Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta tuollaiset jutut saati että ymmärtäisivät mitä sillä on merkitystä.Löysin itsekkin pienellä googelin syöksyllä että on se 800V tekniikalla. Olisihan tuon toki voinut bemari spekseihin laittaa.
Kieltämättä tästä kuvasta en ihan yhtä varma olisi. Carwow'n videolla eri kuvakulmista jäi parempi fiilis.
Linkki: https://youtu.be/xUkPbfherCY?si=ugvNYjqh4L88En26
Ratista on montaa eri vaihtoehtoa ja noissa videoarvosteluissa näyttö näyttää varsin asialliselta. Noissa promokuvissa kieltämättä aivan helvetin kauhea.Ratti ja tuo suunnikkaan muotoinen keskinäyttö vähän pistää silmään rumuudellaan. Muutenhan tuo on pätevä peli.
Melko homo
Bemmin saa onneksi tilattua halutessaan individual värillä, eli aivan just sen värisenä kun haluaa.Nämä iX3:n ulkovärivaihtoehdot ovat muuten jo todella huvittavan yksitoikkoiset:
![]()
Täytyy sanoa että onneksi i4:ää on tehty upeissa väreissä (vihreä, sininen ja itsellä oleva tummanpunainen). Toivottavasti uusiinkin malleihin tulee parempia vaihtoehtoja ajan kanssa.
Sivuhuomiona myös esim. A6 e-tronin värivaihtoehdot ovat yhtä tylsät.
Mikähän näissä on, että paperilla tehoa on ihan tuhottomasti, mutta 0-100 "vaan" noin 5sek?Bemarin uus ix3 julkastu ja löytyy jo saksan konfiguraattorista.
69k€
Wltp 805km
Dc 400kw
Ac 11kw, 22kw lataus optiona
10min +300km rangea
108kwh akku
469hv
0-100 4,9s
Neliveto
Mikähän näissä on, että paperilla tehoa on ihan tuhottomasti, mutta 0-100 "vaan" noin 5sek?
Ulkomitoiltaan samannäköinen MG Marvel R (200kW/280hp), noin 200hp vähemmän tehoa ja sama 4,9sek 0-100.
Sama kävin koestamassa kaverin Audi E-Tron GT 469hp ja siinä 0-100 4,1 sekkaa. Ajomoodi dynamicille ja lappu lattiaan, kyllähän se lähti, mutta ei mitään WOW fiilistä aiheuttanut. Marveliin verrattuna vaan "Ok, lähteehän tämä vähän ärhäkämmin". Toki kyydissä oli pari isokokoista kaveria toki, että joku 200kg kuskin lisäksi painoa, mutta Come on, kuitenkin se 200 kaakkia enemmän.
Onko sakemannit vaan tarkoituksella halunneet kuminauhamaisemman kiihtyvyyden, vai mistä johtunee...
Tossa tuli jo hyviä kommentteja launch modesta ja todellisista tehoista.Mikähän näissä on, että paperilla tehoa on ihan tuhottomasti, mutta 0-100 "vaan" noin 5sek?
Ulkomitoiltaan samannäköinen MG Marvel R (200kW/280hp), noin 200hp vähemmän tehoa ja sama 4,9sek 0-100.
Sama kävin koestamassa kaverin Audi E-Tron GT 469hp ja siinä 0-100 4,1 sekkaa. Ajomoodi dynamicille ja lappu lattiaan, kyllähän se lähti, mutta ei mitään WOW fiilistä aiheuttanut. Marveliin verrattuna vaan "Ok, lähteehän tämä vähän ärhäkämmin". Toki kyydissä oli pari isokokoista kaveria toki, että joku 200kg kuskin lisäksi painoa, mutta Come on, kuitenkin se 200 kaakkia enemmän.
Onko sakemannit vaan tarkoituksella halunneet kuminauhamaisemman kiihtyvyyden, vai mistä johtunee...
Niin, eihän tuolla 0-100 arvolla oikeasti ole mitään väliä käytännössä, turhaa henkseleiden paukuttelua loppujen lopuksi. Jokainen sähköauto kiihtyy ajonopeuteen aivan riittävän nopeasti.Saksalaiset luultavasti painottavat motarinopeuksia enemmän, perinteisesti saksalaiset autot ovat olleet parempia yli 140kmh vauhdeissa kuin moni muu.
Erikoinen ratkaisu, kun ovessa on tajuttu pistää perinteiset selkeät painikkeet, mutta sitten ratissa on täyttä ydinjätettäOletettavasti kun ennemmin tai myöhemmin tulee M versiona niin saa perinteisellä 3 puolaisella ratilla.
![]()
Kieltämättä tuo 4,9 s pistää vähän silmään tuossa melkein 500 hv teholuokassa. Toki, koska sähköauto, niin käytännön kiihtyvyyttä riittää todella paljon. Itsellä RS Enyaq (300hv, 5,4 s) ja enpä kyllä ole koskaan jäänyt yhtään enempää kaipaamaan.Bemarin uus ix3 julkastu ja löytyy jo saksan konfiguraattorista.
69k€
Wltp 805km
Dc 400kw
Ac 11kw, 22kw lataus optiona
10min +300km rangea
108kwh akku
469hv
0-100 4,9s
Neliveto
Bemari on perinteisesti ilmoittanut kiihtyvyyden alakanttiin. Veikkaan että tuollekin mitataan parempia kiihtyvyyksiä ajossa. Sitten taas jotkut valmistajat liioittelevat kiihtyvyyttä, eikä ilmoitettuun lukemaan meinaa päästä. Ja lopulta sillä onko se 4,5 sekuntia vai 4,9 sekuntia on aika yhdentekevää.Mikähän näissä on, että paperilla tehoa on ihan tuhottomasti, mutta 0-100 "vaan" noin 5sek?
