Yleistä keskustelua sähköautoista

Edit. @Pace veikkailit nelivetoisen Marvelin antavan ylimääräistä tehoa, jos se pääsee 4,9 s vs. takavedon 7,9 s. Osa erosta on psykologiaa, eli 5 s vs. 8 s näyttäisi helpommin uskottavalta, vaikka siinä ero on lähes sama. Kokeillaan ensin nopeasti kiihdytysajan skaalausta väännön avulla:

7,9 s * 410 Nm / 665 Nm = 4,87 s

Sehän meni yllättävän lähelle ilmoitettua 4,9 sekuntia. Massoissa kuitenkin on eroa, joten lasketaan vähän tarkemmin. Oletetaan, että molemmilla on huipputeho käytössä@45 km/h. Massat 1885 kg ja 1995 kg. Tehot 132 kW ja 212 kW. Väännöt 410 Nm ja 665 Nm.

0-45:
takaveto 217,5 Nm/tn
neliveto 333,3 Nm/tn, eli +53,3 %

45-100:
Takaveto 70,0 kW/tn
Neliveto 106,3 kW/tn, eli +51,8 %

Pyöristetään painottaen neliöllisyyttä 52 %:iin. Sillä laskien nelivetoinen kiihtyisi 7,9 s / 1,52 = 5,197 s. Se ei vielä ole aivan 4,9 s, mutta loput selittynevät sekä nelivedon paremman pidon että vierin- ja ilmanvastuksen pienemmän suhteellisen osuuden ansiosta. Esimerkiksi 212 kW / 132 kW = +60,6 %, mutta (212 kW - 10 kW) / (132 kW - 10 kW) = +65,6 %. Tässä siis on oletettu molemmille autoille keskimäärin 10 kW vastustehoja. Ei se 4,9 s vaadi välttämättä lainkaan ylimääräistä tehoa, vaan selitys on x,9-psykologia, nelivetoisen suhteellisesti 51,8 % suurempi teho/tn (vaikka olikin vain 80 kW), vielä suurempi vääntöero, nelivetoisen parempi pito ja suuritehoisemman kasvava etu, mitä suurempi on vierin- ja ilmanvastusteho.

Kaivelin nyt hieman ja Björnihän tämän oli testannut ja pääsi 5,2sekuntiin... samaanaikaan tosiaan hävisi bemarille jolle oli luvattu 5,7s kiihtyvyys. En ihan ymmärtänyt mihin viittasit psykologialla, mutta oma veikkaus osuisi nyt ennemminkin MG:n harrastamaan ,9 -psykologiaan, eli haluttiin paperille alle 8 ja 5 luvut koska ne myy paremmin, vaikkei auto niihin reaalimaailman olosuhteissa ihan kykenekkään.
 
Viimeksi muokattu:
Hinta alkaa 69 390 €:sta 50 xDrive mallille

Tosin normaaliin bmw-tapaan tuo "alkaen" hinta tarkoittaa perusvalkoista ulkoväriä ja käsisäätöisiä lättänä kangaspenkkejä ja sitä, että edes parempi parkkitutka ei kuulu varustukseen vaan jokaiseen lisäoptioon pitää heittää 500-5000e lisää.

Jos vertaa i4:een niin xDrive40 on 65k€, eDrive40 60k€ ja karvalakkien karvalakki eDrive35 56,5k€. Jos tuosta nyt peilaa niin veikkaan että ei tule alle 60k€ saamaan takavetoista.
 
Upea klassikko.

1757093777217.png
Kyllä, 30-40 luvulla on tehty kauneimmat autot, vaikka tämä on myöhempää tuotantoa , niin helv... maukas verrattuna nykymosseihin.-
 
  • Tykkää
Reactions: mol
Käytäntö on juu hieman eri, mutta tasankolaskuihinkin vaadittavat tiedot ovat riittävän hankalia löytää, joten niillä mennään. Sitten on vielä akun lämpötilan erilainen vaikutus eri autoissa ja kuormitusajan vaikutus, eli tehon rajaaminen pidemmän kuormituksen aikana.

On toki mahdollista, että joillakin valmistajilla on niin paljon lähempänä tasankoja kuin toisella valmistajalla, että se vaikuttaa jopa niiden väliseen paremmuuteen (=tasankolaskut tuottavat väärän voittajan). Ei mahda mitään, kun ei kaikista automalleista löydä dynokäyrää (niiden vertailukelpoisuudesta puhumattakaan).

Miin saksankielisessä esitteessä luki 5 v sitten, että 212 Nm@0-2 750 rpm ja 61 kW@2 750-12 000 rpm (saattoi olla 11k), eli tuo akkukapaan (brutto 36,8 kWh, eli 1,66C) nähden hyvin pienitehoinen malli sisältää ainakin valmistajan mukaan vääntö- ja tehotasangot. En osaa sanoa miten muilla merkeillä on ilmoitettu, ja miten paljon milläkin mallilla poikkeaa ideaaleista tasangoista, mutta poikkeuksia lukuunottamatta ovat varmaankin aika samasta puusta veistettyjä. Tarkoitan sitä, että tasankolaskuillakin pystyy yleensä selvittämään syyn jonkin sähköauton oudon hitaalle tai nopealle kiihdytysajalle. Audi e-tron GT ei täsmännyt, koska siinä selitys hyvään kiihtyvyyteen heikosta ominaisväännöstä huolimatta olikin harvinainen kaksivaihteinen laatikko.


Edit. Ominaisvääntö on vähän hassu sana ainakin omaan korvaan (mulla tulee siitä ekana mieleen Nm/l), mutta siis sähköautoissa vääntö suhteessa auton massaan (Nm/tn), mikä yksivaihteisissa korreloi vahvasti taajamakiihtyvyyden kanssa. Lisäksi ominaisvääntö selittää yksivaihteisissa sellaisia 0-100 -aikojen eroja, joille ei löydy selitystä vetopidosta tai huipputehon avulla lasketusta tehopainosuhteesta. Joku vääntö-massasuhde kuulostaa monimutkaiselta, eli taidan jatkossakin käyttää ominaisvääntöä, jos parempia ehdotuksia ei löydy.
Jotta laskut ei olisi noinkaan helppoja, niin ainakin Bemari käyttää vieläpä erityyppisiä moottoreita ja eri välityksiä etu- ja taka-akseleilla. DIN painoa tuolla on 2215 kg ja ilmoitettu 0-100 km/h aika on 3,9s, johon myös moni on oikeasti päässyt.

Jännästi edessä on enemmän vääntöä, mutta takana on enemmän tehoa. Välitykset sitten vielä vähän sotkee asiaa, miten tuo vääntö summautuu eri nopeuksilla. En tiedä onko tehon kierrosalue oikein, kun alkaa vasta 8000 rpm, mutta noin se lukee spekseissä.
BMW i4 M50EtuakseliTaka-akseli
Nm430 @ 0-5000 rpm365 @ 0-5000 rpm
kW190 @ 8000-17000 rpm230 @ 8000-17000 rpm
Välitys8.774:19.374:1
 
Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.

Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.

Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.
 
Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.

Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.

Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.
Itselläni 2024 alkupuolella otettu Born 58kWh. Olen kyllä pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Tosin tuo on työsuhdeauto ja valintaperusteeni oli ottaa kuukausimaksultaan halvin valikoimassa oleva auto kuljettamaan kahta henkilöä, joten suhtautuminen voi olla vähän hellempi. Hieman häiritsee nuo valaisemattomat kosketuspainikkeet näytön alla ja akun esilämmityksen puute mutta nämä on uudemmissa korjattu. Kuskin paikalta näkyvyys eteen sivuille myös tyypillistä heikompi noiden A-pilareiden vuoksi. Pikalataus talvella on ehkä se suurin heikkous, auto saattaa ottaa sähköä jonkun 40kWh tunnissa eli herkästi saa sen tunnin olla laturilla pitkällä matkalla. Ei tuo tietysti kesälläkään mikään maailman nopein lataaja ole, muistaakseni pyörii ~65kWh pinnassa tuntivauhdit eli saa juuri sen 20%->80% latauksen 30min mikä sinällään suht standardi mutta tässä kun se pieni akku niin hieman nopeampi olis kiva pidemmillä reissuilla. Nuokaan nyt ei omassa ajossa ole super ärsyttäviä olleet, kun pääsääntöisesti lataan kotona ja töissä, mutta nousevat silloin tällöin esiin. Sovellus on susi mutta suht harvoin tarvitsee. Ehkä voisin olla kriittisempi, jos olisi oma auto eikä työsuhdeauto. Ehkä sellaisina QoL asioina nousee aina välillä haave frunkista (likaiset kaapelit mieluummin sinne kuin konttiin ja helpompi kaivaa esiin, jos kontti täysi), sähköisesti avautuva takakontti (avausnappi syksyt ja talvet aina ihan kurassa) ja ~10cm pidempi takakontti, kun tämä jää juuri sen verran vajaaksi, että 75cm matkalaukku pitää laittaa sivuttain (vie melkein koko kontin, kun joka suuntaan jää niin epäkätevä määrä tilaa). Esim. Volvo EC40 kontti ei litroiltaan taida olla hirveästi suurempi mutta mitat on sen verran eroavat, että sinne saa käsittääkseni 2kpl 75cm matkalaukkuja, kun menevät pituussuunnassa.

Ravalin vaikutuksesta Borniin vaikea sanoa. Käytettyihin vaikuttanee jonkun verran, uusiin ehkä vähemmän. Tietysti tuollaiset hyvät halvat mallit kiristää kilpailua kaikille eikä vain sille lähimmälle saman valmistajan mallille. Sinällään Raval ja ID2 vaikuttavat tietyiltä osin fiksummilta autoilta kuin nämä Born ja ID3. Takakontti on noissa isompi litroiltaan, kun tilaa on syvyyssuunnassa enemmän. Ymmärtääkseni noihin saa myös vetokoukun, saattoi olla se frunk ja sähköinen takakontti jne.. Sitten vielä hintaa vähemmän. Mutta nuo tulevat ilmeisesti myyntiin vasta 2026 loppupuolella. Born ja ID3 pitäisi saada myös isommat päivitykset jossain kohtaa, jolloin saavat noita samantyylisiä muutoksia.

Bornin kehuksi vielä vaikka se, että tämä on hyvä ajaa ja etenkin motarilla meno on miellyttävää. Mutta eiköhän Pollekin ole. ACC on kanssa kätevä ja toimii suht hyvin. Kulutuskin ihan hyvä, kesällä 80km/h teillä voi päästä alle 15kWh/100km ja motarillakin 120km/h vauhdilla yleensä max 20kWh. Ei tässä nyt mitään super merkittäviä ongelmia ole mutta ei ehkä mitään wow-elementtejäkään. Auto millä kulkee mielellään välin A->B. Ei tietysti ole kokemusta muistakaan sähkäreistä niin vaikea sanoa miten tämä niihin vertaantuu. EC40 ajoin kerran hetken ja on se kait parempi mutta ei yli 50% suuremman hintalapun verran parempi.

Lyhyitä vastauksia noihin muihin. SOHista en tiedä. Hipaisukytkimiin tottuu, mieluummin ottaisi oikeat napit mutta ei tässä omassani ainakaan ole niin hirveät kuin mitä alkupään malleille haukuttiin. Akilleen kantapää lienee tuo pikalataus erityisesti talvella. Polleen saanee paljon sellaisia asioita mitä tähän ei saa, kun se on kalliimpi auto. Työsuhdeautoksi voisin ottaa uusiksi, omaksi ostosta en osaa sanoa (pitäisi vähintään verrata muu tarjonta ensin).

Mikä sai kiinnostumaan juuri eniten Bornista tai miksi se vaikuttaisi parhaalta? Millaiseen käyttöön tulisi (kaupunki/motari, lyhyt/pitkä matka, useampi matkustaja?) ja ladattaisiinko pääsääntöisesti kotona?
 
Viimeksi muokattu:
Bornissa kannattaa katsoa uudemmalla softalla olevaa, helpoin tunnistaa erillisestä viiksestä vaihteenvalinnalle (vanhoissa integroitu näyttön sivuus). Suurimmat heikkoudet on julmettu melu jo 100 km/h vauhdeissa yhdistettynä varustevalintoihin, jotka väkisin pakottavat 20” matalaprofiilirenkaisiin ellei ihan kulimalleisfa kulimalleinta ota. Varusteita kun sitten valkkaa, niin hinta karkaa niin törkeäksi ettei eroa ylöspäin id.4 sarjaan tule tarpeeksi, joka on sitten jo ihan eri sortin auto. Ts. Born olis ihan ok 10 k€ alella, nykyisellään meh.
 
Itselläni 2024 alkupuolella otettu Born 58kWh. Olen kyllä pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Tosin tuo on työsuhdeauto ja valintaperusteeni oli ottaa kuukausimaksultaan halvin valikoimassa oleva auto kuljettamaan kahta henkilöä, joten suhtautuminen voi olla vähän hellempi. Hieman häiritsee nuo valaisemattomat kosketuspainikkeet näytön alla ja akun esilämmityksen puute mutta nämä on uudemmissa korjattu. Kuskin paikalta näkyvyys eteen sivuille myös tyypillistä heikompi noiden A-pilareiden vuoksi. Pikalataus talvella on ehkä se suurin heikkous, auto saattaa ottaa sähköä jonkun 40kWh tunnissa eli herkästi saa sen tunnin olla laturilla pitkällä matkalla. Ei tuo tietysti kesälläkään mikään maailman nopein lataaja ole, muistaakseni pyörii ~65kWh pinnassa tuntivauhdit eli saa juuri sen 20%->80% latauksen 30min mikä sinällään suht standardi mutta tässä kun se pieni akku niin hieman nopeampi olis kiva pidemmillä reissuilla. Nuokaan nyt ei omassa ajossa ole super ärsyttäviä olleet, kun pääsääntöisesti lataan kotona ja töissä, mutta nousevat silloin tällöin esiin. Sovellus on susi mutta suht harvoin tarvitsee. Ehkä voisin olla kriittisempi, jos olisi oma auto eikä työsuhdeauto. Ehkä sellaisina QoL asioina nousee aina välillä haave frunkista (likaiset kaapelit mieluummin sinne kuin konttiin ja helpompi kaivaa esiin, jos kontti täysi), sähköisesti avautuva takakontti (avausnappi syksyt ja talvet aina ihan kurassa) ja ~10cm pidempi takakontti, kun tämä jää juuri sen verran vajaaksi, että 75cm matkalaukku pitää laittaa sivuttain (vie melkein koko kontin, kun joka suuntaan jää niin epäkätevä määrä tilaa). Esim. Volvo EC40 kontti ei litroiltaan taida olla hirveästi suurempi mutta mitat on sen verran eroavat, että sinne saa käsittääkseni 2kpl 75cm matkalaukkuja, kun menevät pituussuunnassa.

