Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Teräsmiäs]

Onko muuten porukka kysellyt jälkikäteen viitekoron vaihtoa 12kk euroborista lyhyempään? Tällaista itse pohdiskelin, mutta ilmeisesti marginaali tulisi nousemaan, mikä tekee kannattavuuden laskennasta haastavamman

Laitoin tuossa viime kuussa tänne viestiä, että meillä vaihtui nyt 12kk -> 6kk Euribor ja pankkina OP.
200€ lainanmuutoskulu, mutta tämä vaihtui niin, että saatiin molemmat lapset omistajajäseneksi ja lainanmuutoskulu 0€.
Jos lapset irtisanoo omistajäsenyyden, saamme tuon 200€ takaisin.

 

[laine]

Laitoin tuossa viime kuussa tänne viestiä, että meillä vaihtui nyt 12kk -> 6kk Euribor ja pankkina OP.
200€ lainanmuutoskulu, mutta tämä vaihtui niin, että saatiin molemmat lapset omistajajäseneksi ja lainanmuutoskulu 0€.
Jos lapset irtisanoo omistajäsenyyden, saamme tuon 200€ takaisin.

Tuliko marginaaliin muutoksia?

 

[Teräsmiäs]

Tuliko marginaaliin muutoksia?

Ei saatu alemmaksi se pysyi 0.55%.

 

[Rantakemisti]

Täällä oli OP Keski-Suomelta vastaus, että heillä on käytössä 12kk Euribor kun kyselin nykyisen lainan viitekoron vaihtamista.

 

[laine]

Nordealta tuli vastausta, marginaali nousisi nykyisestä 0.24% prosenttiyksikköä 6kk euriboriin vaihdossa ja 0.34% 3kk euriboriin. Ei taida kannattaa vaihto.

 

[BigBen]

Uuteen lainaan saisi Nordealta 6 kk tai 3 kk euriborin. Marginaali nousisi 0,2 prosenttiyksikköä tai 0,3 prosenttisyksikköä vs. 12 kk euribor. Aika vaikeaa laskeskella, että mikä olisi järkevintä.

 

[JaySon]

Nordealta tuli vastausta, marginaali nousisi nykyisestä 0.24% prosenttiyksikköä 6kk euriboriin vaihdossa ja 0.34% 3kk euriboriin. Ei taida kannattaa vaihto.

Eikös noista molemmat olisi ihan järkeviä vaihtoja? Toki tuo 3kk tulisi suhteessa edullisimmaksi tuon "marginaalisakon" kanssa.

 

[Teräsmiäs]

Niin ja jos joskus vielä palataan, että marginaali menisi negatiiviseksi. Voitte sitten kilpailuttaa lainan takaisin pienempään marginaaliin?

 

[tomih]

Olipa jopa provona typerä kommentti. Huomaa, että et ole vuokranantaja. Tai jos olet, niin sitten et osaa valita vuokralaisia.

Omakohtasta kokemusta nyt, kun asuu tilapäisesti rakennusprojektin myötä vuokralla ja kattelee ketä naapurissa asuu. Kaikki naapurit vetää tupakkaa, ei huolehdi pihoista. Parkkipaikalla on ruosteisia hylätyn oloisia autoja. Roskia ja tupakantumppeja ei viedä roskiin vaan heitetään maahan. Roska-astioille kyllä sittten dumbataan taas kaikkea mitä sinne ei kuuluisi huonekaluista ongelmajätteeseen. Normi 5v vanha vuokrarivari, ei missään slummissa.

Tottunut vissiin liian hyvään jo, kun tämänkaltainen sakki ärsyttää.

 

[thy]

Aika hyviä lainatarjouksia kyllä tuossa ylempänä. Itsellä hitosti rakennuslainaa ku budjetti ylittyi vähintään riittävästi, niin ei millään saanut op:stä eikä nordeasta muuta ku 12kk euriboria. Mut varmaan se lainamäärä vaikuttaa, mulla sitä vain on liikaa Talo on siis valmis ja kilpailutin nyt lainoja vähän uudelleen. 0,6 marginaali ja parisen viikkoa aikaa tästä.