Ulkomitoiltaan samannäköinen MG Marvel R (200kW/280hp), noin 200hp vähemmän tehoa ja sama 4,9sek 0-100.
Sama kävin koestamassa kaverin Audi E-Tron GT 469hp ja siinä 0-100 4,1 sekkaa. Ajomoodi dynamicille ja lappu lattiaan, kyllähän se lähti, mutta ei mitään WOW fiilistä aiheuttanut. Marveliin verrattuna vaan "Ok, lähteehän tämä vähän ärhäkämmin". Toki kyydissä oli pari isokokoista kaveria toki, että joku 200kg kuskin lisäksi painoa, mutta Come on, kuitenkin se 200 kaakkia enemmän.
Onko sakemannit vaan tarkoituksella halunneet kuminauhamaisemman kiihtyvyyden, vai mistä johtunee...
Eikö joissain muissakin saksalaisissa kuin porssessa ollut 2 pykäläinen laatikko?Tossa tuli jo hyviä kommentteja launch modesta ja todellisista tehoista.
Lisäksi erona voi olla moottorin välityssuhde jolloin samalla moottorillakin saadaan erilainen vääntö ja kiihtyvyys alakierroksille. Samalla hävitään yläkierrosten kkiihtyvyydessä kentänheikennysalueella ja huippunopeudessa.
Saksalaiset luultavasti painottavat motarinopeuksia enemmän, perinteisesti saksalaiset autot ovat olleet parempia yli 140kmh vauhdeissa kuin moni muu.
Oletkohan mieltänyt tämän nyt ihan oikein? Laittamalla sinne vaihde saadaan pieniin vauhteihin sitä tehoa mukaan enemmän ettei tarvitse ajaa kokoajan "isoimmalla vaihteella".Tuo kiinteä välitys näissä sähköissä on vähän sellainen tunnelman lässäyttäjä kyllä. Kova meininki pienissä nopeuksissa ei sitten olekaan niin erikoista isommissa vauhdeissa kun teho pienenee kokoajan nopeuden noustessa. Lisäksi huiput on aika vaatimattomat monessa.
Minäkin olisin kyllä sitä mieltä että se toinen vaihde on siellä nimenomaan suurempia nopeuksia silmällä pitäen. Yhdellä vaihteellahan päästään helposti 3,x sekunnin kiihtyvyyteen 0-100 ja alle kuudenkympin nopeuksilla kulutus on pieni. Mutta ongelma tulee sitten kun saksalaiset ajelee autobahnilla 150+ nopeuksia ja siellä on moottoreiden energiatehokkuus jo huono ja kohta reilun 200 nopeuksissa tuleekin yleensä raja vastaan. Toisella vaihteella saadaan sinne autobahn-nopeuksiin pienempi kulutus ja isompi huippunopeus.Oletkohan mieltänyt tämän nyt ihan oikein? Laittamalla sinne vaihde saadaan pieniin vauhteihin sitä tehoa mukaan enemmän ettei tarvitse ajaa kokoajan "isoimmalla vaihteella".
Enkä väitä että itse olisin tarkemmin tutustunut sähkömoottorin teholukuihin eri kierroslukualueilla, vaan mutuilen asian toimivan päinvastoin kun päättelit.
Piti vähän goolailla oikein löytyykö mitään daattaa. En tiedä voiko tästä ryhmästä mitään suoraa johtopäätöstä tehdä muuta kuin että 1-vaihde on aika liki samaa kuin monisa muissa kiinteä välitys. Muurama poiminta:Oletkohan mieltänyt tämän nyt ihan oikein? Laittamalla sinne vaihde saadaan pieniin vauhteihin sitä tehoa mukaan enemmän ettei tarvitse ajaa kokoajan "isoimmalla vaihteella".
Enkä väitä että itse olisin tarkemmin tutustunut sähkömoottorin teholukuihin eri kierroslukualueilla, vaan mutuilen asian toimivan päinvastoin kun päättelit.
| Mikä | 1-vaihde | 2-vaihde | Huiput | 0-100 | teho |
| CLA 250 | 11:1 | 5:1 | 210 | 6,7 | 272 |
| EV6 rwd | 10.65:1 | - | 185 | 7,7 | 228 |
| Model 3 rwd | 9:1 | - | 201 | 6,1 | 283 |
| ID.3 rwd | 10:1 | - | 160 | 7,1 | 231 |
| Pole 2 rwd | 10:51:1 | - | 205 | 6,2 | 272 |
Piti vähän goolailla oikein löytyykö mitään daattaa. En tiedä voiko tästä ryhmästä mitään suoraa johtopäätöstä tehdä muuta kuin että 1-vaihde on aika liki samaa kuin monisa muissa kiinteä välitys. Muurama poiminta:
Mikä 1-vaihde 2-vaihde Huiput 0-100 teho CLA 250 11:1 5:1 210 6,7 272 EV6 rwd 10.65:1 - 185 7,7 228 Model 3 rwd 9:1 - 201 6,1 283 ID.3 rwd 10:1 - 160 7,1 231 Pole 2 rwd 10:51:1 - 205 6,2 272
| Mik | 1-vaihde | 2-vaihde | Huiput (km/h) | 0–100 km/h (s) | Teho (kW) |
|---|---|---|---|---|---|
| Porsche Taycan Turbo S | 15:1 | 8:1 | 260 | 2,8 | 560 |
| Audi RS e-tron GT | 15:1 | 8:1 | 250 | 3,3 | 475 |
| MG Marvel r Performance | 13:15 | 7:38 | 200 | 4,9 | 212 |
Ne sähkömoottorin vääntökäyrät tähän tarvittaisiin, että voisi katsoa paljonko tehoa irtoaa milläkin kierroksilla.
