ennen korontarkistusta ja nousee lähes välittömästi sen jälkeen, joka vuosi, koko laina-ajan.

 

[JaySon]

Varmaan onkin niin, että *todennäköisesti* lyhyellä korolla pääsee halvemmalla. Siihen vain liittyy enemmän riskejä, ja joskus ne riskit voivat johtaa siihen että maksukyky vaikeutuu pahasti tai loppuu kokonaan. Olen samaa mieltä siitä, että tällaiset tilanteet eivät ole kovin todennäköisiä. Mahdollisia kuitenkin ja siksi olen vastaan sellaista "yleistä totuutta", että lyhyt korko olisi aina halvempi ja kaikille parempi vaihtoehto. Turha tässä varmaan enempää jauhaa.

Boldattuun: Tietenkään jokaiselle ei lyhyempi korko sovi jos haluaa lisää ennustettavuutta, siitä tietysti on myös maksettava hintaa. Ei kai kukaan väittänytkään että lyhyempi korko olisi aina halvempi - pitkässä juoksussa se vaan on halvempi juurikin paremman ennustettavuuden ja sitä myötä pienemmän riskin takia.

 

[BongisKhan]

Ei pida paikkaansa. Korko on inflaation, kulujen, voiton ja riskien hallintaa.

Mjoo, totta sinänsä. Ehkä olisi pitänyt sanoa yleisemmällä tasolla, että korko on vakuutus sille, että lainanantaja ei saa rahojansa takaisin vähintään täysimääräisinä.

 

[JRan]

Mjoo, totta sinänsä. Ehkä olisi pitänyt sanoa yleisemmällä tasolla, että korko on vakuutus sille, että lainanantaja ei saa rahojansa takaisin vähintään täysimääräisinä.

Oikeastaan ei liity siihen mitenkään. Lainanantaja turvaa itsensä vakuudella ja tienaa korolla. Eli korolla ei ole mitään tekemistä rahojen takaisin saannin kanssa. Toki korkoa voidaan vielä lisätä marginaalilla kovan riskin lainoissa (eli paska vakuus, huono maksaja) tai alentaa matalan riskin lainoissa (hyvä vakuus, hyvä maksaja).

Edit: lisättäköön vielä että se euribor on rahan markkinahinta tietyllä hetkellä jolla pankki voi ottaa lainaa muilta pankeilta, jotta voi lainata sitä eteenpäin.

 

[BongisKhan]

Oikeastaan ei liity siihen mitenkään. Lainanantaja turvaa itsensä vakuudella ja tienaa korolla. Eli korolla ei ole mitään tekemistä rahojen takaisin saannin kanssa. Toki korkoa voidaan vielä lisätä marginaalilla kovan riskin lainoissa (eli paska vakuus, huono maksaja) tai alentaa matalan riskin lainoissa (hyvä vakuus, hyvä maksaja).

Puhuin nyt yleisemmin koron funktiosta taloustieteellisenä käsitteenä, enkä pelkästään asuntolainoja yhteydessä. Aika monissa eri lainatyypeissä kun ei välttämättä ole mitään varsinaista vakuutta ollenkaan.

 

[JRan]

Puhuin nyt yleisemmin koron funktiosta taloustieteellisenä käsitteenä, enkä pelkästään asuntolainoja yhteydessä. Aika monissa eri lainatyypeissä kun ei välttämättä ole mitään varsinaista vakuutta ollenkaan.

Juu toki täysin vakuudettomissa lainoissa korko toimii näin. Toki silloin se ei ole enää markkinoihin sidoksissa, vaan täysin mielivaltainen, esimerkiksi 20%.

 

[Rollerix]

20 vuoden laina-ajalla se riski on samaa luokkaa lyhyemmälläkin euriborilla. Muutaman vuoden laina-ajalla voidaan keksiä teoreettisia skenaarioita, joilla pitkä korko tulee halvemmaksi. Laina-ajan pidentyessä se kuitenkin vaatisi sen, että korko laskee aina ennen korontarkistusta ja nousee lähes välittömästi sen jälkeen, joka vuosi, koko laina-ajan.

Pitkä laina-aikakaan ei välttämättä tasaa riskiä. Esim. siksi että voimakas tilapäisluonteinen korkojen nousu voi johtaa lyhyellä korolla helpommin maksukyvyttömyyteen, jolloin pitkää laina-aikaa ei tule. Pointtina vain se että nämä eivät ole yksinkertaisia asioita eikä ajattelun perustana voi käyttää vain viime vuosien matalien ja melko tasaisten korkojen aikoja.

