Itsellä on kyllä se kokemus, että viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa voi olla varsin mitättömiäkin tuloja ja tulevia tuloennusteita voi maalailla varsin rennolla otteella, kunhan vakuuspuoli on rautaa.
Kuinkakohan pitkään tuokin jatkaa nousuuan tuohon mielettömään päivätahtiin...
Todennäköisesti siihen saakka kunnes on oma tarkistuspäivä. Sen jälkeen alkaa tasainen laskuKuinkakohan pitkään tuokin jatkaa nousuuan tuohon mielettömään päivätahtiin...
Jatkaahan tuo, kun alkuvuodelle ennuste on 3-3,5%. Voi todellisuudessa olla enemmänkin.Kuinkakohan pitkään tuokin jatkaa nousuuan tuohon mielettömään päivätahtiin...
Pankki lähtee ilmeisesti siitä olettamasta, että harva pitää rahojaan käteisenä, eli johonkin ne käteiset jossain vaiheessa sijoitetaan tai tuhlataanTässä pankit (etenkin ne isoimmat) ajattelee asioita aina hiukan oudosti, kysellään tuloja ja kulutustottumuksia. Kuitenkin unohdetaan, että lainan noston jälkeen lainan ottaja voi myös ottaa yhtä helposti lopputilin, kun tuhlata käteiset rahansa. Pankkihan turvaa oman selustansa vakuuksilla, joten siinä mielessä varallisuus pitäisi huomioida yhtä hyvin, kuin tulotkin.
Pitäisi kokeilla sanoa lainaneuvottelussa, että muut nettotulot kuukaudessa on 20k€ ja siirtää tämän joka kuukausi tilille jostain muualta ja sitten liikuttelee samat rahat taas eteenpäin muualle. Tätä loopilla, niin olisiko sitten pankin silmissä jotenkin parempi asiakas, kun vaikka 500k€ kerta talletuksella, jonka voi tuhlata.
Tai jos aikomus on pitää rahoja vain käteisenä, niin miksei sitten ottaisi lainaa vähemmän ja rahoittaa asuntoa ennemmin sillä käteisellä. Enpä tiedä.Ai niin, että työllä säästetyt rahat kyllä tuhlataan varmasti johonkin, mutta työstä tuleva palkka on huomattavasti arvokkaampaa? Eli sitä työstä saatavaa palkkaa ei tuhlata tai sijoiteta? Ja jos tekee niin että säästää sen, niin samalla se muuttuu "arvottomaksi omaisuudeksi", joka pankin mielestä on huonompaa rahaa, kuin täysin epävarma raha palkkana työstä.Pankki lähtee ilmeisesti siitä olettamasta, että harva pitää rahojaan käteisenä, eli johonkin ne käteiset jossain vaiheessa sijoitetaan tai tuhlataan
Työpaikka taas nähdään asiana, josta oletusarvoisesti yritetään pitää kiinni. Ja toisaalta työpaikkakin vaikuttaa jo nykyään, eli esim. lääkäri saa todennäköisesti paremmin lainaa kuin vastaaviin tuloihin pääsevä suhdanneherkällä alalla työskentelevä.
Ei koroilla ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa vähintään inflaation tasolla, jotta se saadaan tapettua. Nythän ollaan reilusti negatiivisissa reaalikoroissa. Paljon enemmän kuin ns. nollakorkoaikaan.Kuinkakohan pitkään tuokin jatkaa nousuuan tuohon mielettömään päivätahtiin...
Eli odotellaan sitä 10% puhkeamista?
Muistetaan, että 10% korot eivät mitään tavattomia ole olleet. Viimeiset 10 vuotta on eletty non-stop-poikkeustilassa. Väki on siihen kyllä ehtinyt tottua, mutta tämä ei ole ollut normaalia.
kyllä ne eu:n aikana aika tavattomia ovat olleet. Eli ei koskaan.
Ei ole mikään salaisuus, että 120m2 sähkölämmitteinen talo avaimet käteen maksoi
Kyllä, mutta pidemmällä aikavälillä ei. Euroaikana korkeimmillaan on oltu noin 6 prosentissa. Pointti oli, että nollakorkoaika on ollut täysin ennenkuulumatonta poikkeusaikaa.