Jos vääntö on suht tasainen, niin tarvitsee saada kierroksia että saadaan tehoa ulos. Jos vääntö laskee samassa suhteessa kun kierrosluku nousee, vaihdeloota ei vaikuta lopputulokseen. Ja vain siinä tapauksessa että vääntö tippuu todella jyrkästi kierrosten noustessa, voi käydä niin että vaihteilla saadaan lisää tehoa koviin vauhteihin.
Yksivaihteisilla (melkein kaikissa alennusvaihde sama ~1:10 ja pyörät samaa kokoluokkaa) mennään merkittävä osa 0-100 -kiihdytyksestä väännöllä - tarkemmin Nm/tn. Tyypillisesti vasta 35-80 km/h eteenpäin mennään teholla - tarkemmin kW/tn.Mikähän näissä on, että paperilla tehoa on ihan tuhottomasti, mutta 0-100 "vaan" noin 5sek?
Ulkomitoiltaan samannäköinen MG Marvel R (200kW/280hp), noin 200hp vähemmän tehoa ja sama 4,9sek 0-100.
Sama kävin koestamassa kaverin Audi E-Tron GT 469hp ja siinä 0-100 4,1 sekkaa. Ajomoodi dynamicille ja lappu lattiaan, kyllähän se lähti, mutta ei mitään WOW fiilistä aiheuttanut. Marveliin verrattuna vaan "Ok, lähteehän tämä vähän ärhäkämmin". Toki kyydissä oli pari isokokoista kaveria toki, että joku 200kg kuskin lisäksi painoa, mutta Come on, kuitenkin se 200 kaakkia enemmän.
Onko sakemannit vaan tarkoituksella halunneet kuminauhamaisemman kiihtyvyyden, vai mistä johtunee...
Mutta kun yhtä välitystä mietitään on kiihtyvyys suurinta suurimman vääntömomentin kohdalla. Sitten kun pykäliä on enemmän niin suurimman tehon haku kannattaa?Heh, kyllä se auto kiihtyy teholla ihan kaikissa nopeuksissa. Teho kertoo liike-energian muutoksen aikayksikköä kohden. Vääntö nyt on vain vaihtoehtoinen tapa esittää samaa asiaa.
Liike-energia kasvaa nopeuden neliöön joten pienempi teho matalilla nopeuksilla riittää suurempaan kiihtyvyyteen kuin suuri teho korkeilla nopeuksilla. Joka tapauksessa suurin määrä liike-energiaa saadaan aikaiseksi aina sillä kierrosluvulla jossa tehokäyrän huippu on. Tätä voi sitten moottorien ominaisuuksilla ja välityssuhteilla optimoida käyttötarkoituksen mukaan.
Tehollahqn se kiihtyy mutta maksimitehon alapuolella sähköautot tarjoilevat tyypillisesti vakion momentin joka on sama kuin maksimimomentti. Maksimitehon jälkeen mennään kentänheikennysalueelle jossa moottorista saadaan suurinpiirtein vakioteho maksimikierroksille asti. Tarkemman tehokäyrän puuttuessa sähkömoottorin voi ajatellla olevan joko momentti tai tehorajoittu.Heh, kyllä se auto kiihtyy teholla ihan kaikissa nopeuksissa. Teho kertoo liike-energian muutoksen aikayksikköä kohden. Vääntö nyt on vain vaihtoehtoinen tapa esittää samaa asiaa.
Liike-energia kasvaa nopeuden neliöön joten pienempi teho matalilla nopeuksilla riittää suurempaan kiihtyvyyteen kuin suuri teho korkeilla nopeuksilla. Joka tapauksessa suurin määrä liike-energiaa saadaan aikaiseksi aina sillä kierrosluvulla jossa tehokäyrän huippu on. Tätä voi sitten moottorien ominaisuuksilla ja välityssuhteilla optimoida käyttötarkoituksen mukaan.
Ei se ihan vakiotehoa tarjoile kun tuota Teslan käyrää katsoo.Tehollahqn se kiihtyy mutta maksimitehon alapuolella sähköautot tarjoilevat tyypillisesti vakion momentin joka on sama kuin maksimimomentti. Maksimitehon jälkeen mennään kentänheikennysalueelle jossa moottorista saadaan suurinpiirtein vakioteho maksimikierroksille asti. Tarkemman tehokäyrän puuttuessa sähkömoottorin voi ajatellla olevan joko momentti tai tehorajoittu.