 

[laine]

Eikös noista molemmat olisi ihan järkeviä vaihtoja? Toki tuo 3kk tulisi suhteessa edullisimmaksi tuon "marginaalisakon" kanssa.

Tällä hetkellä tosiaan joo 3kk menisi alle 12kk euriborin tuon marginaalinkorotuksen jälkeenkin. Sitten taas kun 3kk päästä korontarkistuspisteessä nousevilla koroilla homma voisi mennä toisinpäinkin.

 

[JaySon]

Tällä hetkellä tosiaan joo 3kk menisi alle 12kk euriborin tuon marginaalinkorotuksen jälkeenkin. Sitten taas kun 3kk päästä korontarkistuspisteessä nousevilla koroilla homma voisi mennä toisinpäinkin.

Toki näin. Ja korkojen laskukaudella 3kk ottaisi jälleen etua. Muistaakseni on niin että pitkässä juoksussa 3kk lopulta kuitenkin tulee edullisimmaksi joten ottaisin ihan suosiolla tuon ja jossain kohden kilpailuttaisin marginaalin.

 

[Teräsmiäs]

Tällä hetkellä tosiaan joo 3kk menisi alle 12kk euriborin tuon marginaalinkorotuksen jälkeenkin. Sitten taas kun 3kk päästä korontarkistuspisteessä nousevilla koroilla homma voisi mennä toisinpäinkin.

Katsoin vuodesta 2001 Suomen Pankin sivuilta korot. Joulukuu ja Kesäkuun kohdalla korot ylös.

6kk vs 12kk ja yhden kerran Joulukuussa 6kk oli korkeampi kuin 12kk. Tässäkin tapauksessa jos katsoin päivän suuntaan tai toiseen oli 6kk pienimpi marginaali.

Kyllä se on vaan fakta että aina lyhin Euribor voittaa pitkässä juoksussa.

 

[mattix]

Pienin euribor voittaa yli ajan, koska siinä on korkoon leivottu vähiten riskiä lyhyemmän aikaikkunan takia.

 

[renee]

Pitempi korko tulee euriborien korkohistorian perusteella kannattavammaksi vain kovan korkonousun aikana, koska korkoa tarkastateaan harvemmin. Esim. jos 1/2022 on korontarkastuspäivä, niin 12kk euriborilla koko vuosi 2022 menee -0,499 korolla, mutta 3kk euriborilla korot olisivat seuraavat:

1-3/2022: -0,570
4-6/2022: -0,461
7-9/2022: -0,176
10-12/2022: 1,185

Eli kuvitteellisessa esimerkissä 3kk euriborilla alkaisi hävitä jo keväästä eteenpäin (vuoden korkomenot kääntyisivät 12kk euriborin eduksi jossain heinä-elokuun korvilla riippuen lyhennyksistä). Jos korkonousu hidastuu tai päättyy - saati kääntyy laskuun - niin lyhyemmällä korolla on euriborien historiassa voittanut käytännössä aina. Korkojen laskiessa luonnollisesti koska tiheästä tarkastussyklistä hyöytyy, mutta tasaisemman korkovaiheen aikana myös siksi, että lyhyemmät korot ovat olleet lähes poikkeuksetta alle pitempien samana tarkastuspäivänä - tästä syystä myös lievässä korkojen nousussa saattaa lyhyempi korko tulla edullisemmaksi.

 

[laine]

Katsoin vuodesta 2001 Suomen Pankin sivuilta korot. Joulukuu ja Kesäkuun kohdalla korot ylös.

6kk vs 12kk ja yhden kerran Joulukuussa 6kk oli korkeampi kuin 12kk. Tässäkin tapauksessa jos katsoin päivän suuntaan tai toiseen oli 6kk pienimpi marginaali.

Kyllä se on vaan fakta että aina lyhin Euribor voittaa pitkässä juoksussa.

Lyhyin tosiaaan voittaa aina, mutta itselleni vähän epäselvää paljonko lyhyemmästä korosta kannattaa maksaa lisää. Jossain vaiheessa ero katoaa.