Ravalin vaikutuksesta Borniin vaikea sanoa. Käytettyihin vaikuttanee jonkun verran, uusiin ehkä vähemmän. Tietysti tuollaiset hyvät halvat mallit kiristää kilpailua kaikille eikä vain sille lähimmälle saman valmistajan mallille. Sinällään Raval ja ID2 vaikuttavat tietyiltä osin fiksummilta autoilta kuin nämä Born ja ID3. Takakontti on noissa isompi litroiltaan, kun tilaa on syvyyssuunnassa enemmän. Ymmärtääkseni noihin saa myös vetokoukun, saattoi olla se frunk ja sähköinen takakontti jne.. Sitten vielä hintaa vähemmän. Mutta nuo tulevat ilmeisesti myyntiin vasta 2026 loppupuolella. Born ja ID3 pitäisi saada myös isommat päivitykset jossain kohtaa, jolloin saavat noita samantyylisiä muutoksia.

Bornin kehuksi vielä vaikka se, että tämä on hyvä ajaa ja etenkin motarilla meno on miellyttävää. Mutta eiköhän Pollekin ole. ACC on kanssa kätevä ja toimii suht hyvin. Kulutuskin ihan hyvä, kesällä 80km/h teillä voi päästä alle 15kWh/100km ja motarillakin 120km/h vauhdilla yleensä max 20kWh. Ei tässä nyt mitään super merkittäviä ongelmia ole mutta ei ehkä mitään wow-elementtejäkään. Auto millä kulkee mielellään välin A->B. Ei tietysti ole kokemusta muistakaan sähkäreistä niin vaikea sanoa miten tämä niihin vertaantuu. EC40 ajoin kerran hetken ja on se kait parempi mutta ei yli 50% suuremman hintalapun verran parempi.

Lyhyitä vastauksia noihin muihin. SOHista en tiedä. Hipaisukytkimiin tottuu, mieluummin ottaisi oikeat napit mutta ei tässä omassani ainakaan ole niin hirveät kuin mitä alkupään malleille haukuttiin. Akilleen kantapää lienee tuo pikalataus erityisesti talvella. Polleen saanee paljon sellaisia asioita mitä tähän ei saa, kun se on kalliimpi auto. Työsuhdeautoksi voisin ottaa uusiksi, omaksi ostosta en osaa sanoa (pitäisi vähintään verrata muu tarjonta ensin).

Mikä sai kiinnostumaan juuri eniten Bornista tai miksi se vaikuttaisi parhaalta? Millaiseen käyttöön tulisi (kaupunki/motari, lyhyt/pitkä matka, useampi matkustaja?) ja ladattaisiinko pääsääntöisesti kotona?
Kiitos asiallisista vastauksista/mielipiteistä.

Meidän liikkuminen suurimmaksi osaksi ~80% nurkka-ajoa 5-10km säteellä kotoa, 15% 100km säteellä ja loput 5% pidempää matkantekoa jolloin tarve ladata reissun päällä. Kilometrejä kertyy vuodessa ~15 tkm ja 2-3 matkustajaa. Pääsääntöisesti lataaminen kotona, mutta mahdollisuus lataamiseen myös työmaalla. Bornin ylläpitokustannukset vertailussa maltilliset, verot,vakuutukset yms.

Bornissa kannattaa katsoa uudemmalla softalla olevaa, helpoin tunnistaa erillisestä viiksestä vaihteenvalinnalle (vanhoissa integroitu näyttön sivuus). Suurimmat heikkoudet on julmettu melu jo 100 km/h vauhdeissa yhdistettynä varustevalintoihin, jotka väkisin pakottavat 20” matalaprofiilirenkaisiin ellei ihan kulimalleisfa kulimalleinta ota. Varusteita kun sitten valkkaa, niin hinta karkaa niin törkeäksi ettei eroa ylöspäin id.4 sarjaan tule tarpeeksi, joka on sitten jo ihan eri sortin auto. Ts. Born olis ihan ok 10 k€ alella, nykyisellään meh.

Katsotut autot ovat juurikin tuolla näytön integroidulla vaihtajalla. Mitkä noissa ovat merkittävimpiä muuttujia softien välillä?

Bornit joita tullut katseltua, niin vm22-23, kilometrit 25-70tkm ja hinnat pyörivät 24-29k€ välillä. Ajatuksena olisi pitää autoa seuraavat 4-6 vuotta.
 
Bornissa kannattaa katsoa uudemmalla softalla olevaa, helpoin tunnistaa erillisestä viiksestä vaihteenvalinnalle (vanhoissa integroitu näyttön sivuus). Suurimmat heikkoudet on julmettu melu jo 100 km/h vauhdeissa yhdistettynä varustevalintoihin, jotka väkisin pakottavat 20” matalaprofiilirenkaisiin ellei ihan kulimalleisfa kulimalleinta ota. Varusteita kun sitten valkkaa, niin hinta karkaa niin törkeäksi ettei eroa ylöspäin id.4 sarjaan tule tarpeeksi, joka on sitten jo ihan eri sortin auto. Ts. Born olis ihan ok 10 k€ alella, nykyisellään meh.
Tuo softa on hyvä pointti, samalla kun katsoo sen kuntoon niin pitäisi tulla akun esilämmitys. Se kannattaa kyllä Suomessa olla. Omani on "kulimalli" ja melu ei ole häirinnyt suuremmin motarillakaan, en tiedä vaikuttaako 18" renkaat niin paljon. Ei tuo varmasti hiljaisin auto kuitenkaan ole.

Hinta on hyvä pointti myös. Born itsessään ei ole huono auto, se on herkästi vain liian kallis auto siihen mitä se on. Esimerkiksi 40k€ hinnassa voisin kuvitella Teslan M3:n olevan parempi, jos unohdetaan hetkeksi kyseisen firman keulahenkilö. Oman Born oli jotain tarjouserää silloin kun sen otin, olisko ollut 37k€ hintainen. Työsuhdeautoissa sähköautoista saa veroalennusta ja sen määrä on kiinteä, joten tuon prosentuaalinen vaikutus on sitä suurempi mitä halvempi auto on kyseessä. Tämän myötä oma Bornini on käyttöedultaan 425€/kk (sis. kaikki kulut pl. sähkö), joka vaikuttaa osaltaan omaan "arvosteluuni". Tuo kannattaa huomioida @J4soni, olisin voinut tuon hinnan mainita ylläkin. Nykyäänhän ei saa edes noin halvalla uutta.

Sen perusteella mitä olen tuota ID2 nähnyt videoilla ja kerran livenä niin ottaisin kyllä näillä näkymin sen Bornin ylitse. Olettaen siis, että tappiinsa speksatun ID2 saa samaan hintaan tai hieman halvemmalla kuin karvalakeimman Bornin. Toki pitäisi koeajaa, että selviäisi onko ajettavuus samalla tasolla ja millainen esim. tuo melu siinä on motarilla. Akkuhan on ID2 osalta vielä kysymysmerkki mutta todennäköisesti suurimmillaan 58kWh luokkaa eli sama kuin tuossa omassa Bornissa. Raval taas on vähän jopa turhan räväkän näköinen, Born oli mielestäni sopivasti laadukkaampi ja "urheilullisempi/gamermäisempi" kuin ID3 mutta Raval menee omaan makuun jo liiallisuuksiin tuossa. Mutta noita ID2/Raval saa todennäköisesti ainakin sen vuoden vielä odotella, joten ei niitä kannata hirveämmin miettiä mikäli tarvitsee nyt menopelin.. Itselläni pitäisi sopivasti loppua Bornin liisari siinä kohtaa, kun ID2 on ollut jo arviolta puolisen vuotta markkinoilla, niin todennäköisesti tuo sitten seuraava auto.