Niin kuin sanoin, en tiedä mihin logiikka perustuu, kunhan arvelen. Se toki on selvää, että käteinen ei ole niin hyvä vakuus kuin pantattu omaisuus, koska sitä ei voi "hukata" niin kauan kuin se on lainan vakuutena. Palkkatulot ovat varmaan parempia, koska siinä tulo on säännöllistä samoin kuin lainan lyhennykset, eli etukäteen ei voi palkkaa tuhlata, vaan se tulee tipottain tilille samoin kuin lyhennykset.
Juu ei omassa kommentissa ollutkaan kyse siitä, että käteinen olisi vakuus millekään (niinkuin ei ole työ tai palkkakaan) vaan väline, jolla lainaa voi lyhentää yhtä hyvin kuin sillä palkallakin. Toki käteisessä on se etu, että sitä voi ihan oikeasti käyttää 100% vakuutena mille lainalle tahansa. Tähän ei toki yksikään työpaikka pysty.
Sinulla siis tasalyhennys, eli annuiteetti. Mutulla sanoisin, että iso osa asuntovelkaisista makselee tasaerällä, joten korkojen noustessa vain maksuaika pitenee, eikä siten vaikuta suoranaisesti arkiseen kulutukseen. Tietysti sitten erikseen ne jotka ottaneet maksimilainat tasaerällä ja alkaa pankilla tökkimään kun max. laina-aika ylittää 30 vuotta tms.
Jos nyt tarkkoja ollaan niin tasalyhennys =/ annuiteetti.
Tämä on aika tapauskohtaista. Eli varmasti ei ole ongelma, jos otat kymmenen vuoden lainan tai maksat 200k€ lainasta 1500€/kk.
Juu ja yhtiölainat voi olla vaikka 70% ja kohta alkaa hapottamaan oikeasti se 1000€/kk lisäkorko.
Nyt tiedät yhden. Minulla on tasalyhennys.
ASP oli 24v 11k erien puolesta. Näin ainakin itsellä ottaessa.
Pikainen Googlailu antoi ASP-lainan enimmäispituudeksi 25v.
Tässähän mennään silti sillä että laina erääntyy tiettynä päivänä. Eli korot on maksettava kokonaan, vaikka ne olisi yli sovitun lyhennyksen. Vähän sama asia, jos otat lyhennysvapaata, niin ei se kasvata laina-aikaa, vaan laina erääntyy edelleen samana päivänä. Joudut maksamaan lainaa sitten esimerkiksi yhden vuoden edestä silloin erääntymispäivänä. Toki voit neuvotella jotain muuta, mutta jos enimmäislaina-aika on tapissa, niin sitten se on joku muu laina tms.
Meille nordea sanoi joskus tossa pari vuotta sitten, että pitäisi kirjata jotenkin muuten tuo omistus suhde (tai miten se nyt sanotaan) kuin pankin kautta. Aspia haettiin sillon ja ei kuulemma onnistu esim 70/30.
Niin siis ainoa mihin tämän voi virallisesti kirjata on kauppakirja, jonka jälkeen sen perusteella tämä tieto kirjataan itse netissä verottajalle sekä esimerkiksi taloyhtiön tietoihin. Varainsiirtoveroilmoitus, pitää tehdä sillä nolla verollakin.
Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.
Eiköhän tuo ole tapauskohtaista, varsinkin tällaisessa poikkeuksellisen nopean koronnousun tilanteessa, ellei sopimuksessa sitten erikseen mainita jotain muuta. Itselläni oli aikanaan vähän yli 5% kokonaiskoron aikoihin tasaerälyhennys ja koron osuus selvästi suurempi kuin lyhennys.
En tiedä onko noissa eroa pankkien välillä, mutta omassa aikanaan ehto oli että kuukausierä on aina minimissään koron suuruinen, eli jos korko nousee niin paljon että koron osuus nousee suuremmaksi kuin sovittu erä, nostetaan kk-erää vastaamaan koron määrää. Eli ei tarvinut olla 50/50, mutta eipä pankit Suomessa myönnä sellaista lainaa joka ei lähtökohtaisesti lyhene, varmaan myöntämishetkellä tuo voi olla jonkinlainen lähtökohta että vähintään puolet...