Laskuissa oletettiin kaikissa yksivaihteisissa olevan välitys 1:10 ja pyörät samaa kokoa. Tällöin auton kiihtyvyys m/s2, eli selän painuminen penkkiin, on suurinta maksimiväännön alueella, eli alussa. Jos 200 kW sähköautossa olisi alussa vääntötasanko 500 Nm, ja se yltäisi 50 km/h asti, niin pidon riittäessä teho 0-50 km/h olisi 0-200 kW kolmio, eli keskiteho olisi 100 kW. Siinä alueella kiihtyvyys on suurin. Jos oletusten mukaisesti kaikissa oli 1:10 ja samat pyörät, niin Nm/tn määrää tahdin. Vasta huipputehon alueella kW/tn määrää tahdin. Toki määräisi se pienemmässäkin vauhdissa, jos välityksillä saisi sitä huipputehoa pyörille. Nyt ei saanut, koska oli vain se yksi ja kaikille sama välitys. Huipputeho on ihan paperiarvo sen aikaa, kunnes sen alueelle päästään joko välityksillä tai odottelemalla nopeuden nousua sinne. Sähköautoissa on yleensä vain yksi välitys, joten Nm/tn määrää, kunnes päästään huipputehon alueelle.Heh, kyllä se auto kiihtyy teholla ihan kaikissa nopeuksissa. Teho kertoo liike-energian muutoksen aikayksikköä kohden. Vääntö nyt on vain vaihtoehtoinen tapa esittää samaa asiaa.
Liike-energia kasvaa nopeuden neliöön joten pienempi teho matalilla nopeuksilla riittää suurempaan kiihtyvyyteen kuin suuri teho korkeilla nopeuksilla. Joka tapauksessa suurin määrä liike-energiaa saadaan aikaiseksi aina sillä kierrosluvulla jossa tehokäyrän huippu on. Tätä voi sitten moottorien ominaisuuksilla ja välityssuhteilla optimoida käyttötarkoituksen mukaan.
Moottoreiden + niiden ohjauselektroniikan tuottama mekaaninen vääntö / teho eivät ole tikkusuoria vakioita / täydellisiä tasankoja, vaikka se ehkä helpoin suht toimiva tapa onkin kotiexcelissä asian mallintamiseen.Laskuissa oletettiin kaikissa yksivaihteisissa olevan välitys 1:10 ja pyörät samaa kokoa. Tällöin auton kiihtyvyys m/s2, eli selän painuminen penkkiin, on suurinta maksimiväännön alueella, eli alussa. Jos 200 kW sähköautossa olisi alussa vääntötasanko 500 Nm, ja se yltäisi 50 km/h asti, niin pidon riittäessä teho 0-50 km/h olisi 0-200 kW kolmio, eli keskiteho olisi 100 kW. Siinä alueella kiihtyvyys on suurin. Jos oletusten mukaisesti kaikissa oli 1:10 ja samat pyörät, niin Nm/tn määrää tahdin. Vasta huipputehon alueella kW/tn määrää tahdin. Toki määräisi se pienemmässäkin vauhdissa, jos välityksillä saisi sitä huipputehoa pyörille. Nyt ei saanut, koska oli vain se yksi ja kaikille sama välitys. Huipputeho on ihan paperiarvo sen aikaa, kunnes sen alueelle päästään joko välityksillä tai odottelemalla nopeuden nousua sinne. Sähköautoissa on yleensä vain yksi välitys, joten Nm/tn määrää, kunnes päästään huipputehon alueelle.
Kiihtyvyys seuraa pyörän kulutuspinnan ja tien välisestä voimasta. Voima pyörille tulee moottorin väännöstä alennusvaihteen noin kymmenkertaistamana. Teho ei kerro suoraan voimaa, mutta kertoo paljonko voimaa voidaan tuottaa missäkin nopeudessa. Huipputehon avulla tiedetään, paljonko voimaa voidaan tuottaa niissä nopeuksissa, joita vaihdelaatikon avulla voidaan ajaa moottorin huipputehon kierrosluvuilla.
Edit.
Kun välityksiä on vain yksi ja sama, niin suuremman väännön kullakin nopeudella tuottava moottori saa aikaan pyörille enemmän voimaa, mikä johtaa suurempaan kiihtyvyyteen (jos massat samat). Yksivaihteisilla pienillä nopeuksilla noin 35-80 km/h asti ollaan suurimman väännön alueella. Silloin suuremman maksimiväännön auto kiihtyy paremmin. Kun vääntökäyrät tuon nopeuden jälkeen kääntyvät (suuritehoisemmalla heikkovääntöisellä kääntyy myöhemmin) laskuun, niin jossain vaiheessa vääntökäyrät leikkaavat, jonka jälkeen suuremman huipputehon (tai kW/tn, jos massat eri) auton kiihtyvyys on suurempi.
Kyllä. Jotta vääntö tai vaikkapa rakettia työntävä voima pysyisi vakiona täytyisi moottorin tehon nousta eksponentiaalisesti vauhdin kasvaessa.Mutta kun yhtä välitystä mietitään on kiihtyvyys suurinta suurimman vääntömomentin kohdalla.
Käytäntö on juu hieman eri, mutta tasankolaskuihinkin vaadittavat tiedot ovat riittävän hankalia löytää, joten niillä mennään. Sitten on vielä akun lämpötilan erilainen vaikutus eri autoissa ja kuormitusajan vaikutus, eli tehon rajaaminen pidemmän kuormituksen aikana.Moottoreiden + niiden ohjauselektroniikan tuottama mekaaninen vääntö / teho eivät ole tikkusuoria vakioita / täydellisiä tasankoja, vaikka se ehkä helpoin suht toimiva tapa onkin kotiexcelissä asian mallintamiseen.
Moottoria ohjaavan tehoelektroniikan edistyksellisyydellä on myös roolinsa.