 

[Andan]

Pitkä laina-aikakaan ei välttämättä tasaa riskiä. Esim. siksi että voimakas tilapäisluonteinen korkojen nousu voi johtaa lyhyellä korolla helpommin maksukyvyttömyyteen, jolloin pitkää laina-aikaa ei tule. Pointtina vain se että nämä eivät ole yksinkertaisia asioita eikä ajattelun perustana voi käyttää vain viime vuosien matalien ja melko tasaisten korkojen aikoja.

Eikö tuollanen yhtäkkinen korkopiikki ole suurempi ongelma pidemmän koron kanssa, koska sitten sitä korkeampaa korkoa pitää maksaa esim. 12kk vs 1kk

 

[Proscribo]

Eikö tuollanen yhtäkkinen korkopiikki ole suurempi ongelma pidemmän koron kanssa, koska sitten sitä korkeampaa korkoa pitää maksaa esim. 12kk vs 1kk

Skenaariossa se korkopiikki vissiin sattuu 12kk tarkistuksen jälkeen mutta taas laskee takaisin siedettävälle tasolle ennen seuraavaa 12kk tarkistusta. Onhan se joo mahdollista, mutta niin on lottovoittokin jolla voi kuitata koko velan viitekorosta riippumatta.

 

[Andan]

Skenaariossa se korkopiikki vissiin sattuu 12kk tarkistuksen jälkeen mutta taas laskee takaisin siedettävälle tasolle ennen seuraavaa 12kk tarkistusta. Onhan se joo mahdollista, mutta niin on lottovoittokin jolla voi kuitata koko velan viitekorosta riippumatta.

Jepjep, alkaa olla kyllä kohtuullista hakemalla hakemista noissa skenaarioissa eli siis just vajaa 12kk pitkä "voimakas tilapäisluontoinen korkojen nousu", joka ajoittuu juuri 12kk koron tarkistuksen jälkeen. Noh, osuuhan se lottovoittokin tosiaan aina jollekin Tuollaisessa tapauksessa se osuisi kyllä niin monelle negatiivisessa mielessä sen vajaan 12kk aikana, että sellaisen jakson ilmenemisen todennäköisyys ilman radikaaleja korjaavia toimenpiteitä on pienempi kuin päävoitolla eurojaskassa, siis käytännössä 0

 

[jinx1980]

Jepjep, alkaa olla kyllä kohtuullista hakemalla hakemista noissa skenaarioissa eli siis just vajaa 12kk pitkä "voimakas tilapäisluontoinen korkojen nousu", joka ajoittuu juuri 12kk koron tarkistuksen jälkeen. Noh, osuuhan se lottovoittokin tosiaan aina jollekin Tuollaisessa tapauksessa se osuisi kyllä niin monelle, että sellaisen jakson ilmenemisen todennäköisyys ilman radikaaleja korjaavia toimenpiteitä on pienempi kuin eurojaskassa, siis käytännössä 0

Eikä tuossa (tv-shopin sanoin) kaikki, tuossa skenaariossa jää huomioimatta että niitä 12kk euriborin haltijoita on kuitenkin vuoden jokaiselle kuukaudelle, eli jos nyt tommoinen satutarina tapahtuisi niin vain x/12 12kk euriborin haltijoista tuosta hyötyisi, lopuille se tarkastus osuisi johonkin kohtaan tuota piikkiä ja sen minkä tuo kuvitteellinen x/12 osa säästää niin loput (12-x)/12maksaa eli kyseessä "täysi lotto" johon ei omalla euribor valinnalla voisi käytännössä vaikuttaa.

Tuntuu vähän että tässä pikkuhiljaa vaihtuu keskustelu puhtaaksi satuiluksi/tarinan kerronnaksi, joten itse jätän kommentoinnit tähän...

 

[elmo]

Pitäähän sitä nyt hakea niitä absuderja skenaarioita ettei tarvitse myöntää olleensa väärässä.

Onhan se nyt hyvä varautua siihen että Putin nukettaa ja korot nousee 30-50% paikkeille ja 3kk euroborlaiset defaulttaa 0-3kk sisään. Sitten 12kk kerho saa sentään kusta housuihinsa ja defaulttaa vasta 0-12kk sisään.

12kk siis on järkevämpi