Nopeasti kun katsoi tuosta 2014 verotuspäätöstä niin ensiasunnon koroista sai silloin vähentää 75% verotuksessa...
Niin siis tämähän johtuu ihan siitä, että nyky "suomalainen" käy pudottamassa äänestylapun uurnaan, jossa on bile Sannan tai sen kaverin numero. Eli nyky hallitus lyö niin kovaa kun pystyy jokaista joka yrittää tienata, rikastua tai edes elää tavallista elämää.
2012 oli vielä 100% ja siitä alkoi asteittainen pudotus vuosittain. En ihan tarkalleen muista, mutta olikohan niin että aikoinaan yli puolivuosisataa sitten tai paljon kauempaakin oltiin huolissaan omistusasujien vähenemisestä? Tuosta ja jostain muista syistä johtuen omistusasumista haluttiin helpottaa korkosubventiolla.
Subvention vaiheittainen poistaminen oli mielestäni hyvä ratkaisu, ja päätöshän tehtiin tilanteessa, jossa näköpiirissä oli vakaa tilanne ja alhainen korkotaso. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö ko. tuki aina menisi jollain aikavälillä asuntojen hintoihin.
Tuolloin helibor heilui 6 ja 10 prosenttiyksikön väleillä ja selkeästi oli este useimmille asunnon hankinnassa. 90-luvun yli mentäessä 2000 luvulle korot oli olleet pitkään kohtuullisen alhaiset ja väestö alkanut vaurastumaan, niin oli eduskunnalla mahdollisuus laittaa korkovähennys leikkauslistalle.
Se voi seuraavissa vaaleissa olla ihan pätevä syy äänestää kuka lupaa palauttaa korkovähennysoikeuden entiselle tasolleen.
Myöskin saa varmasti miettimään onko järkeä hamstara 20-vuotiaana puoli miljoona velkaa ja olettaa että korot ovat ikuisesti nollatasolla =/ miinusmerkkiset.
Ja siinä sivussa koplataan EUlta kaikki mahdollinen ja mahdoton tuki ja tukiaiset.
Pikemminkin se voisi olla ihan pätevä syy olla äänestämättä ehdokasta/puoluetta vaaleissa, jos annetaan jotain älyttömiä lupauksia korkovähennsyoikeuden palauttamisessa. Aivan järjetön etuus, jota onneksi puolueet yksissä tuumin ovat olleet pitkällä siirtymäajalla olleet ajamassa alas.
Täällä on puhuttu 12kk Euriborista. Jos katsotaan laittamaasi kaaviota hieman tarkemmin, havaitaan, että Euribor ei ole koskaan ollut 16%. Se ei myöskään ole ollut mitään vuonna -90, koska sitä ei edes ollut olemassa silloin, vaan silloin oli Helibor. Kuten linkkaamastasi kuvasta selviää.olihan toi 12kk -90 16%
Jotta kommentillasi olisi mitään arvoa se olisi hyvä perustella. Itse näen melko suuren epäsuhdan siinä, että sijoitusasunnoista korkovähennys on edelleen olemassa ja tuotot maksatetaan sitten kela-korvauksilla. Yhteiskunta on siis nähnyt, että sijoittamisen tukeminen on tärkeämpää kuin asuntojen hankkiminen omaan käyttöön.
Sijoittamisessa yleensä sijoitustoiminnan kulut voi vähentää ennen verotusta, jotta veroja ei joutuisi maksamaan toiminnan "liikevaihdon" perusteella.
Siinä ei ole mitään epäsuhtaa. Kuten toisessa kommentissa sinule kerrottiinkin, sijoitusasuntojen kohdalla tuotoista vähennetään menoja, joiden erotuksesta maksetaan verot. Asumistuet puolestaan ovat tukea sille asukkaalle, ja sitä tukea saa myös omistusasumiseen.
Kokooomus on ollut puolueista kaikkein aktiivisin korkovähennyksen poistaja. Esimerkiksi tämän vaalikauden ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissaan puolue esitti vähennyksen nopeutettua poistamista jo vuonna 2020: Vaihtoehtobudjetti: Todellisia tulevaisuustekoja Eli kolme vuotta hallituksen toteuttamaa aikataulua nopeammin.