Jos nyt hatusta pitäisi arvata, niin korkeilla kierroksilla aikavakiot alkavat olla ”pitkiä” ja virtaa ei pysty ajamaan täydellisen optimaalisesti käämien läpi silloin kun magneettikenttien navat ovat optimaalisessa kulmassa. En siis tiedä asiasta muuta kuin mitä jonkun 20v sitten suoritetun kenttäteorian ja elektroniikkakurssien perusteella arvailen.
Joku sähkökoneiden parissa työskentelevä varmaan osaisi sanoa tarkemmin.
Joo, kyseessä on paras approximaatio paremman puutteessa joka pätee ennenkaikkea perinteisille oikosulkumoottoreille. Kestomagnetoidut moottorit voivat olla vähän oma juttunsa ja teslakin taisi vielä säveltää jotain ovelaa noiden kestomagneettimoottoreiden kanssa, olikohan ne vähän kestomagnetoidun synkronikoneen ja synkronireluktanssimoottorin sekasikiöitä. Ja kuten zepi tossa muisteli niin jossain vaiheessa tosiaan jännite ei riitä enää riitä siihen että virta ehtisi nousta maksimiin yhden syklin aikana jolloin puhutaan kentänheikennysalueesta kun magneettikenttä heikkenee.Ei se ihan vakiotehoa tarjoile kun tuota Teslan käyrää katsoo.
5500 rpm = 490 hv
11000 rpm = 375 hv
Ja tuo tapahtuu 75 -> 150 kmh
edit: en kyllä tiedä kertooko käppyrä konetehoa vai pyöriltä.
Edit. @Pace veikkailit nelivetoisen Marvelin antavan ylimääräistä tehoa, jos se pääsee 4,9 s vs. takavedon 7,9 s. Osa erosta on psykologiaa, eli 5 s vs. 8 s näyttäisi helpommin uskottavalta, vaikka siinä ero on lähes sama. Kokeillaan ensin nopeasti kiihdytysajan skaalausta väännön avulla:
7,9 s * 410 Nm / 665 Nm = 4,87 s
Sehän meni yllättävän lähelle ilmoitettua 4,9 sekuntia. Massoissa kuitenkin on eroa, joten lasketaan vähän tarkemmin. Oletetaan, että molemmilla on huipputeho käytössä@45 km/h. Massat 1885 kg ja 1995 kg. Tehot 132 kW ja 212 kW. Väännöt 410 Nm ja 665 Nm.
0-45:
takaveto 217,5 Nm/tn
neliveto 333,3 Nm/tn, eli +53,3 %
45-100:
Takaveto 70,0 kW/tn
Neliveto 106,3 kW/tn, eli +51,8 %
Pyöristetään painottaen neliöllisyyttä 52 %:iin. Sillä laskien nelivetoinen kiihtyisi 7,9 s / 1,52 = 5,197 s. Se ei vielä ole aivan 4,9 s, mutta loput selittynevät sekä nelivedon paremman pidon että vierin- ja ilmanvastuksen pienemmän suhteellisen osuuden ansiosta. Esimerkiksi 212 kW / 132 kW = +60,6 %, mutta (212 kW - 10 kW) / (132 kW - 10 kW) = +65,6 %. Tässä siis on oletettu molemmille autoille keskimäärin 10 kW vastustehoja. Ei se 4,9 s vaadi välttämättä lainkaan ylimääräistä tehoa, vaan selitys on x,9-psykologia, nelivetoisen suhteellisesti 51,8 % suurempi teho/tn (vaikka olikin vain 80 kW), vielä suurempi vääntöero, nelivetoisen parempi pito ja suuritehoisemman kasvava etu, mitä suurempi on vierin- ja ilmanvastusteho.
No siitä varmasti osittain... itse lasken tämän kategoriaan "kaunistellaan paperilla olevia lukuja"Osa valmistajista on ilmoittanut ajan rullaavalla lähdöllä niin liekkö siitä kyse?
Hinta alkaa 69 390 €:sta 50 xDrive mallille
Kyllä, 30-40 luvulla on tehty kauneimmat autot, vaikka tämä on myöhempää tuotantoa , niin helv... maukas verrattuna nykymosseihin.-Upea klassikko.
![]()
Jotta laskut ei olisi noinkaan helppoja, niin ainakin Bemari käyttää vieläpä erityyppisiä moottoreita ja eri välityksiä etu- ja taka-akseleilla. DIN painoa tuolla on 2215 kg ja ilmoitettu 0-100 km/h aika on 3,9s, johon myös moni on oikeasti päässyt.Käytäntö on juu hieman eri, mutta tasankolaskuihinkin vaadittavat tiedot ovat riittävän hankalia löytää, joten niillä mennään. Sitten on vielä akun lämpötilan erilainen vaikutus eri autoissa ja kuormitusajan vaikutus, eli tehon rajaaminen pidemmän kuormituksen aikana.
On toki mahdollista, että joillakin valmistajilla on niin paljon lähempänä tasankoja kuin toisella valmistajalla, että se vaikuttaa jopa niiden väliseen paremmuuteen (=tasankolaskut tuottavat väärän voittajan). Ei mahda mitään, kun ei kaikista automalleista löydä dynokäyrää (niiden vertailukelpoisuudesta puhumattakaan).
