Suomalaiset kaahaavat poliisilta piilossa, ja yksi syy siihen on tieraivo – HS kävi läpi satojatuhansia räikeitä ylinopeuksia, joista poliisi huomaa vain murto-osan
Eniten rajuja ylinopeuksia ajetaan perjantaisin ja lauantaisin, selviää Liikenneviraston havainnoista. Joukossa ovat nekin kaahailut, joista kuljettaja ei jää kiinni.
Taksikuski Juha Heiskasen mukaan moottoritiellä hurjastelevat aiheuttavat kesäaikaan useita vaaratilanteita. (KUVA: SAMI KILPIÖ)
Juhani Saarinen HS Toni Lehtinen HS
Julkaistu: 7.5. 2:00 , Päivitetty: 7.5. 10:24
TOISSA vuonna Kempeleessä 33-vuotias mies kuoli kolarissa. Silminnäkijöiden mukaan onnettomuutta edelsi ohittelu valtavalla nopeudella Pohjantien moottoritiellä. Oli syksyinen arki-ilta.
Mies menetti autonsa hallinnan, auto sinkoutui keskipientareen yli vastaantulijoiden kaistalle ja törmäsi toiseen autoon. Mies kuoli. Toisen auton kuski, 25-vuotias raskaana oleva nainen loukkaantui vakavasti.
Kimmo Saastamoinen muistaa onnettomuuden tarkasti. Turma-auton kuljettaja oli nimittäin ajanut ensimmäisten poliisitietojen mukaan moottoritiellä poikkeuksellista ylinopeutta.
Liikennetutkimuksiin erikoistuneessa Riksroadissa työskentelevä Saastamoinen tarkasti työnsä puolesta tapahtumapaikan lähellä olevan Liikenneviraston LAM-pisteen tietoja. LAM-piste on tienpintaan sijoitettu mittauspiste, joka kerää liikenteestä muun muassa nopeustietoja.
”Poliisi kertoi, että mies oli ajanut niin lujaa kuin hänen autostaan oli lähtenyt. Näin oli käynyt, sillä Kempeleen LAM-pisteeseen oli rekisteröitynyt nopeus 192 km/h”, Saastamoinen kertoo.
Saastamoinen on tutkinut LAM-tietoja jo vuosikausia. Hän on ollut mukana tekemässä useita analyyseja noin 500 LAM-pisteen tuottamista tiedoista.
HS keräsi tiedot LAM-pisteiden mittaamista rajuista ylinopeuksista viime vuoden ajalta. Kävi ilmi, että Suomen maanteillä ajetaan yli 150 kilometrin tuntinopeuksia valtavia määriä.
Yli 150 kilometrin tuntivauhti ylitettiin viime vuonna yli 790 000 kertaa. Suomen maanteillä siis mitattiin päivittäin yli kaksituhatta rajua ylinopeutta. Mittaushavaintoja käytiin läpi 2,3 miljardia.
Näistä hurjasteluista poliisin tietoon tulee vain pieni osa. Viime vuonna ylinopeudesta johtuvia törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia tilastoitiin noin 2 500.
Yhdellä tieosuudella voi olla kymmeniä LAM-pisteitä, joten yhdestä hurjastelijasta voi jäädä tilastoon useita merkintöjä.
Katso kartasta, missä rajuja ylinopeuksia on mitattu. Juttu jatkuu kartan jälkeen.
Mitattujen ylinopeuksien määrään vaikuttaa aina kyseisen tien liikennemäärä. Vilkasliikenteisillä moottoriteillä hurjia ylinopeuksia mitataan päivittäin useita kymmeniä, kun taas hiljaisimmilla maanteillä niitä mitataan vain muutama päivässä.
Hurjien ylinopeuksien määrään vaikuttavat myös viikonpäivät ja vuodenaika. Eniten rajuja ylinopeuksia ajetaan perjantaisin ja lauantaisin. Suurin osa ylinopeuksista ajettiin kesäaikaan. Talvipäivänä niitä mitataan jopa vain kymmenesosa kesäpäivän määrästä.
MIKÄ houkuttelee ihmisen ajamaan rajua ylinopeutta, jossa onnettomuusriski on huomattavan suuri ja hengissä selviäminen ulosajosta on hyvin epätodennäköistä?
Liikennepsykologian professori
Heikki Summala kertoo, että rajuista ylinopeuksista on vain vähän tutkimustuloksia, mutta kuskien ajokäyttäytymisestä löytyy tutkimuksia.
Summala korostaa, että osa noin 30 km/h:n ylinopeuksista on aina vahinkoja. Kuski ei huomaa, että nopeusrajoitus laskee esimerkiksi satasesta 80:een.
150 kilometrin tuntinopeus ei ole kuitenkaan vahinko.
”Raju ylinopeus syntyy usein ajotilanteessa. Kuski esimerkiksi hermostuu muihin autoilijoihin, jotka ajavat hänen mielestään liian hitaasti. Hän lähtee ajamaan aivan hullusti ja jatkaa jonkin aikaa todella suurella nopeudella”, Summala sanoo.
Tällainen rattiraivotilanne on vaarallinen niin kuskille kuin muille autoilijoille, eritoten jos kuskilla on ”aggressio päällä”.
Summala kertoo, että aggressiivinen kuljettaja ei yleensä aja hurjaa vauhtia kuin tietyn matkan. Tiellä liikkuu myös niitä, jotka ajava kaasu pohjassa jonkun tavoitteen takia. Tavoite voi olla tärkeä tapaaminen, synnytyslaitokselle ehtiminen tai vastaava. Mittaustuloksissa on mukana myös hälytysajoneuvoja.