Meidän liikkuminen suurimmaksi osaksi ~80% nurkka-ajoa 5-10km säteellä kotoa, 15% 100km säteellä ja loput 5% pidempää matkantekoa jolloin tarve ladata reissun päällä. Kilometrejä kertyy vuodessa ~15 tkm ja 2-3 matkustajaa. Pääsääntöisesti lataaminen kotona, mutta mahdollisuus lataamiseen myös työmaalla. Bornin ylläpitokustannukset vertailussa maltilliset, verot,vakuutukset yms.
Tähän Born varmasti passeli auto. Kaupungissa tuo kulkee mukavasti, kun kääntyy melko hyvin tiukempaankin mutkaan ja on muutenkin kompaktimman kokoinen. Toki kaupunkiajossa nuo A-pilarit ovat välillä hieman ärsyttävät, on muutamaan kertaan käynyt tilanteita joissa ei ole huomannut noiden taakse jäävää autoa/jalankulkijaa, jonka monella muulla autolla varmasti huomaisi. Tuollaisessa 11kW lataamisessahan ei ole sähköautojen välillä eroja.

Pollea en ole koskaan ajanut mutta veikkaisin sen olevan kalliimpi. Toki jos Pollen saisi samaan hintaan ja akkukin olisi kunnossa niin todennäköisesti ottaisin kyllä semmoisen. Bornissa takapenkki on suht tilava pieneksi autoksi ja siellä menee viisikin ainakin jonkun aikaa. Toki huomioitava se, että vanhoissa isompiakkuisissa Borneissa ei ole takana keskipenkkiä mutta en kyllä välttämättä vanhaa mallia suosittelisi muutenkaan tässä kohtaa ellei saa selkeästi halvemmalla.

Bornit joita tullut katseltua, niin vm22-23, kilometrit 25-70tkm ja hinnat pyörivät 24-29k€ välillä. Ajatuksena olisi pitää autoa seuraavat 4-6 vuotta.
Itse en yhtään osaa sanoa onko tuo hyvä hinta käytetystä vai ei. Oletettavasti pienempiakkuinen? Tesloja näkee aina välillä melko halvalla mutta ovat pois periaatesyistä tai esim. M3 takakontin käytettävyyden vuoksi? Paljonkohan noissa on korko? Mietin vain kuinka lähelle tuollainen 29k€ auto menee korkojen kanssa todellisissa kuluissa vs. jokin uusi (melkein) nollakorolla saatava 40k€ auto. Esim. Kia EV3 taisi olla nyt korkotarjouksessa ja varmasti Black Fridayna tulee jotain myös.
 
Viimeksi muokattu:
Noista SOH:eista on vaikea sanoa siviilinä tarkemmin. Kaipaisi jonkun TM:n tai jonkun muun tekemiä isompia tutkimuksia.

Väittäisin että melkein kaikissa sähköautoissa saa varautua siihen että 10% akun kapasiteetista katoaa suhteellisen nopeasti (2-4v, mitä enemmän ajetaan, luultavasti sitä lähempänä tuota 2v lukemaa).

Sen jälkeen olettaisin, että kulumaa ei juurikaan tule pl. hidasta tippumista kilsojen myötä.

OBD:llä näkee jotain ja jos lukemat pitävät paikkansa, niin mulla enyaqista olisi jo vähän yli 10% kadonnut 2.5v / 25tkm aikana. Ostaessa 1.5v / 15tkm ikäisenä aviilo näytti jotain 98%:ia.
 
Noista SOH:eista on vaikea sanoa siviilinä tarkemmin. Kaipaisi jonkun TM:n tai jonkun muun tekemiä isompia tutkimuksia.

Väittäisin että melkein kaikissa sähköautoissa saa varautua siihen että 10% akun kapasiteetista katoaa suhteellisen nopeasti (2-4v, mitä enemmän ajetaan, luultavasti sitä lähempänä tuota 2v lukemaa).

Sen jälkeen olettaisin, että kulumaa ei juurikaan tule pl. hidasta tippumista kilsojen myötä.

OBD:llä näkee jotain ja jos lukemat pitävät paikkansa, niin mulla enyaqista olisi jo vähän yli 10% kadonnut 2.5v / 25tkm aikana. Ostaessa 1.5v / 15tkm ikäisenä aviilo näytti jotain 98%:ia.
Vähän mutua vahvempaa raporttia;

You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

 
Vähän mutua vahvempaa raporttia;

You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

Ihmiset todennäköisesti yliarvioivat kilsojen / latauksen vaikutusta ja aliarvioivat aikakomponenttiä. Siksi pitäisi katsella myös keskimääräisesti ajettuja autoja.
 
Vähän mutua vahvempaa raporttia;

You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

Ja jos nyt ajaa sen jonkun max 100km päivässä ja saa auton yöksi lataukseen niin tuo nyt suunnilleen onnistuu vaikka olisi 60kWh kapasiteetista 50% jäljellä. Talvella voi tulla ongelmia, jos ajaa paljon pätkäajoa ilman mahdollisuutta asiointilataukseen, mutta tuo 50% SOH nyt on muutenkin ääriesimerkki. Tietysti myös pitkällä matkalla eron huomaisi selkeästi, kun pitäisi pysähtyä vaikka 2 kertaa lataamaan se 25kWh vs. kerran 50kWh, kun akku ei enää sitä määrää varastoi.

Valtaosalle tuo akkukuluma näyttäytyy todellisuudessa ehkä enemmän muodossa "nyt tähän päivän toimistoreissuun menikin 25% vs. uutena meni 20%". Tietysti jos akku on valittu siten, että joku tietty matka (vaikka koti-mökki väli) onnistuu justiinsa sillä täydellä akulla ilman välilatausta niin akun kuluman myötä tulee aikanaan tarve latausstopille kesken matkaa. Henkilöstä sitten riippuu, että onko tuollainen extra 5-15min stoppi matkan varrella kuinka merkittävä asia.
 
Viimeksi muokattu:
Ja jos nyt ajaa vaikka sen jonkun max 100km päivässä ja saa auton yöksi lataukseen niin tuo nyt suunnilleen onnistuu vaikka olisi kapasiteetista 50% jäljellä. Talvella voi ehkä tulla ongelmia, jos ajaa paljon pätkäajoa, mutta tuo 50% SOH nyt on muutenkin ääriesimerkki. Tietysti myös pitkällä matkalla eron huomaisi selkeästi, kun pitäisi pysähtyä vaikka 2 kertaa lataamaan se 25kWh vs. kerran 50kWh, kun akku ei enää sitä määrää varastoi.

Valtaosalle tuo akkukuluma näyttäytyy ehkä enemmän muodossa "nyt tähän päivän toimistoreissuun menikin 25% vs. uutena meni 20%". Tietysti jos akku on valittu siten, että joku tietty matka (vaikka koti-mökki väli) onnistuu justiinsa sillä täydellä akulla ilman välilatausta niin akun kuluman myötä voi tulla tarve stopille kesken matkaa. Henkilöstä sitten riippuu, että onko tuollainen extra 5-15min stoppi matkan varrella kuinka merkittävä asia.
Ongelma on siinä, että SOH50% akku on yleensä rikki (jos tarkoitetaan maksimikapasiteetistä laskettua suhteellista kapasiteettia), eikä sillä voi ajaa metriäkään.

Käytännössä litium akuissa tendriitit kasvavat läpi jossain ~60% kintailla vähän akusta riippuen ja sen jälkeen kenno ei toimi.
 
Ongelma on siinä, että SOH50% akku on yleensä rikki (jos tarkoitetaan maksimikapasiteetistä laskettua suhteellista kapasiteettia), eikä sillä voi ajaa metriäkään.

Käytännössä litium akuissa tendriitit kasvavat läpi jossain ~60% kintailla vähän akusta riippuen ja sen jälkeen kenno ei toimi.
No joo, todellisuudessa noin. Tuo nyt oli muutenkin vähän sellainen järjetön ja kuvitteellinen ääriesimerkki kuvastamaan sitä, että ei se 80% SOH ole vielä maailmanloppu, jos akku toimii.
 
Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.

Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.

Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.

Mulla oli tällainen pari vuotta sitten. Paljon softabugeja, joka ei ole uutta VAG:n sähkiksissä. Eniten otti tosiaan päähän se surkea lataus ja entistä surkeampi talvella. Edes kesällä ja alle 15% SOC en saanut yli 80kw tehoa vaikka oli luvattu enemmän. Keskimäärin latausnopeus oli aina siinä 50-60kw tuntumassa ja talvella siitä vielä pois, koska latauskäyrä ja puuttuva esilämmitys. Positiivista toki ulkonäkö.
 
Yllättävän heikolle kuulostaa Bornin lataustehot vrt. isommat VAG autot.
Juuri lauantaina piti pitkästä aikaa käyttää Enyaqilla suurteholatausta. Alkuprossat jotain 32% ja latailin about 75% tienoille. Alkuun meni 100-120kw teholla ja lopetettaessa tuolla 75% tasoilla tuli latausta vielä 98kw teholla. Kesäkeli, Enyaq 80iv mallia 2022
Ei mikään optimilataus kun oli virtaa noinkin paljon vielä, mutta Jari-Pekka oli sopivasti hollilla kun kahvitutti ja tuossa samalla kun latasi niin pääsi kotiin saakka.

Talvikelissä toki heikompi lataamaan tuo vanha Enyaq myös, kun ei ole lämmityksiä akulle kuten uudemmissa.
 
Yllättävän heikolle kuulostaa Bornin lataustehot vrt. isommat VAG autot.
Juuri lauantaina piti pitkästä aikaa käyttää Enyaqilla suurteholatausta. Alkuprossat jotain 32% ja latailin about 75% tienoille. Alkuun meni 100-120kw teholla ja lopetettaessa tuolla 75% tasoilla tuli latausta vielä 98kw teholla. Kesäkeli, Enyaq 80iv mallia 2022
Ei mikään optimilataus kun oli virtaa noinkin paljon vielä, mutta Jari-Pekka oli sopivasti hollilla kun kahvitutti ja tuossa samalla kun latasi niin pääsi kotiin saakka.

Talvikelissä toki heikompi lataamaan tuo vanha Enyaq myös, kun ei ole lämmityksiä akulle kuten uudemmissa.
Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.
 
Et hyppää. Reissujen lukumäärä kertoo jo sen et käytännössä ihan sama. Sitten kuhan et pidä autoasi viikkoa pakastimessa 1% lataustasossa ennen laturille menoa niin onnistunee ihan hyvin.
 
Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.

Jep niin harvakseltaan noita reissuja että tuskin hajoaa pää vaikka menisikin jonkun worst casen mukaan, ts joudut lataamaan maksimissaan tuon 70% jollain 50kw teholla.
 
Kiitos vastauksista. Tuttu taas totesi, että hän nimenomaan vaihtoi sisarmalli ID4 vuosimallia 2023 -> 2024, jotta sai esilämmityksen. Hänellä myös talvireissuja jonkin verran ja sanoi pikalatauksen olevan nyt karkeasti tunnin tauon sijaan 30 min. Mutta onko ero vain 1. latauksella vai joka latauksella? Jos nyt vaikka täältä etelästä ajaisi talvella sinne Kuusamoon 700-800 km, ei taida selvitä kahdella latauksella vaan kolme olisi turvallisempi. Talvirange Enyaqissa (vm 2023) voisi olla 300 km? Onko esilämmityksen puute 3x 30 min latauksiin lisää vai 1x 30 min vai jotain tuolta väliltä?

Kuten varmaan arvasittekin, ensimmäinen sähköauto mietinnässä ja kysymyksiä riittää ihan perusasioista.
 
Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.
Löytyy 80iv takaveto -21 ja viime talven perusteella ei ongelmia vaikkei akun esilämmitystä löydy. Kylmä akku alkaa aika tasan 50kwh lataamaan , mutta esim .3% varauksella mitä kerran tulin pikalaturille, niin aika nopeaa lämpeni ja meni 100kwh myös pakkasella .
Nyt oon tainnut viimeksi pikaladata heinäkuun alussa.
Talvella boksi katolla Oulun seudulta itäkairaan Pyhälle yms. ja ei ole stressiä pukannut.
Melkein joka kerta se on täytynyt hakea pikalaturista itseasiassa pois tieltä, ennen kuin on itse saanut tauon pidettyä.
 
Tuollaisessa käyttöautossa on ihan hyvä olla reilusti ja rehellisesti sitä muovia reunoissa, kun kuitenkin jotain osuu johonkin.
 
Tuollaisessa käyttöautossa on ihan hyvä olla reilusti ja rehellisesti sitä muovia reunoissa, kun kuitenkin jotain osuu johonkin.

Muovilistan ei kuitenkaan tarvitsisi ovien kohdalla kohota noin paljoa. Volvolla osataan hoitaa homma hillitymmin:

1757344908834.png


Muutenkin tuo on taivutettu sisäänpäin sillä tavalla, ettei se oletettavasti kuitenkaan suojaa ovienpaiskojilta parkkipaikoilla. Ja kiiltävänmustat peilit ottavat ekana osumaa, kun leikkaamattomat orapihlaja-aidat kasvavat pihalta kadulle.

1757345025889.png
 
Jahas. IX3 on kai sähköteknisesti parempi auto, kuin GLC, mutta omaan silmään muotoilu GLC:ssä vie kyllä voiton. Pitäisi nähdä livenä.

Jännä nähdä, miten hinnoittelee GLC:n.
 
On tullut pohdiskeltua sähköautoilua, syvennyttyä niiden tekniikkaan, katsottua autojen arvosteluita ja seurattua keskusteluita jne. On syntynyt vaikutelma, että toimintamatkaan suhtaudutaan kuin se olisi aina tärkein kriteeri. Koska mediassakin se on ykkösasia millä sähköautoja verrataan, tarttuu se ajattelutapa myös sähköautoja harkitseviin kuluttajiin.

Tässä omia huomioita ja ajatuksia toimintamatkasta.

Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

Vielä vähemmän puhutaan siitä miten tietyllä automallilla latausnopeuteen vaikuttaa se miten tyhjällä akulla pitää mennä lataamaan, että saa sen hyvän lataustehon. Asiaan vihkiytymätön kun olettaa helposti, että 10->80% latausnopeus tarkoittaa että saa samantyyppisen käyrän jos aloittaakin latauksen jo 40% varaustilasta.

No eipä useinkaan saa, vaan saadaakseen sen hyvän lataustehon pitää vetää akku mahdollisimman tyhjäksi. Jos taas alkaa lataamaan isommalla varaustilalla niin menee enemmän tai vähemmän lirutteluksi. Tästä käy esimerkkinä vaikka VAG:n MEB-alustaiset autot (ID.4/Enyaq/Q4).

Poikkeuksiakin on, eli esim. Audin vanha e-tron, joka ilmeisesti enemmän kobolttia sisältävän akkunsa takia antaa hyvin tasaisen 150 kW aina 70-80% varaukseen asti, mutta myös silloin jos aloitat lataamaan vaikka 40% varaustilasta lähtien.

Niinhän kaikkien autojen pitäisi ladata, eli että kun kuski haluaa pitää tauon niin silloin auto laitetaan samassa yhteydessä lataukseen, eikä tarvitse laskeskella tauon ajankohtaa otsa hiessä sen perusteella minne lataamolle sähkö riittää niin, että akkuun jää niin vähän virtaa kuin mahdollista. Pakkanen tietysti vielä korostaa ongelmaa sekä toimintamatkan että latauskäyrien suhteen.