Miin saksankielisessä esitteessä luki 5 v sitten, että 212 Nm@0-2 750 rpm ja 61 kW@2 750-12 000 rpm (saattoi olla 11k), eli tuo akkukapaan (brutto 36,8 kWh, eli 1,66C) nähden hyvin pienitehoinen malli sisältää ainakin valmistajan mukaan vääntö- ja tehotasangot. En osaa sanoa miten muilla merkeillä on ilmoitettu, ja miten paljon milläkin mallilla poikkeaa ideaaleista tasangoista, mutta poikkeuksia lukuunottamatta ovat varmaankin aika samasta puusta veistettyjä. Tarkoitan sitä, että tasankolaskuillakin pystyy yleensä selvittämään syyn jonkin sähköauton oudon hitaalle tai nopealle kiihdytysajalle. Audi e-tron GT ei täsmännyt, koska siinä selitys hyvään kiihtyvyyteen heikosta ominaisväännöstä huolimatta olikin harvinainen kaksivaihteinen laatikko.
Edit. Ominaisvääntö on vähän hassu sana ainakin omaan korvaan (mulla tulee siitä ekana mieleen Nm/l), mutta siis sähköautoissa vääntö suhteessa auton massaan (Nm/tn), mikä yksivaihteisissa korreloi vahvasti taajamakiihtyvyyden kanssa. Lisäksi ominaisvääntö selittää yksivaihteisissa sellaisia 0-100 -aikojen eroja, joille ei löydy selitystä vetopidosta tai huipputehon avulla lasketusta tehopainosuhteesta. Joku vääntö-massasuhde kuulostaa monimutkaiselta, eli taidan jatkossakin käyttää ominaisvääntöä, jos parempia ehdotuksia ei löydy.
| BMW i4 M50 | Etuakseli | Taka-akseli |
| Nm | 430 @ 0-5000 rpm | 365 @ 0-5000 rpm |
| kW | 190 @ 8000-17000 rpm | 230 @ 8000-17000 rpm |
| Välitys | 8.774:1 | 9.374:1 |
Itselläni 2024 alkupuolella otettu Born 58kWh. Olen kyllä pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Tosin tuo on työsuhdeauto ja valintaperusteeni oli ottaa kuukausimaksultaan halvin valikoimassa oleva auto kuljettamaan kahta henkilöä, joten suhtautuminen voi olla vähän hellempi. Hieman häiritsee nuo valaisemattomat kosketuspainikkeet näytön alla ja akun esilämmityksen puute mutta nämä on uudemmissa korjattu. Kuskin paikalta näkyvyys eteen sivuille myös tyypillistä heikompi noiden A-pilareiden vuoksi. Pikalataus talvella on ehkä se suurin heikkous, auto saattaa ottaa sähköä jonkun 40kWh tunnissa eli herkästi saa sen tunnin olla laturilla pitkällä matkalla. Ei tuo tietysti kesälläkään mikään maailman nopein lataaja ole, muistaakseni pyörii ~65kWh pinnassa tuntivauhdit eli saa juuri sen 20%->80% latauksen 30min mikä sinällään suht standardi mutta tässä kun se pieni akku niin hieman nopeampi olis kiva pidemmillä reissuilla. Nuokaan nyt ei omassa ajossa ole super ärsyttäviä olleet, kun pääsääntöisesti lataan kotona ja töissä, mutta nousevat silloin tällöin esiin. Sovellus on susi mutta suht harvoin tarvitsee. Ehkä voisin olla kriittisempi, jos olisi oma auto eikä työsuhdeauto. Ehkä sellaisina QoL asioina nousee aina välillä haave frunkista (likaiset kaapelit mieluummin sinne kuin konttiin ja helpompi kaivaa esiin, jos kontti täysi), sähköisesti avautuva takakontti (avausnappi syksyt ja talvet aina ihan kurassa) ja ~10cm pidempi takakontti, kun tämä jää juuri sen verran vajaaksi, että 75cm matkalaukku pitää laittaa sivuttain (vie melkein koko kontin, kun joka suuntaan jää niin epäkätevä määrä tilaa). Esim. Volvo EC40 kontti ei litroiltaan taida olla hirveästi suurempi mutta mitat on sen verran eroavat, että sinne saa käsittääkseni 2kpl 75cm matkalaukkuja, kun menevät pituussuunnassa.Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.
Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.
Kiitos asiallisista vastauksista/mielipiteistä.Itselläni 2024 alkupuolella otettu Born 58kWh. Olen kyllä pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Tosin tuo on työsuhdeauto ja valintaperusteeni oli ottaa kuukausimaksultaan halvin valikoimassa oleva auto kuljettamaan kahta henkilöä, joten suhtautuminen voi olla vähän hellempi. Hieman häiritsee nuo valaisemattomat kosketuspainikkeet näytön alla ja akun esilämmityksen puute mutta nämä on uudemmissa korjattu. Kuskin paikalta näkyvyys eteen sivuille myös tyypillistä heikompi noiden A-pilareiden vuoksi. Pikalataus talvella on ehkä se suurin heikkous, auto saattaa ottaa sähköä jonkun 40kWh tunnissa eli herkästi saa sen tunnin olla laturilla pitkällä matkalla. Ei tuo tietysti kesälläkään mikään maailman nopein lataaja ole, muistaakseni pyörii ~65kWh pinnassa tuntivauhdit eli saa juuri sen 20%->80% latauksen 30min mikä sinällään suht standardi mutta tässä kun se pieni akku niin hieman nopeampi olis kiva pidemmillä reissuilla. Nuokaan nyt ei omassa ajossa ole super ärsyttäviä olleet, kun pääsääntöisesti lataan kotona ja töissä, mutta nousevat silloin tällöin esiin. Sovellus on susi mutta suht harvoin tarvitsee. Ehkä voisin olla kriittisempi, jos olisi oma auto eikä työsuhdeauto. Ehkä sellaisina QoL asioina nousee aina välillä haave frunkista (likaiset kaapelit mieluummin sinne kuin konttiin ja helpompi kaivaa esiin, jos kontti täysi), sähköisesti avautuva takakontti (avausnappi syksyt ja talvet aina ihan kurassa) ja ~10cm pidempi takakontti, kun tämä jää juuri sen verran vajaaksi, että 75cm matkalaukku pitää laittaa sivuttain (vie melkein koko kontin, kun joka suuntaan jää niin epäkätevä määrä tilaa). Esim. Volvo EC40 kontti ei litroiltaan taida olla hirveästi suurempi mutta mitat on sen verran eroavat, että sinne saa käsittääkseni 2kpl 75cm matkalaukkuja, kun menevät pituussuunnassa.