Hurjastelun on myös ajateltu olevan nuorten miesten juttu, johon liittyy näyttämisen halua ja viikonloppuisin alkoholia. Summala arvioi, että hurjasteluun syyllistyvät yhä enemmän myös naiset. Tutkimusten mukaan naisten liikennekäyttäytyminen on lähestynyt vuosien aikana miesten käytöstä.
”Myös kunnialliset keski-ikäiset kansalaiset saattavat kokeilla autonsa nopeutta aivan vauhdin tunteen vuoksi. Monet matkustavat Saksaan kokeilemaan vauhdin tuntua aivan laillisesti”, Summala sanoo.
”Porukat koettelevat rajojaan”, sanoo taksikuski Salosta
ENITEN Suomessa kaahaillaan Helsingistä Haminaan kulkevalla seiskatiellä ja Turun moottoriteillä, jälkimmäisellä varsinkin Salon kohdalla.
Salolainen taksikuski
Juha Heiskanen kertoo, että hurjastelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi kesäaikaan.
”Silloin tiet ovat kunnossa, ja porukat koettelevat rajojaan.”
Hurjastelusta aiheutuu usein vaaratilanteita, sillä nopeasti ajava kuski ei osaa hahmottaa ohittamiensa autojen nopeutta.
”Nämä kuskit lähtevät ohittamaan viime tingassa ja leikkaavat saman tien eteen. Ei siinä ole paljon ajatusta mukana”, Heiskanen sanoo.
Moottoritiet ovat liikennemääriin nähden turvallisia, sillä moottoriteillä sattuu vuosittain vain kymmenkunta kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Eniten kuolonkolareita tilastoidaan yksikaistaisilla valtateillä, joissa sattuu paljon kohtaamisonnettomuuksia.
HS:N selvityksen tiedot rajuista ylinopeuksista eivät kerro koko totuutta suomalaisesta liikennekäyttäytymisestä, sillä ylinopeudet ovat liikennemääriin suhteutettuna harvinaisia.
Liikennevirasto tekee vuosittain nopeusanalyysin LAM-pisteiden tiedoista. Analyysin mukaan noin puolet autoilijoista ajaa lievää ylinopeutta, kun taas yli 10 km/h:n ylinopeutta ajaa joka kymmenes.
”Ihmisellä on taipumus tottua nopeuteen ja kokea se vähitellen hitaaksi. Näin nopeus pyrkii nousemaan, varsinkin pitkillä matkoilla”, liikennepsykologian professori Summala sanoo.
Moni autoilija kuvittelee, että jokaisen auton nopeusmittari näyttää virheellisesti liian suurta nopeutta, joten he ajavat aina hieman mittarilukemaa nopeammin.
Myös valvonta ja rikesakkokynnys vaikuttavat ylinopeuksiin. Helsingin yliopiston selvityksen mukaan ylinopeutta ajavien määrä väheni jonkin verran rikesakkojen korottamisen jälkeen vuonna 2015.
Trafin erityisasiantuntija
Riikka Rajamäki korostaa, että suomalainen nopeuskäyttäytyminen on pysynyt likimain ennallaan jo pitkään.
”Viime vuosien aikana on tapahtunut pieniä muutoksia eritoten talviaikojen ylinopeuksissa . Talvella nopeuksiin vaikuttavat kuitenkin säätila ja keliolosuhteet”, Rajamäki sanoo.
Professori Summalan mukaan tiedot hurjista ylinopeuksista ovat erinomaisen tärkeitä. Suomessa kuoli liikenneonnettomuuksissa viime vuonna 260 ihmistä. Noin kolmannes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyi ylinopeuteen.
Summala on huolissaan hallituksen suunnitelmasta muuttaa rikesakko ja osa päiväsakoista liikennevirhemaksuksi. Sääntelyllä, kuten kovilla päiväsakoilla, on tutkittu vaikutus liikennekäyttäytymiseen.
”Meidän ei pitäisi mennä siihen suuntaan, että hurjat ylinopeudet voisi kuitata pienellä maksulla.”
Jatkossa jopa 29 km/h:n ylinopeudesta voi selvitä kiinteällä 400 euron maksulla, kun nykyään suurituloinen voi joutua maksamaan sakkoja yli 2 000 euroa.
LIIKENNEVIRASTON mukaan LAM-pisteen mittaamat nopeustiedot ovat kohtuullisen luotettavia, mutta virheellisesti toimiva laite voi tuottaa suuria määriä vääriä havaintoja. HS:n keräämistä tiedoista poistettiin kahden virheellisesti toimineen LAM-pisteen tiedot.
”Mittaustuloksia on vuosittain niin valtava määrä, että jokunen prosentti niistä on vääriä. Sellaista teknistä laitetta ei ole keksitty, jonka havainnot olisivat täydellisiä”, Kimmo Saastamoinen sanoo.
LAM-pisteet käyttävät vastaavaa induktiotekniikkaa kuin poliisin automaattivalvontakamerat. Liikennevirasto on toimittanut onnettomuustapauksissa onnettomuustutkijalautakunnalle tietoja LAM-pisteistä ja niitä on verrattu poliisin arvioimaan nopeuteen.
”Näissä tapauksissa nopeustiedot ovat olleet melko yhteneväisiä”, Liikenneviraston tarkastaja
Erkki Pakarinen kertoo.
Tietojen lähde: Liikennevirasto /
www.digitraffic.fi, lisenssi
CC BY 4.0