 

[Taneli-]

Lyhyin tosiaaan voittaa aina, mutta itselleni vähän epäselvää paljonko lyhyemmästä korosta kannattaa maksaa lisää. Jossain vaiheessa ero katoaa.

Se täytyy itse laskea ja miettiä. Faktoja mitä tarvitaan tuohon laskemiseen on:
- Lainasi pituus (yleensä 25 vuotta)
- Lainan määrä
- Lainan nostamisen hinta
- Korko
- Euriborin arvo
- Arvio siitä miten pitkään kyseinen arvo pysyy
- Ottaako korkokattoa vai ei
- Lainan juoksevat kulut

(Tuleeko noihin eroja jos pyytää / saa lainan 3kk, 6kk tai 12kk euriborilla, yleensä lyhyempiä ei tahdo "normaali" ihminen saada)

Sitten hieman esimerkkiä nyt toki helpommin katsoen kun taaksepäin katsoo:
Kun otin 2013 lopulla (taisi olla marraskuu) 25 vuotta kestävän lainan sain sen 6kk euriborille se ensin nousi hieman (0.341 => 0.43) mutta alkoi kohtuullisen tasaisesti kuitenkin laskea kunnes tuollaisen 2 vuotta lainan nostamisen jälkeen korko meni miinukselle (marraskuu 2015) missä se säily aina vuoteen 2022 tapahtuneeseen tarkistukseen saakka.
Lainan nosto ei muistaakseni paljoa maksanut ja nyt jälkikäteen katsoen tuollainen "hyvin edullinen" euriborin korko ei oikeastaan tehnyt paljoa eroa 6-12kk koron välille. Joku voisi jopa sanoa että olin tyhmä kun en vain tyytynyt 12kk korkoon.

Kuitenkin kun 2022 korot alkoivat taas nousta ja lainaa on vielä jäljellä uskoisin että useamman vuosikymmenen mahdollisesti kestävä positiivisen koron aika taas helposti maksaa useampia satoja, tuhansia jos ei jopa kymmeniä tuhansia euroja riippuen tietysti ottamasi lainan määrästä.

Nyt jos katsoo niin 31.10.2022 6kk korko oli 2.030% kun taas 12kk oli 2.630 %. Tästä tulee eroa 0,5%. Siitä voi laskea miten paljon maksamalla vaikkapa 25 vuotta 0.5% enemmän lainanlyhennystä tulee maksamaan? Jos lainaa on vaikka 10 000€ ei se ole järisyttävän suuri ero mutta jos lainaa onkin 1 000 000€ se 0.5% onkin jo aika suuri summa 25 vuoden aikana.

Mikäli uskot että korot pysyvät pitkään plussan puolella voin nähdä että ero on helposti ainakin 0.5%, mistä tulee kohtuullisen suuri summa neljännes vuosisadassa. Mikäli uskot että korot menevät kohta taas miinukselle ja pysyvät siellä vuosikymmeniä.. ..noh, sitten ero ainakin pienenee vaikka ei välttämättä katoa kuitenkaan.

 

[JPKainulainen]

Aina sitä pankkia voi vaihtaa. Saattaa kannattaa vaihtaa nyt lyhempään euriboriin, vaikka marginaali nousisi, ja sitten jos korkoero kapenee vaihtaa vaikka vuoden kuluttua takaisin 12kk edullisemmalla marginaalilla. Lainan perustuskulut ratkaisee kannattaako.

 

[nook]

Näemmä lainan kk-maksu nousi 200€. Miten muilla? Pitäiskö tässä alkaa jotain muutoksia miettiä.

 

[JaySon]

Näemmä lainan kk-maksu nousi 200€. Miten muilla? Pitäiskö tässä alkaa jotain muutoksia miettiä.

Jos näillä tasoilla ollaan tuossa vuodenvaihteessa niin pomppaa kk-maksu 130e. Luulin että olisi paljon enemmän mutta ei kai se sitten. Jos lyhentäisi 15ke köntällä ennen tuota niin säästäisi 70e kuussa kk-maksussa josta oli 30-40e pelkän koron osuus. En tiedä onko moisessa järkeä. Kilpailuttaa ajattelin kuitenkin koska nyt 12kk euriboriin sidottu ja ottaisin mieluiten 3kk.