Toki on hyvin lataavia autoja akun esilämmityksellä, mutta jotenkin silti ärsyttää miten saadakseen parhaat tehot pitää vetää akku tyhjäksi, eli autoilijat ajetaan "rangeahdistukseen" jo valmistajien toimesta.

Pitää siis miettiä omat tarpeet ja mikä on niihin sopiva auto. Kaikki eivät tarvitse long range Teslaa, vaikka autoja yleensä arvotetaankin toimintamatkan perusteella.
 
Muovilistan ei kuitenkaan tarvitsisi ovien kohdalla kohota noin paljoa. Volvolla osataan hoitaa homma hillitymmin:

1757344908834.png


Muutenkin tuo on taivutettu sisäänpäin sillä tavalla, ettei se oletettavasti kuitenkaan suojaa ovienpaiskojilta parkkipaikoilla. Ja kiiltävänmustat peilit ottavat ekana osumaa, kun leikkaamattomat orapihlaja-aidat kasvavat pihalta kadulle.

1757345025889.png
Volvossa ei ole akkua ja ei senkään muovit ovenpaiskontaa suojaa. Puhdas visuaalinen keino ottaa korkeutta ”pois”, kos pelkät oven kohtat oli sinulla ne mitkä häiritsi. Korealaisessa olen kyllä tykännyt, että avatessa ekana seinään osuisi muovi, jos kävisi vahinko.
 
On tullut pohdiskeltua sähköautoilua, syvennyttyä niiden tekniikkaan, katsottua autojen arvosteluita ja seurattua keskusteluita jne. On syntynyt vaikutelma, että toimintamatkaan suhtaudutaan kuin se olisi aina tärkein kriteeri. Koska mediassakin se on ykkösasia millä sähköautoja verrataan, tarttuu se ajattelutapa myös sähköautoja harkitseviin kuluttajiin.

Tässä omia huomioita ja ajatuksia toimintamatkasta.

Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

Vielä vähemmän puhutaan siitä miten tietyllä automallilla latausnopeuteen vaikuttaa se miten tyhjällä akulla pitää mennä lataamaan, että saa sen hyvän lataustehon. Asiaan vihkiytymätön kun olettaa helposti, että 10->80% latausnopeus tarkoittaa että saa samantyyppisen käyrän jos aloittaakin latauksen jo 40% varaustilasta.

No eipä useinkaan saa, vaan saadaakseen sen hyvän lataustehon pitää vetää akku mahdollisimman tyhjäksi. Jos taas alkaa lataamaan isommalla varaustilalla niin menee enemmän tai vähemmän lirutteluksi. Tästä käy esimerkkinä vaikka VAG:n MEB-alustaiset autot (ID.4/Enyaq/Q4).

Poikkeuksiakin on, eli esim. Audin vanha e-tron, joka ilmeisesti enemmän kobolttia sisältävän akkunsa takia antaa hyvin tasaisen 150 kW aina 70-80% varaukseen asti, mutta myös silloin jos aloitat lataamaan vaikka 40% varaustilasta lähtien.

Niinhän kaikkien autojen pitäisi ladata, eli että kun kuski haluaa pitää tauon niin silloin auto laitetaan samassa yhteydessä lataukseen, eikä tarvitse laskeskella tauon ajankohtaa otsa hiessä sen perusteella minne lataamolle sähkö riittää niin, että akkuun jää niin vähän virtaa kuin mahdollista. Pakkanen tietysti vielä korostaa ongelmaa sekä toimintamatkan että latauskäyrien suhteen.

Toki on hyvin lataavia autoja akun esilämmityksellä, mutta jotenkin silti ärsyttää miten saadakseen parhaat tehot pitää vetää akku tyhjäksi, eli autoilijat ajetaan "rangeahdistukseen" jo valmistajien toimesta.

Pitää siis miettiä omat tarpeet ja mikä on niihin sopiva auto. Kaikki eivät tarvitse long range Teslaa, vaikka autoja yleensä arvotetaankin toimintamatkan perusteella.
No sehän se isoin ongelma juuri onkin että pitää tutustua tuollaisiin juttuihin eikä voi kuten polttiksissa ostaa autoa mikä sattuu miellyttämään vaikka ulkonäöltään eniten.
Toimintamatkaa saisi olla sen 1000km vaikka sitä ei kovin usein tarvitsisikaan. Itse tarvitsen pitkää rangea erittäin harvoin mutta silloin ku sitä tarvitsen niin en todellakaan jaksaisi hengata jossain laturilla venaamassa autoa.
Eli joko erittäin pitkä range tai todella nopea lataus tai sitten molemmat. Bemmin uusi ix3 alkaisi olemaan ihan ok tasolla kun 10min saa +300km rangea ja wltp yli 800.
 
Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

(DC) lataustehon tärkeyteen vaikuttaa suoraan kotilatausmahdollisuus. Sikäli kun se on mahdollista ja päiväajot pyörii jossain satkukilsassa (kuten useimmilla) ei sillä ole käytännössä juurikaan merkitystä, vaikka tästä joku excelspeksaaja triggeröityykin. Samoin latauskäyrien käytännön merkitys muuttuu varsin toissijaiseksi jos DC-latausta tarvitsee vain harvakseltaan. Näitä arvoja on helppo käyttää vertailuperusteina, mutta ne ovat vain yksittäisiä datapisteitä kokonaisuuden kannalta. Kiinnittäkää näiden lisäksi enemmän huomiota sen auton monikäyttöisyyteen, ajomukavuuteen ja laatuun (=onko odotettavissa paljon huoltokäyntejä eritt softaongelmian takia) kuin lataustehoon tai rangeen jos voitte ladata himassa ja päivittäin ajelee sen ~100km päivässä.
 
No sehän se isoin ongelma juuri onkin että pitää tutustua tuollaisiin juttuihin eikä voi kuten polttiksissa ostaa autoa mikä sattuu miellyttämään vaikka ulkonäöltään eniten.
Toimintamatkaa saisi olla sen 1000km vaikka sitä ei kovin usein tarvitsisikaan. Itse tarvitsen pitkää rangea erittäin harvoin mutta silloin ku sitä tarvitsen niin en todellakaan jaksaisi hengata jossain laturilla venaamassa autoa.
Eli joko erittäin pitkä range tai todella nopea lataus tai sitten molemmat. Bemmin uusi ix3 alkaisi olemaan ihan ok tasolla kun 10min saa +300km rangea ja wltp yli 800.
Sähköauton voi ostaa ulkonäön perusteella, kuten polttiksenkin. Kummankaan kanssa se ei ole erityisen järkevää. Nuo 1000km toimintamatkan vaatimukset on jotain polttisajan jäänteitä eikä kaikki polttiksetkaan siihen pysty. Latausten nopeutuminen ja asemien yleistyminen on pidemmän päälle fiksumpi kehityssuunta kuin akkujen kasvattaminen.

Miksi tuo bemmi on vain ”ihan ok”? Miten pitkään ajat putkeen tauotta, jos 800km wltp ja 300km lisää 10min ei ole enemmän kuin tarpeeksi?
 
Muistakaa nyt iloitessanne, että minkään sähkiksen tosimaailman suorituskyky suomen olosuhteissa ei ole sama kuin speksien. Latausajat pidempiä, range lyhyempi, yms....
 
Sähköauton voi ostaa ulkonäön perusteella, kuten polttiksenkin. Kummankaan kanssa se ei ole erityisen järkevää. Nuo 1000km toimintamatkan vaatimukset on jotain polttisajan jäänteitä eikä kaikki polttiksetkaan siihen pysty. Latausten nopeutuminen ja asemien yleistyminen on pidemmän päälle paljon fiksumpi kehityssuunta kuin akkujen kasvattaminen.