Ravalin vaikutuksesta Borniin vaikea sanoa. Käytettyihin vaikuttanee jonkun verran, uusiin ehkä vähemmän. Tietysti tuollaiset hyvät halvat mallit kiristää kilpailua kaikille eikä vain sille lähimmälle saman valmistajan mallille. Sinällään Raval ja ID2 vaikuttavat tietyiltä osin fiksummilta autoilta kuin nämä Born ja ID3. Takakontti on noissa isompi litroiltaan, kun tilaa on syvyyssuunnassa enemmän. Ymmärtääkseni noihin saa myös vetokoukun, saattoi olla se frunk ja sähköinen takakontti jne.. Sitten vielä hintaa vähemmän. Mutta nuo tulevat ilmeisesti myyntiin vasta 2026 loppupuolella. Born ja ID3 pitäisi saada myös isommat päivitykset jossain kohtaa, jolloin saavat noita samantyylisiä muutoksia.
Bornin kehuksi vielä vaikka se, että tämä on hyvä ajaa ja etenkin motarilla meno on miellyttävää. Mutta eiköhän Pollekin ole. ACC on kanssa kätevä ja toimii suht hyvin. Kulutuskin ihan hyvä, kesällä 80km/h teillä voi päästä alle 15kWh/100km ja motarillakin 120km/h vauhdilla yleensä max 20kWh. Ei tässä nyt mitään super merkittäviä ongelmia ole mutta ei ehkä mitään wow-elementtejäkään. Auto millä kulkee mielellään välin A->B. Ei tietysti ole kokemusta muistakaan sähkäreistä niin vaikea sanoa miten tämä niihin vertaantuu. EC40 ajoin kerran hetken ja on se kait parempi mutta ei yli 50% suuremman hintalapun verran parempi.
Lyhyitä vastauksia noihin muihin. SOHista en tiedä. Hipaisukytkimiin tottuu, mieluummin ottaisi oikeat napit mutta ei tässä omassani ainakaan ole niin hirveät kuin mitä alkupään malleille haukuttiin. Akilleen kantapää lienee tuo pikalataus erityisesti talvella. Polleen saanee paljon sellaisia asioita mitä tähän ei saa, kun se on kalliimpi auto. Työsuhdeautoksi voisin ottaa uusiksi, omaksi ostosta en osaa sanoa (pitäisi vähintään verrata muu tarjonta ensin).
Mikä sai kiinnostumaan juuri eniten Bornista tai miksi se vaikuttaisi parhaalta? Millaiseen käyttöön tulisi (kaupunki/motari, lyhyt/pitkä matka, useampi matkustaja?) ja ladattaisiinko pääsääntöisesti kotona?
Bornissa kannattaa katsoa uudemmalla softalla olevaa, helpoin tunnistaa erillisestä viiksestä vaihteenvalinnalle (vanhoissa integroitu näyttön sivuus). Suurimmat heikkoudet on julmettu melu jo 100 km/h vauhdeissa yhdistettynä varustevalintoihin, jotka väkisin pakottavat 20” matalaprofiilirenkaisiin ellei ihan kulimalleisfa kulimalleinta ota. Varusteita kun sitten valkkaa, niin hinta karkaa niin törkeäksi ettei eroa ylöspäin id.4 sarjaan tule tarpeeksi, joka on sitten jo ihan eri sortin auto. Ts. Born olis ihan ok 10 k€ alella, nykyisellään meh.
Tuo softa on hyvä pointti, samalla kun katsoo sen kuntoon niin pitäisi tulla akun esilämmitys. Se kannattaa kyllä Suomessa olla. Omani on "kulimalli" ja melu ei ole häirinnyt suuremmin motarillakaan, en tiedä vaikuttaako 18" renkaat niin paljon. Ei tuo varmasti hiljaisin auto kuitenkaan ole.Bornissa kannattaa katsoa uudemmalla softalla olevaa, helpoin tunnistaa erillisestä viiksestä vaihteenvalinnalle (vanhoissa integroitu näyttön sivuus). Suurimmat heikkoudet on julmettu melu jo 100 km/h vauhdeissa yhdistettynä varustevalintoihin, jotka väkisin pakottavat 20” matalaprofiilirenkaisiin ellei ihan kulimalleisfa kulimalleinta ota. Varusteita kun sitten valkkaa, niin hinta karkaa niin törkeäksi ettei eroa ylöspäin id.4 sarjaan tule tarpeeksi, joka on sitten jo ihan eri sortin auto. Ts. Born olis ihan ok 10 k€ alella, nykyisellään meh.
Tähän Born varmasti passeli auto. Kaupungissa tuo kulkee mukavasti, kun kääntyy melko hyvin tiukempaankin mutkaan ja on muutenkin kompaktimman kokoinen. Toki kaupunkiajossa nuo A-pilarit ovat välillä hieman ärsyttävät, on muutamaan kertaan käynyt tilanteita joissa ei ole huomannut noiden taakse jäävää autoa/jalankulkijaa, jonka monella muulla autolla varmasti huomaisi. Tuollaisessa 11kW lataamisessahan ei ole sähköautojen välillä eroja.Meidän liikkuminen suurimmaksi osaksi ~80% nurkka-ajoa 5-10km säteellä kotoa, 15% 100km säteellä ja loput 5% pidempää matkantekoa jolloin tarve ladata reissun päällä. Kilometrejä kertyy vuodessa ~15 tkm ja 2-3 matkustajaa. Pääsääntöisesti lataaminen kotona, mutta mahdollisuus lataamiseen myös työmaalla. Bornin ylläpitokustannukset vertailussa maltilliset, verot,vakuutukset yms.
Itse en yhtään osaa sanoa onko tuo hyvä hinta käytetystä vai ei. Oletettavasti pienempiakkuinen? Tesloja näkee aina välillä melko halvalla mutta ovat pois periaatesyistä tai esim. M3 takakontin käytettävyyden vuoksi? Paljonkohan noissa on korko? Mietin vain kuinka lähelle tuollainen 29k€ auto menee korkojen kanssa todellisissa kuluissa vs. jokin uusi (melkein) nollakorolla saatava 40k€ auto. Esim. Kia EV3 taisi olla nyt korkotarjouksessa ja varmasti Black Fridayna tulee jotain myös.Bornit joita tullut katseltua, niin vm22-23, kilometrit 25-70tkm ja hinnat pyörivät 24-29k€ välillä. Ajatuksena olisi pitää autoa seuraavat 4-6 vuotta.
Vähän mutua vahvempaa raporttia;Noista SOH:eista on vaikea sanoa siviilinä tarkemmin. Kaipaisi jonkun TM:n tai jonkun muun tekemiä isompia tutkimuksia.
Väittäisin että melkein kaikissa sähköautoissa saa varautua siihen että 10% akun kapasiteetista katoaa suhteellisen nopeasti (2-4v, mitä enemmän ajetaan, luultavasti sitä lähempänä tuota 2v lukemaa).
Sen jälkeen olettaisin, että kulumaa ei juurikaan tule pl. hidasta tippumista kilsojen myötä.
OBD:llä näkee jotain ja jos lukemat pitävät paikkansa, niin mulla enyaqista olisi jo vähän yli 10% kadonnut 2.5v / 25tkm aikana. Ostaessa 1.5v / 15tkm ikäisenä aviilo näytti jotain 98%:ia.
Ihmiset todennäköisesti yliarvioivat kilsojen / latauksen vaikutusta ja aliarvioivat aikakomponenttiä. Siksi pitäisi katsella myös keskimääräisesti ajettuja autoja.Vähän mutua vahvempaa raporttia;
You really don't have to worry about your EV's battery.
On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"
![]()
EV Battery Degradation Just Isn't Much Of An Issue
A British EV dealer analyzed 300 used EVs, and the results are more proof that you don't have to worry about your car's battery.insideevs.com
Ja jos nyt ajaa sen jonkun max 100km päivässä ja saa auton yöksi lataukseen niin tuo nyt suunnilleen onnistuu vaikka olisi 60kWh kapasiteetista 50% jäljellä. Talvella voi tulla ongelmia, jos ajaa paljon pätkäajoa ilman mahdollisuutta asiointilataukseen, mutta tuo 50% SOH nyt on muutenkin ääriesimerkki. Tietysti myös pitkällä matkalla eron huomaisi selkeästi, kun pitäisi pysähtyä vaikka 2 kertaa lataamaan se 25kWh vs. kerran 50kWh, kun akku ei enää sitä määrää varastoi.Vähän mutua vahvempaa raporttia;
You really don't have to worry about your EV's battery.
On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"
![]()
EV Battery Degradation Just Isn't Much Of An Issue
A British EV dealer analyzed 300 used EVs, and the results are more proof that you don't have to worry about your car's battery.insideevs.com
Ongelma on siinä, että SOH50% akku on yleensä rikki (jos tarkoitetaan maksimikapasiteetistä laskettua suhteellista kapasiteettia), eikä sillä voi ajaa metriäkään.Ja jos nyt ajaa vaikka sen jonkun max 100km päivässä ja saa auton yöksi lataukseen niin tuo nyt suunnilleen onnistuu vaikka olisi kapasiteetista 50% jäljellä. Talvella voi ehkä tulla ongelmia, jos ajaa paljon pätkäajoa, mutta tuo 50% SOH nyt on muutenkin ääriesimerkki. Tietysti myös pitkällä matkalla eron huomaisi selkeästi, kun pitäisi pysähtyä vaikka 2 kertaa lataamaan se 25kWh vs. kerran 50kWh, kun akku ei enää sitä määrää varastoi.
Valtaosalle tuo akkukuluma näyttäytyy ehkä enemmän muodossa "nyt tähän päivän toimistoreissuun menikin 25% vs. uutena meni 20%". Tietysti jos akku on valittu siten, että joku tietty matka (vaikka koti-mökki väli) onnistuu justiinsa sillä täydellä akulla ilman välilatausta niin akun kuluman myötä voi tulla tarve stopille kesken matkaa. Henkilöstä sitten riippuu, että onko tuollainen extra 5-15min stoppi matkan varrella kuinka merkittävä asia.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.