 

[JRan]

Näemmä lainan kk-maksu nousi 200€. Miten muilla? Pitäiskö tässä alkaa jotain muutoksia miettiä.

Tämä riippuu täysin lainan määrästä ja lainan tyypistä sekä viitekorosta+marginaalista. Jollain nousee vain esimerkiksi koron osuus ja samassa suhteessa pienenee lyhennys.

Eli jos haluaa vertailla niin varmaan kannattaa ilmoittaa myös lainan tiedot. Muuten vertailu on yhtä pätevä, kuin se, että kysyisi että paljon muilla menee rahaa maitoon kuukaudessa. Voihan tämä olla toki jollekin mielenkiintoinen tieto ihan summanakin, mutta ei toki vertailukelpoinen.

 

[Maa_jussi]

Näemmä lainan kk-maksu nousi 200€. Miten muilla? Pitäiskö tässä alkaa jotain muutoksia miettiä.

No jos korko nousee 3% niin tottakai?

 

[Mikkos]

Näemmä lainan kk-maksu nousi 200€. Miten muilla? Pitäiskö tässä alkaa jotain muutoksia miettiä.

Kuten mitä?

 

[zepi]

Eiköhän ne muutokset ole pitänyt jo tehdä, joko korkosuojauksella tai vaihtoehtoisesti puskuria kasvattamalla tai kiristämällä menoja. Jos inflaatio ei ala taittumaan niin ei ne 4-5% korotkaan varmaan poissuljettuja tule olemaan, helvetti sentään! EKP kiristää ohjauskorkoa varmaan niin, että vajotaan taantumaan ja ennennäkemättömään lamaan.

Monella muutos on mallia "hmm, tuntuu jäävän vähemmän säästöön kuin aikaisemmin".

 

[Taneli-]

Monella muutos on mallia "hmm, tuntuu jäävän vähemmän säästöön kuin aikaisemmin".

Toivotaan että tuo pitää paikkansa. Galluppien ja lehtien otsikoiden sekä kirjoitusten mukaan se tuntuu olevan että kun kuukauden menot ovat kasvaneet noin sata euroa ei enää tultaisi toimeen. Mikä on ainakin itsestäni kohtuullisen vastuuton tapahtuma. Mitä on tehty kaikki nämä vuodet kun sähkö, ruoka sekä asuntolaina on ollut halvempaa?

Eli jos silloin on ns. eletty kädestä suuhun ja kulutusjuhlaa (osa tuntuu ajattelevan tuon synonyymina) voi olla hieman ikävä herätys nyt edessä.

 

[Aquarium]

Onko kellään muuta kuin annuiteetti-maksutapaa?

 

[stabbulamus]

Nythän taitaa jopa pankkien omat viitekorot olla ihan houkuttelevia?

 

[Harb]

Onko kellään muuta kuin annuiteetti-maksutapaa?

Mulla on nykyään annuiteetti mutta aiempaa kokemusta on myös tasalyhenteisestä että tasaeräistä ja on sitä bullettikin matkan varrella ollut.

Eniten tykkään tasalyhenteisestä, kun se painottuu alkuvaiheeseen ja kevenee siitä eteenpäin mutta riippuu tietysti elämäntilanteesta ja omista elintottumuksista että mikä toimii parhaiten.

Tasaeräinen toimii varmaan parhaiten tilanteessa jos on tiukka budjetti mutta tietää että tilanne tulee paranemaan tai muuten haluaa ennustettavuutta.

Bullet tietysti silloin jos tietää saavansa esimerkiksi vanhan asunnon myyntihinnan tiettynä ajankohtana.

 

[Boulder]

Onko kellään muuta kuin annuiteetti-maksutapaa?

Vaihdoin asuntolainat tasalyhenteisiksi muutama vuosi sitten, pidän sen loppuun asti eli yhteensä vajaat kuusi vuotta.

 

[Atamon]

Mulla on nykyään annuiteetti mutta aiempaa kokemusta on myös tasalyhenteisestä että tasaeräistä ja on sitä bullettikin matkan varrella ollut.

Eniten tykkään tasalyhenteisestä, kun se painottuu alkuvaiheeseen ja kevenee siitä eteenpäin mutta riippuu tietysti elämäntilanteesta ja omista elintottumuksista että mikä toimii parhaiten.

Tasaeräinen toimii varmaan parhaiten tilanteessa jos on tiukka budjetti mutta tietää että tilanne tulee paranemaan tai muuten haluaa ennustettavuutta.

Bullet tietysti silloin jos tietää saavansa esimerkiksi vanhan asunnon myyntihinnan tiettynä ajankohtana.

Nykyään myös Annuiteetti, ennen Tasaerä. Tasaerä on paras siinä, että tietää tasan mikä on se maksu per kuukausi (Tasalyhennys on toki aina edullisin), mutta alensin erää ensimmäisenä Korona-vuotena, kun kaikessa haisi lomautus/potkut.

Toki Osakesalkulla olisi voinut ostaa itsensä vapaaksi vaikka heti, mutta mikä järki, kun 0% korolla juoksee rahaa sisään 3-5%(Verojen jälkeen).

 

[Pete88]

Eiköhän ne muutokset ole pitänyt jo tehdä, joko korkosuojauksella tai vaihtoehtoisesti puskuria kasvattamalla tai kiristämällä menoja. Jos inflaatio ei ala taittumaan niin ei ne 4-5% korotkaan varmaan poissuljettuja tule olemaan, helvetti sentään! EKP kiristää ohjauskorkoa varmaan niin, että vajotaan taantumaan ja ennennäkemättömään lamaan.

Vuonna 2008 korot olivat 5,5 %. Ei ollut ongelma silloin. Nollakorot olivat poikkeus sääntöön, josta vuosia puhuttiin ja johon ei pitänyt tuudittautua. Pankit ovat jo vuosikausia stressitestanneet kaikki uudet luotot 6 % korolla. Periaatteessa kaikki aivan viime aikoina lainaa ottaneet pitäisi siis selvitä nykyistä selvästi korkeammistakin koroista.

 

[Jomppeli]

Vuonna 1984 rakennettu rivari ja ilmeisesti alkuperäinen kylppäri(meidän katsomassa asunnossa). Taloyhtiö on vissiin muuttanut vastuunjakoa vesieristeiden osalta, kun bongasin ilmoituksesta tekstin:

Vastuu märkätilojen vedeneristeistä on siirretty yhtiöltä osakkaan vastuulle. Yhtiöjärjestys 16§ Kunnossapitovastuu.
Ostajalle aiheutuvat kustannukset: Ei tiedossa, päätöksiä remonteista ei ole vielä tehty.

Mitä ajatuksia tämmöinen herättää? Onkohan tuossa ennustettavissa pommia ja vastuu on tuupattu osakkaille?


Sitten toinen kohde, kerrostalo. Asunnossa mistä ollaan kiinnostuneita on kylppäri rempattu 2011. Ilmeisesti pienessä osassa asuntoja on vielä alkuperäinen (1980).

Yhtiö on suunnitellut alkuperäisten pesuhuoneiden saneeraukset 5v suunnitelmaan. Ilmoitukseen on kirjoitettu siihen liittyen näin:

isännöitsijän antaman tiedon mukaan: Mainitut pesuhuonesaneeraukset käsittävät yksittäisiä pesuhuoneita, jotka ovat alkuperäisessä tilassa. Mikäli niissä todetaan vedeneristyksen pettäminen ja siten kosteusvaurio, niin taloyhtiö on velvollinen ne korjaamaan.

Jos on ongelmia jotain kuluja voisi siis tulla muille osakkaille. Miten tuo itse saneeraus, tuleeko siitä remontista kuluja muille osakkaille vai jaetaanko niiden lasku vain osakkaille joille remontti tehdään?

 

[Opamees]

Olisko tuossa rivarissa moni jo tehnyt itse putkirempan samalla kun päivittäneet pintoja? Jos jäärät ei ole halunneet yhtiössä suorittaa kierrosta niin löydetty sitten tuollainen kiertotie.

 

[Kvarkki]

Rivarin '84 alkuperäinen kylppäri kuulostaa valmiilta. Toisaalta vastuulause on siinä mielessä hyvä, että maksat vain oman ja ostohinnassahan tuo pitäisi olla huomioitu. Tekninen käyttäikä on jo lopussa.

 

[haaja]

Vuonna 2008 korot olivat 5,5 %. Ei ollut ongelma silloin. Nollakorot olivat poikkeus sääntöön, josta vuosia puhuttiin ja johon ei pitänyt tuudittautua.

Toki asuntolainan korot olivat tuolloin myös 100% vähennettäviä.

 

[JRan]

Toki asuntolainan korot olivat tuolloin myös 100% vähennettäviä.

Toki todellinen hyöty ei tietenkään ollut 100% vaan se oli 28% tai vähän enemmän jos oli reippaasti pääomatuloja. Tämä sivu kuvaa hyvin sen miten vähennys lasketaan:

Asuntolainan korko

Vuonna 2022 maksettavista, oman vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan koroista 5 % on vähennyskelpoista. Vuonna 2021 vähennyskelpoista oli 10 %.

www.veronmaksajat.fi

Eli efektiivinen korko oli silti huomattavasti korkeampi, kuin millä tasolla nyt ollaan. Toki silloin lainat oli pienempiä, kuin tämän päivän lainat. Myös yhtiölainat yleensä maksettiin välittömästi pois, koska se verohyöty oli kuitenkin niin merkittävä. Myös juuri väärään aikaan otetuissa lainoissa hyväkin marginaali saattoi olla 1-1,5%, kun nyt se saattaa olla 0,3-0,4%.

 

[haaja]

Toki todellinen hyöty ei tietenkään ollut 100% vaan se oli 28% tai vähän enemmän jos oli reippaasti pääomatuloja.

Eli efektiivinen korko oli silti huomattavasti korkeampi, kuin millä tasolla nyt ollaan.

Eikä hyöty ollut kaikille edes tuota kun alijäämähyvityksen maksimi on rajattu. Ilmaisuni oli hieman epäselvä, mutta halusin vain tuoda asian esille koska se tyypillisesti jätetään mainitsematta historiallisista korkotasoista keskusteltaessa.

 

[breez]

Vuonna 2008 korot olivat 5,5 %. Ei ollut ongelma silloin. Nollakorot olivat poikkeus sääntöön, josta vuosia puhuttiin ja johon ei pitänyt tuudittautua. Pankit ovat jo vuosikausia stressitestanneet kaikki uudet luotot 6 % korolla. Periaatteessa kaikki aivan viime aikoina lainaa ottaneet pitäisi siis selvitä nykyistä selvästi korkeammistakin koroista.

Taloyhtiölainat tosin hieman sekoittavat pakkaa, kun niiden osalta stressitestit jäävät ilmeisesti tekemättä. Lainaus uutisartikkelista: "Ensinnäkin olisi parempi, että summa olisi tavallisena pankkilainana, koska niihin pankki tekee maksuvaralaskelmat. Toisekseen tällaisena automaattilainana se jää pimentoon, kun on vaikeasti havainnoitavia osia, lyhennysvapaita, tonttivuokria, mikä on kokonaiskustannus nyt ja viiden vuoden päästä. " Ja kun lainoittajatkin ovat sitä mieltä, että stressitestit ovat turhia, niin lienee hyvinkin mahdollista, että noita taloyhtiölainoja "vaikeasti havainnoitavine osineen" ei ehkä kovin tarkasti ole syynätty lainoja antaessa. Pankkien stressitesteissä ei varmaankaan ole ennustettu nykyistä inflaatiota. Inflaatiota oli tietysti vuonna 2008, mutta melko maltillisella 4,1 % tasolla.

Lisänä sitten tuo jo mainittu korkovähennyksen puute. Vuonna 2008 12 kk Euribor oli keskimäärin n. 4.8 %. Jouluna 2007 keskimarginaali oli 0,44 % ja jouluna 2021 se oli 0,75 %. Tuollainen keskimäärin 5,24 % kokonaiskorko oli korkovähennyksellä efektiivisesti 3,77 % ellei laina ollut niin suuri että korkovähennyksen enimmäismäärä ylittyi. Pariskunta reilu 190ke lainalla sai vielä täyden hyvityksen. Tämän hetken luvuilla monen lainan kokonaiskorko on jo 3,4 % tasoa.

Näennäisesti korkotasot eivät näytä vielä kovilta, mutta kyllä tilanne on yksityiskohdat huomioiden paljon huonompi kuin tuolloin 2008 Euriborin huippulukemissa ainakin mitä tulee kotitalouksien kulutusvaroihin.

 

[iltanen]

Tässä pohdiskelen, pitäisikö uuden omakotitalon tontti lunastaa kaupungilta jo ison lainan jatkeeksi.
Tontin hinta 26 000 € (sidottu elinkustannusindeksiin)(+hankintakulut satasia)
Tonttivuokra 1200 € / vuosi (5 % vuokraushetken ostohinnasta)

Tarkoitus on asua talossa vähintään 20v, mutta talo on rakennettu myös (pakotettua) myyntiä ajatellen. Tontin sijainti ja muut määreet suhteessa muihin kaupungin tontteihin hyvä. Kiinteistöveroa arvioisin tonttiosuudelle 150 € / vuosi.

Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?

 

[Taneli-]

Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?

Itse olen miettinyt asiaa seuraavasti:
- Jos hankkisin kohteen sijoitusta varten (joko vuokraisin sitä tai sitten aikoisin myydä eteenpäin noin parin vuoden jälkeen voitolla) vuokratontti ei haittaisi, voisi jopa olla hyväkin koska hinta olisi silloin teoriassa halvempi.

- Kun hankin (kuten sinäkin tai ainakin sellaisen käsityksen sain kirjoituksestasi) pidempiaikaista omaa asumista varten asuntoa minulle yksi tärkeä kriteeri oli oma tontti.

Toki teoriassa aina on mahdollista purkaa rakennus ja siirtää se muualle jos/kun vuokra jossain vaiheessa väistämättä kohoaa. Mutta se yleensä maksaa kohtuu suuria summia ja muistaakseni noissa on jokin säädös missä se tontti pitäisi jättää "alkuperäiseen" kuntoonsa mikäli näin tapahtuu = kait siinä täytyisi purkaa myös kaikki viemäröinti ja muukin mitä tontin sisäänkin on rakennettu mistä voi tulla kohtuu suuri lasku. Eli käytännössä nähdään sitten joukkopakoja tai niiden yrityksiä kun kunta/kaupunki jossain vaiheessa (ehkä 50 tai 100 vuoden jälkeen) päättää tarkistaa tuota vuokrahintaa ja se "yllättää" asukkaat. Näistä lukee aina välistä juttuja lehdissä.

 

[JRan]

Tässä pohdiskelen, pitäisikö uuden omakotitalon tontti lunastaa kaupungilta jo ison lainan jatkeeksi.
Tontin hinta 26 000 € (sidottu elinkustannusindeksiin)(+hankintakulut satasia)
Tonttivuokra 1200 € / vuosi (5 % vuokraushetken ostohinnasta)

Tarkoitus on asua talossa vähintään 20v, mutta talo on rakennettu myös (pakotettua) myyntiä ajatellen. Tontin sijainti ja muut määreet suhteessa muihin kaupungin tontteihin hyvä. Kiinteistöveroa arvioisin tonttiosuudelle 150 € / vuosi.

Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?

Näille spekseillä itse kyllä ehdottomasti lunastaisin pois. Etenkin kun vuokra tulee nousemaan elinkustannusindeksin mukana vuosittain.

 

[iltanen]

Näille spekseillä itse kyllä ehdottomasti lunastaisin pois. Etenkin kun vuokra tulee nousemaan elinkustannusindeksin mukana vuosittain.

Vuokra siis kiinteä ~1200€ ja ostohinta nousee vuosittain.

 

[ykii]

Tässä pohdiskelen, pitäisikö uuden omakotitalon tontti lunastaa kaupungilta jo ison lainan jatkeeksi.
Tontin hinta 26 000 € (sidottu elinkustannusindeksiin)(+hankintakulut satasia)
Tonttivuokra 1200 € / vuosi (5 % vuokraushetken ostohinnasta)

Tarkoitus on asua talossa vähintään 20v, mutta talo on rakennettu myös (pakotettua) myyntiä ajatellen. Tontin sijainti ja muut määreet suhteessa muihin kaupungin tontteihin hyvä. Kiinteistöveroa arvioisin tonttiosuudelle 150 € / vuosi.

Onko muut painineet vastaavan tilanteen kanssa?

Meillä tontti 44ke, vuokrahinta 2800e/vuosi. Pidin melko nobrainerina maksaa tuo 2800e/vuosi lainana vs. maksaa se vuokranantajalle. Sulla tontin vuosivuokra on aika maltillinen, mutta tuskin sekään kiinteä kuitenkaan oikeasti on? Yleensä vuokria kyllä indeksitarkastellaan jos ei vuosittain niin parin vuoden välein.

 

[j-o-r-e]

Meillä oli tontti 32,5ke ja vuokra olisi ollut noin 1600e vuodessa, eli se sama 5%. Mutta indeksikorotusmahdollisuus, joten lunastin itselleni.

 

[Pete88]

Itse tekisin niin, että mikäli kyseessä on rakennuskohde, niin tekisin ensiksi talon valmiiksi ja sen jälkeen katsoisin, riittääkö rahat tontin lunastukseen. Nimittäin näin toimimalla sain itse paremman tarjouksen lainasta ja pankille tämä järjestely oli erittäin ok, koska tuolla saadaan lisää joustovaraa budjettiin tarvittaessa.

 

[JRan]

Meillä tontti 44ke, vuokrahinta 2800e/vuosi. Pidin melko nobrainerina maksaa tuo 2800e/vuosi lainana vs. maksaa se vuokranantajalle. Sulla tontin vuosivuokra on aika maltillinen, mutta tuskin sekään kiinteä kuitenkaan oikeasti on? Yleensä vuokria kyllä indeksitarkastellaan jos ei vuosittain niin parin vuoden välein.

Itse en ole kanssa kuullut kiinteästä vuokrasta. Toki jos se on sopimukseen kirjattu, että hinta on kiinteä niin tokihan se silloin on.

 

[Teräsmiäs]

Riippuu varmasti kohteesta ja ennenkaikkea sijainnista, mutta aina ei se oma tontti tuo mitään lisäarvoa myyntihintaan.

Turun seudulla valtaosa ketä tekee tiliä rakentamalla talon ja myymällä sen 2v päästä pois ei lunasta tonttia.

Naantalin asuntomessualueella taisi olla suurinosa vuokratontteja.
Yhdessä talossa 750ke hintapyyntö ja vuokratontti. Meni alle viikossa kaupaksi.

 

[pokkus]

En tiedä oliko jo täällä, mutta yksi hyvä syy lisää valita OP kahden muuten tasaisen lainatarjouksen väliltä:

Uutisartikkeli

Kirjautuneen henkilöasiakkaan päivittäiset uutiset 26.10.2022 KLO 10:50 Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat ensi vuonna ylimääräisiä OP-bonuksia Palkitsemme omistaja-asiakkaitamme...

www.op.fi

30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023
Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat vuoden 2023 aikana 30 % enemmän OP-bonuksia. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin erityisesti silloin, kun hyödynnät palveluitamme laajasti.

OP-bonusten uusi kerroin vuonna 2023 on 0,00325 (vuonna 2022 ja edeltävinä 0,0025).

 

[Kvarkki]

Eikös ne just nostanut palvelumaksuja? Apina ja koijaus…

 

[overcome]

Eipä tullut itselle aikanaan edes mieleen katsoa taloa vuokratontilla saati, että miettisin rakentamista semmoiselle.