Miksi tuo bemmi on vain ”ihan ok”?Miten pitkään ajat putkeen tauotta, jos 800km wltp ja 300km lisää 10min ei ole enemmän kuin tarpeeksi?
No koska eihän nuo wltp arvot ole sinne päinkään ja talvella vielä kauempana. En tiedä miksei auton ostaminen ulkonäön perusteella ole järkevää, tai miksi pitäisikään olla? Jos siis ei ole ehtona saada kolmea lastenistuinta tai ikean koko kuvastoa konttiin kerralla.
 
No koska eihän nuo wltp arvot ole sinne päinkään ja talvella vielä kauempana. En tiedä miksei auton ostaminen ulkonäön perusteella ole järkevää, tai miksi pitäisikään olla? Jos siis ei ole ehtona saada kolmea lastenistuinta tai ikean koko kuvastoa konttiin kerralla.
Et varsinaisesti vastannut siihen olennaisimpaan kysymykseen. Sähköauton ja bensa-auton ostaminen ulkonäön perusteella ilman sen kummempaa tutkimusta on ihan yhtä järkevää. Molemmissa on riskinä maksaa liikaa, hävitä ominaisuuksissa yms. Melkein mikä vain auto kattaa keskivertokäyttäjän perustarpeet. Sähköautolla on omat vahvuutensa bensa-autoihin verrattuna, kantama ei ole yksi niistä mutta väittäisin kantama-ahdistuksesta ylipäästessä niiden etujen esiintyvän valtaosalle useammin kuin kantaman haitan.

Oma WLTP 400km auto menee talvellakin motarilla sen puolet tuosta. Jos 800km WLTP auto pystyisi samaan niin se olisi 400km eli motarilla voi ajaa 4h ja maantiellä varmaan 5-6h. Itse ainakin pidän ihan mielelläni tauon matkan puolivälissä, jos se kestää 5h tai enemmän. Jotkut voivat toki haluta ajaa vaikka sen 8h putkeen mutta en tiedä sen järkevyydestä.
 
Et varsinaisesti vastannut siihen olennaisimpaan kysymykseen. Sähköauton ja bensa-auton ostaminen ulkonäön perusteella ilman sen kummempaa tutkimusta on ihan yhtä järkevää. Molemmissa on riskinä maksaa liikaa, hävitä ominaisuuksissa yms. Melkein mikä vain auto kattaa keskivertokäyttäjän perustarpeet. Sähköautolla on omat vahvuutensa bensa-autoihin verrattuna, kantama ei ole yksi niistä mutta väittäisin kantama-ahdistuksesta ylipäästessä niiden etujen esiintyvän valtaosalle useammin kuin kantaman haitan.

Oma WLTP 400km auto menee talvellakin motarilla sen puolet tuosta. Jos 800km WLTP auto pystyisi samaan niin se olisi 400km eli motarilla voi ajaa 4h ja maantiellä varmaan 5-6h. Itse ainakin pidän ihan mielelläni tauon matkan puolivälissä, jos se kestää 5h tai enemmän. Jotkut voivat toki haluta ajaa vaikka sen 8h putkeen mutta en tiedä sen järkevyydestä.
Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.
 
(DC) lataustehon tärkeyteen vaikuttaa suoraan kotilatausmahdollisuus. Sikäli kun se on mahdollista ja päiväajot pyörii jossain satkukilsassa (kuten useimmilla) ei sillä ole käytännössä juurikaan merkitystä, vaikka tästä joku excelspeksaaja triggeröityykin. Samoin latauskäyrien käytännön merkitys muuttuu varsin toissijaiseksi jos DC-latausta tarvitsee vain harvakseltaan.
Sinänsä olen samaa mieltä, että ajoprofiili vaikuttaa merkittävästi pikalatauksen tarpeeseen ja miten sitä kannattaa hankinnassa painottaa.

On silti tuotava inhimillinen tekijä esiin. Mikään ei korpea sähköautoillessa, kuin odotella pakkasessa auton latautumista hissukseen tai aikataulupaineessa potkia renkaita prosenttien nousua odotellessa.

Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.

Onneksi uusien sähköautojen latausominaisuudet vaikuttavat kerrassaan hulppeille, joten hissukseen lataavien sähköautojen generaatioksi jäänee ~2018-2024 ja asiaan tuskin tarvitsee kiinnittää huomiota 10v päästä.
 
Sinänsä olen samaa mieltä, että ajoprofiili vaikuttaa merkittävästi pikalatauksen tarpeeseen ja miten sitä kannattaa hankinnassa painottaa.

On silti tuotava inhimillinen tekijä esiin. Mikään ei korpea sähköautoillessa, kuin odotella pakkasessa auton latautumista hissukseen tai aikataulupaineessa potkia renkaita prosenttien nousua odotellessa.
Niin, jos on tilanne jossa on kaksi muuten spekseiltään täysin samanlaista autoa niin toki sille latausteholle voi antaa lisäpisteitä vaikka niitä DC-latauksia tulisikin vain kourallinen vuodessa. Näin vaan hyvin harvoin käy, joten on perin typerää valita autoa tämän perusteella esim sen kustannuksella että auto onkin sitten usein huollossa, ajomelu on järkyttävä tai muuten vaan joku tesla (vitsivitsi, no hate).

Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.
Kolmannen ostajat (kun puhutaan niistä perusjampoista jotka ajelee satasen päivä ja pystyvät lataamaan himassa) taas ymmärtävät kokemuksesta että on pöhköä kysyä tai preferoida vain yhtä featurea ylitse muiden ja katsovat kokonaisuutta. Tähän toki myös osaltaan vaikutaa se autojen lataustehon, rangen ja latausinfran kehittyminen.
 
muuten vaan joku tesla (vitsivitsi, no hate).
Teslan osalta tietämätön hämmentyy yli 200 kW latausnopeudesta ja kuvittelee esim. Model Y:n olevan kova poika lataamaan. Noh, ei se huono ole, mutta 50% kohdilla painutaan jo alle 100 kW, kun vaikka korealaiset rallattelee lähellä 200 kW edelleen.
Kolmannen ostajat (kun puhutaan niistä perusjampoista jotka ajelee satasen päivä ja pystyvät lataamaan himassa) taas ymmärtävät kokemuksesta että on pöhköä kysyä tai preferoida vain yhtä featurea ylitse muiden ja katsovat kokonaisuutta. Tähän toki myös osaltaan vaikutaa se autojen lataustehon, rangen ja latausinfran kehittyminen.
Toki tuolla toteamuksella on tarkoitettu julkista lataamista yleisesti, ei kotilataus vs. julkinen tai että lataus olisi kaikissa tapauksissa sähkärin tärkein ominaisuus.

Kokonaisuus ilman muuta ratkaisee. Tuntuu vaan sille, että latausnopeuksien ihmettelyyn ei tarvitse enää 2025 julkaistujen autojen osalta käyttää energiaa. Hyvällä tasolla on.
 
Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.

Olet tuossa varmaan ihan oikeassa. Kun ostettiin meidän ekaa sähköautoa, verrattiin vaikka ja mitä eri ominaisuuksia ja yksi tärkeä oli iso akku niitä satunnaisia pidempiä matkoja varten ja toisaalta mukavaa arkea kun ei tartte ladata arjessa joka päivä. Se mitä ei tajuttu vertailla oli se akun lataaminen, jokin teoreettinen höpöhöpö maksimiarvo latausnopeudesta otettiin huomioon, muttei oikeaa latauskäyrää

Nyt kun meillä on sähköauto päivittäisessä ajossa niin ollaan opittu, että:

a) ensinnäkin se akkukesto on jopa speksejä parempi näin kun ajetaan kaupungissa, sillä WLTP arvot on jotain keskiarvoja ja pääosin kaupungissa ajaen auto menee paljon pidemmälle varsinkin keväällä ja syksyllä.
b) Latausnopeus merkkaa enemmän kuin se iso akku. Meidän iso akku on enemmän kuin riittävä siihen kaupunkiajoon eli siinä menisi pienempikin akku varsin hyvin. Iso akku ei missään nimessä ole riittävän kuitenkaan selviämään pitkistä matkoista ilman latausta, jolloin pikalatauksen nopeudella on merkitystä joka tarkoittaa eittei meidän autolla ole mitään järkeä matkustaa pitkää matkaa. (toki tämä on ikäluokkansa varmaan paskimpia lataajia, mutta silti).
 
Yleisellä tasolla kaikki kolme uutta germaania (cross, GLC, iX3) on selkeitä parannuksia aikaisempaan muotokieleen. 3-5v päästä on paljon hyvännäköistä käytettyä tarjolla.
 
Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.
Itselläni tulee ainakin heti ensimmäisenä etuna mieleen se, että arkiajossa sähköautossa on aina "tankki täynnä" eikä tarvitse ajella erikseen johonkin asemalle hakemaan menovettä. Jos ajoprofiili ei ole merkittävästi valtaväestöstä poikkeava niin sen tyypillisen päivittäisen ajosuoritteen tekee helposti sillä, että iskee päivän päätteeksi kotona laturin kiinni ja ottaa sen aamulla lähtiessä irti. Miten se satunnainen pitkien matkojen 5-10min latausstoppi eroaa siitä ympärivuotisesta tarpeesta käydä siellä bensa-asemalla?

Muita etuja vaikka se, että auto lämpenee talvipakkasillakin nopeasti ja ei tarvitse ennakoida lähtöään. Samoin kesällä jäähtyy nopeasti. Yleensä ovat hiljaisia etenkin kaupunkiajossa, toki osa haluaa kuunnella moottorin ääniä. Vähemmän huollettavaa. Halvemmatkin sähköautot kiihtyvät yleensä kohtuullisesti. Kunnolla optimoitaessa pienestäkin sähköautosta saa melkoisen tilavan (esimerkiksi tuleva VW ID2). V2L voi olla joillekin todella näppärä, tämä toki marginaalisempi juttu. Yhden polkimen ajo ynnä muut ajokokemusta parantavat asiat (esim. matala painopiste), jne...

Jostain syystä sähköautojen keskustelu kärjistyy aina noihin kulujen ja kantaman aspekteihin. On paljon muitakin eroja kuin se autoon menevän löpön hinta ja "täydellä tankilla" kuljettavien kilometrien määrä.

Tuossa HKI-TRE-HKI ajossakin on sama näkökulma, että sen matkan pitäisi mennä (edestakaisin) lataamatta. Miksi? Tuskin ajat tuollaista ~2h matkaa ja lähdet heti takaisin. Jos vastapäässä olisikin 11kW laturi tarjolla niin se ratkaisisi heti tuon ongelman. Itse olen nyt ajanut tuolla omalla hitaasti latautuvalla pikkuakkuisella Cupra Bornilla kyseistä väliä viikoittain päälle vuoden ajan ilman mitään ongelmia. Auto latautuu toisessa päässä hidaslaturilla takaisin täyteen ennen kuin tulee aika lähteä kotiin. Ei ylimääräisiä stoppeja, ei tarvetta erilliselle bensa-asemalle ja ei tarvetta odottaa erikseen latausta. Toki ei mahdollista kaikille mutta tuo nyt oli osittain se pointtini, että kantaman sijaan ennemmin latausmahdollisuuksien (ja nopeuksien) yleistyminen.

EDIT: Mitenköhän älyttömänä polttomoottoriautoja pidettäisiin, jos asetelmat olisivat toisinpäin (sähköautot normi ja polttomoottori uusi tulokas)? Polttomoottorin puolesta ei oikein ole muuta myyntipuhetta kuin tuo 1000km kantama 3min tankkauksella. Kaikki muu on tasan tai kompromissia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.

Ehkä uusissa autoissa, mutta suurin osa autokaupasta käydään kuitenkin käytetyillä autoilla. Nettiautosta hakuun Volvo XC40 vm. 2022-->, niin suunnilleen vuoronperään on tuloksissa polttista ja täyssähköautoa. Mielestäni on aika selvää, mikä käyttövoima tulee halvimmaksi, jos hankintahinta on sama. (Pl. vähän ajavat, joiden ei kannata ottaa patteriautoa vanhenemaan pihaan, kun ei tiedetä, kestääkö akut 20-30 vuotta mitä polttomoottoriauto pienillä vuotuisilla kilsoilla kestää.)
 
Uutta Cupraa.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/live/tehGhFO3-Us

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=0MCnYLeV634
 
Teslan osalta tietämätön hämmentyy yli 200 kW latausnopeudesta ja kuvittelee esim. Model Y:n olevan kova poika lataamaan. Noh, ei se huono ole, mutta 50% kohdilla painutaan jo alle 100 kW, kun vaikka korealaiset rallattelee lähellä 200 kW edelleen.
älä nyt, kyllä '23 Y LR on onnistunut latamaan 100kW vielä jossain ~57% tienoilla. En tiedä mikä oli kuussa vinossa tuolloin, mutta yleensä 100kW kupsahtaa 53% viimeistään. Range-mittari/navi kuitenkin pitää sen verran hyvin paikkaansa, että <5%:lla voi ajella laturille, niin joku 5%-70% lataus menee vielä ihan ok ajassa kun käy k*sella sen 300-400 km välein. Pohjoismaassa muualla kuin moottoritiellä 100 keskinopeuden pitäminen on muutenkin niin hermostuttavaa, että akun hiipueassa parempi pitää lataustauko kuskillekin. Tesla varmaan ottaa softalla varsin varovasti akun latauksen ylemmillä varauksilla. (?) 3/Y on miljoonia kpl, en ole seurannut, paljonko on akkuja mennyt takuuna vaihtoon.

Mielenkiintoistahan on, miten "vanhat" merkit meinaavat jatkossa tienata "marmorilla", jos tekevät "liian hyviä" sähköautoja, joita ei tarvitse enää huoltaa joka 10-20tkm välein.
Oman Teslan huoltokulu tulee olemaan 85tkm kohdalla kumulatiivisesti~300e ja siinäkin vähän ennakointia ts. vapaaehtoinen jarrujen herkistely. Muuten kuluna sulat + renkaita. Seuraava satku menee ilman että tarvitsee tehdä ilmansuodatinta kummempaa.
(juu, takana puslat, mutta takuuseen -- seuraavat on sitten vahvemmat tarvikkeet jos auto on vielä itsellä kun pitää vaihtaa. Ja ehkä tuulilasi vakuutukseen)

Ja nyt kun tämä ei ole enää "uusi" auto ja ajatus on pitää jonkin aikaa, niin ihan sama - ei tarvitse murehtia, jos on naarmu jossain tai auto täysi hiekkaa. -- ei vaikuta arvoon enää mitään -- ne rahat meni jo.
Saksassa sentään auto koottu... jotain arvoa tälläkin imho.

edit. Pari vuotta sitten auto oli -30 asteessa vuorokauden kadunvarressa. Kesti varmaan 20 min laturilla, että alkoi kunnolla edes ladata. Mutta sama kaikilla.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
286 421
Viestejä
4 917 871
Jäsenet
79 183
Uusin jäsen
Gosse

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom